SISÄLTÖ ESIMIEHELLE 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ ESIMIEHELLE 3"

Transkriptio

1 Henkilöstöjaosto

2 SISÄLTÖ ESIMIEHELLE 3 I TYÖKYVYN PERUSTA ON TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUDESSA 4 Esimies ennakoi johtamalla 4 Työntekijä tukee hyvinvointia omalla toiminnallaan 5 Työn tuloksellisuus 5 Työhyvinvointia edistäviä palveluita 5 II VARHAINEN TUKI 7 Merkkejä varhaisen reagoinnin tarpeesta 7 Sairauspoissaolojen hälytysraja 7 Varhaisen tuen prosessi 7 Puheeksi ottaminen / yhteinen keskustelu 8 Ohjeita esimiehelle varhaisen tuen keskusteluun valmistautumiseksi 10 Toiminnan seuranta 11 Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen 11 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 11 Yhteistyö työterveyshuollon kanssa 12 Lääketieteellinen työkyvynarvio 13 Työterveyshuolto arvioi kuntoutustarpeen ja ohjaa kuntoutukseen 13 Kelan lääkinnällinen kuntoutus 14 III TEHOSTETTU TUKI 15 Tehostetun tuen prosessi työkyvyttömyyden uhatessa 15 Ammatillinen kuntoutus 15 Uudelleenkoulutus ja -sijoitus työelämässä jatkamisen mahdollistajana 17 Kaupungin oma tukimääräraha 18 Vaihtoehtojen vähetessä 18 LISÄLUKEMISTA 19 LOMAKKEET 20 Varhaisen tuen lomakkeet 20 Tehostetun tuen lomakkeet 20

3 ESIMIEHELLE Tämän oppaan tarkoituksena on rohkaista ja auttaa esimiestä tarttumaan tilanteeseen heti, kun työntekijällä ilmenee ensimmäisiä merkkejä työkyvyn mahdollisesta heikkenemisestä. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) mukaan työkyvyn heikkenemisestä on nähtävissä merkkejä jo kahdeksan (8) vuotta ennen kuin se johtaa pitkiin sairauslomiin ja mahdollisesti työkyvyttömyyteen. Työkykyyn liittyvien ongelmien esiin tuominen saattaa olla vaikeaa niin työntekijälle kuin esimiehelle. Työkykyyn liittyvien ongelmien puheeksi ottaminen hyvissä ajoin kannattaa kuitenkin aina. Hyvä johtaminen, työhyvinvoinnin edistäminen, työkykyongelmien ehkäisy, niiden varhainen havaitseminen ja korjaaminen ovat helpoin ja tehokkain tapa tukea työntekijän työssä selviytymistä ja vahvistaa koko työyhteisöä. Opas käsittelee keskeisiä työhyvinvoinnin johtamisen toimintatapoja ja esittää yhteisesti sovitun toimintamallin, kun työntekijän työkyky heikkenee. Toimintamalli perustuu varhaiseen reagointiin ja tukeen jo ensimmäisten merkkien ilmaantuessa. Tehostettua tukea tarvitaan, kun varhainen tuki ei riitä tai jopa työkyvyttömyyden uhka alkaa olla näkyvissä. Raja varhaisen ja tehostetun tuen tarpeen välillä on liukuva ja kummassakin tuen vaiheessa voidaan käyttää osittain samoja toimintatapoja. Oleellista on, että toimeen ryhdytään mahdollisimman varhain. Toimintamalli sisältää myös lomakkeet prosessin suunnitelmalliseksi etenemiseksi. Hyvä esimies tiedostaa johtamisen merkityksen työhyvinvoinnille tunnistaa varhain työntekijän työkyvyn heikkenemisen ottaa asian rohkeasti puheeksi toimii suunnitelmallisesti asian parantamiseksi

4 I TYÖKYVYN PERUSTA ON TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUDESSA Uusimman tutkimustiedon mukaan toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö luo parhaat edellytykset myös yksilöiden hyvälle työkyvylle ja työn tuloksellisuudelle. Tärkein työssä motivoiva tekijä on työn sisältö ja siinä saadut tulokset. Jatkuva työn muutos asettaa esimiehelle suuret haasteet työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti johtamiskäytäntö, työn toteuttamistapa, työn mielekkyys, muutosten toteuttaminen, organisaation yhteisen osaamisen kehittäminen jne. Selkeä johtaminen ja töiden järjestely, oikeudenmukaiset ja yhteiset pelisäännöt, luotettava ja avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ovat usein työntekijän työkyvyn kannalta jopa keskeisempiä tekijöitä kuin terveys. Esimies ennakoi johtamalla Esimiehen tehtävänä on huolehtia koko henkilöstönsä hyvinvoinnista. Hänen tulee ennalta ehkäisevästi kiinnittää erityistä huomiota yksilöiden ja työyhteisöjen työhyvinvointiin varsinkin silloin, kun työssä edellytetään uusia toimintatapoja ja työn tehokkuuden lisäämistä. Ennalta ehkäisevässä toimintatavassa työtä ja sen vaatimuksia tarkastellaan myös yksittäisen työntekijän työkyvyn näkökulmasta. Säännöllinen keskustelu jokaisen työntekijän kanssa työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta, työn määrästä, työn kuormittavuudesta ja kehittymismahdollisuuksista ovat tärkeä osa johtamista ja kuuluvat vuosittaisiin kehityskeskusteluihin. Normaaliin toimintaan työyhteisön kanssa kuuluvat myös säännölliset työkokoukset, keskustelut kehittämisen keinoista sekä tulosten ja toiminnan säännöllinen arviointi. Työhyvinvointikyselyt, muut toiminnan tunnusluvut ja ilmapiirin seuraaminen antavat esimiehelle arvokasta tietoa kehittämisen kohteista. On hyvä edetä sitkeästi ja suunnitelmallisesti, vaikka pieninkin askelin ja muistaa huolehtia myös itsestä. Esimies työhyvinvoinnin johtajana Keskity olennaiseen keskustele säännöllisesti työn tavoitteista Huolehdi, että tavoitteet ja resurssit ovat tasapainossa Perusta päätökset tosiasioihin, mutta luota myös vaistoosi Toimi käytänöllisesti, joustavasti ja yhdessä muiden kanssa Ole oikeudenmukainen kohtele kaikkia samojen sääntöjen mukaan Ole kiinnostunut työntekijöistä ole heidän käytettävissään Rakenna ilmapiiriä esimerkilläsi Motivoi, tue ja jaa onnistumisen kokemukset Huolehdi itsestäsi

5 Työntekijä tukee hyvinvointia omalla toiminnallaan Henkilöstö auttaa esimiestä toteuttamaan hyvää johtajuutta osallistumalla koko työyhteisön ja toiminnan kehittämiseen yhdessä muiden kanssa rakentavalla aloitteellisuudella, huomioimalla työyhteisön muut jäsenet sekä päivittämällä omaa ammatillista osaamistaan ja tekemällä työnsä hyvin. Työntekijällä on usein esimiestään enemmän tietoa käytännön työn suorittamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämän asiantuntemuksen hyödyntäminen on tärkeä osa työhyvinvointityötä. Yksilönä työntekijä on vastuussa terveytensä ja toimintakykynsä ylläpitämisestä. Työn tuloksellisuus Työntekijän työn tuloksellisuuden ja työkyvyn heikkenemisen taustalla voi olla monia eri tekijöitä kuten huono johtaminen, työyhteisön huono työilmapiiri, työyhteisön tai työntekijän työmotivaation lasku, työntekijän ammatillinen taantuminen, muutokset työntekijän henkilökohtaisessa arjessa ja/tai työntekijän terveydentilassa. On ensiarvoisen tärkeää reagoida nopeasti myös silloin, kun työkyvyn heikkenemisen taustalla on muita kuin terveydellisiä syitä. Työkykyisyys voidaan kuvata työntekijän fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena terveytenä ja toimintakykynä (esim. prof. Ilmarisen Työkykytalo-malli). Vuorovaikutuksessa työpaikan, perheen ja yhteiskunnan kanssa rakentuvan työkyvyn ylläpitämisessä jokaisella työntekijällä on ensisijainen vastuu siitä, että tunnistaa oman työ- ja toimintakykynsä. Vastuu työyhteisön hyvinvoinnista ja omasta työkyvystä on kaikilla Jokainen vaikuttaa työyhteisön toimivuuteen Työyhteisön toimivuus vaikuttaa kaikkien työhyvinvointiin Omasta työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa Hyvä työtoveri ei jätä työtoveriaan yksin ongelmiensa kanssa Työhyvinvointia edistäviä palveluita Kaupunki tarjoaa resurssiensa puitteissa työntekijöiden ja työyhteisöjen työhyvinvointia edistäviä palveluita. Tarjolla olevia varhaisia tukimuotoja kannattaa kokeilla jo ennen kuin työntekijän / työyhteisön työkyvyn mahdollisesta heikkenemisestä, vaikkapa vain tilapäisesti, alkaa ilmaantua näkyviä merkkejä. Yhteisistä koulutus- ja kehittämispalveluista tiedotetaan Ossi Intranetin koulutusosiossa ja henkilöstökeskuksen sivuilla. Kehittämisjohtajalta saa apua koulutus- ja kehittämisasioissa. Työnohjauksellisesta tuesta tai yksilö- ja ryhmätyönohjauksesta voi kysyä henkilöstökeskuksesta kehittämisjohtajalta tai työterveyspsykologilta. Työuran uurtaja-ryhmätoiminta on varhaisen tuen toimintamuoto työnteki-

6 jälle, joka haluaa tarkastella työuraansa, toimintatapojaan sekä suhdettaan työhön ja työyhteisöön. Työuran uurtaja-ryhmätoimintaa järjestetään tarpeen mukaan. Sitä voi tiedustella henkilöstökeskuksesta kehittämisjohtajalta. Kunnossa kaiken ikää toiminnan puitteissa järjestetään monenlaista liikunnallista aktiviteettiä henkilöstölle. Niistä tiedotetaan Ossi Intranetin, Pika-Hyviisin ja kuntokuriirien välityksellä. Kuntoremontteja ja kohdennettuja liikuntaryhmiä voi tiedustella työterveyshuollon työfysioterapeutilta tai työterveyskeskuksen fysioterapiasta.

7 II VARHAINEN TUKI Varhainen tuki säästää voimavaroja Varhain havaitut työkykyongelmat ovat helpoiten korjattavissa Usein tilanne on korjattavissa työyhteisön omin avuin Tavoitteena on, että työntekijä voi jatkaa parempikuntoisena omassa työssään Toimintamalli kunnioittaa yksilöä ja tukee työyhteisöä Merkkejä varhaisen reagoinnin tarpeesta Aktiivista varhaista reagointia ja tukea tarvitaan, kun työntekijän työkyky on heikentynyt työyhteisön tai työntekijän työn sujuvuus, laatu tai tuloksellisuus heikkenevät työyhteisö tai työntekijä taantuu ammatillisesti työyhteisössä on jatkuvia ristiriitoja työntekijällä on toistuvasti pidentyneitä tai lyhentyneitä työpäiviä tai jatkuvia myöhästymisiä työtoverit tai asiakkaat valittavat työntekijästä työntekijällä on välinpitämättömyyttä, väsymystä tai muutoksia käyttäytymisessä työntekijän käyttäytyminen viittaa päihteiden ongelmakäyttöön työntekijällä on lisääntyneitä sairauspoissaoloja ja viikonlopun yhteyteen sijoittuvia toistuvia poissaoloja työpaikalla joku kokee tulevansa häirityksi tai syrjityksi työpaikalla havaitaan terveyttä tai turvallisuutta uhkaava riski Sairauspoissaolojen hälytysraja Henkilöstöjaosto on päättänyt hälytysrajasta, jonka täyttyessä esimiehen on viimeistään puututtava asiaan ja keskusteltava työntekijän kanssa poissaolon syistä tilanteen tarkemman kartoittamisen takia ja työolosuhteiden kuormitustekijöiden yms. havaitsemiseksi. Hälytysraja täyttyy, kun sairauspoissaoloja kertyy kalenterivuoden aikana omalla ilmoituksella 15 pv tai kaikkia sairauspoissaoloja yhteensä 30 pv Varhaisen tuen prosessi Avainasemassa työntekijän työkykyä uhkaavien ongelmien havaitsemisessa riittävän varhain, niiden puheeksi ottamisessa, ratkaisemisessa ja onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa

8 ovat sekä työntekijä itse että esimies ja työtoverit. Esimiehellä on velvollisuus puuttua työntekijän työkyvyn heikkenemiseen, koska yksittäisen työntekijän ongelma vaikuttaa koko työyhteisöön. Puuttumalla esimies myös osoittaa huolestumisensa ja välittämisensä työntekijästä. Esimiehellä on päävastuu varhaisen tuen prosessin käynnistämisestä ja etenemisestä. Tarvittaessa esimies voi pyytää tuekseen työkykyvyn heikkenemisen taustalla olevista tekijöistä riippuen oman esimiehensä tai muita toimijoita työterveyshuollosta, työsuojelusta tai henkilöstökeskuksesta. Varhaisen tuen prosessiin kuuluvat seuraavat vaiheet: Hälytysmerkit havaitaan Esimies valmistautuu puheeksi ottoon Yhteinen keskustelu työntekijän kanssa Ei terveydellisiä syitä Terveydelliset syyt Työnjohdolliset toimenpiteet Yhteistyö työterveyshuollon Esimies-alaistaidot kanssa Työn hallinta Työkyvyn tukiprosessin mukaiset Työyhteisö toimenpiteet Työolot Työprosessit Moniammatillinen yhteistyö Seuranta Puheeksi ottaminen / yhteinen keskustelu Varhaisen tuen prosessi käynnistyy, kun esimies tai työntekijä itse huomaa merkkejä työkyvyn heikkenemisestä. Aloite voi tulla myös työtoverilta. Myös pitkältä sairauslomalta työhön paluun onnistumista voidaan tukea erilaisin järjestelyin. Asia otetaan puheeksi ja varataan aika

9 yhteiselle keskustelulle, johon molemmat valmistautuvat. Keskustelun runkona käytetään Varhaisen tuen prosessiin kuuluvia työkyvyn kartoitus- ja suunnittelulomakkeita. Työkykyä arvioidaan aina suhteessa työhön. Keskustelussa työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä ja esimiehen näkökulma työn perustehtävässä ja tavoitteissa sekä työntekijässä osana työyhteisöä. Keskustelun teemoja ovat työ, työntekijän voimavarat ja ammatillinen osaaminen, työyhteisön toimivuus ja työolot. Tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys tilanteesta ja etsiä paras mahdollinen tuki, jonka avulla työntekijän työkyky paranee. Työkyvyn tarkastelun yhteydessä tulee aina selvittää mahdollisuudet vaikuttaa työkykyyn muuttamalla työtä ja työolosuhteita. Keskustelussa ei diagnostisoida työntekijän tilannetta. Esimies yksilöi ja konkretisoi tilanteet, joissa työntekijän työn tulos, työsuorituksen tehokkuus tai ammatillisuus eivät ole olleet riittäviä. Esimies tukee ja rohkaisee työntekijää kertomaan rehellisesti ja seikkaperäisesti, mitkä asiat tuottavat vaikeuksia, mitä hän on itse tehnyt tai ajatellut tehdä ja mitä hän odottaa esimieheltä ja työyhteisöltä. Yhdessä pyritään löytämään paras mahdollinen tuki työkyvyn parantamiseksi. Katsekontakti vahvistaa luottamusta ja osoittaa kunnioitusta. Jos sovittavat toimet koskettavat työtovereita tai työyhteisöä, sovitaan yhdessä, mitä, miksi ja kenelle tilanteesta kerrotaan. Työyhteisöltä ratkaisut saattavat edellyttää erilaisuuden hyväksymistä. Hyvä työyhteisö tukee tuen tarpeessa olevaa. Työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen tuki, jolla työntekijän työkyky paranee. Esimiehen näkökulma on työn perustehtävässä ja tavoitteissa sekä työntekijässä osana työyhteisöä.

10 Varhaisen tuen keskustelussa jäsennetään työkykyongelma kuvataan toivottu työkyky määritellään tarpeelliset muutokset työkyvyssä määritellään tarpeelliset muutokset työssä, työolosuhteissa ja työyhteisössä valitaan toimenpiteet sovitaan työkyvyn ja työn kehittämisestä päätetään seurannasta Ratkaisu voi löytyä seuraavista toimenpiteistä työjärjestelyt työaikajärjestelyt työkierto ammatillinen lisäkoulutus työn ulkopuolisen elämän vaatimat toimenpiteet koulutus, valmennus, perehdytys työnohjaus, mentorointi työterveyshuollon tutkimukset, hoito ja kuntoutukseen ohjaaminen työyhteisöselvitykset ja jatkotoimenpiteet Ohjeita esimiehelle varhaisen tuen keskusteluun valmistautumiseksi 1. Pohdi, mistä olet huolissasi työntekijän tilanteessa. 2. Mieti, mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi. 3. Mieti, mikä työntekijän toiminnassa ja työskentelyssä on hyvää ja toimivaa. 4. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi. 5. Ennakoi, miten sanoihisi reagoidaan. 6. Valmistaudu ennakointisi pohjalta yhteistyön mahdollisuuksia avaavaan keskusteluun. 7. Älä lykkää puheeksi ottamista tarpeettomasti. Ehdota paria mahdollista keskusteluaikaa. 8. Järjestä yhteiselle keskustelulle sopiva rauhallinen kahdenkeskinen paikka ja aika. 9. Varaa riittävästi aikaa. 10. Ilmaise huolesi työntekijän työssä selviytymisestä minämuodossa. 11. Käsittele työn tekemiseen liittyviä ongelmia konkreettisin esimerkein. 12. Muista, että on kyse vuoropuhelusta. 13. Tarjoa aitoa tukea. 14. Pidä painopiste siinä, kuinka jatketaan eteenpäin. 15. Kirjaa sovitut asiat ja huolehdi toteutumisen seurannasta. 16. Sopikaa yhdessä mitä, miksi, kenelle ja kuinka asiasta puhutte. 10

11 Toiminnan seuranta Keskustelussa sovitaan seurantapalaverista, jossa tarkastellaan sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutusta. Ensimmäinen seuranta- ja tarkistuspalaveri on hyvä sopia 1-1,5 kk:n päähän. Seurantapalaverissa sovitaan tarpeellisista jatkotoimenpiteistä. Sovitut asiat kirjataan neuvottelumuistioon tai varhaisen tuen toimintamallin seurantalomakkeelle. Työhönpaluu pitkän sairausloman jälkeen Jo kuuden (6) kuukauden sairausloman jälkeen alkaa ajatuksellinen eläköityminen. Työntekijän parantumista ja työhön paluuta edistää, jos esimies pitää yhteyttä työntekijään sairausloman tai kuntoutusjakson aikana työntekijä kutsutaan välillä kahville työyhteisöön ½ tunnin jutusteluhetkeen työhön paluu tapahtuu oikea-aikaisesti ja turvallisesti järjestetään tarpeellinen perehdytys sairausloman jälkeen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kolmannen osapuolen näkökulma tuo uusia mahdollisuuksia varhaiseen tukeen. Työterveyshuolto on yhteistyökumppani silloin, kun työkyvyn heikkenemiseen liittyy terveydellisiä tekijöitä. Yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa kerrotaan enemmän s. 12 alkaen. Työsuojeluhenkilöstöä voidaan pyytää avuksi turvallisten työmenetelmien valinnassa ja työolosuhteiden järjestämisessä. Työsuojelu- ja työympäristötyön tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla suunnitelmallisesti kehittää työympäristöä, työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Tavoitteena on ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Koska työsuojeluhenkilöstöllä on suora kosketus päivittäiseen työntekoon työyksiköissä, työsuojelun asiantuntemus voi tuoda uusia näkökulmia asioiden tarkasteluun. Kehittämiskohteena voi olla esimerkiksi työmenetelmä, henkilönsuojainten käyttö, epäasiallinen kohtelu tai sisäilmaongelma. Kehittämisjohtajalta henkilöstökeskuksesta voidaan pyytää tukea työnohjaukseen, koulutukseen, työyhteisöselvityksiin ja kehittämiseen. Työnohjauksellista, koulutus- ja kehittämistukea voidaan tarvita, kun työkykyä heikentävä ongelma on jaksamisessa, työyhteisön toimivuudessa, työnjaollisissa tai muissa työn toteuttamistavoissa, johtajuudessa tai työntekijän ja/tai työyhteisön osaamisessa. Palvelualuejohdolla on selkeä käsitys toimialan tavoitteista, resursseista ja rakenteista. Siksi se on esimiehelle tärkeä keskustelukumppani etenkin toiminnan muutosvaiheissa tai henkilöstön vaihtu- 11

12 essa. Tällöin tarjoutuu esimerkiksi mahdollisuus urakierron toteuttamiseen. Luottamusmies on käytettävissä työntekijän tukena vaikeissa tilanteissa. Luottamusmiehen näkökulma on erityisesti palvelussuhteen ehdoissa ja yhteistoimintasopimuksessa. Ulkopuolinen taho on hyvä pyytää mukaan asian selvittelyyn erityisesti silloin, kun työkykyä heikentävä ongelma saattaa piillä esimies-työntekijäsuhteessa. Tällöin ulkopuolinen taho voi olla palvelualueorganisaatiosta esimiehen esimies tai toimialajohtaja ja/tai työntekijän edustajana pääluottamusmies. Toisinaan voi olla hyvä pyytää tueksi linjaorganisaation ulkopuolelta työterveyshuollon tai työsuojelun edustaja tai kehittämisjohtaja henkilöstökeskuksesta. YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLON KANSSA Jos työntekijän työkyvyn heikkeneminen tai sen uhka aiheutuu terveydellisistä syistä, tarvitaan jatkotyöhön mukaan työterveyshuolto. Työterveyshuolto toimii työ- ja toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijana laajentamalla työkyvyn tarkastelun näkökulmaa työn ja terveyden väliseen suhteeseen. Esimies voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tarvitessaan apua tilanteessa, jossa muut varhaisen tuen keinot eivät ole riittäviä ja työkyvyn ongelmassa vaikuttaa olevan terveydellisiä näkökohtia. Työntekijä, esimies ja työterveyshuolto voivat käydä yhteisesti niin sanotun kolmikantaneuvottelun. Kolmikantayhteistyössä työterveyshuolto toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä, johon kuuluu työntekijän työkyvyn seuranta ja tarvittavien työhön ja työntekijään kohdistuvien toimenpide-ehdotusten tekeminen ja seuranta. Myös työntekijä itse tai työterveyshuolto voivat ehdottaa kolmikantaneuvottelua. Kun esimies ja työntekijä sopivat työterveyshuollon kutsumisesta mukaan yhteistyöhön, työntekijä varaa itselleen ajan työterveyshoitajalle. Työterveyshuolto tutustuu työntekijän terveydellisiin työn tekemisen edellytyksiin ja rajoituksiin selvittäen missä määrin terveydelliset tekijät ovat hallinnassa. Tarvittaessa työterveyshuolto tekee työntekijälle lääketieteellisen työkyvyn arvioinnin. Arvioinnista annetaan esimiehelle terveystarkastuslausunto. Kolmikantayhteistyössä keskustellaan vain työhön liittyvistä asioista, ellei työntekijä itse toisin halua. Esimies toimii neuvottelussa puheenjohtajana ja tekee sovituista asioista muistion neuvottelumuistiolomakkeelle. Työntekijä voi halutessaan pyytää mukaan neuvotteluun työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai muun tukihenkilön. 12

13 Työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä. Tavoitteena on paras mahdollinen tuki, jonka avulla työntekijän työkyky paranee. Työterveyshuollon näkökulma on terveyden ja työn välisessä suhteessa yksilön ja työyhteisön kannalta. Esimiehen näkökulma on työn perustehtävässä ja tavoitteissa, työntekijässä osana työyhteisöä. Lääketieteellinen työkyvynarvio Lääketieteellisellä työkyvynarviolla tarkoitetaan terveydentilaan liittyvistä ongelmista johtuvaa työkyvyn heikkenemisen arviointia. Työntekijä itse, esimies tai työterveyshuolto voi tehdä aloitteen arvioinnin tekemisestä. Työkyvynarvioon lähettäminen on esimiehen lakisääteinen oikeus. Työkyvynarviopyyntö tehdään kirjallisesti työterveyshuollon lomakkeella. Esimies kertoo arviopyynnöstä ja sen perusteluista työntekijälle ja antaa hänelle kopion arviopyynnöstä. Esimiehen pyytämästä työkyvynarviosta annetaan kirjallinen lausunto sekä esimiehelle että työntekijälle. Työkyvynarvio koskee sen hetkistä tilannetta. Työntekijän terveydentilan muuttuessa suuntaan tai toiseen tehdään uusi arvio. Työkyvynarvion tekee työterveyslääkäri tarvittaessa moniammatillisten (työterveyshoitaja, -psykologi tai fysioterapeutti, erikoislääkäri jne.) työkyvynarviointien perusteella. Työterveyshuolto arvioi kuntoutustarpeen ja ohjaa kuntoutukseen Työterveyshuolto suorittaa työntekijän kuntoutustarpeen arvioinnin, ohjaa kuntoutukseen ja tukee kuntoutusprosessissa. Työterveyshuollosta saa lisätietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja hakumenettelyistä. Seuraavassa on tietoa pähkinänkuoressa Kelan rahoittamasta 13

14 kuntoutuksesta. Niistä työkykyä ylläpitävä kuntoutus (TYK) kuuluu jo oikeastaan tehostetun tuen vaiheeseen. Kelan lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit on suunnattu työikäisille, joilla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa häiriötä työ- ja toimintakyvyssä. Kuntoutus toteutetaan avo- tai laitoskuntoutuksena moniammatillisesti. Aslak-varhaiskuntoutuskurssit (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) ovat ennaltaehkäisevää työja toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa kuntoutusta. Kurssien tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja työkyvyn säilyttäminen silloin, kun työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. TYK-kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet tai joilla on työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Tyk-toiminnan myöntämisen edellytyksenä on, että työpaikalla ja/tai työterveyshuollossa on selvitetty kuntoutustarve ja -mahdollisuudet ja että työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole parantaneet työssä selviytymistä. Työntekijä voi käyttää kuntoutukseen vuosilomaansa tai ottaa palkatonta virkavapautta/työlomaa. Kela maksaa työntekijälle kuntoutusrahaa. 14

15 III TEHOSTETTU TUKI Tehostetun tuen prosessi työkyvyttömyyden uhatessa Kun varhaisen tuen toimenpiteet eivät riitä työssä selviytymisen tukemiseen, tarvitaan lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita. Ennen kuin tähän suuntaan edetään, on varmistettava, että edellä kuvattu varhaisen tuen prosessi on käyty läpi. Tärkeää on käynnistää myös tehostetun tuen toimenpiteet riittävän varhaisessa vaiheessa mahdollisimman hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Varhaisen tuen prosessin käsittelyn yhteydessä esitetyt perusideat etenemisestä, vuoropuhelusta ja moniammatillisesta työskentelystä kuuluvat myös tehostetun tuen prosessiin. Tehostetun tuen prosessiin sisältyvät aina 1. lääketieteellisen työkyvynarvion tekeminen (ks. s. 13) 2. lääkinnällisen ja/tai ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtojen selvittäminen 3. moniammatillinen asiakasneuvottelu Tehostetun tuen prosessi edellyttää tiivistä moniammatillista yhteistyötä, jossa työterveyshuolto on keskeinen toimija työntekijän terveyden näkökulmasta ja esimies palvelualuejohdon tuella työn, työjärjestelyjen ja vaihtoehtoisten työmahdollisuuksien näkökulmasta. Asiakaslähtöinen prosessi edellyttää, että työntekijä itse on aktiivinen toimija omassa asiassaan kokonaisvaltaisesti. Muita tahoja pyydetään prosessiin tarpeen mukaan. Työterveyshuolto suorittaa työntekijän kuntoutustarpeen arvioinnin, ohjaa kuntoutukseen ja tukee kuntoutusprosessissa. Aloitteen kuntoutustarpeen arvioinnista voi tehdä työntekijä itse, esimies tai työsuojelu. Kelan rahoittamaa lääkinnällistä kuntoutusta on esitelty s. 14. Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus voi tulla kyseeseen, jos sairauteen liittyy uhka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä lähimmän viiden (5) vuoden aikana. Ammatillinen kuntoutus on työntekijän lakisääteinen oikeus vuodesta 2004 alkaen. Ammatillinen kuntoutus edellyttää aina lääketieteellistä syytä, mutta myös muiden kuntoutusehtojen on täytyttävä. Eläkevakuutuslaitokset rahoittavat ammatillista kuntoutusta. Kaupungin työntekijöiden ammatillista kuntoutusta rahoittaa useimmiten Kuntien eläkevakuutus (Keva). Valtiokonttori rahoittaa lähinnä opettajien ammatillista kuntoutusta ja tietyissä tilanteissa, esim. pitkän sairausloman jälkeen, rahoittajana voi olla Kela. 15

16 Ammatillisen kuntoutuksen haku Työntekijä itse hakee Kuntien eläkevakuutukselta (Keva) tai Valtiokonttorilta ja joissakin tapauksissa Kelalta niiden omilla lomakkeilla. Työterveyslääkärin kirjoittama lausunto työntekijän terveydentilasta (B-lausunto) tarvitaan liitteeksi Esimiehen lausunto tarvitaan (voi kirjata lomakkeelle) Työntekijä voi hakea samalla kertaa oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ja tehdyn kuntoutussuunnitelman hyväksymistä tai hän voi hakea ensin vain oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen. Sen saatuaan hänellä on 9 kk aikaa esittää kuntoutussuunnitelma hyväksyttäväksi. Kuntoutujan kannattaa olla puhelimitse yhteydessä vakuutuslaitoksen kuntoutusasiantuntijaan ennen hakemuksen tekemistä. Uudenmaan kuntien kuntoutusasiantuntija Kevassa on Sanna Pesonen, p Kuntoutussuunnitelman laatiminen Ammatillinen kuntoutus alkaa kuntoutustarveselvityksellä tai kuntoutustutkimuksella, jonka aikana arvioidaan terveydentila ja työkyky. Arvioinnin pohjalta tehdään kuntoutussuunnitelma. Työterveyshuolto kutsuu kuntoutussuunnitelman laatimiseksi koolle moniammatillisen neuvottelun. Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies, mahdollisesti työkokeilupaikan esimies, jos se on jo tiedossa, työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä joskus myös työterveyspsykologi ja henkilöstökeskuksen edustaja, esim. kehittämisjohtaja. Hallinto- ja toimintasäännön mukaan asiasta päättävän johtajan on tarpeen osallistua neuvotteluun, kun mietitään uudelleensijoitusta. Joku osallistujista, esim. esimies tai työterveyshoitaja laatii lomakkeelle neuvottelusta muistion, joka tulee kuntoutussuunnitelman liitteeksi ja toimitetaan myös neuvotteluun osallistuneille. Ammatillisia kuntoutusmuotoja ovat työkokeilu työhön valmennus uudelleenkoulutus Työkokeilun tarkoituksena on kokeilla, soveltuuko jokin uusi työtehtävä työntekijälle. Työhön valmennuksella tarkoitetaan niiden uusien valmiuksien opettelua, joita uusien tai muokattujen työtehtävien menestyksellinen toteuttaminen saattaa edellyttää. Uudelleenkoulutuksella voidaan täydentää entistä ammattitaitoa tai kouluttautua kokonaan uuteen tehtävään. Kaikilla ammatillisen kuntoutuksen muodoilla tavoitellaan sitä, että työntekijä voi jatkaa työnantajan palveluksessa. Keva edellyttääkin, että työnantajalla on suunnitelma työntekijän sijoittumisesta ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. 16

17 Työsuhde- ja esimieskäytäntö ammatillisen kuntoutuksen aikana Kuntoutuksen myöntäjä (Keva tms) vastaa kuntoutuksen kustannuksista, esim. koulutuksesta tai työkokeilusta Kuntoutuja saa kuntoutusajalta kuntoutusrahaa, joka on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen korotettuna 33 %:lla Oma esimies myöntää palkatonta virkavapautta/työlomaa/sairauslomaa kuntoutusajaksi Kuntoutustyöpaikan esimies tekee työssäoloilmoituksen ja muut esimiespäätökset Uudelleenkoulutus / -sijoitus työelämässä jatkamisen mahdollistajana Jos työntekijän työkyky ei palaudu kuntoutuksen avulla siinä määrin, että hän selviytyisi omassa työssään tai voisi jatkaa omalla työpaikallaan kevennetyin tai muutoin toteutetuin työjärjestelyin, hänelle voidaan etsiä kokonaan uutta työtä. Joskus uusi työ löytyy pelkän työkokeilun avulla, mutta usein tarvitaan myös uudelleenkoulutusta. Uudelleenkoulutus ammatillisena kuntoutuksena Edellyttää lääketieteellistä perustetta ja muiden ehtojen täyttymistä Vakuutuslaitokset hyväksyvät yleensä vain samantasoisen koulutuksen kuin, mikä työntekijällä jo on Koulutus on usein oppisopimuskoulutusta ja kestoltaan 1-2 vuotta Uudelleenkoulutus yleisessä koulutusjärjestelmässä Erityisesti varhaisessa vaiheessa, mutta myös osittain työkykynsä menettäneen nuoren tai keski-ikäisen työntekijän kannattaa tulevaisuuttaan ajatellen aina selvittää myös mahdollisuudet ammatinvaihtoon yleisen koulutusjärjestelmän puitteissa. Työvoimahallinnon ammatinvalinnanohjauksessa voi käydä selvittelemässä uutta sopivaa ammattia itselle. Aikuisopiskelija voi saada aikuiskoulutustukea, ks. Kaupunki myöntää opintovapaata ja palkatonta virkavapautta tai työlomaa, mutta ei takaa, että työntekijälle on valmistuttuaan tarjolla uutta koulutusta ja ammattia vastaavaa työtä. 17

18 Uudelleensijoitus Uudelleensijoituksessa pyritään ensisijaisesti hyödyntämään työntekijän aiempaa koulutusta ja työkokemusta, joita voidaan täydentää lisä- tai uudelleenkoulutuksella esim. ammatillisena kuntoutuksena. On mielekästä etsiä uutta työtä ensin omalta toimialalta. Uuden työn etsiminen on ensisijaisesti esimiehen palvelualuejohdon vastuulla. Palvelualuejohto pystyy ennakoimaan parhaiten omaa toimintaansa ja rekrytointitarvettaan tulevaisuudessa. Työtä voidaan tarvittaessa etsiä myös muilta toimialoilta. Henkilöstökeskus osallistuu uudelleensijoituksen selvittelyyn toimialan ulkopuolelle ja muutoinkin tarvittaessa. Kaupungin oma tukimääräraha Henkilöstökeskus voi tukea työkokeilua, uudelleenkoulutusta, uudelleensijoitusta tms. käytettävissään olevalla määrärahalla. Lähtökohtaisesti ammatillinen kuntoutus toteutetaan Kevan / valtiokonttorin tai Kelan tuella aina, kun se on mahdollista. Kaupungin omaa tukirahaa voidaan käyttää joustavasti vaihtoehtojen selvittelyyn, lisätukena tai silloin, kun vakuutuslaitokset eivät myönnä ammatillista kuntoutusta. Rahaa voidaan käyttää esim. työkokeiluun jo varhaisen tuen vaiheessa, mut- ta aina kuitenkin tilanteessa, jossa erilaisia vaihtoehtoja ja työkykyä on selvitetty myös yhdessä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstökeskuksessa kehittämisjohtaja on tarvittaessa tukena työkokeilu-, uudelleenkoulutus-, uudelleensijoitustai muissa ammatillisen kuntoutuksen asioissa. Henkilöstökeskuksesta on aina edustaja mukana neuvotteluissa, kun halutaan käyttää kaupungin omaa tukirahaa. Vaihtoehtojen vähetessä Useimmiten on sekä työntekijän että työnantajan edun mukaista, että työntekijälle löytyy sopiva työ ja vältetään ennenaikainen työkyvyttömyyseläkkeelle lähtö. Osatyökyvyttömyyseläke on parempi vaihtoehto kuin kokoaikainen työkyvyttömyyseläke. Työntekijä voi jaksaa osa-aikaisena pitempään työelämässä ja kartuttaa vielä eläkettäänkin. Työnantaja säästää varhaiseläkemenoperusteisissa ennakkomaksuissa, joita peritään 36 kk:n ajan kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen alusta lähtien, mutta ei ollenkaan osatyökyvyttömyyseläkekaudelta. Joskus työkyvyttömyyseläke on kuitenkin välttämätön ja paras vaihtoehto. Jos työntekijälle ei voida järjestää uutta työtä millään kohtuullisin järjestelyin, työsuhde voidaan päättää irtisanomalla. Tämä voi olla myös työntekijän etu, jolloin hän pääsee muiden tukijärjestelmien piiriin. Työntekijän irtisanomiseen voidaan ryhtyä vasta, kun on selvitetty huolella ja kirjaten vaihtoehdot. 18

19 Työntekijälle uuden työpaikan ja koulutusmahdollisuuksien selvittely sekä osa- tai kokoaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai irtisanomiseen päättyvä prosessi ovat yleensä epävarmaa ja raskasta aikaa. Hän tarvitsee tällöin esimiehen ja työyhteisön täyden tuen ja kunnioituksen. LISÄLUKEMISTA Alan kirjallisuuden ja lakien (www.finlex.fi) lisäksi linkkisivuilta löytyy laajasti oppaita ja syventävää luettavaa varhaisen ja tehostetun tuen tavoitteisiin, periaatteisiin ja käytäntöihin. Myös kaupungin omat toimintaohjeet sisältävät ohjeita ja menettelytapoja varhaiseen tukeen liittyen. Lait yms. Työterveyshuoltolaki /1383 Työturvallisuuslaki /738 Kunta-alan yhteistoimintalaki /449 Yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen kunta-alalla. Sopimuksia ja suosituksia yhteistoiminnasta, tuloksellisuudesta, henkilöjohtamisesta ja työhyvinvoinnista. Kunnallinen työmarkkinalaitos. Helsinki Linkkejä Kuntien eläkevakuutus Työterveyslaitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työturvallisuuskeskus Jats-hanke Kunnallinen työmarkkinalaitos Hyvinkään kaupungin toimintaohjeita Henkilöstöstrategia / kv Perehdyttämisohje / heja Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi sekä haitallisen työssä kuormittumisen ehkäisemiseksi Hyvinkään kaupungin työpaikoilla / heja Päihdeohjelma / heja Yhdenvertaisuussuunnitelma / heja Tasa-arvosuunnitelma / heja Tämän oppaan pohjana on käytetty mm. Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen ja Porin kaupungin vastaavia oppaita. 19

20 LOMAKKEET Lomakkeet on tarkoitettu helpottamaan suunnitelmallista työskentelyä. Jokainen keskustelu tulee dokumentoida riittävästi ja etenevästi. Jokaisen henkilön kohdalla ei tarvitse täyttää kaikkia lomakkeita, vaan niistä voi valita tarkoitukseen sopivan. Varhaisen tuen toimintamallin mukaiset lomakkeet Varhaisen tuen prosessiin kuuluu yhteisesti keskustellen läpikäytyjen seikkojen kirjaaminen omille lomakkeilleen, joista työntekijä ja esimies saavat kumpikin oman kappaleensa. Varhaisen tuen toimintamallin mukaiset lomakkeet ovat: Varhaisen tuen toimintamallin mukainen työkyvyn kartoitus (lomake 1) Lomake on tarkoitus ottaa varhaisen tuen ensimmäisen keskustelun yhteydessä tarvittaessa käyttöön. Tällöin voidaan ensin yhdessä perehtyä lomakkeeseen. Työntekijä ja esimies täyttävät lomakkeen kumpikin osaltaan keskustelun aikana tai ennen seuraavaa tapaamista. Varhaisen tuen toimintamallin mukainen neuvottelumuistio työkyvyn tuen tarpeesta (neuvottelumuistiolomake 1, lomake 2) Lomakkeelle kirjataan mahdollisimman konkreettisesti sovitut toimenpiteet, eteneminen ja vastuut sekä seurantapalaverin ajankohta, ensimmäinen 1-1,5 kk:n päähän. Varhaisen tuen toimintamallin mukainen seuranta (lomake 3). Lomakkeelle kirjataan, miten tilanne on edennyt ja mikä se nyt on. Tarvittaessa voidaan käyttää (myös) neuvottelumuistiolomaketta 1 tai 2. Varhaisen tuen tehostetun tuen prosessin kokoava seuranta (lomake 4). Lomake on tarkoitettu työntekijäkohtaiseen koko varhaisen ja/tai tehostetun tuen prosessin seurantaan. Tällöin lomakkeelle tehdään merkintä jokaisesta toimenpiteestä. Tehostetun tuen toimintamallin mukaiset lomakkeet Esimiehen pyyntö työterveyshuollolle työntekijän lääketieteellistä työkyvyn arviontia varten (lomake 5). Työntekijälle annetaan kopio pyynnöstä. Muistio neuvottelusta työntekijän työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi Hyvinkään kaupungin palveluksessa (neuvottelumuistiolomake 2, lomake 6) Työntekijän tilanne ja toiveet kohtaan on hyvä kirjata 1) työntekijän terveys 20

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat.

Hyvän työilmapiirin perusta on välittävä ja kannustava työyhteisö ja johon kaikki työyhteisön jäsenet osaltaan vaikuttavat. Aktiivisen tukemisen malli Johdanto Esimiehen tehtävänä on huolehtia henkilöstönsä työhyvinvoinnista. Säännölliset keskustelut esimiehen ja työntekijän välillä työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta,

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

ILOTUKI. Toimintamalli työkyvyn heiketessä Aktiivinen varhainen tuki tehostettu tuki

ILOTUKI. Toimintamalli työkyvyn heiketessä Aktiivinen varhainen tuki tehostettu tuki ILOTUKI Toimintamalli työkyvyn heiketessä Aktiivinen varhainen tuki tehostettu tuki 2 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO...2 1. Esimiehille...3 2. Työkyky on monen tekijän summa...3 3. Varhainen tuki...5

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa Työsuojelutoimikunta 1.4.2011 Yhteistoimintaelin 28.4.2011 Henkilöstötoimikunta 28.4.2011 Kunnanhallitus 9.5.2011 VARHAISEN VÄLITTÄMISEN MALLI PYHÄJOEN KUNNASSA

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Kuinka tukea työkykyä esimiehenä? Kirsi Ahola työterveyspsykologian dosentti Miksi työkykyä kannattaa tukea? Tutkimus- ja kehittämishankkeissa on havaittu, että työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja:

Lakimuutokset sisältävät seuraavia määräaikoja: 1. VARHAINEN TUKI Työturvallisuuslaissa on työnantajalle asetettu erityinen huolehtimisvelvoite. Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä heidän työkykynsä turvaamiseksi.

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila

Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli. Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Varhainen välittäminentyöhyvinvoinnin johtamisen keinona Turun kaupungin työkyvyn hallintamalli Kunnon työn päivä 7.10.2014 Turun kaupunki/ työkykykoordinaattori Vuokko Puljujärvi-Seila Johdanto Tarkoitus

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1

Varhaisen tuen malli. Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Varhaisen tuen malli Hailuodon kunnan työntekijöille, esimiehille ja työterveyshuollolle 17.4.2015 1 Mitä varhainen tuki tarkoittaa? Työntekijöiden työssä jaksamisen edistämistä Heikentyneen työkyvyn uhkan

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö

Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi. Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Kainuun maakunta kuntayhtymän työkyvyn tukiprosessi Marko Klemetti, työhyvinvointi- / työsuojelupäällikkö Henk. Yhteensä (pl.oae) KuEL- eläkkeelle siirtyneet Kainuun maakunta ky v. 2005 2008 eläkelajeittain,

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1. Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat

Lisätiedot

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna

Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Työhönpaluu onnistuu parhaiten tuettuna Kirsi Ahola Työhönpaluuta kannattaa tukea organisaation toimin Valtaosa sairastuneista haluaa palata takaisin töihin toivuttuaan. Mitä pidemmäksi mielenterveyssyistä

Lisätiedot

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan?

Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Aina löytyy työkykyä miten työtä muokataan? Työkaarityökalulla tuloksia -työseminaari 2014 3.10. Tampere 9.10. Helsinki 10.10. Oulu Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus TTK Asiantuntija pirkko.makinen@ttk.fi

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014

Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Miten tuloksiin työterveys- /työkykyneuvotteluissa? 8.5.2014 Satu Väihkönen Johtava ylilääkäri, Työterveys Wellamo Oy Puheenjohtaja, Suomen Työterveyslääkäriyhdistys Työterveys Wellamo Oy - yhteistyötä

Lisätiedot

Varhainen tuki toimintamalli

Varhainen tuki toimintamalli Varhainen tuki toimintamalli tammikuu 2009 2 SISÄLTÖ 1. VARHAISEN TUEN MERKITYS..3 2. VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI...4 3. TUNNISTAMINEN..5 4. ALOITE KESKUSTELUUN...6 LOMAKKEET PUHEEKSI OTTAMINEN 8 YHTEINEN

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA

AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA yhteistyötoimikunta 26.4.2010 kunnanhallitus 10.5.2010 AKTIIVINEN TYÖKYVYN SEURANTA Toimintamalli puheeksiottamisesta Heinäveden kunta Tavoitteet Aktiivisella työkyvyn seurannalla puututaan sellaisiin

Lisätiedot

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista

Miten työterveyshuolto. tukee työssä jatkamista Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista 2 Miten työterveyshuolto tukee työssä jatkamista Sisällys Saatteeksi 3 Aktiivinen tuki ja työterveysyhteistyö 4 Varhainen tuki ja työterveysyhteistyö 6 Tehostettu

Lisätiedot

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa

Etua iästä. Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä Ikäjohtamisen työkaluja Itellassa Etua iästä on Vautsin osahanke Tavoitteena Tukea eri-ikäisten jaksamista ottamalla huomioon eri ikäkausien vahvuudet ja erityistarpeet Parantaa valmiuksia ikäjohtamiseen

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ-

AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- AKTIIVISEN AIKAISEN PUUTTUMISEN MALLI - VÄLINPITÄMÄTTÖMYYDESTÄ VÄLITTÄMISEEN KÄYTÄNNÖSSÄ- Jaakko Joensuu henkilöstöpäällikkö Kempele on voimakkaasti kasvava 15 100 asukkaan nuorekas kunta. Kempele on huipputeknologiaa,

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työnantajalle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA

VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA 1/8 VARHAINEN TUKI TOIMINTAMALLI TYÖKYKYONGELMISSA Työntekijät ovat Mänttä-Vilppulan kaupungin tärkein voimavara, josta työnantaja haluaa pitää huolta. Työhyvinvoinnin edistäminen niin työyhteisö- kuin

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI 1 TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET TYÖKYVYN HALLINTA, SEURANTA JA VARHAINEN TUKI JUANKOSKEN KAUPUNKI Sairausvakuutuslaki 1.1.2011 Sairausvakuutuslaki 1.6.2012 Työterveyshuoltolaki 1.6.2012 2 1. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Työhyvinvointi yhtymässä 2013

Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Työhyvinvointi yhtymässä 2013 Marita Simola työhyvinvointipäällikkö 25.4.2013 Yhtymän työhyvinvointisuunnitelman painopistealueet vuosina 2012-2013 1. Hyvinvoiva työyhteisö, työyhteisön toimivuus. 2. Mahdollistaa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA

HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA HARJAVALLAN KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 0 YLEISHALLINTO 02 HENKILÖSTÖASIAT TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET HARJAVALLAN KAUPUNGIN TYÖPAIKOILLA - Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Taustaa

Lisätiedot

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Kuvat: Pekka Ruuskanen, kolmesta eri sarjakuvasta Työkirja pienille ja keskisuurille työyhteisöille ja heidän työterveyshuolloilleen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista

Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Työyhteisön pelisäännöt - tuottavuutta työhyvinvoinnista Jyväskylän kaupunki Henkilöstöhallinto Sisältö: 1. Henkilöstötyön keskeiset sisällöt 2. Miksi työyhteisön pelisäännöt? 3. Työhyvinvoinnin määritelmä

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja

Sisältö. Lomakkeet 1 ja 2: Lomakkeet keskustelun / puheeksi ottamisen tueksi. Muistiopohja Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli 4 3 Tunnistaminen, aloite keskusteluun ja puheeksi ottaminen 5 4 Työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallinta 6 5 Ohjeita keskusteluun,

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010

Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 Hyväksytty johtokunta 9.5.2011 61 TYÖTERVEYSHUOLLON TUOTEHINNAT 1.9.2010 1 ENNALTAEHKÄISEVÄ TOIMINTA TUOTE HINTA SISÄLTÖ Työpaikkaselvitys 28 e/ alkava ½ tuntia työterveyshoitaja, työfysioterapeutti *

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN

MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN MITEN TYÖHÖN PALUUTA HELPOTETAAN Marja Mäkiniemi työhyvinvointisuunnittelija, työkykykoordinaattori, THM Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 17.9.2015 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Henkilöstö 2014:

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö, HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi

Lisätiedot

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014

Valon varhaisen välittämisen malli 8.4.2014 8.4.2014 Varhainen välittäminen Valossa Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat hyvän työelämän edellytyksiä. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen ja työn vaatimusten välisenä tasapainona. Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN

AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN AKTIIVINEN TUKI TYÖYHTEISÖSSÄ NÄIN SE SAATIIN TOIMIMAAN Pitkäjänteinen työturvallisuustyö kunta-alalla - sanoista teoiksi 24.9.2013 Tampere vs.työhyvinvointipäällikkö Satu Haapakoski Henkilöstöpalvelut

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus

Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Työelämä 2020 Työeläkekuntoutus Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat Työeläkelaitokset Kela AMMATILLINEN KUNTOUTUS Tapaturmaja liikennevakuutus Terveydenhuollon toimijat (työterveyshuolto, erikoissairaanhoito,

Lisätiedot

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon!

Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Työterveyshuollon velvollisuudet sairauspoissaolojen hallinnassa TYÖkuntoon! Sairauspoissaoloprosessi European Foundation for the Improvement of Living and Working Conditions TYÖ- KUORMA TASAPAINO - työjärjestelyt

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit

Työhyvinvointiarvio. 1. Työhyvinvointi johtamisessa. Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit 1. Työhyvinvointi johtamisessa Työhyvinvoinnin tavoitteet, vastuut ja roolit Tyydyttävä: Työhyvinvoinnista keskusteltu, mutta tavoitteet ja vastuut epäselvät. Työhyvinvointi nähdään yksilön asiana. Hyvä:

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut

Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut Vaikeiden asioiden puheeksi ottaminen, varhainen puuttuminen, kehityskeskustelut - Luentoa ja harjoituksia 19.5.2015 Sisältöä Perusteluja puheeksi ottamiselle ja varhaiselle puuttumiselle Varhaisen tuen

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä

Päihdeohjelman lomakkeet. 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Päihdeohjelman lomakkeet 1. Muistio puheeksiottotilanteesta 2. Hoitositoumus 3. Kuntoutussuunnitelma 4. Varoitus päihteiden käytöstä Työterveyslaitos Topeliuksenkatu 41 a A, 00250 Helsinki, puh. 030 4741,

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA

TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA TYÖKYVYN TUKEMISEN PERIAATTEET SAUVON KUNNASSA Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Kuvat: Pekka Ruuskanen 26.9.2011 1/12 1. Työhyvinvoinnin kehittämisen tavoitteet Sauvon kunnan työpaikoissa

Lisätiedot