Avohoidon potilasryhmitys, Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avohoidon potilasryhmitys, Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset"

Transkriptio

1 Avohoidon potilasryhmitys, APR Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset Versio

2 APR Avohoidon potilasryhmitys Yleistä APR on DRG Medicals Systems Oy:n (DMS) luoma terveyskeskuksen toiminnan johtamisen tietojärjestelmä. APR-tiedon avulla voidaan terveyskeskuksen rajalliset resurssit kohdentaa tarkemmin ja saada aikaan kustannussäästöjä sekä tehostuneiden hoitokäytäntöjen myötä parempia hoitotuloksia APR tuottaa tietoa väestön palvelujen tarpeesta, palvelujen käytöstä ja palvelujen sisällöstä. Terveyskeskus saa toimintansa kannalta tärkeää tietoa siitä, mitä potilaita hoidetaan mitä potilaille tehdään paljonko tämä maksaa? APR-tiedon avulla tarkastellaan myös työnjakoa eri henkilöstöryhmien välillä sekä terveyskeskuksen toiminnan tuottavuutta. APR:llä terveyskeskuksen toiminta tuotteistetaan kuvaamalla sitä sairaus- tai potilasryhmien hoitoprosesseina. APR-tuotteistus mahdollistaa hoitoprosessien kriittisen tarkastelun miten työ jakautuu eri ammattiryhmien välille, tehdäänkö oikeita asioita ja sisältääkö prosessi tarpeettomia toimintoja? APR-tietojärjestelmä on terveyskeskuksen strategisen ja operatiivisen suunnittelun ja johtamisen apuväline mm. vertailtaessa eri yksiköiden toimintakäytäntö- ja tuottavuuseroja ja niiden muuttumista ajan kuluessa. Saatavien tietojen avulla voidaan terveyskeskustoimintaan käytettäviä resursseja kohdentaa ja toimintakäytäntöjä kehittää siten, että väestölle kyetään antamaan sen tarvitsemat palvelut voimavaroja tehokkaasti käyttäen. Tietoa käytetään myös toteutettujen muutosten seurantaan sekä niiden vaikutusten arviointiin. Yhteisen, koko ajan kasvavan APR tietokannan avulla terveyskeskus voi verrata toimintaansa muiden APR-tietoa keräävien terveyskeskusten toimintaan (benchmarking). APR on tarkoitettu käytettäväksi jatkuvaan terveyskeskustoiminnan seurantaan ja kehittämiseen. APR:n perusluokitukset Terveyskeskuksen toiminnan kuvaaminen tuotteina edellyttää tietoa potilaiden käyntien ja muiden kontaktien syistä sekä heidän hoitonsa sisällöstä. APR-ryhmitys muodostetaan kahdesta pääluokituksesta, Avohoidon sairausluokituksesta (ASL) ja Avohoidon toimintoluokituksesta (ATL), sekä potilaskontaktin tyyppiä ja luonnetta kuvaavista lisämääreistä. Kirjaajan tiedot poimitaan terveyskeskuksen asiakastietojärjestelmästä. Tiedot kerätään kaikista terveyskeskuksen avovastaanottojen Sivu 2/20

3 potilaskontakteista. Näin voidaan kattavasti kuvata terveyskeskuksen koko avohoitotoiminta, sen potilaskirjo, potilasmääriltään suuret sairausryhmät sekä niihin kuluvat kokonaisresurssit. Luokitukset on muodostettu lääkäreiden, vastaanoton henkilökunnan, neuvola- koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, työterveyshuollon, mielenterveysyksikön sekä kuntoutuksen toiminnasta. Hammashuoltoa ja kotisairaanhoitoa ei vielä ole luokiteltu, mutta niidenkin toiminta voidaan tarpeen mukaan luokitella. Kuva 1. Avohoidon potilasryhmityksen perusluokitukset Kuva 2. Avohoidon potilasryhmityksen raportointisuuntia määrittävät luokitukset. Sivu 3/20

4 APR-ryhmitysten perusluokitukset luokkineen ja koodeineen on kuvattu liitteessä 1. Avohoidon sairausluokitus, potilaskontaktia kuvaavat tiedot ja hoidon jatkosuunnitelma ovat kaikille ammattiryhmille yhteisiä luokituksia. Avohoidon toimintoluokitus kuvaa kunkin työntekijäryhmän työn sisältöä, joten eri ammattiryhmille on oma toimintoluokitus.. Terveyskeskustyöntekijä kirjaa käytännössä potilaskontaktista vähimmillään potilaan käynnin syyn tai syyt sekä tekemänsä toimenpiteet. Tiedot kirjataan APR:n sähköisellä tiedonsyöttölomakkeella tai vaihtoehtoisesti ICD10- tai ICPC- luokituksia käyttäen. Tavoitteena on, että nämä standarditiedot tulevat jatkossa kirjatuksi samalla tavoin koko Suomessa osana valtakunnallista perusterveydenhuollon potilastiedon keruuta, jota valmistellaan Stakesin johdolla. APR-tietojärjestelmän esikäsittelijä kääntää sitten tiedot APR:n perusluokituksiksi potilasryhmityksiä varten ja APR-ryhmittelijä ryhmittelee potilaat automaattisesti jäljempänä kuvattaviin APR-ryhmiin. Terveyskeskusten avotoiminnan tuotteistus Tuotteiden muodostaminen APR:llä Kaikki palveluntuotanto voidaan kuvata prosesseina ja prosessien kuvaukseen perustuen muodostaa palvelutuotannon tuotteet., Perusterveydenhuollon avovastaanoton tuote kuvaa tietyn sairauden hoitoon kohdistuvaa toimintaprosessia, joka terveyskeskuksessa koostuu usean eri ammattiryhmän antamasta hoidosta (hoito- ja tutkimustoimenpiteet eli toiminnot). Yksittäistä ammattiryhmäkohtaista käyntiä ei voida pitää terveyskeskuksen tuotteena, joten perinteisesti tilastoidut käyntitiedot kuvaavat terveyskeskuksen toimintaa varsin vaillinaisesti. Käynnit ovat osasuoritteita, joista ei yleensä käy ilmi käynnin syy tai mitä potilaalle on terveydenhuollossa tehty. Ne eivät sisällä mitään toiminnan lääketieteellisen laadun tai resurssien käytön mittaamiseen tarvittavaa tietoa. Käynnit ilman sisältökuvausta eivät myöskään ole vertailukelpoisia toistensa kanssa - käynnit eri ammattitaidon ja kokemustaustan omaavilla ammattihenkilöillä eivät ole sisällöltään, terveysvaikutuksiltaan eivätkä voimavarojen kulutukseltaan identtisiä. APR:ssä terveyskeskuksen varsinaiseksi tuotteeksi määritellään hoitoepisodi, joka koostuu potilaan sairauden hoitamiseksi tehdyistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä. Koska terveyskeskuksessa hoidetaan paljon kroonisia sairauksia toistuvin palveluin ja varsinaista parantavaa hoitoa tai ratkaisua ei aina ole tarjolla, rajataan episodi kuitenkin sen keston eikä tavoitteen täyttymisen (esim. hoidettu potilas ) perusteella.. Käytännön raportoinnissa episodi tarkoittaa potilaan yhden vuoden aikana saamaa palvelukokonaisuutta, APR-tietoja ryhmittelemällä voidaan hoitoprosessi kuvata ja raportoida joko kokonaisuutena tai sen sisältäminä välisuoritteina. EpisodiAPR (eapr) on siis yhden sairauden tai useamman toisiinsa liittyvän sairauden hoitokokonaisuus yhden vuoden aikana. Hoitoprosessin välisuoritteet ovat perusapr:iä (papr-kontaktit). Ne sisältävät yhden hoitokontaktin aikana tehdyt toimenpiteet ja kertovat sairauden hoitokäytännöistä ja resurssien kulutuksesta Sivu 4/20

5 hoitokontaktin aikana. Jokaiselle hoitokontaktin aikana käsitellylle sairaudelle muodostuu oma papr. Tuotteistusryhmittely tehdään automaattisesti APR-ryhmittelijäohjelman avulla eikä se edellytä terveyskeskukselta muuta kuin edellä esitellyn luokitellun tiedon tallentamista hoitokontakteista. Kuva 3. Esimerkki terveyskeskuksen hoitoprosessista. Toiminnan kustannusten ja tuotannon laskeminen APRtuotteistuksen avulla Toiminnoille (ATL) on laskettu kustannuspainot niihin keskimäärin käytetyn työajan ja materiaalikulujen perusteella. Potilaan yhden sairauden hoidon kustannukset saadaan laskemalla yhteen kyseisen sairauden hoitamiseksi tehtyjen toimintojen kustannuspainot. Samaa sairautta sairastavat potilaat yhdistetään potilasryhmiksi (perusapr- ja episodiapr-ryhmät), joiden hoidon sisältö ja vaativuus kuvataan ryhmän hoitamiseksi tehtyjen toimintojen kustannuspainojen avulla. Potilasryhmän keskimääräisen potilaan hoitamiseksi käytettyjä voimavaroja kuvaa potilasryhmän keskimääräinen kustannuspaino. Sitä, kuinka paljon terveyskeskus käyttää kokonaisuudessaan voimavarjoja kyseisen sairauden hoitoon, kuvataan potilasryhmän kokonaispainosummana. Kumpikin voimavarojen käytön mittari kuvaa itsessään jo terveyskeskuksen tuotantotapojen järkevyyttä, ammattiryhmien välistä työnjakoa ja tuotannon määrää. Potilasryhmän keskimääräinen kustannuspaino vakioi sairauden vaikeusasteen vaikutuksen resurssien käyttöön, näin sitä voidaan käyttää potilasryhmien tuotannon case mix tarkasteluun terveyskeskusyksiköiden välillä. Sivu 5/20

6 Tuotos tarkoittaa kaikkien tuotettujen episodien yhteismäärää. Tuotosta mitataan laskemalla yhteen tuotettujen episodien kustannuspainot. Saatua tulosta kutsutaan kokonaispainosummaksi. Kokonaispainosummalla ilmaistaan esimerkiksi terveyskeskuksen vuoden aikana tuottamien palvelujen kokonaisresurssien kulutusta, tai pienemmässä mittakaavassa yksittäisen väestövastuualueen potilaiden resurssien käyttöä. Tuottavuuslaskelmissa yhden potilasryhmän painosummaa tai kaikkien potilaiden hoidon kokonaispainosummaa voidaan käyttää sellaisenaan tuotoksen mittayksikköinä. Näitä käytetään siis tuotantoprosessien tehokkuusvertailuissa, tuottavuuden muutoksen mittaamisessa ja potilasryhmien kuormittavuusvertailuissa sellaisenaan. Rahamittaan painosummia konvertoidaan silloin, kun halutaan konkretisoida muutoksia tuottavuudessa tai kuormittavuudessa esimerkiksi budjettisuunnittelussa. Terveyskeskusten välisessä benchmarkingissa eli vertaiskehittämisessä potilasryhmien painosummia tai keskimääräisiä kustannuspainoja verrataan terveyskeskuksen eri yksiköiden välillä tai eri aikoina. Terveyskeskusten tai yksiköiden välisessä vertailussa käytetään apuna case mix -vakiointia, jonka avulla erot potilaskirjossa ja sen vaativuudessa yhdenvertaistetaan. APR-tuotteet EpisodiAPR-tuote APR-episodi on terveyskeskuksen varsinainen palvelutuote. Episodi voidaan muodostaa vähintään puolen vuoden, mutta mieluummin vuoden tarkastelujaksosta. Näin saadaan riittävän pitkä ajanjakso kuvaamaan hoidon kokonaisuutta. Potilaat sijoittuvat episodiapr-ryhmiin automaattisesti episodialgoritmin avulla. Algoritmi liittää yhteen potilaan kaikki saman sairausryhmän hoitamiseksi tehdyt välisuoritteet, sekä laskee episodin voimavarojen kulutuksen (kustannuspainot). Mikäli potilaalla on pääsairauteensa liittyviä liitännäissairauksia tai komplikaatioita, potilas koodautuu alkuperäisen sairauden komplisoituun episodiryhmään ja episodin kustannuspainon laskennassa otetaan huomioon myös liitännäissairauksien välisuoritteet. Koska suurimmalla osalla terveyskeskuspotilaista on vuoden aikana hoidettu useita eri sairauksia, voi potilas sijoittua useampaan eri episodiapr-ryhmään. Kuvassa 4 on esitetty erityyppisten episodien muodostuminen välisuoritteista. Episodi voi muodostua vähimmillään yhdestä kontaktista ja siihen liittyvistä toiminnoista (ATL). Useimmiten hoitoepisodiin liittyy useampia eri ammattiryhmien hoitokontakteja ja niiden toimenpiteitä. Sivu 6/20

7 Kuva 4. Terveyskeskuksen hoitoepisodien muodostuminen eri ammattiryhmien hoitokontaktien aikaisista toimenpiteistä (ATL) Kuvasta voi myös päätellä, että yhden episodin keskimääräinen kustannuspaino kuvaa paitsi kyseisen potilasryhmän keskimääräisen potilaan hoitamiseksi käytettyjä voimavaroja, myös sitä, miten järkevää on terveyskeskuksen työnjako ammattiryhmien välillä. Alla olevassa taulukossa 1 on Lohjan ja Vihdin terveyskeskusten avohoidon potilaat luokiteltuna suurimpiin hoitoepisodeihin puolen vuoden tarkastelujakson perusteella. EpisodiAPR:n nimi kuvaa sairautta tai sairauksia, joiden vuoksi hoitoa on annettu. Episodeille on laskettu keskimääräiset voimavarojen käytön kustannuspainot. Tämä kuvaa terveyskeskusten toimintakäytäntöjä kyseisessä potilasryhmässä. Yhdistämällä lukumäärä- ja kustannuspainotiedot osoitetaan, paljonko terveyskeskuksessa on tarkastelujakson aikana käytetty voimavaroja kunkin potilasryhmän hoitamiseen (kokonaisresurssien käyttö). Sivu 7/20

8 Taulukko 1. Lohjan ja Vihdin terveyskeskusten 40 resurssienkäytöltään suurinta hoitoepisodia ajalla 12/05-5/06 Lohjan ja Vihdin 40 resurssien käytöltään suurinta episodia (11/05-04/06) eapr Potilaiden lkm Kustannuspaino Kokonaisresurssien käyttö % kokonaisresurssien käytöstä Terve , ,5 15,4 Normaali raskaus , ,9 13,5 Helppohoitoiset infektiot , ,7 9,6 Määräaikaistarkastuksissa havaitut sairaudet , ,1 7,4 Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat , ,7 4,5 Diabetes ja elinkomplikaatiot , ,4 4,4 Lievä vamma , ,0 3,2 Tuki- ja liikuntaelinsairaus , ,2 3,1 Diabetes , ,2 2,8 Selkä- ja kaularangan sairaudet , ,5 2,4 Verenpainetauti , ,8 2,2 Vamma tai myrkytys jälkitiloineen , ,8 2,0 Ihosairaus , ,2 1,9 Lievät vatsavaivat , ,9 1,8 Helppohoitoinen infektio, allergia ja jälkitaudit , ,3 1,7 Selkä- ja kaularangan sairaudet sekä lisäsairaudet , ,8 1,4 Naisen virtsa- ja sukupuolielinsairaus komplikaatioineen , ,3 1,2 Raskaus ja sen aikaiset infektiot ja oireet , ,8 1,2 Krooninen keuhkosairaus ,3 9840,9 1,1 Endokrinologinen sairaus ja liitännäissairaudet ,6 9798,8 1,1 Muu tauti tai sairaus ,0 8895,8 1,0 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt sekä vammat ja vakavat oireet ,4 8839,9 1,0 Verenpainetauti ja valtimotautikomplikaatiot ,5 8493,2 0,9 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt ,1 7871,3 0,9 Endokrinologinen sairaus ,5 7848,0 0,9 Krooninen keuhkosairaus, infektiot ja muut lisäsairaudet ,0 7694,3 0,9 Korva-, nenä- ja kurkkutauti komplikaatioineen ,7 7433,9 0,8 Neurologinen sairaus lisäsairauksineen ,6 6076,6 0,7 Sydämen rytmihäiriöt ,9 6033,1 0,7 Nivelrikko ,4 5837,5 0,6 Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus ,7 5411,4 0,6 Neurologinen sairaus ,6 5017,1 0,6 Iskeeminen sydänsairaus ,3 4914,3 0,5 Reuma- ja sidekudossairaus sekä komplikaatiot ja lisäsairaudet ,1 4695,5 0,5 Vakavat infektiot ,3 4526,2 0,5 Reuma- ja sidekudossairaus ,6 4465,9 0,5 Nivelrikko, ääreisverenkierron sairaus ja depressio ,8 4362,1 0,5 Muu psyyken sairaus ,4 4208,8 0,5 Iskeminen sydän- ja aivoverenkiertosairaus ,7 4113,4 0,5 Depressio ,3 3961,8 0,4 Muut yhteensä , ,5 4,7 Kaikki yhteensä , ,8 100,0 Sivu 8/20

9 PerusAPR-tuote (papr) Koska terveyskeskuksen toiminnan sisältöä pitää kyetä kuvaamaan myös lyhyinä tarkastelujaksoina, tarvitaan episodiapr-tuotteelle kuvattavissa ja mitattavissa olevat välisuoritteet. PerusAPR-ryhmät (papr) kuvaavat yhden hoitokontaktin aikaista hoitoa. papr-ryhmä yhdistää kontaktin aikana tehdyt toimenpiteet hoidettuihin sairauksiin. Alla olevassa kuvasta näkee, miten eri tavoin papr-ryhmät voivat muodostua ja miten ne liittyvät hoitoepisodeihin (eapr) Kuva 5. papr-ryhmien muodostuminen APR-ryhmittelijä ryhmittelee potilaat automaattisesti papr-ryhmiin.. Kukin sairausryhmä (ASL) on jaettu 3-4 papr-ryhmään, joihin algoritmi jakaa potilaat sen mukaan, miten raskaita toimintoja heille kontaktin aikana on tehty. papr-ryhmien nimet on muodostettu kuvaamaan sairauden hoidon sisältöä ja intensiteettiä yhden kontaktin aikana. Kunkin papr:n voimavarojen kulutus sekä potilastasolla että ryhmätasolla lasketaan aiemmin kuvatulla tavalla. Kuvassa 6 on esitetty verenpainetaudin papr-ryhmät ja niiden sisältämät yleisimmät toimenpiteet. Sivu 9/20

10 Aktiivisia hoitotoimenpiteitä vaativa verenpainetauti Verenpainetaudin työläs tutkimus tai hoito Verenpainetaudin tavanomainen ohjaus ja hoito Verenpainetaudin seuranta ilman toimenpiteitä Toimenpide Kpl Toimenpide Kpl Toimenpide Kpl Toimenpide Kpl Tutkimuspyyntö, 65 Toimenpide 447 Lääkityksen aloitus 831 Ei toimenpidettä, 411 tai muutos, Lääkityksen aloitus 59 Laboratoriokoe/pikatesti, 163 Tutkimuspyyntö, 554 Tutkimuspyyntö, 286 tai muutos, sh. EKG (päivystys), 45 Hallinnollinen toimenpide, 150 Muu toimenpide, sh. 204 Toimintatutkimus, 7 sh. Mittaus vastaan- 44 Tutkimuspyyntö, 73 Terveysneuvonta, 93 Ei toimenpidettä, sh. 4 otolla, Injektio / punktio / nesteen poisto, Seurattava potilas, Välittömän sairaalahoidon valmistelu, Lähete erikoissairaanhoitoon, 29 Lääkityksen aloitus tai muutos, 20 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto, sh. 61 Laaja tutkimus, 75 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto, sh. 61 Lähete erikoissairaanhoitoon, 12 Hoitotarvikejakelu, sh. 44 Ei toimenpidettä, 10 Lääkityksen annostelu / tarkistus, sh. Pikatesti, 8 Sairauden ensikäynti / ohjanta, sh. Terveysneuvonta, 18 Terapeuttinen keskustelu, 15 Sairauden ensikäynti / ohjanta, sh. 51 Kirurginen toimenpide, 36 Apuvälinehankinta, 31 Lähete yksit. tutkimukseen / hoitoon, 27 Gynekologinen / urologinen toimenpide, 7 Terveysneuvonta, 9 Määräaikaistarkastus 21 Lastoitus / teippaus / kipsaus, Kuva 6. Verenpainetaudin papr:ien sisältämät 10 yleisintä toimenpidettä Lohjan terveyskeskuksessa Erot papr:ien lukumäärissä ja niiden keskimääräisissä kustannuspainoissa kertovat hoitokontaktin aikaisista hoitokäytäntöjen eroista. Alla kuvassa 7 on Lohjan ja Vihdin helppohoitoisten infektioiden jakautuminen papr-ryhmiin ja sekä niiden kokonaisresurssien käyttö (= potilaiden lukumäärä x keskimääräinen kustannuspaino) Sivu 10/20

11 Helppohoitoisten infektioiden papr-ryhmien painosummat (lukumäärä x kustannuspaino) Vihti Lohja Aktiivista hoitoa vaativa helppohoitoinen infektio Helppohoitoisen infektion tavanomainen tutkimus, hoito ja ohjaus Helppohoitoisen infektio, ilman aktiivisia toimenpiteitä Kuva 7. Helppohoitoisten infektioiden papr-ryhmät ja niiden aiheuttama resurssien kokonaiskulutus Lohjan ja Vihdin terveyskeskuksissa. Kaikissa kuvatuissa papr-ryhmissä Lohjan painosummat ovat Vihdin vastaavia suuremmat. Tämä kertoo, että Lohjalla näiden ryhmien hoitoon on käytetty yhteensä enemmän resursseja. Näin ollen Lohjalla on tarkasteluajankohtana hoidettu Vihtiä enemmän helppohoitoisia infektioita sairastavia potilaita, jolloin kokonaisresurssien käyttö nousee suuremmaksi. Luonnollista tämä on mm. sen vuoksi, että Lohja on asukasluvultaan Vihtiä suurempi. Mikäli tarkastellaan papr-ryhmien keskimääräisiä kustannuspainoja (kuva 8), tilanne näyttää päinvastaiselta. Lohjan keskimääräiset kustannuspainot ovat Vihdin kustannuspainoja alemmat. Vihdissä on siis yhden potilaan hoitoon käytetty keskimäärin enemmän resursseja. Tämä selittyy jatkoanalyyseissa työnjaon eroilla (kuva 9). Kummassakin kunnassa suuren osan helppohoitoista infektiota sairastavista potilaista hoitaa lääkäri, mutta Vihdissä tämä osuus on Lohjaa suurempi. Kyseessä on siis potilasryhmä, jonka toimintakäytäntöjä muuttamalla saadaan aikaan potentiaalisia säästöjä Sivu 11/20

12 4,5 4,22 4 3,63 3,5 3,09 3 2,85 2,5 2 2,2 2,49 Vihti Lohja 1,5 1 0,5 0 Aktiivista hoitoa vaativa helppohoitoinen infektio Helppohoitoisen infektion tavanomainen tutkimus, hoito ja ohjaus Helppohoitoisen infektio, ilman aktiivisia toimenpiteitä Kuva 8. Helppohoitoisten infektioiden papr-ryhmien kustannuspainot Lohjan ja Vihdin terveyskeskuksissa 100 % 80 % 0,4 6 26,5 13,9 12,9 1,4 4,7 1,2 8,9 34,8 11,5 8,8 5,6 0,8 21,6 5,2 1,6 4,8 17,9 4,9 18,9 60 % 40 % 72,1 80,1 36,8 62,2 86,4 64,1 76,2 67,1 77,6 88,2 80,5 75,5 Työtervh % Tervh % Shoitaja % Lääkäri % 20 % 46,6 35, % Ii Jyväskylä Karkkila Karstula Lohja Nummi-Pusula Pudasjärvi Vaala Utajärvi Vihti Yli-ii Kaikki Kuva 9. Helppohoitoisten infektioiden työnjaon erot terveyskeskuksissa (Ammattiryhmien toimenpiteiden painosummien % -jakaumat) Sivu 12/20

13 Tiedon raportointi terveyskeskukselle APR-tietojärjestelmä muodostaa yksityiskohtaisen terveyskeskusten toimintaaineiston, josta on mahdollisuus tehdä monipuolisia raportteja terveyskeskuksen toiminnan sisällöstä ja tarvittaessa porautua tarkastelemaan poikkeavuuksia aina yksittäisen asiakkaan kontaktitietoihin saakka. Analyysit ja raportit tuotetaan Datawell Oy:n Ecomed Analyzer -ohjelmistolla DMS tuottaa kuukausittain vakioraportit terveyskeskuksen sairausvastaanottotoiminnasta, ehkäisevästä terveydenhuollosta ja avotoiminnasta kokonaisuutena. Ne julkaistaan käyttäjäportaalissa, josta ne ovat helposti luettavissa ja tulostettavissa ilman erillisiä käyttäjätunnuksia. Tarvittaessa DMS tuottaa myös yksityiskohtaisia raportteja asiakasterveyskeskuksen toiveiden mukaisesti. Näistä tehdään valmiit graafiset esitykset. Raportteja voi käyttää esimerkiksi henkilökunnan koulutustilaisuuksissa tai vaikkapa lautakunnan kokouksissa. Ecomed Analyzer -ohjelman omatoimista käyttöä varten terveyskeskus saa käyttäjätunnukset, jotka oikeuttavat pääsyyn oman terveyskeskuksen (tai sovitusti alueen yhteiseen) aineistoon. Asiakkaan on mahdollista tehdä netissä lähes rajattomasti tarkentavia raportteja omasta toiminnastaan valmiiden raporttipohjien avulla. Tarkempi esittely APR-Ecomed-tietojärjestelmästä ja sen raportointimahdollisuuksista löytyy APR. Tietojärjestelmä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen -esitteestä. Sivu 13/20

14 APR-koulutus ja konsultointi Avohoidon potilasryhmityksen mahdollisuuksien täysimittaiseksi hyödyntämiseksi DMS tarjoaa terveyskeskuksille monipuolisia koulutus- ja konsultaatiopalveluja. Käyttöönottovaiheessa järjestämme asiakasterveyskeskuksen kaikille työntekijäryhmilleaprperusluokitusten tallentamisen koulutuksen. Koulutus sisältää APR:n käytön ja hyödyntämisen esittelyn sekä yksityiskohtaisen opastuksen ja kirjalliset ohjeet tiedon tallentamisesta. Myöhemmin annamme ohjausta ja neuvontaa mahdollisissa pulmatilanteissa. Tiedon hyödyntämiseksi koulutamme ja ohjeistamme terveyskeskuksia mm. omien APR-raporttien tekemiseen. Terveyskeskuksen johdolle järjestämme analyysi- konsultaatio- ja kehittämispalveluja, joissa yhteisen seminaarityöskentelyn aikana analysoidaan toimintakäytäntöjen kehittämistarpeet ja sovitaan toteutettavat muutokset. Jatkuvan APR-tiedonkeruun avulla seurataan muutosten toteutumista ja vaikutuksia. Toimintakäytäntöjen kehittämiseen liittyen järjestämme myös muutoksen johtamiskoulutusta. Tarkempi kuvaus koulutuksesta on esitteessä: Terveyskeskuksen johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalvelut. APR -tietojärjestelmän hyödyntämi-nen terveyskeskuksen johtamisessa. APR-Ecomed-tietojärjestelmä sisältää mahdollisuuden APR:ää käyttävien terveyskeskusten väliseen tuotannon ja toimintakäytäntöjen vertailuun. Benchmarking-paketin hankkineet terveyskeskukset saavat käyttöönsä tuotannon ja toimintakäytäntöjen vertailuraportit kerran kuukaudessa sekä tuottavuuden vertailuraportit kerran vuodessa. APR:ää käyttäville terveyskeskuksille pidetään vuosittain vertailukehittämisseminaari, jossa pureudutaan toimintakäytäntöeroihin ja tarkastellaan terveyskeskusten tuottavuutta. Sivu 14/20

15 APR perusluokitukset Liite1(1) Kontaktin tyyppi Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Vastaanottokäynti KO10 toimintayksiköillä Puhelu KO20 Kirje/Sähköinen yhteydenotto KO30 Konsultaatio KO40 Käynti potilaan luona KO50 Ryhmätoiminta KO60 Verkostopalaveri KO80 Muu käynti KO90 Toiminnan tyyppi Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Sairaanhoito TO10 toimintayksiköillä Terveydenhoito TO20 Toimintayksikkö Luokka Vastaanotto Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Työterveyshuolto Kuntoutus Mielenterveysyksikkö Koodi TY10 TY20 TY30 TY40 TY50 TY60 TY70 TY80 Ammattiryhmä Luokka Lääkäri Sairaanhoitaja Terveydenhoitaja Kuntoutusyksikön työntekijä Mielenterveysyksikön työntekijä Työterveyshoitaja Koodi AM10 AM20 AM30 AM40 AM50 AM60 Kontaktin luonne Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Ensikäynti LU10 toimintayksiköillä Seurantakäynti LU20 Kiireellinen käynti LU30 Sivu 15/20

16 APR perusluokitukset Liite1(2) Avohoidon sairausluokitus ASL Luokka Verenpainetauti Iskeeminen sydänsairaus ja sydäninfarkti Sydämen rytmihäiriöt Sydämen vajaatoiminta tai muu sydänsairaus Ääreisverenkierron sairaudet Aivoverenkiertohäiriö Muu neurologinen sairaus Dementia tai vanhuudenheikkous Diabetes komplikaatioineen Muu endokrinologinen sairaus Krooninen keuhkosairaus Nivelrikko Selkä- ja kaularangan sairaudet Muu tuki- ja liikuntaelinsairaus Vamma tai myrkytys Reuma- ja sidekudossairaus Mahavaivat Korva-, nenä- ja kurkkutauti Naisen virtsa- ja sukupuolielinsairaus Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus Virtsatieinfektio tai munuaistulehdus Pahanlaatuinen kasvain Ihosairaus Silmäsairaus Depressio Skitsofrenia Muu psyyken sairaus Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt Kehitysvamma tai epämuodostumat Veren tai verta muodostavien elinten sairaudet Päihteiden väärinkäyttö Raskaus, synnytys ja niiden komplikaatiot Helppohoitoiset infektiot Vakavat infektiot Muut tartuntataudit Allergiaoireet Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat Muu tauti tai sairaus Terve Koodi SL10 SL20 SL30 SL40 SL50 SL60 SL70 SL80 SL90 SL100 SL110 SL120 SL130 SL140 SL150 SL170 SL180 SL200 SL210 SL220 SL230 SL240 SL250 SL260 SL270 SL280 SL290 SL300 SL310 SL320 SL330 SL340 SL360 SL370 SL380 SL390 SL400 SL410 SL420 Sivu 16/20

17 APR perusluokitukset Liite 1(3) Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Lääkärin vastaanotto Kirurginen toimenpide TL10 KNK-toimenpide TL20 Silmätoimenpide TL30 Gynekologinen/urologinen toimenpide TL40 Tähystystutkimus TL50 Laaja tutkimus TL60 Hallinnollinen toimenpide TL70 Terapeuttinen keskustelu TL80 Terveysneuvonta TL90 Lähete yksityiseen tutkimukseen/hoitoon TL100 Apuvälinehankinta TL110 Lääkityksen aloitus tai muutos TL120 Injektio / punktio / nesteen poisto TL130 Lastoitus / teippaus / kipsaus TL140 Mittaus vastaanotolla TL150 Pikatesti TL160 EKG (päivystys) TL170 Seurattava potilas TL180 Elvytys TL190 Määräaikaistarkastus neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa TL200 Sovittu kontrolli neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa TL210 Rasitus-EKG TL220 Ultraäänitutkimus TL225 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TL230 Tutkimuspyyntö TL235 Videovastaanotto TL238 Konsultaatio (toinen työntekijä) TL260 Lähete erikoissairaanhoitoon TL280 Välittömän sairaalahoidon valmistelu TL290 Ei toimenpidettä TL300 Sivu 17/20

18 APR perusluokitukset Liite 1(4) Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Sairaanhoitajan vastaanotto Ompeleiden poisto TS10 Haavan hoito TS20 Teippaus/ kipsaus / lastoitus TS30 Terveystarkastus TS40 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto TS50 Toimintatutkimus TS60 Tartuntatautineuvonta TS70 KNK- tai silmätoimenpide TS80 Hoitotarvikejakelu TS90 Kroonisen sairauden kontrolli TS100 Sairauden ensikäynti / ohjanta TS110 Sairauslomatodistus TS120 Terapeuttinen keskustelu TS130 Tutkimuspyyntö TS135 Laboratoriokoe/pikatesti TS140 Lääkityksen annostelu/tarkistus TS150 Urologinen, gynekologinen tai suolistotoimenpide TS165 Seulonta TS175 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TS180 Videovastaanotto TS185 Konsultaatio TS160 Muu toimenpide TS170 Ei toimenpidettä TS190 Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Terveydenhoitajan vastaanotto Määräaikaistarkastus TN10 Sovittu kontrolli TN20 Rokotus / injektio / infuusio TN30 Laboratoriokokeen otto TN40 Tutkimuspyyntö TN45 Sairaudenhoito TN50 Laaja terveysneuvonta TN60 Terapeuttinen keskustelu TN70 Lääkityksen järjestäminen TN80 Ultraäänitutkimus TN90 Terveystarkastus / terveystodistus TN95 Hoitoneuvottelu TN100 Seulonta TN105 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TN130 Videovastaanotto TN125 Konsultaatio TN110 Lähete erikoissairaanhoitoon TN115 Muu toimenpide TN120 Ei toimenpidettä, th TN140 Sivu 18/20

19 APR perusluokitukset Liite 1(5) Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Kuntoutus Akuuttihoito TF10 Sairaanhoito / terapia TF20 Kuntoneuvola TF30 Apuväline- ja kodin muutostyöarvio TF40 Asiantuntijatoiminta TF50 Apuvälinelainaus/-sovitus TF60 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TF80 Konsultaatio TF65 Muu toimenpide TF70 Ei toimenpidettä TF90 Työyksikkö Luokka Koodi Mielenterveysyksikkö Psykiatrinen/psykologinen tutkimus TP10 Terapeuttinen keskustelu TP15 Yksilö-, perhe tai ryhmäterapia TP20 Toiminnallinen terapia TP25 Hoitoneuvottelu TP30 Hallinnollinen toimenpide TP31 Lääkityksen aloitus, muutos tai järjestäminen TP32 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto TP35 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TP50 Konsultaatio (toinen työntekijä) TP230 Tutkimuspyyntö TP290 Lähete erikoissairaanhoitoon TP300 Välittömän sairaalahoidon valmistelu TP310 Muu toimenpide TP40 Ei toimenpidettä TP60 Työyksikkö Luokka Koodi Työterveyshuolto Työhönsijoitustarkastus TT10 Myöhempi tarkastus TT20 Rokotus / injektio / infuusio TT30 Laboratoriokokeen otto TT40 Tutkimuspyyntö TT45 Sairaudenhoito TT50 Laaja terveysneuvonta TT60 Terapeuttinen keskustelu TT70 Lääkityksen järjestäminen TT80 Hoitoneuvottelu TT90 Toimintatutkimus TT110 Tulkki- ja avustajapalvelu TT140 Konsultaatio TT100 Lähete kuntoutukseen TT120 Muut toimenpide TT130 Ei toimenpidettä TT150 Sivu 19/20

20 APR perusluokitukset Liite 1(6) Jatkosuunnitelma Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Uusi vastaanottoaika / sovittu seuranta TL240 toimintayksiköillä Puhelinaika TL250 Kirje/sähköinen yhteydenotto TL255 Ohjaus (toiselle) lääkärille TL265 Ohjaus muulle terveydenhuollon työntekijälle TL270 Ohjaus sosiaalitoimeen TL271 Ohjaus päihdepalveluihin TL272 Ei jatkotoimenpidettä TL295 Sivu 20/20

Diabeteksen hoidon vertailu APR:n avulla. Outi Elonheimo Dosentti, LKT 19.5.2010 APR-benchmarking-seminaari Kouvola

Diabeteksen hoidon vertailu APR:n avulla. Outi Elonheimo Dosentti, LKT 19.5.2010 APR-benchmarking-seminaari Kouvola Diabeteksen hoidon vertailu APR:n avulla Outi Elonheimo Dosentti, LKT 19.5.2010 APR-benchmarking-seminaari Kouvola Kaksi tarkastelutapaa 1. ASL-sairausryhmittäinen 1 kk aineisto Kuvaa kuukauden otoksen

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä laajennetun alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän (alue-sote-epr) mahdollisuuksista alueellisten hoitokokonaisuuksien ryhmittelyssä ja kustannusten

Lisätiedot

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja professori 17.2.2016 Rakenteellisesta toiminnalliseen integraatioon Rakenteellinen integraatio -> mahdollistaa,

Lisätiedot

AvoHILMO Kysymyksiä Esityksen nimi / Tekijä 1

AvoHILMO Kysymyksiä Esityksen nimi / Tekijä 1 AvoHILMO Kysymyksiä 5.11.2009 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 HTA: Asetus 1019/2004: Välitön yhteydensaaminen HTA: selvitetään yhteydenoton syy, sairauden oireet ja niiden vaikeusaste sekä kiireellisyys

Lisätiedot

Asiakas- ja potilasryhmitykset

Asiakas- ja potilasryhmitykset Asiakas- ja potilasryhmitykset Outi Elonheimo Dosentti, LKT Tutkimusjohtaja, FCG Konsultointi 7.9.2016 FinDRG-verkostohankkeen kick off 8.9.2016 Page 1 Miten potilasryhmitys (tuotteistus) tehdään terveydenhuollossa?

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

Kahdesta yhdeksi APR/EPR- ja pdrg-ryhmittelijöiden yhdistäminen

Kahdesta yhdeksi APR/EPR- ja pdrg-ryhmittelijöiden yhdistäminen Kahdesta yhdeksi APR/EPR- ja pdrg-ryhmittelijöiden yhdistäminen Anne Puumalainen ja Virpi Pitkänen 1.12.2016 Kotka DRG-käyttäjäpäivät 30.11.2016 Page 1 Virpi Pitkänen, Anne Puumalainen Tapahtunutta FCG:n

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Potilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia

Potilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia Potilaskohtainen kustannuslaskenta TERE-hankkeen tuloksia Keski-Suomen SOTE 2020 Peurunka II 15.4.2015 Talousjohtaja Aija Suntioinen, Ksshp TERE-järjestelmä Taustaa ja perustietoa mikä ihmeen TERE? Hankkeen

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen terveyskeskuksissa (ei sisällä suun terveydenhuoltoa) Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille, huhtikuu 2008 Selvitys Kysely toteutettiin huhtikuussa 2008 Luonteeltaan selvitys:

Lisätiedot

Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke

Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke Asiakasryhmittelyllä palveluketjun tuottavuus näkyväksi FinDRG-hanke Petra Kokko, toimialajohtaja FCG Konsultointi Oy Sote-johdon neuvottelupäivät, Kuntatalo 14.2.2017 15.2.2017 Page 1 Sisältö: Petra Kokko

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

SOTE-tieto tuottajan näkökulmasta Kati Myllymäki johtajaylilääkäri kehittämisyksikön johtaja ESSOTE

SOTE-tieto tuottajan näkökulmasta Kati Myllymäki johtajaylilääkäri kehittämisyksikön johtaja ESSOTE SOTE-tieto tuottajan näkökulmasta Kati Myllymäki 16.9.2016 johtajaylilääkäri kehittämisyksikön johtaja ESSOTE ESSHP >>> ESSOTE PTH+ ESH+ SOS shp perussopimuksen muutos 1.3.2016 fuusio1.1.2017 (jäsenkuntien

Lisätiedot

EPR- analyysi raportti. kasteesso. hankejohtaja Jarmo Lappalainen

EPR- analyysi raportti. kasteesso. hankejohtaja Jarmo Lappalainen EPR- analyysi raportti kasteesso hankejohtaja Jarmo Lappalainen 1. Johdanto ESSO-hankkeen keskeisenä osatavoitteena oli palveluketjujen ja palveluiden sujuvuuteen liittyvien keskeisten haasteiden löytäminen

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino

SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA /Petteri Heino SIFT-TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISHANKE RAKENTEELLISEN SOSIAALITYÖN NÄKÖKULMASTA 13.10.2016/Petteri Heino Lähtökohtia työskentelylle Taustalla yli kymmenen vuoden työskentely sosiaalihuollon tiedontuotannon

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa

Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa Tiedolla johtaminen SOTEssa alueelliset tietovarastot vaikuttavuuden, kustannusten ja tuottavuuden seurannassa Miika Linna, FCG, Aalto yliopisto 14.9. 2016 22.9.2016 Page 1 Lähtökohdat mitä alueellisilla

Lisätiedot

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2

Keskitetyt palvelut. Taustamateriaalia työpaja 2 Keskitetyt palvelut Taustamateriaalia 10.5.2016 - työpaja 2 Aineisto Tarkastelujakso 2014-2015 Rovaniemi PTH Kontaktit & osastojaksot (A1,A2,K3) LKS Kontaktit & osastojaksot Kontaktit sisältävät kaikki

Lisätiedot

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä

Hannus- Kurkela- Palokangas. Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Hannus- Kurkela- Palokangas Paljon palveluita käyttävät asiakkaat Oulun yhteispäivystyksessä Taustaa: - Tarkoituksena on selvittää millaisia ovat Oulun yhteispäivystyksen paljon palveluita käyttävät oululaiset

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla

Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla Prevalenssitutkimukset keskussairaalassa ja terveyskeskusten vuodeosastoilla 42. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Vantaa Maire Matsinen Hygieniahoitaja Keski-Suomen keskussairaala

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa

Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä. Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa Tutkimus kehittää terveyskeskustyötä Akateemisen terveyskeskuksen rekryseminaari Kotkassa 29.8.2014 Akateeminen terveyskeskus Tieteestä toiminnaksi Akateeminen terveyskeskus Ensimmäinen perusterveydenhuollon

Lisätiedot

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1 AvoHILMO 1(17) Sisältö Sisältö... 1 Tavoitteet... 1 Muutokset edelliseen ohjeeseen... 2 Periaatteet... 2 Rakenne... 3 Yksilötapahtuma... 3 Yhteisötapahtuma... 4 Rakenne-esimerkki... 4 Kentät... 6 Kenttien

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 2.6.215] KUUKAUSIRAPORTTI HUHTIKUU 215 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/21 Huhtikuu 215 HUHTIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Huhtikuun raportin perusteella voidaan toiminnan osalta todeta seuraavaa: lastensuojelun

Lisätiedot

Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista

Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista Kustannukset per potilas laskenta ohjaamaan asiakaskeskeistä johtamista Petra Kokko, toimialajohtaja 16.2.2017 16.2.2017 Page 1 Petra Kokko Kokonaiskustannuslaskenta Sisältö Välisuoritelaskenta ja potilaskohtainen

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua?

Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Mikä on terveydenhuollon peruspalvelua ja mikä erikoispalvelua? Antti Turunen 26.1.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Käsitteet ovat epämääräisiä Peruspalvelussa potilas voi

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 6.4.215] KUUKAUSIRAPORTTI HELMIKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Helmikuu 216 HELMIKUU PÄHKINÄNKUORESSA Helmikuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET ALKAEN Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto 16.9.2016 TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2017 ALKAEN LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA

MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki

Lisätiedot

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Seinäjoki: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Soini: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP

Lisätiedot

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Töysä: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan SHP

Lisätiedot

Perusturvalautakunta liite nro 1

Perusturvalautakunta liite nro 1 Perusturvalautakunta 16.8.2016 liite nro 1 1/5 ASIAKASMAKSULAIN JA - MUKAISET LAITOSHOIDON JA TERVEYDENHUOLLON AVOHOIDON ASIAKASMAKSUT 1.1.2017 VOIMASSA OLEVAN AVOHOIDON MAKSUT Maksukatto 691,00 Vuosimaksu

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Kurikka: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Hilmo ja siihen liittyvät haasteet Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Mikä on HILMO?

Lisätiedot

Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Alajärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I

Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Tammi-huhtikuu 4/2008 Osavuosikatsaus I Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitopäivät Maksut ja laskutukset Hoidossa olleet potilaat Hoitojaksot Hoidon aloittamista

Lisätiedot

Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Evijärvi: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi

Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi Ylistaro: Erikoissairaanhoidon kustannusten ja käytön analyysi VK ESH:n laskennalliset kustannukset HILMO- tietojen* perusteella eri sairaaloiden hinnoin vuotta kohti Hilmo 2005-2007 * Etelä- Pohjanmaan

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Uutta integraatioon. Eeva Ketola, LT, emba johtajalääkäri Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus

Uutta integraatioon. Eeva Ketola, LT, emba johtajalääkäri Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus Uutta integraatioon Eeva Ketola, LT, emba johtajalääkäri Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus 16.2.2016 Sisältö: tausta pdrg ddrg hyödyntäminen kolme esimerkkiä ja dynaaminen näkymä 16.2.2016 2 Palvelujen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE

TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 1 STLTK 28.10.2015 Liite 3 A TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2017-2018 TOIMIELIN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena on tuottaa palveluita, 1. joilla

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

AvoHILMO Tietosisältö palvelutapahtuman eri vaiheissa Pirjo Tuomola

AvoHILMO Tietosisältö palvelutapahtuman eri vaiheissa Pirjo Tuomola AvoHILMO Tietosisältö palvelutapahtuman eri vaiheissa Pirjo Tuomola 15.6.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 AvoHILMO -prosessi kirjaajilta tiedon käyttäjille 2 Opas Raportointi Koodistopalvelin/tietorakenteet

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi..

Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA. Nimi.. Sairaanhoitajan/terveydenhoitajan laajentunut tehtäväkuva SAIRAANHOITAJAN/TERVEYDENHOITAJAN OPINTOKIRJA Nimi.. Ilomantsin kunta, terveyskeskus 1.8.2011 Johdanto Tämä opintokirja on tarkoitettu sairaanhoitajan/terveydenhoitajan

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kysely kansanterveyshoitajille 2011 Yhteenvetoraportti, N=18, Julkaistu: 19.5.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Valitse terveysasema, jolla työskentelet Seutu I 9 50,00% Seutu II 3 16,67% Seutu III

Lisätiedot

AvoHILMO Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola

AvoHILMO Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola AvoHILMO Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola 15.6.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tieto-osaston tehtävät eri kokonaisuuksina TILASTOTUOTANTO Suomen viralliset tilastot Kansainväliset tilastot Hoitoon

Lisätiedot

Raskaudenkeskeytys. LPSHP neuvolatyöryhmä. LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi

Raskaudenkeskeytys. LPSHP neuvolatyöryhmä. LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi Raskaudenkeskeytys LPSHP neuvolatyöryhmä LL Heli Hyrkäs Erikoislääkäri Pia Vittaniemi Raskaudenkeskeytys ja -ehkäisy Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella huolestuttavan paljon raskaudenkeskeytyksiä

Lisätiedot

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki

SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta. Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki SOTE palveluiden järjestäjä seuraa voimavarojen käyttöä ja vaikuttavuutta Markku Tervahauta, LT palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki Esityksen sisältö Terveyden määritelmä Avainasiakkuudet Kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole Ltk 15.2.2012 s. 1/6 IKÄIHMISTEN ELÄMÄNLAADUN TURVAAMINEN 264 761 181 (43,1 %) Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa

Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Olkapääoireisen potilaan hoito perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa Hoitoketjut Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä 30.1.2014 Hoitoketjun tavoite Päivystykselliset

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi.

Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. Ketterä suomalainen tietojärjestelmätoimittaja palveluksessasi. 40 vuotta asiantuntijuutta Meillä on 40 vuoden kokemus sosiaali ja terveydenhuollosta. Haluamme jatkossakin kehittää parhaita ratkaisuja

Lisätiedot

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja

8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja 8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat

Lisätiedot

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI [julkaisu ja jakelu 29.6.216] KUUKAUSIRAPORTTI TOUKOKUU 216 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/19 Toukokuu 216 TOUKOKUU PÄHKINÄNKUORESSA Toukokuun 216 toimintaa ja taloutta koskevan raportin perusteella voidaan todeta

Lisätiedot

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella

Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Lääkärinlausunnot ja hyvä yhteistyö Salon alueella Salon nykyisen mallin tarina Idea nykyiseen toimintamalliin Muutama vuosi sitten Salon kaupungin terveyskeskuksen kuntoutusyksikössä oli fysiatrian erikoistuvan

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa

AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa AvoHILMOn hyödyntäminen seurannassa Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon laajat terveystarkastukset -seminaari 12.11.2013 29.10.2013 Ylilääkäri Marjut Frantsi-Lankia 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja

Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, Marja-Leena Arffman Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkehoidon toteuttaminen vanhuspalveluissa Vanhustyön johdon päivä, PSAVI, 20.3.2014 Terveydenhuollon ylitarkastaja Lääkkeen käyttötarkoitukset Lievittää oireita Lääke Auttaa terveydentilan tai sairauden

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI

Yhtymähallitus Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI Yhtymähallitus 22.5.2012 63 Liite 4 KUUKAUSIRAPORTTI MAALISKUU 2012 KUUKAUSIRAPORTTI sivu 2/35 MAALISKUU PÄHKINÄNKUORESSA Maaliskuun yhteenveto löytyy maaliskuun osavuosikatsauksesta. KUUKAUSIRAPORTTI

Lisätiedot

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC

Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Päivähoidon ja koulun epidemiahoidon ABC Alueellinen tartuntatautipäivä 2.2.2016 Miia koskinen Aluehygieniahoitaja Sairaanhoitaja YAMK Käsitteitä Tartuntatauti = tauti, joka aiheuttaja siirtyvät välillisesti

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP

Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät 1-4/2015 ja TP Horisontti 6 000 Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret: hoitopäivät ja 5 000 4 000 3 000 1 000 1 161 649 263 600 518 271 1 749 542 960 2 288 1 384 4 348 960 3 261 120 365 600 2 165 14 TP14 14

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat?

Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Mihin potilasryhmiin lääkekustannukset kasautuvat? Leena K Saastamoinen, FaT Jouko Verho, VTT Kelan tutkimusosaston seminaari 6.6.2012 Mitä tiedettiin? Lääkekustannusten lähes jatkuva kasvu. Lääkekustannusten

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tilastointi Anja Juutilainen Ma vastaava terveydenhoitaja/ Kuopio

Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tilastointi Anja Juutilainen Ma vastaava terveydenhoitaja/ Kuopio Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tilastointi 8.6.2016 Anja Juutilainen Ma vastaava terveydenhoitaja/ Kuopio Yksilökohtainen opiskeluhuolto Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan yksittäisille

Lisätiedot

Sairaanhoidon kysyntäpaineen juurisyy: onko kansansairauksien ennaltaehkäisyssä parannettavaa?

Sairaanhoidon kysyntäpaineen juurisyy: onko kansansairauksien ennaltaehkäisyssä parannettavaa? Risto Mäkinen Johtajalääkäri Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka ei sidonnaisuuksia Sairaanhoidon kysyntäpaineen juurisyy: onko kansansairauksien ennaltaehkäisyssä parannettavaa? 9.6.2016 Konsta

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p.

HUKKA II - mistä kyse. Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. HUKKA II - mistä kyse Riikka Maijala, TtM, YTM, suunnittelija, VSSHP Kehittämispalvelut -yksikkö riikka.maijala@tyks.fi, p. 050 3639 761 Lean terveydenhuollossa Mikrotaso: käytännön toiminnassa tapahtuva

Lisätiedot