Miksi pidempiä työuria?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Miksi pidempiä työuria?"

Riitta Sariola
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Miksi pidempiä työuria? Työeläkepäivä Jukka Rantala Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus KOULUTTAA

2 2 Pääasiallinen sisältö Onko työurien pidentäminen tärkeää? Kuinka pitkiä työuria suomalaiset tekevät? Ajankohtaista eläkepolitiikkaa Työuraryhmän työstä Yhteenveto

3 3 Miksi pitempiä työuria? Elinaika pitenee, osa pidennyksestä työhön Vanhuuseläkeikäisen väestön osuus kasvaa Työvoiman saatavuuden turvaaminen Eläkemenojen ja -maksujen nousun hillintä Julkisen talouden tasapainon palauttaminen kolme keinoa: veroasteen nostaminen julkisten menojen karsiminen työllisyyden parantaminen

4 Työurien pituus on tärkeää eläkkeiden, ei niinkään eläkejärjestelmän kannalta 4 Työstäsi karttuu työeläke! Elinaikakertoimen kautta tulevan varhennusvähennyksen kuittaaminen työskentelemällä pitempään Eläkemenojen ja maksujen kehityksen eli rahoitustasapainon kannalta työurien pidentäminen ei ole pitkällä aikavälillä ratkaisevin tekijä vaikuttaa kuitenkin menojen ja maksujen ajoittumiseen

5 Eläkkeellesiirtymisiän odote Eläkkeellesiirtymisiän odotteen 63 kehitystavoitteet uudistus odote 2009 yhteisymmärrys Vuosi

6 6 Työuran pituus: Työllisen ajan odote Työvoimaan kuulumisajan odote kuvaa niiden vuosien keskimäärää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan odottaa lukeutuvan työvoimaan jäljellä olevana elinaikanaan Työllisen ajan odote kuvaa niiden vuosien keskimäärää, joina tietyn ikäisen henkilön voidaan odottaa olevan työsuhteessa tai yrittäjänä jäljellä olevana elinaikanaan

7 15-vuotiaan odotteet EU-maissa Työvoimaan kuulumisajan odote, vuosia Työllisen ajan odote, vuosia IT LU NM12 GR BE ES FR EU27 EU15 IE AT DE FI PT UK NL DK SE

8 Työntekovuodet eläkerekisterien valossa, vuonna 2009 eläkkeelle siirtyneet 8 Kaikki eläkkeelle siirtyneet keskiarvo 31,7 vuotta (M 32,7, N 30,7) mediaani 35,3 vuotta Suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneet keskiarvo 35,4 vuotta (M 36,6, N 34,0) mediaani 38,3 vuotta

9 Miten työurat voisivat pidentyä: laskuesimerkkejä 9 Vanhuuseläkeiän nosto 65 ikävuoteen nostaisi eläkkeellesiirtymisikää noin puolella vuodella Alle 50-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeiden poistuminen nostaisi eläkkeellesiirtymisikää vajaalla vuodella Mielenterveyssairauksien perusteella myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden puolittuminen nostaisi eläkkeellesiirtymisikää puoli vuotta Työkyvyttömyyseläkealkavuuden alentuminen parhaan yrityspuolikkaan tasolle nostaisi eläkkeellesiirtymisikää runsaalla vuodella

10 uudistus ja elinajan odote Vuoden 2005 suuri eläkeuudistus valmisteltiin vuosina 2001 ja 2002 Elinaikakertoimen ennusteissa ja tavoitteessa lykätä eläkkeellesiirtymisikä vuoteen 2050 mennessä 2-3 vuodella käytettiin pohjana pääosin Eurostatin väestöennusteita. Niissä 62-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen arvioitiin vuoteen 2050 mennessä kasvavan reilulla 3 vuodella silloisesta tilanteesta. Tämä oli yli 5 vuotta vähemmän kuin Tilastokeskuksen uusimmassa ennusteessa.

11 11 1,00 Ennuste elinaikakertoimeksi 0,95 0,90 Uudistuksen 2005 esityöt 0,85 0,80 Laskelma ,75 0,70

12 Työllisen ajan odote, joka säilyttäisi työllisen ajan osuuden vakiona eliniästä vuotiaat 50-vuotiaat 2008: 34,6 vuotta 9,9 vuotta 2025: 36,7 vuotta 11,0 vuotta 2050: 39,0 vuotta 12,2 vuotta Pidennystarpeesta siis noin puolet kohdistuisi 50 vuoden täyttämisen jälkeiseen aikaan

13 eläkepolitiikkaa Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen kannanotto : kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma - talouden kasvu ja tuottavuus - julkisen sektorin tuottavuus - työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden torjunta - ostovoima ja kilpailukyky - työurat - työttömyysvakuutusrahaston talous

14 14 Työuraryhmä, taustaa Uusimmat väestöennusteet ennakoivat elinajanodotteen nousun olennaisesti suuremmaksi kuin aiemmat ennusteet elinaikakerroin hoitaa työeläkejärjestelmän rahoitustasapainoa, mutta painaa samalla eläketasoa alas, jos työurat eivät pitene reilusti julkisen talouden kestävyys ongelmaksi työvoiman riittävyys, hoivapalvelujen tuottaminen On lupa odottaa, että eläkejärjestelmä tukee ongelman ratkaisemista varsinkin kun se on myös eläketurvan kannalta perusteltua

15 15 Työuraryhmän tavoitteet Työeläke-etuuksien riittävä taso on turvattava oloissa, joissa elinaikakertoimet alentavat tulevia eläkkeitä aiemmin oletettua selvästi enemmän Työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on turvattava työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edellä mainittua tavoitetta toteutuvat Työura-ryhmän tehtävänä on määrittää uudet vähimmäistavoitteet ja kartoittaa työeläkejärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja yllämainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi ottamatta kantaa mihinkään yksittäiseen vaihtoehtoon. Näiden tavoitteiden pohjalta on mahdollista määrittää työeläkeuudistuksen suuntaviivat.

16 16 Työuraryhmän työskentelystä Toimeksiannossa asetettuja tavoitteita tulee katsoa kokonaisuutena Tarkastelujen aikajänteen on sovittu ulottuvan vuoteen 2075, mutta erityisen huomion kohteena ovat vuodet 2025 ja Palkansaajajärjestöt SAK, STTK ja AKAVA ovat tehneet mahdollisista tarkastelukohteista listan, jonka pohjalle työsuunnitelma on rakennettu Laskelmien pohjaksi otetaan peruskehikko, jonka suhteen tarkastellaan vaihtoehtoisten laskentaoletusten vaikutuksia. selvityksiä pyydetään pääosin Eläketurvakeskuksesta, mutta myös ministeriöistä ja muutamasta tutkimuslaitoksesta Johtoryhmä täsmentää työryhmän määräaikaa työn kuluessa.

17 17 Selvityskohteita Työuran pituuteen ja eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät Väestöennusteet Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nousuun liittyviä tekijöitä Työeläketurvan taso Työeläketurvan rahoituksen kestävyys

18 18 Jatkotyöskentelystä Taustaselvitykset on pääosin tehty On ryhdytty käsittelemään kolmen päätavoitteen riittävä eläketaso, rahoituksen kestävyys, keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä mittaamista ja määrittelemistä Seuraava vaihe on listata tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavia kehitysvaihtoehtoja Millaisia numeerisia tavoitteita on mahdollista asettaa? Vaihtoehtoihin ei oteta kantaa

19 19 Keskeisiä päätelmiä Suomalaisten eläkkeellesiirtymisikä on pohjoismaisella tasolla (pl. Islanti) ja se pitenee eläkeuudistuksen yhteydessä arvioidulla tavalla Suomalaisten työuran pituus on EU-15 maiden kuudenneksi korkein Työurien pidentäminen on tärkeää kasvun ja julkisen talouden kannalta Eläkkeiden rahoituksen ja eläkemenojen kannalta työurien pidentäminen ei ole keskeinen asia, eläkkeiden tason kannalta se on merkittävä Eläkepolitiikka pysyy lähivuosina politiikan agendalla

Samankaltaiset tiedostot

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna 2016 Jari Kannisto 15.2.2017 Aiheet Työeläkkeelle siirtyneiden määrä Eläkkeellesiirtymisiän kehitys Työllisyys Työllisen ajan odote 2 Eläkkeelle siirtymisen myöhentämistavoitetta