Avohoidon potilasryhmitys, Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Avohoidon potilasryhmitys, Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset"

Transkriptio

1 Avohoidon potilasryhmitys, APR Perusterveydenhuollon avotoiminnan tuotteistuksen sisältömääritykset Versio

2 APR Avohoidon potilasryhmitys Yleistä APR on DRG Medicals Systems Oy:n (DMS) luoma terveyskeskuksen toiminnan johtamisen tietojärjestelmä. APR-tiedon avulla voidaan terveyskeskuksen rajalliset resurssit kohdentaa tarkemmin ja saada aikaan kustannussäästöjä sekä tehostuneiden hoitokäytäntöjen myötä parempia hoitotuloksia APR tuottaa tietoa väestön palvelujen tarpeesta, palvelujen käytöstä ja palvelujen sisällöstä. Terveyskeskus saa toimintansa kannalta tärkeää tietoa siitä, mitä potilaita hoidetaan mitä potilaille tehdään paljonko tämä maksaa? APR-tiedon avulla tarkastellaan myös työnjakoa eri henkilöstöryhmien välillä sekä terveyskeskuksen toiminnan tuottavuutta. APR:llä terveyskeskuksen toiminta tuotteistetaan kuvaamalla sitä sairaus- tai potilasryhmien hoitoprosesseina. APR-tuotteistus mahdollistaa hoitoprosessien kriittisen tarkastelun miten työ jakautuu eri ammattiryhmien välille, tehdäänkö oikeita asioita ja sisältääkö prosessi tarpeettomia toimintoja? APR-tietojärjestelmä on terveyskeskuksen strategisen ja operatiivisen suunnittelun ja johtamisen apuväline mm. vertailtaessa eri yksiköiden toimintakäytäntö- ja tuottavuuseroja ja niiden muuttumista ajan kuluessa. Saatavien tietojen avulla voidaan terveyskeskustoimintaan käytettäviä resursseja kohdentaa ja toimintakäytäntöjä kehittää siten, että väestölle kyetään antamaan sen tarvitsemat palvelut voimavaroja tehokkaasti käyttäen. Tietoa käytetään myös toteutettujen muutosten seurantaan sekä niiden vaikutusten arviointiin. Yhteisen, koko ajan kasvavan APR tietokannan avulla terveyskeskus voi verrata toimintaansa muiden APR-tietoa keräävien terveyskeskusten toimintaan (benchmarking). APR on tarkoitettu käytettäväksi jatkuvaan terveyskeskustoiminnan seurantaan ja kehittämiseen. APR:n perusluokitukset Terveyskeskuksen toiminnan kuvaaminen tuotteina edellyttää tietoa potilaiden käyntien ja muiden kontaktien syistä sekä heidän hoitonsa sisällöstä. APR-ryhmitys muodostetaan kahdesta pääluokituksesta, Avohoidon sairausluokituksesta (ASL) ja Avohoidon toimintoluokituksesta (ATL), sekä potilaskontaktin tyyppiä ja luonnetta kuvaavista lisämääreistä. Kirjaajan tiedot poimitaan terveyskeskuksen asiakastietojärjestelmästä. Tiedot kerätään kaikista terveyskeskuksen avovastaanottojen Sivu 2/20

3 potilaskontakteista. Näin voidaan kattavasti kuvata terveyskeskuksen koko avohoitotoiminta, sen potilaskirjo, potilasmääriltään suuret sairausryhmät sekä niihin kuluvat kokonaisresurssit. Luokitukset on muodostettu lääkäreiden, vastaanoton henkilökunnan, neuvola- koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon, työterveyshuollon, mielenterveysyksikön sekä kuntoutuksen toiminnasta. Hammashuoltoa ja kotisairaanhoitoa ei vielä ole luokiteltu, mutta niidenkin toiminta voidaan tarpeen mukaan luokitella. Kuva 1. Avohoidon potilasryhmityksen perusluokitukset Kuva 2. Avohoidon potilasryhmityksen raportointisuuntia määrittävät luokitukset. Sivu 3/20

4 APR-ryhmitysten perusluokitukset luokkineen ja koodeineen on kuvattu liitteessä 1. Avohoidon sairausluokitus, potilaskontaktia kuvaavat tiedot ja hoidon jatkosuunnitelma ovat kaikille ammattiryhmille yhteisiä luokituksia. Avohoidon toimintoluokitus kuvaa kunkin työntekijäryhmän työn sisältöä, joten eri ammattiryhmille on oma toimintoluokitus.. Terveyskeskustyöntekijä kirjaa käytännössä potilaskontaktista vähimmillään potilaan käynnin syyn tai syyt sekä tekemänsä toimenpiteet. Tiedot kirjataan APR:n sähköisellä tiedonsyöttölomakkeella tai vaihtoehtoisesti ICD10- tai ICPC- luokituksia käyttäen. Tavoitteena on, että nämä standarditiedot tulevat jatkossa kirjatuksi samalla tavoin koko Suomessa osana valtakunnallista perusterveydenhuollon potilastiedon keruuta, jota valmistellaan Stakesin johdolla. APR-tietojärjestelmän esikäsittelijä kääntää sitten tiedot APR:n perusluokituksiksi potilasryhmityksiä varten ja APR-ryhmittelijä ryhmittelee potilaat automaattisesti jäljempänä kuvattaviin APR-ryhmiin. Terveyskeskusten avotoiminnan tuotteistus Tuotteiden muodostaminen APR:llä Kaikki palveluntuotanto voidaan kuvata prosesseina ja prosessien kuvaukseen perustuen muodostaa palvelutuotannon tuotteet., Perusterveydenhuollon avovastaanoton tuote kuvaa tietyn sairauden hoitoon kohdistuvaa toimintaprosessia, joka terveyskeskuksessa koostuu usean eri ammattiryhmän antamasta hoidosta (hoito- ja tutkimustoimenpiteet eli toiminnot). Yksittäistä ammattiryhmäkohtaista käyntiä ei voida pitää terveyskeskuksen tuotteena, joten perinteisesti tilastoidut käyntitiedot kuvaavat terveyskeskuksen toimintaa varsin vaillinaisesti. Käynnit ovat osasuoritteita, joista ei yleensä käy ilmi käynnin syy tai mitä potilaalle on terveydenhuollossa tehty. Ne eivät sisällä mitään toiminnan lääketieteellisen laadun tai resurssien käytön mittaamiseen tarvittavaa tietoa. Käynnit ilman sisältökuvausta eivät myöskään ole vertailukelpoisia toistensa kanssa - käynnit eri ammattitaidon ja kokemustaustan omaavilla ammattihenkilöillä eivät ole sisällöltään, terveysvaikutuksiltaan eivätkä voimavarojen kulutukseltaan identtisiä. APR:ssä terveyskeskuksen varsinaiseksi tuotteeksi määritellään hoitoepisodi, joka koostuu potilaan sairauden hoitamiseksi tehdyistä tutkimus- ja hoitotoimenpiteistä. Koska terveyskeskuksessa hoidetaan paljon kroonisia sairauksia toistuvin palveluin ja varsinaista parantavaa hoitoa tai ratkaisua ei aina ole tarjolla, rajataan episodi kuitenkin sen keston eikä tavoitteen täyttymisen (esim. hoidettu potilas ) perusteella.. Käytännön raportoinnissa episodi tarkoittaa potilaan yhden vuoden aikana saamaa palvelukokonaisuutta, APR-tietoja ryhmittelemällä voidaan hoitoprosessi kuvata ja raportoida joko kokonaisuutena tai sen sisältäminä välisuoritteina. EpisodiAPR (eapr) on siis yhden sairauden tai useamman toisiinsa liittyvän sairauden hoitokokonaisuus yhden vuoden aikana. Hoitoprosessin välisuoritteet ovat perusapr:iä (papr-kontaktit). Ne sisältävät yhden hoitokontaktin aikana tehdyt toimenpiteet ja kertovat sairauden hoitokäytännöistä ja resurssien kulutuksesta Sivu 4/20

5 hoitokontaktin aikana. Jokaiselle hoitokontaktin aikana käsitellylle sairaudelle muodostuu oma papr. Tuotteistusryhmittely tehdään automaattisesti APR-ryhmittelijäohjelman avulla eikä se edellytä terveyskeskukselta muuta kuin edellä esitellyn luokitellun tiedon tallentamista hoitokontakteista. Kuva 3. Esimerkki terveyskeskuksen hoitoprosessista. Toiminnan kustannusten ja tuotannon laskeminen APRtuotteistuksen avulla Toiminnoille (ATL) on laskettu kustannuspainot niihin keskimäärin käytetyn työajan ja materiaalikulujen perusteella. Potilaan yhden sairauden hoidon kustannukset saadaan laskemalla yhteen kyseisen sairauden hoitamiseksi tehtyjen toimintojen kustannuspainot. Samaa sairautta sairastavat potilaat yhdistetään potilasryhmiksi (perusapr- ja episodiapr-ryhmät), joiden hoidon sisältö ja vaativuus kuvataan ryhmän hoitamiseksi tehtyjen toimintojen kustannuspainojen avulla. Potilasryhmän keskimääräisen potilaan hoitamiseksi käytettyjä voimavaroja kuvaa potilasryhmän keskimääräinen kustannuspaino. Sitä, kuinka paljon terveyskeskus käyttää kokonaisuudessaan voimavarjoja kyseisen sairauden hoitoon, kuvataan potilasryhmän kokonaispainosummana. Kumpikin voimavarojen käytön mittari kuvaa itsessään jo terveyskeskuksen tuotantotapojen järkevyyttä, ammattiryhmien välistä työnjakoa ja tuotannon määrää. Potilasryhmän keskimääräinen kustannuspaino vakioi sairauden vaikeusasteen vaikutuksen resurssien käyttöön, näin sitä voidaan käyttää potilasryhmien tuotannon case mix tarkasteluun terveyskeskusyksiköiden välillä. Sivu 5/20

6 Tuotos tarkoittaa kaikkien tuotettujen episodien yhteismäärää. Tuotosta mitataan laskemalla yhteen tuotettujen episodien kustannuspainot. Saatua tulosta kutsutaan kokonaispainosummaksi. Kokonaispainosummalla ilmaistaan esimerkiksi terveyskeskuksen vuoden aikana tuottamien palvelujen kokonaisresurssien kulutusta, tai pienemmässä mittakaavassa yksittäisen väestövastuualueen potilaiden resurssien käyttöä. Tuottavuuslaskelmissa yhden potilasryhmän painosummaa tai kaikkien potilaiden hoidon kokonaispainosummaa voidaan käyttää sellaisenaan tuotoksen mittayksikköinä. Näitä käytetään siis tuotantoprosessien tehokkuusvertailuissa, tuottavuuden muutoksen mittaamisessa ja potilasryhmien kuormittavuusvertailuissa sellaisenaan. Rahamittaan painosummia konvertoidaan silloin, kun halutaan konkretisoida muutoksia tuottavuudessa tai kuormittavuudessa esimerkiksi budjettisuunnittelussa. Terveyskeskusten välisessä benchmarkingissa eli vertaiskehittämisessä potilasryhmien painosummia tai keskimääräisiä kustannuspainoja verrataan terveyskeskuksen eri yksiköiden välillä tai eri aikoina. Terveyskeskusten tai yksiköiden välisessä vertailussa käytetään apuna case mix -vakiointia, jonka avulla erot potilaskirjossa ja sen vaativuudessa yhdenvertaistetaan. APR-tuotteet EpisodiAPR-tuote APR-episodi on terveyskeskuksen varsinainen palvelutuote. Episodi voidaan muodostaa vähintään puolen vuoden, mutta mieluummin vuoden tarkastelujaksosta. Näin saadaan riittävän pitkä ajanjakso kuvaamaan hoidon kokonaisuutta. Potilaat sijoittuvat episodiapr-ryhmiin automaattisesti episodialgoritmin avulla. Algoritmi liittää yhteen potilaan kaikki saman sairausryhmän hoitamiseksi tehdyt välisuoritteet, sekä laskee episodin voimavarojen kulutuksen (kustannuspainot). Mikäli potilaalla on pääsairauteensa liittyviä liitännäissairauksia tai komplikaatioita, potilas koodautuu alkuperäisen sairauden komplisoituun episodiryhmään ja episodin kustannuspainon laskennassa otetaan huomioon myös liitännäissairauksien välisuoritteet. Koska suurimmalla osalla terveyskeskuspotilaista on vuoden aikana hoidettu useita eri sairauksia, voi potilas sijoittua useampaan eri episodiapr-ryhmään. Kuvassa 4 on esitetty erityyppisten episodien muodostuminen välisuoritteista. Episodi voi muodostua vähimmillään yhdestä kontaktista ja siihen liittyvistä toiminnoista (ATL). Useimmiten hoitoepisodiin liittyy useampia eri ammattiryhmien hoitokontakteja ja niiden toimenpiteitä. Sivu 6/20

7 Kuva 4. Terveyskeskuksen hoitoepisodien muodostuminen eri ammattiryhmien hoitokontaktien aikaisista toimenpiteistä (ATL) Kuvasta voi myös päätellä, että yhden episodin keskimääräinen kustannuspaino kuvaa paitsi kyseisen potilasryhmän keskimääräisen potilaan hoitamiseksi käytettyjä voimavaroja, myös sitä, miten järkevää on terveyskeskuksen työnjako ammattiryhmien välillä. Alla olevassa taulukossa 1 on Lohjan ja Vihdin terveyskeskusten avohoidon potilaat luokiteltuna suurimpiin hoitoepisodeihin puolen vuoden tarkastelujakson perusteella. EpisodiAPR:n nimi kuvaa sairautta tai sairauksia, joiden vuoksi hoitoa on annettu. Episodeille on laskettu keskimääräiset voimavarojen käytön kustannuspainot. Tämä kuvaa terveyskeskusten toimintakäytäntöjä kyseisessä potilasryhmässä. Yhdistämällä lukumäärä- ja kustannuspainotiedot osoitetaan, paljonko terveyskeskuksessa on tarkastelujakson aikana käytetty voimavaroja kunkin potilasryhmän hoitamiseen (kokonaisresurssien käyttö). Sivu 7/20

8 Taulukko 1. Lohjan ja Vihdin terveyskeskusten 40 resurssienkäytöltään suurinta hoitoepisodia ajalla 12/05-5/06 Lohjan ja Vihdin 40 resurssien käytöltään suurinta episodia (11/05-04/06) eapr Potilaiden lkm Kustannuspaino Kokonaisresurssien käyttö % kokonaisresurssien käytöstä Terve , ,5 15,4 Normaali raskaus , ,9 13,5 Helppohoitoiset infektiot , ,7 9,6 Määräaikaistarkastuksissa havaitut sairaudet , ,1 7,4 Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat , ,7 4,5 Diabetes ja elinkomplikaatiot , ,4 4,4 Lievä vamma , ,0 3,2 Tuki- ja liikuntaelinsairaus , ,2 3,1 Diabetes , ,2 2,8 Selkä- ja kaularangan sairaudet , ,5 2,4 Verenpainetauti , ,8 2,2 Vamma tai myrkytys jälkitiloineen , ,8 2,0 Ihosairaus , ,2 1,9 Lievät vatsavaivat , ,9 1,8 Helppohoitoinen infektio, allergia ja jälkitaudit , ,3 1,7 Selkä- ja kaularangan sairaudet sekä lisäsairaudet , ,8 1,4 Naisen virtsa- ja sukupuolielinsairaus komplikaatioineen , ,3 1,2 Raskaus ja sen aikaiset infektiot ja oireet , ,8 1,2 Krooninen keuhkosairaus ,3 9840,9 1,1 Endokrinologinen sairaus ja liitännäissairaudet ,6 9798,8 1,1 Muu tauti tai sairaus ,0 8895,8 1,0 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt sekä vammat ja vakavat oireet ,4 8839,9 1,0 Verenpainetauti ja valtimotautikomplikaatiot ,5 8493,2 0,9 Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt ,1 7871,3 0,9 Endokrinologinen sairaus ,5 7848,0 0,9 Krooninen keuhkosairaus, infektiot ja muut lisäsairaudet ,0 7694,3 0,9 Korva-, nenä- ja kurkkutauti komplikaatioineen ,7 7433,9 0,8 Neurologinen sairaus lisäsairauksineen ,6 6076,6 0,7 Sydämen rytmihäiriöt ,9 6033,1 0,7 Nivelrikko ,4 5837,5 0,6 Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus ,7 5411,4 0,6 Neurologinen sairaus ,6 5017,1 0,6 Iskeeminen sydänsairaus ,3 4914,3 0,5 Reuma- ja sidekudossairaus sekä komplikaatiot ja lisäsairaudet ,1 4695,5 0,5 Vakavat infektiot ,3 4526,2 0,5 Reuma- ja sidekudossairaus ,6 4465,9 0,5 Nivelrikko, ääreisverenkierron sairaus ja depressio ,8 4362,1 0,5 Muu psyyken sairaus ,4 4208,8 0,5 Iskeminen sydän- ja aivoverenkiertosairaus ,7 4113,4 0,5 Depressio ,3 3961,8 0,4 Muut yhteensä , ,5 4,7 Kaikki yhteensä , ,8 100,0 Sivu 8/20

9 PerusAPR-tuote (papr) Koska terveyskeskuksen toiminnan sisältöä pitää kyetä kuvaamaan myös lyhyinä tarkastelujaksoina, tarvitaan episodiapr-tuotteelle kuvattavissa ja mitattavissa olevat välisuoritteet. PerusAPR-ryhmät (papr) kuvaavat yhden hoitokontaktin aikaista hoitoa. papr-ryhmä yhdistää kontaktin aikana tehdyt toimenpiteet hoidettuihin sairauksiin. Alla olevassa kuvasta näkee, miten eri tavoin papr-ryhmät voivat muodostua ja miten ne liittyvät hoitoepisodeihin (eapr) Kuva 5. papr-ryhmien muodostuminen APR-ryhmittelijä ryhmittelee potilaat automaattisesti papr-ryhmiin.. Kukin sairausryhmä (ASL) on jaettu 3-4 papr-ryhmään, joihin algoritmi jakaa potilaat sen mukaan, miten raskaita toimintoja heille kontaktin aikana on tehty. papr-ryhmien nimet on muodostettu kuvaamaan sairauden hoidon sisältöä ja intensiteettiä yhden kontaktin aikana. Kunkin papr:n voimavarojen kulutus sekä potilastasolla että ryhmätasolla lasketaan aiemmin kuvatulla tavalla. Kuvassa 6 on esitetty verenpainetaudin papr-ryhmät ja niiden sisältämät yleisimmät toimenpiteet. Sivu 9/20

10 Aktiivisia hoitotoimenpiteitä vaativa verenpainetauti Verenpainetaudin työläs tutkimus tai hoito Verenpainetaudin tavanomainen ohjaus ja hoito Verenpainetaudin seuranta ilman toimenpiteitä Toimenpide Kpl Toimenpide Kpl Toimenpide Kpl Toimenpide Kpl Tutkimuspyyntö, 65 Toimenpide 447 Lääkityksen aloitus 831 Ei toimenpidettä, 411 tai muutos, Lääkityksen aloitus 59 Laboratoriokoe/pikatesti, 163 Tutkimuspyyntö, 554 Tutkimuspyyntö, 286 tai muutos, sh. EKG (päivystys), 45 Hallinnollinen toimenpide, 150 Muu toimenpide, sh. 204 Toimintatutkimus, 7 sh. Mittaus vastaan- 44 Tutkimuspyyntö, 73 Terveysneuvonta, 93 Ei toimenpidettä, sh. 4 otolla, Injektio / punktio / nesteen poisto, Seurattava potilas, Välittömän sairaalahoidon valmistelu, Lähete erikoissairaanhoitoon, 29 Lääkityksen aloitus tai muutos, 20 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto, sh. 61 Laaja tutkimus, 75 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto, sh. 61 Lähete erikoissairaanhoitoon, 12 Hoitotarvikejakelu, sh. 44 Ei toimenpidettä, 10 Lääkityksen annostelu / tarkistus, sh. Pikatesti, 8 Sairauden ensikäynti / ohjanta, sh. Terveysneuvonta, 18 Terapeuttinen keskustelu, 15 Sairauden ensikäynti / ohjanta, sh. 51 Kirurginen toimenpide, 36 Apuvälinehankinta, 31 Lähete yksit. tutkimukseen / hoitoon, 27 Gynekologinen / urologinen toimenpide, 7 Terveysneuvonta, 9 Määräaikaistarkastus 21 Lastoitus / teippaus / kipsaus, Kuva 6. Verenpainetaudin papr:ien sisältämät 10 yleisintä toimenpidettä Lohjan terveyskeskuksessa Erot papr:ien lukumäärissä ja niiden keskimääräisissä kustannuspainoissa kertovat hoitokontaktin aikaisista hoitokäytäntöjen eroista. Alla kuvassa 7 on Lohjan ja Vihdin helppohoitoisten infektioiden jakautuminen papr-ryhmiin ja sekä niiden kokonaisresurssien käyttö (= potilaiden lukumäärä x keskimääräinen kustannuspaino) Sivu 10/20

11 Helppohoitoisten infektioiden papr-ryhmien painosummat (lukumäärä x kustannuspaino) Vihti Lohja Aktiivista hoitoa vaativa helppohoitoinen infektio Helppohoitoisen infektion tavanomainen tutkimus, hoito ja ohjaus Helppohoitoisen infektio, ilman aktiivisia toimenpiteitä Kuva 7. Helppohoitoisten infektioiden papr-ryhmät ja niiden aiheuttama resurssien kokonaiskulutus Lohjan ja Vihdin terveyskeskuksissa. Kaikissa kuvatuissa papr-ryhmissä Lohjan painosummat ovat Vihdin vastaavia suuremmat. Tämä kertoo, että Lohjalla näiden ryhmien hoitoon on käytetty yhteensä enemmän resursseja. Näin ollen Lohjalla on tarkasteluajankohtana hoidettu Vihtiä enemmän helppohoitoisia infektioita sairastavia potilaita, jolloin kokonaisresurssien käyttö nousee suuremmaksi. Luonnollista tämä on mm. sen vuoksi, että Lohja on asukasluvultaan Vihtiä suurempi. Mikäli tarkastellaan papr-ryhmien keskimääräisiä kustannuspainoja (kuva 8), tilanne näyttää päinvastaiselta. Lohjan keskimääräiset kustannuspainot ovat Vihdin kustannuspainoja alemmat. Vihdissä on siis yhden potilaan hoitoon käytetty keskimäärin enemmän resursseja. Tämä selittyy jatkoanalyyseissa työnjaon eroilla (kuva 9). Kummassakin kunnassa suuren osan helppohoitoista infektiota sairastavista potilaista hoitaa lääkäri, mutta Vihdissä tämä osuus on Lohjaa suurempi. Kyseessä on siis potilasryhmä, jonka toimintakäytäntöjä muuttamalla saadaan aikaan potentiaalisia säästöjä Sivu 11/20

12 4,5 4,22 4 3,63 3,5 3,09 3 2,85 2,5 2 2,2 2,49 Vihti Lohja 1,5 1 0,5 0 Aktiivista hoitoa vaativa helppohoitoinen infektio Helppohoitoisen infektion tavanomainen tutkimus, hoito ja ohjaus Helppohoitoisen infektio, ilman aktiivisia toimenpiteitä Kuva 8. Helppohoitoisten infektioiden papr-ryhmien kustannuspainot Lohjan ja Vihdin terveyskeskuksissa 100 % 80 % 0,4 6 26,5 13,9 12,9 1,4 4,7 1,2 8,9 34,8 11,5 8,8 5,6 0,8 21,6 5,2 1,6 4,8 17,9 4,9 18,9 60 % 40 % 72,1 80,1 36,8 62,2 86,4 64,1 76,2 67,1 77,6 88,2 80,5 75,5 Työtervh % Tervh % Shoitaja % Lääkäri % 20 % 46,6 35, % Ii Jyväskylä Karkkila Karstula Lohja Nummi-Pusula Pudasjärvi Vaala Utajärvi Vihti Yli-ii Kaikki Kuva 9. Helppohoitoisten infektioiden työnjaon erot terveyskeskuksissa (Ammattiryhmien toimenpiteiden painosummien % -jakaumat) Sivu 12/20

13 Tiedon raportointi terveyskeskukselle APR-tietojärjestelmä muodostaa yksityiskohtaisen terveyskeskusten toimintaaineiston, josta on mahdollisuus tehdä monipuolisia raportteja terveyskeskuksen toiminnan sisällöstä ja tarvittaessa porautua tarkastelemaan poikkeavuuksia aina yksittäisen asiakkaan kontaktitietoihin saakka. Analyysit ja raportit tuotetaan Datawell Oy:n Ecomed Analyzer -ohjelmistolla DMS tuottaa kuukausittain vakioraportit terveyskeskuksen sairausvastaanottotoiminnasta, ehkäisevästä terveydenhuollosta ja avotoiminnasta kokonaisuutena. Ne julkaistaan käyttäjäportaalissa, josta ne ovat helposti luettavissa ja tulostettavissa ilman erillisiä käyttäjätunnuksia. Tarvittaessa DMS tuottaa myös yksityiskohtaisia raportteja asiakasterveyskeskuksen toiveiden mukaisesti. Näistä tehdään valmiit graafiset esitykset. Raportteja voi käyttää esimerkiksi henkilökunnan koulutustilaisuuksissa tai vaikkapa lautakunnan kokouksissa. Ecomed Analyzer -ohjelman omatoimista käyttöä varten terveyskeskus saa käyttäjätunnukset, jotka oikeuttavat pääsyyn oman terveyskeskuksen (tai sovitusti alueen yhteiseen) aineistoon. Asiakkaan on mahdollista tehdä netissä lähes rajattomasti tarkentavia raportteja omasta toiminnastaan valmiiden raporttipohjien avulla. Tarkempi esittely APR-Ecomed-tietojärjestelmästä ja sen raportointimahdollisuuksista löytyy APR. Tietojärjestelmä toiminnan johtamiseen ja kehittämiseen -esitteestä. Sivu 13/20

14 APR-koulutus ja konsultointi Avohoidon potilasryhmityksen mahdollisuuksien täysimittaiseksi hyödyntämiseksi DMS tarjoaa terveyskeskuksille monipuolisia koulutus- ja konsultaatiopalveluja. Käyttöönottovaiheessa järjestämme asiakasterveyskeskuksen kaikille työntekijäryhmilleaprperusluokitusten tallentamisen koulutuksen. Koulutus sisältää APR:n käytön ja hyödyntämisen esittelyn sekä yksityiskohtaisen opastuksen ja kirjalliset ohjeet tiedon tallentamisesta. Myöhemmin annamme ohjausta ja neuvontaa mahdollisissa pulmatilanteissa. Tiedon hyödyntämiseksi koulutamme ja ohjeistamme terveyskeskuksia mm. omien APR-raporttien tekemiseen. Terveyskeskuksen johdolle järjestämme analyysi- konsultaatio- ja kehittämispalveluja, joissa yhteisen seminaarityöskentelyn aikana analysoidaan toimintakäytäntöjen kehittämistarpeet ja sovitaan toteutettavat muutokset. Jatkuvan APR-tiedonkeruun avulla seurataan muutosten toteutumista ja vaikutuksia. Toimintakäytäntöjen kehittämiseen liittyen järjestämme myös muutoksen johtamiskoulutusta. Tarkempi kuvaus koulutuksesta on esitteessä: Terveyskeskuksen johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalvelut. APR -tietojärjestelmän hyödyntämi-nen terveyskeskuksen johtamisessa. APR-Ecomed-tietojärjestelmä sisältää mahdollisuuden APR:ää käyttävien terveyskeskusten väliseen tuotannon ja toimintakäytäntöjen vertailuun. Benchmarking-paketin hankkineet terveyskeskukset saavat käyttöönsä tuotannon ja toimintakäytäntöjen vertailuraportit kerran kuukaudessa sekä tuottavuuden vertailuraportit kerran vuodessa. APR:ää käyttäville terveyskeskuksille pidetään vuosittain vertailukehittämisseminaari, jossa pureudutaan toimintakäytäntöeroihin ja tarkastellaan terveyskeskusten tuottavuutta. Sivu 14/20

15 APR perusluokitukset Liite1(1) Kontaktin tyyppi Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Vastaanottokäynti KO10 toimintayksiköillä Puhelu KO20 Kirje/Sähköinen yhteydenotto KO30 Konsultaatio KO40 Käynti potilaan luona KO50 Ryhmätoiminta KO60 Verkostopalaveri KO80 Muu käynti KO90 Toiminnan tyyppi Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Sairaanhoito TO10 toimintayksiköillä Terveydenhoito TO20 Toimintayksikkö Luokka Vastaanotto Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto Työterveyshuolto Kuntoutus Mielenterveysyksikkö Koodi TY10 TY20 TY30 TY40 TY50 TY60 TY70 TY80 Ammattiryhmä Luokka Lääkäri Sairaanhoitaja Terveydenhoitaja Kuntoutusyksikön työntekijä Mielenterveysyksikön työntekijä Työterveyshoitaja Koodi AM10 AM20 AM30 AM40 AM50 AM60 Kontaktin luonne Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Ensikäynti LU10 toimintayksiköillä Seurantakäynti LU20 Kiireellinen käynti LU30 Sivu 15/20

16 APR perusluokitukset Liite1(2) Avohoidon sairausluokitus ASL Luokka Verenpainetauti Iskeeminen sydänsairaus ja sydäninfarkti Sydämen rytmihäiriöt Sydämen vajaatoiminta tai muu sydänsairaus Ääreisverenkierron sairaudet Aivoverenkiertohäiriö Muu neurologinen sairaus Dementia tai vanhuudenheikkous Diabetes komplikaatioineen Muu endokrinologinen sairaus Krooninen keuhkosairaus Nivelrikko Selkä- ja kaularangan sairaudet Muu tuki- ja liikuntaelinsairaus Vamma tai myrkytys Reuma- ja sidekudossairaus Mahavaivat Korva-, nenä- ja kurkkutauti Naisen virtsa- ja sukupuolielinsairaus Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus Virtsatieinfektio tai munuaistulehdus Pahanlaatuinen kasvain Ihosairaus Silmäsairaus Depressio Skitsofrenia Muu psyyken sairaus Lapsen tai nuoren psyyken tai kehityksen häiriöt Kehitysvamma tai epämuodostumat Veren tai verta muodostavien elinten sairaudet Päihteiden väärinkäyttö Raskaus, synnytys ja niiden komplikaatiot Helppohoitoiset infektiot Vakavat infektiot Muut tartuntataudit Allergiaoireet Oireet tai tarkemmin määrittelemättömät tilat Muu tauti tai sairaus Terve Koodi SL10 SL20 SL30 SL40 SL50 SL60 SL70 SL80 SL90 SL100 SL110 SL120 SL130 SL140 SL150 SL170 SL180 SL200 SL210 SL220 SL230 SL240 SL250 SL260 SL270 SL280 SL290 SL300 SL310 SL320 SL330 SL340 SL360 SL370 SL380 SL390 SL400 SL410 SL420 Sivu 16/20

17 APR perusluokitukset Liite 1(3) Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Lääkärin vastaanotto Kirurginen toimenpide TL10 KNK-toimenpide TL20 Silmätoimenpide TL30 Gynekologinen/urologinen toimenpide TL40 Tähystystutkimus TL50 Laaja tutkimus TL60 Hallinnollinen toimenpide TL70 Terapeuttinen keskustelu TL80 Terveysneuvonta TL90 Lähete yksityiseen tutkimukseen/hoitoon TL100 Apuvälinehankinta TL110 Lääkityksen aloitus tai muutos TL120 Injektio / punktio / nesteen poisto TL130 Lastoitus / teippaus / kipsaus TL140 Mittaus vastaanotolla TL150 Pikatesti TL160 EKG (päivystys) TL170 Seurattava potilas TL180 Elvytys TL190 Määräaikaistarkastus neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa TL200 Sovittu kontrolli neuvolassa tai kouluterveydenhuollossa TL210 Rasitus-EKG TL220 Ultraäänitutkimus TL225 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TL230 Tutkimuspyyntö TL235 Videovastaanotto TL238 Konsultaatio (toinen työntekijä) TL260 Lähete erikoissairaanhoitoon TL280 Välittömän sairaalahoidon valmistelu TL290 Ei toimenpidettä TL300 Sivu 17/20

18 APR perusluokitukset Liite 1(4) Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Sairaanhoitajan vastaanotto Ompeleiden poisto TS10 Haavan hoito TS20 Teippaus/ kipsaus / lastoitus TS30 Terveystarkastus TS40 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto TS50 Toimintatutkimus TS60 Tartuntatautineuvonta TS70 KNK- tai silmätoimenpide TS80 Hoitotarvikejakelu TS90 Kroonisen sairauden kontrolli TS100 Sairauden ensikäynti / ohjanta TS110 Sairauslomatodistus TS120 Terapeuttinen keskustelu TS130 Tutkimuspyyntö TS135 Laboratoriokoe/pikatesti TS140 Lääkityksen annostelu/tarkistus TS150 Urologinen, gynekologinen tai suolistotoimenpide TS165 Seulonta TS175 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TS180 Videovastaanotto TS185 Konsultaatio TS160 Muu toimenpide TS170 Ei toimenpidettä TS190 Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Terveydenhoitajan vastaanotto Määräaikaistarkastus TN10 Sovittu kontrolli TN20 Rokotus / injektio / infuusio TN30 Laboratoriokokeen otto TN40 Tutkimuspyyntö TN45 Sairaudenhoito TN50 Laaja terveysneuvonta TN60 Terapeuttinen keskustelu TN70 Lääkityksen järjestäminen TN80 Ultraäänitutkimus TN90 Terveystarkastus / terveystodistus TN95 Hoitoneuvottelu TN100 Seulonta TN105 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TN130 Videovastaanotto TN125 Konsultaatio TN110 Lähete erikoissairaanhoitoon TN115 Muu toimenpide TN120 Ei toimenpidettä, th TN140 Sivu 18/20

19 APR perusluokitukset Liite 1(5) Avohoidon toimintoluokitus ATL Työyksikkö Luokka Koodi Kuntoutus Akuuttihoito TF10 Sairaanhoito / terapia TF20 Kuntoneuvola TF30 Apuväline- ja kodin muutostyöarvio TF40 Asiantuntijatoiminta TF50 Apuvälinelainaus/-sovitus TF60 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TF80 Konsultaatio TF65 Muu toimenpide TF70 Ei toimenpidettä TF90 Työyksikkö Luokka Koodi Mielenterveysyksikkö Psykiatrinen/psykologinen tutkimus TP10 Terapeuttinen keskustelu TP15 Yksilö-, perhe tai ryhmäterapia TP20 Toiminnallinen terapia TP25 Hoitoneuvottelu TP30 Hallinnollinen toimenpide TP31 Lääkityksen aloitus, muutos tai järjestäminen TP32 Rokotus / injektio / infuusio / näytteen otto TP35 Tulkki- ja muu avustajapalvelu TP50 Konsultaatio (toinen työntekijä) TP230 Tutkimuspyyntö TP290 Lähete erikoissairaanhoitoon TP300 Välittömän sairaalahoidon valmistelu TP310 Muu toimenpide TP40 Ei toimenpidettä TP60 Työyksikkö Luokka Koodi Työterveyshuolto Työhönsijoitustarkastus TT10 Myöhempi tarkastus TT20 Rokotus / injektio / infuusio TT30 Laboratoriokokeen otto TT40 Tutkimuspyyntö TT45 Sairaudenhoito TT50 Laaja terveysneuvonta TT60 Terapeuttinen keskustelu TT70 Lääkityksen järjestäminen TT80 Hoitoneuvottelu TT90 Toimintatutkimus TT110 Tulkki- ja avustajapalvelu TT140 Konsultaatio TT100 Lähete kuntoutukseen TT120 Muut toimenpide TT130 Ei toimenpidettä TT150 Sivu 19/20

20 APR perusluokitukset Liite 1(6) Jatkosuunnitelma Työyksikkö Luokka Koodi Sama jaottelu kaikilla Uusi vastaanottoaika / sovittu seuranta TL240 toimintayksiköillä Puhelinaika TL250 Kirje/sähköinen yhteydenotto TL255 Ohjaus (toiselle) lääkärille TL265 Ohjaus muulle terveydenhuollon työntekijälle TL270 Ohjaus sosiaalitoimeen TL271 Ohjaus päihdepalveluihin TL272 Ei jatkotoimenpidettä TL295 Sivu 20/20

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus. 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT

Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus. 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Avohoidon potilasryhmitys (APR) Terveyskeskuksen avotoiminnan tuotteistus ja hoitoprosessin kuvaus 1.10.2008 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Terveyskeskusten avotoiminnan tuotteistaminen Mikä on tuotteistus?

Lisätiedot

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus

eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus eapr -ryhmittely: prosessijohtamista tukeva perusterveydenhuollon tuotteistus Tuotteistus/potilasryhmitys terveydenhuollossa! Tuotteistuksella ymmärretään monentasoisia asioita yksittäiset toimenpiteet

Lisätiedot

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari

Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari tuotteistus Hiiden terveyskeskusten toimintakäytäntöjen kehittämishanke Mitä on tehty ja saavutettu? Seurantaseminaari Lähtökohta! Lohjan perusturvalautakunta 20.8.2003: Perusturvakeskus käynnistää välittömästi

Lisätiedot

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus

Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua. Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Miten tietoja voi hyödyntää johtamisessa? Tuotteistamisesta apua Outi Elonheimo Dosentti, LKT Helsingin yliopisto 23.9.2009 Avo-HILMO-koulutus Esimerkki avohoidon nykyisestä tilastoinnista Perusterveyden

Lisätiedot

Diabeteksen hoidon vertailu APR:n avulla. Outi Elonheimo Dosentti, LKT 19.5.2010 APR-benchmarking-seminaari Kouvola

Diabeteksen hoidon vertailu APR:n avulla. Outi Elonheimo Dosentti, LKT 19.5.2010 APR-benchmarking-seminaari Kouvola Diabeteksen hoidon vertailu APR:n avulla Outi Elonheimo Dosentti, LKT 19.5.2010 APR-benchmarking-seminaari Kouvola Kaksi tarkastelutapaa 1. ASL-sairausryhmittäinen 1 kk aineisto Kuvaa kuukauden otoksen

Lisätiedot

Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot

Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot Hiiden terveyskeskusten seurantatiedot Seurantaseminaari 31.1.27 Toiminnan tarkastelu! 1 suurinta potilasryhmää (papr-ryhmää) Aineistona koko terveyskeskuksen aineisto! Seurantaan valitut sairausryhmät

Lisätiedot

Mihin pilotti koneen ohjaa?

Mihin pilotti koneen ohjaa? Mihin pilotti koneen ohjaa? Terveyskeskusten tuottavuus VATT Kati Myllymäki, Kouvola 30.5.2011 Kuolleisuus ja sen syyt vaihtelevat maakunnittain!"#$%&'()*+,-./01,.23./0,45'+4,),3(04()66.,2((204()6.1+/277/01(4++/01++4(//,8+,/0!99:#;

Lisätiedot

Terveyskeskuksen johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalvelut. APR -tietojärjestelmän hyödyntäminen terveyskeskuksen johtamisessa

Terveyskeskuksen johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalvelut. APR -tietojärjestelmän hyödyntäminen terveyskeskuksen johtamisessa Terveyskeskuksen johdon analyysi-, konsultaatio- ja kehittämispalvelut APR -tietojärjestelmän hyödyntäminen terveyskeskuksen johtamisessa Avohoidon potilasryhmitys ja sen käyttö Terveyskeskuksen toiminnan

Lisätiedot

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa. 17.4.2013 Klas Winell Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa 17.4.2013 Klas Winell Rakennuspalikat Omien resurssien analyysi Kohdeväestön analyysi Nykyisen toiminnan määrä, laatu, vaikuttavuus ja terveyshyöty analyysi

Lisätiedot

Kirjaaminen hoitajien työssä Leena Mänttäri TtM, johtava ylihoitaja Kouvolan terveyskeskus

Kirjaaminen hoitajien työssä Leena Mänttäri TtM, johtava ylihoitaja Kouvolan terveyskeskus Kirjaaminen hoitajien työssä Leena Mänttäri TtM, johtava ylihoitaja Kouvolan terveyskeskus Leena Mänttäri 1 Potilas- ja terveyskertomuksen historiaa Potilaskertomus on kehittynyt yksittäisen lääkärin tekemien

Lisätiedot

Mitä tiedämme terveyskeskusten potilastyön sisällöstä?

Mitä tiedämme terveyskeskusten potilastyön sisällöstä? Mitä tiedämme terveyskeskusten potilastyön sisällöstä? Porvoo 9.2.2011 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Tilaajapäällikkö Kouvola/terveyspalvelut 9.2.2011 Kati Myllymäki 1 Esityksen rakenne Kouvolan tuotteistaminen

Lisätiedot

Tiedot potilaista ja palveluista pohja työn suunnitteluun ja potilastyön kehittämiseen

Tiedot potilaista ja palveluista pohja työn suunnitteluun ja potilastyön kehittämiseen Tiedot potilaista ja palveluista pohja työn suunnitteluun ja potilastyön kehittämiseen Outi Elonheimo Dosentti, LKT, kliininen opettaja Helsingin yliopisto 13.3.2009 Kuinka moni pääsee suunnittelemaan

Lisätiedot

Terveyskeskusten tuottavuus - Kuinka sitä tulee tutkia ja miksi se tarjoaa edellytykset tehokkaampaan tuotantoon?

Terveyskeskusten tuottavuus - Kuinka sitä tulee tutkia ja miksi se tarjoaa edellytykset tehokkaampaan tuotantoon? Terveyskeskusten tuottavuus - Kuinka sitä tulee tutkia ja miksi se tarjoaa edellytykset tehokkaampaan tuotantoon? Timo Seppälä VTT (kansantaloustiede), erikoistutkija Kuntamarkkinat 14.9.2011 GOVERNMENT

Lisätiedot

Miksi tutkia terveyskeskusten tuottavuutta? Tavoitteet ja toimintasuunnitelma

Miksi tutkia terveyskeskusten tuottavuutta? Tavoitteet ja toimintasuunnitelma Miksi tutkia terveyskeskusten tuottavuutta? Tavoitteet ja toimintasuunnitelma Timo Seppälä VTT, erikoistutkija Terveyskeskusten tuottavuus tutkimushanke, aloitusseminaari GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC

Lisätiedot

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta

Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Miksi julkisten palvelujen tuottavuutta kannattaa tutkia? - Valtion kysyntä ja VATT:n tarjonta Ylijohtaja Aki Kangasharju GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) FORS-seminaari, Tieteiden talo,

Lisätiedot

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa

Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kannattiko palvelujen ulkoistaminen? Oman ja ulkoistetun perusterveydenhuollon palvelujen käytön ja tuottavuuden vertailu Kouvolan terveyskeskuksessa Kati Myllymäki, Kouvolan terveyskeskus Miika Linna,

Lisätiedot

Terveyskeskusten tuottavuuden mittaus. Juho Aaltonen 30.5.2011, Helsinki

Terveyskeskusten tuottavuuden mittaus. Juho Aaltonen 30.5.2011, Helsinki Terveyskeskusten tuottavuuden mittaus Juho Aaltonen 30.5.2011, Helsinki Mitä tuottavuus on? Aikaisemmat tutkimukset: tuottavuuserojen laskeminen SFA-menetelmän avulla Kustannus Havainto i u i v i v j u

Lisätiedot

Käytännön tie tuotteistukseen

Käytännön tie tuotteistukseen Käytännön tie tuotteistukseen Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääk. ja th:n erikoislääkäri (hall.pät.) Helsingin yliopisto Itä-Uudenmaan tuotteistusseminaari 9.2.2011 Käytännön tie tuotteistukseen Outi

Lisätiedot

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän

Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä. alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän Pth avohoidon APR-episodiryhmittelijästä laajennetun alueellisten hoitokokonaisuuksien EPRepisodiryhmittelijän (alue-sote-epr) mahdollisuuksista alueellisten hoitokokonaisuuksien ryhmittelyssä ja kustannusten

Lisätiedot

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020

Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Itäisen Uudenmaan terveydenhuollon palvelutuotannon muutos vuoteen 2020 Outi Elonheimo Dosentti, LKT Yleislääketieteen, terveydenhuollon ja hallinnon erikoislääkäri Yhteistyöseminaari 11.6.2010 Porvoo

Lisätiedot

HOITOKETJUISTA JA POLUISTA (hoitomalleista) JA NIIDEN KÄYTK TOTEUTTAMISESTA

HOITOKETJUISTA JA POLUISTA (hoitomalleista) JA NIIDEN KÄYTK TOTEUTTAMISESTA HOITOKETJUISTA JA POLUISTA (hoitomalleista) JA NIIDEN KÄYTK YTÄNNÖN TOTEUTTAMISESTA Jarmo J Koski Jyväskyl skylän n kaupunki Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 31.5.2005 1 Hoitoketju Hoitoketjuista = saman

Lisätiedot

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori

Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja Jorma Lauharanta professori Rakenteellinen muutos ei riitä, tarvitaan toiminnan muutosta ja johtamisen instrumentteja professori 17.2.2016 Rakenteellisesta toiminnalliseen integraatioon Rakenteellinen integraatio -> mahdollistaa,

Lisätiedot

Asiakas- ja potilasryhmitykset

Asiakas- ja potilasryhmitykset Asiakas- ja potilasryhmitykset Outi Elonheimo Dosentti, LKT Tutkimusjohtaja, FCG Konsultointi 7.9.2016 FinDRG-verkostohankkeen kick off 8.9.2016 Page 1 Miten potilasryhmitys (tuotteistus) tehdään terveydenhuollossa?

Lisätiedot

Avohoidon potilasryhmitys Luokitusten käytön ohjeet Versio 11.0 22.5.2007. Sairaanhoitajat ja muu avohoidon vastaanoton hoitohenkilökunta

Avohoidon potilasryhmitys Luokitusten käytön ohjeet Versio 11.0 22.5.2007. Sairaanhoitajat ja muu avohoidon vastaanoton hoitohenkilökunta Avohoidon potilasryhmitys Luokitusten käytön ohjeet Versio 11.0 22.5.2007 Sairaanhoitajat ja muu avohoidon vastaanoton hoitohenkilökunta APR:ään kirjataan kaikki sellainen avoterveydenhuollon toiminta,

Lisätiedot

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISHOITAJAT MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJINA

LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISHOITAJAT MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJINA Kansallinen sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen konferenssi 12.-13.5.2014 LÄÄKKEENMÄÄRÄÄMISHOITAJAT MUUTOKSEN MAHDOLLISTAJINA Marja-Liisa Vesterinen Fil. toht, kauppat. lis. Tutkimusjohtaja Eksoten hallituksen

Lisätiedot

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä

AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä AvoHILMOn käsite- ja luokituskysymyksiä 26.10.2010 26.10.2010 Pirjo Tuomola 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä vastaa pth avohoidon

Lisätiedot

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä

AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-luokituksiin liittyviä kysymyksiä AvoHILMO-koulutus 30.9.2010 30.9.2010 Sanna-Mari Saukkonen 1 AvoHILMO-luokitusten ylläpito ja kehittäminen AvoHILMOssa käytettävistä luokituksista ja niiden kehittämisestä

Lisätiedot

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita?

Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Miten lääkärikoulutuksen sisältö suunnitellaan vastaamaan tulevaisuuden tarpeita? Anne Pitkäranta Opetuksesta vastaava varadekaani Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori Ylilääkäri, korvaklinikka

Lisätiedot

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850

Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi. Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Hoitokontaktin kirjaamisen auditointi Matti Liukko MHL-Palvelut oy Matti.liukko@kolumbus.fi +35850 5597850 Matti Liukko WONCA luokituskomitea ICPC, Kuntaliitto: DRG, RAVA, FIM Laatujohtaminen Kuntaliitto

Lisätiedot

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus

Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Avohoidon toimintojen kirjaaminen: SPAT-luokitus Ilkka Kunnamo Dosentti, yleislääketieteen erikoislääkäri Saarijärven-Karstulan terveyskeskus Kustannus Oy Duodecim Sidonnaisuudet: Kehittää päätöksentukea

Lisätiedot

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta

Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta Ohje: Miten haen aineistoa Terveysportin verkkopalvelusta a) Verkkopalvelun ulkoasu...1 b) Aineiston hakeminen Terveysportissa...5 c) Aineiston tulostaminen Terveysportissa...7 a) Verkkopalvelun ulkoasu

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS

ICPC johdon työkaluna. 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS ICPC johdon työkaluna 26.10.2011 johtajaylilääkäri Markku Kanerva YTHS Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) Huolehtii yliopisto-opiskelijoiden ja tällä hetkellä kokeiluna kahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus

pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus pdrg ja ddrg Järvenpäässä Eeva Ketola, LT, emba, johtajalääkäri, Järvenpään kaupunki, sosiaali- ja terveyskeskus 4.12.2015 Perusterveydenhuollon toiminnan ja talouden koordinointi: tuotteistuksella väestön

Lisätiedot

Avohoidon potilasryhmitys Luokitusten käytön ohjeet Versio 13.0 220507

Avohoidon potilasryhmitys Luokitusten käytön ohjeet Versio 13.0 220507 Avohoidon potilasryhmitys Luokitusten käytön ohjeet Versio 13.0 220507 Copyright DRG Medical Systems Oy Sairausluokitus APR:ään kirjataan kaikki sellainen avoterveydenhuollon toiminta, joka kohdistuu yksittäiseen

Lisätiedot

Tiedoston nimi: ASL_ohje_190511.doc. Sairausluokitus

Tiedoston nimi: ASL_ohje_190511.doc. Sairausluokitus Sairausluokitus Avohoidon sairausluokitus (ASL) on osa Avohoidon potilastietojärjestelmää (APR ). Sairausluokitusta käytetään potilaiden käyntien ja muiden hoitokontaktien (puhelut, sähköinen yhteydenotto,

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Avohoidon Sairausluokitus (ASL ) Luokituksen käytön ohjeet

Avohoidon Sairausluokitus (ASL ) Luokituksen käytön ohjeet Avohoidon Sairausluokitus (ASL ) Luokituksen käytön ohjeet Sairausluokitus Avohoidon sairausluokitus (ASL) on osa Avohoidon potilastietojärjestelmää (APR ). Sairausluokitusta käytetään potilaiden käyntien

Lisätiedot

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009

Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Terveydenhuollon hoitoilmoitusluokitukset Keskustelu- ja koulutustilaisuus 3.11.2009 Potilas- ja tulotiedot sekä käyntitiedot Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen 9.11.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 Muutokset

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

AvoHILMO Tietosisältö palvelutapahtuman eri vaiheissa Pirjo Tuomola

AvoHILMO Tietosisältö palvelutapahtuman eri vaiheissa Pirjo Tuomola AvoHILMO Tietosisältö palvelutapahtuman eri vaiheissa Pirjo Tuomola 3.11.2010 AvoHILMO_tietosisältö / Pirjo Tuomola 1 AvoHILMO -prosessi kirjaajilta tiedon käyttäjille 2 Opas Raportointi Koodistopalvelin/tietorakenteet

Lisätiedot

Ambulatory and Primary Care Related Patient Groups (APR)

Ambulatory and Primary Care Related Patient Groups (APR) Ambulatory and Primary Care Related Patient Groups (APR) Defining products in ambulatory primary care APR based measurement of primary care activities helps us to evaluate the need of the population s

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

AvoHILMO -pilotista käyttöönottoon 5.11.2009. 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1

AvoHILMO -pilotista käyttöönottoon 5.11.2009. 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 AvoHILMO -pilotista käyttöönottoon 5.11.2009 1.12.2009 Esityksen nimi / Tekijä 1 AvoHILMO? Perusterveydenhuollon avohoidon jokaisesta palvelutapahtumasta tuotetaan määrämuotoinen tietosisältö THL:ään Tiedot

Lisätiedot

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014

Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 6) Hoidon saatavuus YTHS:ssä: lokakuu 2014 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Espoo Helsinki Joensuu Jyväskylä Kuopio Lappeenranta Oulu Rauma Rovaniemi Savonlinna

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki

PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki PÄIVÄKODISSA, KOULUSSA SEKÄ AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNASSA TOTEUTETTAVAN LÄÄKEHOIDON SUUNNITELMA Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus ja Koulupalvelukeskus 4.5.2011 LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA PÄIVÄHOIDOSSA,

Lisätiedot

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella

Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella Tyypin 1 diabeetikoiden hoitomalli Tampereella LL Susanna Aspholm Tampereen Diabetesvastaanotto Tiimiklubi 25.10.2013 Aitolahti Tampereen Diabeetikot 2012 Tampereen väestö 217 579 henkeä 12 200 diabeetikkoa

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

Johtamisen tietotarpeet

Johtamisen tietotarpeet Johtamisen tietotarpeet johtava ylilääkäri Sairaanhoitopiirien tilastotyöryhmä Kuntatalo 15.12.2009 Johtamisen tietoperustan kehittäminen Asia: Kehittämisen kohde: kirjaaminen tietosisältö raportointi

Lisätiedot

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen

Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen Benchmarking raportoinnista tukea terveydenhuollon johtamiseen 1 Sisältö 2 NHG lyhyesti Asiakastarve Mitä on benchmarking? Suunta raportointiratkaisu asiakkaiden tarpeisiin Miten tästä eteenpäin? Nordic

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp

TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999. va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 va. johtajaylilääkäri Olli-Pekka Lehtonen Varsinais-Suomen shp Tietohallinto operatiivisen toiminnan tukena SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100

Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 TUOTTAVUUDESTA Keskussairaaloiden tuottavuus 2011; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Hyvinkään sairaala 112 119 Pohjois-Karjalan keskussairaala 114 119 Päijät-Hämeen keskussairaala 109 108

Lisätiedot

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS

Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Jorma Lauharanta Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Sitä saa mitä mittaa mittarit ja tuottavuuden parantaminen Hyksissä Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja, professori HUS Kuntamarkkinat 12.9.2012 Tavoitteena terveyshyöty Tehokkuus* = vaikuttavuus/panos Panokset

Lisätiedot

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS

HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS HOITOKETJUN ARVIOINTI JA POTILASKERTOMUS Pirkko Kortekangas LT, kir el, neukir el VSSHP atk palvelut, alueellinen tiedonhallinta hanke 8.6.2006 Esityksen sisältö Hoitoketjun tekeminen on mielekästä Käytön

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ

HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ HOITOTYÖN JOHTAMISEN RAPORTOINTIJÄRJESTELMÄ TERVEYDENHUOLLON ATK PÄIVÄT TAMPERE 10.05.2004 HANNA ASCHAN, JYH HYKS, JORVIN SAIRAALA TIETOJEN KÄYTTÖ JOHTAMISESSA JOHTAMISKULTTUURI AVOIMUUS, OIKEUDENMUKAISUUS

Lisätiedot

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa

Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Henkilöstötarpeen arviointi perusterveydenhuollossa Rinnakkaissessio: Hoitotyön henkilöstövoimavarojen hallinta 6.9.2011 klo 13:40 14:00 Sirkka Kukkola, johtava ylihoitaja, ESH,SHJ,THT Riihimäen seudun

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT

KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT Esitteen kuvat Tiina Laukkanen 2 KEMIN KAUPUNGIN TERVEYDENHUOLLON PALVELUT KEMIN KAUPUNGIN VASTAANOTTOPALVELUT LÄÄKÄRIEN JA SAIRAANHOITAJIEN VASTAANOTOT Avoinna

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1

AvoHILMO 1(17) Tekninen rakennekuvaus 2.1 AvoHILMO 1(17) Sisältö Sisältö... 1 Tavoitteet... 1 Muutokset edelliseen ohjeeseen... 2 Periaatteet... 2 Rakenne... 3 Yksilötapahtuma... 3 Yhteisötapahtuma... 4 Rakenne-esimerkki... 4 Kentät... 6 Kenttien

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson

Espoon jalkaterapiatoiminta. Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Espoon jalkaterapiatoiminta Sosiaali- ja terveyslautakunta 02/2015 tiedoksi Valmistelijat Eetu Salunen & Kirsti Mattson Jalkojenhoito ja jalkaterapia, mistä on kyse Jalkojenhoito: Lähihoitaja, joka osaa

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

KÄYNTISYYTIEDOISTA EPISODEIHIN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEEN

KÄYNTISYYTIEDOISTA EPISODEIHIN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEEN KÄYNTISYYTIEDOISTA EPISODEIHIN JA PERUSTERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEEN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 26.10.2011 KÄYNTISYYTIEDOT Reason for encounter Diagnosis ICPC ICD-10 Potilaan ilmaisema käynnin

Lisätiedot

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut:

1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Hyvä hämeenlinnalainen! 1.5.2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki antaa mahdollisuuden valita terveysasema, jolta saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut: Terveydenhuoltolaki Luku 6 47 Henkilö voi

Lisätiedot

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkkaan säännelty. Saadakseen lääkkeen-määräämisoikeuden tulee sairaanhoitajan

Rajattu lääkkeenmääräämisoikeus on tarkkaan säännelty. Saadakseen lääkkeen-määräämisoikeuden tulee sairaanhoitajan SAIRAANHOITAJAN JA TERVEYDENHOITAJAN LAAJENNETTU TYÖNKUVA TERVEYSASEMILLA SALON TERVEYSKESKUKSESSA TAUSTA: Suunniteltaessa Salon terveydenhuoltopalveluiden laajennettua hoitajan työnkuvaa, jossa on mukana

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri

Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Ketjulähettien jaksosisällöt lääkäreille Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Päiväys 19.11.2014 Merita Kautonen /SA-T merita.kautonen@hameenlinna.fi 2(6) Sisällys HÄMEENLINNAN YKSIKKÖ 1 Ensiapu... 3 2 Ihosairaudet...

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta

Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Alueellisen hoito-ohjeen implementointi Rohto-pajoissa parantaa antikoagulaatiohoidon kirjaamista ja potilasturvallisuutta Puhakka J, Helsingin tk, tkl Suvanto I, Helsingin tk, oh Sipilä R, Rohto-keskus

Lisätiedot

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU

KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU KIIMINGIN TERVEYSKESKUS TUPAKASTA VIEROITUKSEN HOITOPOLKU 10.9.2010 Lääkärit Irma Honkamaa ja Matti Mäntymaa Lääke-edustaja Hanne Tegelberg, Phizer Sairaanhoitajat Anne Leinonen ja Tiina Lehmikangas (Muokattu

Lisätiedot

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.

HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS. Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus. HUS:N TUOTTAVUUDEN MITTAUS JA TUOTTAVUUSKEHITYS Laskentapäällikkö Taru Lehtonen Yhtymähallinto, talousryhmä taru.k.lehtonen@hus.fi TUOTTAVUUDEN MITTAUS DRG-pisteet / htv (tuotos / panos mittari) Tuottavuus

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko

Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen. DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Laadukkaasta kirjaamisesta tehokkaaseen talouden johtamiseen DRG käyttäjäpäivät 12.-13.12.2013 Petra Kokko Kustannuslaskentaohjeet NordDRG opas, julkaisu 2014 Kuntaliiton Kustannuslaskentaopas kunnille

Lisätiedot

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon?

Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Pääsevätkö helsinkiläiset hoitoon? Miten olemme valmistautuneet Miten seuraamme hoitoonpääsyn toteutumista Miten hoitoonpääsy toteutuu Mitä tulemme tekemään Hallintoylilääkäri Jukka Pellinen 1 Mitä olemme

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

Avohoidon luokitusten käyttö, luokituksiin liittyviä kysymyksiä ja tulkintoja

Avohoidon luokitusten käyttö, luokituksiin liittyviä kysymyksiä ja tulkintoja Avohoidon luokitusten käyttö, luokituksiin liittyviä kysymyksiä ja tulkintoja AvoHILMO-koulutus 19.3.2010 Sanna-Mari Saukkonen 1 Ammattiluokitus I Tunnus Kentän sisältö Palvelutapahtuman perustiedot Palvelutapahtuman

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2015 Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi

Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia. Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Terveydenhuollon haasteita ja ongelmia Perjantai-yliopisto 30.5.2008 Juha Teperi Valitut näkökulmat oikeudenmukaisuus ennaltaehkäisyn + sekundääriprevention ensisijaisuus 2 30.5.2008 Juha Teperi Valitut

Lisätiedot

AvoHILMO Tietosisältö palvelutapahtuman eri vaiheissa Pirjo Tuomola

AvoHILMO Tietosisältö palvelutapahtuman eri vaiheissa Pirjo Tuomola AvoHILMO Tietosisältö palvelutapahtuman eri vaiheissa Pirjo Tuomola 15.6.2010 Esityksen nimi / Tekijä 1 AvoHILMO -prosessi kirjaajilta tiedon käyttäjille 2 Opas Raportointi Koodistopalvelin/tietorakenteet

Lisätiedot

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta

Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta Avohoitotoiminnan kehittäminen PSHP:ssä osana VeTeHH-hanketta, projektipäällikkö, TtT, PSHP 1 Arvoa tuottamaton tapa toimia VeTe Nyt arjessa ajoin tavattua Työntekijä ensin Odottaminen on hyväksyttävää

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEN KEHITTÄMINEN HOITOKONTAKTEISTA HOITOKOKONAISUUKSIIN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 6.11.

TERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEN KEHITTÄMINEN HOITOKONTAKTEISTA HOITOKOKONAISUUKSIIN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 6.11. TERVEYDENHUOLLON TUOTTEISTUKSEN KEHITTÄMINEN HOITOKONTAKTEISTA HOITOKOKONAISUUKSIIN MARTTI VIRTANEN NORDIC CASEMIX CENTRE 6.11.2009 DIAGNOSIS RELATED GROUPS Diagnooseihin, toimenpiteisiin ikään, sukupuoleen,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön

Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Yhtenevät kansalliset tunnusluvut hoitotyöhön Sirpa Salin, projektipäällikkö, PSHPn Tarja Tervo-Heikkinen, projektipäällikkö, HH-osahanke Esityksen sisältö - -hanke, HH-osahanke - Osahankkeen tavoitteet

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %)

TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) Rauman sosiaali- ja terveysvirasto Työterveyshuolto TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUISTA TYÖNANTAJALTA PERITTÄVÄT KORVAUKSET 1.1.2014 ALKAEN (ALV 0 %) LAKISÄÄTEINEN TYÖTERVEYSHUOLTO Yksilöön kohdistuva toiminta

Lisätiedot

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä

Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä Terveyttä mobiilisti! Matkapuhelin terveydenhallinnan välineenä VTT Johtava tutkija Jaakko Lähteenmäki Lehdistötilaisuus 8.12.2011 2 Pitkäaikaissairauden vaiheet ja kustannukset Ennakoiva terveydenhoito

Lisätiedot

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi

Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys. Johtava asiantuntija Juha Teperi Terveydenhuollon uudistukset ja perusterveydenhuollon kehitys Johtava asiantuntija Juha Teperi Suomalaisten terveys 1945 Eliniän odote 22 vuotta nykyistä lyhyempi Kolmannes kuolemista johtui tartuntataudeista

Lisätiedot

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton

Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti. Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton Terveysasemalle voi varata aikoja myös sähköisesti Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen ajanvaraus Länsi-Vantaan terveysasemien lääkärin- ja hoitajavastaanoton sähköinen

Lisätiedot