Henkilöstötilinpäätös

Transkriptio

1 Henkilöstötilinpäätös 2013

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 1 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE Henkilöstön määrä Osa-aikaisuus Henkilötyövuosien määrä Henkilöstön määrään vaikuttava palvelujen myynti ja osto sekä kuntayhteistyö Sukupuolijakauma Ikärakenne Työhistoria Koulutustaso ja täydennyskoulutus 9 3. HENKILÖSTÖN TILA Eläköityminen Vaihtuvuus Sairauspoissaolot Henkilöstötyytyväisyyskyselyn 2012 tulosten aiheuttamat toimenpiteet HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI TYÖSUOJELU JA TYÖTERVEYDENHOITO Työsuojelu Työterveydenhuolto TYKY-toiminta HENKILÖSTÖMENOT Henkilöstökustannukset Työpanos 21 LIITE Henkilöstön rekrytointi vuonna

3 3 1. JOHDANTO Henkilöstötilinpäätös vuodelta 2013 on valmistunut kaupunginkansliassa. Siihen on taas koottu tietoja Nurmeksen kaupungin henkilöstön määrästä ja rakenteesta, henkilöstön tilasta, rekrytoinnista, työsuojelusta ja työterveydenhoidosta ja henkilöstömenoista. Nurmeksen kaupungin henkilöstön kokonaismäärä vakinaiset, sijaiset, määräaikaiset ja työllistetyt mukana lukien oli vuoden 2013 lopussa 480. Vakinaisen henkilöstön kokonaismäärä (363) oli vähentynyt kahdella henkilöllä vuonna Vakinaisesta henkilöstöstä miehiä oli 65 (17,9 %) ja naisia 298 (82,9 %). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli 49,8 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on pysynyt lähes samana edelliseen vuoteen verrattuna. Koko kunta-alan vakinaisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 2011 oli 47,7 vuotta. Kaupungin henkilöstön sairaus- ja työtapaturmapoissaolojen määrä väheni edellisestä vuodesta 2103 kalenteripäivää, työpäivinä laskettuna 1392 päivää. Koko henkilöstön sairaus- ja tapaturma- ym. poissaoloista aiheutuneita poissaolopäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 6190 kalenteripäivää, työpäivinä laskettuna 4562 päivää. Sairauspoissaolojen määrän vähenemistä selittää se, että pitkään sairauslomalla olleita henkilöitä on siirtynyt eläkkeelle tai kuntoutustuelle tai heitä on kuntoutunut takaisin uuteen työhön. Sairauspoissaolotyöpäiviä henkilötyövuotta kohti oli keskimäärin 9,21 päivää, mutta määrät vaihtelivat eri yksiköissä 4,26 päivän ja 16,57 päivän välillä. Vuoden 2013 aikana jäi vakinaisesta henkilöstöstä vanhuuseläkkeelle 16 henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi yksi henkilö. Vuoden 2012 lopussa valmistuneen henkilöstötyytyväisyyskyselyn tulokset käsiteltiin työpaikoilla vuoden 2013 alkupuolella. Tarkastuslautakunta edellytti vuoden 2012 arviointikertomuksessa, että seuraavan tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan kyselyn aiheuttamista toimenpiteistä ja kyselyn käsittelystä henkilöstön työpaikkakokouksissa. Toimenpiteistä ja käsittelystä on yhteenveto tämän henkilöstötilinpäätöksen sivuilla. Kaupungin henkilöstöstrategian yksi kriittinen menestystekijä on kannustavan palkka ja palkitseminen. Yhdeksi tavoitteeksi tämän tekijän osalta on asetettu työn vaativuuden arviointijärjestelmän kehittäminen. Vuoden 2013 suurin kehittämishanke oli kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisen työn vaativuuden arviointijärjestelmän uudistaminen ja arvioinnin suorittaminen uudella järjestelmällä sekä arvioinnin tulosten täytäntöönpano. Työssä toimi konsulttina JopiArvio Oy. Henkilöstöjaosto nimesi arviointiryhmän, jossa ovat edustettuina hallintokuntien johto ja sopimusalojen pääluottamusmiehet sekä henkilöstöjaoston edustus. Arviointiryhmä valmisteli käytettävät lomakkeet ja hoiti tarvittavan koulutuksen ja tiedotuksen. Varsinainen arviointityö käynnistyi toukokuussa 2013 ja saatiin päätökseen marraskuussa Henkilöstöjaosto hyväksyi arviointitulokset ja päätti täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanoon käytettiin vuoden 2013 järjestelyerää takautuvasti alkaen. Työn valmistuttua ollaan tilanteessa, jossa sekä teknisten sopimuksen, opetusalan, että KVTES:n työn vaativuuden arviointijärjestelmät on uusittu ja ne ovat käyttökelpoisia uusien arviointien tekoon.

4 4 2. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE 2.1 Henkilöstön määrä Kaupungin henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2013 lopussa oli 480. Näistä vakinaisia oli 363, työllistettyjä oli 6, sijaisia 56, määräaikaisia 52 ja oppisopimuskoulutuksessa 3 henkilöä. Vakinaisesta henkilöstöstä 344 (94,8 %) oli kk-palkkaisia ja 19 (5,2 %) tuntipalkkaisia. Vakinaisen henkilöstön osuus koko henkilöstöstä oli 75,6 %, kun se koko kunta-alan henkilöstössä vuonna 2012 oli 77,2 %. Taulukko 1. Henkilöstön lukumäärä toimintayksiköittäin Hallintokunta Vakinaiset Sijaiset Määrä-a ikaiset Oppi-sopi mus Työllistetyt Yhteensä Ilman työllis-tett yjä Keskushallinto Sivistystoimi Sosiaalitoimi Tekninen toimi YHTEENSÄ Henkilöstön lukumäärään eivät sisälly kansalaisopiston sivutoimiset tuntiopettajat (39 kpl). Vakinaisen henkilöstön määrä on pienentynyt 2 henkilöllä vuonna Alla olevasta taulukosta ilmenee vakinaisen henkilöstön määrän kehitys hallintokunnittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Taulukko 2. Vakinaisen henkilöstön määrä vuosina Hallintokunta Keskushallinto Sivistystoimi Sosiaalitoimi Tekninen toimi Yhteensä Vuoden 2013 alusta varhaiskasvatus (ent. päivähoito) siirtyi sosiaalitoimelta sivistystoimelle. Keskushallintoon siirtyi Pielisen Karjalan maaseutupalvelujen perustamisen myötä Valtimon ja Lieksan maaseutusihteerit. Vuoden 2011 tilastoissa näkyy vuonna 2010 toteutettu organisaatiomuutos ruokahuollon (16 henkilöä) siirtyessä teknisestä toimesta keskushallintoon. Vuoden 2010 alusta siirtyi teknisestä toimesta viisi viranhaltijaa Lieksan kaupungin palvelukseen yhteisen teknisen toimen virkajärjestelyjen myötä siirtyi keskushallinnosta 3 henkilöä P-K:n tietotekniikkakeskus Oy:öön tietohallinnon järjestelyjen myötä sekä 2 henkilöä valtiolle edunvalvontatehtävien siirtyessä sinne aloitti toimintansa Pielisen Karjalan tilitoimisto, jonne siirtyi keskushallinnosta taloushallinnon ja palkanlaskennan henkilöstöä

5 5 Kuva 1. Henkilöstö palvelussuhteen mukaan vuosina vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaan Vuonna 2012 koko kunta-alan henkilöstöstä 77,2 % oli vakinaisia, 21,4 % määräaikaisia ja 1,4 % työllistettyjä. Kuva 2. Vakinaisen henkilöstön määrä suhteessa asukaslukuun Vakinaisen henkilöstön määrä suhteessa kaupungin asukaslukuun pieneni huomattavasti vuodesta 1989 (6,1 henkilöä/100 asukasta) vuoteen 1998 (4,2 henkilöä/100 asukasta). Viimeisen kymmenen vuoden aikana ei luvussa ole tapahtunut suurta muutosta.

6 6

7 7 2.2 Osa-aikaisuus Vuoden 2013 lopussa oli koko henkilöstöstä osa-aikaisena yhteensä 51 henkilöä, vakinaisesta henkilöstöstä 33. Vakinaisista oli 7 osa-aikaeläkkeellä ja 14 osa-työkyvyttömyyseläkkeellä. Lisäksi 5 vakinaista henkilöä oli toistaiseksi osa-aikaisena (3 palkattu osa-aikaiseksi, 2 omasta pyynnöstään) ja 7 henkilöä tilapäisesti osa-aikaisena. Vakinaisesti osa-aikaisena olevien osuus koko vakinaisesta henkilöstöstä on 7,1 %. Osa-aikaisen suhteellinen osuus on edelleen pienentynyt vuodesta 2010, jolloin osa-aikaisten osuus oli suurimmillaan, 10,6 % vakinaisesta henkilöstöstä. 2.3 Henkilötyövuosien määrä Kohdassa 2.1 tarkastellut henkilöstönmäärät ovat siis tilanne kunkin vuoden viimeisenä päivänä. Henkilöstön määrää voidaan tarkastella myös henkilötyövuosina. Tällöin tulee huomioiduksi mm. työsuhteiden osa-aikaisuus sekä vuoden aikana tapahtuneet muutokset henkilöstömäärissä ja määräaikaiset, ennen vuodenvaihdetta päättyneet työsuhteet. Henkilötyövuodet saadaan laskemalla yhteen vuoden aikana työssäolojaksoon kuuluvat kalenteripäivät ja jakamalla ne 365:llä. Taulukko 3. Henkilötyövuodet yksiköittäin vakinaiset kaikki vakinaiset kaikki vakinaiset kaikki Keskushallinto 22,43 22,79 20,29 20,91 19,91 20,21 Ruokahuolto 14,74 18,35 14,98 18,51 14,95 16,86 Sosiaalipalvelukeskus 11,59 16,75 12,29 15,02 10,7 12,24 Vammaisten palvelut 21,33 28,39 21,12 26,52 19,98 24,69 Päivähoito 51,88 72,7 52,61 68,91 Kotipalvelu 33,08 47,15 32,76 48,18 30,45 47,83 Kyrölän palvelukeskus 52,44 91,53 52,22 90,37 47,4 79,66 Sivistyspalvelut 14,07 18,7 15,46 20,12 16,62 19,2 Perusopetus 70,13 93,19 68,65 93,06 69,33 94,2 Varhaiskasvatus 53,2 74,48 Toimitilat 43,97 59,24 40,1 58,38 38,72 56,67 Kuntatekniikka 18,05 24,65 17,6 23,26 17,28 23,17 yht. 355,03 495,22 347,35 487,03 337,95 463,64 Vuonna 2013 huomioitu varhaiskasvatuksen org.muutos: Keskushallinto: kaupunginjohtaja, -sihteeri ja -kamreeri, Pielisen Karjalan maaseutupalvelut sekä toimistotiimi ruokahuolto; Sosiaalipalvelukeskus; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, päihdetyö sekä kasvatus- ja perheneuvola; Kyrölän palvelukeskus: laitoshoito ja palveluasuminen; Sivistyspalvelut: kulttuuri, kirjasto, museo, kansalaisopisto ja koulutoimisto; Perusopetus: peruskoulut ja lukio; Varhaiskasvatus: päiväkodit ja perhepäivähoito; Toimitilat: tevin hallinto, talonrakennus, isännöinti ja puhdistuspalvelut; Kuntatekniikka; kunnallistekniikka, vesihuolto, kaavoitus, mittaus, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta Vuosi 2011 ja 2012: Keskushallinto: kaupunginjohtaja, -sihteeri ja -kamreeri, maaseututoimisto, toimistotiimi; Sosiaalipalvelukeskus; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, päihdetyö sekä kasvatus- ja perheneuvola; Päivähoito: päiväkodit ja perhepäivähoito; Kyrölän palvelukeskus: laitoshoito ja palveluasuminen; Sivistyspalvelut: kulttuuri, kirjasto, museo, kansalaisopisto ja koulutoimisto; Perusopetus: peruskoulut ja lukio; Toimitilat: tevin hallinto, talonrakennus, isännöinti ja puhdistuspalvelut; Kuntatekniikka; kunnallistekniikka, vesihuolto, kaavoitus, mittaus, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta

8 8

9 9 2.4 Henkilöstön määrään vaikuttava palvelujen myynti ja osto sekä kuntayhteistyö Henkilöstön määrää ja työpanosta tarkastellessa on otettava huomioon, että kaupunki on myynyt vuoden 2013 aikana henkilöstönsä tuottamia palveluja erilaisin järjestelyin mm. - Lieksan kaupungille toimistoinsinöörin työajasta keskimäärin 40 % - Nurmeksen ja Valtimon terveydenhuollon kuntayhtymälle laitoshuoltajien palvelut (8,5 henkilön työpanos) ja liinavaatevaraston hoito (0,5 henkilöä) sekä ateriapalvelut - Palolaitos puhdistuspalveluja (0,13 henkilöä) - Pielisen Karjalan tilitoimisto, puhdistuspalveluja (0,1 henkilöä) - Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle puhdistuspalveluja (2,13 henkilön työpanos) - Nurmeksen Vuokratalot Oy:lle puhdistus (1,13 henkilön työpanos) - ja huoltomiespalveluja (3 henkilön työpanos) - Kelalle viittomakielen tulkkauspalveluja - kasvatus- ja perheneuvolan sosiaalityöntekijän palveluja Valtimon kunnalle saakka - maaseutupalvelu Lieksan kaupungille ja Valtimon kunnalle (Pielisen Karjalan maaseutupalvelut) Vastaavasti kaupunki ostaa mm. seuraavia palveluja: - tietohallinnon palvelut Pohjois-Karjalan tietotekniikkakeskus Oy:ltä - talous- ja palkkalaskennan tehtävät Pielisen Karjalan tilitoimistoliikelaitokselta - Kyrölän palvelukeskuksen ja kehitysvammahuollon asumisyksikön yötyö Mummon Turva Oy:ltä - sosiaalipäivystys ja sosiaaliasiamiehen palvelut Joensuun kaupungilta - palo- ja pelastuspalvelut Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta - omaishoitajien vapaapäivien lomituspalveluja eri yrittäjiltä - henkilökohtaisen avustajan palveluja Honkalampisäätiöltä - nuorisopalvelut Loma-Nurmes Oy:ltä - psykologipalveluja yksityisiltä palveluntuottajilta Vuoden 2010 alusta aloittaneella Lieksan ja Nurmeksen yhteisellä teknisellä toimella on 13 yhteistä virkaa. Yhteisten virkojen palkat maksaa vastuukuntana toimiva Lieksan kaupunki, joka veloittaa Nurmeksen kaupungin osuuden. Yhteisten virkojen kustannukset näkyvät Nurmeksen budjetissa palvelujen ostona. 2.5 Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä miehiä oli 65 (17,9 %) ja naisia 298 (82,9 %). Vuonna 2012 koko maan kunta-alan henkilöstöstä 80 % oli naisia. Taulukko 4. Sukupuolijakauma hallintokunnittain Toimintayksikkö Miehiä Naisia Yhteensä kpl % kpl % kpl Keskushallinto 4 10, ,7 39 Sivistystoimi 22 15, ,3 140 Sosiaalitoimi 7 5, ,2 120 Tekninen toimi 32 50, ,0 64 YHTEENSÄ 65 17, ,1 363

10 10

11 Ikärakenne Vakinaisen henkilöstön keski-ikä vuoden 2013 lopussa oli 49,8 vuotta, miehillä 49,9 ja naisilla 49,8). Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on hieman laskenut (0,1 vuotta) edelliseen vuoteen verrattuna. Eri yksiköiden väliset erot ovat pienentyneet, nyt yksiköiden keski-iät ovat välillä 46,5 51,9 vuotta, vuonna 2012 vaihteluväli oli 56,2-45,9 vuotta. Koko kunta-alan vakinaisen henkilöstön keski-ikä lokakuussa 2011 oli 47,7 vuotta. Kuva 3. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä Yksiköittäin tarkasteltuna korkein keski-ikä on varhaiskasvatuksessa, 51,9 vuotta. Keskiarvon yläpuolella ovat myös kaupungintalo+toimistotiimi 51,6 vuotta, kunnallistekniikka 51,3 vuotta, ruokahuolto 51,2 ja Kyrölän palvelukeskus 51,1. Pienin keski-ikä, 46,5 vuotta, on sosiaalipalvelukeskuksessa ja perusopetuksessa.

12 12 Kuva 4. Vakinaisen henkilöstön ikäjakauma Suurimman ikäryhmän muodostavat vuotiaat, joiden osuus on 25,6 % koko vakinaisesta henkilöstöstä. Yli 50-vuotiaita vakinaisesta henkilöstöstä on 60,6 %. Kuva 5. Ikäjakauman kehitys

13 Työhistoria Työhistoriassa tutkitaan vakinaisessa työsuhteessa olleen henkilöstön yhtäjaksoisen palvelussuhteen pituutta Nurmeksen kaupungilla. Pituuteen on otettu huomioon myös mahdolliset vakinaista palvelussuhdetta ilman katkoa edeltävät määräaikaiset työsuhteet. Alla olevassa taulukossa 5 on tutkittu vakinaisen henkilöstön palvelussuhteiden pituuksia sukupuolen mukaan jaoteltuina. Taulukossa 6 on vertailtu eri hallintokuntien palvelussuhteiden pituuksia. Palvelussuhteiden pituuksissa ei ole suuria vaihteluita sukupuolen mukaan, sen sijaan hallintokunnittain vertailtaessa on jonkun verran eroa, tosin ero on pienentynyt edelliseen vuoteen verrattuna. Taulukko 5. Palvelussuhteen pituus, vakinainen henkilöstö Palvelussuhteen kaikki naiset miehet pituus kpl % kpl % kpl % alle 2 vuotta 37 10, ,7 5 7,7 2-4 vuotta 40 11, ,4 6 9,2 5-9 vuotta 92 25, , , vuotta 41 11, ,7 9 13, vuotta 14 3,9 11 3,7 3 4, vuotta 22 6,1 16 5,4 6 9, vuotta 40 11, ,7 5 7,7 30 vuotta ja yli 77 21, , ,5 yht , , ,0 Keskimääräinen palvelussuhteen kesto 15,1 vuotta 15,0 vuotta 15,3 vuotta Taulukko 6. Palvelussuhteen pituuksien vertailu hallintokunnittain, vakinainen henkilöstö Palvelussuhteen keha sipa sopa tepa pituus kpl % kpl % kpl % kpl % alle 2 vuotta 9 23, ,0 7 5,8 7 10,9 2-4 vuotta 0 0, , ,3 6 9,4 5-9 vuotta 1 2, , , , vuotta 5 12,8 13 9, ,5 8 12, vuotta 2 5,1 7 5,0 4 3,3 1 1, vuotta 1 2, ,7 2 1,7 4 6, vuotta 9 23,1 9 6, ,7 8 12,5 30 vuotta ja yli 12 30, , , ,6 yht , , , ,0 Keskimääräinen palvelussuhteen kesto 19,6 vuotta 15,3 vuotta 12,7 vuotta 16,9 vuotta

14 Koulutustaso ja täydennyskoulutus Alla olevissa kuvissa 6 ja 7 on kaupungin vakinaisen henkilöstön koulutusastetta verrattu koko maan kunnallisen henkilöstön lokakuun 2012 tilanteeseen. Nurmeksessa perusasteen tutkinnon osuutta kasvattaa tuntipalkkaiset työntekijät (19 kpl), joiden tutkintotiedot puuttuvat kokonaan henkilötietojärjestelmästä. Kuva 6. Vakinainen henkilöstö koulutusasteittain Kuva 7. Koko maan kunnallinen henkilöstö koulutusasteittain. Lähde Kunnallinen työmarkkinalaitos

15 15 Seuraavassa taulukossa on tutkittu vakinaisen henkilöstön koulutustason muutosta vuodesta 2010 alkaen. Taulukko 7. Koulutustason kehitys v Tutkinnon taso kpl % kpl % kpl % kpl % Keskiaste , , , ,0 Alin korkea-aste 43 12, , , ,5 Alempi korkeakouluaste 41 11, , , ,0 Ylempi korkeakouluaste 41 11, , , ,1 Tutkijakoulutus 1 0,3 1 0,3 Perusaste/Tuntematon 83 23, , , ,1 Yhteensä , , , ,0 Palkallisia koulutuspäiviä oli kuukausipalkkaisilla vuonna 2013 yhteensä 466 kpl, joista Koulutuksiin osallistujia oli yhteensä 175 eri henkilöä. Heistä naisia oli 154 (88 %) ja miehiä 21 (12 %). Lisäksi palkattomia koulutuspäiviä oli 317 (yhteensä 10 henkilöä), oppisopimuslain mukaisia koulutuspäiviä oli 74 ja opintovapaalain mukaista opintovapaata 652 päivää. Tuntipalkkaisilla oli yhteensä 19 koulutuspäivää. Henkilöstötietojärjestelmän koulutuspäiviin ei ole kirjattu mm. opettajien veso-päiviä, joihin on osallistunut yhteensä 73 henkilöä. Koulunkäynninohjaajien koulutuspäiviä yhteensä 22 päivää. Taulukko 8. Täydennys- ym. koulutuspäivät vuosina Koulutuspäivät palkalliset (muut opinnot) palkattomat oppisopimuslain mukaiset opintovapaalain mukaiset tuntipalkkaisten kaikki Kaikki yht

16 16 3. HENKILÖSTÖN TILA 3.1. Eläköityminen Vuoden 2013 aikana jäi vakinaisesta henkilöstöstä vanhuuseläkkeelle 14 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle 2 henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle siirtyi 1 henkilö. (lähde: henkilötietojärjestelmä) Seuraavissa taulukoissa on tarkasteltu Nurmeksen kaupungilta vuosina eläkkeelle siirtyneiden henkilöiden lukumäärää ja alkaneiden osa-aikaeläkkeiden määrää. Taulukko sisältää täysitehoiset KuEL-eläkkeet (siis ei opettajia) sekä virka- että työsuhteisista henkilöistä. Vuonna 2013 VaEL-eläkkeelle siirtyneitä oli 2 henkilöä. Taulukko 9. Eläkkeelle siirtyneet (lähde: Kuntien eläkevakuutus) Ennuste kunta-alan eläkepoistumasta vuosina perustuu vuoden 2010 lopussa KuEL- ja VaEL-vakuutettuna olleista kuntatyöntekijöistä. Mukana ovat vakinaiset ja määräaikaiset työntekijät. Ennusteessa on otettu huomioon vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeille siirtyvät. Vanhuuseläkepoistuma perustuu työntekijöiden henkilökohtaisiin vanhuuseläkeikiin tai 65 vuoden eläkeikään, jos henkilökohtaista vanhuuseläkeikää ei ole. Nykyään vanhuuseläkeikä on joustava 63 ja 68 ikävuoden välillä, mutta suurin osa työntekijöistä siirtyy edelleen vanhuuseläkkeelle lähellä henkilökohtaista vanhuuseläkeikäänsä. Työkyvyttömyyseläkepoistuma perustuu edellisten vuosien eläkkeelle siirtymisiin ottaen huomioon ikärakenne ja sen muutokset, ammattirakenne ja alueelliset erot. Ennusteessa ei oteta huomioon kunta-alalle tulevia

17 17 uusia työntekijöitä, vaan ennuste kuvaa nimenomaan nykyisten työntekijöiden eläkepoistumaa. Taulukko 10. Kunta-alan eläkepoistuma koko maassa vuosina Taulukko 11. Kunta-alan eläkepoistuma Pohjois-Karjalassa vuosina

18 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Tulo- ja lähtövaihtuvuuteen lasketaan vuoden aikana palvelukseen tulleiden ja palveluksesta eronneiden (ml. kuolleet, mutta ei eläkkeelle siirtyneet) henkilöiden määrä. Tulo- ja lähtövaihtuvuusprosentti saadaan suhteuttamalla em. henkilöiden määrät edellisen vuoden lopun vakinaisen henkilöstön määrään. Nurmeksen kaupungin vakinaisesta palveluksesta jäi pois vuonna 2013 yhteensä 33 henkilöä, heistä 14 siirtyi vanhuus- ja 2 työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuonna 2013 vakinaiseen palvelukseen tuli 23 henkilöä. Tulovaihtuvuus on siten 6,3 % ja lähtövaihtuvuus 4,66 % 3.3 Sairauspoissaolot Koko henkilöstön sairauslomista ja työtapaturmista aiheutuneita poissaolopäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 6190 kalenteripäivää, työpäivinä laskettuna 4562 työpäivää. Poissaolot ovat vähentyneet edellisestä vuodesta 2103 kalenteripäivää, työpäivinä laskettuna 1392 päivää. Työtapaturmien suhteellinen osuus poissaoloista on sen sijaan kasvanut, vuonna 2012 työtapaturmien osuus kokonaismäärästä oli 0,77 %, vuonna 2013 osuus on 1,81 %. Taulukko 12. Poissaolojen määrä eriteltynä syittäin poissaolon syy kalenter i- työ-päiv iä kalenter i- työ-päiv iä kalenter i- työ-päiv iä kalenter i- työ-päiv iä päiviä päiviä päiviä päiviä sairauspoissaolot

19 työtapaturmat työmatkatapaturmat vapaa-ajan tapaturmat ammattitaudit liikennevahinko yhteensä

20 Seuraavassa taulukossa 13 on poissaolojen määrää verrattu henkilötyövuosiin. Mukaan on huomioitu koko henkilöstön sairauslomat ja työtapaturmasta aiheutuneet poissaolot. Taulukko 13. Sairauspoissaolot/henkilötyövuosi vuosina työpäivinä Vuosi Sairauspoissaolot kalenteripäivinä Sairauspoissa-olo t työpäivinä Henkilötyövuodet Poissaolotyöpäiviä/ henkilötyövuosi Poissaolotyöpäiviä/ henkilötyövuosi Poissaolo-ty öpäiviä/ henkilötyöv uosi Kaupungintalo+toim.tiimi ,79 4,26 2,01 5,05 Ruokahuolto ,35 16,02 15,94 12,04 Sosiaalipalvelukeskus ,75 8,90 3,60 15,03 Vammaisten palvelut ,39 4,58 4,94 5,31 Päivähoito 15,03 12,71 Kotipalvelu ,15 7,25 15,28 15,83 Kyrölän palvelukeskus ,53 16,57 23,34 14,19 Sivistyspalvelut ,7 5,51 5,57 2,40 Perusopetus ,19 5,25 7,31 9,90 Varhaiskasvatus ,48 10,28 Toimitilat ,24 9,94 10,84 10,66 Kuntatekniikka ,65 3,49 2,97 9,02 Yhteensä ,22 9,21 12,23 11,16 Kuva 8. Keskimääräinen sairauspoissaolo verrattuna yksikön keski-ikään 20 Pääsääntöisesti keskimääräinen sairauspoissaolo on korkeampi niissä yksiköissä, joiden keski-ikä on korkeampi.

21 21 Taulukossa 14 esitetään keskimääräisen sairauspoissaolon pituuden vaihtelu vuosina Taulukko 14. Poissaolojen määrä vuosina vuosi kalenteripäiviä työpäiviä työpäiviä/htv , , , , , , , , ,88 Seuraavassa on tarkasteltu sairauslomien pituuksia ja kappalemääriä. Tarkastelussa ovat mukana koko henkilöstön varsinaiset sairauslomat (pl. työtapaturmat) kalenteripäivinä. Lukuja tarkastellessa on huomattava, että jokainen myönnetty sairauslomajakso on laskettu eri päätökseksi, vaikka se olisi jatkoa jo aikaisemmin myönnetylle sairauslomalle. Eli esimerkiksi koko vuoden sairauslomalla olleella henkilöllä voi olla useita eripituisia sairauslomajaksoja. Sairauslomapäätöksiä tehtiin vuonna 2013 yhteensä 1016 kpl. Sairauspoissaolopäivien määrä on kasvanut 1180 päivällä. Sairauslomalla oli yhteensä 354 eri henkilöä, joista naisia oli 298 (84,2 %) ja miehiä 56 (15,8 %). Vuonna 2011 sairauslomalla oli 330 henkilöä. Taulukko 15. Koko henkilöstön sairauslomapäätösten lukumäärä poissaolon pituuden mukaan Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 sairasloman pituus päätöksiä kpl % päätöksiä kpl % päätöksiä kpl % 1-3 pv , , , pv , , , pv , , , pv 33 3,2 47 4,6 41 4, pv 1 0,1 7 0,7 4 0, pv 0 0,0 0 0,0 1 0,1 yht , , ,0 Taulukko 16. Koko henkilöstön sairauslomapäivien määrä poissaolon pituuden mukaan Vuosi 2013 Vuosi 2012 Vuosi 2011 keskim. kalen- keskim. kalen- keskim. kalen- sairasloman teri- pv/ teri- % pv/ teri- pv/ pituus päiviä % päätös päiviä päätös päiviä % päätös 1-3 pv ,4 1, ,1 1, ,48 1, pv ,6 6, ,2 6, ,17 6, pv ,4 17, ,4 16, ,86 17, pv ,0 42, ,7 46, ,31 46, pv 93 1,5 93, ,6 112, ,34 147, pv 0 0, , ,84 200,00

22 22 yht ,0 6, ,0 8, ,00 7,61 Taulukossa 17 on yhdistetty peräkkäiset sairauslomat yhdeksi poissaolojaksoksi, jolloin saadaan todellisten poissaolojaksojen pituudet ja määrät. Pitkien poissaolojen määrä selviää näin paremmin. Taulukko 17. Todellisissa poissaolojaksoissa peräkkäiset sairauslomajaksot yhdistetty yhdeksi poissaolojaksoksi v Sairauslomapäätösten mukaisesti Todellisten poissaolojaksojen mukaisesti poissaolo -jaksoja kpl päätöksiä kpl pv %-osuu s keskim. pv/päätös pv %-osuu s keskim. pv/jakso 1-3 pv ,4 1, ,9 1, pv ,6 6, ,2 6, pv ,4 17, ,3 17, pv ,0 42, ,9 46, pv ,5 93, ,0 122, pv 0 0 0, ,7 239,0 YHT ,0 6, ,0 7,3 Seuraavassa on vertailtu sairauspoissaolomääriä eri hallintokuntien välillä. Poissaolopäätösten ja -päivien määrä eivät sellaisenaan ole vertailukelpoisia, koska henkilöstön määrä vaihtelee eri hallintokunnissa. Päätösten kappalemäärää sekä sairauspoissaolopäivien määrä onkin suhteutettu ao. hallintokunnan vuoden 2013 henkilötyövuosien määrään, jolloin saatua lukua voidaan verrata eri hallintokuntien välillä. Tarkastelussa ovat vain sairauslomat kalenteripäivinä todellisten poissaolojaksojen määrän ja pituuden mukaisia (perättäiset päätösjaksot yhdistettynä). Taulukko 18. Sairauspoissaolopäätösten määrä suhteessa henkilötyövuosiin hallintokunnittain KEHA 41,14 htv. SOPA 183,82 htv. SIPA 186,37 htv. TEPA 83,89 htv. YHT. 495,22 htv. kpl kpl/htv kpl kpl/htv kpl kpl/htv kpl kpl/htv kpl kpl/htv 1-3 pv 36 0, , , , , pv 5 0, , , , , pv 7 0, , , , , pv 2 0,05 8 0,04 7 0,04 5 0, , pv 0 0,00 3 0,02 3 0,02 1 0,01 7 0, pv 1 0,02 3 0,02 0 0,00 0 0,00 4 0,01 YHT. 51 1, , , , ,69 Taulukko 19. Sairauspoissaolopäivät/henkilötyövuosi hallintokunnittain kalenteripäivinä KEHA 41,14 htv. SOPA 183,82 htv. SIPA 186,37 htv. TEPA 83,89 htv. YHT. 495,22 htv. pv pv/htv pv pv/htp pv pv/htp pv pv/htp pv pv/htp 1-3 pv 61 1, , , , , pv 41 1, , , , , pv 107 2, , , , , pv 113 2, , , , , pv 0 0, , , , , pv 210 5, ,06 0 0,00 0 0, ,93 YHT , , , , ,32

23 Henkilöstötyytyväisyyskyselyn 2012 tulosten aiheuttamat toimenpiteet Kaupungin henkilöstön työtyytyväisyyskysely valmistui vuoden 2012 lopussa. Hallintokuntien tuli käydä kyselyn tulokset läpi työyksiköittäin ja koota tarvittavat kehittämistoimenpiteet kaupunginkanslialle mennessä. Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen 2012 mukaan Tarkastuslautakunta esittää, että seuraavan tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan kyselyn aiheuttamista toimenpiteistä ja kyselyn käsittelystä henkilöstön työpaikkakokouksissa. Kyselyn tulokset on esitelty vuoden 2012 henkilöstötilinpäätöksessä. Raportti hallintokunnittain: Keskushallinto: Kaupunginkanslia, rahatoimisto, maaseutupalvelut: Kyselyn tulokset on toimitettu ennakkoon henkilöstölle ja käyty läpi työpaikkakokouksessa. Työntekijät olivat kaupungin keskiarvoon verrattuna tyytyväisempiä työhönsä kyselyn jokaisella osa-alueella. Tiedonkulkua ja yhteistoimintaa toivottiin paremmaksi. Toimenpiteet: On luotu toimiva palaverkäytäntö: keskushallinnon henkilöstön aamupalaver joka arkitiistai lukuun ottamatta isompia päällekkäisyyksiä ja kesän loma-aikoja. Palavereja varten on kevin pörssi, johon itse kukin voi merkitä asiat, joita halutaan käsitellä. Ruokahuoltopäällikkö osallistuu palaveriin kerran kuukaudessa. Ruokapalvelut: Palautekeskustelut on käyty kahteen kertaan tammikuun 2013 alussa. Ruokahuollon henkilöstö oli kaupungin keskiarvoon verrattuna jonkin verran tyytymättömämpää kuudella osa-alueella. Esimiestyön ja vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien osalta henkilöstön enemmistö oli tyytyväinen samoin työtovereilta ja esimieheltä saadun tuen suhteen. Toimenpiteet: On käyty keskusteluissa läpi ongelmakohtia ja todettu mm., että tärkeää on vanhasta poisoppiminen, toimintatavat ovat uudistuneet vuosien myötä. On sovittu, että opetellaan puolin ja toisin palautteen antamista ja palautteen vastaanottamista. Sivistyspalvelukeskus: Koko kaupungin keskiarvoon verrattuna sivistystoimen henkilöstö oli hieman tyytyväisempää työyhteisöönsä kuin kaupungin henkilöstö keskimäärin. Kyselyn tuloksia on käyty läpi joulukuun lopulla ja tammikuun 2013 alussa sekä rehtorityöryhmässä helmikuussa Pöytäkirjan mukaan katsottiin läpi kaupungin henkilöstökyselyn tulosten kommentit työyksiköittäin. Kyselyn perusteella ei löytynyt erityistä painoaluetta kehittämiskohteeksi. Yksiköiden kommenteissa kritisoitiin kysymyksenasettelua paikoin sekavaksi ja epäloogiseksi; välillä väittämät olivat myönteisiä, välillä kielteisiä (testausvaiheessa tästä ei tullut kommentteja). Lisäksi vastaisen varalle on hyvä, jos vastaukset voidaan yksilöidä työyksiköittäin.

24 24 Sosiaalipalvelukeskus: Sosiaalityö, kasvatus- ja perheneuvola: Henkilöstö oli työn kuormittavuutta ja työn mielekkyyttä (lähinnä palkkaus) lukuun ottamatta kaupungin muuta henkilöstöä tyytyväisempiä. Tulokset on käyty läpi alkuvuonna 2013 työpaikkakokouksissa ja niiden yhteenveto on, että henkilöstötyytyväisyyskyselyn tuloksen pohjalta ei katsota tarvittavan ryhtyä toimenpiteisiin. Vammaispalvelut: Vammaispalvelujen henkilöstö oli kaupungin keskiarvoon verrattuna jonkin verran tyytymättömämpää kuudella osa-alueella. Toimenpiteet: Tulokset on käyty läpi työpaikkakokouksessa helmikuussa Tällöin on sovittu eri osa-alueilla tarvittavista toimenpiteistä ja vastuuhenkilöistä. Vastuut jakautuvat esimiehen, tiimin ja henkilöstön itsensä kesken. Työilmapiiriongelmien selvittämiseen on käytetty ulkopuolista työnohjausta. Päivähoito/varhaiskasvatus Kyselyn tekoaikana päivähoito kuului vielä sosiaalitoimeen. Tulokset on käyty läpi tiimipalavereissa. Kokonaisuutena päivähoidon henkilöstö, varsinkin alue 2:lla oli varsin tyytyväinen työyhteisöönsä palkkausta lukuun ottamatta. Toimenpiteet: Palautteen antamisesta, saamisesta ja palautetoiminnan kehittämisestä keskustellaan henkilökunnan kanssa. Työn kuormittavuus nostetaan kehittämisasiaksi yhdessä työterveyshuollon kanssa. Työnohjausta on mahdollista saada tarvittaessa. Koti- ja laitoshoito: Tulokset on käyty läpi koti- ja laitoshoidon työpaikkakokouksessa vuoden 2013 alussa. Kokonaisuutena henkilöstö arvioi työyhteisönsä koko kaupungin keskiarvoa hieman paremmaksi, joskin muutamat osa-alueet jäivät keskiarvoa heikommiksi, kotipalvelussa esimerkiksi työturvallisuus. Toimenpiteet: Työn kuormittavuuden helpottamiseksi hankitaan kiireellisyysjärjestyksessä apuvälineitä, mm. säädettäviä hoivasänkyjä ja säädettäviä suihkutuoleja. Kyrölässä mietitään päiväjärjestyksen muuttamista kiireen helpottamiseksi. Kotipalveluissa työn ruuhkahuippuihin haetaan selkeyttä työn aikaikkunoita tarkastelemalla ja työjärjestyksen muutoksilla ja palvelusetelin käytöllä. Parityöskentelyn hyödyntäminen kotipalveluissa on nostettu kehittämisideaksi (työturvallisuus). Tekninen virasto: Tulokset on käyty ainakin osittain läpi työpaikkakokouksissa. Toimenpiteistä ei ole raportoitu. Tulosten perusteella teknisessä virastossa on paljon parannettavaa varsinkin puhtauspalvelujen tulosalueella.