ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 1 (15)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 1 (15) 3.3.2010"

Transkriptio

1 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 1 (15) Valtiovarainministeriö Kansantalousosasto Lausuntopyyntö VM028:00/2010 ARVIOITA ELÄKERYHMIEN EHDOTUSTEN VAIKUTTAVUUDESTA Eläkkeellesiirtymisikä ja työurien pituus Valtiovarainministeriö on pyytänyt Eläketurvakeskukselta lausuntoa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen allekirjoittaman sopimuksen mukaisesti asetettujen työryhmien ehdotuksista, joiden tavoitteena on nostaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää uskottavasti vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Lausunnossa nostetaan aluksi esille eläkkeellesiirtymisikää ja työurien pituutta koskevien tavoitteiden väliset erot. Ehdotusten oikeasuuntaisuuden arvioimista varten tuodaan esille tutkimuksiin perustuvaa tietoa työuran pituuteen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavista tekijöistä. Eläketurvakeskus arvioi Ahtelan työelämäryhmän ehdotuksia omaan tutkimustoimintaansa ja eläkelaitoksilta pyytämäänsä materiaaliin perustuen. Rantalan eläketyöryhmää varten Eläketurvakeskus on aikaisemmin tuottanut runsaasti arvioita ja laskelmia, jotka on julkaistu ETK:n Selvityksiä sarjan julkaisuna 1/2010 (Uusitalo ym. 2010: Myöhemmin eläkkeelle Nämä jo tehdyt arviot ovat eläkkeellesiirtymisiän kannalta relevantteja mutta koska julkaisu on laaja ja saatavilla erikseen, tässä lausunnossa ETK keskittyy arviointipyynnön liitteinä olleisiin eläkejärjestelmää koskeviin ehdotuksiin. Lausunnossa esiintyvät lähdeviitteet löytyvät em. julkaisusta. Koska lausunto on pitkähkö, ydinkohdat on lihavoitu. ETK:n yleisarvio on, että esitetyt toimet kohdistuvat tutkimuksissa tärkeiksi todettuihin työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaviin tekijöihin. Esitetyille toimille on laaja eläkelaitosten taustatuki, joka perustuu näiden kokemuksille vastaavien toimien vaikuttavuudesta. Erityisesti työelämäryhmän esitykset ovat lähtökohtaisesti suunnattu laajalle joukolle toimijoita ja niiden vaikuttavuus riippuu työpaikkatason toiminnasta ja toimeenpanossa onnistumisesta. Toimien implementaation tehokkuuden ja edelleen vaikuttavuuden määrällinen arviointi ei ole helposti tehtävissä. Sikäli kuin ehdotusten vaikutuksia on ollut mahdollista verrata aihepiiriin liittyviin yksittäisiin arviointitutkimuksiin tai laskelmiin, erityisesti työhyvinvointiin, hoidon oikea-aikaisuuteen ja työkyvyttömyyden arviointiin liittyvien prosessien kehittäminen nousevat ETK:sta katsottuna keskeisiksi. On syytä tehdä ero eläkkeellesiirtymisiän ja työuran pituuden välillä. Eläkkeellesiirtymisikä mittaa elämänkulun yhtä pistettä, eli sitä ikää tai kohtaa jossa henkilö siirtyy työeläkevarojen kartuttajasta niiden kuluttajaksi. Työuran pituus mittaa henkilön koko elämänkulun aikana tekemää työpanosta, tavallisemmin työvuosien määrää. Vaikka eläkkeellesiirtymisiän nousua on syytä tavoitella

2 Vuotta ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 2 (15) Eläkkeelle siirtymisikä ja elinajanodote pidentyvän elinajan oloissa, jälkimmäinen tavoite on erityisesti julkisen talouden rahoituksen kestävyyden kannalta olennainen. Työurat voivat pidentyä ilman, että eläkkeellesiirtymisikä nousee. Näin käy jos esimerkiksi työnteko aloitetaan aikaisempaa nuorempana tai työuran katkokset vähenevät. Eläkkeellesiirtymisikä voi puolestaan nousta tai laskea vaikka työuran pituudessa ei tapahtuisi muutoksia. Mittareihin liittyy erilaisia ominaisuuksia ja teknisiä varauksia, joita on tuotu esille em. ETK:n julkaisussa. Esimerkiksi kaikki eläkkeen rinnalla tehty työ ei näy eläkkeellesiirtymisiän mittarissa. Osa-aikaeläkkeellä, (osa)työkyvyttömyyseläkkeellä ja vanhuuseläkkeellä tehty työ voi vaihdella mutta ne näkyvät eri tavoin odotteessa. Eläketurvakeskus laskee rekisteriensä pohjalta eläkkeelle siirtymisiän odotetta. Laskentatapa vastaa periaatteeltaan elinajan odotteen laskemista. ETK:n laskema odote kuvaa keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, jos eläkealkavuus ja kuolevuus säilyvät tilastovuoden tasolla. Laskenta ottaa huomioon ikärakenteiden vaikutuksen ja tulos kuvaa kyseessä olevaa vuotta, joten se ei ole ennuste. Odote on laskettu yksityisalojen osalta vuodesta 1983 alkaen, ja koko työeläkejärjestelmässä vuodesta 1996 lähtien. Vuoden 2005 eläkeuudistuksen yhtenä tavoitteena oli myöhentää eläkkeelle siirtymistä 3 vuodella vuoteen 2050 mennessä. Seuraavassa kuvassa on kaavamaisesti esitetty tavoite lineaarisesti ja toteutuneen kehityksen mukaan lasketut odotteet 25 ja 50 vuoden iässä. Eläkkeellesiirtymisiän odote Kaikki työeläkkeelle siirtyneet (toteutunut kehitys ja oletus) 1 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 59,0 58,5 58,0 25-iästä 50-iästä Arvio 2005 uud. yhteydessä Eläkkeellesiirtymisikää kannattaa verrata elinajanodotteen kehittymisestä tehtyihin laskelmiin. Tilastokeskuksen 2009 väestöennusteen mukaan 62- vuotiaan elinajanodote nousee vuoden 2000 tasosta (19,8 vuotta) kahdella vuodella vuoteen 2010, viidellä vuodella vuoteen 2025 mennessä ja lähes yhdeksällä vuodella vuoteen 2050 mennessä. Elinajanodotteesta on eri tahojen väestöennusteissa tehty eri aikoina varsin erilaisia oletuksia ja niihin liittyy paljon epävarmuutta. Tilastokeskuksen elinajan odotteet ovat ns. periodikohtaisia

3 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 3 (15) Ehdotusten arvioinnista odotteita, jotka perustuvat aina kyseisten vuosien kuolevuuksiin. Ne aliarvioivat kunkin kohortin todellista elinajan odotetta, kun kuolevuus on laskussa. Kohorttikohtaiset elinajan odotteet, joissa tuleva kuolevuuden aleneminen otetaan huomioon, olisivat todennäköisesti yllä mainittuja lukuja 2-3 vuotta suurempia. Toisaalta kaikki vakuutetut eivät saavuta 62 vuoden ikää. On mahdollista hahmotella skenaariota, jossa työurien keskimääräiset pituudet kasvavat siten, että työssä vietetyn ajan suhde eläkkeelläoloaikaan ei muutu. Käytännön vaikeutena on, että eri kohortit ja kohorttien sisällä eri yksilöt aloittavat ja päättävät työuransa eri ajankohtina. Jos kuitenkin yksinkertaistaen pidetään työuran alkuhetkenä 24 vuotta kaikille, työuran päätehetkeksi oletetaan eläkkeellesiirtymisiän odote ja kuolinhetken määrittää 62-vuotiaan elinajan odote, niin työuran pituus oli vuonna vuotta ja eläkkeellä oltiin 23 vuotta, jolloin eläkeaika oli kaksi kolmasosaa työajasta. Työajan ja eläkeajan suhteen säilyminen näin lasketulla tasolla edellyttäisi, että eläkkeellesiirtymisiän odote nousisi vuoteen 2025 mennessä 61,8 vuoteen ja 2050 mennessä 64,1 vuoteen. ETK:n peruslaskelmassa (PTS09) eläkkeellesiirtymisiän odote vuonna 2025 on 61,0 vuotta ja vuonna ,9 vuotta. Erityisesti työelämätyöryhmän tekemissä ehdotuksissa on paljon sellaisia toimia, jotka voivat vaikuttaa työurien pidentymiseen ja eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Vaikutusten etukäteinen määrällinen arviointi on kuitenkin hankalaa. Tämä liittyy itse ilmiöön, ei työryhmien esityksiin. Työurien pidentämistavoite koskee koko työikäistä väestöä ja sen käyttäytymistä. Työvoiman tarjontaan vaikuttavat monet eri mikro- ja makrotason tekijät kuten yksilön valinnat, yritysten käyttäytyminen, lainsäädäntö ja taloudelliset suhdanteet. Työllisten valintojen kannalta ei vähiten merkityksellistä ole se kuinka tehtyjen esitysten toimeenpanossa työpaikoilla ja työterveyshuollossa ja lukuisten muiden toimijoiden käytännöissä onnistutaan. Kysymys on viime kädessä työnantajien ja työntekijöiden sekä työpaikkatason toiminnan muuttamisesta haluttuun suuntaan systemaattisella ja pitkäjänteisellä tavalla. Hyviin käytäntöihin tähtäävien keinojen toimeenpanossa onnistumisen arviointiin ei ole olemassa yksinkertaisia laskelmakehikkoja tai kattavia työpaikkatason aineistoja. Uskottavuusarvioinnin kannalta tämä tarkoittaa sitä, että työelämäryhmän ehdotusten vaikutusta ei ole helposti käännettävissä eläkkeellesiirtymisiässä nähtävissä olevalle kuukausitasolle. Tarkan numeerisen arvion sijaan voi olla mielekästä yrittää arvioida sitä kohdistuvatko esitetyt toimet tutkimuksissa todettuihin kriittisiin kohtiin ja tuovatko ne lisäarvoa esimerkiksi luomalla uusia toimintamalleja tai levittämällä jo käytössä olevia hyviä ja vaikuttavia käytäntöjä. Eläkejärjestelmää koskevat esitykset ovat tässä suhteessa helpommin arvioitavissa vaikka niidenkin arviointiin liittyy pitkästä aikajänteestä johtuen paljon epävarmuutta. Eläkejärjestelmän toimintaa koskevissa keinoissa on usein kyse lainsäädäntömuutoksista, jotka tulevat voimaan tiettyyn aikaan ja kaikkia

4 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 4 (15) vakuutettuja (tai vakuutettujen jotakin osajoukkoa) koskien yhdenmukaisella tavalla. Rekisteritiedot mahdollistavat monesti kattavan arvioinnin ja määrällisen vaikutusarvion. Pitkän ajan vaikutusten arviointiin ETK:ssa on käytetty pitkän aikavälin laskentamallia, jossa eläkejärjestelmään tehtyjen muutosten vaikutuksia voidaan arvioida kohtuullisen monipuolisesti. Näilläkin välineillä asetelmat ovat lähtökohtaisesti staattisia, eli verrataan nykytilaa vaihtoehtoon mutta dynaamisia vaikutuksia käyttäytymiseen ei oleteta. Työurien pituuteen vaikuttavista tekijöistä tutkimusten perusteella Tutkimusten mukaan työssä jatkamiseen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttaa keskeisesti terveydentila. Terveyden ohella työ määrittää työkykyä. Töissä, joissa on vähintään puolet ajasta epäsuotuisia työn piirteitä on suuri riski kokea työkyky rajoittuneeksi. Toisaalta esimies- ja työyhteisötuki, työn itsenäisyys ja kehittävyys sekä työn ilon kokeminen liittyvät hyväksi koettuun työkykyyn. Varsinkin ikääntyneiden työkyvyn edistämisessä työntekijän voimavaroista huolehtimisen ohella työn hyvien piirteiden lisääminen on tärkeää, sillä työn merkitys koetulle työkyvylle voimistuu iän myötä. Työeläkejärjestelmän keinoin työssä jatkamista tuetaan mm. työeläkekuntoutuksen avulla. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus lisää työssä jatkamisen todennäköisyyttä. Yhtenä haasteena on mielenterveyskuntoutuksen saatavuus ja oikea-aikaisuus. Jos terveyden ja työkyvyn ylläpidossa onnistutaan paremmin, virta työeläkekuntoutukseen ja eläkehakemuksiin pienenee ja työkyvyttömyyseläkealkavuus laskee. Terveydentilan lisäksi monilla työhön ja työelämään liittyvillä tekijöillä on merkitystä ikääntyvien eläkkeelle siirtymistä ja työssä jatkamista koskevissa suunnitelmissa. Epävarmuus tulevaisuudesta työpaikalla lisää työntekijöiden eläkesuunnitelmia. Suurissa toimipaikoissa kiinnostusta työssä jatkamiseen on vähemmän kuin pienissä. Työkiireet ja henkinen paine lisäävät eläkkeellesiirtymishalukkuutta. Työssäjatkamishalukkuutta lisäävät puolestaan työnantajan tuki jatkamiselle ja työntekijän vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä. Taloustieteen lähtökohdista rakennettuun simulointimalliin perustuva tutkimus (Hakola & Määttänen 2007) arvioi vuonna 2005 toteutetun eläkeuudistuksen nostavan nyt työelämään astuvan ikäpolven keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää noin kahdeksalla kuukaudella. Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä nousee pitkällä ajanjaksolla enimmillään noin puolitoista vuotta sillä edellytyksellä, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen ei vastaavasti lisäänny yksilöllisen varhaiseläkkeen poistumisen johdosta. Elinkaarimallin mukaan yleisin eläkkeellesiirtymisikä on uudistuksen jälkeen 63 vuotta. Samalla uudistus nostaa vuotiaiden työllisyysastetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Vaikutukset tulevat lähinnä ikärajojen korotuksista. Taloudellisten kannustimien muutoksilla ei tulosten mukaan olisi juuri vaikutusta. Samansuuntaisia arvioita ikärajan korotusten vaikutuksista on saatu mm. aikaisemmissa työttömyysturvaa koskevissa tutkimuksissa. Ikääntyneiden työllisyys on eri syistä johtuen kehittynyt Suomessa erittäin hyvin. Viimeisimmät työllisyystilastot osoittavat, että 1990-luvun lamavuosiin verrattuna työllisyys on säilynyt nykyisessä taantumassa ikääntyneiden palkan-

5 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 5 (15) saajien keskuudessa kohtuullisen hyvänä. Tutkimusten mukaan ihmisten eläkeaikomukset ennustavat tosiasiallista eläkkeelle siirtymistä. Viimeisten viiden vuoden aikana vuotiaiden palkansaajien suunnitelmat varhaisesta eläkkeelle jäämisestä ovat merkittävästi vähentyneet. Enää joka kolmas suunnittelee eläkkeelle jäämistä ennen 63 vuoden ikää, kun viisi vuotta aikaisemmin osuus oli hieman yli puolet. Vastaavasti halukkuus jatkaa työssä 63 vuoden ikään asti on kasvanut. Kannustinkarttuman vetovoima ei näytä lisääntyneen eläkeuudistuksen voimassaoloaikana, sillä työssä jatkamista vanhuuseläkkeen alaikärajan jälkeen suunnittelevien osuus ei ole kasvanut. Runsas neljäsosa olisi halukas jatkamaan työssä 63 iän jälkeen. Eläkkeelle siirtymisen odotteen ja työurien pitenemisen kannalta merkillepantavia eläkeaikaisen työnteon muotoja ovat osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke. Osa-aikaeläkettä koskevan tutkimuksen mukaan osa-aikaeläke auttaa työssä jaksamisessa, mutta selvää työuraa pidentävää vaikutusta sillä ei ole. Osatyökyvyttömyyseläkeläisistä kaksi kolmasosaa tekee ansiotyötä ja yleisin työaika on 20 tunnin kummallakin puolen. Myös muu eläkeaikainen työnteko kiinnostaa, mutta halukkuutta on lähinnä vain osa-aikaiseen tai tilapäiseen työhön. Työssä käyvien noin työkyvyttömyyseläkeläisen työ on yleensä osa-aikaista. Myös työhön halukkaista noin työkyvyttömyyseläkeläisestä valtaosa haluaisi vain satunnaista työtä. Kiinnostusta vanhuuseläkeaikaiseen työntekoon on runsaasti. Noin joka toinen vuotias palkansaaja olisi halukas tekemään ansiotyötä vielä vanhuuseläkkeelle jäätyään. Merkittävää työvoimapotentiaalia vanhuuseläkeikäisissä ei kuitenkaan ole odotettavissa, sillä valtaosaa vuotiaista palkansaajista kiinnostaisi tilapäinen tai osa-aikainen työskentely. Vanhuuseläkeikäisiä (63 67-v.) työssä käyviä eläkeläisiä on nykyisin noin Työelämään liittyvien ehdotusten arviointia tutkimusten perusteella Tutkimusten perusteella ihmisten eläkeaikomuksiin vaikuttavat eniten oma koettu terveys ja työkyky sekä työpaikan tilanne, siihen liittyvät erilaiset kuormitustekijät ja johtamiseen liittyvät seikat. Monet Ahtelan työryhmän esitykset kohdistuvat potentiaalisesti erityisen vaikuttaviin kohtiin koska niiden tavoitteena on sekä työkyvyn että työhyvinvoinnin kohentaminen. Seuraavassa arvioidaan aluksi tutkimuksen näkökulmasta toimenpiteitä työkyvyn edistämiseksi ja työhyvinvoinnin parantamiseen liittyen. Tämän jälkeen tuodaan tiivistetysti esille eläkelaitoksista saatuja kokemuksia esitettyihin toimenpiteisiin liittyen. Eläkelaitosten kokemuksiin ja arvioihin työhyvinvoinnin kehittämisestä voi tutustua tarkemmin liitteessä. 1. Toimenpiteet työkyvyn edistämiseksi Hoidon nopeuttaminen Tutkimusten mukaan hoidon saamiseen, oikea-aikaisuuteen ja vaikuttavuuteen liittyy ongelmia. Tutkimusten mukaan varsinkin mielenterveyspotilaiden työkyvyttömyys helposti pitkittyy. Tämän on nähty osaltaan johtuvan siitä, ettei psykiatrisen hoidon mahdollisuuksia ole työkyvyttömyyden ehkäisemisessä kyetty täysin hyödyntämään (Isometsä ja Katila 2004; Lönnqvist 2005). Eten-

6 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 6 (15) kin masennuksen vuoksi alkaneiden työkyvyttömyyseläkkeiden kasvu on liitetty hoito- ja kuntoutuskäytäntöjen ongelmiin (Gould ym. 2007). Honkosen ym. (2007) tutkimuksessa verrattiin hoidon laatua 2000-luvun alkupuolella ja kymmenen vuotta aikaisemmin masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyneillä. Tutkimuksessa todettiin, ettei hoidon laatu ollut juuri parantunut. Lääkehoidon mahdollisuuksia ei ollut selvitetty riittävästi ja kumpanakin ajankohtana vain noin 10 prosenttia oli saanut psykoterapiaa. Rytsälän (2006) tutkimustulokset viittasivat siihen, että masennuksen hoidossa sairauspoissaololla voi olla työkyvyttömyyttä vahvistava rooli. Ahtelan ryhmän ehdotukset hoitopalvelujen saatavuuden parantamiseksi voisivat siten osaltaan vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen vähenemiseen ja eläkkeellesiirtymisiän nousuun. Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden frekvenssin puolittuminen nostaisi eläkkeellesiirtymisikää noin 0,5 vuotta. Jos pelkästään masennuksen perusteella myönnettyjen eläkkeiden määrä puolittuisi, eläkkeellesiirtymisikä kasvaisi noin 0,3 vuotta. Vastaava kasvu tuki- ja liikuntaelinsairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden puolittuessa olisi samoin 0,3 vuotta (Kannisto ja Risku 2010). Se kuinka suuri vaikutus esitetyillä toimilla hoidon nopeuttamiseksi lopulta on, riippuu monesta tekijästä, mm. toimien intensiivisyydestä, leviämisestä ja kohdentumisesta. Työttömien työkyvyn ja terveyden edistäminen Työttömät arvioivat terveytensä ja työkykynsä huonommaksi kuin vastaavanikäiset työlliset. Holmin ym. (2006) tutkimuksessa todettiin, että työttömillä oli selvästi enemmän lääkärin toteamia sairauksia kuin palkansaajilla. Terveys 2000-tutkimuksen mukaan esimerkiksi vuotiaista työttömistä runsas kolmasosa ja työllisistä noin kymmenesosa arvioi olevansa osittain tai kokonaan työkyvytön (Gould ym. 2006). Tässä ikäryhmässä työttömien riski siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle olikin 2000-luvun alkuvuosina selvästi suurempi kuin työllisten työkyvyttömyyseläkeriski (Rantala 2008). Työttömät itse arvioivat, että työkyvyllä on suuri merkitys työllistymiselle (Holm ym. 2006). Tähän viittaa myös se havainto, että työttömänä olleiden, mutta uudelleen työllistyneiden työkyky ei poikennut työllisten työkyvystä (Pensola ym. 2006). Hyvä työkyky auttaa työttömien työllistymisessä ja työllistyminen puolestaan edelleen tukee työkykyä. OECD:n (2008) useita maita koskevassa selvityksessä havaittiin, että erityisesti työttömyydestä normaalityösuhteeseen palaaminen edisti psyykkistä terveyttä. Ahtelan ryhmän ehdotukset työttömien työkyvyn ja terveyden edistämiseksi todennäköisesti vähentäisivät työttömyydestä työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja lisäisivät työttömyydestä työhön siirtymistä. Vaikka vaikutus olisi työllisyyttä lisäävä, sen arvioiminen miten paljon muutokset edelleen jossain vaiheessa vaikuttaisivat eläkkeellesiirtymisikään, on vaikeaa. On vaikea etukäteen arvioida missä sairausryhmissä tai ikäryhmissä muutoksia tapahtuisi ja kuinka suuria ne työllistymisedellytysten kannalta olisivat. Ikääntyneiden osalta on kyse myös siitä olisiko työkyvyttömyyseläkkeille vaihtoehtoista eläkereittiä.

7 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 7 (15) Työkyvyttömyysarvioinnin prosessin kehittäminen Eläketurvakeskus toteutti joulukuussa 2009 eläkelaitosten asiantuntijoille suunnatun kyselyn, jonka tulosten mukaan ennen eläkehakemusajankohtaa tapahtuva kuntoutusmahdollisuuksien selvittely ei toimi hyvin. Yleinen näkemys oli, että mikäli sairauspäivärahakaudella tapahtuva selvittely toimisi, kuntoutus varhentuisi. Varhaisessa kuntoutusmahdollisuuksien selvittelyssä oli erityisesti puutteita mielenterveyden häiriöiden sairausryhmässä. Kun esimerkiksi vuonna 2008 tuki- ja liikuntaelinsairauksien ryhmässä oli alle 45-vuotiailla yksi kuntoutushakemus yhtä eläkehakemusta kohden, mielenterveyden häiriöiden ryhmässä suhdeluku oli yksi kuntoutushakemus viittä eläkehakemusta kohden. Lisäksi mielenterveyden häiriöiden ryhmässä kuntoutushakemus tehdään usein vasta kun työkyvyttömyyseläke on jo alkanut (Gould ym. 2010). Kuntoutuksen riittävä varhaisuus on tärkeää, sillä se edistää työssä jatkamista ja vähentää tarvetta siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutuksen toimivuus -tutkimuksen mukaan niillä kuntoutujilla, jotka kuntoutuksen alkaessa arvioivat käynnistymisen oikea-aikaiseksi, työhön palaaminen oli 2,3- kertaista verrattuna liian myöhään aloittaneisiin (Gould ym. 2009b). Ylipäänsä työeläkekuntoutuksesta palataan työhön hyvin. Niistä vuonna 2008 kuntoutuksen päättäneistä, jotka tulivat kuntoutukseen työvoimasta, työhön palasi lähes 70 prosenttia ja eläkeaikana kuntoutetuista lähes puolet (Saarnio 2009). Myös mielialahäiriöisen työntekijän ammatillinen kuntoutus useimmiten johtaa työhön paluuseen (Kivekäs ym. 2008). Työeläkekuntoutuksen jälkeen työhön palanneet ovat myös pysyneet työllisinä varsin hyvin. Kolmen vuoden seurannassa kuntoutuksen jälkeinen työllisyys pysyi hyvin vakaana (Saarnio 2008). Aiheeseen liittyvän tutkimustiedon perusteella Ahtelan ryhmän ehdotuksia työkyvyttömyysarviointiin liittyvien prosessien parantamiseksi voidaan pitää oikeaan osuvina. Esitysten vaikutuksen tarkka arviointi on tietenkin vaikeaa ja riippuu toimista ja niiden kohdentumisesta. Suuntaaantavasti on viitattavissa ETK:ssa käynnissä olevan työeläkekuntoutuksen toimivuus -tutkimuksesta saatujen kuntoutuksen koettuun oikeaaikaisuuteen ja kuntoutuksen jälkeiseen työllisyyteen liittyvien tietojen avulla tehtyyn arviolaskelmaan. Aineiston pohjalta on arvioitu koetun oikea-aikaisuuden merkitystä vuonna 2008 kuntoutuksen päättäneiden työllisyydelle. Jos kaikki kuntoutuksen päättäneet olisivat työllistyneet yhtä hyvin kuin kuntoutuksensa oikea-aikaiseksi kokeneet, niin työhön palanneiden lukumäärä olisi noin kolmanneksen suurempi kuin toteutunut lukumäärä. 2. Toimenpiteet työhyvinvoinnin edistämiseksi Kattavaan väestöaineistoon ja laajaan tutkimukseen perustuvassa Työkyvyn ulottuvuudet -tutkimuksen johtopäätöksissä todettiin, että parhaiten hyviä työvuosia lisätään edistämällä työkykyä jo työuran varhaisissa vaiheissa. Työntekijän voimavarojen lisäksi työkyvyn edistämisen toinen keskeinen tekijä on työ, jonka merkitys koetulle työkyvylle kasvaa iän myötä. Työn positiivisten piirteiden lisääminen on työkyvyn edistämisen kannalta tärkeää (Gould ym. 2006).

8 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 8 (15) Myös von Bonsdorff (2009) nosti eläke- ja työssä jatkamisaikeita käsittelevässä väitöskirjatutkimuksessaan esille koko työuran tärkeyden: terveyteen, työoloihin ja työn hallintaan tulisi kiinnittää huomiota jo varhaisessa vaiheessa työuraa. Kyseisen tutkimuksen mukaan varhaiseläkeaikeita ennakoivat tekijät ovat havaittavissa jo keski-iässä. Työhyvinvoinnin kääntöpuoleen liittyvät tekijät kuten työn rasittavuus, työn hallinnan puute, tunne epäoikeudenmukaisesta kohtelusta työssä yms. lisäävät työkyvyttömyyseläkeriskiä (Harkonmäki 2007). Samoin työuupumuksen kokeminen lisää eläkeriskiä. Aholan ym. (2008) seurantatutkimuksen mukaan mitä voimakkaampaa työuupumus oli, sitä todennäköisemmin työntekijä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle neljän vuoden kuluessa. Eläkediagnoosina oli useimmiten jokin mielenterveyden häiriö tai liikuntaelinsairaus. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on myös selviä sosioekonomisten ryhmien välisiä eroja. Vähemmän koulutetut ja työntekijäammateissa toimineet siirtyvät työkyvyttömyyseläkkeelle yleisemmin kuin korkeamman koulutusasteen omaavat ja asiantuntija-ammateissa toimivat (esim. Kaikkonen ym. 2008, Polvinen 2009, Pensola ja Gould 2009). Lisäksi työntekijäammateissa siirrytään työkyvyttömyyseläkkeelle nuorempana kuin asiantuntija-ammateissa. Vuosia koskevassa seurannassa useissa asiantuntija-ammateissa työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen keskiarvoikä oli miehillä vuotta, kun se työntekijäammateissa oli lähempänä 50 vuotta tai jopa sen alle (Polvinen ja Gould 2010). Erot voivat johtua mm. ammattiin valikoitumisesta tai ammattien erilaisesta kuormittavuudesta. Ne voivat myös kertoa työpaikkojen erilaisista työhyvinvointitoiminnan mahdollisuuksista ja tarpeista. Ahtelan ryhmän esityksiä työhyvinvoinnin parantamiseksi voidaan siten pitää oikeansuuntaisina. Toimien vaikuttavuuden arvioinnissa on jälleen vaikeutena kysymys siitä, kuinka hyvin toimeenpanossa onnistuttaisiin erilaisilla työpaikoilla. Kanniston ja Riskun (2010) laskelman mukaan yli sadan työntekijän TyEL-työnantajien työkyvyttömyyseläkeriskissä oli yrityskohtaisia eroja. Jos keskimääräinen työkyvyttömyyseläkealkavuus alenisi parhaan yrityspuolikkaan tasolle (ne yritykset, joissa riski oli pienempi kuin koko työkyvyttömyysriskin mediaani), työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden taso lähes puolittuisi. Tämä nostaisi eläkkeelle siirtymisiän odotetta runsaalla vuodella. Työhyvinvointia kohentavien toimien vaikutus voi siten parhaimmillaan olla merkittävä. Työelämään liittyvien ehdotusten arviointia eläkelaitosten kokemusten ja niiden tekemien ohjelmaarvioiden perusteella Eläketurvakeskus pyysi lausuntoaan varten eläkelaitosten kokemuksia Ahtelan ryhmän esityksiin liittyen. Laitoksilta lyhyessä ajassa saadut vastaukset on tässä tiivistetty; laajempi kooste niistä on lausunnon liitteenä. Valtionhallinnossa ja Valtiokonttorilla on yli 20-vuotinen kokemus ja arviointiin perustuvia tuloksia valtion henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämisohjelmista. Valtiokonttorin koordinoimana ja rahoittamana toteutettiin vuosina koko hallinnon laajuisesti henkilöstön varhaiskuntoutusta, ja vuo-

9 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 9 (15) desta 2002 alkaen valtion henkilöstön työhyvinvoinnin edellytyksiä on kehitetty Kaiku-ohjelman, (myöhemmin pysyvien Kaiku-työhyvinvointipalveluiden) tuella. Varhaiskuntoutuksesta suoritetun laajan arvioinnin mukaan varhaiskuntoutuksella oli myönteistä vaikutusta koettuun työkykyyn sekä sairastavuuden alenemiseen ja ennenaikaisen eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Näitä ilmiöitä tukivat varhaiskuntoutuksen myönteiset vaikutukset työyhteisöjen toimivuuteen. Koska varhaiskuntoutus toteutettiin avokuntoutuksena, sekä suorat kustannukset että työajan menetyksestä johtuvat kustannukset olivat kuntoutujaa kohti varsin kohtuullisia. Kun tarkasteltiin varhaiskuntoutuksen tuloksia suhteessa kustannuksiin kaikkien kuntoutuksiin osallistuneiden osalta, oli saatu hyöty ryhmäkuntoutuksissa yli kaksinkertainen ja yksilökuntoutuksissa lähes viisinkertainen kuntoutuskustannuksiin verrattuna. Vuonna 2008 toteutetun Kaiku-ohjelman arvioinnin mukaan se on ollut vaikuttava. Kaikkiaan Kaiku on hankkeiden, kehittäjien ja koulutusten kautta tavoittanut noin 2/3 valtion henkilöstöstä. Kaiku on tukenut valtion kilpailukykyä työnantajana ja mallintanut hyvinvointia. Se on myötävaikuttanut työurien pidentymiseen eläkeuudistuksen jälkeen ja mm. työkyvyttömyyksien vähenemiseen ja subjektiivisen työhyvinvoinnin lievään paranemiseen valtionhallinnossa. Työhyvinvointi on noussut johtamisen strategisten tavoitteiden joukkoon ja se on ankkuroitunut kohtalaisesti eri hallinnonalojen käytännön toimintaan. Arvioijat löysivät myös useita hyviä esimerkkejä Kaiku-kehittäjien ja hankkeiden kytkeytymisestä strategiseen johtamiseen. Kaiku arvioinnin jälkeen on edelleen syksyllä 2008 toteutettu koko valtionhallintoa edustava Kaikki hyvin työssä? kysely. Se vahvisti myös, että työhyvinvoinnin edistämishankkeilla oli syy sitten hankkeiden onnistuneisuus tai se, että hanke ilmensi yleisiä pyrkimyksiä edistää työhyvinvointia oli merkitystä sekä työhyvinvoinnin ja tuottavuuden että työssä jatkamisen kannalta. Kaikutai muuta työhyvinvointiohjelmaa soveltaneilla työpaikoilla mm. oma arvio työhyvinvoinnista ja usko työssä jatkamisen mahdollisuuksiin olivat merkittävästi korkeammat kuin sellaisilla työpaikoilla, joilla ei ollut käytössä työhyvinvointia edistäviä toimia. Myös Kuntien eläkevakuutuksen strategiassa työssä jatkamisen tukeminen on keskeisellä sijalla. Tavoitteena on erityisesti työkyvyttömyyseläkkeiden alkamisen ehkäiseminen. Ahtelan työryhmän raportin taustalla olevat ajatukset ovat Kevan työssä jatkamista tukevan toiminnan näkökulmasta samansuuntaisia. Tärkeitä ovat KEVAn mukaan mm. keskittyminen työkyvyttömyyseläkkeisiin, varhainen ja nopea puuttuminen työkyky- ja työhyvinvointiongelmiin, työterveyshuollon kehittäminen sekä huomion kiinnittäminen työkyvyttömyyden ja työhyvinvoinnin edistämisen taloudellisiin vaikutuksiin. Lisäksi KEVAn näkökulmasta on myönteistä huomion kiinnittäminen toiminnan vaikuttavuuteen määrällisten suoritteiden tarkastelemisen sijaan. Kevan erilaisista työssä jatkamista tukevista toiminnoista on vuoden 2009 aikana toteutettu vaikuttavuuden arviointi. Tässä vaikuttavuusarvioinnissa Kevan tutkimukset koettiin ajankohtaisiksi, laadukkaiksi ja niiden koettiin auttaneen työhyvinvointiin liittyvien ongelmien hahmottamisessa. Kevan järjestämät

10 ELÄKETURVAKESKUS LAUSUNTO 10 (15) tilaisuudet koettiin hyödyllisiksi ja niiden sanoma on ollut helposti ymmärrettävissä. Vaikuttavuusarvioinnissa työhyvinvoinnin merkitys työssä jatkamisen kannalta korostui useissa eri yhteyksissä. Ammatillista kuntoutusta pidetään Kevassa erittäin merkittävänä toimintatapana työssä jatkamisen tukemisessa. Vuoden 2009 aikana uusia kuntoutusasiakkaita oli yhteensä Ansiotyöhön palasi 841 henkilöä, joka on 83 % kuntoutusohjelman loppuun vieneistä, joten ansiotyöhön palaaminen onnistui erinomaisesti. Edelleen vaikuttavuusarvioinnissa tuli esiin, että viestinnällä on oma tärkeä roolinsa; Kevan perusviesti työssä jatkamisen taloudellisista näkökulmista on mennyt hyvin läpi kunta-alan organisaatioissa. Yksityisen sektorin eläkelaitoksissa panostetaan asiakasyritysten työhyvinvoinnin kehittämiseen, jotta eläkkeelle siirryttäisiin mahdollisimman myöhään. Työhyvinvointiin panostaminen on yhtiöiden näkökulmasta tärkeää ja yhteinen etu, toisaalta se on myös yksi kilpailutekijä yhtiöiden välillä. Työeläkeyhtiöt tarjoavat asiakasyrityksilleen erityyppisiä palveluja yrityksen tarpeesta ja koosta riippuen. Verkkopalvelut ja työhyvinvointiseminaarit ovat kaikkien asiakasyritysten käytössä. Suurille yrityksille tarjotaan räätälöityjä palveluja, koska niillä on myös suurimmat henkilöstökulut ja sitä kautta suurimmat riskit, jos työssä jaksaminen vaarantuu. Työhyvinvoinnin kehittämiseen tarkoitettua tukea ei myönnetä automaattisesti, vaan se edellyttää konkreettista kehittämissuunnitelmaa ja panostuksia myös yritykseltä. Hankkeiden tulee edistää henkilöstön työhyvinvointia ja työyhteisön toimivuutta ja tuottavuutta. Tyypillisesti hankkeilla pyritään kehittämään yritysten johtamiskäytäntöjä, esimiestyötä tai yhteistyön sujuvuutta. Useimmiten yhteisen hankkeen jälkeen asiakas jatkaa kehittämistä omin kustannuksin. Toimenpiteiden toteutumista seurataan vuosittain ja valmennuksista kerätään palautetta. Työeläkeyhtiöiden kokemusten mukaan työhyvinvoinnin kehittämisrahalla on saavutettu tuloksia, ja hyödyt ylittävät panokset. Eläkeyhtiöt teettävät ajoittain omia tutkimuksiaan työhyvinvoinnin edistämisestä ja sen tuloksellisuudesta. Esimerkiksi keskinäinen työeläkeyhtiö Varmalla (tuolloin Varma-Sammolla) oli Kuntoutusselvittely oikeudeksi? - pilottihanke Oulun ja Helsingin seudulla Kyseessä oli ammatillisen kuntoutuksen varhentamiskokeilu, jossa todettiin mm. että - kuntoutuksen varhentaminen edellyttää aikaisempaa parempaa yhteistyötä yritysten ja työterveyshuollon välillä, - pienilläkin työpaikoilla on mahdollisuuksia työjärjestelyihin, kun ne ovat siihen motivoituneita, - toimintaa koordinoivalla taholla on keskeinen merkitys. Varma-Sampo toteutti vuonna 2002 kysely- ja haastattelututkimuksen Työ tekijäänsä kantaa - tuhansia vuosia työtä ja hyvinvointia. Tutkimuksessa kerättiin 65 vuoden ikään työskennelleiden kokemuksia työelämästä. Vaikutelma oli mm. että työssä jaksamista tukevat - henkilökohtaiset tekijät (hyvä terveys, velvollisuuden- ja vastuuntunto, vahva elämänhallinta, positiivinen minäkuva ja yleinen aktiivisuus ja vireys), - työhön liittyvät tekijät (koettu arvostus työyhteisöltä ja esimieheltä, tasavertaisuus työyhteisössä, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön, hyvä työilmapiiri ja työn varmuus).

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012

Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Roope Uusitalo Työeläkepäivä 14.11.2012 Uudistus pähkinänkuoressa Siirryttiin yleisestä 65 vuoden eläkeiästä joustavaan eläkeikään 63-68 Otettiin käyttöön kannustinkarttuma Työttömyyseläke korvattiin työttömyysturvan

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen

Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013. Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä 2012-2013 Info 31.10.2013 Jukka Pekkarinen Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014

Eläkeuudistus 2017. Pääkohdat. Eläketurvakeskus 12/2014 Eläkeuudistus 2017 Pääkohdat Eläketurvakeskus 12/2014 Mihin eläkeuudistuksella pyritään? Riittävät eläkkeet: eläkkeiden taso uhkaa heikentyä voimakkaan elinaikakertoimen takia, jos työurat eivät pitene

Lisätiedot

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen

Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta. Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Työurien pidentämiselle ei ole vaihtoehtoa. Kokonaisarvio ajankohtaisesta tilanteesta Lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen Viimeaikaiset työuria pidentävät ratkaisut 1. Vuoden 2005 työeläkeuudistus Eläkeansainnan

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa?

Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Mistä oli kyse eläkeneuvotteluissa? Suomen aktuaariyhdistys 16.2.2010 Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA 2 Sisältö Taustaa Eläkeneuvotteluryhmän työskentelystä Eläkeikä- ja työuramittareista

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari Eläkejärjestelmän rakenne Yksilölliset eläkevakuuutukset 3. Pilari Lisäeläketurva (työnantajan järjestämä) 2. Pilari Lakisääteinen työeläke Kansaneläke 1. Pilari ETK/ET 08.02 Saavutetun toimeentulon tason

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet

Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Työurien pidentäminen ja työssä jatkamisen haasteet Pauli Forma Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Pohjoisen Forum 23.-24.1.2014 Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Keva Työurien pidentäminen Keskustelua työurien

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala

Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Mitä eläkeuudistuksesta seuraa? Työeläkepäivä 13.11.2014 Jukka Rantala Eläkeratkaisu: 65-vuotiaana eläkkeelle pääsevä mies ei halua isänsä kohtaloa, joka kuoli puoli vuotta ennen odotettua eläkeratkaisua.

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014

Eläkeuudistus 2017. Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Eläkeuudistus 2017 Taustaa ja tuloksia Antti Tanskanen 11.12.2014 Miksi eläkeuudistus? Elinikä kasvaa - Arvioita nopeammin - Aktuaarin vastuu? Kestävyysvaje vaatii toimia - Uudistus pienentää kestävyysvajetta

Lisätiedot

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry

POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry POHJOLA-NORDEN Eläkkeet ja eläkerahat Pohjoismaissa 24.11.2010 Helsinki Ay-liikkeen näkemys Puheenjohtaja Ann Selin Palvelualojen ammattiliitto PAM ry 23.11.2010 1 Työuria täytyy pidentää Tarvitaan enemmän

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI

TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI TYÖURAN PIDENTÄMISEN KEINOPAKKI Työeläkepäivä 09 17.11.2009 Johtaja Jukka Ahtela, EK Makropohdintaa Katse taloustaantuman yli mistä kasvun lähteet? Talouskasvu = työ x tuottavuus Tuottavuus: teknologia,

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue

Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Yhdessä työkyvyn tukena - TELAn koulutuskiertue Miksi työurien pidentäminen on tärkeää? Työ on hyvinvoinnin lähde, sekä yksilölle että yhteiskunnalle Eläkejärjestelmä kestää lyhyetkin työurat, mutta kansantalous

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4

Saatteko työttömyyseläkettä? 1. Kyllä AH5 2. Ei AH4 1(7) TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2012: SIIRTYMINEN TYÖSTÄ ELÄKKELLE LOMAKE Kysymykset esitetään kohdehenkilöille 5. vastauskerralla, ja ne sijoitetaan peruslomakkeen loppuun ennen kotitalousosaa.

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla

Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Lapin liitto ja Suomen Kuntaliitto Kuntapäivä, Pyhätunturi 24.9.2013 Työkyvyttömyyden hinta ja sen estämiskeinot strategisella tasolla Pekka Alanen Keva Keva Tänään työssä hyvän huomisen puolesta KuEL

Lisätiedot

22.3.2012. Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela

22.3.2012. Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela Keskusjärjestöjen Lisää tähän otsikko työurasopimus 22.3.2012 Työmarkkinavaliokunta 28.3.2012 Jukka Ahtela Hyvinvointi syntyy työstä Yhden vuoden lisäys keskimääräiseen työuraan pienentäisi valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut

Työeläketurva. VR-Yhtymä Oy 4.11.2010. Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläketurva VR-Yhtymä Oy 4.11.2010 Marjukka Matikainen Eläkepalvelut Työeläke muodostuu monesta palasta Eläketurva 2 Eläkkeen pohjana työansio Eläke kertyy vuosiansiosta ikää vastaavalla karttumisprosentilla

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan?

Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia. Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Kaikenikäisten työkykyyn kierroksia työkaarityökalulla tuloksia Aina löytyy työkykyä. Miten työtä muokataan? Helsinki 17.4.2015 ja Jyväskylä 24.4.2015 Pirkko Mäkinen, Työturvallisuuskeskus Työpajan tavoite

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä

Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansiosidonnaiselta takaisin töihin toimiiko työttömyysturva? Tomi Kyyrä Ansioturva taloustieteen näkökulmasta Vakuutus työpaikan menetyksen varalle Turvaa toimeentulon työttömyysaikana Tasaa tuloja työllisyys-

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa?

Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Työurat pidemmiksi mitä meistä kunkin on hyvä tietää työurista nyt ja tulevaisuudessa? Video Työkaarimallin taustat Työuria on saatava pitenemään alusta, keskeltä ja lopusta Työmarkkinajärjestöjen raamisopimus

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät

Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Työurat, väestön ikääntyminen ja eläkejärjestelmät Kuntoutusakatemia 29.11.2011 Outi Antila Työeläkejärjestelmän haasteita Eliniän odotteen kasvu Työurien pidentyminen Rahoitus ja vakavaraisuus Sukupolvien

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman

Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014. Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteran alkuvuosi 2014 1.1.-30.6.2014 Tulosinfo 20.8.2014 Toimitusjohtaja Stefan Björkman Eteralla vakaa alkuvuosi Sijoitusten markkina-arvo 5,7 miljardia euroa (5,6 mrd. ) ja tuotto 3,4 % (-0,7 %) Vakavaraisuus

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri

Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut. Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Työntekijän työkyvyn tukeminen ja käytännön ratkaisut Tanja Rokkanen, asiantuntijalääkäri Varma: Osuvia työeläkevakuuttamisen palveluja Peruspalvelut: lakisääteiset vakuutus- ja eläkepalvelut, työeläkekuntoutus

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus

Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Työeläkeuudistus 2017 ja sen vaikutus Mikko Kautto, johtaja Sosiaaliturvan uudistukset 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa seminaari, 3.2.2015 @Mikko_Kautto eläketutka.fi Tutkimuskirjallisuus

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja työssäkäynti

Osatyökykyiset ja työssäkäynti Osatyökykyiset ja työssäkäynti Mikko Kautto, johtaja Tutkimus, tilastot ja suunnittelu 8.3.2016 Mikko_Kautto@etk.fi Esityksen aiheita Näkökulma osatyökyvyttömyyseläkkeiden suunnasta Työurien pidentämisen

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa

TuTa tutkimus- ja. -seminaarin avaus. Leo Suomaa TuTa tutkimus- ja kehitysohjelma 2007-20092009 -seminaarin avaus Leo Suomaa Tikkurila 1.10.2009 10 Tuottavuus ja työturvallisuus kehittyvät käsi kädessä (Laitinen & kumpp.) 2 2009 LSuo Palkansaajien kuolemaan

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii?

Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015 Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista

Lisätiedot

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria

Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Työeläkelaitos mukana pidentämässä työuria Eksote 21.1.2015 Ulla Palmroos Kuntoutuspäällikkö Keva Eläketurva Suomessa Työntekijän eläketurva muodostuu joko yhdestä tai useammasta työeläkkeestä sen mukaan,

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen

Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Satakunnan kuntien eläköitymisnäkymät ja työssä jatkaminen Suomen Kuntaliiton ja Satakuntaliiton maakuntatilaisuus 2.11.2011 Päivi von Plato palvelujohtaja Keva Keva palveluksessanne Keva Itsenäinen julkisoikeudellinen

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010. Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo

Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus. Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Uudelleensijoituksella merkittäviä eurosäästöjä, Suomi ja työtulevaisuus Katja Noponen, Katja Noponen Oy 24.4.2013, Vanha ylioppilastalo Katja Noponen Oy on Suomen suurin yksityinen ammatillinen kuntouttaja.

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Tänään työssä hyvän huomisen puolesta Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön Yl Tapio Ropponen, Keva ja Yl Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tavoitetila Työssä voidaan hyvin Osatyökykyiset työ- ja toimintakykynsä

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki

TYÖHYVINVOINTI. Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen. Naantalin kaupunki TYÖHYVINVOINTI Henkilöstöpäällikkö Tuula Lehtinen Neljän kunnan liitos Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja koulutuspolitiikan keinoja hyväksi käyttämällä luoda henkilökunnalle edellytykset hyvän palvelun tuottamiseen

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350

TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 TYÖKYKYPALVELU TIESITKÖ, ETTÄ YKSI SAIRAUSPÄIVÄ MAKSAA TYÖNANTAJALLE KESKIMÄÄRIN 350 Olemme paras kumppanisi tuloksellisessa työkyvyn johtamisessa Työkykypalvelu on kokonaisvaltainen ratkaisu, jonka tavoitteena

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Mielenterveys ja työkyvyttömyys Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö

Lisätiedot

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä

Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi. eläkejärjestelmään suuria muutoksia. Yleisestä artikkeli Roope Uusitalo Professori HECER, Helsingin yliopisto roope.uusitalo@helsinki.fi Kuvat maarit kytöharju Vuoden 2005 eläkeuudistus myöhensi eläkkeelle siirtymistä vain vähän Yhtenä vuoden 2005

Lisätiedot

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin?

Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Hallitusammattilaiset: Tietopankkiaamiainen Eläkeuudistus 2017 Onko edustamasi yritys varautunut eläkeuudistuksen tuomiin muutoksiin? Janne Sjöman ja Tarja Tyni 19.8.2015 Hallitusammattilaiset / 19.8.2015

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena Epilepsiapotilaan ohjauksen kehittäminen koulutustilaisuus 19.9.2014, TYKS Sanna Filatoff-Rajaniemi Kuntoutusasiantuntija Keva Keva

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot