Viisi työn vuotta. N : o

Transkriptio

1

2

3 N : o P ä ä to im itta ja C h efred ak tö r: E rk k i V u o rii p u h. tel T o im itu ssih teeri R e d a k tio n sse k re te ra re : O sm o Jo k in en, p u h. tel T alo u d e n h o ita ja E konom ichef: P aav o S u om inen, P u u ta rh a k. T rä d g å rd sg. 29, puh. tel , (toim een tjänst) T o im itu sk u n ta R ed ak tio n srå d : C. J. G a rd b erg, P aav o K allio, E ino L eh a in en, A rv o S uom inen ja O le T o rv ald s Viisi työn vuotta Toivo T. Rinne Suomen Turku valm istautuu jälleen julistam aan joulurauhaa isänm aam m e kaikille kansalaisille. T urku-seura puolestaan yhtyy tähän julistukseen omille jäsenilleen ja ystävilleen. Seura toivoo, että sen ajam at asiat saisivat entistä laajempaa kannatusta. Tarkoituksena ei kuitenkaan ole itsekkään nurkkakuntaisuuden kehittäm inen. Vuosisataisten kulttuuriperinteiden kaupungille täm änkaltainen suuntaus ei olisi sopivaa. M utta seura haluaisi, että kaikki kaupunkilaiset tuntisivat voivansa kiintyä tähän yhteiskuntaan. Kaupungin m enneisyys on todella värikäs- N ykyhetken näkym ät kertovat ennen kokemattomasta kehityksestä. Paljon on silti vielä tehtävää. M utta tulevaisuushan on käsissämme. Turku-seuralla on takanaan viisi työn vuotta. Olem m e pitemmällä kuin alettaessa. Tarvitaan vain intoa ja kestävyyttä, jotta entisestään edistyisimme. Seurallam m e on myös oma julkaisu, Suom en T u rk u Åbo, vår stad. Nimessä ei ole vikaa, m u tta levikki on vielä vähäinen ja lukijoita voisi olla enem m än. Eiköhän jokainen jäsen voisi hankkia m uutam an uuden tilaajan. Toim intam m e teho ja lehden levikki kulkevat käsi kädessä.

4 Vapaan kansan lahja vapaalle tieteelle PA A V O SU O M IN EN : Satavuotias K aupunginkirjasto M onien m äärä v u o sim u isto je n o h ella on T u ru ssa sy y sk a u d e lla ju h littu T u ru n y lio p isto n ja sen y lio p p ila sk u n n a n 4 0 -v u o tista to i m in ta a. K un y lio p isto n p e ru sta m isv a ih e e t a s e ttu v a t itse n ä isy y te m m e a a m u n k o itto o n ja k u n ta a s ä sk e n olem m e ju h lin e e t 45- v u o tista itse n ä isy y sp ä iv ä ä, ju lk aisem m e y lio p isto n re h to rin, prof. Tauno Nurmelan puheen, jonka hän piti yliopiston ensim m äisen toim italon tontille hankitun m uistolaatan paljastustilaisu u d e ssa T u ru n -p ä iv ä n ä T ä m ä n m u isto m e rk in ä ä re ssä, jo n k a a ik a a n s a a m is e s ta la u su n T u run Y liopiston puolesta syvän kiito llis u u d e n T u rk u -s e u ra lle sek ä m u isto m e rk in la h jo itta ja lle, on sy y tä viivähtää hetkinen niissä tu n n e lm issa, jo id e n p o h ja lta T u ru n Y lio p isto p u o lise n v u o s is a ta a s itte n lu o tiin. S e oli s u u rta a ik a a, jo llo in k o k o k a n s a a in a k in h ä m ä rä s ti ta ju si, e ttä h is to ria n tu u le t k u lje tta v a t S u o m e a k o h ti k o k o n a a n u u tta tulevaisuutta. K aikki se inhim illin e n p ie n u u s ja m a ta lu u s, jo ta silloin luonnollisesti oli olem assa yhtä paljon kuin m eidänkin päivin äm m e, on n y t jo m e rk ity k se tö n tä. A jankohtaisen, hetkellisesti tä r k e ä n m e rk ity k s e n s ä o v a t k a d o tta n e e t m o n e t m u u tk in a ja n ta iv a s ta s u m e n ta n e e t p ilv e t. K a tk e ru u d e s ta ja h e tk e n in to h im o ista v ap a in a v o im m e n y t jo m u iste lla n iitä k o k o k a n s a a m m e ra a d e lle ita p o liittisia ja y h te is k u n n a llis ia ris tiriito ja, jo t k a e d e lsiv ä t s e k ä s e u r a s iv a t v a l tio llis e n itse n ä is y y te m m e s y n ty m istä. O n n e llisin a ja k iito llisin a näem m e vain sen, m ikä jäi eläm ään, ja se o n itse n ä in e n S uom en k a n s a ja sen itse n ä in e n k u lttu u r i eläm ä. M itä on s itte n itse n äin en k u lttu u rie lä m ä? Se on k a n sa llise n su u rm ie h e m m e s a n o je n m u k a a n e n n e n k a ik k e a sitä, e ttä k a n sa ei tu n n u s ta eik ä saa tunnustaa sem m oisenaan oikeutetu k si m itä än, m itä se u lk o a tu o t taa, v a a n m u u n ta a ja m u o d o sta a s itä om an h en k e n sä v aa tim u sten m u k aan, sillä k a n sa lla on eh d o to n oikeus itse m äärätä, mikä m aailm assa on o ik ea n a, m ikä v ä ä rä n ä p id e ttä v ä. T ä lla ista v a lin ta a ei k a n sa k u n ta voi tehdä ilman syvälle käyvää tu t k iste lu a, ja jalo in v äline, jo lla k a n s a k u n ta p y rk ii in h im illisen tiedon ja om an itsensä lähteille, on nöyrä n ja e n n a k k o lu u lo tto m a n tu tk ija - h e n g e n ja sa m a lla y h tä n ö y rä n ja ennakkoluulottom an kansallisheng en tä y ttä m ä yliopisto. K a n sallish e n g ellä ei lu o n n o llisestikaan tällöin tarkoiteta ahdasm ielistä y lv ä ste ly ä om illa tö illä tai isie n tö illä, v a a n sy v ä ä tie to isu u tta siitä, e ttä p y ritä ä n palv e le m aan v a in k a n sa k u n n a n k o rk e im p ia itses ä ily ty sv a isto ja, jo tk a eiv ä t voi o l'a ris tiriid a s s a y leisin h im illisten siv isty sp y rin tö je n kan ssa. T ällaise k si laito k sek si lu o tiin se yliopisto, joka sai ensim m äisen kotinsa tällä paikalla sijainneessa rak e n n u k se ssa. N y t p a lja s te ttu m u isto m e rk k i on siis k u n n ian o so itu s n iille m iehille ja naisille, jo tk a k e s k e llä a ja n ris tiriito ja k ä sittiv ä t m aan itsenäistym isen heille asettam an aatteellisen velvoituksen. Näm ä m ieh et ja n a ise t, ta i a in a k in ne h eistä, jo tk a a n to iv a t k o k o k a n s a k u n n a n alita ju isille a a v istu k sille k o n k re e ttise n sisällö n ja p ä ä m ä ä rän, k ä s ittiv ä t, e tte i k an sa llin en itse n äisy y s, niin su u ri T aiv a an la h ja k u in se k a n sa k u n n a lle onkin, ole m ik ään a b so lu u ttin e n sa a v u tu s. Se on vain m ahdollisuus, joka käyte tä ä n h y v äk si ta i jä te tä ä n h y v ä k si k ä y ttä m ä ttä. T u ru n Y lio p isto n p e ru sta e ssa a n S uom en k a n sa k ä y tti h y v äk se en sille suotua m ahdollisuutta. Se istu tti tä lle p aik a lle taim en, jo s ta n e ljä ssä k y m m e n e ssä v u o d e ssa kasvoi n iin su u ri puu, e ttä a lk u p e rä i n en p a ik k a k äv i sille ah ta ak si. O lem m e k iito llisia T u rk u -seu ra l le, taiteilijalle ja m uistom erkin lahjo itta ja lle siitä, e ttä T u ru n Y lio p isto n alk u p e rä in e n s ija in tip a ik k a on n y t k a u n iilla ja p y sy v äisellä ta v a l la m u istiin m erk itty. T u ru n Y lio p isto n p e ru sta m ise n koko a a te m a a ilm a ei k u ite n k a a n ra jo itu tä h ä n p a ik k a a n eik ä edes tä h ä n k au p u n k iin. S en to d ellin en ja su u ri ta ite e llin e n m u isto m erk k i o d o tta a v ielä to te u tu m ista a n. S en aik a a n sa a m in e n on k o k o S uom en asia. Toivokaamm e, että se pystyte tä ä n v iim e istä ä n silloin, k un S u o m e n k a n s a v ie ttä ä itse n äisty - m isensä satavuotisjuhlaa. T u ru n K a u p u n g in k irja sto v iettää v u o tisju h la an sa v u o d en 1963 a lk u p u o lella. Its e a sia ssa k irja s to to im in ta T u ru ssa on v ieläk in vanhem paa> m utta vuodesta 1863 void a a n k a tso a sä ä n n ö llise n k irja s to toim innan kaupungissam m e alkaneen. N iin p ä on p a ik a lla a n m ain ita tässä eräs kaupunkim m e kirjastotoim innan uranuurtajista kirjak a u p p ia s ja k u s ta n ta ja J. W. Lilja, jo k a p e ru s ti o m ista m a n sa F ren c k ellin k irja k a u p a n y h te y te e n m a k su llise n la in a k irja sto n jo vuonna Täm ä yritys oli aik a n a a n s u u risu u n ta in e n, aluksi oli kirjojen lukum äärä n , koh o te n lo p u k si yli :n n ite e seen, jo k a siih e n a ik a a n oli h a rv i n aisen su u ri k irjak o k o e lm a. M aksu oli 5 k o p e e k a sta p ä iv ä ltä 3 5 h o p e a ru p la a v u o d e lta, lisä k si la in a a ja t saiv a t e d u llisesti o s ta a k irja k a u p a s ta k irjo ja o m ak seen. T äm ä erin o m a in e n y rity s loppui m u u ta m a n v u o d e n p ä ä s tä o m ista ja n sa m u issa liik e to im issa sa ttu n e e se e n vararikkoon. Täm än jälkeen oli pari p ie n e m p ä ä la in a k irja sto y rity stä, jo tk a e iv ä t m en e sty n e et, k aik eti p ä ä a sia llise sti ta lo u d e llisista sy istä. Jo u lu k u u n 1 p :n ä 1860 oli h u o m a tta v a m ä ä rä k a n sa la isia k o k o o n tunut keskustelem aan kansankirja sto n p e ru s ta m is e s ta työläisluokk a a v a rte n, k u te n a ik a k irja t k e r to v a t. V a littiin to im ik u n ta, jonka puheenjohtajaksi tuli tuom iorovasti R envall, jo k a k o e tti ry h ty ä h a n k k im a a n k irjo ja ta rk o itu s ta v a rte n. N iitä saa tiin k in lah jo itu k sin a s e k ä jä rje s tä m ä llä ju h lia ja a rp a ja isia ja v v a ih te e s s a v o itiin a v a ta T u ru n k a n sa n k irja s to k ä s ittä e n n. 700 ru o tsin k ie listä ja 450 su o m en k ielistä n id että. T alo u d e llisia v a ik e u k sia oli ru n saa sti, k irja s to oli jo p a välillä s u lje ttu n a k in, k u n n es k a u p u n k i tu li m u k aan v u o n n a T ällöin k a u p u n g in v a ltu u sto p ä ä tti a n ta a vuosittain 1.000: m arkkaa lukusalia varten ja 3.500: m arkkaa k a n sa n k irja sto a v a rte n. V a ltu u s to n v alitsem aan en sim m äiseen jo h to k u n ta a n tu liv a t fil.kand. E. R önbäck, k au p p ia s F r. R ettig, k ie l te n op. K. F. R id d e rströ m, henkik irju ri L L an d ell, fil.m aist. A. Nylander ja kolleega A. Poppius. T äm ä k irja s to jo u tu i olem aan v u o sik y m m e n et e r ittä in a h ta issa tilo issa, sillä la in a a jia oli p a ljo n ja k irjo ja v ä h ä n ja k irja s to jo u tu i m u u tta m a a n p a ik a sta p aik k a an, v a rsin usein. N ä in ä aik o in a la in a a ja sai v ain y h d e n k irja n k e r ra l laan la in ak si k irja llis ta ta k u u ta tai 1: m arkan panttia vastaan. M yöhem m in ra jo ite ttiin la in a a m ista v ain y h d ek si k irja k si viik o ssa. A h taus oli suuri, ihm iset tulivat jon o tta m a a n jo tu n tia en n e n k irja s to n a v a a m ista ja le v o tto m u u tta k in esiintyi yleisön joukossa, m yöh em m in m ark k in a p ä iv in ä k irja sto p id e ttiin k in s u lje ttu n a. T u ru n k a n sa n k irja sto n rin n alle p e ru s te ttiin tie te e llin e n k irja sto v u o n n a 1891, jo k a T u ru n k a u p u n gin kirjasto -nim isenä ryhtyi tyyd y ttä m ä ä n tä lla ise n k irja s to n t a r v itsijo ita. Jo v u o sia o li k e r ä tty k irjo ja ja k a u p p ia s F r. R ettig in h u o m a tta v ie n la h jo itu ste n av u lla k irja s to s s a oli a v a a m ish e tk e llä jo n n id e ttä. T ä m ä k irja s to to im i y le e n sä s a m a ssa h u o n e u sto s- sa k u in k a n sa n k irja sto k in, k u ite n k in e rillisen ä k irja sto n a Oli suuri onni kaupunkim m e kirjastotoim innalle, että täällä vaik u tti se lla in e n k u lttu u r iy s tä v ä k u in k au p p a n e u v o s F re d rik R ettig. V u o d e s ta 1878 h ä n to im i jo h to k u n n a n ra h a s to n h o ita ja n a v u o te e n 1903 ja sen jä lk e e n p u h e e n jo h ta ja n a v u o te e n 1914, k u o le m a a n sa saak k a. K u n k a u p u n g in m y ö n tä m ä t m ä ä rä ra h a t o liv at u sein k o v in v ä h ä i set h ä n a n te lia a s ti a u k a isi k u k k a ro n sa k irja s to n h y v äk si. V uoden 1908:aan m e n n e ssä h ä n o li p ö y tä k irjo je n m u k a a n la h jo itta n u t k ir ja sto ille y li : m a rk k a a r a h a a sek ä to is ta k y m m e n tä tu h a tta n id o sta a r v o k a s ta k irja llis u u tta. H änen päälahjoituksekseen m uodostui kuitenkin kom ea kirjastota - 5

5 lo jo k a a r v o k k a a lla p a ik a lla a n A u ra jo e n ra n n a lla on v ie lä k in k a u p u n k im m e n ä h tä v y y k siä. T alo n s u u n n itte li a r k k ite h ti K -A. W red e ja se v a lm istu i v u o n n a A lak e r ta a n s ijo ite ttiin k a n s a n k irja s to ja to ise e n k e r ro k s e e n tie te e llin e n k irja s to ja n ä is tä p ä iv is tä k a u p u n k im m e k irja s to la ito s alk o i aiv a n u u d e n k e h ity sv a ih e e n sa. K iito llis u u d e n o so itu k se k si k a u p u n k i tila si kuvanveistäjä V alter Runebergiltä p a ts a a n, jo s s a la h jo itta ja n, k a u p p a n e u v o s F r. R e ttig in p iirte e t o v a t p ro n s s iin v a le ttu n a ja jo k a v ie lä tä n ä k in p ä iv ä n ä seisoo k u n n ia p a ik a lla k a u p u n g in k irja sto n s u u re s sa salissa. V u o d e sta 1904 k irja s to n m en o t o te ttiin k a u p u n g in v a rsin a ise e n m en o sää n tö ö n, jo k a su u re sti v a k iin n u tti k irja sto n a se m a a ja loi e d e lly ty k se n ja tk u v a lle k e h ity k selle. K irjo jen lu k u m ä ä rä lisä än ty i ja v a s ta a v a s ti la in a u slu v u t lisä ä n ty i v ä t, sillä s a m a n a v u o n n a a n n e ttiin jo lain aa. V u o n n a 1912 y h d is te ttiin m o lem m at k irja s to t ja nim eksi tuli Turun kaupunginkirja s to, v a llitse v a n k ä y tä n n ö n m u k aan. H u o m a tta v a m p a a k e h ity s tä ta p a h tu u v a s ta 30-luvulla, jolloin m u u allak in v a llitse v a n k äy tä n n ö n m u k a a n ry h d y tä ä n h a rk itse m a a n siv u k irja sto je n p e ru sta m ista. Ju u ri so d a n k y n n y k se llä p e ru ste ta a n sivukirjasto Num m enm äelle ja vuonn a 1941 M a rtin k au p u n g in o saa n, v Kärsäm äkeen ja Hirvensaloon. S en jä lk e e n siv u k irja sto ja on p e r u s te ttu sen m u k a a n k u n uusia a s u tu s ta a ja m ia on k a sv a n u t k a u p u n g in alu e elle: v P ansioon, v V a sa ra m ä k e e n ja 1957 Terä s ra u te la a n S a ira a la k irja sto to i- m in ta p ä ä s tiin a lo itta m a a n v. 1962'. K un p ä ä k irja s to n o su u s la in a u k se ssa on jo k a u a n o llu t h u o m a tta van suuri ryhdyttiin toim een uud e n k irja s to n saam ise k si k e sk ik a u p u n g in a lu e elle ja v u o d en 1963 a lu s ta a v a ta a n k in u u si M ikaelin s iv u k irja sto K oulukadulle. K u n v u o sien v a rre lla on u u tta a s u tu s ta s y n ty n y t k äy tä n n ö llisesti k a ts o e n k aik ille k au p u n g in laitaalueille, ry h d y ttiin to im e n p ite isiin k irja s to a u to n sa a m ise k si n ä itä a lu e ita v a rte n, jo n n e ei to ista ise k si vo id a p e r u s ta a v a rsin a ista siv u k irjastoa. K irjastoauto saatiinkin v. 1961, ollen se m aam m e ensim m äin e n v a rsin a in e n k irja s to ta rk o itu k - siin su u n n ite ltu a u to. S e o te ttiin la in a a jie n ta h o lta ilo lla v astaa n, jo n k a su u re t la in a u slu v u t to d ista v a t. A u to k irja sto to im in n a n av u lla sa a d a a n ja tk u v a s ti u u sia la in a a jia ja se k a r to itta a m a in io sti k irjasto - ta rp e e n k e n ttä ä k a u p u n g in laitaalueilla. K irja sto n lain au s on k e h itty n y t ta s a is e sti v iim e v u o sin a. T ä ssä y h te y d e ssä ei ole m a h d o llisu u tta la a jem paan selvitykseen, m ainittak o o n k u ite n k in m u u ta m ia lu k u ja k y m m e n v u o sitta in v lain aa, , (H uom! so taaik a ) ja lain aa, tä llö in jo siv u k irja sto je n k ä y ttö on v a k iin tu n u t ja vuosi lain aa, jo ssa a u to k 'rja s to n o su u s on h u o m a tta v a. L a in a u slu v u t n o u sev a t m yös tä n ä v u o n n a h u o lim a tta siitä, e ttä p ä ä k irja s to oli1 o sin k o k o n aan k in s u lje ttu n a, p e ru ste e lliste n k o rja u s te n tak ia. K a u p u n g in v a ltu u sto n m y ö n n e tty ä ta rv itta v a t v a r a t on k o k o p ä ä k irja s to n a la k e rta k o k o n a a n u u sittu, m m. siellä toim ii m aa n su u rin la in a u sk a m e ra, jo k a su u re sti n o p e u tta a k irja s to n ty ö tä. Turun K aupunginkirjaston johtajin a o v a t to im in e et k o lleeg a O sk a r Borg, m a iste ri J. E. S a rg re n, m aiste ri F re d rik A lbom, neiti B erth a H a m berg, m a iste rit E in a r H olm berg, V o lter K ilpi, F A lbom, T e p- po Sam ooja, E ila S ep p älä ja M arja tta H e isk a n e n jo k a tu li v irk aa n J o h to k u n ta a n k u u lu v a t tä llä h e t k e llä p ro fe sso ri E ino K rohn, tri E lsa E rho, k a n sa k o u lu n o p e tta ja M atti S iltan e n, ro u v a t Elli O rell ja E llen H a rm o v a a ra sek ä h a n k in tapäällikkö Paavo Suominen, viim eksim ainittu puheenjohtajana. T u ru n k a u p u n g in k irja sto n m e rk i ty s k au p u n k im m e k an sa n siv isty s- toim innassa on varm aan ollut huom a tta v a k u lu n ee n sad a n vuo d en aik an a. K u n k irja sto ju u ri n y t on m e rk ittä v ie n la a je n n u ste n ja u u d istu s te n k o h te e n a lien ee sy y tä o d o t taa, että se tä tä sivistystehtäväänsä h o ita a tu le v in a aik o in a e n tistä teh o k k a am m in. O n lo p u k si sy y tä la u su a h a r ra s k iito s k aik ille k irjaston toim ihenkilöille, jotka täm än pitkän ajan kuluessa ovat antaneet m erkittävän panoksen kotikaupunkim m e kulttuurin hyväksi. KAARLO ISOTALO ULLA-LENA LUNDBERG RUNOA JA PROOSAA TUULIKKI VUOLO KAARLO ISOTALO: Vanha mies ja suru H ä n oli v a n h a m ies, jo k u m a ra ja v äsy n e e n n äk ö in e n. H änen ta r k em p a a ik ä ä n sä ei to s in tie d e tty, m u tta h ä n oli tu llu t siih e n a su n toon, jossa hän asui, vuosikym m en sitten. Hänellä ei ollut monta k a a n tu tta v a a, tu sk in y h tä ä n ih m istä, jo s ta v o itiin san o a, e ttä h ä n olisi o llu t v a n h a n m iehen y s tä v ä. H yvin h a r v a t tie siv ä t edes hänen nim eäänkään. H äntä yksink e rta ise sti k u ts u ttiin v a in v a n h a k si m ieheksi. Ensialkuun, kun hän m uutti, oltiin u te lia ita, se u ra ttiin h än e n a a m uisia kävelyretkiään ja kysyttiin: M issähän hän m ahtanee käydä? Joku tiesi> että hän käy hauta u sm a a lla, m u tta se oli erheellin en arv elu. Oli n im ittä in niin, e ttä e räs läh iasu n n o n iäk k ä än p u o lein en naisihm inen eräänä kuulaana elok u u n aa m u n a läh ti sam aa n aik a an liik k eelle k u in v a n h a m ies. N ainen k äv e li n ä k ö tu n tu m a ssa sala p e rä i sen v a n h a n m ieh en jälessä, m u tta niin ih m eellistä k u in se olikin, vanha mies ei m ennyt hautausm aalle v aan uloim m alle niem enkärje lle, jo k a on ty ö n ty n y t s a a re tto m a a n m ereen. S iellä niem enk ä rje s s ä v a n h a m ies oli to v in seisonut, v a r jo s ta n u t k äd e llä än a u rin k o a k u in v a rto e n n ä k e v ä n sä jo ta k in m ere n selällä. J a jo k a aam u hän oli sitten tehnyt sam an kävely in k in, v iip y n y t su u rin p iirtein sam an a ja n aina. E n ää h ä n tä ei se u ra ttu : lä h ise u tu je n a su k k a a t tottuivat häneen. U nohdettiin alk u a jo illa n o u ssu t o ra sta v a k iu k k u siitä, e ttä h ä n ei h a lu n n u t tu tta - vustua kenenkään kanssa Oli alussa san o ttu : O n y lp eä. L uulee jo k u ole- v ansa. ULL A-LEN A LUNDBERG A v f (irti Bara gräset visste att du gått kände din nedtyngande makt reste sej snart långsamt som för att i det längsta kvarhålla uppståndelsens faktum Avfärd mot en annan tid ett annat rum förbi det kommande bakom det skedda väntar; ingen ditt farväl Utan avsked utan minnen gick du det inbillades makt växte högre växte dej över huvudet För sent att vända för sent att begripa redan stående på andra sidan tiden på andra sidan rummet Dags att erkänna avfärdens faktum TUULIKKI VUOLO: iskuja katukivetykseen moukarin lyöntejä pakenevia äänimerkkejä Katukävely kiersimme kymmenen kylmää naulaa ja suutelimme tuulta jääkarhun poikasten tavoin taistelimme valkeina ja teräväkyntisinä lepäsimme harjoitusta saaneena karhunpesässä älymme oli pahan näköinen kello kilahti sillä herran anturoissa oli rautareunukset tuomenoksat taipuivat rinnassamme jalanjälki kuin kuolema tai karhun verinaarmu pieniä ikävän liekkejä unohduksen joki olemme pälyileviä kutsumattomia tuttuja toisillemme kahlehdittuna tulta ja täyttymätöntä merta joka oikaisee pitkät käsivartensa ja huutaa alistumaan 6

6 H u o m a ttiin p ia n k u ite n k in, e ttä v a n h a m ie s ei o le y lp e ä. H ä n tä oli jo k u p u h u te llu t. V a n h a m ies oli v a s ta n n u t aivuliaasti ja m elk ein n ö y rä s ti p u h u tte le v a n k y sy m y k siin. O m itu in e n h ä n on, s e n jä l k e e n o li sa n o ttu. S e m ä ä rite lm ä h y v ä k s y ttiin. R u v e ttiin jo ikään k u in ta h a llis e s ti k a r tta m a a n, ei h a lu ttu o lla m issä ä n te k e m isissä v a n h a n m ie h e n k a n s s a, jo n k a m en n e isy y sk in oli n iin tu n te m a to n.... tie d ä h ä n tä. P are m p i kun ei s e k a a n n u, sa n o ttiin. M u tta s itte n, oli sy k sy. T uuli u lv o i p ie n e n la ita k a u p u n k iy h d y s- k u n n a n p ih a p u issa, ta lo je n n u rk is s a ja sä h k ö p y lv ä issä. H u o m attiin, e ttä v a n h a m ie s lä h ti a su n n o sta a n yhä useam m in ja useam m in liikk eelle, v iip y i a r v e lu tta v a n k a u a n p o issa. J a n ä y tti, e ttä m itä k u r je m p i ilm a oli, sen tih e ä m m ik si k ä v e ly re tk e t tu liv a t. H ä n tä s a a te ttiin jo k a ts o a sä ä lie n, k u n h ä n v e ttä v a lu v a n a tu u le n p ie k s e ttä v ä n ä la a h u sti a su n to o n sa. J a joku s itte n k e rto i, e ttä a a m u lla ty ö h ö n lä h tijä t o liv a t n ä h n e e t v a n h a n m ie h e n jo k u u d e n a ik a n a tu le v a n vilusta kohm eisena tu ttu a reitti ä ä n, sillo in o li isk e n y t läh in aap u - re ih in a s ia a n p u u ttu m is e n ta rm o k a s halu. S e h ä n ei so v i s e lla in e n... Ei m itenkään. T ie d ä v a ik k a m itä tekee? N iin... S itte n se on m y ö h ä istä. N iin on. Kun tuli seuraava aam u, satein e n ja sy k sy n k y lm ä ä tu u le v a m y rsk y a a m u, v a s ta p ä is e n a su n n o n ik k u n a s s a tä h y s ti lä h im m ä isestä ä n h u o le h tiv a n a in e n. K u n h ä n näki, e ttä v a n h a n m ieh en ovi au k en i, n a in e n te k i k iire isiä liik e sa rjo ja, e h ti ju u ri ja ju u ri p o rtille sam aan aikaan kuin vanha m ieskin. Huom enta, sanoi nainen. Huom enta, vastasi mies kysy v ä ä ih m e ty s tä ä ä n e ssä, ja h ä n y ritti jatkaa m atkaansa. K uulkas nyt. M inulleko te? T eille. V a n h a m ies te k e e k u in to rju v a n liik k e en, h ä tä is e n ja p elo k k a an, m u tta p y s ä h ty y k u ite n k in. H än k y sy y n aiselta: V o in k o m in ä a u tta a? M inä teitä haluan auttaa. S iih e n h e iltä lo p p u iv at san a t, a u tta v a n n aisen ro h k e u s p etti: h än oli n ä h n y t v a n h a n m iehen k a sv o t, läh e ltä. N a ise sta tu n tu i, e ttä hän ei voi vanhalle m iehelle sanaak a a n san o a, tä y ty isi v a in p ae ta, ja h ä n k atu i, e ttä oli a n ta u tu n u t k u in su u re lle v a a ra lle alttiik si. Hän teki nopean silm äyksen ym p ärillee n, m u tta aa m u oli a ik a i n en, v a r h a is ty ö h ö n lä h tijä t olivat jo m enneet. Hän oli kahden autio lla p ih a lla m ieh en k an ssa, jo n k a kasvoista tulvi kuin kaikki m aailm an k ä r s ity t tu s k a t, p e tty m y k se t ja ep ä to iv o t. A n teeksi, n aisen h u u le t liik k u iv a t tu sk in ä ä n e n k u u lu v ille saa d en. V a n h a m ies k a ts o i n a ista, ja nainen huom asi, että vanhan mieh en k asv o p in n a n a lta ru p e si p u r su a m a a n a a v ista v a a h y m y ä, lemp e ä tä ja y m m ä rtä v ä ä, ik ään kuin se lla ista, jo ta h ä n oli jo ssa k in n ä k e m ä ssä ä n K ristu sta u lu ssa n äh n y t V anha mies puhui. Lähim m äisestä ä n h u o lta p itä v ä n ain e n k u u n teli, h ä n e n oli p a k k o k u u n n ella, jo k ain en san a k u in löi h ä n tä. V anha m ies p u h u i su ru sta. J a n ain e n tu n si, e ttä v a n h a n m ieh en su ru on aiv a n h ä n tä läh ellä, ja k u n v a n h a m ies oli jo n k u n aik a a p u h u n u t, n ain e n tiesi, e ttä m ies oli p u h u n u t h ä n e stä, riis u n u t h ä n e t siihen aam u tu u lise lle p ih alle ik ä ä n kuin o d o tta m a a n s itä to d e llista h u o lta, jo k a v ain o a a ih m istä jo ssa k in p i m en n o ssa. S isa r, san o i v a n h a m ies sitten naiselle: M eillä on jokaisella ta a k k a, jo k a on k a n n e tta v a lo p p u u n sa a k k a. M e em m e s a a sitä siirtää heikom pien harteille. Ei, lähim m äisestään huoltap itä v ä n a in e n k u u lee ää n e n sä m y ö n täv än. V a n h a m ie irto a a k u in ain e eto n olento, hän on kohta jo kuulom atk a n p ä ä ssä. N a in e n h u o m aa k u in k a h ä n e llä on vilu. V a sta, k u n h ä n on tu rv a llise sti o m a ssa aam uläm pim ässä h u o n eessaan, h ä n ru p e aa ajattelem aan : kuulee vanhan mieh e n san o ja, ja s a m a ssa tu n te e kuin jo ta k in lo u k k a u sta : k y sy y m oneen k e rta a n : N ä in k ö siin ä kävi? N a in e n oli s itte n k a u a n aik aa k u in la m a a n tu n u t, m u tta h ä n saa a p u a lo u k a tu lle tu n n o lle en, keksii: niin se varm aan on. Vanhaa mies- K ä rsä m ä e n k a n sa k o u lu s y n ty y R aunistula Turun heiniä. Y leen sä k u n n issa oli k a n s a k o u lun k a n n a tta jia ja v a s tu s ta jia. T u ru n ja P o rin lää n in k u n n a t o liv a t v iim e isiä p e ru s ta m a a n k a n s a k o u lu ja, sillä v ie lä lu k u v u o n n a lä ä n issä oli 69 k o u lu to n ta k u n taa, kun sam aan aikaan Uudenm aan lä ä n issä oli 3, H äm een 9, M ikkelin 6 ja K uopion lä ä n issä 7 k o u lu to n ta k u n taa. M a a ria n k u n ta k u u lu i k u ite n k in k o u lu je n p e ru s ta m is e s ta lä ä nin edistyneim piin, sillä ilman riita a ja e rim ie lisy y ttä p ä ä te ttiin y h t äk k iä k u n ta k o k o u k sessa v ra k e n ta a k a k si k an sa k o u lu a, to i nen luotoon ja toinen m annerm aalle. T äm ä n tä rk e ä n p ä ä tö k se n pääm ies oli todennäköisesti kunta k o k o u k sen esim ies J. W. M arjalin, jo k a a in a m y ö h em m in k in o so itta u tu i k an sa k o u lu n h a r ta a k si y stä v ä k si. S e e ttä m a n n e rm aan koulu ra k e n n e ttiin p itä jä n k esk e lle K ä rsäm äelle (koulu v a lm istu i v. 1881), oli sen a ja n m a a n a la iste n m ielestä aiv a n lu o n n o llista, sillä luultiin aina tultavan toim een yhdellä k o ululla, ja lisä k si K ä rsäm äk i oli jo silloin ta a ja y h d y sk u n ta. R au n istu la n ta rp e ita ei o te ttu h u o m ioon, sillä tä h ä n a ik a a n vain ta lo llise t k o u lu ttiv a t la p sia a n eiv ä tk ä h e k ä ä n k aik k i. S itä p aitsi R au n istu la n la p set k u u lu iv a t m a a laisten m ielestä Turun koulutettaviin. V aik k a k u n n allisn eu v o s M arjalin h a rra s tik in v ilp ittö m ä sti k ansak o u lu asia a, y ritti h än h o ita a p i tä jä ä y k sin o m a an m aa ta lo u sk u n - ta n a ollen m u itte n ta lo lliste n k a n n a lla siinä, e ttä rip e ä sti k asv a v a e sik au p u n k i, jo lla in en R a u n istu la s- ta tu li T u ru n T o ija la n ra u ta tie n v a lm istu ttu a, oli k u n n a n k a n n a lta v ain p elk k ä ä p ahaa. tä p a in a a jo k u k a u h e a rik o s. N ainen a ja tte le e jo poliisia, m u tta luopuu, p ä ä ttä ä olla p u h u m a tta k e n e lle k ä ä n ta v a n n e e n sa v an h a n miehen. Ja sitten, kun lähim m äise stä ä n h u o lta p itä v ä n ain e n tap a si n aa p u rin, n a a p u ri p u h u i v a n h a sta m ieh estä, n ain e n sanoi: A n ta a h ä n e n olla, ei se niin v a a ra llista ole. E iv ä tk ä h e p ä ä s s e e t selville, m i kä vanhaa m iestä vaivasi. YRJÖ LAAKSONEN: Raunistulan kouluolojen kehitys T u ru n k a n sa k o u lu je n sih te eri, o p e tta ja Y rjö Laaksonen piti T u rk u -se u ra n viim e m a rra sk u u n ju h la ssa k iin to isan e sitelm än R a u n istu la n koulu o lo jen k e h ity k se stä. K e rro ttu a a n vuoden 1686 k irk k o la in v a h v ista m ista se u ra k u n n a llise n o p e tu k se n m u o d o ista, joiden ru n k o n a o liv at rip p ik o u lu n ohella lu k k arin k o u lu ja k ierto - koulu, e site lm ö itsijä to tesi, e ttä v ju lk a istu k an sa k o u lu a setus ja v:n 1870 ailusta noudatettavaksi tullut uusi kirkkolaki järjestiv ä t k a n sa n o p e tu k se n k o k o n aa n uudelle k an n alle. S e u ra k u n n a llinen kiertokoulu jatkoi sinnikkäästi olem assaoloaan (jossain m uodossa m eid än p äiviim m e asti), m u tta k a n sa k o u lu sta tu li v a rs i n ain e n p e ru sk o u lu. Sen läh tö k o h ta n a on p id e ttä v ä v:n 1858 k e i sa rillista k u u lu tu sta, jo ssa se u ra k u n tia k e h o ite ttiin lu v a tu n valtioavun turvin perustam aan kansakouluja. Vuoden 1866 asetukse ssa n e o liv a t jo k u n n allisia la ito k sia, sillä ed e llisen ä vuonna annettu kunnallisasetus sääsi kansakoulujen perustam isen kunn an velvollisuudeksi. Op. L aak so sen e sitelm än jälk io san ju lk aisem m e s e u ra a v a ssa hiem an lyhennellen. R a u n istu la n kansakoulu juuri valm istuneena v K a n sak o u lu je n y lläp itäm ise k si a le ttiin 1882 k a n ta a erik o ista koulu v ero a ja niin sa a d u sta kouluk a s s a s ta lu o v u te ttiin v a ra t k a n sa koulujen, Kärsäm äen ja Hirvensalon, jo h to k u n tie n p u h eenjo h ta jie n ho itoon. V uosina k o o t tiin y leisellä ta k so itu k se lla, keis a rin ra h a n a, A lek sa n te ri II:n apura h a sto, jo n k a k o ro illa a v u ste ttiin köyhiä k an sa k o u lu la p sia. V iinavero ra h a sto oli p u o le sta a n kauniiksi avuksi k o u lu ja p e ru ste tta e ssa, sillä sen säästö illä v o itiin k u sta n n u k set m aksaa suurim m aksi osaksi. Kun taksoituksella koottiin m uita k in lisiä, y h te is k a s s a m a k s u n a ja v a iv a ism a rk k a a, r u ik u te ttiin y le i s e sti k u n n a llisv e ro je n r a s itta v u u t ta. V erorästitkin lisääntyivät suure s ti 1890-luvulla. S u u ri o sa ra u n istu la la is is ta ei m a k sa n u t v e ro ja a n, k un sen saa tto i v älttä ä m u u tta m alla k u n ta a M a a ria sta T u rk u u n tai K aarinaan, Num m enm äelle. Täm än k in ta k ia k u n n a n jo h to m ie h e t katselivat hyvin karsaasti R aunistu la n k a sv a m ista. M a a ria n k u n ta ei tu n n u s ta n u t a lu e e lla a n a su v ia, m u tta T u ru s s a ty ö s s ä k ä y v iä jä s e n ik seen. P o ik k e u k sen a o liv a t to r p a n o m ista ja t, jo ita p id e ttiin siksi v a k a v a ra isin a, e ttä h e e iv ä t lu u lta v a sti jo u tu n e e t k u n n a n ra s itu k s e k si. T u ru n p a p isto k irjo ittik in k a u p u n g issa ty ö ssä k ä y v ä t k irjo ih in sa, sam oin henkikirjoittaja, ja kaup u n k i ja k o i k ö y h ä in a p u a ja k an to i k u n n a llisv e ro t. Raunistula saa om an koulun henkik irjo itta ja n a n sio sta. K äänne tapahtui tilanteessa y h t ä k k iä, k u n h e n k ik irjo itta ja T u ru n k a u p u n g in v a a tim u k s e s ta k irjo itti v u o n n a 1889 n ä m ä h e n k ilö t M a a r ia n k irjo ih in. H e itä oli n o in henkeä. Kunnanm iehet kauhistuiv a t ja v a littiv a t k u v e rn ö ö rille sillä perusteella, että m ainitut henkilö t m a ja iliv a t k u n n a s s a s u u re k si o sak si v ain y ö llä. M u tta k o sk a h e n k ik irjo itu s oli a se tu k se n m u k a in e n, v a litu s ei tu o n u t m u u to sta a siaan. K a ik e n lisä k si T u ru n k a u punki alkoi 1892 lu k ien k ie ltä ä M a a ria n k u n n a n h e n k ik irjo issa o le v ilta la p silta p ä ä sy n k an sa k o u lu i- hinsa. T ä s tä n o u si R a u n istu la ssa su u ri h u u to. L a ste n v a n h e m m a t p i tiv ä t ä k ä ise n k o k o u k sen R a u n istu la n p a lo k u n n a n ta lo s s a ja v ih doin k u n ta v a litsi to im ik u n n a n s u u n n itte le m a a n k o u lu n p a ik k a a ja koulua. Paikka saatiin V ätin m aalta, jo k a oli k a u p u n g in h allu ssa: v a ltio lta s a a tiin m a rk a n la i na vuonna 1898 ja koulu valm istui Espelinin m äelle vuonna V a ltu u sto ssa ja R a u n istu la ssa p u h a lta v a t u u d e t tu u le t M aa rian k u n ta a n a s e te ttiin k u n n a n v a ltu u sto v:n 1902 a lu sta. Sen puheenjohtajana toim i Raunistulan

7 k a n s a k o u lu n jo h ta ja o p e tta ja T. H ä n n in e n tu n n o llis e s ti v u o te e n 1915 ja K ähärin kansakoulun johta ja o p e tta ja A. H. N e v a sa lo s a m oin hänen jälkeensä. U uteen valtu u s to o n k u u lu i m u ita k in o p e tta jia. H e istä so p in e e m a in ita jo v to im in ta n s a a lk a n e e n K ä rsäm ä e n k a n sa k o u lu n en sim m äin en o p e tta ja J. V. V u o ri. H ä n ta ju s i jo v a r h a in v a p a a n k a n s a n v a lis tu s ty ö n m e rk ity k s e n o p e tu s ty ö n o h ella, jo ta m u u te n k e sti läh e s puoli v u o sis a ta a. V iim e v u o sisad a n p u o lella s y n ty iv ä t h ä n e n a lo itte e s ta a n m m. M a a ria n m a a m ie ss e u ra s e k ä R aun is tu la a m y ö h em m in k e sk u k se n a p itä n e e t n u o ris o s e u ra A u ra ja R äntä m ä e n ra ittiu s s e u ra. V a lite tta v a s ti o n s a n o tta v a, e ttä k u n ta k o k o u s p y s y tte li m e lk o p e n se ä n ä siv isty s- h a rra s tu k s ille. V a ltu u s to sen sijaa n a s e tti n e s u o ra s ta a n e tu a la lle y r ittä e n v o im a n sa m u k a a n k e h ittä ä k a n s a k o u lu la ito s ta ja k o u lu la iste n h y v in v o in tia. R a u n istu la n olojen p a r a n ta m in e n oli v a ltu u s to n päähuolia. K unnan päättävänä elim e n ä oli e d e lle e n v u o d e n 1918 lo p p u u n k u n ta k o k o u s, jo k a k o k o o n tu i en si k e r ra n R a u n istu la ssa v T ä m ä ta p a u s m e rk itsi itse a siassa R a u n istu la n p ä ä s e m is tä etu a la lle ja m y ö h em m in sen jo h to a sem a a kunnassa. U seim m iten näet ääneste ttiin h e n k ilö lu v u n ja m ies ja ä ä n i -p e ru s te e n m u k a a n, v a ik k a k in ta lo llis e t sa n e liv a t p ä ä tö k se n, jo s k o v a p a ik k a tu li. P iirijako ja m itä sitten tapahtui Koko viim e vuosisadan loppup u o le n oli v a ltio p ä iv illä k iista a n iistä k e in o ista, jo illa k a n sa n o p e tu s ta oli te h o s te tta v a. V a sta 1897 sa a tiin a ik a a n p ä ä tö s ja se u ra a v a - n a v u o n n a ju lk a istiin a s e tu s p iirija o s ta, jo n k a m u k a a n jo k ain en m a a la isk u n ta oli v elv o llin en ja k a m a a n a lu e e n sa k o u lu p iire ih in site n, e tte i m a tk a k o u lu u n o llu t 5 k m p i te m p i. Jo s k o u lu tto m a n p iirin la p s is ta 30 ilm o ite ttiin k o u lu u n, oli k u n n a n se p e r u s te tta v a. Jo s o p p i la ita ilm o itta u tu i yli 50, oli joko p a lk a tta v a a p u o p e tta ja ta i piiri ja e tta v a. M a a ria jo u tu i n y t p a k k o tila a n. J o v v ira n o m a isilta tu li k e- hoitus panna toim een kansakouluje n p iirija k o. K u n ta k o k o u s jak o i v kunnan Korven, Paim alan, K ä rsäm ä e n ja R au n istu la n p iire i hin, m u tta k an sa k o u lu n ta rk a s ta ja ei hyväksynyt ehdotusta, vaan vaati K ä rsäm ä e n ja R au n istu la n piire jä ja e tta v a k si. S iitä alkoi k u n n a n ja k o u lu v ira n o m a iste n v älin en m o n ta v u o tta k e s tä n y t p ap e riso ta, jo k a p ä ä tty i v a sta, k u n s e n a a tti v v e lv o itti k u n n a n tek e m ä än u u d en p iirija k o -e h d o tu k se n, jo ssa K ä h äri e ro te tta is iin eri piiriksi. R a u n istu la n k o u lu n tila t k ä v iv ä t a h ta ik si. L isära k en n u s v a lm istu i O p e tta jia p iti o tta a lisää, n iin e ttä sy k sy llä sa m a n a vuonna heitä oli jo 6. Kun näm äkään toim e n p ite e t eiv ä t n ä y ttä n e e t riittä v än, p ä ä te ttiin p itk än p o ru n jä l k een ra k e n ta a K ä h ä rlä n koulu. S e n a a tti lu o v u tti 1909 K ä h ärlän h o sp ita a lita lo n alu e elta niin kutsuttua M yllym äkeä tarpeellise n to n ttim a a n ilm aisek si niin p itk äk si a ik a a, k u in s itä k ä y te ttä i siin ta rk o itu k se e n. T u ru n k a u p u n ki, jo k a oli h an k k e en a ik a n a v u o k ra n n u t K ä h ä riä n talo n, suostu i myös anom ukseen. Koulu rakennettiin sam ana vuonna ja sai kolm e o p e tta ja a. U u d et k u n n allisla it v a h v iste ttiin v ja y lein en o p p ivelvollisuus v U u d et tu u le t a lk o iv a t p u h altaa. U pea uusi koulutalo. R a u n istu la n k a n sa k o u lu ssa kävi k o k o ta a ja v ä k isen y h d y sk u n n an lu k u isa lap sip arv i, ja v aik k a k oulu oli k u n n a n su u rin, vallitsi siellä s u u n n a to n tila n a h ta u s. M aaherra v aati v k u n ta a u h k asa k o lla la a je n ta m a a n k oulua. K u n ta v alitti k o rk e im p a a n h allin to -o ik eu teen, m u tta tu lo k se tta. S illoin k u n ta r u p esi a ja tte le m a a n k o k o n aa n uuden koulun rakentam ista. U utta koulua ei k u ite n k a a n vielä n o u ssu t, ra k e n n e ttiin lisä ra k e n n u s ja la a je n n e ttiin e n tistä. K un oppilasluku Oli nousem istaan noussut, valtuusto p ä ä tti lo p u lta v ry h ty ä k o k o n aan u u d en k o u lu n ra k e n ta m iseen. N y t k o u lu h allitu s keh o itti p u o lestaa n, e ttä p u la-a jan tak ia olisi h a n k k e e sta lu o v u tta v a, m u tta siih e n ei su o stu ttu. V a ltu u sto oli n y t k e rta k aik k iaa n p ä ä ttä n y t ajaa h a n k k e e n lo p p u u n ja ra k e n n u tta a uuden tilavan ja ajanm ukaisen koulu ra k e n n u k se n. N iin p ä sitte n u p ea kiv ilin n a oli v valm is ja O pettajat J. V. Vuori (v a s.) ja A. H. Nevasalo. saa tto i o tta a su o ja a n sa läh e lle tu h a tta n o u sev a n lapsijoukon. Raunistulan koulu Turun kaupungin kouluna. Tam m ikuun 1 päivänä 1944 M aarian k u n ta liite ttiin su u rim m ak si osaksi T u rk u u n ja liito k sen y h tey - ko u lu jen rin n alla. K a u p u n k i oli, p äin v a sto in k u in m a a la isk u n ta, d essä R au n istu la n koulu tu li ta sa v e rta isek si k au p u n g in m u itte n v ain y h te n ä k o u lu p iirin ä, jo ssa o p p ila sm ä ä rä n v a ih te lu v oitiin vuosittain ottaa huom ioon entistä joustavam m in luokkien lukum ä ä rä ä ja o p e tta ja ta rv e tta m ä ä rite ltä e ssä. L iitoksen ta p a h tu e ssa koulu ssa oli 6 a la k o u lu n, 11 y lä koulu n ja 3 ja tk o k o u lu n lu o k kaa. K o u lu ra k en n u s oli h y v ä ja su u rin p iirtein ta rp e ita v a sta a v a. E n sim m ä ise n ä k a u p u n k iv u o te n a k au p u n g in k a n sa k o u lu je n ta rk a s ta ja v aati h u o n eisto tilo jen ja ta r p e e llisten la itte id e n jä rje s tä m is tä k o u lu ssa ta rk o itu s ta v a sta a v a m miksi Raunistulan, Kähärlän, K ärsäm äen ja N um m en k o u lu jen ja t- kokouluvelvollisille, sillä 1943 tu li voim aan m ääräys, että päästötod istu s a n n e ta a n o p p ilaalle v a sta sitten, kun hän on varsinaisen kansak o u lu n lä p ik ä y ty ä ä n s u o ritta n u t 2-v u o tisen ja tk o k o u lu n k u rssin. K o uluun jä rje s te ttiin k in v a a d itu t p a ra n n u k se t ja jatk o k o u lu a p id e t tiin 3 lu o k an s u u ru isen a v u o teen 1951 sa a k k a, k u n n e s ta a s tä n ä lu k u v u o n n a k o u lu ssa on 5 k ansala isk o u lu lu o k k a a. jo n k a nim isiksi ja tk o lu o k a t tu liv a t v S u u rin m ä ä rä o p p ila ita oli kou- Jatk. s. 30 MINÄ ASUN TURUSSA V äljä o tsikko o n o llu t assosiointiärsykkeenä oheisilla nuoren p o lve n kirjoittajilla; tu lo kset o v a t sekä kaunokirjallisia että kriitillisiä. Täällä m inäkin, vaikka voisi täm ä olla jo ssain m u u allak in. T äällä m inä asun, vieraiden ihm isten noja tu o le issa ja ta u lu issa, jos oikein h y v in k äy, k u u n telen B eethovenia kynnysm atolla istuen. T ä ä llä h ä n se m inun kotin i on, sen voin k u u lla ru n o ssa k un sy k syn ensi lum i k irjo itta a keltaisilla leh d illä ja m u u tam a k aisla soi h u ilu n a o h u en jä ä n läpi m eren aam usoiton. Se asu m isen la a tu on säveliä ja ru n o a, ru n o a silm in, säv e llä eläen. K aupunginorkesterin vanha m uusik k o luo m inulle talo n soitollaan, v alk o isen, ra u h allise n, aiv a n y k sity ise n v a n h a n a ik a ise n talo n v uoren rin teelle; siellä ta lo lepää a u rin g o ssa, jo u sella ra k e n n e ttu, v an Luokkahuone R aunistu la n koulusta. h u k sen tu s k a s ta ja ra u h a s ta k o o t tu m aja. M uitakin koteja m inulla on: m u seon h o lv it ja k a rk e a lla k a n k a a lla p e ite ty t sein ät, a ja n k alk in tu o k su i- nen fresko, sam a, m inkä vielä tapaa linnan käytävissä ja tuom iok irkon p y lv äissä y lh ä ä llä m issä valo n h äm y ta ittu u u rk u je n k a t seessa. J a e ttä talo n i e iv ä t olisi ovea v ailla jä tä n niihin k irjo ja lo ju maan, avoim ina sinne tänne hengen k u lk ea sisään ulos. Ih m isiäk in tä ä llä löydän, aina uusia, viim eisin ta p a a m a n i on erään k irja n o ik ean p u o le ise lta siv u lta lö y d e tty v a n h a k iin alain en esteetikko, m uutam in varm oin siveltim envedoin piirretty, v u o situ h a n tise n p e rin te e n ja hengen k o sk etu s ilm e essää n niin kuin tä ä llä k au p u n g illa. RITVA-LIISA PILHJERTA: A su a voi, en sin lu u lee, e tte i voi m u tta se h ä n on p a k k o, jo s ei asu, niin m itä s itte n te k e e, ei ole s ilto ja k a a n, v a ik k a a su m ista h a n se on sekin. E n sin se o n v a ik e a a, k a d u t v iero v a t, ta lo t k ä ä n tä v ä t p ä ä n s ä pois ja on niin y k sin, e ttä itk e ttä ä, v a lo t k u v a s tu v a t jä ä n k y lm ä ä n p in ta a n ja m itä siin ä tu o m io k irk o s s a kin on m uka erikoista, iso ja kylm ä, tu o k a tu noin ja tä m ä k a tu n ä in ja e n tä s s itte n, tu lo s ei ole m ikään erikoinen, ihm isetkin puh u v a t k u m m a llise sti, k iire ise sti, m ih in lien ee kiire. V ä litu n n illa k o k o o n n u ta a n e s ittä m ä ä n to d e llisu u tta p ien iin ry h m iin, p ien issä ry h m issä to d e llisu u s tu n tu u o ik e u te tu lta ja to d e llise lta, m eid än ry h m ä ssä m m e se e s ite tä ä n n äin ja n äin, tä m ä on ain o a oikea ta p a e s ittä ä to d e llisu u tta, m eille, m u u t o v a t s itä m itä o v a t, m a ssaa, L uojan k iito s m e em m e o le n iin kuin nuo m uut. Hyvä ihm inen istuu m inua vastapäätä, en tiedä miksi hän on m i n u lle hyvä, o n p a h a n v ain, s u u ttu u, k u n e h d o ta n itse m u rh a a, ta ita a su u ttu a to sissa a n, e h k ä se ei s itte n k a n n a ta k a a n, v a a n eih ä n sitä k o sk a a n tie d ä, m illo in s a n a t ja p ilk k a n a u ru s a ttu v a t n iin k ip e ä sti, ette i e n ä ä k e stä, ei voi lu v ata, tässä on kuitenkin hyvä istua tu r v assa, tä n n e ei k u k a a n tu le n a u ra m a a n. T u n n illa jo sk u s tu n te e k y lm ä t ja iv a llise t silm ä t, jo tk a jä ä v ä t jo k a puolelle ro ik k u m a a n, ta k e rtu v a t k iin n i, v o im a v alu u pois jäsenistä, silm ässä häm ärtää ja toivoo e ttä o lisi k o to n a p eito n alla itk e m ä ssä, siih e n k u n n u k k u u, niin tu le e h y v ä olla, se u ra a v a n a p ä iv ä n ä se a lk a a u u d e sta a n, v iik o ssa on k u u si tä m m ö istä p ä iv ä ä ja k u u k a u dessa ties m iten m onta. V e tu rit o v a t k a u n iita, n iiden k u rk im a in e n v ih elly s k u u lu u a in a ja ra u h o itta a, jo sp a n e o v a tk in k u rk ia, lo p p u jen lo p u k si, n e v a in a ik a n sa te e sk e n te le v ä t v e tu re ita ja lä h te v ä t sitte n, sa v u n re u n a on v io le tin h a rm a a la m p p u je n v a lo ssa ta i k ev ä ällä k isk o t le p ä ä v ä t ja t k u v in a a u rin g o ssa sä ih k y e n, y k s i n äin e n v e tu ri s a ta m a s ta v alk o in e n sav u k einuen. K asvot nousevat ja laskevat, ilm ee t s y ö k sy v ä t v a ste n, k u k a a n ei ehdi väistää ja m iksi väistäisi lau

8 OLAVI AURANEN: M in ä a s u n v u o k ra h u o n e e ssa, n e l jä n n e s s ä k e rro k s e s s a. H issi on v a n h a ja u se in e p ä k u n n o ssa, alaovi s u lk e u tu u k e llo 21. K ä y tä n k a k k o se n ra itio v a u n u a ja n elo sen v iin a k a u p p a a. R a itio v a u n u lla a ja n K a u p p a to rille ja k ä v e le n s iitä e te e n p ä in. V iin a k a u p a s ta o sta n p u n a v iin iä, jo k a te k e e su ru llise k si ja v ä sy n e e k si; s e on y h tä h y v ä u n i lä ä k e k u in k o u lu a ik a n a k irk k o h isto ria. T u ru s s a on L in n a, A u ra jo k i ja Tuom iokirkko. Siinä on turkulais e n p e r in te e t ja v a rsin a issu o m a la ise n m a a k u n ta h e n g e n p y h ä k o l m inaisuus. K äynnistä Linnassa ja a n ta in a to rilla, p itä isi e h tiä sik si ja sik si sin n e ja sin n e, k u k a t tu o k su v a t, to m a a tit p u n aisia ku in eläv ä n ih m ise n v e ri, k u k a tä s s ä on elävä, kaikki o v at kuolleita, tä r k e y te e n, k iire e se e n k u o lle ita, n a u ra v a t a m m o tta v in, jä y k in su in. K eväällä katu on leventynyt, talo t o v a t a n ta n e e t m y ö te n, n e eivät enää viham ielisesti, pakkasesta ja tu u le s ta jä y k k in ä k u r o tta u du k a d u n y lle, k a tu lä m m itte le e a u rin g o n p a is te e s s a ja ta lo is s a on jo ta in, p ie n i h ä iv ä h d y s h y v ä n ta h to isu u tta, M ik a e lin k irk o n to rn i k u r o tta a ra u h a llis e s ti ta iv a s ta k o h ti, la s te n p ie n is tä o jista k e r ä ä n ty y h ita a s ti rie m a s tu tta v a n su u ria la m m ik o lta, jo ita on h ä m m e n n e t tä v ä ja tie ty s ti s iin ä k a stu u, m itä s siitä, o n h a n n y t jo läm m in. K irja p in o p ie n e n e e p ian, liian pian, o n v iih ty is ä ä is tu a ja te h d ä y k s in ty ö tä, h ilja isu u d e ssa, on v ä h ä n n ä lk ä, m u tta s e ei h ä iritse, k ir ja t h y v ä k s y v ä t, k a ts o v a t ra u h a llisesti, m u o d o s ta v a t h y lly jä, o v a t s e lk e itä, tu n tu u k u in k aikki o lisi jä rje s ty k s e s sä. K e säy ö n ä a ik a k u lu u kai jo s sa in, ei tä ä llä, m ä e ltä n ä k y y koko kaupunki, on sum ua, läm m in. H i ta a s ti k ip e ä so lm u a lk a a a v a u tu a, eläm ä jäsentyy ja saa m erkityksen, k o tik a u p u n k i, y s tä v ä ja k oti. Tuom iokirkon torni halkaisee sum un ja nousee, jäsentää m aiseman. T änä yönä voisi lentää, kiertä ä h ita a s ti to rn in y m p ä ri, la s k e u tu a a la s k a ts o m a a n v e n e itä, ja v a in o lla, s u la a tä h ä n tu ttu u n ja m e rk its e v ä ä n, n ä h d ä se lv ä sti ja olla o n n ellin en. T u o m io k irk o ssa p itä ä, ellei sitä e n n e n lu e o ik eisto la isle h tiä, jo tk a e iv ä t y m m ä rrä h isto ria a e iv ä tk ä k y k e n e k o k e m a a n k ristillisy y ttä. M inä en y m m ä rrä ih m isiä, jo tk a v ih a a v a t k irk k o a h e id ä t p itäisi viedä Tuom iokirkkoon. M utta autu a ita e iv ä t o le n ek ä än, jo tk a eiv ä t vihaa, eivätkä ym m ärrä. T urussa on oikeistolaisia, vase m m isto la isia ja p u o lu eetto m ia, m u tta ei k esk u stala isia. O ik eisto laiset ja vasem m istolaiset toteutta v a t k e s k u s ta la is u u tta laidoilla, e iv ä tk ä o saa olla ra d ik a a le ja. T u r k u on lä n ttä ja E u ro o p p a a ja p ieni sa k sa la in e n k a u p u n k i. S aaristo su lk ee m ere n, m u tta ta iv a s on av o in n a lä n te e n ja lo u n aa se en. T u rk u k a tso o Itä m e rta p itk in R u o tsin ohi E u ro o p p a an. T u rk u on k an a v a, jo ssa k aik k i liik k u u eik ä k a n a v a a n p id ä k en e n k ää n jä ä d ä an k k u riin. O n h yvä, jos em m e p y s ä y tä s itä ) m ik ä on liikk ee ssä. O n p arem p i olla p o rtti k u in paik k a. T u ru ssa on ihm isiä, jo tk a p u h u v a t k u lttu u ris ta. M inä en tiedä, m itä sellain en on ja ep ä ile n ihm i siä, jo tk a ta h to v a t te h d ä k u lttu u ria. M inun h u o n eessan i p u h u taa n paljo n ja k irjo ite ta a n p aljon ja siellä ta p a h tu u paljon. M u tta k un k u ljen v iisto sti K a u p p ato rin halki, tied än, e tte i se ole e h tin y t sinne a sti. M u tta m inä tied än sen vielä ehtivän Kauppatorillekin, sillä vaikk a a ik a onkin h id as, se on voim a k k a a sti k iih ty v ä. K aik k i ta p a h tu u jo ssak in ensin, jo ta k in jä ä liik k e esee n ja v a ik u tta a. T u rk u on k au p u n k i, jo k a v e tä ä ja im ee v aik u tu k sia. T u ru ssa ra k e n n e ta a n paljon, ja o ik ea lla ja v ase m m a lla on ihm isiä, jo tk a h a lu a v a t k o o ta voim ia to rju m aan to isia k o o ttu ja voim ia. M inä re v in m ielu u m m in k u in rak en n an ja hajoitan ennem min kuin kokoan. T u rk u on p aikka, m issä ei ole m itä ä n to rju tta v a a eik ä m itä än p u o lu ste tta v a n a. T u ru ssa voi h y ö k ä tä T u rk u u n ja T u ru s ta voi h y ö k ä tä S uom een, itä ä n ja län teen, kaik k ialle. T u ru ssa on re v ittä v ä ä ja h a jo ite tta v a a, ja k u n T u rk u on hajo ite ttu, v o id aan h a jo itta a koko S uom i. T u rk u on itä ä ja lä n ttä, se on hedelmällinen kylväm ätön maa. M inä a su n ja viih d y n T u ru ssa. V iihdyn p arem m in k u in n a a k a t, jo tk a p itä v ä t k o k o u sta a n B rahenp u isto n puid en la tv o issa. HANNU TAANILA: M inä a su n T u ru ssa ja tä ä llä on h a u sk a asu a. T äällä voi te h d ä m itä vain. Täällä on m onenlaisia hyviä ihm isiä. M utta yksi laji on kiusallinen. H e iltä ei saa ra u h a a y ö llä eik ä p äiv ä llä. H e itä m in ä sanon k u lttu u rih e n k ilö ik si ta i m o d e rn isteiksi. H e ju lista v a t, e ttä T u rk u on ty l sä p aik k a ja e ttä tä ä llä ei ole kulttuurieläm ää. M inä en tiedä m i tä k u lttu u rie lä m ä on eik ä T u rk u m inusta ole tylsä. M utta sitä min ä en sa n o k u lttu u rih e n k ilö ille enkä m odernisteille sillä he suuttu isiv a t. N iin to tisia p o ik ia he ovat. H eidän su u ttu m ise n sa k y llä y m m ärtää, sillä jos he joskus huom aisivat että täällä ei enää olek aan ty lsä ä, h eillä ei olisi e n ä ä m itä ä n tek e m istä. S illä m in u sta n ä y ttä ä, e ttä h eid ä n k u lttu u rie lä m änsä m erkitsee sam aa kuin huuta a e ttä T u rk u on ty lsä ja T u ru ssa on ty lsä ä ja k o n serv a tiiv i set ty h m ä t ih m ise t o v a t ty lsiä. M u tta sy d äm en ty lsy y d e stä ja ty l sy y d en k y lly y d e stä su u puhuu. K u lttu u rih e n k ilö t ja m o d e rn istit ta ju a v a t o lev a n sa lä h e ty s s a a rn a a jia. H eidän san o m an sa k u lttu u rin p u u tte e n p im ey tee n n ä ä n ty v ille tu rk u la isille on e ttä T u rk u on ty lsä p aik k a: h e rä tk ä ä oi h ita a t sie lu t ju u ri. H e ju lis ta v a t p ela s tusta : on koottava voim at kulttuurielä m ä n p u o lesta. O n k o o tta v a v o im at y h d e ssä to te a m a a n, e ttä T u rk u on ty lsä paik k a. K u lttu u rihenkilöt ja m odernistit ovat suuria o p e tta jia ja k a n sa n v a lista jia. H e h a lu a v a t o p e tta a tu rk u la ise t a ja tte le m a a n. H e o v a t ep ä lu u lo i sia holhoojia, jo tk a e iv ä t lu o ta tu rk u la iste n täy si-ik äisy y teen. M inä a ja tte le n jo issa k in k o h d in h iu k an to isin k u in k u lttu u rih e n k i lö t ja m o d ern istit. T u rk u on Villi L änsi. T u rk u on k e h ity sm a a, jolla ei ole p e rin te itä. M u tta tä ä llä on k o m e a t k u lissit ja niihin m ah tu u paljon. T u ru sta voi n y k y ä ä n o d o t taa m itä tahansa. Sen vuoksi täällä ei ole ty lsä ä. S en v u o k si m inä m yös viih d y n täällä. T u rk u ei ole valm is. Se on sy n ty m ä tö n k au p u n k i. S itä o d o tta a m aa, jossa m ikään ei pysy paikallaan. SEPPO SIIVONEN: Näen, kuinka tavanom aiset hom ogeeniset virrat soljuvat kaduilla. N e s u u n tiv a t eri tah o ille. E räs lev eä v uo lä h te e tu h a n sista p iste is tä Järje s tö ta lo lle ja p a la a s a m a a tie tä ta k a isin tu h a n siin p iste i siin. T o in en kym i k u lk ee kohti Y lio p p ila sk u n n an talo a, kolm as k a h v ila P in e lla an, n eljäs L itografiap a ja a n, v iid es K o n se rttitalo lle, ja tä lla isia su u ria ja p ien iä vuoksia ja p u ro ja on la sk e m a to n m äärä. M utta vaikka ne virtaavat sam oilla kaduilla ja kujasilla, sam an Aura n ra n ta m illa, eiv ä t n e k o sk e ta to isiin sa. N ä en m yös tu h a n sia p iste itä, jo tk a liik k u v a t kolm iossa: a su n to -v ira sto -m a ito k a u p p a. T ied ä n e ttä olen T u ru ssa. M u tta v irra n tielle voi tu lla este, jo k a p y sä h d y ttä ä sen, ta i v irta voi v ä sy ä, jo llo in sen ju o k su h i d a stu u. Se voi m yös k u iv u a, jo l loin sen ju o k su h id a stu u. S e voi m yös k u iv u a, jo llo in uomarç n ä i v e tty n y t p o h ja tu le e n ä k y v iin. M u tta v irta voi p aisu ak in, jolloin s iitä k aik k ialla a le ta a n p u h u a. Turu lle en sim m äiset v aih to e h d o t o v a t tav a n o m a isia, m u tta v iim einen o lisi ta v o ite lta v issa. N iin k a u a n kuin ty ö läiset k u lk e v a t y k sin, o v a t he v o im atto m ia tä y ttä m ä ä n p arh aita k a a n o hjelm iaan. E n n en k u in siv isty n e istö ei ole lö y tä n y t liitto laista, jä ä v ä t sen lo ista v im m atk in u n elm at pelkiksi h aaveik si. Ilm an y h d y n tä ä ei o le h ed e lm ö ity m istä. Ei sy n n y m itä än, v aan van h a k in k a to a a ja v irta to ise n sa jälk een seisah ta a. A sum m e T u ru ssa ja rö y h istelem - m e rin taa m m e sillä, e ttä T u rk u m uka on kulttuurikaupunki. M uin aisen h isto ria m m e m aineikkaim - m at kirjailijat, tiedem iehet, taiteilija t ja p o liitik o t o v a t a ste lle e t akateem isissa kortteleissam m e. Sitä m e em m e k o sk a a n unohda. SATA VUOTTA KAASUA K aasulaitos vie tti vuotispäiväänsä. M u tta k u n tu le e n y k y p ä iv ä stä p u he, n iin em m e ju u ri v o ik a a n rö y - h iste llä m u u lla k u in sillä, e ttä m o ni h e lsin k ilä in e n k u lttu u r ip e rs o o na on syntyisin T urusta tai ainak in lä h istö ltä. N ä k ö a la on silti lo h d u llin e n, sillä ei tila n n e o le ollen k a an to iv o to n. O len u sea sti m ie ttin y t, m istä m eillä o ik ein on k y sy m y s ja tu llu t siih e n u sk o o n, e ttä p a h in ta on lo k ero itu m isem m e sp len d id iso la tio n. M u tta m eillä o n tä s s ä s u h te e s s a e rin o m a ise t m ah d o llisu u d e t k e rta to im e lla p o n n a h ta a k ä rk e e n, k a a ta a lo k ero ittem m e seinäm ät, hakeutua kosketuksiin toistem m e kanssa, hedelm ö ittä ä ja h e d e lm ö ity ä s e k ä v a lla ta paikkam m e kansakunnan k ärjessä. O lem m ekin T u ru s s a p ä ä se m ä ssä su u re n h a rp p a u k sen e te e n p ä in, ja tu lv a n alle h u k k u v a t ne, jo tk a p y r kivät kanssakäym isen oppia vastu sta m a a n, e s tä m ä ä n T u rk u a h y ö k k ä ä m ä s tä etu m aisek si.

9 m i e t t e i t ä Turun Kaupunginteatterin kotiuduttua uuteen teatteritaloon olemme esittäneet klassillisen kysym yksen "miltä nyt tuntuu teatterinjohtaja_maism u u t o n teri Jouko P a a v o lalle, Näyttelijäyhdistyksen puheenjohtajalle, näyttelijä Veikko U u s i mäelle ja insinööri Vilho V a r k o l l e, joka yli 40 jä lk e e n vuotta on seurannut turkulaista teatteria katsomosta. JO U K O PA A V O L A : V EIK K O U U SIM Ä K I: VILH O VARKK O: E llei tie d u s te lija n a olisi o llu t juuri Suom en Turku, jonka teh tävänä m onen m uun hyvän asian lisä k si lie n e e ta lle tta a tä m ä n v a n h a n k a u p u n g in k u lttu u ri- ym. h isto ria a, tu s k in o lisin e n ä ä k y e n n y t v a s ta a m a a n y llä o lev a an k y sy m y k seen. S y y sk a u d e n k u lu e ssa olen n ä e t n iin m o n e sti sen jo eri y h te y k s is s ä te h n y t, ' e tte n o s a a en ä ä m itä ä n u u tta san o a. 1. Pian puoli vuosisataa täy ttäv ä su o m e n k ie lin e n a m m a ttite a tte ri T u ru s s a sai n y t v a s ta o m an talo n. M o lem m at s u o m a la iset te a tte r it to im iv a t a lk u a ik o in a v a ik e issa olosuhteissa, T urun T eatteri vuosik a u s ia tä k ä lä ise n ru o tsala ise n te a tte rin a liv u o k ra la ise n a k in. E ikä ns. M a a la iste n ta lo k a a n tä y ttä n y t n y k y a ik a ise lle te a tte rita lo lle a s e te t ta v ia v a a tim u k sia. O m an te a tte r i ta lo n saam ise lla oli siis k o rk e in aik a. 2. T e a tte rin v iim e ise t k a h d e k sa n v u o tta K o n s e rttita lo s s a o v a t aik a a, jo tk a siellä ty ö sk e n n e lle iltä v a a tiv a t m o n ta k e r ta a s u u rta k ä rsiv ä l lisy y ttä ja su u ria tin k im isiä ja k ie ltä y m y k siä. E h k äp ä tä m ä seik k a jo sk u s y m m ä rre tä ä n tä ä llä T u ru s sakin! 3. U u d e n te a tte rita lo m m e te k n illin en n y k y a ik a isu u s a n ta a m itä e rilaisim pia m ahdollisuuksia näytel- N y t, k u n K a u p u n g in te a tte ri on siirtynyt uuteen taloon tulee m ieleen: o n k o k ä y tä v ä läpi se sam a sopeutum isen aika m ikä teatterilla ja yleisöllä oli silloin, kun m uute ttiin K o n se rttisaliin k o tu ro i- m a a n seitsem äk si v uodeksi. U u te e n y m p ä ristö ö n ja o lo su h te isiin s o p eu tu m in en vie ain a aik a n sa. Ei ole ilm an m u u ta selv ää sek ä än, että teatteri on nyt Aurajoen rann assa. O n o u to a m en n ä te a tte riin to is puol jokke. Se ei ole k o sk a a n aik a ise m m in o llu t siellä. Siihen tä y ty y to ttu a. T u rk u la ise t o v at konservatiiveja. Kaikkea uutta täyty y en sin a rv o ste lla ja lö y tä ä m ah d o llisim m an p a ljo n sellaista, jo ta voi k ritiso id a : E n n en te a tte riin p ää si ra itio v au n u lla, n y t tä y ty y k äv e llä. N o o n h an se k o m ean n äk ö in e n siellä ra n n a ssa, m u tta k y llä se v a a n on niin n o loa, k u n ik k u n alau d o illa istu ta a n ja... On p erin in h im illistä, eik ä su in k a a n v ain tu rk u la ista, e ttä k iin n ite tä ä n h u o m io ja k ritiso id a an to isa rv o isia p ik k u se ik k o ja, jo ista pidetään iso m eteli ja hälistään tav a tto m a sti. P ä ä a sia t s a a tta v a t s e n sija a n u n o h tu a k o k o n a a n ta i ne k u ita ta a n v ä h ä tte le v ä llä h u ita isu l la: kai m a a r se n y t s itte n oli t a r peellinen tom m onen plootuloota. K un T u ru n K a u p u n g in te a tte ri v ih d o in k in on sa a n u t k a u a n k a i p aa m an sa o m an te a tte rita lo n sa, on k a ik k ie n te a tte rin y s tä v ie n s iitä v ilp ittö m ä sti ilo itta v a. V a ik k a o m an k o d in saam in e n k a u a n k e stik in, em m e m e te a tte rin y s tä v ä t s itte n k ä ä n h e tk e ä k ä ä n ep ä ille et ette ik ö se k a u n is h a a v e jo sk u s k u ite n kin to te u tu isi. J a n y t voim m ekin enem män kuin tyytyväisinä todeta, e ttä T u rk u on sa a n u t te a tte r i talo n, jo ta v oim m e ilo ite n ja o n n ellisin a e s ittä ä v iera ille k in. Ne p itk ä t v u o d et, jo tk a T u ru n K a u p u n g in te a tte ri jo u tu i v ie ttä m ä ä n k o d itto m a n a ja ty ö sk e n te le m ä ä n to isiin ta rk o itu k siin v a ra tu issa, te a tte rille so p im a tto m issa tiloissa, o v at k u ite n k in to d ista n e e t, e ttä tu rk u la is e t k a ip a a v a t ja ra k a s ta v a t te a tte ria n sa. Y leisö n m ä ä rä n k a s vu n ä in ä v aik e in a v u o sin a y h ä v ain lisä än ty i, s iitä h u o lim a tta e ttä te a tte rilla ei o llu t m a h d o llisu u tta a n ta a p a ra sta a n. K u lu n eid e n v u o sie n a ik a n a on m yös te a tte rin y s tävien lukum äärä suuresti kasvan u t, ja luulen e ttä niin tu lee j a t kum aankin. Sanotaan että teatterita lo on tu llu t m a k sa m a a n paljon, m u tta v ä ittä is in e tte i se k u ite n k a a n ole tu llu t niin k a lliik si e ttä sitä u h ra u s ta ei olisi T u ru n kok o in en k au p u n k i v o in u t te h d ä. On- JOUKO PAAVOLA. VEIKKO UUSIM ÄKI. VILHO VARKKO m ien n y k y a ik a ise lle tu lk in n a lle. E m m e saisi m ie le stä n i e n ä ä istu a kuin tirk is ty s la a tik o s s a, v aan esity s olisi tu o ta v a jo p a k a tso jie n k esk e lle. S itä y ritim m e m u u ta m a n vuoden a ja n p ie n e ssä ra d io stu d io s- sa K onserttitalossa. Uuden teatteritalon Pieni N äyttäm ö tarjoaa täh ä n m ah d o llisu u k sia, m u tta se olisi a lu n p e rin k in v o itu ra k e n ta a n ä m ä näkökohdat enem m än huomioiden. Its e te a tte rira k e n n u s ta on p aljo n a rv o s te ltu m aallik k o jen k in ta h o lta. M eistä am m atti-ih m isistä, ta rk o ita n n im en o m aan te a tte ri-ih - m isiä, se m iltei 100 % :sti tä y ttä ä v a a tim u k se t. S u u rim m a t p u u tte e t o v a t n ä y ttä m ö tila n a h ta u s to ise lla s iv u sta lla s e k ä ta u sta lla. M u tta k aik k e en te k n illise e n h a rja a n tu m i n en vie aik an sa. 4. Toivon Turun K aupunginteatte rille, jo lla on m itä p a rh a in ns. su u ri y leisö, tu le v a isu u d e ssa ta i teellisessa m ielessä ulkonaisia olos u h te ita v a s ta a v a a n o u su k au tta. P aljo n m e rk itsee se, e ttä n äin s u u ren laito k sen sisäin en henki on k y e tty sä ily ttä m ä ä n hyvän ä. M u t ta h en k ilö k u n n an lisääm inen, en n en k aik k e a n u o re lla lah jak k a alla ain e k se lla, on v ä lttä m ä tö n tä. Jä lk i k asv u on tu rv a tta v a. K un u lk o n aiset o lo su h te e t o v a t n y t n ä in h y v ä tt ei p ä ä k a u p u n g in k a a n ra h aläh tein een (film i, ra d io ja TV) luulisi e n ä ä h o u k u tte le v a n p a rh a in ta a i n e sta, v aan ta ju tta isiin, e ttä tä ä l läk in voisi e lä m ä n ty ö n sä tehdä. O n h a n tä s tä seik a sta erin o m aisia esim erk k ejä. K a h d en n ä y ttä m ö n yhtaikainen toimim inen myös edelly ttä ä ru n s a s ta h en k ilö k u n taa. V a stu u n tu n to isia o h jaajia (kuin m yös a rv o ste lijo ita ) ta rv ita a n n u o r te n k a sv a tta ja n a. M aam m e te a tte rie lä m ä, sam oin k u in m u u k in k u lttu u rie lä m ä, on tä h ä n a sti p y ritty liiak si k e s k ittä m ä ä n H elsinkiin. T ä tä on k a tseltu to isa a lta n u rk k a p a trio o ttise stik in p ä ä k a u p u n k ia sy y ttä e n. M u tta jos m uutkin kaupungit kykenevät tarjoam aan lähes sam anlaisia olosuhte ita k u in p ää k au p u n k i, on v arm aa, e ttä k u lttu u rik e sk u k sia sy n ty y m u u allek in. J a T u ru lla m onine k o rk e ak o u lu in een ja v an h o in e p e rin tein ee n (jo id en v a ra s s a tie te n k ä ä n ei v o id a elä ä) on tällaiseen m itä suurim m at m ahdollisuudet. Teatterista jos m istään voi oik e a sta a n p u h u a n ä in, jo s ei a sia a a ja tte le sen sy v em m ältä. T e a tte ri sin ä n sä on u sk o tta v a n h a rh a k u v a n luom ista ja on parhaim m illaan silloin, kun se antaa m ahdollisim m an u sk o tta v a n k u v a n m a h d o tto m asta. Niin on, jos siltä näyttä ä, on p äte v in sään tö te a tte ris sa. Ja n ä y tte lijä k in on v a in ihm inen, o m an aik a k a u te n sa ja y m p ä ristö n sä tu o te. U usia a sio ita ja o lo su h te ita ei h y v ä k sy tä noin v aan p u re m atta. V aik k a h e n k ilö k u n ta on suurinpiirtein sam a kuin K onserttisa lissa, niin sitte n k in o lo su h te e t ja k aikki uusi h a jo itta v a t ja v iev ä t ajatukset milloin m ihinkin yksityiskohtaan, jota helposti jää m ielessään ta rk a ste le m a a n ja arv io im aan. K aikkeen on to tu tta v a, niin k u in k o to n a siihen e ttä v a a te n a u la k k o on tu o ssa ja peili tä ssä, k u n n es on selviö, e ttä n iin on sen jälk ee n ja ei en ä ä a ja tte le m iksi n e n y t ju u ri siin ä ovat. K aikessa ta p a u k se ssa on T u rku, v an h a k u lttu u rik a u p u n k i, sa a n u t arv o ise n sa te a tte rita lo n, jo s ta se voi olla ylpeä. N yt on T u ru lla k aikki e d e lly ty k set n o u sta m uun Suom en tie to isu u te e n m yöskin teatte rik a u p u n k in a. K o n se rttisali- k a u te n a to tu ttiin a ja tu k se e n, jo k a levisi k u in an te ek sip y y n tö, m eillä T u ru ssa on poik k eu k selliset te a t- te rio lo t. N y t voi sanoa: m eillä on erinom aiset m ahdollisuudet tarjota h y v ä ä te a tte ria. T e a tte ri on y m p ä ristö n sä tu o te. V anha, k u n n o n S h ak esp e are sanoi: Näytelm än tarkoitus aluin on ollu t ja vieläk in on p itä ä ik ä ä n k u in k u v a stin ta luonnolle, n ä y ttä ä hyvyydelle sen om at piirteet, pah u u d elle sen o m a k u v a ja itse aik a k au d elle ja a ja n ru u m iille sen oma m uoto ja luonto. S am a p äte e koko te a tte rila ito k - seen. Sen on k u lje tta v a aik a n sa tie n n ä y ttä jä n ä ja u u sien aa tte id e n fo ru m in a. T e a tte rin o n o lta v a k iin n o stav a. S illä tä y ty y olla u u tta sanottavaa, m uuten se ei ole lun a s ta n u t n iitä v elv o itu k sia, jo ita h y v älle te a tte rille v o id aan a se tta a. U usi ta lo v elv o ittaa, m u tta m iten tu rk u la is e t itse su h ta u tu v a t te a t teriin sa? S iitä riip p u u p aljo n, sillä te a tte rih a n on aik a n sa k u v a stin. h ä n T u rk u y m p ä ristö in e e n o sa S uom en v a n h in ta k u lttu u ris e u tu a, jo ssa on jo s a to ja v u o sia s itte n teatteriesityksiä nähty. Voisim m e ko ed e s a ja te lla T u rk u a ilm a n s u o m a la ista te a tte ria, e ih ä n toki. V iim e v u o sisa d a lla, jo llo in T u rk u u n rakennettiin nykyinen R uotsalain en te a tte rita lo, oli se sillo isia o lo ja a ja te lle n a iv a n to ista s u u ru u slu o k k a a k u in m itä e d u sta a tällä hetkellä m eidän nyt saam am me teatteritalo. Silloin, viim e vuosisadan puolivälissä, oli Turun asuk aslu k u n o in , jo is ta su u n n illeen p u o le t o liv a t ru o ts in k ie lisiä. K u n a ja te lla a n n y k y is iä o lo su h te ita, jo llo in k a u p u n g issa m m e on p itk ä lti yli a s u k a s ta ja sen lisäk si lä h itu n tu m a s s a ja h y vien k u lk u re ittie n v a rsilla eh k ä sam an v e rra n, n iin tu n tu u siltä e ttä u u si te a tte rita lo m m e ei v a l m istu n u t p ä iv ä ä k ä ä n liia n aik a isin. L u u lta v a sti k ä y n iin e ttä se p ia n k in o so itta u tu u liian p ien e k si. T u r k u la isilla on n y t k u ite n k in a ih e tta iloita. E ikö o lek in k u in su u re e n ju h la a n tu lo a a s tu a o m an T h a lia n tem ppelinsä lämpiöön, josta avautu u m itä ih an in n äk ö a la: T u o m io k irk k o, L in n an s e u tu ja A u rajo k i v en e riv istö in e en. V oiko a ja te lla k a u n iim p a a n äk y m ä ä. T ied ä n, e ttä on h en k ilö itä, jo id en m ie le stä te a t te rita lo a ei olisi en sin k ä ä n sa a n u t ra k e n ta a T u rk u u n. L o h d u tta k o o n heitä m urheissaan kuitenkin tieto isu u s siitä, e ttä tu le v a t su k u p o l v e t tu le v a t k iito llisin a ja tu k s in m uistam aan m eitä, täm än ajan tu r k u laisia, e ttä olem m e s a a n e e t a i k a a n tä lla ise n te a tte rita lo n. A lk u sy k sy n te a tte rie s ity k s iin v o iv a t te a tte rin y s tä v ä t o lla m yös ty y ty v ä isiä. O v a tp a n iin K e säy ö n u n elm a, P ap in p e rh e k u in M y F a ir Ladyn esitykset saaneet niin om ilta a rv o ste lijo ilta m m e k u in m o n ilta v ie ra ilta k in p a ljo n k iito sta. E s ity k siin on tu llu t tu lv im a lla y leisö ä, v ieläp ä p itk ie n k in m a tk o je n ta k a a ja u sk o n e ttä m a a k u n n a n k iin n o s tu s u u tta te a tte ria m m e ja sen e sity k siä k o h ta a n y h ä v a in k a sv a a. O n h a n tä m ä ta id e m u o to k a n s a l lem m e läh e isin ja ra k k ain. Itse katsom o uudessa teatterissam m e ei e h k ä k a ik k ie n m ie le stä o le k y llin ju h la v a ja v alo isa. T ä h ä n san o isin e ttä on sie llä k in pal- J a tk. seu r. s.

10 O L E TO RVALD S: Författarträff i Göteborg jo n läm p im iä vä rejä ja itse esirip p u loista a kultaa ja purppuraa. K y llä siellä m ieli h erk isty y ku u lem aan teatterin sanom aa. K a ts o m on h äm ärässä istuessani tulee u sein m ieleen i V. A. K osk en n iem en sanat, jo tk a hän juhlapuheessaan 1927 T u ru n teatterin vihkiäisissä M aalaisten ta lossa lausui: A ja sta aik aan, v u osisa d a sta vu osisataan elää taide ihm isk unnan k esk u u dessa om a a hiljaista, salaperäistä, k u olem a ton ta eläm äänsä. N iin e lä k ö ö n m y ö s teatteritaid e T u ru s sa ik uisiin aik oih in om a a rikasta eläm äänsä sen asu jam iston iloksi. Wäinö Aaltosen veistos Aleksis Kivestä on saanut lopullisen sijoituksensa teatteritalon edustalla. Kuvamme esittää Turun Aleksis Kivi-ker hon ja Turun Ylioppilasteatterin kunniakäyntiä patsaalla teatteritalon vihkiäispäivänä Göteborgs författarsällskap var under dagarna september värd för Sveriges författarförenings årskongress, som denna gång hade ägnat den centrala debatten åt ämnet "Kom m u nerna och kulturpolitiken". Med bidrag av staden hade den lokala värdföreningen inbjudit en författare från var och en av de nordiska vänstäderna. Å rhus hade tyvärr inte kunnat sända någon representant, men Bergen företräddes av skriftställaren och redaktören Gunnar Hagen Hartvedt och Turun kirjailijat Å bo författare av sin viceordförande chefredaktör Ole T o r valds, som här nedan ger några glimtar från kongressen. A lltjä m t är författaren s p osition inte stort bättre än d en var enligt Ä ld re vä stgöta la gen s hånfulla stad- ganden om lek are, o m vandrand e spelm än och g y ck la re o ch d e ras v e d erlig a r så m enad e ju risten o ch förfa tta ren Jan Gehlin i d et a n föran d e m ed v ilk et han inled d e huvu d d ebatten... N åja, v iss t har det b livit litet b ättre ändå det fra m gick redan a v att staden hade upplåtit fu llm äktiges ståtliga session ssal i B örsen fö r debatten. O ch vid stad en s lunch efteråt ta la d e fu llm äktig e s o rd föra n d e E rnst Jungen om d e p lik ter som sam hället enligt hans sätt att se har m ot sina fö r fattare. M en det k o m ock s å fram en rad k v a rd röja n d e o rä ttv iso r o c h m issförh ållan den. G ehlin näm nde bland m y ck et annat att s k o lb ok sförla g en inte är sk yld iga att betala fö r fa t tarena fö r v a d m an tar in i läseb ö ck e r o c h a n tolog ier. O ch hans p å p ek a d e d et o ly ck lig a i att de flesta förfa tta re dras till S to ck holm. D e anser att d et är bara där d e kan k nyta verk lig t m atnyttiga förbin d elser, m ed d en p å fö ljd e n att p rovin sen blir litterärt utarm ad. H är bord e k om m unerna ute i landet sätta in g en erösa m otb u d för att hålla k v ar sina litterära k u ltu r arbetare. D en saken förtjä n a r n o g begrundas ock s å här h em m a i bara på sådan kultur som Finland... lönar S venska staten har h öjt b ib io- teksersättningen från tre till fem ö r e b ok lån m en detta är bara att h öja från en fik tion till en s y m b o l, m enade G ehlin O ck så k om m unerna b o rd e träda till här. O ch d et b eh övs k om m u n ala kulturhus överallt, o c h d et b eh övs hem fö r åldrande kon stn ärer som ännu kunde skapa värd efu lla ting om d e hade y ttre tryggh et. I d ebatten sköt m an fra m fö r allt in sig på h uvudstadens k u l tu rm on op ol och bek la g a d e den andliga isolerin g som det leder till på andra håll. G öteb orga ren K arl-a x el Häglund sade att hans stad o ffra r n ågon tin g näm nvärt bara på sådan k ultur som lön ar s ig : på bildk on st, m u sik o ch teater, m en inte på litteratur. O ch hur kv ävande gam la storh eter kan verka, d et form u lerades drastisk t av Ingrid H esslander frå n Jön k ö p ing: V ik tor R yd b ergs m inne ligger som ett lik k istlock ö v e r kulturen i hennes stad. D är skall inte någon n u levande fö rs ö k a sticka upp! S vante F oerster ty ck te att fö r fattarnas skatterester b o rd e s try kas d et v o r e en rim lig k om p en sation fö r den standard h öjn in g som andra har fått. O ch givetvis d ö k kravet på förfa tta rlön upp i d isku ssion en S v erig es fö r fa t tarfören in gs ord föra n d e Stellan A rv id sson argum enterad e kraftigt och varm t fö r en sådan socia l reform. U n d er d e tre d agarna hann m an förstå s ock s å m ed en hel del annat än att d ry fta k om m unernas k ulturpolitik. K on gressen hade även inslag av fe s t o ch glans och g a v rik liga tillfällen till p erson liga kon tak ter. Inte m in st fö r d e två gästern a frå n N o rg e o c h F inland v a r d et en rik stim u lan s att å teru p p liva ga m la b ek a n tsk a p er och k n y ta nya. H är m å bara ett p a r tre h ä ls nin gar fra m föra s. T ill vetera n ern a b lan d d eltagarn a h ö rd e M o llie Faustm an signaturen V a g a b o n d e som k u n d e b erä tta u n g d o m s m innen frå n som ra r i N åden d al. Ivan O lj elund h älsad e h em till Finland: hans släkt (lik s o m släkten O ljem a rk ) k o m m e r u rspru n glig en frå n en O llu s-gård i N y lan d. O ch en som m ed syn n erlig v ä r m e h älsade till Finland v a r fö rfa tta ren o c h libristen A rth u r E k ström, frå n sin långa fin lä n d sk a p aren tes kän d s o m signaturen A b u H assan. G ö te b o rg o c h a rran gem angen skall ha ett få n g ro s o r: L illa L o n d o n ä r alltid en ch a rm fu ll ort, m ed sin ö p p en h et och fris k h e t o c h sin stil a v v ä rld ssta d i m å ttlig t form a t. O ch när F isk elä g et efte r d en b e d rövlig a regn som m a ren b jö d på n ågra strålande s e n so m m ard agar m ed va rm s ol o c h m ilda fläk tar frå n K attega tt, v a r ram en k rin g k on g ressen v erk lig t su perb. Ett sn illed ra g som p risades a v alla v a r att fö rlä g g a d en tre d je d a gen s s a m v a ro till Ä lv sb o rg fä s tn in g ute i fjo rd e n, d är m an åt lu n ch i d et fria o ch u p p levd e fä stn in gen s h isto r ia fra m stä lld av d e ss fö r r e in ten d en t Lars N y ström, n u m era c h e f fö r A te lie rteat ern. D etta v a r k u lm en p å d e alltig en om fö r t r ä ffliga arrangem angen a v v ä rd fö re- n in g en G ö te b o rg s förfa tta rsä llsk a p o c h d ess d riftlig a o ch rep resen ta tiv a ord fö ra n d e E lsa S teffen. F örfattarn as o c h andra k on stn ä rers v illk o r h ar n o g förb ä ttra ts b e ty d lig t sedan Ä ld re v ä stg öta la - gen gä lld e. M en d et u teslu ter inte att k on g ressen g a v m y ck e t att tänka p å i frå g a o m v a d som alltjä m t kan o c h b ö r g ö ra s o c h u p p nås. O ch då p roble m e n är d elvis lik artade i hela N ord en, v a r d e b a t ten v erk lig t n y ttig o c h u p p la gsrik inte m inst fö r g ästern a frå n B ergen o c h Å b o

11 T u rk u la isia ta ite ilijo ita K u v a te k stit siv u lla 2 0

12 t u r k u l a i s i a k u v a t a i t e i l i j o i t a NUM EROT VIITTAAVAT KUVA-AUKEAMAN KUVIIN MAUNO HARTM AN (1) M A U N O H A R T M A N : Veistos (2 ) s E n s ie s iin ty m in e n T u ru n T a id e y h d isty k se n v u o sin ä y tte ly ssä Piti v u o n n a 1956 s u u r ta h u o m io ta h e rä ttä n e e n y k s ity is n ä y tte ly n T ap io K in n u sen kanssa M atinkadun ateljeessa. T ehnyt useita opintom atkoja ulkom a ille v ie ttä n y t u s e ita v u o sia m m. Ita lia s s a ja K re ik a ssa sek ä k ä y n y t tu tu s tu m a s s a m m. T u rk k iin, S y y ria a n ja E g y p tiin. O n tu n n e ttu siitä, e ttä o n tu o n u t v a r h a in s u o m a la isk a n sa llisen sa v u p irttitu n n e lm a n m o derniin kuvanveistotaiteeseen. Täysin om aperäinen m oderni veistäjä. R E IJO K O S K E L A (3) R E IJO K OSKELA : M aalaus (4) s Ensiesiintym inen 1953 N uorten N äyttelyssä Helsingissä. Esiintynyt sitte m m in u s e is s a y k sity is n ä y tte ly is s ä. T e h n y t o p in to m a tk o ja P o h jo ism aihin. O n tu n n e ttu a r v o k k a is ta a in e sk o k e ilu ista a n m a a la u sta ite e n alalla. L ito g ra fia n o p e tta ja T u ru n K u v a ta ite ilija t r.y :n g ra fiik a n ty ö h u o n eella. K o k e ile v a e x p re ssio n isti. ANTTI LAM PISUO (7) A N T T I L A M P ISU O : S y v y y s (8) s E n sie siin ty m in e n T u ru n T a id e y h d isty k sen v u o sin ä y tte ly ssä E siin ty n y t sen jä lk e e n e r ittä in lu k u isissa y k s ity is n ä y tte ly is s ä eri p u o lilla m aata m m. n y t jo s a m m u n e e n P ro A rte -57-ry h m ä n m u k an a. N ä y tte ly V e n ets ia ssa T e h n y t u s e ita o p in to m a tk o ja Ita lia a n ja R an sk aan. A b s tra k ti e x p re s s io n is ti ja a se te lm a m a a l ari. V E IK K O L A U K K A N E N : Maa1aus (10) V E IK K O L A U K K A N E N (11) s Ensiesiintym inen T urun Taideyhdistyksen vuosinäyttelyssä Ensim m äinen yksityisnäyttely Helsingissä O pintom atka Ranskaan, Hollantiin ja B elg iaan. T u ru s s a 5 0 -luvulla e siin ty n e e n n a iv istise n m a a la u sta ite e n e n sim m ä in e n e d u s ta ja. M yöhem m in a lk a n u t e tsiä u u tta. A b stra k ti s u rre a lis ti. K A U K O L E H T IN E N (9) K A U K O L E H T IN E N : M aalaus (10) s E n sie siin ty m in e n T u ru n T a id e y h d isty k sen v u o sin ä y tte ly ssä E siin ty n y t u s e is s a y k sity is n ä y tte ly is s ä, m m jo to im in ta n sa lo p e tta n e e n R y h m ä 9:n jä s e n e n ä. V v. -61 ja -62 e r ittä in m e n e sty k se llise t y k s ity is n ä y tte ly t H e lsin g issä. T e h n y t u s e ita o p in to m a tk o ja m m. Italiaa n, R an sk aan, H olla n tiin ja B elg iaan. M aala si aik a ise m m in re alism ia, m u tta k ä ä n ty i p ari vuotta sitten lähelle ns. uusdadaism ia. Edustettuna Ateneum in kokoelm issa. O m aperäinen m odernisti. BON I P E L K O N E N (13) BONI P E L K O N E N : K aunotar ja kyklooppi (4) s M erim ies, so tila s, k u lk u ri. A lk a n u t to sissa a n m a a la ta 1960 alk a en. E n sie siin ty m in e n T u ru n K u v a ta ite ilijo id e n v u o s in ä y tte ly s s ä M a tk u sta n u t ja tu tu s tu n u t m u seo ih in h y v in p aljo n, m m. P o h jo ism aissa, E n g lan n issa, R a n sk a ssa, H o llan n issa, S ak sassa, B elg iassa, E sp a n ja ssa, P u o la ssa ja E telä -A m e rik a n eri v a ltio issa. Jo s s a k in m ä ä rin k u b istin e n a b s tra k ti e x p re ssio n isti. A U L IS U O T IL A (5) A U L IS U O T IL A : A j a n H i o m a (6) s Ensiesiintym inen Turun K uvataiteilijoiden vuosinäyttelyssä Ensim m ä in e n y k s ity is n ä y tte ly T u ru s s a H e rä ttä n y t h u o m io ta en siesiin ty - m isestään alkaen. Inform alisti. 20 Resum é S a m fu n d e ts o rd fö ra n d e, fil.m ag. T oivo T. R inne, k o n s ta te r a r in led n in g sv is, a t t Å b o -sa m fu n d et h a r fem a r b e ts å r b ak o m sig, och h an fo rts ä tte r: Vi h a r n u n å tt lä n g re än n ä r vi b ö rjad e. D et b eh ö v s b lo tt in tre s s e och u th å llig h e t fö r a tt vi skall k u n n a n o te ra y tte rlig a re fra m s te g. I le d a re n k o n s ta te ra s äv e n, a tt v e rk sa m h e te n s o m fån g o ch re s u lta t ä r b e ro e n d e av tid sk rifte n s sp rid n in g, o ch o rd fö ra n den hoppas därför att m edlem m arn a skall h jä lp a till a tt sp rid a tid sk rifte n till a llt v id a re k re ts a r. I n ä s ta å r u tk o m m e r S u o m e n T u rk u Åbo, v å r sta d m ed fy ra s to ra num m er. R e k to r fö r T u ru n Y liopisto, pro f. T au n o N u rm e la, b e h a n d la r i s itt På Åbo-dagen hållna tal om ständighete rn a k rin g v å r sjä lv stä n d ig h e ta tillk o m st och T u ru n Y lio p isto s g ru n d a n d e. O rd fö ra n d e n i s ta d e n s b ib lio te k sn ä m n d i P aav o S u om inen, g e r en ö v e rsik t av sta d sb ib lio te k e ts h isto ria. B ib lio tek e t fira r s itt 100-årsjubileum d e n n a v in ter. En fra m trä d a n d e roll i d e ss h isto ria sp elad e s a v k o m m e rse rå d e t F redric v o n R ettig. F o lk sk o llä ra re Y rjö L aakso n en g e r i sin a rtik e l en in tre s s a n t bild av sk o lfö rh å lla n d e n a i R a u n istu la fr å n 1870-talet till v å r tid. R e p re s e n ta n te r fö r en y n g re g e n e ra tio n fra m trä d e r m ed sina å s ik te r även i detta num m er, och den här gången h a r d e u n d e r ru b rik e n Jag b o r i Å bo få tt säg a sin u p p rik tig a m en in g om stad en ; en av dem fö rlik n a r d en t.o.m. vid V ild a V ä s tern. Kritiska tongånger förnim m er m an ä v e n i m ag. V iljo Laitin e n s a rtik e l 1 sk u g g an av H elsin g fo rs. O m d ö m en om d e t n y a te a te rh u s e t av g e s av te a te rc h e fe n m ag. J o u k o P aav o la och sk åd a sp e- larfö ren in g e n s o rd fö ra n d e V eikko U usim äk i, sam t av en trä g e n t eate rb e sö k a re, ing. V ilho V arkko. C hefredaktör Ole Torvalds ber ä tta r i sin a rtik e l om d e t b esö k i G ö teb o rg, som h a n som re p re s e n ta n t fö r fö re n in g e n T u ru n K irjailija t Å bo F ö rfa tta re r.f g io rd e på in b ju d an av G ö teb o rg s fö r f a tta r sällsk ap. O rd fö ra n d e n i d irek tio - Ja tk. siv. 22 VILJO LAITINEN HELSINGIN VARJOSSA T u rk u on p ro v in ssia, p ä ä k a u p u n g ista k a tso e n. H elsingin v a n h a t v ih a iset m ie h e t T y y ri, L o u n ela ja S alo o v a t k ä y n e e t sitä todistam assa, kukin vuorollaan. Siinä on Turun kirous, Turun, Tam pereen, Oulun kirous. M u tta T u rk u on siirty m ä ssä k u lttu u r in k a rta lle. S itä siirre tä ä n v äk iv a llo in u u d e n te a tte rita lo n, k irja llisu u sse m in a a rie n ja k u stan n u sliik k e en voim alla. T u ru sta p u h u ta a n n y k y ää n, y le e n sä p u h u ta a n. Jos ei m uuten, niin Turun Ylioppilaslehti antaa kyllä aihetta. Turkuun on jopa ilm estynyt kirjailijoita. Tämä kaikki on oivallista, m utta oireellista. T arkastellaanpa hetki tila n n e tta lähem m in. H elsinki on k irja llisu u d e ssa ja ta ite e ss a jo h ta n u t m a a ta so tie n jälk ee n modernismin, eurooppalaisuuden m erkeissä. Tam pere on tunnettu ja tu n n u ste ttu te a tte rik a u p u n k i H elsin k iä ed e llä k in. T u rk u on k e h itty m ä s s ä kulttuurikaupungiksi, m inkä johdosta? A u rajo en ra n n alle sy n ty n y t m u h k ea te a tte rip a la ts i on o so itu s siitä, e ttä T u ru ssa on o llu t m o iseen v a ra a. T alo ei to d ista v ie lä siitä, e ttä tä ä llä on teatteria. Pääkaupungissa ainakin ollaan vahvasti eri m ieltä. T u ru sta ja lä h istö ltä on viim e v u o sin a ilm e sty n y t k irja ilijo ita, m u tta kanta on vielä heikko. Kukaan ei kirjallisuudessa ole toistaiseksi lähtenyt liikkeelle sillä tavoin, että siitä olisi syntynyt enem m älti ääntä. T u ru n k o n serttisali ja m u siik k ielä m ä y le e n sä ei o le k o s k a a n a n ta n u t puheenaihetta laajem malti. K u v a ta ite ilijo ista p u h u v a t y le e n sä h e itse M issä on sitte n se alu e, jo k a o n a n ta n u t a ih e tta ep äillä, e ttä T u ru n k u lttu u rie lä m ä on k e h itty m ä ssä k o h ti k a n s a llis ta ta s o a? K u k a on h a v a in nut, e ttä se llaisia m e rk k e jä on olem assa? J a lo p u lta : m itä o v a t n e m e r kit, jos sellaisia on? Onhan, kun lähemm in ajattelee, jotain sellaista todella olem assa. Sellaista on esim erkiksi to tta tosiaan Turun R uotsalainen T eatteri. Siitä on todella puhuttu viim e aikoina. Sam aan hengenvetoon on vielä m ainittava Turun Y lioppilasteatteri, joka on saanut tunnustusta jopa pääkaup ungissa. A se ta n tah a lla n i p ä ä k au p u n g in ta h o lta tu le v a n tu n n u s tu k s e n tä s s ä k riteerio k si, en k ä lain k aan ilm a n sy y tä. O len n im ittä in s itä m ie ltä, e ttä T u ru n k u lttu u rie lä m ä n k e h ity k sen m e rk it on h a v a ittu k e r k e ä s ti n im e n o m a a n p ä ä k au p u n g issa. J a s iltä ta h o lta e s ite ty t m ie lip ite e t o v a t o m iaan luom aan sellaisen h a rh a k u v a n, e ttä T u rk u on to d e lla k e h itty m ä s s ä itse n ä is e k si k u lttu u rik a u p u n g ik si. T oistan: H a rh ak u v a, e ttä T u rk u o lisi itse n ä in e n k u lttu u rik a u p u n k i. Pääkaupungin taholla esitettyjä m ielipiteitä, jotka koskevat Turun asem aa k u lttu u rim m e m aisem assa, ei sovi o tta a k o v in y k s is e litte is e s ti. O n asetuttava pääkaupungin asemaan : pelkään pahoin, että kerkeim m in havaitaan kehitys silloin, jos se noudattelee pääkaupungin kuvioita. O lenkin sitä m ieltä, e ttä p ä ä k a u p u n g issa p id e tä ä n e rh e e llisesti k e h itty m ise n ä sitä, e ttä T u rk u seu railisi H elsingin v an a v ed e ssä. O n p id e ttä v ä m ielessä, e ttä p ä ä k a u p u n k ik in on k u lttu u ris s a m m e v a in erä s m iljöö, p ä ä k au p u n g in m iljöö. T o sin s e on p y rk in y t le v ittä y ty m ä ä n v aih tele v alla m e n e sty k se llä y m p ä ri m aan, m u tta se on silti p ä ä k a u p u n g in m iljöö. E n k ä o le v a rm a siitä, e ttä se olisi p e rin itse n ä in e n s e kään: e u ro o p p alaisen h a ju ja m a k u tu n tu u siin ä v a rsin v a h v a n a. M u tta H elsingillä on e rä s e tu esim e rk ik si T u rk u u n v e rra ttu n a : se on ollut viime aikoina portti Eurooppaan, suora linja m annerm aalle. Euroopp ala in e n k u lttu u ri on s u o d a ttu n u t T u rk u u n k in p ä ä k a u p u n g in sih d in läpi, sen m iljöön v alo a ta itta e n. T u ru lla o n o llu t k e r ra n tä lla in e n a se m a ja se v oisi olla sillä m yös n y t H elsin g in o h ella, m u tta se o n p a n n u t p o rtit k iinni. Esitän kerettiläisen ajatuksen: Turun olisi kehittyäkseen todella uudeksi ja itsenäiseksi a v a tta v a p o rttin sa, m u tta ei suin k aan län teen v aan esim erkiksi itään. Suomen kulttuurin portit itään ovat yhä vain vähän raollaan, elle iv ä t kiinni. Näm ä portit pitäisi avata : sen voisi tehdä esim erkiksi Turku 21

13 VEIKKO HANKOMÄKI: NÄIN SYNTYI TURUN MUSIIKKIOPISTO TURUN YLIOPPILASTEATTERI M u siik k io p isto n p e ru s ta m is a ja - tu s oli T u ru s s a ilm a s s a u s e ita v u o sik y m m e n iä ja sik si o li a ik a k y p s y ttä n y t se n s y n n y lle o to llisen m a a p e rä n K u n s itte n m a a lisk u u n 7. p ä iv ä n ä 1960 p id e ty s s ä n e u v o t te lu s s a a s ia s ta k e s k u s te ltiin p ä ä te ty in k in la a tia sä ä n n ö t k a n n a tu s y h d is ty k s e lle s e k ä k u ts u a k oolle sen p e r u s ta v a k o k o u s. T ä m ä oli h u h tik u u n 1 p ä iv ä n ä 1960 ja elo k u u n lo p u ssa sa m a n a v u o n n a m e r k ittiin y h d is ty s r e k is te riin T u ru n M usiikkiopiston K annatusyhdisty s G a r a n tifo re n in g e n fö r Åbo M u sik in stitu t. K a n n a tu s y h d is ty s a s e tti a lu k si ta v o itte e k s e e n m u siik k io p isto n to i m in n a n a lo itta m is e n sy k s y llä 1961 m u tta m o n e t k ä y tä n n ö llis e t seik a t p a k o ttiv a t s iirtä m ä ä n a lk a m isaik a a. N ä itä k y sy m y k siä oli m m. h u o n e isto k y sy m y s, jo h ta ja k y s y m ys, m usiikkiopiston perushankinto je n ja to im in n a n ra h o itta m isk y - sy m y k se t, m in k ä lisä k si v a a ti k y p syttäm istä kysym ys siitä m illaisen a m u siik k io p isto n tu lis i lä h te ä liik k e elle. A sia n tu n n e tu k s i te k e m isek si ja v a ro je n h a n k k im ise k si on k a n n a tu s y h d is ty s ja se n ta rm o k k a a s ti to im in u t n a is to im ik u n ta jä r je s tä n y t e rila is ia k o n s e r tte ja, m u o tin ä y - tö k s iä ) y le ise n ra h a n k e rä y k s e n ja h u o m io ta h e r ä ttä n e e n k o u lu je n v ä lisen m usiikkitietokilpailun. K ons e r tte ja o n m u siik k io p isto n h y v ä k si p id e tty y h te e n sä 14, jo ista kotik o n s e rtte ja 4. M a a seu d u lla on jä r je s te tty 3 k o n s e r ttia. T ä llä to i m in n a lla on s a a tu k o o tu k si n. 4 m iljo o n a a m a rk k a a, m itä o n p id e t tä v ä h y v ä n ä s a a v u tu k s e n a k u n otetaan huom ioon se, että yhdisty k s e llä oli v a in v k u u k au tta sivutoim inen palkattu sihte e ri, m u id e n to im ie ssa a s ia n h y v ä k si k o rv a u k s e tta. R atkaisevaa Turun M usiikkio p is to n to im in n a n a lk a m ise lle on k u ite n k in o llu t se, e ttä T u ru n k a u p u n k i lu o v u tti o p is to n k ä y ttö ö n h u o n e is to n ja m y ö n si k u lu v a n s y y s lu k u k a u d e n to im in ta m e n o i hin 4 m iljo o n a n m a rk a n su u ru ise n av u stu k se n. T ä s tä on T u ru n k a u p u n g in v a ltu u sto lle ja h allitu k se lle lausuttava sydäm ellinen kiitos. E rä ä n v a ik e im m ista k y sy m y k sistä m u o d o sti o p isto n jo h ta ja k y sy m y k sen ra tk a isem in e n, m u tta k u n p ro fe sso ri T au n o H a n n ik a in e n viim e m aa lisk u u n 3 p ä iv ä n ä ilm o itti su o stu v a n sa o tta m a a n m u siik k i o p isto n jo h ta ja n te h tä v ä t v a sta a n to s in k o k o n aa n v a sta sy k sy llä 1963 v o itiin se n jä lk e e n ra tk a is ta m uutkin musiikkopiston perusta m ise e n liitty v ä t v ielä ra tk a is e m a tto m a t k y sy m y k set. S am an k u u n 19 p äiv ä n ä k a n n a tu sy h d isty s v a litsi o p isto lle v äliaik a ise n jo h to k u n n a n ja sen p u h e e n jo h ta ja k si pro f. H a n n ik a ise n. T o u k o k u u h u n m e n n e ssä o p isto lle oli v a h v iste ttu o h je sä ä n tö, v a littu v iu lu n so ito n p ä ä o p e tta ja k si ta ite ilija T uom as H aapanen ja laulun pääopettajaksi la u la ja ta r L ea P iltti sek ä ju listettu m uut opettajanpaikat haettaviksi. Toukokuussa ja syyskuussa pidety issä p ä ä sy tu tk in n o issa h y v ä k sy t tiin T u ru n M u siik k o p isto o n y h te e n sä 209 o p p ilasta, jo ista yli 80 a lo itti o p isk elu n sa k o n serv ato rio - o sasto lla. O p e tu s ta p a h tu u T u ru n k a u p u n g in ta rk o itu k s e e n lu o v u tta m a ssa ta lo ssa L ä n tin e n R a n ta k a tu 15, jo k a sen to im e sta k esä llä k u n n o ste ttiin ta rk o itu k se e n sopivaksi. Täm ä Aurajoen rannalla sijaitsev a ra k e n n u s on e n n e n k in n ä y te lly t h u o m a tta v a a o saa T u ru n k u lttu u rieläm ässä sillä siinä asui vuosik y m m en iä T u ru n m u siik k ielä m ä n k u n n io ite ttu G ran d O ld M an, O tto A n d e rsso n V a lite tta v a sti ta lon tilat ovat jo nyt m usiikkiopisto lle liian p ie n e t ja o sa o p p ilaista jo u tu u k äy m ä ä n o p e tta jie n sa luona tu n n eilla. T osin tila n n e p a ra n e e k u n m u siik k io p isto saa h a ltu u n sa m y ö sk in T u ru n T y ö v äe n o p isto n h a llu s s a n y t o lev a n h u o n eisto n K onserttitalosta. Kohokohdaksi Turun M usiikkio p isto n elä m ä ssä m u o d o stu i viim e sy y sk u u n 7 p ä iv ä n ä T u ru n K ons e rttis a lis s a p id e tty en sim m äin en avajaistilaisuus. Käsitykseni m u k a a n s u o rite ta a n m u siik k io p isto ssa n y t m ä ä rä tie to is ta ty ö tä p ä te v ie n o p e tta jie n jo h d o lla ja tu lo k sia v o id aan o d o tta a jo id en k in v u o sien k u lu ttu a. S y k sy n k u lu e ssa on tä y d e n n e tty o p isto n sisä istä o rg a n isa - tio ta ja m y ö sk in sen o p p ila sk u n ta on aloittanut toim intansa. L opuksi tu lk o o n v ielä m a in ittu a se, että K onserttitalon aulassa olev a t k ah v i- ja m a k e isk io sk it o v at siirty n e e t k a n n a tu sy h d isty k se n h o itoon. K u n n iid en m y y n titu lo t tu lla a n k ä y ttä m ä ä n m u siik in o p isk elijo id en stip e n d e ih in v o itan ee n tu lo k sista riip p u en jo ensi v u o n n a lä h e ttä ä y k si ta i k ak sik in o p in n o issa an h y v in m e n e sty v ä ä la h ja k a sta o p p ila sta u lk o m aille saam aan siellä jatko-opetusta. Täm äk in av a a u u sia n ä k ö a lo ja T u ru n ja Varsinais-Suomen m usiikkieläm än k e h ity k selle. R e s u m é J a tk o a siv. 20. nen fö r d e t n y in rä tta d e m u sik in stit u te t i Åbo, v ice h ära d sh. V eikko H an k o m äk i, b e r ä tta r om h u r in s titu te t tillkom. A v te a tr a rn a ä r T u ru n Y lioppila s te a tte ri, d en fin sk a s tu d e n tte a te rn, i tu re n. M ed sin a ex p e rim e n t h a r d en s k a ffa t sig en a k ta d s tä llning b lan d la n d e ts stu d e n tte a tr a r. I serie n In d u s trie r i Å bo p re s e n te ra s cy k e lfa b rik e n T u n tu rip y ö rä O y och d e ss d o tte rf ö re ta g T u ru n P y ö räk e lla ri. P å m ittu p p sla g e t p re s e n te ra s sju a b o e n sisk a b ild k o n stn ä re r. B land d e s k ö n litte rä ra b id ra g e n finns b åd e p ro sa o ch ly rik. F ö r p ro sa n s v a r a r å b o fö rfa tta rn a K a arlo Isota lo och P au li T ask in e n, sa m t A l lan A a rn io och E sko V. K oskelin, so m s k riv e r p å åb o d ia le k t. L yriken re p re se n te ra s av T u u lik k i V u o lo o ch d e n 15-åriga d e b u ta n te n U lla- L en a L u n d b erg. T u ru n Y lio p isto ssa opiskelleiden te a tte rih a rra s tu k s ia lö y ty isi v a r m aan jo 3 0 -lu v u lta, m u tta p itä y d ym m e läh im en n e isy y d e ssä lu v u lla te a tte ri-in n o s tu s sy tty i kolm asti ja k o lm as k e r ta to d e n sanoi: T u ru n Y lio p p ila ste a tte ri on n y t olem assa. H u h tik u u n to ise lla v iik o lla 1954 e s ittiv ä t S in ik k a T u o m in en, O uti M artin k a ri, H a rri M u stan iem i ja A ki O u ra T u ru n T e a tte rik e rh o lle A n o u ilh in R om eo ja J e a n n e tte n. T äm ä y k sin ä in e n e sity s oli Leevi K u u ra n te e n o h jaam a. S eu ra av an k e rra n s y tty i idea lu k u v u o n n a P e rtti E teläp ä än, K ari R ah ialan ja P e n tti S iivosen m ielessä, k e s k u s te ltiin ja ta rtu ttiin toim een, ylio p p ilaid en ja vapaate a tte rila iste n y h te isty ö n ä lä h d e t tiin to te u tta m a a n su u risu u n ta ista ja k u n n ia n h im o ista y rity stä : K erjäläiso o p p eraa! V a ik e u k sia oli, m utta kiitoksia tuli. Näiden kerjä lä iste n p e ru sjo u k k o oli m yös lo p u llisesti p e ru sta m a ssa T u ru n Y lio p p ila ste a tte ria, jo k a m o n en m o isten, sek a v ie n k in, v aiheiden jälk een k ev ä ällä 1960 m uoto u tu i y lio p p ila sk u n n a sta erilliseksi omaksi yksikökseen ensim m äisen ä jo h ta ja n a a n m a iste ri A ki O ura. K u lu n ee t k olm e v u o tta o v a t olle e t v ilk k aita, k an ta jo u k k o on k a s v a n u t, k o u lu tu s p ä ä ssy t alkuun, n ä y ttä m ö k a lu sto a h an k ittu, onpa om a m ies P en tti N u rk k an en su u n n ite llu t ja ra k e n ta n u t te a tte rille om an valopöydän, p u v u sto a ja re k v isiitta a sa a tu lah jo itu k sin a y stä v iltä, K yllikki H eikkinen ja J a rm o N iem inen k ä ä n tä n e e t te a t- rille ih an ikiom aa ohjelm istoa, te a tte ri v a sta a n o tta n u t v ie ra ita M oskovasta (V altion te a tte rita i- teellinen k o rk eak o u lu ), P u o la sta (Co-To) ja H e lsin g istä (H elsingin Y lio p p ila ste atteri) T u ru n Y lio p p ila ste a tte ri on p u o lestaa n viera illu t H elsingissä, F o rssassa, P u n kalaitum ella jne. T u ru n Y lio p p ila ste atterin tu o re im m at k u u lu m ise t pyydäm m e te a tte rin u u d e lta jo h ta ja lta, P aavo Lis k il t ä : T u ru n Y lio p p ila ste atteri on kuin m u stek ala. Sillä on n elivuotisen ja tk u v a n k a sv u n tu lo k se n a jo m elko tukeva keskiruum is, m utta m o n et lo n k ero t u lo ttu v a t sitä p aitsi laajalle jo k a su u n taan. Y lioppilastalo alk a a v äh itellen tä y tty ä te a t te rin v a la istu s- ja ää n ite h o ste laitteista, kulisseista ja m uusta tarpeistosta. Ei mene päivää ettei ta lon k äy tä v illä sa tu v astak k a in p a ria n u o rta m iestä tai n aista, jo tk a pak isev a t te a tte rin sisä isistä ja u l k o isista te h tä v is tä ja o n g elm ista. Jäse n jo u k k o on k a s v a n u t n. 50:een n ä is tä p u o le t on a k tiiv isia o h ja a jia ja n ä y tte lijö itä, lisä k si tu le v a t vielä teknillinen ja m uu käytänn ö llin e n h en k ilö stö. T e a tte ri on o lem assa, se h a rjo itte le e, e s ittä ä, kouluttaa, hoitaa koti- ja ulkom aisia su h te ita. M onille m e istä to im in ta o m assa te a tte ris sa ei ole v ain h y v ä h a r ra s tu s, v aan elä m ä ä, a k tiiv ista o sa llistu m ista tä m ä n k a u p u n g in ja m aan n y k y h e tk e e n, k u lttu u riin, jos n iin h a lu ta a n sanoa. E n tä tu lev aisu u s? M in u sta tu n tu u, e ttä v o itta m a tto m ia e s te itä ei ylioppilasteatterin toim innalla Turu ssa p itäisi olla. Y lio p p ila ste a tte ri on syntynyt täällä kuten m uuallakin jäsentensä ja m uutam ien m uiden k a u p u n k ila iste n h e n k ise stä tarpeesta. M eillä on täällä tehtäv ä, jo h o n o lem m e jo k ä y n e e t k ä siksi; k e n tie s v aik u tu k sia ei ole p aljo a p äälle p äin n ä k y n y t, m u tta jo s ta rk a s ti luem m e v a ik k a p a k a u pungin sanom alehtiä tai keskustelemme nuoren älym ystön kanssa, niin... S ikäli k u in y m m ä r rän, tä m ä te h tä v ä ei k ä y k o sk a a n epäajankohtaiseksi jätän sen ta h allan i ta rk e m m in n im e ä m ä ttä, e t te n k e tä ä n s a tu tta is i, se ei to k i ole ta rk o itu s. M ah d o llisu u te m m e e iv ä t n ä y tä 22

14 E sitelm äsarja Turun linnasta T u ru n L in n a n R o ta ry k lu b i on la h jo itta n u t T u rk u - s e u ra lle m k e s ite lm ä s a rja n jä rje s tä m is e k s i T urun linnan vuosisataisista vaih e ista. T ä s tä s u u re m m o ise sta jo u lu la h ja s ta o n s e u r a k iito llin e n k a ik k ie n tu rk u la is te n p u o le sta, sillä h e ih in h ä n tä m ä la h jo itu s e n n e n k a ik k e a k o h d istu u. T u rk u -se u ra n h a llitu s m ä ä ritte le e h y v issä ajoin, m ite n k ä a sia en si v u o n n a jä rje s te tä ä n, m u tta to d e n n ä k ö isim m in esite lm ie n p itä m in e n a lo ite ta a n jo ta m m ik u u ssa ja p a ik k a n a on tie tenkin T urun linna. E site lm ie n p itä jin ä tu le v a t o lem a a n lin n a n h e r r a n fil.tri C a rl- J a c o b G ard b erg in lisä k si p ro fe s s o rit E in a r W. J u v a ja V ilho N i i t e m a a, fil tri T a u n o P e - r ä l ä ja fil. m a ist. T o iv o T. R i n - ne k o v in k a a n v a lo isilta, m itä tu lee e rä isiin k ä y tä n n ö llis iin pulm iin. O m a sta h u o n e is to s ta ei n ä y v ie lä k ä ä n o lev a n tie to a, y lio p p ila sk u n ta o s o itta a tie tty jä k y llä sty m ise n m e rk k e jä h y y r y lä isiin sä, ja m e se naatit ovat ilm eisesti kuolleet. Ylio p p ila sk u n n a n u u d e t ra k e n n u k se t v a lm is tu n e v a t 10 -v u o tissu u n n ite l- m a n p u itte issa, m u tta ei ole h elp p o a s a a d a ta lo u sm ie h iä u sk o m aan, e ttä te a tte rih u o n e is ta o n v ä lttä m ä tö n. N ä in k u ite n k in on: H e lsin g issä on jo aloitettu T eatterikorkeak o u lu n to im in ta y lio p isto n ja o sa k si Y lio p p ila s te a tte rin y h te isty ö n ä. On vain ajan kysym ys, milloin sam a k e h ity s ta p a h tu u T u ru ssa k in. K u in k a m e sillo in v o im m e k o k eilla te o ria a k ä y tä n n ö n te a tte rity ö s s ä, ellei m eillä ole vahva ylioppilaste a tte r i k ä y te ttä v is s ä? O n g e lm ia on m o n ia m u ita k in, v a ik k e i e h k ä niin s u u ria k u in huon e isto p u lm a. Jä s e n jo u k k o m m e on lu o n n o llisista s y is tä a la ti v a ih tu v aa. O p isk elu k e s tä ä v a ik k a sitä ta h a lla a n k in p itk ittä is i v ain 5 7 v u o tta, e ik ä a iv a n k o k o a i k a a voi k ä y ttä ä te a tte rin h y v äk si. ENSI -ILLAT Huhtikuu 1954 Jean Anouilh RO M EO JA JEA N N ETTE O hjaus Leevi Kuuranne * Bertolt Brecht KERJÄ LÄ ISO O PPERA O hjaus Pentti Siivonen * Georges Neuveux O N N ELLIN EN IH M IN EN O hjaus Pentti Siivonen Hjalmar Bergman HERRA SCH LEEM AN TULEE O hjaus Pentti Siivonen Samuel Beckett HU O M EN N A HÄN TULEE O hjaus Pentti Siivonen VA LEN TIN Chorell IKKUN A PULLO N PO H JA O hjaus Veikko Kuokkanen Matti K. Suojanen Jean-Paul Sartre SULJETUT OVET O hjaus Otro Kontturi Paavo Haavikko NUKET O hjaus Aki Oura W olfgang Hildesheimer KELLO T Ohjaus Aki Oura Eeva-Liisa Manner ERO S JA PSYKHE O hjaus M arja-helinä Salminen Jyrki Vuori SILLAN JÄ LK EEN Ohjaus Paavo Liski KOLM E PÄÄTÄ Ohjaus Aki Oura N y k y in en a lo itta ja p o lv i on p y sy n y t y llä ttä v ä n h y v in k o o ssa ja u u sien tekijöiden opastam inen on onneksi saatu alkuun, niin ettei k atk o sta liene p elk o a tä llä k e rta a. N ä in p itä ä k in olla: k o k o a ja n on v e d e ttä v ä m u k a a n u u sia sin isilm ä isiä te a tte rie n tu s ia s te ja. E hkä me piankin joudum m e suorittam a a n a n k a ra a k a rs in ta a, k u n n ä y t- te lijä k o k e la ita on liik a ak in lavalle ry n tä ä m ä ssä. T ek n illisiä ta ita jia ja k u lissin k a n ta jia ei n ä y tä olevan k o sk aan liik a a. K ä y tä n n ö llin e n k o u lu tu s ja te a tte ritie to u d e n le v ittäm in en tu le e jo k a ta p a u k se ssa olem aan yksi Turun Ylioppilaste a tte rin p ä ä te h tä v ä. Itse asia ssa meillä siis tapahtuu paljon enem m än kuin päälle näkyy. E n tä jo s em m e ja k s a to te u tta a m onia su u n n ite lm ia m m e? S illoin meillä on ainakin aika paljon m yytävää viim eisessä huutokaupassa. PAULI TASKINEN: M atalaksi Erään sanom alehden toim itukseen ry n tä s i iso, p u n a k k a m ies. Mies avasi ensim m äisen kohdalleen o su n een oven ja k a rja isi kuin v a n h a vääpeli: Päivää! P ä-p ä iv ä ä, v a s ta s i säik äh ty - nyt toim ittaja. Oletteko te olevinanne sem m oinen toim ittaja? Siksihän ne h aukkuvat... H yvä! O tta k a a esiin k y n ä ja p ap e ri. P u h u ta a n tä s s ä v a ih teeksi o ik eaa a sia a k in e ik ä ain a lä ssy te tä. Jah a! E ttä o ik e a ta a s i a a... M ik äp äs siinä, a n ta a tu lla vaan. T u o ssa on k y n ä ja lehtiö. M utta istu k a a toki! K iitos! Jo k o on v alm ista? N o n iin... V iim e aik o in a on ta a s ollut lehdissä kirjoituksia m uista a k se n i tä s s ä teid ä n k in... hm m. leh d e ssä ra v in to la P inellan k o h talosta. M inä sanon m itä sille tehdään! No? Pannaan m atalaksi! M atala k si? M atala k si k o k o ry täsk ä! J a h a... joo... O nhan sekin y k si r a tk a is u... E n tä se k u u lu isa E ngelin p en g e rry s, se p ilaristo, jo s ta m yös on o llu t p u h etta? M atalaksi! Sekin m atalaksi! Täm än kaup u n g in k u v a tu in k o h d e... Jo p a n y t jo tak in. Jo o. M atala k si v aan. S iinä on jä rk e ä. E tte liiem m in k u n n io ita tä män kaupungin m enneisyyttä... M inä vasta kunnioitankin! Jah a. N o n i i n... E n tä P o rthan in puisto? S eh än jä ä v äh ä n alastom aksi, jos Pinella hävitetään. Sekin m atalaksi! Mitä! Puistokin m atalaksi. Istu tu k se t ja k a u n iit p u u t... P u u t haloiksi. J a P o rth a n in p a tsa s tieten k in m y ö s m a ta la k s i... S iirre ttä k ö ö n m uualle. Ja h a, e ttä m u u alle... T eillä on kovat suunnitelm at. M iten sen ottaa. J a m itä e h d o ta tte puisto n paikalle? Ehkä jalkapallokenttää.. Ei! Puiston m aakin m atalaksi. M aakin m a ta la k s i... V o itte ko m ahdollisesti selventää suunnitelm aan n e... T ietysti! T o ttak ai! S itä v a rte n m in ä tä n n e tu lin k in. K irjo itta k a a m uistiin joka ainoa sanani. Se on selvä. N ä etteh än, e ttä k y n ä ju o k see kuin S alo ran ta. N o a sia a n sitte n. Ei m inulla ole aik a a tu rh ia lä s s y te llä... N iin kuin eh k ä tie d ä tte, niin ju u ri tä m ä P inellan tienoo oli en n e n s itä s u u r ta paloa täm än kaupungin keskustaa. J a m ikäs oli ollessa, k irkko lähellä, joki lähellä... Talot paloiv a t m u tta ra u n io t jäiv ät. J a tie d ä tte k ö m itä? E rä s k au p u n g in p u u ta rh u ri k erto i, e tte i P o rth an in puiston nurm ikkoa tarvitse syvällekään penkoa, k u n lapio jo tö k k ä ä v anhoihin raunioihin. S iellä ne ovat hyvässä tallessa. Ja perim ä tie to k erto o, e tte i ra u n io ita lain k a a n ta s o ite ttu v aan P iisp an ristiltä a je ttiin so ra a p äälle niin p aljo n, e t tä ne ju u ri ja ju u ri p e itty iv ä t. N urm ik k o istu te ttiin so ra n päälle. S o ra pois ja ra u n io t esiin, se on m inun ehdotukseni! A ja te lk a a m ikä tu ristin ä h tä v y y s: v a n h a n T u ru n hilja ise t ra u n io t k esk e llä v ilk asta n y k y p äiv ä ä ja tu rh a a h älin ää... M enneet v u o sisad a t te rv e h tiv ä t atom iaikaa... Kapeita katuja. Jaha. Nyt ym m ärrän. Te olette siis m atkailum ies. M inä? E n k ä ole. E ttek ö? A n teek si. S ain jo te n kin sellaisen k ä sity k se n... Ei p id ä saad a v ä ä riä k ä s ity k s i ä... N iin... K ap eita k a tu ja ja kujasia... Ja miksei raunioille voitaisi ra k e n ta a o ik e ita ta lo ja k in, se llaisia k u in n e a ik o in a a n o v a t o lleetk in. V a n h o ja p iirro k sia, jo i den m u k a a n n e o lisi h elp p o ra k e n ta a, lö y ty y v a ik k a k u in k a p a ljo n.. Id y llisiä p ik k u ta lo ja, k u in leikkikojuja, kaikenvärisiä... Niissä pieniä m y y m älö itä, k a h v ilo ita, viinitu p ia, o lu ttu p ia, k o riste e llisia k y ltte jä... K y llä tu ris te illa olisi ih m e tte le m istä ja p a ris s a v u o d e ssa n e m a k saisiv a t k o k o ly stin. S u u n nitelm ani on hieno, vai m itä? K yllä... En voi k ie ltä ä... M u tta.. N o tö p in äk si s itte n vaan! M u tta.. K a tso k a a s... m elk ein k a ik issa asio issa on om a m u tta n s a ja ta v a llise sti se on juuri siinä kiperim m ässä kohdassa n iin p ä tä ssäk in. V a ik k a m e kaksi kannattaisim m ekin tätä ajatu s ta, n iin se ei su in k a a n riitä. Tarvitaan paljon m uita. En sitäp a itsi usko, e ttä tä m ä n k a u p u n g in a su k k a a t n iin k ä ä n h e lp o sti lu o p u i s iv a t P o rth a n in p u isto sta, o n h an se e te n k in k e sä llä san g e n id y llin en p u istik k o. Jo k i on lä h e llä ja m u u ta sem m oista. Siellä on kuum ana kesä p ä iv ä n ä m u k a v a le v ä h tä ä p u id en katveessa. O letteko m uuten lainkaan ottanut huom ioon puita? N iitä on siellä p aljo n ja n e o v a t isoja, v an h o ja ja p a k su ja... O tta n u t huom io o n... M itä te o ikein lä s s y tä tte ja y r itä tte s e k o itta a y k s in k e rta is ta asiaa? S a n o in h a n e ttä p u u t haloiksi! E n m in ä tänne roskaa tullut puhum aan, m i n ä o sta n ne k a u p u n g ilta jo s v a a n h in n o ista so v ita a n. O len n ä h k ä ä s halk o k a u p p ia s! P auli Taskin en on u u sin kirjailijatulokas tu rku la iskir. jailijoiden n y ky ä ä n y li kolm i- kym m e n p ä ise en joukkoon. K evä ä l lä ilm estyn e en P appani passoto rven " törähtelyt o n o te ttu suopea s ti vastaan ja ohein e n kirjo itu s osoittaa ette i pakin a k a a n ole vieras 42-vuotiaalle kirjailijam aalarille.

15 ALLAN AARNIO: AMMATISTAS YLPPIÄ Kyl tä m ä m e ijä n k a ik k itte n T u r ku o s a a n u k k a n s v ä h ä m o n t k rä l- li sill a ja l, k u see om p y s ty s seiso n u, m u t ai se v a a o n k o h en tu n - n u ja e ttip p ä i m en n y. K ui m o n t k e r tta se om m a h ta n u p p ala k k a, e tte i oi jä ä n y jä lil ku lin n a ja T u a m io k irk k o ja jo tta m p iän e m p p i k iv e ssi p y k n in k e i, eik ä n iistä k ä m u u t k u jo tta se in ä sohloi. M u tt v iim in e m p alo oli jo sk u s 1827 ja siilo m en i k o k o k au p u n k i p o ro k s, m u k k u L u a sta rim m äk k e jä i m u u ta m i tö lle i p y sty. M u t p a la m ise jä lk k e ru v e ttin k i o ik k e h e ilu m a ra k e n ta m is e n kim - p u s ja p y tin k e i ru p e s n o u sem an ku siäni sattel ja niit ruvetti te kem ä oikken kivissi ja komijoi. K yl n is te h tin ty ä tä ja v ä h ä s a a k u ri n ä te ik s n e e p p iste ttin k i. N iis oli to rn e i ja fa s a te i, k rim ssu i ja k ra m ssu i ja sit sisä p u a le lt n e v ast o ik k e n k a u h ia st k ro n k itti, e t oli m a r sii m u u ra re il ja m a a la re il säläm ist. M u t kyl se a ik k a se t a m m a ttim iä h e t o liv a k k i s e n ttä o ik k e m esta re i a la la s, n e e p p o ja t te k iv ä t m itä n e t ty k k ä s iv ä, ei n e e p p aljo f u n te e ra n n u, e t jo s o s a ta m u k k u n te h ti v a a ja h y v ä teh tin k i. K y l se L im p lu m m in k iv im u u - rik i siin to ri s y rjä s oli o ik k e m esta rs ty k k i m a a la u sm e in in k e iltä s, k u n e t tra p p u k ä y tä v ä k k i olivas s e n ttä v ä h ä m e rk illisest m a a la ttu ja k o ris te ttu. J a s it niim p a h u k se n k o rjo i färe i sii oli k ä y te tty, m u t k y l ne v a a k a ik y h te m p asa siv a. M u t kyl se a ja n k o riste m a a la rit o liv ak k i o ik k en k o n stm a a k a re i, ku ei sitä m o n t k e r tta o san u o llesk a Oheinen m urrejuttu on Allan Aarnion jouluksi ilm estyneestä juttuko, koelmasta "S eissi ja karjufläski, joka leppoisalla huumorilla kertoilee vanhasta hyvänajan Turusta ja iloisista maalareista. 56-vuoVne tekijä on neljätoistavuotiaana astunut maalarinoppiin, ja vaikka nämä ensimmäiset muistelm at jo näin ovat ilmestyneet, jatkuu päivä'yö yhä. a ja te lla k k a, e t k u m m o tto st to ta ja to ta p a ik k a ru v e ta to fe re e ra m a, m u k k u m e sta ri siim p iä n e aik k a oli ollu, n iin jo p a ru p e s näkym ä. K yl vissi se sim m o tto s oli, et tu rk u la in e n K o sk ise m aa la u sliik es se L im p lu m m in ta lo m aala s ja K oskine oli itte k k im p ah u k se hyvä k o ristelem a, m u t tra p p u k ä y tä v ä s hääräs itte m estari Äärlinki. K yl see oli sim m one Ä ärlinki, e tte i p a re m m a st ap p u oi ja teki k a n s m itä se ty k k ä s ja hyvi. Jos ta rv itti fa sate i k o riste le m a kipseil ja m uil ta ik in o il ta ik tek e m ä o m a - m en tei ta ik k o riste le m a v aik kum - m ossi p aikoi ja kui fiiniks, nii ei m ittä m u u t, ku h a e tti Ä ärlinki, nii jo rupes tulem a. T o sa tu li san o tu k s, e t h aetti äijä, m ut ei se ny iha juur sim m o tto s ollu, e t s itä v aa h a e tti ja o te ttin ku ap te ek i h y lly it, ei m ar v aa, ku saiki olla v äh ä m pah u k se n ta rk k a h än e h ak e m ise sas, e tte i sii vaa m ittän kom m ellust tapahtunu. Ä ärlin k i oli p a h u k se y lppiä am - m a ttita iro s ta s ja saiki ollak ku h ä n t p arem p p a ei m istä lö y ty n y ja jo ssette i h ä n lä h te n y jo tta n tä rk k iä ty ä tä tek e m ä, nii ei sitä k en e sk ä m u u n k an k a n n a tta n u s sorkkim a lähte, m ukku oli parem pi ku o ro tti niin k au v a, e t äijä tuli. Ei Ä ärlin k i elä m ä m ittä ru u su il ta n s s a m is t ollu, v a ik tais itte t ty k ä tä elä m ä stä s, ku se oli niim p ah u k se n k o v a tro p p am a. Ei sill o llu k k aik il aivoil k u n n o ro iteik a p ääl, m u k k u jo tta n k re k k ali, ku k a ik k oliva m en n y k k u rk u s t ala s, m u t y lp p iä lu a n tto ta s ei se k o sk a ry y p ä n y. V aik se poik a oli k än n isk i ja k re k k a la t h a k k a siv a t to in en toista s k o rv a l, nii kyl se ai sem m uisti, et se Äärlinki oli. T a p a ttu s m a r k e rra n k i v aa väh ä h elk k a ri m erk illin en ta p a u s: ku M aa h erran k o to tä y ty s te h rä jo t tam p ah u k se m u tk a llissi ja ta rk o i re m o n ttitö itä, eik ä niihi hom m issi sit v o ittu p p is tä ku Ä ärlinki. Yks aam u sit äijä ilm estyy M aah e rra n ta lo ja s o itti kello. Piika tu li av a m a ove, m u k k u se näki ere säs k re k k a la ise ja v iin a lt h a i s e v a äijä, n ii se m ein as v e ttä oven k o h t kii, m u k k u p iik a sai Ä ä rlin k ilt k u u lla, e t a ssia oliski itte M a a h e rra l, nii ei n y k ä ssy k k ä ove k o h t kii. K ävi k u ite sk i sim m o tto s, et M a a h e rra oli itte ju u r tu llu t trap - p uil jo tta n k o h n a m a ja oli k u u llu p piik a ja Ä ä rlin k i ju tte le m ise, nii se k a rja si v äh ä k iu k k u se st: A ja ulos se ro ik ala. T iä rä n tä s t itte k k i m en n ä san o s Ä ärlinki ja lä h ti sa a p a ste le - m am pois ja tiä ty s te H ä m e n k a ru n tillikka. M ut sit m u u ta m a n tu n n im per ä s t ru p e s M a a h e rra k aip p a m a n k o riste m a a la ri ja so itti K oskisel, et m isä simm one äijä oikke viipy. N y t tu li K oskisel h ä tä k ä tte. H än tu n si Ä ärlin k i ja tiäsi, e tt oli m elkke m a h ro tto m u s sa a ra ä ijä e n ä M a a h e rra l töihi, ku sim m o tto s oli siä lt p o is a je ttu ja h ä n ru p e sk i sit M a a h e rra l selittä m ä n k u m m o n e a ssia ny oik k e oli ta p a ttu n u ja m im m one m iäs oik k e m e sta ri Ä ä r linki oli. N o ei h ä ttä m ittä san o s M a a h e rra m ää panem piik a hakem a s itä m e sta ri s iä lt tillik ast, ku tiäretä m issä tillikas se o. J a piika re ssu p a n tti assial ja kyl h ä n oik k e niias sii k re k k alaisel äijä l ja san o s, e t nys sit sais n iin k u tu lla re p a re e ra m a n iit k o ristu k si, e t M a a h e rra k äsk i sim m ottos sanno. M ut lä h tik Ä ärlinki? M itä viäl k u san o s k iu k k u sest: V iät te rv e ssi äijäl ja san, et see m un h ak e ku om poiski aja n u. S it siit v a st m eteli tuli. M aah e rra ra iv o s itte s k ip p iäk s ja käsk i K oskise lu v a ta Ä ärlin k il m itä vaa, m ut se oli turha, ei Äärlinki m illä o sta voinu, eikä k u k k am m uu p y sty n y n iit tö itä tek em ä. K u n tto n tä y ty s M a a h e rra n talo sa a ra k ku m u u ta m a n p äiv ä m p ä ä st piti olem a su u re k k e k k e rit talo s, eik ä siin sit m ik k ä m uu a u tta n u k ku R u sk o p a n ttin k iä sitte e tte ja h e rra läh ti itte reissu. K iu k k u n e oli M a a h e rra, ku sto p p a s Ä ärlin k i e tte siäl sauhuses tillik a s ja k ä sk i m e sta ri fölisä s tulem a. Ä ärlinki ry y p p ä s k lasis ty h jäk s, n ousi seiso m a ja san o s k o v al ään el M a a h e rra su u re k s h arm ik s. T eijän k a lta ssi o S u am es yhre k sä, m u t m ää ole S u am es yksi ÄÄRLINK. > M ää seiso si y k s e h to tu a l A urajo e ra n n a l ja v a rto s i, e t o n kaföri olis tu llu ja v iä n y m u n to is pual jo k k e F ö ri tu lik i a ik a n as, m u t ju stk ii sem p iti läh te, ni eik toi V irta se n K u sta tu llu siiihem polk u p y ä rä s k a n s n iin k u m p aisk attu. O ik k e m ää p e ljä sty si, k u te m ää oi K u s ta t n ä h n y, k u erelis v u a joulu aivois. K u nii h a rv o e n ä n ä k e tom - m ossi v a n h o i ty ä k a v e re i, ni sitä tä y ty s sit r u v e ta ju tte le m a m ailm a m e n o st ja to s t s a tte s e s t su v est tiä ty s te n k an s. O m m ar se ollu k k i v äh ä m erkilin e suvi tä n ä v ua, em m ää m u ista, e t to m m o st olis ik ä en n e o llu, m ein as K u sta, sa ta n u o m elkest jo k a p äiv ä, nii ja tiä ty s te y äl k a n s. T o si o, sanosi m ää siihe, onk m ahtanu ollakku pari kolm e a u rin k o ist p ä iv ä k o k o su v es. M ikä ihm e se o, sanos Kusta, k y lm a r sää k i tiä rä t m ist toi to m m o n e h u a n o ilm a oikke o johtu n u. K u m ää en o san u siihe m ittä sanno, ni K u sta ru p e s selittäm ä: E m m ää v a a y h tä ih m ette e, v aik ta iv a m p o rtit olis ollu viäl en e m ä selk iseljäläs, ku jatk u v astem p a m a u te ta n o it k a ik e m ail- S it lä h re tti M a a h e rra l töihi, m u t ei s itte k k ä viäl k a ik m en n y iha simm ottos, ku olis tarvinnu. P iika tu li ä k k i M a a h e rra n tykö ja sanos: H y v ä h e rra, em m ää vois siäl alla k u lk k ek ku se m e sta ri h äärä, k u silt n ä k y v ä k kaik. M a a h e rra m eni flik an p eräs sin ne h u an e ssen, ku Ä ärlinki h ää räs ja k u hä k a tto s ylöspäi, niin kyl h än e m y ä n ttä t tä y ty s, e tte i see m itä siä lt y lh ä lt n äk y s, o llu t m ittä flik k a tte n k a tte lta v a. H e rra m eni ta k a si om i huaneissis ja tu li p ian ta k a si ja hänen k ä re s ä s oli h än e o m at v an h a p pök- sy s ja h ä n sanos: T u lk k a m e sta ri ala s, nii s a a t te tä ä lt m um pöksy n i, ettei tu l sn u u a, k u siäl o v a rm a ste kors- tra a k i. Ä ärlin k i tu li a la s ja sanos: K y lm a r v a a p ö k sy t m u u tta k - kim p assa, k u v a n h a t ovakki jo niim p a h u k se st färis. J a sit p aisk eli Ä ärlinki tö itä M a a h e rra n ty k ö ja M aah erran i pöksyis, eikä flikaltka sit enä om a tu n to k ro n a n u. ESKO V. KOSKELIN: Pommit, sattet ja uuret rahat m am pom m ei, m itä ne nyk k aik m ah tav a oik k e o llak k a. ^ M ein ak sä n o it ato m i- ja v etypom m ei vai, ei su n k k a ne m ittä s a tte issi v aik u ta, o lek sä ih a hullu. E k sä tiärä, et ku esim erk ik s salam a k i lyä, ni siin on voim a v ä h ä ju m alatto m a s- te, m u t ei se sen ttä n koko suve p ru u k k a olla, m u t kyl m un sevtä llö u k k o sta k i, koiti m ää v alista Kustat. M ut Kusta rupes suuttum a, se tu li iham pleikiks, p an i tup a k k a sse s v a lk k ia ja san o s mul: O n se ny y k s p erh a n a jo s e t sä selvä assia usko, kylm ar siin senttä h iu k a ero o jos salam a v äh ä jo sk u s p rä isk i, se k u u lu luanno jä rje ste lm ä sse, ja k y lm a r sääki se n ttä see v e rra o let h u am a n u, et ukkoseilm alki p ru u k k a s a tta niim piru ste. E m m ää m ikkä san o ja p ru u k k a olla, m u t kyl m un sev v e rra tä y ty sanno, e t siin se v ik a iha v a rm a ste o ollu, nii et k o ita sa a ra m ah tu m a k allo sses vaa. Sillonku K u sta ru p p e o lem an tosissas, ni sille om p arem p i ku ei p istä v asta, k u o u sk o v in as vaa. M ää aja tte lin k i, et p is te tä n k o itta leikiks koko ju ttu ja sanosinki hänel: O lkko nii sit vaa, k y lm ar sää sem p arem in tiä rä t ku m u n t viissam piki olet, m u t o m m ar siit sa tte se st su v e st ainaki se h y ä ty ollu, ette i eläm ä olp p äässy kuiv ak s tulem a, eikä o lt ta rv in u kylki v ä ä rä n ä s v e ttä k a n tta k k u k k asm aihi ja p u u ta rh a sse nii ju m alattom aste, niinku tavaliseste. N o ju u, m ein as K u sta siih e ja ru p e s ta a s lau h tu m a ku m ää oli h ä n t k ehunu, kyl sää oikkias olet to s a asias, sa ro n k o rju stk i p ää si k a n s iso jouko help o m al k u viim e vua, ei tu llu p pal m ittä m u u tk u p eru n i ja niissäki oli k o le ra alkku, nii et kyl tä y ty en s ta iv e o sta k k a ik k a u p a st v a a. S anos m u u ta, o ste ta v a a k a u p a st p eru n i 'a k ry y n e i ja p lä ttija u h o i k a n s ja s y ä rä oik k e hyvi, sim m o tto s p ääse pal helpom alki, ku et k o k k o sis sap u sk o jas pisim p ello i. M ut m un ei olis ta rv in u sa n n o to m m o t- tos, ku toi K usta o m ailt kotosi ja m ä ä h u a m a si k o h t e t se o tti m un ih an tä y re s t, m u lja u tti m u n t p ä: ja sanos: M istä s lu u le t e t n iit sin n e k a u p p a sse tu le, k y l n iit jo n k u v a a tä y ty k ä y rä k o k k o rn a s v aik ei pal m ittä o lt tu llu k k a, m en e s p e rh a n a n k a u p u n k ila in e v iissa u k - sin es k e rra n k i k o itta m a k u im piuk a s se oik k e o! E m m ä ä v aan tiä r ä m ist n iit sin n e tu le, m u t m en itte k k a tto m a, k a u p p a tte h y lly t o ih a n o tk o l, k u n iin tä y n o v a t k a i k e m ailm am p u sse i ja k irja v i loot- ti. Nii, ja k u u le, ei n e en s v u a e n ä k u u lem a p aljo m a k s a k k a. Ei su n k a n ssa s k a n n a ta jä rk k i p u h u t a, san o s K u sta ja n o steli pöksy - jäs, niin k u a in sillo n k u jo k u ei oi h ä n e n k a n ssa s ih a sa m a m iältä, m u t se on to si, e t en s v u a n k a ik h in n a ja p a lk a lask ev a. M ää ju tte li ju s t a a m u ste m u ija n k a n s, e t ju n t- ta p u lla k i m ak sa v a a 45 p e n n i ja ta v a lin e k y rsle ip ä k i v a a 30 p e n n i. K yl se s u k k e la lt tu n tu, m u t ei sem p u a le st e t m ää sitä u sk o isin - k a, k u v itte le ny, T u ru v e ro ä y rik i olis sit v a a 13 p en n i, ä 'ä y ritä, ei s iit tu l m ittä, sanosii m ä ta a s, m illäs noi T u ru h e r ra t siilo tu lis to im e. J a a ja tte le s k u ip p a ljo to i ra itio tiä la ito s sit tu a tta is k a tap p io jo s p ile tit m ak sais v a a 45 p en n i. M u n t ru p p e n a u r u tta m a to m m o se t ju tu t, sä ä stä isiv ä sik s k u o a p rillip ä iv ä, ek s sää k i K u sta ty k k ä nii? M u t n y t K u sta o tti lo p u lise st n o k k asse s, h y p p ä s p y ä r ä s selk k ä ja läk si p o lk em a O tk a n ttim p ä i ja m u tisi jo tta m p a r tta s se s, e tte i m u k a h u llu tte n k a n s k a n n a ta nährä v aiva, ei n ek k u m m in k a m ittä y m m ä rä. M ää k ä tte li y m p ä ril, m u t em m ää, k e ttä m issä n äh n y, k e tä se K u sta oik k e m ah to m e in a ta. N o m ein as m itä m ein as, K u s ta s t e * ju u r p a ljo n k a n n a ta v ä littä, kyl m e k k a ik k k e r r a v a n h a k s tu lla. F ö ri tu li ju s t so p iv a ste ja m ä ä lährin k o ttip p ä i ja o ik k e m u n t n auru tti, k u ih m ise t o v a t nii h y v ä u s- kossi. Jos sanom alehres o vaik m i tä, nii k a ik n e u sk o v a, n iin k u n o it p o m m it, s a tte t ja u u re t ra h a t ja kaik tom m oset m uijatte jutut.

16 SUOMEN TURUN MERENKULKUA VUOSISATOJEN HALKI T u ru n P ä iv ä n ven e k av a lk a ad i Tekstin laati lehtori Helmer W inter AURAN JÄTTILÄINEN AURA JOEN URAA AUKOMASSA Ikilaineita Auran kulkee tänään saattue ihmeinen tarinoita se meille kertoo kautta vuossatain menneitten. Tarun jättiläinen muinoin vaon kynti aurallaan syvän, siunatun uran aukoi halki pyhimmän Suomenmaan. Auranuraansa tänään saapuu Aurankyntäjä katsomaan sinilaineita Auran sauvoo etumaisna ikiruuhellaan. ESI-ISÄT SAAPUVAT " UISKOILLAAN Viron rannoilta saapuvat tänne esi-isät punapursillaan Näin seutuja Varsinais-Suomen Kalevanpojat käy omistamaan Vanhalinnan ja Vartiovuoret Suomen suojaksi miehet luo ja Koroisten kunniaksi parhaat voimansa yhteen tuo. VIIKINKIEN "LOHIKÄÄRME. LAIVA" KILPI KORISTEIN PYHÄN HENRIKIN RISTI- RETKI ALUS Mutta viikingit, vetreät veikot solapurtensa varustaa He omikseen Suomen seudut tahtoisivat valloittaa Vaihtelevain vuossatain halki vuöroin vieraissa kuljetaan kunnes ristiretkien voima maahan hetkeksi rauhan saa Ruotsinmiehet varustein rautaisin Suomen miehet saa Kupittaalle kasteelle Pyhän Henrikin. HANSA -KAUPPIAIDEN KO GGI-LAI VA Unikankareen tienoilla kasvaa kuulu kaupunki AB UV A uus Etäällä etelän mailla sen tunnetaan kuuluisuus Hansa-liiton kauppiaat, kestit Turun rannoilla purjehtien lostit laatuisat tullessaan tuovat silkit, viinit, veran ha'rmaan ja sinisen Vilkas vaihto on tervaan, kalaan ja parhaaseen turkiksehen mukaansa taitavat viedä Turun tyttöjen sydämen Annikin^ Tlirun neidin Turun qillalla itkevän nään kun syövereihinsä peittää kosto pfttäjäkestin pään. MUSTAPURJEINEN RUTTO LAIVA Mustan surman katkerat kauhut kautta kaupungin turmansa tuo kun rut(olaiva synkkä mustin purjein synkkyyttään suo. TANSKAN DANNEBROGIEN LAIVA Tanskan miesten retken muis o unhoon jäänyt konsanaan ei kun Otto Ruud kirkon aarteet kaikki kalleimmat kanssansa vei. JUHANA-HERTTUAN JA KATARIINA JAGELLONICAN " SUOMEN KARHU" Mutta kirkkaina punapurjeet tuovat riemujen sanomaa kun kuninkaat ja ruhtinaansa näkee Turun linna ja maa. Huvipurret välkkyvin airoin soutaa rantoja Ruissalon ja Katariinan laaksoon käy kutsu karkelon Suomen herttua Juhana, uljas ja Katariinansa kaunoinen heidän lyhyen onnensa hetket osa muistoin on parhaitten. TURUN AKATEMIAN VIHKIMIS- JUHLA Kreivi Pietari Brahe tuolla joka "maahan on tyytyväinen" käy juhlivan joukkonsa eessä Akatemiaa perustaen Hän linnasta laivallaan saapuu "tois pual jokke käy kulkemaan Hänen tekonsa perillä tehty suurin onni on Suomenmaan. RUNEBERG PURJEHTII PARAISILLE MORSIANTAAN TERVEHTIMÄÄN Paraisille purjehdusretki nuoren runoruhtinaan ei jäädä voine koskaan Turun muistoissa unholaan Miten onkaan hän tuntenut tarkoin tämän saarten ja salmien maan Hän rakkaaksi, kalliiksi maamme meille runossaan tehnyt on tämän kotiseutumme kalliin Turun ihanan saariston. RUISSALON MERITAISTELU SO TABARKASSI "Oolannin sodan" aikaan myös Turussa taisteltiin Pikku Pukkiin ja Pikisaareen sotalaivat purjehdittiin. Mutta siihenpä seisaus sattui ci eteenpäin pääsyä ei. Yks kuitenkin unhon yöstä s otabarkassi selvinnyt on Brittein mies, tervetullut Turun sankarijoukkohon. SIIPIRATASLAIVA Ensi höyrylaivan maineen " Menschikoff" saavuttaa mutta niinpä "Ruhtinaan" arvon aikalaisiltaan laiva saa. Siipirattaillansa se vettä miten uljaasti polskuttaa. Hidas silti sen on kulku kuin jäänmurtajalaivojen jotka meidän päiviimme asti toi Uppmanin maineehn Sen Boren puiston reunaan kuvanveistäjä ikuistaa talvimerenkulkumme muistaa näin Varsinais-Suomen maa. SIGYN KUUNARIRIKATTU Kauppamerenkulkua suurta "Sigyn" uljaana edusti miten laatuisaa lastia monta kuunar aiva tää kuljetti. Levon ansainnut se on varmaan viime satamaan saapunut tuo Samoin valkoinen Suomen Jo utsen yhä maallemme mainetta luo Merenkulkijain ylpeys rakkain miesten mieliä lämmittää Uljaampaa tarinaa merten tuskin tuntee kansamme tää. Valtamerien kyntäjät oivat nyky-turkuhun terveiset tuo Laivat tulleet on tyrskyjen teiltä uskon uuteen aikaan suo. "SKANDIA AUTOLAUTTA "Suuret" liiku ei ankkurista poistu vartiopaikaltaan mutta uusimmat, autolautat meitä mukaansa houkuttaa Niissä Ahvenan saaristomerta kaukomaille voi matkustaa. SOUTUVENE, JOSSA TURUN VAAKUNA JA SUOMEN LIPPU Meren tuttuina Turun nuoret meren tyrskyjen ulappain isäin teitä myöten he kulkee, äidin siunaus mukanaan he muistavat neljännen käskyn joka määrään vie parhaimpaan Turun puolesta kaikki työmme ja kunniaks Suomenmaan. Näin purjehtii Suomen Turku päämäärä niin selvänä on taas liittyvät nuorisojoukot vuossatojen saattohon. S i h t e e r i n p a ls t a S yksyn jäsen ju h la k ok osi m itä veti'sim m ästä säästä huolim atta runsaasti väkeä A uralaan T erveh d yk sessään ohjelm a- jaoston p u heenjohtaja Esko V. K oskelin totesi seuran toim ineen viisi vu otta ja saaneen riveihinsä vankan kan tajou kon ystäviä. Kun Aurala on A ninkaisten tullin vaiheilla juuri tänä syksynä saanut om an uhkean talon, oli kiintoisaa kuulla johtajan, m aist. Esko K oivun selon tek o työk esk u ksen m o niaalle haarautuvasta työstä. N äytteenä kuultiin ja nähtiin harrastuspiireistä lausuntaa rouva A xa S eivästö ja tyttöryhm än v o i mistelua p alloilla jo h to Vappu M äkelän, säestys R ein o A rmion. K aunista liikuntaa oli muutakin: Turun Toverien liikuntaryhmä esitti L ea Lindenin johtam an vä- linesom m itelm an ja Seija Luukkosen ohjaam an "A p a sh it, jonka oli sovittanut M aija V a rmaala. V älillä kuultiin toisessa paikassa lehteäm m e selostettu esitelm ä Rau- nistulan kou lu olojen kehityksestä ja R affu V altosen yh tyeen hivelevää m usiikkia. Y h ty een johdolla laulettiin yhteisesti sikerm ä lauluja ja lop uksi tietysti V arsinaissuomalaisten laulu. Sitä ennen oli kuuluttajan R. V esterisen joh dolla arv ottu naisjaoston tilaisuuteen järjestämien arpajaisten voitot ja katsottu lyhytfilmi Turun linnan esittelyä. M uista seuran toim ista m ainittakoon, että turkulaisia kansanedustajia on p yyd etty antam aan tukensa sille, että K otiseutuliitto saisi ensi vuonna valtioapua 2'h m ilj. m k, ja että Turun kaupunginhallitus on seuralle ilm oittanut, että T urun-päivää tullaan viettäm ään aina syyskuun kolm antena sunnuntaina, jota varten talousarvioon otetaan m ääräraha. Toim ikuntakin valittiin: p uheenjohtajaksi h ovioikeudenneuvos N ils B erg ja jä senik si' toim ittaja Eino Lehtinen ja joh taja V iljo V an n e sekä kolm e Turku-seuran edustajaa, jotk a seura saa nim etä. H allitus valitsi näiksi edustajiksi puheenjohtajan, taloudenhoitajan ja sihteerin. S ecretarius T u rku la iste n o m a k o tis e u tu le h ti Å b o b o a rn a s egen h e m b y g d s tid s k rift Ilm estyy pirteänä ja kuvitettuna neljästi v u od essa keskim äärin 32-,sivuisena. Tilaushinta vain 400 m k. L ahjakortteja saatavana. Tilauksia vastaanottavat p ostitoim ip aikat, kirjakaupat ja asiam iehet sekä seuran sihteeri, puh , ja taloudenhoitaja, puh ja R yhtykää asiam ieh eksi! Saatte hyvän hankintapalkkion ja osallistutte p äättyvään kilpailuun, jossa k ym m enelle eniten tilauksia k eränneelle jaetaan arvokkaat palkinnot P a lk in n o t ja n iid e n la h jo itta jie n lu e tte lo : TU N TU RI -p olku yörä... P yöräk ellari O y H utschen R euther -kahv iastiasto (12 h.) O y Turun Lam ppu Å b o Lam p A b Arm as Lehtim äen T urku-m aala u s... Turun S anom at Seinähyllykkeellä pidettävä kupukello, Suom en Kultasepät Oy K erm akko ja s o k e r ia s t ia... A u ran K ultaseppä O y K oruesine (n a is t e n )... K upittaan K u lta O y Naisten N ylon-aam utakki.. O y H u go H elander & Poik a A b Kr istallim aljakko... O suusliik e T a rm ola m k:n lahjakortti... K estilän Pukim o O y T a id e la s ia...tavaratalo W iklund P a lk in to k o k o e lm a on n ä y tte illä T a v a ra ta lo W ik lu n d in E e rik in k a d u n puoleisessa n ä y te k a a p is s a. L iity T u rku -seura n jäse n e ksi. Jä sen e t s a a v a t le h d e n jä se n m a ksu sta. Ingå som m e d lem till Å b o -s a m fu n d e t. M e d le m m a rn a få r tid skrifte n m ot m edlem savgift.

17 SUOSITTU SUOMALAINEN - TUNNETTU TURKULAINEN R aunistulan... Jatk. sivulta 10 lu ssa lu k u v u o n n a , jolloin h eitä oli O e tta jia oli silloin 33 luokkaopettajaa ja 6 aineopettajaa. Näin suuri oppilasm äärä pak o tti jä rje stä m ä ä n o p etu k sen poikk e u k se llisesti k a h te e n vuoroon. R a u n istu la n seu d u n oppilasm äärän k a sv a m in e n oli n ä h ty jo v. 1949, jolloin k an sa k o u lu je n jo h to k u n ta eh d o tti k au p u n g in viranom aisille, e ttä to n tti olisi v a ra tta v a K unink aan o jan seu d u lle ra k e n n e tta v a a k o u lu a v arte n. K aupungin uusien k o u lu jen s a rja a n saatiin k in 1955 P u o la lan koulu, 1956 T eräsra u telan koulu ja 1959 P alliv ah an koulu. S am alla k u n ra k e n n e ttiin uusia k o u lu ja, v a n h o ja aja n m u k a iste ttiin u u sin k alu sto in ja opetusvälinein. Y hä v aik en ev a huom ispäivä L äh itu lev a isu u d e ssa, toivon m u k a a n jo ensi syksynä, saadaan R au n istu la an uusi k ansalaiskoulu. Kun täm ä ja suunniteltu Raunistu lan k an sa k o u lu n p eru sp ara n n u s- ja laaje n n u sh an k e to te u tu v a t, void aan R au n istu la n seu tu a jo onnitellak in. T äällä h än on läh e llä m yös am m attikoulut. Tiedon m ukaan pitäisi jo ensi syksy n ä alk aa oppikoulukin, R au n istu la n yhteislyseo, jo ta v a rte n ensi vuoden valtion ta lousarvioon on ehdotettu m yönnettäv ä k si ta rv itta v a t v a ra t ja joka on su u n n ite ltu ra k e n ta a seudun u rh e ilu k e n tä n lähelle. N iinpä tällä h etk e llä voidaan to deta, että täm ä ennen niin karsaasti k a tso ttu, su u rilu k u ise n ja m o n ik arv aisen joukon k an so ittam a R au n istu la sa a tta a palvella y h te isk u n ta a v asted e s y h tä h yvin kuin m ikä ta h a n sa T u ru n kaupungin osa ja eh k ä parem m inkin. K e sk itetty to im in ta om aksi alaksi valitun, eh k ä ra jo itetu n, m u tta kehitysm ahdollisuuksia tarjo a v a n ty ö k en tän h yväksi in n o stu n u t p erehtym inen siihen pätevän am m attitaidon kehittäm in en tiiv is kehityksen seu raam in en näm ä o v at ne ta v o itte e t, joihin lu o tta en P yörä k ellarissa ja sittem m in m yös T un tu rip y ö rä ssä on alu sta alkaen pyritty luomaan luottam uksellista ja tu lev aisu u teen tä h tää v ää yhteistoim intaa toisaalta asiakkaisiin ja to isa a lta sam an alan y rittä jiin. L uja usko siihen, että tä m ä hyvin luonnollinen ja selvä ta v o ite luo edelly ty k set ja tk u valle keh ity k selle on varm aan ollut ratk a isev an a voim ana sillä tiellä, joka on jo h ta n u t kellariv e rsta a sta Suom en johtav ak si 2- p y ö rä te h taak si. Y rity k sessä on p id etty ensiarvoisen tärk eän ä, e ttä h enkilökunnan k asv u sta h u o lim a tta täm ä v ireä henki on säily tettäv ä. Siihen aikaan kun Suom en T u r ku eli 1920-luvun alkua, oli polkup y ö rä vielä m elko harv in ain en n ä ky. Sellaisen om istajaa pidettiin kovin n y k y aik a ise n a. T ällaisena aik a n at tark e m m in sanoen siis k u tak u in k in 4 v u o sikym m entä sitte n, alo ittiv a t v eljek set A a rn e ja E ero H a rk k e E erik in k atu 19 talo n k ellarissa p o lk u p y ö räkorjaam on, jolle sija in tip a i kan m ukaan an n e ttiin nim eksi T u ru n Pyöräkellari. Niin vaatim atonta kuin toim inta aluksi olikin, m uodostui kellariv e rsta a sta ja sen y h tey d e ssä olevasta pienestä myym älästä eräänlainen k esk u sp a ik k a tu rk u laisten pyöräilyn h a rra sta jie n parissa. T ä m ä jo h tu i kai lähinnä p eru sta javeljesten om akohtaisesta innostuksesta pyöräilyyn ja pyöräilyaatteen k eh ittäm iseen sekä liikkeen aik a an saavasta m aineesta. K orjaus- ja valm istustoim innan rinnalle kasvoi p o lkupyörän osien ja valm iiden tu o tte id en m yynti niin vilkkaaksi, e ttä tä tä to im in ta a v a rte n oli p e ru ste tta v a erillinen m yym älä E erik in k atu 20:een. Tästä talosta Pyöräkellari sittem min valtasi toim intaansa suurim m an osan. N ykyisessä m uodossaan Pyöräkellari palvelee asiak k a ita an yhä edelleen asia n tu n te v a n a p ol' Tästä kellarikorjaam osta on neljän vuosikym m enen aikana kehittynyt S uom en johtava polkupyörä, ja m opeditehdas Tunturipyörä Oy ja suuri polkupyörien ja m opedien sekä nahka-asujen erikoisliike. Pyöräkellari Oy. Toim itusjohtaja Eero Harkke. Tunturipyörä Oy:n tehdasrakennus K upittaan teollisuusalueella. Tunturipyörä Oy:n ja Pyöräkellari Oy:n henkilökunnille yhtiöiden 40-vuotisen toim innan merkeissä järjestetyssä juhlatilaisuudessa Turun linnassa jaettiin K eskuskauppakam arin yritysten pitkäaikaisile työntekijöille m yö n tä m ä t kunniam erkit. K uvassa täm än arvokkaan tu n n u stu k sen saaneet.

18 P o lku p y ö rie n ja m opedien ru n ko jen valm istu sta teh ta a n hitsaam o-osastolla. L ähinnä k u v a ssa erikoislaite jo ssa polkupyörien rungot tarkistetaan. K o n eistu s- ja työka lu o sa sto lla tehdään työstövaiheet. K ro m a u sta niklausta. K oontio sa sto lla s y n ty v ä t valm iit m opedit. k u p y ö rä - ja m opediliikkeenä, jo k a 2 -pyöräisten m yyntiluvuissa om ista a vuosi vuoden jälk een e p ä v irallisen Suomen m estaruuden. Myöhem m in on liike k e s k ittä n y t to i m intansa myös nahka-asuihin sellaisella p eru ste ellisu u d e lla, e ttä tälläkin alalla saa Suom esta turh a a n e tsiä to ista liik e ttä, jo k a y l tä isi y h tä su u re en la a ju u te e n ta v a ro id en v alikoim an ta i om an nahkaasu n lö y tän een asiak a sp iiriin n äh den. P itk ä aik aiseen k o rjau sto im in ta an p e ru stu u m yös P y ö räk e lla rin vilkk a a sti toim iva m o o tto rio sasto, joka m opedien rin n alla huolehtii m oottoripyörien, venem oottorien ja niid en osien a sia n tu n te v a sta m yynnistä. K aikkien näiden tu k en a to i mii myym älän yhteydessä polkup y örä- ja m o o tto rik o rjaam o Liike on a ja n k u lu essa la a je n ta n u t to i m intansa käsittäm ään myös urheilu-, re tk e ily - ja k a la stu sta rv ikkeet. K eskitetty tavaravalikoim a tarv itse e tila v a t ja v alo isat esittely jä m yyntitilat. Täm än asian korjaam isek si p ää stiin viim e talv en a n iin pitkälle, e ttä liikkeen kantap aik a lle E erik in k a tu 20:een ry h d y t tiin ra k e n ta m a a n u u tta P yörätaloa. Lähiaikoina tapahtuva m uutto uusiin suojiin m erkitsee ratkaisev aa ed isty sask elta P y ö räk e lla rin vaih eissa. Liike sa a n y t riittä v ä t tila t to im in taansa, jo n k a laaju u s on jo v u o sik au sia ed e lly ttä n y t su u rem paa esittely-, myynti- ja vara sto tila a. S a m a sta k e lla riv e rsta a sta on sa a n u t alk u n sa nykyisin m aam m e jo h ta v a polk u p y ö rä- ja m opeditehdas, T u n tu rip y ö rä O y. S enkin k eh i tys on ollut päättäväisen työn tu losta. A lkuaikoina k ä y te ttä v issä o lleet tila t o liv at a h ta a t ja tila n p u u te olikin su o ra n aisen a estee n ä tu o ta n n o n laajen tam iselle. V siirty i teh d a so sa P iisp an k a tu 3:ssa o lev a an ra k en n u k seen, jo n k a a v a rissa su o jissa T u n tu ri-p o lk u p y ö rä pääsi kehittym ään todella m ittavak si tek ijäk si. T ilat salliv at tä r k eid e n kone- ja la itteisto h a n k m to - je n te o n sekä h en k ilö k u n n an la a jen tam isen. N äillä edellytyksillä ry h d y ttiin luom aan yksilö llistä, suom alaista polkupyörää, josta tuli tu n n u s te ttu la a tu tu o te. J a kun p y ö rille jo 1930-luvun alu ssa m y ö n n ettiin laa d u n k o rk e in tu n n u s silloisissa o loissa oli a in u tla a tu ista, se herätti suurta huom iota ja luottam usta. Tunturipyörällä onkin kuluneina vuosikymm eninä ollu t h u o m a tta v a o suus su o m alaisen p o lk u p y ö rän k e h ittä jä n ä. K un T u n tu rille k y m m en isen v u o tta sitte n m yönnettiin laadun korkein tunnus S uom en T y ö n L iiton k u lta m ita li o liv at T u n tu rit jo tu n n e ttu ja k a ik k ialla Suom essa. V uonna 1952 siirty i T u n tu rip y ö rä Oy vastavalm istuneeseen tehd asrak en n u k se en sa, jo k a sija itse e h isto riallise lla T u ru n K u p itta a lla. P olkupyörä- ja m o p ed iteh d asta aja te lle n p aik k a on e rittä in e d u llin en s u u rte n v a lta te id e n ja ra u ta tien tu n tu m a ssa. O m aan k äy ttö ö n ra k e n n e ttu 5 -k e rro k sin en ja n y k y ä ä n n m 3 laa ju in e n ra k en n u s on alu n p itäe n v a rsin a ise k si 2 -p y ö räteh taak si su u n n ite ltu ja ra k e n n e ttu T ä stä sy y stä on tilo je n k ä y tö ssä p ä ä sty ta rk o itu k se n m u k aisu u d en e d e lly ttäm ää n teh o o n sek ä voitu o tta a huom ioon ty ö n te k ijä in viihtyisyys. P o lk u p y ö rä tu o ta n to a v a rte n k e hitetyt valm istusm enetelm ät anto iv a t o to llisen p o h jan m yös kuusi v u o tta sitte n alk a n eelle m opedinv alm istukselle, jo k a n y k y isin ta pahtuu laajam ittaisena suurtuotantona. Tunnusom aista täm än tehtaan pyrkim yksille on ollut kosketu k sen p itäm in en ain a tu o tte e n k ä y ttä jä ä n asti. N y k y isin k u u lu u kin toim intaorganisaatioon yli koko m aan ulottuva tehokas ja peru steellisesti k o u lu te ttu m yynti- ja huoltoverkosu ^ jo k a p a rh a a lla ta valla pystyy palvelem aan käyttäjäk u n taa. T eh ta an tu o ta n n o ssa on viim eisen v u o sikym m enen k u lu e ssa ta p a h tu n u t se lv ästi h a v a itta v a a voim akasta keskittym istä. Tuotantosuunnitelm at ovat laadittu yhä laajam ittaisem paa kotim aan m arkkin o in tia v arte n, jo n k a su u ru u s tätän y k y ä on k ap a site etillisesti sellaista luokkaa, e ttä ulkom aisiin o sto ta rjo u k siin on ollu t p ak k o su h ta u tu a to rju v a sti. N äin on tu o tte e t voitu k e h ittä ä ja te s ta ta n im enom aan kotoisia olojamme vastaaviksi. T äm ä seik k a on y m m ä rre tty alueellisen m arkkinoinnin kulm akiv en ä ja viim e ise t v u o d et o v at o so itta n e e t sen tulokselliseksi. T äy d e llä syyllä voi T u n tu rip y ö rä O y k ä y ttä ä tu n n u sla u see n aan : Tunturi suosittu suomalainen tunnettu turkulainen. S IS Ä L T Ö I N N E H Å L L T O IV O T. R IN N E : Viisi työn vuotta... 3 T A U N O N U R M E L A : V apaan kansan lah ja v ap aalle tieteelle... 4 PAAVO SUOM INEN : S atavuotias kaupungin k irjasto... 5 R U N O A JA P R O O SA A : K aarlo Isotalo: V anha m ies ja suru, U lla-lena Lundberg: Avfärd, Tuulik ki Vuolo: K atukävely... 7 YRJÖ L A A K S O N E N : Rau nistulan kouluolojen kehitys... M INÄ A S U N T U R U S S A naum a Ritva- Liisa P ilhjerta Olavi Auranen - H annu T aan ila Seppo Siivonen S A T A VU O TTA K A A SU A M IE TTE IT Ä M U U TO N JÄ L K E E N Jouko P aavola Veikko U usim äki Vilho Varkko... ^ O LE TO R V A L D S: Författarträff i Göteborg... T U R K U L A IS IA T A IT E IL IJO IT A (kuvaaukeaima)... ^ R E SU M E VILJO L A IT IN E N : H elsingin varjossa V E IK K O H A N K OM ÄK I: N äin syntyi T urun M usiikkiopisto TUR U N Y L IO P P IL A S T E A T T E R I ESITELM ÄSARJA TURUN LINNASTA 24 P A U L I T A SK IN E N : M atalaksi A L L A N A A R N IO : A m m atistas ylppiä E SK O V. K OS K E L IN : Pom m it, sattet ja uuret ra h a t... ^ HELMER W INTER : Suomen Turun m e renkulkua (venekavalkaaditeksti) S IH T E E R IN P A L S T A SUOSITTU SUOM ALAINEN TUN N E T T U T U R K U LA IN E N, Tunturipyörä Oy ja T urun P yöräkellar i esittäytyvät 30 * K A N S IK U V A : K am era-aitta LOEWE O P T A TELEVISIO m ieluisin koko perheen JOULULAHJA R adio ita, eriko ish in taan : M agnetofoneja sekä kaikkia kodin koneita runsas valik o im a. Tervetuloa jouluostoksille! ERIKO ISLIIKKEESTÄ EDULLISIM MIN! 32

19 TALLELO KERO ON T U R V A LLIN E N Pitäkää arvoesineenne varm assa turvassa myös loman ja m atkan aikan a P a ik a llis e n a r a h a la it o k s e n a p y rim m e p a lv e le m a a n Tu ru n ja sen lä h iy m p ä ristön k o te ja m a h d o llis im m a n m o n i puolisesti ja tehokkaasti. Laino ituksem m e p ä ä k o h d e on e d e lle e n a s u n tojen h a n k in ta. ME RAKENNAMME uutta Turkua Arvi Ahti O y Arvonen O y Turun Työväen Säästöpankki kotien pankki J. E. Jokinen L ehm ustie 12 Puh O. Koskela O y H u m a listo n k a tu 12 Puh L. & P. & L. Louhi Tie terveyteen käy oikean ruokavalion kautta Paavo Lindberg O y Puh Piipponen O y A. Puolimatka O y Ju ustovo ile ip ä ja m aito ovat k a u tta a ik o je n olleet suom alaiste n ruo k a v a lio n v a n k k a n a perustana. N e s isä ltä v ä tk in k a ik k i ne ra vin to - ja su o ja - ain e e t sekä v ita m iin it, jotka o v at terveytem m e ehdoton edellytys Rakennus O y Ruola O y V A L I O Urakoitsijat O y M. Ylismäki O y 34 35

20 TURUN SÄÄSTÖ PANKKI SPARBANKEN I ÅBO M a a mme vanh in silti u u d e naikainen p a lv e le e Teitä uudessa a ja n m u k a ise ssa huoneistossa Landets äldsta m odernare än någonsin b etjän ar Er i nya tid se n liga lo kaliteter TAIDETEOLLISUUS- JA KODINSISUSTUSLIIKE I R M A J Y L H Ä JOULU KOTIIN T A R M OLASTA A urakatu 14, II kerros Puhelin M yym älöistäm m e saatte edu llisesti k a ik k i ju h la p ö y d ä n herkut sekä m ieluisat lah jatavarat. Tervetuloa valitsem aan! TARMOLA V alittuja taideteoksia, taideteollisuutta, kauniita huonekaluja, valaisuna ja tekstiilejä, yksilöllisiä lahja- ja käyttöesineitä kaikkea hintaluokkaa. N euvontaa sisustuspulm issanne. Myös iltaisin sopim uksen mukaan. Kultateollisuus ky