Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä Info Jukka Pekkarinen

Transkriptio

1 Eläkekysymysten asiantuntijaryhmä Info Jukka Pekkarinen

2 Työn taustaa Toimeksiannon pohjana vuoden 2012 työurasopimus Vuoden 2005 uudistuksen arviointi Sopeutuminen elinajanodotteen kasvuun Selvitysryhmä Jäsenet: Jukka Pekkarinen (pj), Jukka Rantala (vpj), Outi Antila, Seija Ilmakunnas, Olli Kangas, Hannu Uusitalo, Timo Viherkenttä, Vesa Vihriälä Sihteerit: Tuulia Hakola-Uusitalo, Mikko Kautto Organisaatioiden tuki Kysymyksessä taustaselvitys, ei uudistusmallin esittäminen Työn yhteydessä on kehitetty uudistuksen valmistelun kannalta hyödyllisiä laskentamalleja

3 Miksi eläkeuudistus on ajankohtainen nyt? Suomen eläkejärjestelmä on perusrakenteeltaan hyvä Se ei ole kriisissä (vrt.nicholas Barr) Toisaalta monet syyt puoltavat uudistusta, mm: Demografisen kehityskuvan muutos Julkisen talouden heikentynyt tila Muualla Euroopassa tehdyt eläkereformit Suomen talouspolitiikan uskottavuus

4 Eläkejärjestelmä ja julkisen talouden kestävyys Eläkejärjestelmässämme ei ole sanottavaa kestävyysvajetta Myös eläkemaksujen nousupaine on tuoreimman PTSarvion mukaan pieni Toisaalta: Lakisääteinen eläkejärjestelmä on osa julkista taloutta Suomen koko julkisen talouden kestävyysvaje on huolestuttavan suuri (vrt. kuntatalous) Eläkejärjestelmä vaikuttaa muun julkisen talouden kestävyyteen epäsuorasti Työeläkemaksut ja kokonaisveroaste Työurien pituus, verotulot ja julkisen talouden tasapaino

5 Eläkejärjestelmämme taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys Rahoituksellinen tasapaino: tuore PTS-arvio Vahvistuva kehityssuunta Eläkemaksuissa vain lievä nousupaine v:lle 2016 sovitusta tasosta Eläkkeelle siirtymisiän odote kasvaa maltillisesti Elinaikakerroin alentaa eläketasoa suhteessa palkkoihin Sosiaalinen kestävyys Eläketurvan riittävyys, oikeudenmukaisuus ja sitä kohtaan tunnettu luottamus edelleen kohtuullisen vahvaa

6 Vuoden 2005 eläkeuudistus Varhaiseläkejärjestelmien karsinta Näyttäisi pidentäneen vuotiaiden työuria keskim. 1 kk Vanhuuseläkkeen alaikärajan lasku 63 vuoteen Kannustinmuutokset erilaisia eri ikäryhmissä vuotiaiden kannustimet jatkaa työuria keskim. heikkenivät Keskimäärin ei juuri vaikutusta työuriin Elinaikakerroin Työuraa pidentävää vaikutusta ei voi vielä arvioida luotettavasti

7 Työurien pituus ja eläkkeelle siirtymisiän odote Tavoite vuodelle 2025: 62,4 vuotta (3 vuotta korkeampi kuin 2008) Odote on kasvanut nopeasti Terveydentilan koheneminen Työelämän muutos Eläkejärjestelmän muutokset Työttömyyseläkkeen muuttaminen työttömyysputkeksi aiheutti odotteessa laskennallisen nousun, joka ei näy ikääntyneiden työllisyydessä Tavoitteesta ollaan jäämässä n. 1 vuosi PTS-arvio ETLAn arvio Erillistutkimuksista tehtävät johtopäätökset Tavoitteeseen pääsyn varmistaminen edellyttää merkittäviä lisätoimia Esim. vanhuuseläkeiän alarajan korottamisen 65 vuoteen v sekä työttömyysputken ja osa-aikaeläkkeen lakkauttamisen on arvioitu nostavan odotetta n. 10 kuukautta

8 Eläkkeellesiirtymisiän odote 65,0 64,5 64,0 63,5 63,0 62,5 62,0 61,5 61,0 60,5 60,0 59,5 Eläkkeellesiirtymisiän odotteen kehitys Tavoite 62,4 vuotta vuonna 2025 Vuoden 2005 työeläkeuudistuksen yhteydessä tehty arvio Odote Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmassa 59,0 58,5 25-vuotiaan odotteen toteutunut kehitys 58, Eläketurvakeskus

9 Sopeutuminen elinajan pitenemiseen Sopeutumisvaihtoehtoina vertailtu lähinnä eläkeikää ja alkavien eläkkeiden tasoa (elinaikakerroin) Elinkaarimalliin perustuvat esimerkkilaskelmat (Niku Määttänen) Sosioekonomiset erot otettu huomioon Vertailtavat vaikutukset julkisen talouden tasapainoon työllisyyteen työttömyyteen, eläkeläisten tuloeroihin Joustavuuteen yksilöllisissä valinnoissa Vaikutukset menevät ristiin yhdistelmällä vaikutukset voidaan hallita monipuolisimmin

10 Sopeutuminen eliniän pitenemiseen elinaikakertoimella tai vanhuuseläkeiän nostolla eläketaso eläkeikä Julkisen talouden + + tasapaino Työllisyys 0 (?) + Työttömyys 0 - Eläketaso ja tulonjako Joustavuus ja vapaaaika