ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 1 (15)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 1 (15) 3.3.2010"

Transkriptio

1 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 1 (15) Valtiovarainministeriö Kansantalousosasto Lausuntopyyntö VM028:00/2010 ARVIOITA ELÄKERYHMIEN EHDOTUSTEN VAIKUTTAVUUDESTA Eläkkeellesiirtymisikä ja työurien pituus Valtiovarainministeriö on pyytänyt Eläketurvakeskukselta lausuntoa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti asetettujen työryhmien ehdotuksista, joiden tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää uskottavasti vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Lausunnossa nostetaan aluksi esille eläkkeellesiirtymisikää ja työurien pituutta koskevien tavoitteiden väliset erot. Ehdotusten oikeasuuntaisuuden arvioimista varten tuodaan esille tutkimuksiin perustuvaa tietoa työuran pituuteen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä. Eläketurvakeskus arvioi Ahtelan työelämäryhmän ehdotuksia omaan tutkimustoimintaansa ja eläkelaitoksilta pyytämäänsä materiaaliin perustuen. Rantalan eläketyöryhmää varten Eläketurvakeskus on aikaisemmin tuottanut runsaasti arvioita ja laskelmia, jotka on julkaistu ETK:n Selvityksiä sarjan julkaisuna 1/2010 (Uusitalo ym. 2010: Myöhemmin eläkkeelle Nämä jo tehdyt arviot ovat eläkkeellesiirtymisiän kannalta relevantteja mutta koska julkaisu on laaja ja saatavilla erikseen, tässä lausunnossa ETK keskittyy arviointipyynnön liitteinä olleisiin eläkejärjestelmää koskeviin ehdotuksiin. Lausunnossa esiintyvät lähdeviitteet löytyvät em. julkaisusta. Koska lausunto on pitkähkö, ydinkohdat on lihavoitu. ETK:n yleisarvio on, että esitetyt toimet kohdistuvat tutkimuksissa tärkeiksi todettuihin työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Esitetyille toimille on laaja eläkelaitosten taustatuki, joka perustuu näiden kokemuksille vastaavien toimien vaikuttavuudesta. Erityisesti työelämäryhmän esitykset ovat lähtökohtaisesti suunnattu laajalle joukolle toimijoita ja niiden vaikuttavuus riippuu työpaikkatason toiminnasta ja toimeenpanossa onnistumisesta. Toimien implementaation tehokkuuden ja edelleen vaikuttavuuden määrällinen arviointi ei ole helposti tehtävissä. Sikäli kuin ehdotusten vaikutuksia on ollut mahdollista verrata aihepiiriin liittyviin yksittäisiin arviointitutkimuksiin tai laskelmiin, erityisesti työhyvinvointiin, hoidon oikea-aikaisuuteen ja työkyvyttömyyden arviointiin liittyvien prosessien kehittäminen nousevat ETK:sta katsottuna keskeisiksi. On syytä tehdä ero eläkkeellesiirtymisiän ja työuran pituuden välillä. Eläkkeellesiirtymisikä mittaa elämänkulun yhtä pistettä, eli sitä ikää tai kohtaa jossa henkilö siirtyy työeläkevarojen kartuttajasta niiden kuluttajaksi. Työuran pituus mittaa henkilön koko elämänkulun aikana tekemää työpanosta, tavallisemmin työvuosien määrää. Vaikka eläkkeellesiirtymisiän nousua on syytä tavoitella

2 Vuotta ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 2 (15) Eläkkeelle siirtymisikä ja elinajanodote pidentyvän elinajan oloissa, jälkimmäinen tavoite on erityisesti julkisen talouden rahoituksen kestävyyden kannalta olennainen. Työurat voivat pidentyä ilman, että eläkkeellesiirtymisikä nousee. Näin käy jos esimerkiksi työnteko aloitetaan aikaisempaa nuorempana tai työuran katkokset vähenevät. Eläkkeellesiirtymisikä voi puolestaan nousta tai laskea vaikka työuran pituudessa ei tapahtuisi muutoksia. Mittareihin liittyy erilaisia ominaisuuksia ja teknisiä varauksia, joita on tuotu esille em. ETK:n julkaisussa. Esimerkiksi kaikki eläkkeen rinnalla tehty työ ei näy eläkkeellesiirtymisiän mittarissa. Osa-aikaeläkkeellä, (osa)työkyvyttömyyseläkkeellä ja vanhuuseläkkeellä tehty työ voi vaihdella mutta ne näkyvät eri tavoin odotteessa. Eläketurvakeskus laskee rekisteriensä pohjalta eläkkeelle siirtymisiän odotetta. Laskentatapa vastaa periaatteeltaan elinajan odotteen laskemista. ETK:n laskema odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tilastovuoden tasolla. Laskenta ottaa huomioon ikärakenteiden vaikutuksen ja tulos kuvaa kyseessä olevaa vuotta, joten se ei ole ennuste. Odote on laskettu yksityisalojen osalta vuodesta 1983 alkaen, ja koko työeläkejärjestelmässä vuodesta 1996 lähtien. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhtenä tavoitteena oli myöhentää eläkkeelle siirtymistä 3 vuodella vuoteen 2050 mennessä. Seuraavassa kuvassa on kaavamaisesti esitetty tavoite lineaarisesti ja toteutuneen kehityksen mukaan lasketut odotteet 25 ja 50 vuoden iässä. Eläkkeellesiirtymisiän odote Kaikki työeläkkeelle siirtyneet (toteutunut kehitys ja oletus) 1 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 59,0 58,5 58,0 25-iästä 50-iästä Arvio 2005 uud. yhteydessä Eläkkeellesiirtymisikää kannattaa verrata elinajanodotteen kehittymisestä tehtyihin laskelmiin. Tilastokeskuksen 2009 väestöennusteen mukaan 62- vuotiaan elinajanodote nousee vuoden 2000 tasosta (19,8 vuotta) kahdella vuodella vuoteen 2010, viidellä vuodella vuoteen 2025 mennessä ja lähes yhdeksällä vuodella vuoteen 2050 mennessä. Elinajanodotteesta on eri tahojen väestöennusteissa tehty eri aikoina varsin erilaisia oletuksia ja niihin liittyy paljon epävarmuutta. Tilastokeskuksen elinajan odotteet ovat ns. periodikohtaisia

3 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 3 (15) Ehdotusten arvioinnista odotteita, jotka perustuvat aina kyseisten vuosien kuolevuuksiin. Ne aliarvioivat kunkin kohortin todellista elinajan odotetta, kun kuolevuus on laskussa. Kohorttikohtaiset elinajan odotteet, joissa tuleva kuolevuuden aleneminen otetaan huomioon, olisivat todennäköisesti yllä mainittuja lukuja 2-3 vuotta suurempia. Toisaalta kaikki vakuutetut eivät saavuta 62 vuoden ikää. On mahdollista hahmotella skenaariota, jossa työurien keskimääräiset pituudet kasvavat siten, että työssä vietetyn ajan suhde eläkkeelläoloaikaan ei muutu. Käytännön vaikeutena on, että eri kohortit ja kohorttien sisällä eri yksilöt aloittavat ja päättävät työuransa eri ajankohtina. Jos kuitenkin yksinkertaistaen pidetään työuran alkuhetkenä 24 vuotta kaikille, työuran päätehetkeksi oletetaan eläkkeellesiirtymisiän odote ja kuolinhetken määrittää 62-vuotiaan elinajan odote, niin työuran pituus oli vuonna vuotta ja eläkkeellä oltiin 23 vuotta, jolloin eläkeaika oli kaksi kolmasosaa työajasta. Työajan ja eläkeajan suhteen säilyminen näin lasketulla tasolla edellyttäisi, että eläkkeellesiirtymisiän odote nousisi vuoteen 2025 mennessä 61,8 vuoteen ja 2050 mennessä 64,1 vuoteen. ETK:n peruslaskelmassa (PTS09) eläkkeellesiirtymisiän odote vuonna 2025 on 61,0 vuotta ja vuonna ,9 vuotta. Erityisesti työelämätyöryhmän tekemissä ehdotuksissa on paljon sellaisia toimia, jotka voivat vaikuttaa työurien pidentymiseen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Vaikutusten etukäteinen määrällinen arviointi on kuitenkin hankalaa. Tämä liittyy itse ilmiöön, ei työryhmien esityksiin. Työurien pidentämistavoite koskee koko työikäistä väestöä ja sen käyttäytymistä. Työvoiman tarjontaan vaikuttavat monet eri mikro- ja makrotason tekijät kuten yksilön valinnat, yritysten käyttäytyminen, lainsäädäntö ja taloudelliset suhdanteet. Työllisten valintojen kannalta ei vähiten merkityksellistä ole se kuinka tehtyjen esitysten toimeenpanossa työpaikoilla ja työterveyshuollossa ja lukuisten muiden toimijoiden käytännöissä onnistutaan. Kysymys on viime kädessä työnantajien ja työntekijöiden sekä työpaikkatason toiminnan muuttamisesta haluttuun suuntaan systemaattisella ja pitkäjänteisellä tavalla. Hyviin käytäntöihin tähtäävien keinojen toimeenpanossa onnistumisen arviointiin ei ole olemassa yksinkertaisia laskelmakehikkoja tai kattavia työpaikkatason aineistoja. Uskottavuusarvioinnin kannalta tämä tarkoittaa sitä, että työelämäryhmän ehdotusten vaikutusta ei ole helposti käännettävissä eläkkeellesiirtymisiässä nähtävissä olevalle kuukausitasolle. Tarkan numeerisen arvion sijaan voi olla mielekästä yrittää arvioida sitä kohdistuvatko esitetyt toimet tutkimuksissa todettuihin kriittisiin kohtiin ja tuovatko ne lisäarvoa esimerkiksi luomalla uusia toimintamalleja tai levittämällä jo käytössä olevia hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä. Eläkejärjestelmää koskevat esitykset ovat tässä suhteessa helpommin arvioitavissa vaikka niidenkin arviointiin liittyy pitkästä aikajänteestä johtuen paljon epävarmuutta. Eläkejärjestelmän toimintaa koskevissa keinoissa on usein kyse lainsäädäntömuutoksista, jotka tulevat voimaan tiettyyn aikaan ja kaikkia

4 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 4 (15) vakuutettuja (tai vakuutettujen jotakin osajoukkoa) koskien yhdenmukaisella tavalla. Rekisteritiedot mahdollistavat monesti kattavan arvioinnin ja määrällisen vaikutusarvion. Pitkän ajan vaikutusten arviointiin ETK:ssa on käytetty pitkän aikavälin laskentamallia, jossa eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutuksia voidaan arvioida kohtuullisen monipuolisesti. Näilläkin välineillä asetelmat ovat lähtökohtaisesti staattisia, eli verrataan nykytilaa vaihtoehtoon mutta dynaamisia vaikutuksia käyttäytymiseen ei oleteta. Työurien pituuteen vaikuttavista tekijöistä tutkimusten perusteella Tutkimusten mukaan työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaa keskeisesti terveydentila. Terveyden ohella työ määrittää työkykyä. Töissä, joissa on vähintään puolet ajasta epäsuotuisia työn piirteitä on suuri riski kokea työkyky rajoittuneeksi. Toisaalta esimies- ja työyhteisötuki, työn itsenäisyys ja kehittävyys sekä työn ilon kokeminen liittyvät hyväksi koettuun työkykyyn. Varsinkin ikääntyneiden työkyvyn edistämisessä työntekijän voimavaroista huolehtimisen ohella työn hyvien piirteiden lisääminen on tärkeää, sillä työn merkitys koetulle työkyvylle voimistuu iän myötä. Työeläkejärjestelmän keinoin työssä jatkamista tuetaan mm. työeläkekuntoutuksen avulla. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus lisää työssä jatkamisen todennäköisyyttä. Yhtenä haasteena on mielenterveyskuntoutuksen saatavuus ja oikea-aikaisuus. Jos terveyden ja työkyvyn ylläpidossa onnistutaan paremmin, virta työeläkekuntoutukseen ja eläkehakemuksiin pienenee ja työkyvyttömyyseläkealkavuus laskee. Terveydentilan lisäksi monilla työhön ja työelämään liittyvillä tekijöillä on merkitystä ikääntyvien eläkkeelle siirtymistä ja työssä jatkamista koskevissa suunnitelmissa. Epävarmuus tulevaisuudesta työpaikalla lisää työntekijöiden eläkesuunnitelmia. Suurissa toimipaikoissa kiinnostusta työssä jatkamiseen on vähemmän kuin pienissä. Työkiireet ja henkinen paine lisäävät eläkkeellesiirtymishalukkuutta. Työssäjatkamishalukkuutta lisäävät puolestaan työnantajan tuki jatkamiselle ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä. Taloustieteen lähtökohdista rakennettuun simulointimalliin perustuva tutkimus (Hakola & Määttänen 2007) arvioi vuonna 2005 toteutetun eläkeuudistuksen nostavan nyt työelämään astuvan ikäpolven keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää noin kahdeksalla kuukaudella. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee pitkällä ajanjaksolla enimmillään noin puolitoista vuotta sillä edellytyksellä, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei vastaavasti lisäänny yksilöllisen varhaiseläkkeen poistumisen johdosta. Elinkaarimallin mukaan yleisin eläkkeellesiirtymisikä on uudistuksen jälkeen 63 vuotta. Samalla uudistus nostaa vuotiaiden työllisyysastetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Vaikutukset tulevat lähinnä ikärajojen korotuksista. Taloudellisten kannustimien muutoksilla ei tulosten mukaan olisi juuri vaikutusta. Samansuuntaisia arvioita ikärajan korotusten vaikutuksista on saatu mm. aikaisemmissa työttömyysturvaa koskevissa tutkimuksissa. Ikääntyneiden työllisyys on eri syistä johtuen kehittynyt Suomessa erittäin hyvin. Viimeisimmät työllisyystilastot osoittavat, että 1990-luvun lamavuosiin verrattuna työllisyys on säilynyt nykyisessä taantumassa ikääntyneiden palkan-

5 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 5 (15) saajien keskuudessa kohtuullisen hyvänä. Tutkimusten mukaan ihmisten eläkeaikomukset ennustavat tosiasiallista eläkkeelle siirtymistä. Viimeisten viiden vuoden aikana vuotiaiden palkansaajien suunnitelmat varhaisesta eläkkeelle jäämisestä ovat merkittävästi vähentyneet. Enää joka kolmas suunnittelee eläkkeelle jäämistä ennen 63 vuoden ikää, kun viisi vuotta aikaisemmin osuus oli hieman yli puolet. Vastaavasti halukkuus jatkaa työssä 63 vuoden ikään asti on kasvanut. Kannustinkarttuman vetovoima ei näytä lisääntyneen eläkeuudistuksen voimassaoloaikana, sillä työssä jatkamista vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen suunnittelevien osuus ei ole kasvanut. Runsas neljäsosa olisi halukas jatkamaan työssä 63 iän jälkeen. Eläkkeelle siirtymisen odotteen ja työurien pitenemisen kannalta merkillepantavia eläkeaikaisen työnteon muotoja ovat osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke. Osa-aikaeläkettä koskevan tutkimuksen mukaan osa-aikaeläke auttaa työssä jaksamisessa, mutta selvää työuraa pidentävää vaikutusta sillä ei ole. Osatyökyvyttömyyseläkeläisistä kaksi kolmasosaa tekee ansiotyötä ja yleisin työaika on 20 tunnin kummallakin puolen. Myös muu eläkeaikainen työnteko kiinnostaa, mutta halukkuutta on lähinnä vain osa-aikaiseen tai tilapäiseen työhön. Työssä käyvien noin työkyvyttömyyseläkeläisen työ on yleensä osa-aikaista. Myös työhön halukkaista noin työkyvyttömyyseläkeläisestä valtaosa haluaisi vain satunnaista työtä. Kiinnostusta vanhuuseläkeaikaiseen työntekoon on runsaasti. Noin joka toinen vuotias palkansaaja olisi halukas tekemään ansiotyötä vielä vanhuuseläkkeelle jäätyään. Merkittävää työvoimapotentiaalia vanhuuseläkeikäisissä ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä valtaosaa vuotiaista palkansaajista kiinnostaisi tilapäinen tai osa-aikainen työskentely. Vanhuuseläkeikäisiä (63 67-v.) työssä käyviä eläkeläisiä on nykyisin noin Työelämään liittyvien ehdotusten arviointia tutkimusten perusteella Tutkimusten perusteella ihmisten eläkeaikomuksiin vaikuttavat eniten oma koettu terveys ja työkyky sekä työpaikan tilanne, siihen liittyvät erilaiset kuormitustekijät ja johtamiseen liittyvät seikat. Monet Ahtelan työryhmän esitykset kohdistuvat potentiaalisesti erityisen vaikuttaviin kohtiin koska niiden tavoitteena on sekä työkyvyn että työhyvinvoinnin kohentaminen. Seuraavassa arvioidaan aluksi tutkimuksen näkökulmasta toimenpiteitä työkyvyn edistämiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseen liittyen. Tämän jälkeen tuodaan tiivistetysti esille eläkelaitoksista saatuja kokemuksia esitettyihin toimenpiteisiin liittyen. Eläkelaitosten kokemuksiin ja arvioihin työhyvinvoinnin kehittämisestä voi tutustua tarkemmin liitteessä. 1. Toimenpiteet työkyvyn edistämiseksi Hoidon nopeuttaminen Tutkimusten mukaan hoidon saamiseen, oikea-aikaisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyy ongelmia. Tutkimusten mukaan varsinkin mielenterveyspotilaiden työkyvyttömyys helposti pitkittyy. Tämän on nähty osaltaan johtuvan siitä, ettei psykiatrisen hoidon mahdollisuuksia ole työkyvyttömyyden ehkäisemisessä kyetty täysin hyödyntämään (Isometsä ja Katila 2004; Lönnqvist 2005). Eten-

6 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 6 (15) kin masennuksen vuoksi alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu on liitetty hoito- ja kuntoutuskäytäntöjen ongelmiin (Gould ym. 2007). Honkosen ym. (2007) tutkimuksessa verrattiin hoidon laatua 2000-luvun alkupuolella ja kymmenen vuotta aikaisemmin masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyneillä. Tutkimuksessa todettiin, ettei hoidon laatu ollut juuri parantunut. Lääkehoidon mahdollisuuksia ei ollut selvitetty riittävästi ja kumpanakin ajankohtana vain noin 10 prosenttia oli saanut psykoterapiaa. Rytsälän (2006) tutkimustulokset viittasivat siihen, että masennuksen hoidossa sairauspoissaololla voi olla työkyvyttömyyttä vahvistava rooli. Ahtelan ryhmän ehdotukset hoitopalvelujen saatavuuden parantamiseksi voisivat siten osaltaan vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vähenemiseen ja eläkkeellesiirtymisiän nousuun. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden frekvenssin puolittuminen nostaisi eläkkeellesiirtymisikää noin 0,5 vuotta. Jos pelkästään masennuksen perusteella myönnettyjen eläkkeiden määrä puolittuisi, eläkkeellesiirtymisikä kasvaisi noin 0,3 vuotta. Vastaava kasvu tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden puolittuessa olisi samoin 0,3 vuotta (Kannisto ja Risku 2010). Se kuinka suuri vaikutus esitetyillä toimilla hoidon nopeuttamiseksi lopulta on, riippuu monesta tekijästä, mm. toimien intensiivisyydestä, leviämisestä ja kohdentumisesta. Työttömien työkyvyn ja terveyden edistäminen Työttömät arvioivat terveytensä ja työkykynsä huonommaksi kuin vastaavanikäiset työlliset. Holmin ym. (2006) tutkimuksessa todettiin, että työttömillä oli selvästi enemmän lääkärin toteamia sairauksia kuin palkansaajilla. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan esimerkiksi vuotiaista työttömistä runsas kolmasosa ja työllisistä noin kymmenesosa arvioi olevansa osittain tai kokonaan työkyvytön (Gould ym. 2006). Tässä ikäryhmässä työttömien riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle olikin 2000-luvun alkuvuosina selvästi suurempi kuin työllisten työkyvyttömyyseläkeriski (Rantala 2008). Työttömät itse arvioivat, että työkyvyllä on suuri merkitys työllistymiselle (Holm ym. 2006). Tähän viittaa myös se havainto, että työttömänä olleiden, mutta uudelleen työllistyneiden työkyky ei poikennut työllisten työkyvystä (Pensola ym. 2006). Hyvä työkyky auttaa työttömien työllistymisessä ja työllistyminen puolestaan edelleen tukee työkykyä. OECD:n (2008) useita maita koskevassa selvityksessä havaittiin, että erityisesti työttömyydestä normaalityösuhteeseen palaaminen edisti psyykkistä terveyttä. Ahtelan ryhmän ehdotukset työttömien työkyvyn ja terveyden edistämiseksi todennäköisesti vähentäisivät työttömyydestä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja lisäisivät työttömyydestä työhön siirtymistä. Vaikka vaikutus olisi työllisyyttä lisäävä, sen arvioiminen miten paljon muutokset edelleen jossain vaiheessa vaikuttaisivat eläkkeellesiirtymisikään, on vaikeaa. On vaikea etukäteen arvioida missä sairausryhmissä tai ikäryhmissä muutoksia tapahtuisi ja kuinka suuria ne työllistymisedellytysten kannalta olisivat. Ikääntyneiden osalta on kyse myös siitä olisiko työkyvyttömyyseläkkeille vaihtoehtoista eläkereittiä.

7 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 7 (15) Työkyvyttömyysarvioinnin prosessin kehittäminen Eläketurvakeskus toteutti joulukuussa 2009 eläkelaitosten asiantuntijoille suunnatun kyselyn, jonka tulosten mukaan ennen eläkehakemusajankohtaa tapahtuva kuntoutusmahdollisuuksien selvittely ei toimi hyvin. Yleinen näkemys oli, että mikäli sairauspäivärahakaudella tapahtuva selvittely toimisi, kuntoutus varhentuisi. Varhaisessa kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyssä oli erityisesti puutteita mielenterveyden häiriöiden sairausryhmässä. Kun esimerkiksi vuonna 2008 tuki- ja liikuntaelinsairauksien ryhmässä oli alle 45-vuotiailla yksi kuntoutushakemus yhtä eläkehakemusta kohden, mielenterveyden häiriöiden ryhmässä suhdeluku oli yksi kuntoutushakemus viittä eläkehakemusta kohden. Lisäksi mielenterveyden häiriöiden ryhmässä kuntoutushakemus tehdään usein vasta kun työkyvyttömyyseläke on jo alkanut (Gould ym. 2010). Kuntoutuksen riittävä varhaisuus on tärkeää, sillä se edistää työssä jatkamista ja vähentää tarvetta siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutuksen toimivuus -tutkimuksen mukaan niillä kuntoutujilla, jotka kuntoutuksen alkaessa arvioivat käynnistymisen oikea-aikaiseksi, työhön palaaminen oli 2,3- kertaista verrattuna liian myöhään aloittaneisiin (Gould ym. 2009b). Ylipäänsä työeläkekuntoutuksesta palataan työhön hyvin. Niistä vuonna 2008 kuntoutuksen päättäneistä, jotka tulivat kuntoutukseen työvoimasta, työhön palasi lähes 70 prosenttia ja eläkeaikana kuntoutetuista lähes puolet (Saarnio 2009). Myös mielialahäiriöisen työntekijän ammatillinen kuntoutus useimmiten johtaa työhön paluuseen (Kivekäs ym. 2008). Työeläkekuntoutuksen jälkeen työhön palanneet ovat myös pysyneet työllisinä varsin hyvin. Kolmen vuoden seurannassa kuntoutuksen jälkeinen työllisyys pysyi hyvin vakaana (Saarnio 2008). Aiheeseen liittyvän tutkimustiedon perusteella Ahtelan ryhmän ehdotuksia työkyvyttömyysarviointiin liittyvien prosessien parantamiseksi voidaan pitää oikeaan osuvina. Esitysten vaikutuksen tarkka arviointi on tietenkin vaikeaa ja riippuu toimista ja niiden kohdentumisesta. Suuntaaantavasti on viitattavissa ETK:ssa käynnissä olevan työeläkekuntoutuksen toimivuus -tutkimuksesta saatujen kuntoutuksen koettuun oikeaaikaisuuteen ja kuntoutuksen jälkeiseen työllisyyteen liittyvien tietojen avulla tehtyyn arviolaskelmaan. Aineiston pohjalta on arvioitu koetun oikea-aikaisuuden merkitystä vuonna 2008 kuntoutuksen päättäneiden työllisyydelle. Jos kaikki kuntoutuksen päättäneet olisivat työllistyneet yhtä hyvin kuin kuntoutuksensa oikea-aikaiseksi kokeneet, niin työhön palanneiden lukumäärä olisi noin kolmanneksen suurempi kuin toteutunut lukumäärä. 2. Toimenpiteet työhyvinvoinnin edistämiseksi Kattavaan väestöaineistoon ja laajaan tutkimukseen perustuvassa Työkyvyn ulottuvuudet -tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin, että parhaiten hyviä työvuosia lisätään edistämällä työkykyä jo työuran varhaisissa vaiheissa. Työntekijän voimavarojen lisäksi työkyvyn edistämisen toinen keskeinen tekijä on työ, jonka merkitys koetulle työkyvylle kasvaa iän myötä. Työn positiivisten piirteiden lisääminen on työkyvyn edistämisen kannalta tärkeää (Gould ym. 2006).

8 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 8 (15) Myös von Bonsdorff (2009) nosti eläke- ja työssä jatkamisaikeita käsittelevässä väitöskirjatutkimuksessaan esille koko työuran tärkeyden: terveyteen, työoloihin ja työn hallintaan tulisi kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa työuraa. Kyseisen tutkimuksen mukaan varhaiseläkeaikeita ennakoivat tekijät ovat havaittavissa jo keski-iässä. Työhyvinvoinnin kääntöpuoleen liittyvät tekijät kuten työn rasittavuus, työn hallinnan puute, tunne epäoikeudenmukaisesta kohtelusta työssä yms. lisäävät työkyvyttömyyseläkeriskiä (Harkonmäki 2007). Samoin työuupumuksen kokeminen lisää eläkeriskiä. Aholan ym. (2008) seurantatutkimuksen mukaan mitä voimakkaampaa työuupumus oli, sitä todennäköisemmin työntekijä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle neljän vuoden kuluessa. Eläkediagnoosina oli useimmiten jokin mielenterveyden häiriö tai liikuntaelinsairaus. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on myös selviä sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja. Vähemmän koulutetut ja työntekijäammateissa toimineet siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle yleisemmin kuin korkeamman koulutusasteen omaavat ja asiantuntija-ammateissa toimivat (esim. Kaikkonen ym. 2008, Polvinen 2009, Pensola ja Gould 2009). Lisäksi työntekijäammateissa siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle nuorempana kuin asiantuntija-ammateissa. Vuosia koskevassa seurannassa useissa asiantuntija-ammateissa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli miehillä vuotta, kun se työntekijäammateissa oli lähempänä 50 vuotta tai jopa sen alle (Polvinen ja Gould 2010). Erot voivat johtua mm. ammattiin valikoitumisesta tai ammattien erilaisesta kuormittavuudesta. Ne voivat myös kertoa työpaikkojen erilaisista työhyvinvointitoiminnan mahdollisuuksista ja tarpeista. Ahtelan ryhmän esityksiä työhyvinvoinnin parantamiseksi voidaan siten pitää oikeansuuntaisina. Toimien vaikuttavuuden arvioinnissa on jälleen vaikeutena kysymys siitä, kuinka hyvin toimeenpanossa onnistuttaisiin erilaisilla työpaikoilla. Kanniston ja Riskun (2010) laskelman mukaan yli sadan työntekijän TyEL-työnantajien työkyvyttömyyseläkeriskissä oli yrityskohtaisia eroja. Jos keskimääräinen työkyvyttömyyseläkealkavuus alenisi parhaan yrityspuolikkaan tasolle (ne yritykset, joissa riski oli pienempi kuin koko työkyvyttömyysriskin mediaani), työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden taso lähes puolittuisi. Tämä nostaisi eläkkeelle siirtymisiän odotetta runsaalla vuodella. Työhyvinvointia kohentavien toimien vaikutus voi siten parhaimmillaan olla merkittävä. Työelämään liittyvien ehdotusten arviointia eläkelaitosten kokemusten ja niiden tekemien ohjelmaarvioiden perusteella Eläketurvakeskus pyysi lausuntoaan varten eläkelaitosten kokemuksia Ahtelan ryhmän esityksiin liittyen. Laitoksilta lyhyessä ajassa saadut vastaukset on tässä tiivistetty; laajempi kooste niistä on lausunnon liitteenä. Valtionhallinnossa ja Valtiokonttorilla on yli 20-vuotinen kokemus ja arviointiin perustuvia tuloksia valtion henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämisohjelmista. Valtiokonttorin koordinoimana ja rahoittamana toteutettiin vuosina koko hallinnon laajuisesti henkilöstön varhaiskuntoutusta, ja vuo-

9 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 9 (15) desta 2002 alkaen valtion henkilöstön työhyvinvoinnin edellytyksiä on kehitetty Kaiku-ohjelman, (myöhemmin pysyvien Kaiku-työhyvinvointipalveluiden) tuella. Varhaiskuntoutuksesta suoritetun laajan arvioinnin mukaan varhaiskuntoutuksella oli myönteistä vaikutusta koettuun työkykyyn sekä sairastavuuden alenemiseen ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Näitä ilmiöitä tukivat varhaiskuntoutuksen myönteiset vaikutukset työyhteisöjen toimivuuteen. Koska varhaiskuntoutus toteutettiin avokuntoutuksena, sekä suorat kustannukset että työajan menetyksestä johtuvat kustannukset olivat kuntoutujaa kohti varsin kohtuullisia. Kun tarkasteltiin varhaiskuntoutuksen tuloksia suhteessa kustannuksiin kaikkien kuntoutuksiin osallistuneiden osalta, oli saatu hyöty ryhmäkuntoutuksissa yli kaksinkertainen ja yksilökuntoutuksissa lähes viisinkertainen kuntoutuskustannuksiin verrattuna. Vuonna 2008 toteutetun Kaiku-ohjelman arvioinnin mukaan se on ollut vaikuttava. Kaikkiaan Kaiku on hankkeiden, kehittäjien ja koulutusten kautta tavoittanut noin 2/3 valtion henkilöstöstä. Kaiku on tukenut valtion kilpailukykyä työnantajana ja mallintanut hyvinvointia. Se on myötävaikuttanut työurien pidentymiseen eläkeuudistuksen jälkeen ja mm. työkyvyttömyyksien vähenemiseen ja subjektiivisen työhyvinvoinnin lievään paranemiseen valtionhallinnossa. Työhyvinvointi on noussut johtamisen strategisten tavoitteiden joukkoon ja se on ankkuroitunut kohtalaisesti eri hallinnonalojen käytännön toimintaan. Arvioijat löysivät myös useita hyviä esimerkkejä Kaiku-kehittäjien ja hankkeiden kytkeytymisestä strategiseen johtamiseen. Kaiku arvioinnin jälkeen on edelleen syksyllä 2008 toteutettu koko valtionhallintoa edustava Kaikki hyvin työssä? kysely. Se vahvisti myös, että työhyvinvoinnin edistämishankkeilla oli syy sitten hankkeiden onnistuneisuus tai se, että hanke ilmensi yleisiä pyrkimyksiä edistää työhyvinvointia oli merkitystä sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden että työssä jatkamisen kannalta. Kaikutai muuta työhyvinvointiohjelmaa soveltaneilla työpaikoilla mm. oma arvio työhyvinvoinnista ja usko työssä jatkamisen mahdollisuuksiin olivat merkittävästi korkeammat kuin sellaisilla työpaikoilla, joilla ei ollut käytössä työhyvinvointia edistäviä toimia. Myös Kuntien eläkevakuutuksen strategiassa työssä jatkamisen tukeminen on keskeisellä sijalla. Tavoitteena on erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden alkamisen ehkäiseminen. Ahtelan työryhmän raportin taustalla olevat ajatukset ovat Kevan työssä jatkamista tukevan toiminnan näkökulmasta samansuuntaisia. Tärkeitä ovat KEVAn mukaan mm. keskittyminen työkyvyttömyyseläkkeisiin, varhainen ja nopea puuttuminen työkyky- ja työhyvinvointiongelmiin, työterveyshuollon kehittäminen sekä huomion kiinnittäminen työkyvyttömyyden ja työhyvinvoinnin edistämisen taloudellisiin vaikutuksiin. Lisäksi KEVAn näkökulmasta on myönteistä huomion kiinnittäminen toiminnan vaikuttavuuteen määrällisten suoritteiden tarkastelemisen sijaan. Kevan erilaisista työssä jatkamista tukevista toiminnoista on vuoden 2009 aikana toteutettu vaikuttavuuden arviointi. Tässä vaikuttavuusarvioinnissa Kevan tutkimukset koettiin ajankohtaisiksi, laadukkaiksi ja niiden koettiin auttaneen työhyvinvointiin liittyvien ongelmien hahmottamisessa. Kevan järjestämät

10 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 10 (15) tilaisuudet koettiin hyödyllisiksi ja niiden sanoma on ollut helposti ymmärrettävissä. Vaikuttavuusarvioinnissa työhyvinvoinnin merkitys työssä jatkamisen kannalta korostui useissa eri yhteyksissä. Ammatillista kuntoutusta pidetään Kevassa erittäin merkittävänä toimintatapana työssä jatkamisen tukemisessa. Vuoden 2009 aikana uusia kuntoutusasiakkaita oli yhteensä Ansiotyöhön palasi 841 henkilöä, joka on 83 % kuntoutusohjelman loppuun vieneistä, joten ansiotyöhön palaaminen onnistui erinomaisesti. Edelleen vaikuttavuusarvioinnissa tuli esiin, että viestinnällä on oma tärkeä roolinsa; Kevan perusviesti työssä jatkamisen taloudellisista näkökulmista on mennyt hyvin läpi kunta-alan organisaatioissa. Yksityisen sektorin eläkelaitoksissa panostetaan asiakasyritysten työhyvinvoinnin kehittämiseen, jotta eläkkeelle siirryttäisiin mahdollisimman myöhään. Työhyvinvointiin panostaminen on yhtiöiden näkökulmasta tärkeää ja yhteinen etu, toisaalta se on myös yksi kilpailutekijä yhtiöiden välillä. Työeläkeyhtiöt tarjoavat asiakasyrityksilleen erityyppisiä palveluja yrityksen tarpeesta ja koosta riippuen. Verkkopalvelut ja työhyvinvointiseminaarit ovat kaikkien asiakasyritysten käytössä. Suurille yrityksille tarjotaan räätälöityjä palveluja, koska niillä on myös suurimmat henkilöstökulut ja sitä kautta suurimmat riskit, jos työssä jaksaminen vaarantuu. Työhyvinvoinnin kehittämiseen tarkoitettua tukea ei myönnetä automaattisesti, vaan se edellyttää konkreettista kehittämissuunnitelmaa ja panostuksia myös yritykseltä. Hankkeiden tulee edistää henkilöstön työhyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta ja tuottavuutta. Tyypillisesti hankkeilla pyritään kehittämään yritysten johtamiskäytäntöjä, esimiestyötä tai yhteistyön sujuvuutta. Useimmiten yhteisen hankkeen jälkeen asiakas jatkaa kehittämistä omin kustannuksin. Toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain ja valmennuksista kerätään palautetta. Työeläkeyhtiöiden kokemusten mukaan työhyvinvoinnin kehittämisrahalla on saavutettu tuloksia, ja hyödyt ylittävät panokset. Eläkeyhtiöt teettävät ajoittain omia tutkimuksiaan työhyvinvoinnin edistämisestä ja sen tuloksellisuudesta. Esimerkiksi keskinäinen työeläkeyhtiö Varmalla (tuolloin Varma-Sammolla) oli Kuntoutusselvittely oikeudeksi? - pilottihanke Oulun ja Helsingin seudulla Kyseessä oli ammatillisen kuntoutuksen varhentamiskokeilu, jossa todettiin mm. että - kuntoutuksen varhentaminen edellyttää aikaisempaa parempaa yhteistyötä yritysten ja työterveyshuollon välillä, - pienilläkin työpaikoilla on mahdollisuuksia työjärjestelyihin, kun ne ovat siihen motivoituneita, - toimintaa koordinoivalla taholla on keskeinen merkitys. Varma-Sampo toteutti vuonna 2002 kysely- ja haastattelututkimuksen Työ tekijäänsä kantaa - tuhansia vuosia työtä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa kerättiin 65 vuoden ikään työskennelleiden kokemuksia työelämästä. Vaikutelma oli mm. että työssä jaksamista tukevat - henkilökohtaiset tekijät (hyvä terveys, velvollisuuden- ja vastuuntunto, vahva elämänhallinta, positiivinen minäkuva ja yleinen aktiivisuus ja vireys), - työhön liittyvät tekijät (koettu arvostus työyhteisöltä ja esimieheltä, tasavertaisuus työyhteisössä, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, hyvä työilmapiiri ja työn varmuus).

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki

Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista Martti Hetemäki Iäkkäämpien työttömyyden alentaminen kahden uudistuksen vaikutuksista 9.1.2017 Martti Hetemäki Uudistus 1: Työttömyysturvan lisäpäivien ikärajan nosto 2005- (koskee 55-59-v.) Uudistus 2: Työttömyyseläkejärjestelmän

Lisätiedot

Miksi pidempiä työuria?

Miksi pidempiä työuria? Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä 20.10.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset

Lisätiedot

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo

Talouspolitiikan arviointi. Roope Uusitalo Talouspolitiikan arviointi Roope Uusitalo 27.3. 2014 Outline Mitä? Kuka? Miksi? Miten? Talouspolitiikan arviointi Tavoitteena muodostaa taloustieteelliseen tutkimukseen perustuva käsitys talouspoliittisten

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta

Esityksen sisältö. Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta Esityksen sisältö Eläkeuudistuksen periaatteet Työuraeläke Osittainen varhennettu vanhuuseläke Lisätietoa osoitteesta etera.fi/elakeuudistus etera.fi/pages/elakelaskuri-2017.aspx etera.fi/omaelake Työeläke

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät

Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät Miten pidennämme työuria? Riikka Shemeikka, Kuntoutussäätiö Työryhmä 1, Kuntoutuspäivät 17.3.2016 Esityksen tavoite Taustalla mm. käynnissä oleva hanke Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (Typyke),

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ 02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Arja Kurvinen, Arja Jolkkonen, Pertti Koistinen, Liudmila Lipiäinen, Tapio Nummi ja Pekka Virtanen Työpaikan menetys työuran loppuvaiheessa yli 45-vuotiaiden

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Tervetuloa infotilaisuuteen vuoden 2017 eläkeuudistuksesta Eläkeuudistuksen tavoitteet pidentää työuria ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä työskentely tavoite-eläkeikään asti kannattaa turvata riittävät

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa?

Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Kohti pidempiä työuria kaikki keinot käyttöön Mitä työeläkekuntoutus tarjoaa? Tavoitteena on mahdollistaa työuran jatkaminen terveydellisistä rajoitteista huolimatta Ammatillisen kuntoutuksen eri toimijat

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva 07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Sanna Tenhunen ja Janne Salonen Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva Maatalousyrittäjien työeläketurva perustuu omaan lakiin (MYEL). Pääosin eläketurva

Lisätiedot

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017

TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 TYÖELÄKKEET UUDISTUVAT VUONNA 2017 Eläkeikä nousee asteittain Työssä jatkamista palkitaan Eläkekarttumat yhtenäistyvät Työuraeläke tulee käyttöön Eläkkeen voi ottaa 1 osittaisena KEITÄ TYÖELÄKEUUDISTUS

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola

Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet. Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työsuhdejuridiikka kurssi Marina Sirola Sisältö Työeläkejärjestelmän keskeiset piirteet Työeläkevakuuttaminen Miksi eläkeuudistus 2017 tehtiin? Työeläkkeen laskemisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen

Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys. Arja Jolkkonen Kommentteja Irmeli Penttilän ja Päivi Keinäsen tutkimukseen Toimeentulo, työttömyys ja terveys Arja Jolkkonen ECHP ECHP tuo rekisteripohjaisen pitkittäistutkimuksen rinnalle yksilöiden subjektiivisten

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää 3 Väestörakenteen muutos vähentää työvoimaa ja työllisten määrää TÄNÄÄN 11:00

Lisätiedot

08/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat

08/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat 08/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Noora Järnefelt (toim.) Työolot ja työurat tutkimuksia työurien vakaudesta ja eläkkeelle siirtymisestä Työurien pidentämiseen on tähän mennessä pyritty

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen

Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Työssä jatkaminen kannattaa Henkilöstön arvoa koskeva tieto ja työssä jatkaminen Varatoimitusjohtaja Eija Lehto Kannisto HAKU hankkeen päätösseminaari 17.2.2011 Työssä jatkamisen tukemisella on pitkä historia

Lisätiedot

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela

Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla. Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Eläkkeiden rahoitus yksityis- ja julkisaloilla Minna Lehmuskero Johtaja, analyysitoiminnot Tela Twitter: @MinnaLehmuskero Yleistä rahoituksesta Eläkkeet voidaan rahoittaa Jakojärjestelmällä Rahastoivalla

Lisätiedot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013. Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2013 Jari Kannisto Kehityspäällikkö 5.2.2014, info Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisen ajan odote Eläketurvakeskus 2 Eläkkeelle

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen

Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen Eläkevaihtoehdot Maatalousyrittäjien eläkelaitos 2016 Harri Hurskainen 2 MYEL-vakuutus MYEL-eläkkeen perustana Maatalousyrittäjätyö liitännäisineen vakuutetaan MYELin mukaan MVL:n mukaan verotettu MYELiin

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus

Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016. YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus Lausunto hallituksen esitykseen 113/2016 YTM Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Työnteon taloudellinen kannustavuus ansioturvalla tärkein mittari työllistymisveroaste (bruttotulot-verotveroluonteiset

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi

TIIVISTELMÄ. Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet. Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3. Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi R RAPORTTEJA Eläketurvakeskuksen raportteja 2010:3 TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Ilpo Suoniemi Työstä eläkkeelle tulokehitys ja korvaussuhteet Tutkimuksessa arvioitiin, mitä muutoksia henkilön tuloissa ja

Lisätiedot

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad

Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta Anne Nordblad Terve työpaikka -esimerkki suun terveydenhuollosta 10.02.2011 Anne Nordblad SUHAT - verkosto Strategisen johtamisen kehittäminen terveyskeskusten suun terveydenhuollossa Mikä SUHAT -verkosto on? SUHAT

Lisätiedot

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta

Työeläkejärjestelmä kuvina. Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta Työeläkejärjestelmä kuvina Kuvapaketti sisältää keskeisiä tietoja työeläkejärjestelmästä ja sen toiminnasta. 19.1.2017 Eläkejärjestelmä ja sen hallinto Sosiaalivakuutus vuonna 2015, 39 mrd. 3 Eläkevakuutuksesta

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA

TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA TYÖLLISYYSTAVOITTEET RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN JA VÄESTÖENNUSTEIDEN VALOSSA Jussi Pyykkönen 200 000 UUTTA TYÖPAIKKAA! TEM-Analyysi: 200 000 uutta työpaikkaa hallituskaudessa ei ole vaativa tavoite -

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän. vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja valtion eläkejärjestelmän eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt valtion eläke- ja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji Kaikki eläkeasiat,

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim. 01/2017 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.) Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 1995 2015 Tutkimus sisältää

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa

Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa Miten arvioidaan? vertaisoppiminen tuotosten (hyvien käytäntöjen) arvioinnissa tuotoksen (hyvän käytännön) kehittäjä järjestää työpajan, jossa käytäntöä esitellään (työpajan voi myös organisoida ulkopuolinen

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Pärnänen Anna Erikoistutkija Väestö- ja elinolotilastot Muistio 29.3.2016 1 (1) Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle Asiantuntijakuuleminen nollatuntisopimuksista Tilastokeskus selvitti vuonna 2014 työvoimatutkimuksen

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen

Vuoden 2005 eläkeuudistuksen Vuoden 2005 eläkeuudistuksen vaikutus eläkkeelle siirtymiseen Roope Uusitalo HECER, Helsingin yliopisto Aktuaariyhdistys 23.10. 2013 Tutkimuksen tavoite Arvioidaan vuoden 2005 uudistusten kokonaisvaikutus

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke

Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Teknologiateollisuuden työhyvinvointihanke 2010-2015 Työnantaja- ja työntekijäliittojen yhteishanke Liitot sopineet työehtosopimuksissaan edistävänsä

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Savuton kunta

Savuton kunta Savuton kunta 2012 2015 Tarja Kristiina Ikonen 1 STRATEGISET LINJAUKSET - osatavoitteet 1-5 1. Kuntatyönantajan ja muiden julkisella rahoituksella toimivien tahojen savuton toimintakulttuuri 2. Kuntien

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006

Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 Yksityisen sektorin työeläkeuudistus: keskeiset muutokset ja arviointia niiden vaikutuksista 2.2.2006 2 Työeläkeuudistuksen tavoitteet myöhentää keskimääräistä eläkkeelle siirtymisikää 2-3 vuodella sopeuttaa

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä?

Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Kuinka paljon työurat voivat pidentyä? ja kuinka paljon niiden pitäisi pidentyä? Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 2 Työurat pidemmiksi miten ja miksi? Taustalla julkisen talouden

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva

Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet. Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Työeläkekuntoutuksen nykytila, toimivuus ja kehittämishaasteet Kuntoutuspäivät 2016 18.3.2016 Finlandiatalo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Sidonnaisuudet LL, yhteiskuntatieteiden maisteri Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja:

Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista. Lisätietoja: Tilastotietoja kunta-alan eläkkeistä ja vakuutetuista Lisätietoja: tilastot@keva.fi Kevassa tehdyt kunta-alan eläkejärjestelmää koskevat eläkeja etuuspäätökset lajeittain vuosina 2015 ja 2014 Eläkelaji

Lisätiedot

LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN

LIITE TUTKIMUKSEEN ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN LIITE TUTKIMUKSEEN "ELÄKEIÄN SITOMINEN ELINAIKAAN MITEN KÄY TYÖURIEN JA TULONJAON?" LIITTYVÄÄN OIKAISUUN (Eläketurvakeskuksen raportteja 0/3, B 2) Jukka Lassila..3 Tutkimuksessa Eläkeiän sitominen elinaikaan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot