SISÄLTÖ ESIMIEHELLE 3

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ ESIMIEHELLE 3"

Transkriptio

1 Henkilöstöjaosto

2 SISÄLTÖ ESIMIEHELLE 3 I TYÖKYVYN PERUSTA ON TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUDESSA 4 Esimies ennakoi johtamalla 4 Työntekijä tukee hyvinvointia omalla toiminnallaan 5 Työn tuloksellisuus 5 Työhyvinvointia edistäviä palveluita 5 II VARHAINEN TUKI 7 Merkkejä varhaisen reagoinnin tarpeesta 7 Sairauspoissaolojen hälytysraja 7 Varhaisen tuen prosessi 7 Puheeksi ottaminen / yhteinen keskustelu 8 Ohjeita esimiehelle varhaisen tuen keskusteluun valmistautumiseksi 10 Toiminnan seuranta 11 Työhön paluu pitkän sairausloman jälkeen 11 Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa 11 Yhteistyö työterveyshuollon kanssa 12 Lääketieteellinen työkyvynarvio 13 Työterveyshuolto arvioi kuntoutustarpeen ja ohjaa kuntoutukseen 13 Kelan lääkinnällinen kuntoutus 14 III TEHOSTETTU TUKI 15 Tehostetun tuen prosessi työkyvyttömyyden uhatessa 15 Ammatillinen kuntoutus 15 Uudelleenkoulutus ja -sijoitus työelämässä jatkamisen mahdollistajana 17 Kaupungin oma tukimääräraha 18 Vaihtoehtojen vähetessä 18 LISÄLUKEMISTA 19 LOMAKKEET 20 Varhaisen tuen lomakkeet 20 Tehostetun tuen lomakkeet 20

3 ESIMIEHELLE Tämän oppaan tarkoituksena on rohkaista ja auttaa esimiestä tarttumaan tilanteeseen heti, kun työntekijällä ilmenee ensimmäisiä merkkejä työkyvyn mahdollisesta heikkenemisestä. Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) mukaan työkyvyn heikkenemisestä on nähtävissä merkkejä jo kahdeksan (8) vuotta ennen kuin se johtaa pitkiin sairauslomiin ja mahdollisesti työkyvyttömyyteen. Työkykyyn liittyvien ongelmien esiin tuominen saattaa olla vaikeaa niin työntekijälle kuin esimiehelle. Työkykyyn liittyvien ongelmien puheeksi ottaminen hyvissä ajoin kannattaa kuitenkin aina. Hyvä johtaminen, työhyvinvoinnin edistäminen, työkykyongelmien ehkäisy, niiden varhainen havaitseminen ja korjaaminen ovat helpoin ja tehokkain tapa tukea työntekijän työssä selviytymistä ja vahvistaa koko työyhteisöä. Opas käsittelee keskeisiä työhyvinvoinnin johtamisen toimintatapoja ja esittää yhteisesti sovitun toimintamallin, kun työntekijän työkyky heikkenee. Toimintamalli perustuu varhaiseen reagointiin ja tukeen jo ensimmäisten merkkien ilmaantuessa. Tehostettua tukea tarvitaan, kun varhainen tuki ei riitä tai jopa työkyvyttömyyden uhka alkaa olla näkyvissä. Raja varhaisen ja tehostetun tuen tarpeen välillä on liukuva ja kummassakin tuen vaiheessa voidaan käyttää osittain samoja toimintatapoja. Oleellista on, että toimeen ryhdytään mahdollisimman varhain. Toimintamalli sisältää myös lomakkeet prosessin suunnitelmalliseksi etenemiseksi. Hyvä esimies tiedostaa johtamisen merkityksen työhyvinvoinnille tunnistaa varhain työntekijän työkyvyn heikkenemisen ottaa asian rohkeasti puheeksi toimii suunnitelmallisesti asian parantamiseksi

4 I TYÖKYVYN PERUSTA ON TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUDESSA Uusimman tutkimustiedon mukaan toimiva ja hyvinvoiva työyhteisö luo parhaat edellytykset myös yksilöiden hyvälle työkyvylle ja työn tuloksellisuudelle. Tärkein työssä motivoiva tekijä on työn sisältö ja siinä saadut tulokset. Jatkuva työn muutos asettaa esimiehelle suuret haasteet työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseksi. Työhyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti johtamiskäytäntö, työn toteuttamistapa, työn mielekkyys, muutosten toteuttaminen, organisaation yhteisen osaamisen kehittäminen jne. Selkeä johtaminen ja töiden järjestely, oikeudenmukaiset ja yhteiset pelisäännöt, luotettava ja avoin vuorovaikutus sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ovat usein työntekijän työkyvyn kannalta jopa keskeisempiä tekijöitä kuin terveys. Esimies ennakoi johtamalla Esimiehen tehtävänä on huolehtia koko henkilöstönsä hyvinvoinnista. Hänen tulee ennalta ehkäisevästi kiinnittää erityistä huomiota yksilöiden ja työyhteisöjen työhyvinvointiin varsinkin silloin, kun työssä edellytetään uusia toimintatapoja ja työn tehokkuuden lisäämistä. Ennalta ehkäisevässä toimintatavassa työtä ja sen vaatimuksia tarkastellaan myös yksittäisen työntekijän työkyvyn näkökulmasta. Säännöllinen keskustelu jokaisen työntekijän kanssa työhön liittyvistä asioista, kuten työnkuvasta, työn määrästä, työn kuormittavuudesta ja kehittymismahdollisuuksista ovat tärkeä osa johtamista ja kuuluvat vuosittaisiin kehityskeskusteluihin. Normaaliin toimintaan työyhteisön kanssa kuuluvat myös säännölliset työkokoukset, keskustelut kehittämisen keinoista sekä tulosten ja toiminnan säännöllinen arviointi. Työhyvinvointikyselyt, muut toiminnan tunnusluvut ja ilmapiirin seuraaminen antavat esimiehelle arvokasta tietoa kehittämisen kohteista. On hyvä edetä sitkeästi ja suunnitelmallisesti, vaikka pieninkin askelin ja muistaa huolehtia myös itsestä. Esimies työhyvinvoinnin johtajana Keskity olennaiseen keskustele säännöllisesti työn tavoitteista Huolehdi, että tavoitteet ja resurssit ovat tasapainossa Perusta päätökset tosiasioihin, mutta luota myös vaistoosi Toimi käytänöllisesti, joustavasti ja yhdessä muiden kanssa Ole oikeudenmukainen kohtele kaikkia samojen sääntöjen mukaan Ole kiinnostunut työntekijöistä ole heidän käytettävissään Rakenna ilmapiiriä esimerkilläsi Motivoi, tue ja jaa onnistumisen kokemukset Huolehdi itsestäsi

5 Työntekijä tukee hyvinvointia omalla toiminnallaan Henkilöstö auttaa esimiestä toteuttamaan hyvää johtajuutta osallistumalla koko työyhteisön ja toiminnan kehittämiseen yhdessä muiden kanssa rakentavalla aloitteellisuudella, huomioimalla työyhteisön muut jäsenet sekä päivittämällä omaa ammatillista osaamistaan ja tekemällä työnsä hyvin. Työntekijällä on usein esimiestään enemmän tietoa käytännön työn suorittamisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Tämän asiantuntemuksen hyödyntäminen on tärkeä osa työhyvinvointityötä. Yksilönä työntekijä on vastuussa terveytensä ja toimintakykynsä ylläpitämisestä. Työn tuloksellisuus Työntekijän työn tuloksellisuuden ja työkyvyn heikkenemisen taustalla voi olla monia eri tekijöitä kuten huono johtaminen, työyhteisön huono työilmapiiri, työyhteisön tai työntekijän työmotivaation lasku, työntekijän ammatillinen taantuminen, muutokset työntekijän henkilökohtaisessa arjessa ja/tai työntekijän terveydentilassa. On ensiarvoisen tärkeää reagoida nopeasti myös silloin, kun työkyvyn heikkenemisen taustalla on muita kuin terveydellisiä syitä. Työkykyisyys voidaan kuvata työntekijän fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena terveytenä ja toimintakykynä (esim. prof. Ilmarisen Työkykytalo-malli). Vuorovaikutuksessa työpaikan, perheen ja yhteiskunnan kanssa rakentuvan työkyvyn ylläpitämisessä jokaisella työntekijällä on ensisijainen vastuu siitä, että tunnistaa oman työ- ja toimintakykynsä. Vastuu työyhteisön hyvinvoinnista ja omasta työkyvystä on kaikilla Jokainen vaikuttaa työyhteisön toimivuuteen Työyhteisön toimivuus vaikuttaa kaikkien työhyvinvointiin Omasta työkyvystä huolehtiminen on osa ammattitaitoa Hyvä työtoveri ei jätä työtoveriaan yksin ongelmiensa kanssa Työhyvinvointia edistäviä palveluita Kaupunki tarjoaa resurssiensa puitteissa työntekijöiden ja työyhteisöjen työhyvinvointia edistäviä palveluita. Tarjolla olevia varhaisia tukimuotoja kannattaa kokeilla jo ennen kuin työntekijän / työyhteisön työkyvyn mahdollisesta heikkenemisestä, vaikkapa vain tilapäisesti, alkaa ilmaantua näkyviä merkkejä. Yhteisistä koulutus- ja kehittämispalveluista tiedotetaan Ossi Intranetin koulutusosiossa ja henkilöstökeskuksen sivuilla. Kehittämisjohtajalta saa apua koulutus- ja kehittämisasioissa. Työnohjauksellisesta tuesta tai yksilö- ja ryhmätyönohjauksesta voi kysyä henkilöstökeskuksesta kehittämisjohtajalta tai työterveyspsykologilta. Työuran uurtaja-ryhmätoiminta on varhaisen tuen toimintamuoto työnteki-

6 jälle, joka haluaa tarkastella työuraansa, toimintatapojaan sekä suhdettaan työhön ja työyhteisöön. Työuran uurtaja-ryhmätoimintaa järjestetään tarpeen mukaan. Sitä voi tiedustella henkilöstökeskuksesta kehittämisjohtajalta. Kunnossa kaiken ikää toiminnan puitteissa järjestetään monenlaista liikunnallista aktiviteettiä henkilöstölle. Niistä tiedotetaan Ossi Intranetin, Pika-Hyviisin ja kuntokuriirien välityksellä. Kuntoremontteja ja kohdennettuja liikuntaryhmiä voi tiedustella työterveyshuollon työfysioterapeutilta tai työterveyskeskuksen fysioterapiasta.

7 II VARHAINEN TUKI Varhainen tuki säästää voimavaroja Varhain havaitut työkykyongelmat ovat helpoiten korjattavissa Usein tilanne on korjattavissa työyhteisön omin avuin Tavoitteena on, että työntekijä voi jatkaa parempikuntoisena omassa työssään Toimintamalli kunnioittaa yksilöä ja tukee työyhteisöä Merkkejä varhaisen reagoinnin tarpeesta Aktiivista varhaista reagointia ja tukea tarvitaan, kun työntekijän työkyky on heikentynyt työyhteisön tai työntekijän työn sujuvuus, laatu tai tuloksellisuus heikkenevät työyhteisö tai työntekijä taantuu ammatillisesti työyhteisössä on jatkuvia ristiriitoja työntekijällä on toistuvasti pidentyneitä tai lyhentyneitä työpäiviä tai jatkuvia myöhästymisiä työtoverit tai asiakkaat valittavat työntekijästä työntekijällä on välinpitämättömyyttä, väsymystä tai muutoksia käyttäytymisessä työntekijän käyttäytyminen viittaa päihteiden ongelmakäyttöön työntekijällä on lisääntyneitä sairauspoissaoloja ja viikonlopun yhteyteen sijoittuvia toistuvia poissaoloja työpaikalla joku kokee tulevansa häirityksi tai syrjityksi työpaikalla havaitaan terveyttä tai turvallisuutta uhkaava riski Sairauspoissaolojen hälytysraja Henkilöstöjaosto on päättänyt hälytysrajasta, jonka täyttyessä esimiehen on viimeistään puututtava asiaan ja keskusteltava työntekijän kanssa poissaolon syistä tilanteen tarkemman kartoittamisen takia ja työolosuhteiden kuormitustekijöiden yms. havaitsemiseksi. Hälytysraja täyttyy, kun sairauspoissaoloja kertyy kalenterivuoden aikana omalla ilmoituksella 15 pv tai kaikkia sairauspoissaoloja yhteensä 30 pv Varhaisen tuen prosessi Avainasemassa työntekijän työkykyä uhkaavien ongelmien havaitsemisessa riittävän varhain, niiden puheeksi ottamisessa, ratkaisemisessa ja onnistuneen lopputuloksen saavuttamisessa

8 ovat sekä työntekijä itse että esimies ja työtoverit. Esimiehellä on velvollisuus puuttua työntekijän työkyvyn heikkenemiseen, koska yksittäisen työntekijän ongelma vaikuttaa koko työyhteisöön. Puuttumalla esimies myös osoittaa huolestumisensa ja välittämisensä työntekijästä. Esimiehellä on päävastuu varhaisen tuen prosessin käynnistämisestä ja etenemisestä. Tarvittaessa esimies voi pyytää tuekseen työkykyvyn heikkenemisen taustalla olevista tekijöistä riippuen oman esimiehensä tai muita toimijoita työterveyshuollosta, työsuojelusta tai henkilöstökeskuksesta. Varhaisen tuen prosessiin kuuluvat seuraavat vaiheet: Hälytysmerkit havaitaan Esimies valmistautuu puheeksi ottoon Yhteinen keskustelu työntekijän kanssa Ei terveydellisiä syitä Terveydelliset syyt Työnjohdolliset toimenpiteet Yhteistyö työterveyshuollon Esimies-alaistaidot kanssa Työn hallinta Työkyvyn tukiprosessin mukaiset Työyhteisö toimenpiteet Työolot Työprosessit Moniammatillinen yhteistyö Seuranta Puheeksi ottaminen / yhteinen keskustelu Varhaisen tuen prosessi käynnistyy, kun esimies tai työntekijä itse huomaa merkkejä työkyvyn heikkenemisestä. Aloite voi tulla myös työtoverilta. Myös pitkältä sairauslomalta työhön paluun onnistumista voidaan tukea erilaisin järjestelyin. Asia otetaan puheeksi ja varataan aika

9 yhteiselle keskustelulle, johon molemmat valmistautuvat. Keskustelun runkona käytetään Varhaisen tuen prosessiin kuuluvia työkyvyn kartoitus- ja suunnittelulomakkeita. Työkykyä arvioidaan aina suhteessa työhön. Keskustelussa työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä ja esimiehen näkökulma työn perustehtävässä ja tavoitteissa sekä työntekijässä osana työyhteisöä. Keskustelun teemoja ovat työ, työntekijän voimavarat ja ammatillinen osaaminen, työyhteisön toimivuus ja työolot. Tavoitteena on muodostaa yhteinen käsitys tilanteesta ja etsiä paras mahdollinen tuki, jonka avulla työntekijän työkyky paranee. Työkyvyn tarkastelun yhteydessä tulee aina selvittää mahdollisuudet vaikuttaa työkykyyn muuttamalla työtä ja työolosuhteita. Keskustelussa ei diagnostisoida työntekijän tilannetta. Esimies yksilöi ja konkretisoi tilanteet, joissa työntekijän työn tulos, työsuorituksen tehokkuus tai ammatillisuus eivät ole olleet riittäviä. Esimies tukee ja rohkaisee työntekijää kertomaan rehellisesti ja seikkaperäisesti, mitkä asiat tuottavat vaikeuksia, mitä hän on itse tehnyt tai ajatellut tehdä ja mitä hän odottaa esimieheltä ja työyhteisöltä. Yhdessä pyritään löytämään paras mahdollinen tuki työkyvyn parantamiseksi. Katsekontakti vahvistaa luottamusta ja osoittaa kunnioitusta. Jos sovittavat toimet koskettavat työtovereita tai työyhteisöä, sovitaan yhdessä, mitä, miksi ja kenelle tilanteesta kerrotaan. Työyhteisöltä ratkaisut saattavat edellyttää erilaisuuden hyväksymistä. Hyvä työyhteisö tukee tuen tarpeessa olevaa. Työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä. Tavoitteena on löytää paras mahdollinen tuki, jolla työntekijän työkyky paranee. Esimiehen näkökulma on työn perustehtävässä ja tavoitteissa sekä työntekijässä osana työyhteisöä.

10 Varhaisen tuen keskustelussa jäsennetään työkykyongelma kuvataan toivottu työkyky määritellään tarpeelliset muutokset työkyvyssä määritellään tarpeelliset muutokset työssä, työolosuhteissa ja työyhteisössä valitaan toimenpiteet sovitaan työkyvyn ja työn kehittämisestä päätetään seurannasta Ratkaisu voi löytyä seuraavista toimenpiteistä työjärjestelyt työaikajärjestelyt työkierto ammatillinen lisäkoulutus työn ulkopuolisen elämän vaatimat toimenpiteet koulutus, valmennus, perehdytys työnohjaus, mentorointi työterveyshuollon tutkimukset, hoito ja kuntoutukseen ohjaaminen työyhteisöselvitykset ja jatkotoimenpiteet Ohjeita esimiehelle varhaisen tuen keskusteluun valmistautumiseksi 1. Pohdi, mistä olet huolissasi työntekijän tilanteessa. 2. Mieti, mitä tapahtuu, jos et ota huoltasi puheeksi. 3. Mieti, mikä työntekijän toiminnassa ja työskentelyssä on hyvää ja toimivaa. 4. Pohdi, miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi. 5. Ennakoi, miten sanoihisi reagoidaan. 6. Valmistaudu ennakointisi pohjalta yhteistyön mahdollisuuksia avaavaan keskusteluun. 7. Älä lykkää puheeksi ottamista tarpeettomasti. Ehdota paria mahdollista keskusteluaikaa. 8. Järjestä yhteiselle keskustelulle sopiva rauhallinen kahdenkeskinen paikka ja aika. 9. Varaa riittävästi aikaa. 10. Ilmaise huolesi työntekijän työssä selviytymisestä minämuodossa. 11. Käsittele työn tekemiseen liittyviä ongelmia konkreettisin esimerkein. 12. Muista, että on kyse vuoropuhelusta. 13. Tarjoa aitoa tukea. 14. Pidä painopiste siinä, kuinka jatketaan eteenpäin. 15. Kirjaa sovitut asiat ja huolehdi toteutumisen seurannasta. 16. Sopikaa yhdessä mitä, miksi, kenelle ja kuinka asiasta puhutte. 10

11 Toiminnan seuranta Keskustelussa sovitaan seurantapalaverista, jossa tarkastellaan sovittujen toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutusta. Ensimmäinen seuranta- ja tarkistuspalaveri on hyvä sopia 1-1,5 kk:n päähän. Seurantapalaverissa sovitaan tarpeellisista jatkotoimenpiteistä. Sovitut asiat kirjataan neuvottelumuistioon tai varhaisen tuen toimintamallin seurantalomakkeelle. Työhönpaluu pitkän sairausloman jälkeen Jo kuuden (6) kuukauden sairausloman jälkeen alkaa ajatuksellinen eläköityminen. Työntekijän parantumista ja työhön paluuta edistää, jos esimies pitää yhteyttä työntekijään sairausloman tai kuntoutusjakson aikana työntekijä kutsutaan välillä kahville työyhteisöön ½ tunnin jutusteluhetkeen työhön paluu tapahtuu oikea-aikaisesti ja turvallisesti järjestetään tarpeellinen perehdytys sairausloman jälkeen Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kolmannen osapuolen näkökulma tuo uusia mahdollisuuksia varhaiseen tukeen. Työterveyshuolto on yhteistyökumppani silloin, kun työkyvyn heikkenemiseen liittyy terveydellisiä tekijöitä. Yhteistyöstä työterveyshuollon kanssa kerrotaan enemmän s. 12 alkaen. Työsuojeluhenkilöstöä voidaan pyytää avuksi turvallisten työmenetelmien valinnassa ja työolosuhteiden järjestämisessä. Työsuojelu- ja työympäristötyön tarkoituksena on työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan avulla suunnitelmallisesti kehittää työympäristöä, työyhteisöjen henkistä hyvinvointia sekä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä. Tavoitteena on ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Koska työsuojeluhenkilöstöllä on suora kosketus päivittäiseen työntekoon työyksiköissä, työsuojelun asiantuntemus voi tuoda uusia näkökulmia asioiden tarkasteluun. Kehittämiskohteena voi olla esimerkiksi työmenetelmä, henkilönsuojainten käyttö, epäasiallinen kohtelu tai sisäilmaongelma. Kehittämisjohtajalta henkilöstökeskuksesta voidaan pyytää tukea työnohjaukseen, koulutukseen, työyhteisöselvityksiin ja kehittämiseen. Työnohjauksellista, koulutus- ja kehittämistukea voidaan tarvita, kun työkykyä heikentävä ongelma on jaksamisessa, työyhteisön toimivuudessa, työnjaollisissa tai muissa työn toteuttamistavoissa, johtajuudessa tai työntekijän ja/tai työyhteisön osaamisessa. Palvelualuejohdolla on selkeä käsitys toimialan tavoitteista, resursseista ja rakenteista. Siksi se on esimiehelle tärkeä keskustelukumppani etenkin toiminnan muutosvaiheissa tai henkilöstön vaihtu- 11

12 essa. Tällöin tarjoutuu esimerkiksi mahdollisuus urakierron toteuttamiseen. Luottamusmies on käytettävissä työntekijän tukena vaikeissa tilanteissa. Luottamusmiehen näkökulma on erityisesti palvelussuhteen ehdoissa ja yhteistoimintasopimuksessa. Ulkopuolinen taho on hyvä pyytää mukaan asian selvittelyyn erityisesti silloin, kun työkykyä heikentävä ongelma saattaa piillä esimies-työntekijäsuhteessa. Tällöin ulkopuolinen taho voi olla palvelualueorganisaatiosta esimiehen esimies tai toimialajohtaja ja/tai työntekijän edustajana pääluottamusmies. Toisinaan voi olla hyvä pyytää tueksi linjaorganisaation ulkopuolelta työterveyshuollon tai työsuojelun edustaja tai kehittämisjohtaja henkilöstökeskuksesta. YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLLON KANSSA Jos työntekijän työkyvyn heikkeneminen tai sen uhka aiheutuu terveydellisistä syistä, tarvitaan jatkotyöhön mukaan työterveyshuolto. Työterveyshuolto toimii työ- ja toimintakyvyn arvioinnin asiantuntijana laajentamalla työkyvyn tarkastelun näkökulmaa työn ja terveyden väliseen suhteeseen. Esimies voi ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon tarvitessaan apua tilanteessa, jossa muut varhaisen tuen keinot eivät ole riittäviä ja työkyvyn ongelmassa vaikuttaa olevan terveydellisiä näkökohtia. Työntekijä, esimies ja työterveyshuolto voivat käydä yhteisesti niin sanotun kolmikantaneuvottelun. Kolmikantayhteistyössä työterveyshuolto toteuttaa lakisääteistä tehtäväänsä, johon kuuluu työntekijän työkyvyn seuranta ja tarvittavien työhön ja työntekijään kohdistuvien toimenpide-ehdotusten tekeminen ja seuranta. Myös työntekijä itse tai työterveyshuolto voivat ehdottaa kolmikantaneuvottelua. Kun esimies ja työntekijä sopivat työterveyshuollon kutsumisesta mukaan yhteistyöhön, työntekijä varaa itselleen ajan työterveyshoitajalle. Työterveyshuolto tutustuu työntekijän terveydellisiin työn tekemisen edellytyksiin ja rajoituksiin selvittäen missä määrin terveydelliset tekijät ovat hallinnassa. Tarvittaessa työterveyshuolto tekee työntekijälle lääketieteellisen työkyvyn arvioinnin. Arvioinnista annetaan esimiehelle terveystarkastuslausunto. Kolmikantayhteistyössä keskustellaan vain työhön liittyvistä asioista, ellei työntekijä itse toisin halua. Esimies toimii neuvottelussa puheenjohtajana ja tekee sovituista asioista muistion neuvottelumuistiolomakkeelle. Työntekijä voi halutessaan pyytää mukaan neuvotteluun työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen tai muun tukihenkilön. 12

13 Työntekijän näkökulma on henkilökohtaisessa työssä selviytymisessä. Tavoitteena on paras mahdollinen tuki, jonka avulla työntekijän työkyky paranee. Työterveyshuollon näkökulma on terveyden ja työn välisessä suhteessa yksilön ja työyhteisön kannalta. Esimiehen näkökulma on työn perustehtävässä ja tavoitteissa, työntekijässä osana työyhteisöä. Lääketieteellinen työkyvynarvio Lääketieteellisellä työkyvynarviolla tarkoitetaan terveydentilaan liittyvistä ongelmista johtuvaa työkyvyn heikkenemisen arviointia. Työntekijä itse, esimies tai työterveyshuolto voi tehdä aloitteen arvioinnin tekemisestä. Työkyvynarvioon lähettäminen on esimiehen lakisääteinen oikeus. Työkyvynarviopyyntö tehdään kirjallisesti työterveyshuollon lomakkeella. Esimies kertoo arviopyynnöstä ja sen perusteluista työntekijälle ja antaa hänelle kopion arviopyynnöstä. Esimiehen pyytämästä työkyvynarviosta annetaan kirjallinen lausunto sekä esimiehelle että työntekijälle. Työkyvynarvio koskee sen hetkistä tilannetta. Työntekijän terveydentilan muuttuessa suuntaan tai toiseen tehdään uusi arvio. Työkyvynarvion tekee työterveyslääkäri tarvittaessa moniammatillisten (työterveyshoitaja, -psykologi tai fysioterapeutti, erikoislääkäri jne.) työkyvynarviointien perusteella. Työterveyshuolto arvioi kuntoutustarpeen ja ohjaa kuntoutukseen Työterveyshuolto suorittaa työntekijän kuntoutustarpeen arvioinnin, ohjaa kuntoutukseen ja tukee kuntoutusprosessissa. Työterveyshuollosta saa lisätietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja hakumenettelyistä. Seuraavassa on tietoa pähkinänkuoressa Kelan rahoittamasta 13

14 kuntoutuksesta. Niistä työkykyä ylläpitävä kuntoutus (TYK) kuuluu jo oikeastaan tehostetun tuen vaiheeseen. Kelan lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit on suunnattu työikäisille, joilla on sairaus tai vamma, joka aiheuttaa häiriötä työ- ja toimintakyvyssä. Kuntoutus toteutetaan avo- tai laitoskuntoutuksena moniammatillisesti. Aslak-varhaiskuntoutuskurssit (ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus) ovat ennaltaehkäisevää työja toimintakykyä ylläpitävää ja parantavaa kuntoutusta. Kurssien tavoitteena on työkyvyn pitkäaikainen parantaminen ja työkyvyn säilyttäminen silloin, kun työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo todettavissa. TYK-kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet tai joilla on työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. Tyk-toiminnan myöntämisen edellytyksenä on, että työpaikalla ja/tai työterveyshuollossa on selvitetty kuntoutustarve ja -mahdollisuudet ja että työpaikan ja työterveyshuollon toimenpiteet eivät ole parantaneet työssä selviytymistä. Työntekijä voi käyttää kuntoutukseen vuosilomaansa tai ottaa palkatonta virkavapautta/työlomaa. Kela maksaa työntekijälle kuntoutusrahaa. 14

15 III TEHOSTETTU TUKI Tehostetun tuen prosessi työkyvyttömyyden uhatessa Kun varhaisen tuen toimenpiteet eivät riitä työssä selviytymisen tukemiseen, tarvitaan lisää keinoja ja yhteistyökumppaneita. Ennen kuin tähän suuntaan edetään, on varmistettava, että edellä kuvattu varhaisen tuen prosessi on käyty läpi. Tärkeää on käynnistää myös tehostetun tuen toimenpiteet riittävän varhaisessa vaiheessa mahdollisimman hyvään lopputulokseen pääsemiseksi. Varhaisen tuen prosessin käsittelyn yhteydessä esitetyt perusideat etenemisestä, vuoropuhelusta ja moniammatillisesta työskentelystä kuuluvat myös tehostetun tuen prosessiin. Tehostetun tuen prosessiin sisältyvät aina 1. lääketieteellisen työkyvynarvion tekeminen (ks. s. 13) 2. lääkinnällisen ja/tai ammatillisen kuntoutuksen vaihtoehtojen selvittäminen 3. moniammatillinen asiakasneuvottelu Tehostetun tuen prosessi edellyttää tiivistä moniammatillista yhteistyötä, jossa työterveyshuolto on keskeinen toimija työntekijän terveyden näkökulmasta ja esimies palvelualuejohdon tuella työn, työjärjestelyjen ja vaihtoehtoisten työmahdollisuuksien näkökulmasta. Asiakaslähtöinen prosessi edellyttää, että työntekijä itse on aktiivinen toimija omassa asiassaan kokonaisvaltaisesti. Muita tahoja pyydetään prosessiin tarpeen mukaan. Työterveyshuolto suorittaa työntekijän kuntoutustarpeen arvioinnin, ohjaa kuntoutukseen ja tukee kuntoutusprosessissa. Aloitteen kuntoutustarpeen arvioinnista voi tehdä työntekijä itse, esimies tai työsuojelu. Kelan rahoittamaa lääkinnällistä kuntoutusta on esitelty s. 14. Ammatillinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus voi tulla kyseeseen, jos sairauteen liittyy uhka työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä lähimmän viiden (5) vuoden aikana. Ammatillinen kuntoutus on työntekijän lakisääteinen oikeus vuodesta 2004 alkaen. Ammatillinen kuntoutus edellyttää aina lääketieteellistä syytä, mutta myös muiden kuntoutusehtojen on täytyttävä. Eläkevakuutuslaitokset rahoittavat ammatillista kuntoutusta. Kaupungin työntekijöiden ammatillista kuntoutusta rahoittaa useimmiten Kuntien eläkevakuutus (Keva). Valtiokonttori rahoittaa lähinnä opettajien ammatillista kuntoutusta ja tietyissä tilanteissa, esim. pitkän sairausloman jälkeen, rahoittajana voi olla Kela. 15

16 Ammatillisen kuntoutuksen haku Työntekijä itse hakee Kuntien eläkevakuutukselta (Keva) tai Valtiokonttorilta ja joissakin tapauksissa Kelalta niiden omilla lomakkeilla. Työterveyslääkärin kirjoittama lausunto työntekijän terveydentilasta (B-lausunto) tarvitaan liitteeksi Esimiehen lausunto tarvitaan (voi kirjata lomakkeelle) Työntekijä voi hakea samalla kertaa oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen ja tehdyn kuntoutussuunnitelman hyväksymistä tai hän voi hakea ensin vain oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen. Sen saatuaan hänellä on 9 kk aikaa esittää kuntoutussuunnitelma hyväksyttäväksi. Kuntoutujan kannattaa olla puhelimitse yhteydessä vakuutuslaitoksen kuntoutusasiantuntijaan ennen hakemuksen tekemistä. Uudenmaan kuntien kuntoutusasiantuntija Kevassa on Sanna Pesonen, p Kuntoutussuunnitelman laatiminen Ammatillinen kuntoutus alkaa kuntoutustarveselvityksellä tai kuntoutustutkimuksella, jonka aikana arvioidaan terveydentila ja työkyky. Arvioinnin pohjalta tehdään kuntoutussuunnitelma. Työterveyshuolto kutsuu kuntoutussuunnitelman laatimiseksi koolle moniammatillisen neuvottelun. Neuvotteluun osallistuvat työntekijä, esimies, mahdollisesti työkokeilupaikan esimies, jos se on jo tiedossa, työterveyslääkäri ja työterveyshoitaja sekä joskus myös työterveyspsykologi ja henkilöstökeskuksen edustaja, esim. kehittämisjohtaja. Hallinto- ja toimintasäännön mukaan asiasta päättävän johtajan on tarpeen osallistua neuvotteluun, kun mietitään uudelleensijoitusta. Joku osallistujista, esim. esimies tai työterveyshoitaja laatii lomakkeelle neuvottelusta muistion, joka tulee kuntoutussuunnitelman liitteeksi ja toimitetaan myös neuvotteluun osallistuneille. Ammatillisia kuntoutusmuotoja ovat työkokeilu työhön valmennus uudelleenkoulutus Työkokeilun tarkoituksena on kokeilla, soveltuuko jokin uusi työtehtävä työntekijälle. Työhön valmennuksella tarkoitetaan niiden uusien valmiuksien opettelua, joita uusien tai muokattujen työtehtävien menestyksellinen toteuttaminen saattaa edellyttää. Uudelleenkoulutuksella voidaan täydentää entistä ammattitaitoa tai kouluttautua kokonaan uuteen tehtävään. Kaikilla ammatillisen kuntoutuksen muodoilla tavoitellaan sitä, että työntekijä voi jatkaa työnantajan palveluksessa. Keva edellyttääkin, että työnantajalla on suunnitelma työntekijän sijoittumisesta ammatillisen kuntoutuksen jälkeen. 16

17 Työsuhde- ja esimieskäytäntö ammatillisen kuntoutuksen aikana Kuntoutuksen myöntäjä (Keva tms) vastaa kuntoutuksen kustannuksista, esim. koulutuksesta tai työkokeilusta Kuntoutuja saa kuntoutusajalta kuntoutusrahaa, joka on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen korotettuna 33 %:lla Oma esimies myöntää palkatonta virkavapautta/työlomaa/sairauslomaa kuntoutusajaksi Kuntoutustyöpaikan esimies tekee työssäoloilmoituksen ja muut esimiespäätökset Uudelleenkoulutus / -sijoitus työelämässä jatkamisen mahdollistajana Jos työntekijän työkyky ei palaudu kuntoutuksen avulla siinä määrin, että hän selviytyisi omassa työssään tai voisi jatkaa omalla työpaikallaan kevennetyin tai muutoin toteutetuin työjärjestelyin, hänelle voidaan etsiä kokonaan uutta työtä. Joskus uusi työ löytyy pelkän työkokeilun avulla, mutta usein tarvitaan myös uudelleenkoulutusta. Uudelleenkoulutus ammatillisena kuntoutuksena Edellyttää lääketieteellistä perustetta ja muiden ehtojen täyttymistä Vakuutuslaitokset hyväksyvät yleensä vain samantasoisen koulutuksen kuin, mikä työntekijällä jo on Koulutus on usein oppisopimuskoulutusta ja kestoltaan 1-2 vuotta Uudelleenkoulutus yleisessä koulutusjärjestelmässä Erityisesti varhaisessa vaiheessa, mutta myös osittain työkykynsä menettäneen nuoren tai keski-ikäisen työntekijän kannattaa tulevaisuuttaan ajatellen aina selvittää myös mahdollisuudet ammatinvaihtoon yleisen koulutusjärjestelmän puitteissa. Työvoimahallinnon ammatinvalinnanohjauksessa voi käydä selvittelemässä uutta sopivaa ammattia itselle. Aikuisopiskelija voi saada aikuiskoulutustukea, ks. Kaupunki myöntää opintovapaata ja palkatonta virkavapautta tai työlomaa, mutta ei takaa, että työntekijälle on valmistuttuaan tarjolla uutta koulutusta ja ammattia vastaavaa työtä. 17

18 Uudelleensijoitus Uudelleensijoituksessa pyritään ensisijaisesti hyödyntämään työntekijän aiempaa koulutusta ja työkokemusta, joita voidaan täydentää lisä- tai uudelleenkoulutuksella esim. ammatillisena kuntoutuksena. On mielekästä etsiä uutta työtä ensin omalta toimialalta. Uuden työn etsiminen on ensisijaisesti esimiehen palvelualuejohdon vastuulla. Palvelualuejohto pystyy ennakoimaan parhaiten omaa toimintaansa ja rekrytointitarvettaan tulevaisuudessa. Työtä voidaan tarvittaessa etsiä myös muilta toimialoilta. Henkilöstökeskus osallistuu uudelleensijoituksen selvittelyyn toimialan ulkopuolelle ja muutoinkin tarvittaessa. Kaupungin oma tukimääräraha Henkilöstökeskus voi tukea työkokeilua, uudelleenkoulutusta, uudelleensijoitusta tms. käytettävissään olevalla määrärahalla. Lähtökohtaisesti ammatillinen kuntoutus toteutetaan Kevan / valtiokonttorin tai Kelan tuella aina, kun se on mahdollista. Kaupungin omaa tukirahaa voidaan käyttää joustavasti vaihtoehtojen selvittelyyn, lisätukena tai silloin, kun vakuutuslaitokset eivät myönnä ammatillista kuntoutusta. Rahaa voidaan käyttää esim. työkokeiluun jo varhaisen tuen vaiheessa, mut- ta aina kuitenkin tilanteessa, jossa erilaisia vaihtoehtoja ja työkykyä on selvitetty myös yhdessä työterveyshuollon kanssa. Henkilöstökeskuksessa kehittämisjohtaja on tarvittaessa tukena työkokeilu-, uudelleenkoulutus-, uudelleensijoitustai muissa ammatillisen kuntoutuksen asioissa. Henkilöstökeskuksesta on aina edustaja mukana neuvotteluissa, kun halutaan käyttää kaupungin omaa tukirahaa. Vaihtoehtojen vähetessä Useimmiten on sekä työntekijän että työnantajan edun mukaista, että työntekijälle löytyy sopiva työ ja vältetään ennenaikainen työkyvyttömyyseläkkeelle lähtö. Osatyökyvyttömyyseläke on parempi vaihtoehto kuin kokoaikainen työkyvyttömyyseläke. Työntekijä voi jaksaa osa-aikaisena pitempään työelämässä ja kartuttaa vielä eläkettäänkin. Työnantaja säästää varhaiseläkemenoperusteisissa ennakkomaksuissa, joita peritään 36 kk:n ajan kokoaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen alusta lähtien, mutta ei ollenkaan osatyökyvyttömyyseläkekaudelta. Joskus työkyvyttömyyseläke on kuitenkin välttämätön ja paras vaihtoehto. Jos työntekijälle ei voida järjestää uutta työtä millään kohtuullisin järjestelyin, työsuhde voidaan päättää irtisanomalla. Tämä voi olla myös työntekijän etu, jolloin hän pääsee muiden tukijärjestelmien piiriin. Työntekijän irtisanomiseen voidaan ryhtyä vasta, kun on selvitetty huolella ja kirjaten vaihtoehdot. 18

19 Työntekijälle uuden työpaikan ja koulutusmahdollisuuksien selvittely sekä osa- tai kokoaikaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen tai irtisanomiseen päättyvä prosessi ovat yleensä epävarmaa ja raskasta aikaa. Hän tarvitsee tällöin esimiehen ja työyhteisön täyden tuen ja kunnioituksen. LISÄLUKEMISTA Alan kirjallisuuden ja lakien (www.finlex.fi) lisäksi linkkisivuilta löytyy laajasti oppaita ja syventävää luettavaa varhaisen ja tehostetun tuen tavoitteisiin, periaatteisiin ja käytäntöihin. Myös kaupungin omat toimintaohjeet sisältävät ohjeita ja menettelytapoja varhaiseen tukeen liittyen. Lait yms. Työterveyshuoltolaki /1383 Työturvallisuuslaki /738 Kunta-alan yhteistoimintalaki /449 Yhteistoiminta ja työelämän kehittäminen kunta-alalla. Sopimuksia ja suosituksia yhteistoiminnasta, tuloksellisuudesta, henkilöjohtamisesta ja työhyvinvoinnista. Kunnallinen työmarkkinalaitos. Helsinki Linkkejä Kuntien eläkevakuutus Työterveyslaitos Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Työturvallisuuskeskus Jats-hanke Kunnallinen työmarkkinalaitos Hyvinkään kaupungin toimintaohjeita Henkilöstöstrategia / kv Perehdyttämisohje / heja Toimintaohje henkisen väkivallan, työssä kiusaamisen ja syrjinnän estämiseksi sekä haitallisen työssä kuormittumisen ehkäisemiseksi Hyvinkään kaupungin työpaikoilla / heja Päihdeohjelma / heja Yhdenvertaisuussuunnitelma / heja Tasa-arvosuunnitelma / heja Tämän oppaan pohjana on käytetty mm. Helsingin kaupungin työterveyskeskuksen ja Porin kaupungin vastaavia oppaita. 19

20 LOMAKKEET Lomakkeet on tarkoitettu helpottamaan suunnitelmallista työskentelyä. Jokainen keskustelu tulee dokumentoida riittävästi ja etenevästi. Jokaisen henkilön kohdalla ei tarvitse täyttää kaikkia lomakkeita, vaan niistä voi valita tarkoitukseen sopivan. Varhaisen tuen toimintamallin mukaiset lomakkeet Varhaisen tuen prosessiin kuuluu yhteisesti keskustellen läpikäytyjen seikkojen kirjaaminen omille lomakkeilleen, joista työntekijä ja esimies saavat kumpikin oman kappaleensa. Varhaisen tuen toimintamallin mukaiset lomakkeet ovat: Varhaisen tuen toimintamallin mukainen työkyvyn kartoitus (lomake 1) Lomake on tarkoitus ottaa varhaisen tuen ensimmäisen keskustelun yhteydessä tarvittaessa käyttöön. Tällöin voidaan ensin yhdessä perehtyä lomakkeeseen. Työntekijä ja esimies täyttävät lomakkeen kumpikin osaltaan keskustelun aikana tai ennen seuraavaa tapaamista. Varhaisen tuen toimintamallin mukainen neuvottelumuistio työkyvyn tuen tarpeesta (neuvottelumuistiolomake 1, lomake 2) Lomakkeelle kirjataan mahdollisimman konkreettisesti sovitut toimenpiteet, eteneminen ja vastuut sekä seurantapalaverin ajankohta, ensimmäinen 1-1,5 kk:n päähän. Varhaisen tuen toimintamallin mukainen seuranta (lomake 3). Lomakkeelle kirjataan, miten tilanne on edennyt ja mikä se nyt on. Tarvittaessa voidaan käyttää (myös) neuvottelumuistiolomaketta 1 tai 2. Varhaisen tuen tehostetun tuen prosessin kokoava seuranta (lomake 4). Lomake on tarkoitettu työntekijäkohtaiseen koko varhaisen ja/tai tehostetun tuen prosessin seurantaan. Tällöin lomakkeelle tehdään merkintä jokaisesta toimenpiteestä. Tehostetun tuen toimintamallin mukaiset lomakkeet Esimiehen pyyntö työterveyshuollolle työntekijän lääketieteellistä työkyvyn arviontia varten (lomake 5). Työntekijälle annetaan kopio pyynnöstä. Muistio neuvottelusta työntekijän työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi Hyvinkään kaupungin palveluksessa (neuvottelumuistiolomake 2, lomake 6) Työntekijän tilanne ja toiveet kohtaan on hyvä kirjata 1) työntekijän terveys 20

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1.

Työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointiprosessi Liite 1. Va r h a i n e n a p u t yö k y v y n m u u t t u e s s a Lap peenrannan k aupungin toimintamalli Lap peenrannan k aupungink anslian julk aisuja 2008:1 Lappeenrannan kaupunki Kaupunginkanslia, henkilöstöasiat

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta

Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Työkyvyt käyttöön vammasta tai sairaudesta huolimatta Anne Korhonen Journalistipäivä 8.3.2016 Osatyökykyinen vai työkykyinen? 2 Osatyökykyisyys on työ ja tehtäväsidonnainen asia Työkyky muuttuu ja muuntuu

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

TYÖVIREMALLI KONTIOLAHDEN KUNTA OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ 1 (7) TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖVIREMALLI TOIMIVAT TYÖYHTEISÖT MOTIVOINTI, PALKITSEMINEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN OSAAVA JA MOTIVOITUNUT HENKILÖSTÖ TYÖKYKY JA TERVEYS TOIMIVA JOHTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO KONTIOLAHDEN KUNTA 1 (7) TYÖVIRE

Lisätiedot

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö,

Jatkohakemus. Ensihakemus. Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies LIITE 4. Vastuu- ja tulosyksikkö, HAKEMUS / PÄÄTÖS SOVELLETUN TYÖN TUKIRAHASTA 1 (3) Ensihakemus Jatkohakemus Tukea hakeva tulosyksikkö Nykyinen päättävä esimies Työntekijä, jonka sovelletun työn tukemiseksi tukirahaa haetaan LIITE 4 Nimi

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä Koulutuskiertue 2012 1 Tavoitteemme on edistää yhteistä näkemystä työterveysyhteistyöstä

Lisätiedot

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely

Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Henkilöstöjaosto 22.12.2014 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Työkykylähtöinen tehtävien uudelleenjärjestely Periaatteet työtehtävien pitkäaikaiseen uudelleenjärjestelyyn

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki

SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki SIILINJÄRVEN KUNTA Työkyvyn tuki Yhteistyötoimikunta 20.4.2016 Johtoryhmä 2.5.2016 Kunnanhallitus 9.5.2016 Sisältö 1 Työkyvyn aktiivinen tuki Siilinjärven kunnassa... 1 2 Varhainen tuki... 2 2.1 Huolen

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN Sari Anetjärvi Pienten asioiden filosofia Työyhteisössä, kuten elämässä yleensäkin, pienet asiat, niin hyvät kuin huonotkin, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU

ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU ONNISTUNUT TYÖHÖNPALUU Työhön paluu-malli on tarkoitettu esimiehen apuvälineeksi, kun työntekijä palaa pitkän työstä poissaolon (äitiysloma, sairasloma, vuorotteluvapaa) jälkeen takaisin töihin. Työhön

Lisätiedot

Välittäminen on puuttumistakin

Välittäminen on puuttumistakin Välittäminen on puuttumistakin 5.6.2015 Työhyvinvointi syntyy työssä Työhyvinvointi syntyy työssä, työtä tekemällä. Se on sekä yksilön että yhteisön kokemus. Työhyvinvointiin voi vaikuttaa. Työhyvinvointi

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA

TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Sivistysltk 13.1.2015 4 liite nro 1. Khall. 2.2.2015 11 liite nro 1. TYÖHYVINVOINTISUUNNITELMA Padasjoki, sivistystoimi JOHDANTO Työhyvinvoinnin edistäminen on olennainen osa tuloksellista henkilöstöjohtamista.

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI TYÖTERVEYSNEUVOTTELU 7.10.2016 TYÖTERVEYSLAITOS, HELSINKI Salla Hälikkä, työhyvinvoinnin asiantuntija YIT Sirkku Martti, valtakunnallinen vastuulääkäri YIT Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyvyn hallinnan

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa

TORNION KAUPUNKI. Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa TORNION KAUPUNKI Hyväksytty kaupunginhallituksen kokouksessa 8.12.2003 647 SISÄLLYSLUETTELO MENETTELYTAPAOHJE TYÖHÖN SOVELTUVUUTTA JA TYÖKYKYÄ KOSKEVISSA RISTIRIITATILANTEISSA 1. Menettelytapaohjeen tarkoitus..

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho

RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE. Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista. Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNKI Kuva: Ilkka Kontinaho RAAHEN KAUPUNGIN VARHAISEN TUEN OHJE Varhainen tuki on ennaltaehkäisyä, välittämistä ja tukemista Yhteistyötoimikunta 10.10.2016 Hallintolautakunta 22.11.2016 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. avulla

Työn kaari kuntoon. avulla Työn kaari kuntoon Kevan Kaari-palveluiden Kevan Kaari-palveluiden avulla Miksi Kaari-palvelut? Haluamme tukea jäsenyhteisöjä ja julkisen sektorin työntekijöitä työssä jatkamisessa: työhyvinvointitoiminnan

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä

Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Työkyvyn tuki Sastamalan koulutuskuntayhtymässä Sisältö 1 Työkyvyn tuen kehittämisen tavoitteet Sastamalan koulutuskuntayhtymässä... 2 2 Työterveyshuollon käyttö ja sairauspoissaolojen ilmoitus- ja raportointikäytännöt...

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso

Uuden työelämän jäljillä. Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla. Leena Katila-Keso Uuden työelämän jäljillä Työhyvinvoinnin johtaminen Orionilla Leena Katila-Keso 20.04.2016 Asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Keskinäinen luottamus ja arvostus Orionilaiset Hyvinvointia rakentamassa Laatu,

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Ollahanpas ihimisiksi

Ollahanpas ihimisiksi Kunnanhallitus 2.5.2016 65 Ollahanpas ihimisiksi Toimintamalli häirinnän ja epäasiallisen kohtelun varalle Isojoen kunta Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan ohjeistus. Häirinnän ja epäasiallisen

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET Kirsi Unkila työkykyvalmentaja, sosiaalialan asiantuntija 26.1.2016 Esityksen sisältö Mitä ammatillinen kuntoutus on ja mitä sillä tavoitellaan? Kuka sitä järjestää?...

Lisätiedot

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö

Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena. Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Työeläkekuntoutus työelämässä jatkamisen tukena Hyte- päivät 23.9.2014 Merja Valle kuntoutuksen kehityspäällikkö Varman kuntoutujat Keski-ikä n. 47 vuotta, vähän yli puolet miehiä Pitkä työkokemus ja usein

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa

Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Käytännön malleja Case Aalto Työkyvyn arviointi Työterveys Aallossa Irja Korhonen Ylilääkäri 12.9.2016 Asiakkaamme Kaikki 12 kuntaa, mm Jyväskylän kaupunki K-S sairaanhoitopiiri Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa

Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Kelan etuudet erityisnuorta tukemassa Lapin keskussairaala 14.9.2016 Arja Törmänen, Kela Pohjoinen vakuutuspiiri NUOREN KUNTOUTUSRAHA Myöntämisedellytykset Ikä 16-19 vuotta Työ- ja opiskelukyky tai mahdollisuudet

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus KELA hylkää haetun kuntoutuksen miksi? Jari Välimäki Ylilääkäri Kelan Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus 25.11.2016 2 KELA hylkää haetun kuntoutuksen tilastoa 3 KELA hylkää haetun kuntoutuksen

Lisätiedot

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa

Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Työkuormituksen arviointi kokonaistyöajassa Arviointi ja työkuormituksen vähentäminen, esimerkkinä UEF Kompassi Yliopistojen valtakunnalliset työsuojelupäivät, Kuopio 25.-26.8.2016 Jenni Varis HTM, Henkilöstöasiantuntija

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen

Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Julkisen työeläkejärjestelmän keinot työssä jatkamiseen Kuntoutussäätiö 11.10.2016 Marja-Leena Suhonen Asiakaspäällikkö Keva Keva Hoitaa koko julkisen sektorin; kuntien, valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Yrityksen ja työterveyshuollon yhteistyö Elon työhyvinvointipalvelut 1 Työterveyshuollon tavoitteet edistää työntekijöiden työ- ja toimintakykyä ennaltaehkäistä sairauksia tukea työympäristön ja työyhteisön

Lisätiedot

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ

MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ MUUTOS-MAHDOLLISUUS-POLKUJEN SISÄLTÖ 1. URAPOLUT 1.1 OSAAMISEN LAAJENTAMISEN URAPOLKU: TEHTÄVÄKIERTO 1.2 SISÄISEEN TEHTÄVÄKIERTOON HAKEUTUMINEN 1.3 TEHTÄVÄKIERTOPROSESSI OMAN ORGANISAATION SISÄLLÄ 1.4

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI NÄYTTEENOTTO JA ASIAKASPALVELU LÄHIHOITAJAN TYÖSSÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot