Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä"

Transkriptio

1 Mitä aistitaan? Aistifysiologia Oulun Yliopisto Fysiologian laitos Pasi Tavi 2004 Mitä, missä, milloin, paljonko? Aistimisessa on kysymys ympäristön energioiden muuttamisesta hermosolujen aktiopotentiaaleiksi Tämä energia voi olla eri muodoissa Elektromagneettinen (lämpösäteily, valo) Mekaaninen (paine, ääniaalto, värähtely) Kemiallinen (happamuus, suolaisuus, molekyylien koko ja muoto) Mitä aistitaan modaliteetti Maku, haju, kosketus, näkö, kuulo Näiden kombinaatiot mm. vetinen = paine + lämpötila Aistimukset kehon ulko- ja sisäpuolelta ohjaavat motoriikkaa Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa Kaikilla aisteilla on omat transduktiomekanisminsa, joissa aistinsolu ottaa vastaan ulkomaailmansa signaaleja näille signaaleille ominaisella tavalla. Aistinsolun (= reseptorin) sähköinen toiminta muuttuu tässä transduktioprosessissa. Muutos on signaali, joka sisältää informaatiota, jota muut hermoston osat edelleen prosessoivat. Prosessoinnissa erotetaan tietotulvasta oleellinen epäoleellisesta Aistinsolu = reseptorisolu tai lyhyesti reseptori Aistimisen aiheuttama sähköinen muutos reseptorissa= reseptoripotentiaali Jos aistinsolussa itsessään syntyy aktiopotentiaali, reseptori. pot. on generaattoripotentiaali Modaliteetti = se mitä aistitaan Adekvaatti stimulus = se stimulus mille aistin on herkkä Reseptorityypeistä Fibroblastien muodostama keränen Reseptorien erikoistuminen Esimerkki Pacinin keränen On-off-vaste Jatkuva mm. kipureseptorit mm. tuntoaistinsolut mm. fotoreseptorit karvasolut Useat aistimet ovat herkkiä muutokselle, eivät niinkään absoluuttisille määrille Aistimukset ovat suhteellisia 1

2 Reseptorin toiminnasta Stimuluksen intensiteetin koodaus 1) Reseptoripotentiaali (generaattoripot.) 2) Aksonissa alue jossa Na + -kanavia AP 3) Aktiopotentiaali aksonin terminaali 4) Transmitterin eritys Reseptorivirta (yl. kationikanava) on suoraan verrannollinen stimuluksen intensiteettiin Aktiopotentiaalien taajuus suoraan verrannollinen reseptorivirtaan Aksonin terminaalista eritettävän transmitterin määrä verrannollinen aktiopotentiaalien määrään Reseptorin adaptaatio Reseptorin vaste jatkuvalle ärsytykselle pienenee ajan funktiona adaptaatio Reseptorin herkkyys säilyy Estää sensorisen ylikuorman Eräs keino prosessoida informaatiota Adaptaation määrä ja nopeus vaihtelee Monia mekanismeja; Reseptoriin liittyneet rakenteet vaikuttavat (mm. pupilli silmässä, feed-back) Transduktio de-sensitoituu (mm. valoa absorvoivan pigmentin määrä muuttuu) Neuronin akkomodaatio; AP kynnysarvo nousee, Na + -kanavan inaktivaatio lisääntyy Mekanosensitiivisen kanavan adaptaatio (inaktivaatio) Adaptiivisten ominaisuuksien vaikutus stimuluksen koodaukseen Mihin adaptaatio vaikuttaa? Taajuusvaste Suodatus Hitaasti adaptoituvat reseptorit koodaavat paremmin jatkuvaa stimulaatiota Reseptiivinen alue Konvergenssi ja divergenssi Se alue jonka informaatio menee yhteen neuroniin Ihon aistit, näkö Stimuluksen erottelukyky Mitä suuremmat alueet, sitä huonompi Reseptiivisten alueiden koko ja määrä aistivan alueen spatiaalinen resoluutio Ihotunto, tarkan näkemisen alue (fovea) jne Eri hermoston tasoille omat kenttänsä Sensorisen neuronin, interneuronin, gangliosolun,jne. Hermostollisessa tiedonkäsittelyssä yksittäisestä solusta (aistinsolusta) tulevaa tietoa voidaan joko jakaa laajemmalle alueelle tai koota yhteen muista soluista tulevan informaation kanssa Divergenssi neuronaalinen aktiviteetti jakautuu Konvergenssi neuronaalinen aktiviteetti yhdistyy 2

3 Lateraalinen inhibiitio Näköaisti Keino vähentää ärsytyksen aiheuttamaa vastetta hermoverkossa Keino korostaa eroja Aktivoitunut reseptori (interneuroni) inhiboi viereisiä, vähemmän aktivoituneita signaaliteitä Inhibitooriset synapsit Tärkeä mm. näköaistin kontrastien erottelussa retinassa ja visuaalisessa aivokuoressa, ihon tuntoaisti jne.. Mitä nähdään? Valon intensiteetti (skaala n. 15x) Värit (380 nm violetti nm punainen) Liike Kovakalvo, (Sclera) Silmämunan uloin kuori Silmän etuosaassa muuttuu kirkkaaksi sarveiskalvoksi (cornea) Suonikalvo (Choroidea) kovakalvon sisäpuolella Verisuonitus, pigmenttiä Etuosassa suonikalvon jatkeena on värikalvo (iris) Pupilli, rengasmaiset ja säteittäiset lihakset pupillin koon säätelyä varten Mykiö eli linssi Ciliaarisäikeillä l. ripustinsäikeillä liitetty ciliaarilihaksiin, joiden supistuminen säätelee näön tarkennusta Retina l. verkkokalvo Pigmentoitunutta epiteeliä Aistinsolut, interneuronit Fovea, keskikuoppa; tarkan näkemisen alue Sokea piste; verkkokalvon osa jossa näköhermot ja retinan verisuonet Silmän rakenne Silmän nestetilat Etukammionestettä erittää iiriksen takana olevat epiteelisolut, (laskostunut ciliaariepiteeli, ciliary proces) n. 2-3 µl/min. Sis. Ravinteita mm. aminohappoja, vitamiineja ja glukoosia Etukammioneste poistuu Schlemmin kanavien kautta laskimoverenkiertoon Lasiainen sisältää säikeistä proteoglygaania, joka tekee siitä geelimäisen Nesteen virtaus ja aineiden diffuusio hidasta, nesteen ja aineiden vaihtoa myös retinan verisuonien kanssa diffuusiolla ja filtraatiolla Retinan rakenne Retina on silmän aistiva osa Suuri osa informaation käsittelyä tapahtuu retinassa Kerrokset (n. 8) 1.Pigmentoitunut epiteeli 2-4. Reseptorit; sauvat ja tapit, synapseja 5-6. bipolaari-, horisontaalija amakriinisolut 7-8. Gangliosolut ja niiden aksonit Retinan solutyypit Reseptorit Sauvat (monokromaattinen) Tapit (värinäkö) Bipolaarisolut 1. synapsit fotoreseptoreihin Depolarisaatio (aktivoi gangliosoluja) Hyperpolarisaatio (inhiboi gangliosoluja) Horisontaalisolut Informaatio fotoreseptoreilta Bipolaarisolujen lateraali-inhibiitio Amakriinisolut Yhdistävät gangliosoluja Lateraali-inhibiitio Useita tyyppejä (>8 eri transmitteria) Retinassa lyhyet välimatkat signaloinnissa ei tarvita AP:ja gradeeratut potentiaalit Fotoreseptorityypit Valoherkkiä aistinsoluja on kahta eri tyyppiä tappeja ja sauvoja Sauvat valon intensiteetin koodaus Tapit värinäkö Kummassakin solutyypissä tietyt osat Ulkosegmentti, solun valoherkkä osa Sisäsegmentti, l. soomaosa jossa mm. tuma Synaptinen terminaali 3

4 Fotoreseptorien rakenne Fotoreseptorin sähköiset ominaisuudet Sauvat (rods) ja tapit (cones) Ulkojäsen, sisäjäsen ja synaptinen terminaali Ulkojäsen sisältää kalvolevyjä joissa valoherkkää rodopsiinia (10 8 mol./ jäsen) Sauvoissa enemmän valoherkkyys Ulkojäsenen alaosassa cilium Mitokondriot + muita organelleja Fotopigmentti syntetisoidaan sisäjäsenessä liitettäväksi ulkojäsenen membraaniin Sauvoissa 3 uutta membraanikiekkoa /tunti Toisesta päästä kiekkoja hajotetaan Tapeissa pigmentti liitetään membraanilaskoksiin satunnaisesti Fotoreseptorissa valo aiheuttaa hyperpolarisaation Pimeässä reseptori on depolarisoituneena Membraanipotentaalin määrää natriumin ja kaliumin permeabiliteettien suhde Valo säätelee kalvon permeabiliteettia natriumille (kalsiumille) Pimeävirta Rhodopsiini A B Valotransduktion valoherkkä molekyyli on rhodopsiini Koostuu; glykoproteiinista; opsiini ja retinaalista (A vitamiinin aldehydi) Fotonin absorboituminen 11-Cisretinaaliin muuttaa sen konformaatiota A) rhodopsiinin konformaatio muuttuu B) Fototransduktiokaskadi Valon aistiminen 1) Valo muuttaa rhodopsiinin konformaatiota 2) G-proteiini transdusiini aktivoituu 3) Fosfodiesteraasi aktivoituu cgmp hydrolysoituu 1 PDE / cgmp vahvistus!!! 4) cgmp ionikanavat kiinni 4

5 Valon transduktion vaiheet fotoreseptorisolussa 1) Valo aktivoi rhodopsiinin (retinaali) 2) G-proteiinin aktivaatio 3) Fosfodiesteraasin aktivaatio 4) [cgmp] i laskee 5) cgmp kanavat kiinni 6) Fotoreseptorin hyperpolarisaatio 7) Transmitterin (glutamaatti) erityksen väheneminen Värinäkö Fotoreseptorin spektraalisen herkkyyden määrää siinä olevan pigmentin ominaisuudet Sauvasolut Absorbtio max. ~ 520 nm Tappisolut 3 eri tyypin opsiinia Puna-herkkä (560 nm) Viherherkkä (530 nm) Siniherkkä (420 nm) Värien erottelu perustuu eri tappien aktivoitumisien suhteellisiin osuuksiin Esim. oranssi väri (600 nm) punatapit 96% aktivaatio/ vihertapit n. 37 % / ja sinitapit 0% suhde 96:37:0 koodautuu oranssina värinä! Sauva-ja tappisolujen spektraalisen herkkyyden vertailua Näköaistinsolujen pimeäadaptaatio Sauvat Tapit Tapit; nopea adaptatio Silti korkea kynnysarvo Sauvat;hidas adaptaatio Matala kynnysarvo herkkä Visuaalisen kynnysarvon muutos pimeäadaptaation pituuden funktiona Näkökyky sopeutuu hämärään valaistukseen Sekä neuraaliset mekanismit retinassa, että fotoreseptorien adaptaatio Fotoreseptoreissa; Valo inaktivoi tai sammuttaa rhodopsiinia pimeässä rhodopsiini palautuu Pimeässä kun [cgmp] i on korkea Ca 2+ virtaa soluun (kationikanava) korkea [Ca 2+ ] i inhiboi guanylaattisyklaasia ja stimuloi fosfodiesteraasia inhiboi [cgmp] i nousua Kun taustavalo on korkea sama mekanismi pitää [cgmp] i niin korkeana, että valon lisääntyessä [cgmp] i voi laskea! Solutyyppien jakautuminen retinassa Akkomodaatio Näön tarkkuus (resoluutio) on suurin Kirkkaassa valossa Fovean alueella Tarkan näkemisen alueella tappien tiheys suurin ja sauvojen pienin Alueen fotoreseptorien konvergenssi vähäistä (pienet reseptiiviset kentät) mitä kauempana alueesta sitä huonompi resoluutio Perifeerinen näkökenttä ei erota värejä Vähässä valossa resoluutio heikko ( ~ 0 fovea) koska sauvoja vähän foveassa Linssi säätelee tarkennusta eri etäisyyksillä oleviin kohteisiin 25 cm Linssin paksuutta muutetaan ciliaarilihasten avulla Kauas katsottaessa lihakset ovat relaksoituneet linssi ohut taittovoima pieni Lähelle katsottaessa lihakset ovat supistuneet- linssi paksu taittovoima suuri Linssin elastisuus vähenee iän myötä lähelle fokusointi kärsii presbyopia Lihakset autonomisen hermoston säätelemänä parasympaattinen lisää ja sympaattinen vähentää linssin taittovoimaa 5

6 Akkomodaation mekanismit Feedback-mekanismi, joka automaattisesti säätää linssiä niin, että verkkokalvolle muodostuu mahdollisimman terävä kuva Säätöjärjestelmä ei tee virheitä, tarkennus tapahtuu aina oikeaan suuntaan hyvin nopeasti (>1s) Mekanismeja; Kromaattinen aberraatio Sininen valo ja punainen valo fokusoituu hieman eri kohtiin Kumpi paremmin fokuksessa mihin suuntaan linssin taittovoimaa muutettava? Lähikonvergenssi Katsottaessa lähelle molemmat silmät konverkoituvat molemmat linssit tarkentuvat lähelle automaattisesti Fovean kuoppa Fovea on syvemmällä kun muu retina kumpi tarkemmin fokuksessa mihin suuntaan linssiä? Oskillaatio On havaittu, että tarkennus oskilloi (jopa 2 Hz) eli systeemi myös hakee parasta fokusta aktiivisesti. Neuraalista kontrollia ei tiedetä tarkasti; tarkennuksen säätely on läheisessä yhteydessä silmien liikkeen säätelyn kanssa Tietoa integroidaan samoilla aivokuoren alueilla motoriset signaalit Edinger- Westphalin tumakkeen (parasympaattinen) kautta silmän lihaksille. Kun silmään osuu valo pupillit pienenevät pupillin valorefleksi Tieto valon määrästä näköhermon haaraa pitkin occulomotoriseen tumakkeeseen, josta parasympaattiset hermot ciliaariganglion kautta iriksen sfinkteriin rengasmaisten lihasten supistus Pupillin laajenemista säätelee sympaattinen aktiviteetti säteittäisten lihasten supistuminen Pupilli supistuu myös fokusoitaessa lähelle akkomodaatio refleksi Pupillin säätely Retinan reseptiiviset kentät Informaation prosessointi retinassa: Gangliosolujen reseptiiviset kentät Gangliosolun reseptiivinen kenttä on retinan alue, jonka aktivointi muuttaa yhden gangliosolun aktiviteettia Omat reseptiiviset kenttänsä myös horisontaalisoluilla, bipolaarisoluilla Reseptiivinen kenttä voi olla joko aktivoiva tai inhiboiva Koko ja tiheys vaikuttaa näköaistimuksen tarkkuuteen fovean reseptiiviset kentät pieniä ja tiheässä Reseptiivisten kenttien gangliosolujen aksonit muodostavat näköhermon informaatio aivoihin Retinan organisaatio ja toiminta on optimoitunut havaitsemaan kontrasteja ja mm. liikettä Prosessoinnissa tärkeä lateraalinen inhibiitio kontrastit Gangliosolujen reseptiivinen kenttä muodostuu inputista joka tulee a) bipolaarisoluista, b) amakriinisoluista tai c) molemmista Kaksi päätyyppiä: On-center-Off-surround Reseptiivisen kentän keskelle tuleva valo aktivoi G-solun ja reunoille tuleva valo inhiboi Off-center-On-Surround Reunoille +, keskelle Kummassakin tapauksessa diffuusi valo koko kentän alueelle aiheuttaa heikon aktivaation Liike reseptiivisen kentän läpi aiheuttaa sekventiaalisen vasteen Näköradat Näkökenttien projektiot aivokuorella Retinan gangliosolujen aksonit muodostavat näköhermon Kummankin silmän näkökentät jakaantuvat kahteen osaan Nasaaliseen (sisempi) Temporaaliseen (ulompi) Optisessa kiasmassa osa hermoista risteää Molempien silmien nasaaliretinoiden gangliosolujen aksonit risteävät Vasen näkökenttä muodostuu vasemmasta nasaaliretinasta ja oikeasta temporaaliretinasta Oikea näkökenttä muodostuu vastaavasti oikeasta nasaaliretinasta ja vasemmasta temporaaliretinasta 6

7 Geniculatum laterale Talamuksen tumake (geniculatum laterale) Välittää näköradan näköinformaation aivokuorelle, spatiaalinen tarkkuus säilyy retinalta korteksille 6 kerrosta; eri puolilta näkökenttää tuleva informaatio pidetään erillään Kontrolloi paljonko informaatiota aivokuorelle Inhibitoorisia signaaleja näköaivokuorelta (corticofucal fibers) ja keskiaivoilta Voivat estää tietyn osan näköinformaation etenemisen aivokuorelle Magnosellulaariset kerrokset Nopea Musta-valko-informaatio Point-to-point-resoluutio huono Parvosellulaariset kerrokset Hidas Hyvä värierottelu Hyvä tarkkuus Näköaivokuoren organisaatio Primäärinen aivokuori Näkökentän projektio aivokuorelle noudattaa retinan alueita retinotooppinen kartta Fovean alueen edustus suuri Näkökentän yläosa korteksilla alapuolella ja oikea vasemmalla! Sekundaarinen näköaivo kuori ympäröi primääristä Visuaalisen informaation analysointi Informaatiota edelleen takaraivolohkon aivokuorelle Näköaivokuori Liikkeen havaitseminen Näköaivokuori Etäisyyksien havaitseminen ja syvyysnäkö Esim: aivokuoren solun aktiviteetti (oik.) Suhteessa kulmaan (vas.) jolla kappale liikkuu Solu herkkä 36 liikekulmalle Visuaalisella aivokuorella on soluja jotka näyttävät olevan herkkiä tietyille kuvan ominaisuuksille Valon ja varjon raja Valon tai varjon liike Liike tietyssä kulmassa Osittain pohjaa retinan organisaatioon Stereopsis = kahden silmän syvyysnäkö Silmien näkökenttien erojen vertailua Silmät muutaman sentin päässä toisistaan perspektiivit eroavat hivenen Mitä lähempänä kohde sitä suuremmat erot sitä parempi syvyysnäkö < 60 m päässä olevat kohteet Visuaalisen aivokuoren toimintaa Eräät neuronit retinalta aivokuorelle erikoistuneen havaitsemaan tietyllä etäisyydellä olevia kohteita Muita mekanismeja Tunnetun kokoiset etäisyyksien päässä auttaa aivoja vertailemaan kokoja ja etäisyyksiä Liikkuva parallaksi (moving parallax) Kun katsotaan kohdetta ja samalla liikutetaan päätä, kohde liikkuu näkökentässä sitä enemmän mitä lähempänä se on Mitä näköaisti havaitsee? Mikä on gangliosolujen aktiviteetti katsottaessa yksiväristä laajaa aluetta? Riippumatta värin tai valon intensiteetistä aktiviteetti on hyvin vähäinen Retinassa kaikkien alueiden tasainen ärsytys johtaa aina viereisten alueiden inhibiitioon kokonaisaktiviteetti vähäistä Jos tasaiselle pinnalle ilmestyy yksikin taustasta erottuva alue aktiviteetti lisääntyy ainakin joku gangliosoluista aktivoituu kontrasti. 7

8 Näköaisti koodaa suhteellisia eroja Kuuloaisti Mitkä asiat vaikuttavat? Paikallinen kontrasti; A-ruutua ympäröi vaaleat ruudut ja B-ruutua tummat ruudut B-ruutu on varjossa; Varjo on asteittainen muutos näköaisti ei yleensä huomioi asteittaisia muutoksia Näköaisti ei ole kovin hyvä valomittari Äänen aistimus syntyy värähtelystä, joka aiheuttaa ilmanpaineeseen aaltomaisen muutoksen. Äänen korkeus riippuu värähtelytaajuudesta (Hz), Äänen voimakkuus riippuu painevärähtelyn laajuudesta, amplitudista (db): voimakkuus = 20 log 10 (Pt/Pr), jossa Pt= testi paine ja Pr=referenssipaine joka juuri ja juuri kuullaan (kynnysarvo) Mitä kuullaan? Korvan rakenne Ihmisen kuulon dynaaminen alue on valtava Ihmiskorva kuulee äänen taajuudet valillä 20-20kHz. Normaalin puheen korkeusalue Hz Äänen intensiteetti välillä 20-~100 db 10000x Normaalin puheen intensiteetti on noin 65 db Ulkokorva Korvalehti ja korvakäytävä Välikorva Tärykalvo, kuuloluut; vasara (malleus), alasin (incus), jalustimeen (stapes) Ilman täyttämä välikorva on yhteydessä nieluun korvatorven välityksellä välikorvan paine voi muutua jos ulkopuolen paine muuttuu (Huom. paineen muutoksen nopeus) Sisäkorva Luun sisällä Eteisikkuna l. soikea ikkuna Simpukan l. pyöreä ikkuna Simpukka (cochlea) Kaarikäytävät Kuulohermo Kuuloluut ja äänen vahvistus Tärkeä osa äänen transduktiota on ilmanpaineen vaihteluiden muuttaminen nesteen liikkeiksi. Tämä tapahtuu välikorvan kuuloluiden avulla Kuuloluuketju "vahvistaa" ääntä koska tärykalvon pinta-ala on suurempi kuin soikean ikkunan, sekä lievän vipuvaikutuksen vuoksi. 1) Paineen värähtely johtuu korvaan, jossa se muuttuu välikorvassa 2) tärykalvon liikkeeksi. Tämä johtaa malleuksen (vasara), incuksen (alasin) ja stapesin (jalustin) värähtelyyn ja lopulta soikean ikkunan värähtelyyn. Näin alunperin ilmanpaineen muutos on transdusoitu mekaaniseksi värähtelyksi, joka leviää 3) simpukan nesteessä, aiheuttaen 4) basaalimebraanin värähtelyn, joka koodataan 5) aistinsolujen sähköiseksi aktiviteetiksi ja edelleen 6) kuulohermon aktiopotentiaaleiksi Äänen transduktio 8

9 Simpukan rakenne ja nestetilat Simpukassa eli Cochleassa Scala tympani Scala vestibuli Scala media Perilymfa; Scala tympani ja Scala vestibuli [K + ] i =5 mm, [Na + ] i =145 mm, [Ca 2+ ] i = 1mM Nesteen koostumus muistuttaa estrasellulaarinestettä Endolymfa Scala media [K + ] i =157 mm, [Na + ] i =1 mm, [Ca 2+ ] i = 0.02 mm Muistuttaa intrasellulaarinestettä Stria vascularis erittää, aktiivinen K + kuljetus Sisäkorvan reseptorit, karvasolut (hair-cells) Cortin elimessä Ekstrasellulaarineste endolymfa Karvasolujen solujen runko on kiinni basaalimembraanissa ja kärkijäsen sekä sen päällä oleva jäykkä stereokilia koskettavat tektoriaalimembraania Kun paineaalto etenee simpukan nesteessä em. mebraanit liikkuvat eri tahdissa ja täten stereokilia taipuu. Stereoklian taipuminen säätelee karvasolujen mekanosensitiivisten ionikanavien aukioloa Potentiaali +80 mv Karvasolujen toiminta Karvasolun mekanosensitiivinen osa on sen MS ionikanavat Kationikanavia virrankuljettajana K +, (ja Ca 2+ ) Ionikanavat ovat kiinni viereisessä kiliassa (kanavassa) säikeellä (prot.) Kun karvat liikkuvat suhteessa toisiinsa kanava avautuu ja sulkeutuu. Lepotilassa osa kanavista on auki Mahdollistaa sähköisen signaalin karvojen liikkuessa kumpaan tahansa suuntaan hyperpolarisaatio vs. depolarisaatio Karvasolujen sähköiset ominaisuudet Lepotilassa karvasolun MS kanavista on osa auki (~15%) r.p.~-60 mv Kanavien aukeaminen aiheuttaa depolarisaation ja sulkeutuminen hyperpolarisaation Endolymfan [K + ] 145 mm kaliumin Nernstin pot. positiivisempi kuin r.p.!!! Taipuminen toiseen suuntaan depolarisoi ja toiseen suuntaan hyperpolarisoi reseptorin. Neuronin aktiopotentiaali frekvenssi transmitterin erityksen Karvasolun liikkeen koodaus Johtuen karvasolun sähköisistä ominaisuuksista se voi koodata aaltomaista värähtelyä sensorisen neuronin aktiopotentiaali frekvenssiksi Karvasolun membraanipotentiaali oskilloi noudattaen kilioiden liikettä transmitterin eritys on suoraan verrannollinen membraanipotentiaaliin Depolarisaatio aktiopotentiaalifrekvenssi ylös. Hyperpolarisaatio aktiopotentiaalifrekvenssi alas Äänen intensiteetin aistiminen Ainakin kolme eri mekanismia: 1) Basillaarimembraanin aaltoliikkeen amplitudi ääniaallon amplitudin kasvaessa Enemmän AP/neuroni 2) Kun amplitudi kasvaa basilaarimembraanin resonoiva alue kasvaa Enemmän aktivoituvia karvasoluja spatiaalinen summautuminen 3) Ulommaiset karvasolut aktivoituvat kun basillaarimembraanin liike kasvaa tarpeeksi suureksi merkki hermostolle kovasta äänestä? Äänen korkeuden aistiminen 1) Basilaarimembraani on erilainen eri osissa scala mediaa. Soikean ikkunan lähellä membraani on ohut ja jäykkä, lähellä helikotremaa membraani paksu ja taipuisai. 2) Paineaalto kokleassa aiheuttaa basaalimembraanin etenevän aallon jonka äänen taajuudesta riippuen aiheuttaa eri kohtaan suurimman poikkeaman. Äänen taajuus koodautuu näin paikaksi basaalimembraanille (tonotopia). Korkeat äänet lähelle soikeaa ikkunaa ja matalat lähelle helikotremaa. 3) Karvasolujen solukalvolla on erilaiset mekaaniset ominaisuudet eri osissa basaalimembraania. Lähellä soikeaa ikkunaa stereokiliat lyhyitä ja jäykkiä-- helikotreman (simpukan huipun) lähellä pitkiä ja taipuisia. 4) Karvasolujen sähköiset ominaisuudet ovat optimoituneet siihen taajuuteen jota ne aistivat 9

10 Karvasolujen vahvistusominaisuudet Karvasolujen taajuusvasteet Karvasoluissa on lepotilassa myös spontaania kalvopotentiaalin oskillaatiota, jonka taajuus on sama kuin ko. kohdassa basaalimembraania oleva mekaanisen resonassin taajuus. Tämä on karvasolujen membraanin ominaisuus solut käyttäytyvät samoin myös virtainjektioissa Karvasolu Kuulohermo Yhden alueen karvasolut vahvistavat maksimaalisesti tietyn taajuisen äänen aiheuttamaa paineaaltomuutosta karvasolut ovat taajuuskaistariippuvia vahvistimia. Karvasolun adaptaatio Kuuloradat Pitkään jatkuva karvasolun stimulaatio muuttaa kasvasolun vastetta adaptaatio Eräs selittavä mekanismi on ns. moottorimalli Kiloiden liikkuessa suhteessa toisiinsa jousessa kiinni oleva ionikanava aukeaa kanavasta menee sisään kalsiumia aktivoi aktiini-filamenttiin kiinnittyneen moottori -kompleksin (myosiini ATP-aasi), joka siirtää kanavaa membraanilla niin että tensiovahenee kanavan sulkeutuu Analoginen lihaksen supistumiselle Tämän mekanismin rooli ihmisen simpukassa on kyseenalaistettu 1) onko jatkuvaa tasaista stimulusta? 2) Endolymfan [Ca 2+ ] i in hyvin matala, riittääkö virta nostamaan sytosolin [Ca 2+ ] i tarpeeksi? 3) tämän adaptaation ylärajataajuus on 160 Hz kuuloalue Hz! Muita mekanismeja Mm. osmoottiset muutokset solujen koossa ja sijainnissa Kalmoduliini, Myosiini? Karvasolut synapsoivat spiraaliganglion periferisiin haarakkeisiin, ja näiden solujen aksonit muodostavat kuulohermon, joka johtaa signaalit ensin kokleaaritumakkeisiin keskiaivoissa, ja sieltä edelleen (talamuksen kautta) ko. tehtävään erikoistuneelle isonaivonkuorelle. Jo aivorungosta (cochleaari tumakkeista) lähtevät hermokimput sisältävät sekoituksen kummankin korvan vievistä hermosyistä Aivorungon olivary tumake detektoi eri korviin saapuvan äänen aikaeron inputti molemmista korvista output aivokuori Suuntakuulo Primaarisella kuulo-aivokuorella tietyn korkuiset äänet paikantuvat tiettyyn paikkaan Äänen prosessointi aivokuorella Primäärinen auditorinen aivokuori Inputti suoraan talamuksesta (medial genikulate) Sekundäärinen aivokuori (assosiatiivinen) Primäärisen ympärillä Inputti primääriseltä Prim. Aivokuorella taajuudet jakautuneet eri osiin; tonotooppiset kartat Eri alueilla olevat neuronit aktivoituvat tietyillä äänen korkeuksilla Binauraaliset reseptiiviset kentät Summaatio alueet ovat herkkiä molemmista korvista tulevalle inputille Supressioalueen solut ovat herkkiä joko oikeasta tai vasemmasta korvasta tulevalle inputille Äänilähteen paikannus; resoluutio jopa 1 Tasapainoaisti Tasapainoaisti koostuu kolmen eri aistijärjestelmän yhteistoiminnasta: sisäkorvan vestibulaarielimen, näköaistin sekä asentotunnon (proprioseption). Aistii pään liikettä (kulmakiihtyvyyttä) 3-D pyöritys Lineaarista kiihtyvyyttä Suoraviivainen kiihtyvyys Asentoa painovoimakentan suhteen 10

11 Sisäkorvassa sijaitsee simpukan lisäksi myös ns. vestibulaarielin vastaavanlaisessa kalvojärjestelmässä kuin simpukkakin Nestetilat (perilymfa ja endolymfa) ovat näiden rakenteiden välillä jatkuvia, ja aistinsolutkin ovat samankaltaisia karvasoluja. Kummankin puolen sisäkorvassa oleva vestibulaarielin koostuu kahdesta laajentumasta, utriculus ja sacculus, sekä kaarikäytävistä, joita on kolme. Eri puolen korvien vestibulaarielimet ovat toistensa peilikuvia. Aistinsoluina toimivien karvasolujen transduktioprosessi on samanlainen kuin kuuloaistinkin kohdalla. Vestibulaarielin Kaarikäytävät Kaarikäytävien orientaatio (3-D) mahdollistaa eri suuntiin tapahtuvan (pään) liikkeen havaitsemisen (X-Y-Z) Superior-kaarikäytävä reagoi nyökkäävään liikkeeseen Posteriorinen kanava pään kallistus Horisontaalinen kanava pään pyöritys Otoliittielimet Sisäkorvassa on kaksi endolymfan täyttämää kalvopussia Soikea rakkula (Utrikulus) ja Pyöreä rakkula (Sacculus). Aistinsolujen (karvasolut) karvat työntyvät hyytelömäiseen aineeseen, otoliittimembraaniin Otoliittimembraani sis. Otoliittejä, kalsiumkarbonaattikiteitä (CaCo 3 ) Erikoistuneita rakenteita lineaarisen kiihtyvyyden (mm.painovoima) aistimiseen Otoliitit tekee otoliittimembraanista tiheämpää kuin ympäroivästä endolymfasta ellei aistinelin ole vaakasuorassa otoliittimembraani liikkuu suhteessa karvasoluihin ja taivuttaa niitä. Painovoiman aistiminen Macula Otoliitit tekee otoliittimembraanista tiheämpää kuin ympäroivästä endolymfasta ellei aistinelin ole vaakasuorassa otoliittimembraani liikkuu suhteessa karvasoluihin painovoiman vaikutuksesta ja taivuttaa niitä. Sama ilmiö tapahtuu molempiin suuntiin Karvasoluissa depolarisaatio/hyperpolarisaatio riippuen taivutuksen suunnasta Kaarikäytävien reseptorit Utriculuksesta lähtevissä kaarikäytävissä on kussakin laajentuma, ampulla, joka sisältää kalvomaisen hyytelökeon, kupulan Kupulan sisään työntyneenä ovat karvassolujen karvat, solujen sooma on kupulan alla olevassa harjanteessa (Crista ampularis) tukisolujen lomassa Kupulan sisällä olevat karvasolujen karvat taipuvat kaarikäytävän liikkuessa suhteessa endolymfaan ja cupulaan (vrt. vesisankon pyöritys sanko pyörii, vesi pysyy paikallaan) Kiertoliikkeen aistiminen Pään kääntyessä kaarikäytävien sisältämä endolymfa jää jälkeen ja painaa kupulaa. Tämä liike syntyy normaalisti vain pään kääntymisen seurauksena. Peilikuvamaisuuden vuoksi kaarikäytävien liikkeet ovat usein eri puolen korvissa toisilleen vastakkaisia. Aistinsolujen ärsytys lisääntyy, jos kupula taipuu utriculukseen päin, ja vähenee, jos taipuminen on utriculuksesta poispäin. Kun pään kiertävä liike pysähtyy, endolymfan liike jatkuu vielä tovin, jolloin syntyy aistimus vastakkaiseen suuntaan tapahtuvasta liikkeestä. Tämä ei tulee esille normaalisti vain pitkissä liikkeistä (pyörivä tuoli, karuselli yms.). 11

12 Tasapainoelimien informaation prosessointi Vestibulaarielimen aksonittomat aistinsolut synapsoivat afferenttien hermopäätteiden kanssa, ja niiden aksonit vievät signaaleja neljään vestibulaaritumakkeeseen ydinjatkoksessa. Näistä on yhteydet pikkuaivoihin, selkäytimeen ja aivorunkoon, eityisesti silmän liikkeitä sääteleviin tumakkeisiin (n. oculomotorius ja n. trochlearis). Vestibulaarielimen aistimuksia varten ei näytä syntyneen spesifistä aivokuoren projektioaluetta tasapainoon liittyvää informaatiota kaytelään enemmän automaattisiin reflekseihin jotka jäävät tiedostamatta Kehon asentoon liittyviä asioita kuitenkin prosessoidaan mm. päälaenlohkossa (mm. gyrus angularis ympäristöineen). Silmän liikkeiden säätely/tasapainoaisti Vestibulo-okulaariset refleksit: silmän asennon muutokset pään liikkeiden muuttuessa. Pään kallistuksen tai eteen/taakse taivutuksen yhteydessä katseen kiinnittäminen on vaivatonta (tapahtuu automaattisesti), ja kuva pysyy terävänä. Vestibulaarielimen välittämät tiedot pään kiihtyvyystilanteesta välittyvät silmän liiketumakkeiden kautta silmän liikuttajalihaksiin, jotka suorittavat tarvittavan kompensaation. Nystagmus: vestibulaarielimen, erityisesti kaarikäytävien virheellinen toiminta aiheuttaa silmien liikkeen, jossa vuorottelevat hidas liike toiseen ja piiskamaisen nopea liike vastakkaiseen suuntaan. Kalorinen koe; endolymfa alkaa kiertää eri korvissa vastakkaisiin suuntiin, ja aiheutta lievän huimauksen ja nystagmuksen. Optokineettinen nystagmus tarkoittaa katseen (nykivää) kohdistamista paikallaan pysyvien objektien seuraamiseksi, kun itse liikutaan. Tasapainoaisti ja silmän liikkeet Vestibulo-okulaariset refleksit Tasapainoelimen häiriöt Humala Kaarikäytävien aistimus muuttuu, jos veressä on suuria määriä etenolia. Kupulan tiheys muuttuu erilaiseksi kuin endolymfan (etanolin liukeneminen on erilaista), ja ne alkavat reagoida osittain otoliittien tapaan. Seurauksena on yleensä kiertävän huimauksen tunne Vestibulaarielimen vauriot: Osittainen vaurio tai häiriötilat johtavat usein vaikeaan huimaukseen (erityisesti toispuoleinen vaurio) Meniéren tauti (endolymfan ylituotanto). Molemminpuoleinen vestibulaarielimen tuho ei aiheuta yleensä vakavia oireita. Silmien kohdistaminen esim. liikkuvasta autosta voi olla vaikeaa, ja tasapainon ylläpitäminen tilanteissa, jossa näköaisti ei toimi (esim. pimeä). 12

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita,

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

Näköaistin biofysiikkaa:

Näköaistin biofysiikkaa: Johdatus biofysiik ikkaanan 7. luento Näköaistin biofysiikkaa: Näköaistinsolujen eli fotoreseptoreiden toiminnasta Esimerkkejä näköaistin tutkimuksista ja koejärjestelyistä Erilaisten silmien evoluutiosta,

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Aistifysiologia I. (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita. Reseptorit, aistimus ja modaliteetti

Aistifysiologia I. (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita. Reseptorit, aistimus ja modaliteetti Aistifysiologia I (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita Aistisolut l. reseptorit muuntavat ympäristön energiaa (ärsyke l. stimulus) sähköisiksi muutoksiksi = transduktio Elektromagneettinen energia

Lisätiedot

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita

Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita fysikaalinen energia muutetaan aistinelinten reseptorisolujen avulla hermoimpulsseiksi hermoimpulssit aina samanlaisia ärsykkeestä riippumatta, miten ärsykkeen

Lisätiedot

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen

Lisätiedot

Laitteisto ERG-signaalin samanaikaiseen rekisteröintiin näköaistinsolukerroksesta sekä verkkokalvon yli

Laitteisto ERG-signaalin samanaikaiseen rekisteröintiin näköaistinsolukerroksesta sekä verkkokalvon yli Teemu Turunen Laitteisto ERG-signaalin samanaikaiseen rekisteröintiin näköaistinsolukerroksesta sekä verkkokalvon yli Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon Ihminen käyttäjänä 2006-07 Ärsykkeestä havaintoon Luennon tavoitteena on tutustua näköaistimukseen visuaaliseen piirre- ja käsiteohjattuun havaitsemiseen 1 1. Essee http://www.cs.tut.fi/ihte/ Deadline:

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

Akustiikka ja toiminta

Akustiikka ja toiminta Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen

Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat. fotogrammetriaan ja kaukokartoitukseen Luento 4 Kolmiulotteiset kuvat 1 Kuvan kolmiulotteisuus 2 Stereokuva 3 Aiheita Parallaksi. Stereoskopia. Stereoskooppinen näkeminen. Stereomallin kokonaisplastiikka. Stereokuvaus. Dokumentointi stereodiakuvin.

Lisätiedot

Planssit (layouts) ja printtaus

Planssit (layouts) ja printtaus 1 / 21 Digitaalisen arkkitehtuurin yksikkö Aalto-yliopisto 17.11.2015 Planssit (layouts) ja printtaus Yksittäisen kuvan printtaus 2 / 21 Ennen printtausta valitse näkymä, jonka haluat printata, klikkaamalla

Lisätiedot

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen

Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon-41.4005Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Mihin laitetta käytetään?

Lisätiedot

Harjoitustehtävien vastaukset

Harjoitustehtävien vastaukset Harjoitustehtävien vastaukset Esimerkiksi kaiutinelementti, rumpukalvo (niin rummussa kuin korvassa), jännitetty kuminauha tai kielisoittimien (esimerkiksi viulu, kitara) kielet, kellon koneisto, heiluri,

Lisätiedot

Cis trans isomeria. Pohdintaa: Kummalla 1,2 dikloorieteenin isomeerillä on korkeampi kiehumispiste? kp = 60,2 o C. kp = 48,5 o C

Cis trans isomeria. Pohdintaa: Kummalla 1,2 dikloorieteenin isomeerillä on korkeampi kiehumispiste? kp = 60,2 o C. kp = 48,5 o C Cis trans isomeria Pohdintaa: Kummalla 1,2 dikloorieteenin isomeerillä on korkeampi kiehumispiste? kp = 48,5 o C kp = 60,2 o C 1 Cis trans isomeriaa voi ilmetä kahdessa erilaisessa tilanteessa: Tapaus

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka

Anturit ja Arduino. ELEC-A4010 Sähköpaja Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Tomi Pulli Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Mittaustekniikka Anturit ja Arduino Luennon sisältö 1. Taustaa 2. Antureiden ominaisuudet 3. AD-muunnos 4. Antureiden lukeminen Arduinolla

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Mono- ja stereoääni Stereoääni 1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari

Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi. Kyösti Laitakari Tinnitus tutuksi ja turvalliseksi Kyösti Laitakari Tinnituksen määritelmä Tinnitukseksi sanotaan äänihavaintoa, joka ei ole peräisin ulkoisesta äänilähteestä eikä ole tunnistettavaa puhetta tai musiikkia.

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut. Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 5. Ilmaisimet Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmaisimet Ilmaisimet (kuvat: @ursa: havaitseva tähtitiede, @kqedscience.tumblr.com) Ilmaisin = Detektori: rekisteröi valon ja muuttaa käsiteltävään

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Lego Mindstorms NXT OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Anturi- ja moottoriportit A B C 1 2 3 4 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights

Lisätiedot

Teoreettisia perusteita I

Teoreettisia perusteita I Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran

Lisätiedot

NXT Infrapuna-sensori

NXT Infrapuna-sensori NXT Infrapuna-sensori Joissakin tilanteissa on hyödyllistä, jos robotti tunnistaa ympäristöstä tulevaa infrapunavaloa. Tämä tieto on välttämätön esim. RCJ:n robottijalkapallossa. Tässä esitellään vain

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014

VALAISTUSTA VALOSTA. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka. Kari Sormunen Kevät 2014 VALAISTUSTA VALOSTA Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2014 OPPILAIDEN KÄSITYKSIÄ VALOSTA Oppilaat kuvittelevat, että valo etenee katsojan silmästä katsottavaan kohteeseen.

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat

Kuva 104. Kehysten muotoilu. Kuva 105. Kehässä hiekkalistat 10. Kaavauskehykset Raimo Keskinen, Pekka Niemi Tampereen ammattiopisto Kaavauskehysten päätehtävä on pitää sullottu muotti koossa. Muotin muodostaa useimmiten kaksi päällekkäin olevaa kehystä, joiden

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta.

Operaatiovahvistimen vahvistus voidaan säätää halutun suuruiseksi käyttämällä takaisinkytkentävastusta. TYÖ 11. Operaatiovahvistin Operaatiovahvistin on mikropiiri ( koostuu useista transistoreista, vastuksista ja kondensaattoreista juotettuna pienelle piipalaselle ), jota voidaan käyttää useisiin eri kytkentöihin.

Lisätiedot

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa

Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Sanajärjestyksen ja intensiteetin vaikutus suomen intonaation havaitsemisessa ja tuotossa Martti Vainio, Juhani Järvikivi & Stefan Werner Helsinki/Turku/Joensuu Fonetiikan päivät 2004, Oulu 27.-28.8.2004

Lisätiedot

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Johdanto. 1 Johdanto Elite-3x. Aloitus. Painikkeet ja säätimet

Johdanto. 1 Johdanto Elite-3x. Aloitus. Painikkeet ja säätimet Johdanto Painikkeet ja säätimet VIRTA, TAUSTAVALO: Virta päälle/ pois ja taustavalon taso Nuolinäppäin: Tällä ohjataan kohdistinta ja valitaan valikoiden vaihtoehtoja Taajuus: Tällä painikkeella valitaan

Lisätiedot

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR

DistanceMaster 80 DE 04 GB 11 NL 18 DK 25 FR 32 ES 39 IT 46 PL 53 FI 60 PT 67 SE 74 NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR DistanceMaster 80 DE GB NL DK FR ES IT PL PT SE NO TR RU UA CZ EE LV LT RO BG GR 04 11 18 25 32 39 46 53 60 67 74 ! a h i b 2. 4. 6.! 60 Lue lisäohjeet. käyttöohje Noudata kokonaan. annettuja Lue ohjeita.

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl

Lisätiedot

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.2000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille High Level -kaiutintasoinen

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ

VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA

Lisätiedot

LIPO502 TENS 2-kanavainen

LIPO502 TENS 2-kanavainen LIPO502 TENS 2-kanavainen Electro-Stimulaattori on elektroninen laite, joka stimuloi ääreishermojen toimintaa. Stimulaatio on saavutettu johtamalla sähköaaltoja jatkuvasti ihon läpi. Aallon amplitudia

Lisätiedot

1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö:

1 Johdanto. 1.2 Psykofysiikka, psykoakustiikka. 1.1 Kuulon toiminta. Sisältö: Kuulo Lähteet: Karjalainen. (1999). Kommunikaatioakustiikka. Rossing. (1990). The science of sound. Luvut 5 7. Moore. (1997). An introduction to the psychology of hearing. Springer Handbook of Acoustics,

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen

VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET. Asko Nuutinen VALMENTAJA 1 AMMUNNAN PERUSTEET Asko Nuutinen Ammunnan perusteet - tuuli Kuvat: Jami Aho Malli: Eija Salonen Asko Nuutinen - Ammunta on taitolaji joka on opittavissa harjoittelemalla - perusteet heti oikein

Lisätiedot

VERTA HYYTÄVÄÄ SUUNNITTELUA

VERTA HYYTÄVÄÄ SUUNNITTELUA 1 Pekka Reinikainen, STI 2.2.2005 VERTA HYYTÄVÄÄ SUUNNITTELUA Onko luonnossa havaittavissa suunnittelun jälkiä vai olemmeko mutaatioiden ja luonnonvalinnan rakentamia robotteja? Lääketieteen opintojen

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

NEX-3/NEX-5/NEX-5C A-DRJ-100-12(1) 2010 Sony Corporation

NEX-3/NEX-5/NEX-5C A-DRJ-100-12(1) 2010 Sony Corporation NEX-3/NEX-5/NEX-5C Tässä esitteessä on kuvattu tämän laiteohjelmapäivityksen sisältämät 3Dtoiminnot. Lisätietoja on Käyttöoppaassa ja mukana toimitetun CD-ROMlevyn α Käsikirjassa. 2010 Sony Corporation

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät

1 Tekniset tiedot: 2 Asennus: Asennus. Liitännät Viitteet 000067 - Fi ASENNUS ohje inteo Soliris Sensor RTS Soliris Sensor RTS on aurinko- & tuulianturi aurinko- & tuuliautomatiikalla varustettuihin Somfy Altus RTS- ja Orea RTS -moottoreihin. Moottorit

Lisätiedot

1.1 Magneettinen vuorovaikutus

1.1 Magneettinen vuorovaikutus 1.1 Magneettinen vuorovaikutus Magneettien välillä on niiden asennosta riippuen veto-, hylkimis- ja vääntövaikutuksia. Magneettinen vuorovaikutus on etävuorovaikutus Magneeti pohjoiseen kääntyvää päätä

Lisätiedot

Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa

Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa Mari Mankki 57356S mmankki@cc.hut.fi Sisällysluettelo 1. Värin fysiikka...3 1.1 Värinmuodostus...3 2. Värinäön toiminta...3 2.1 Väriteoriat...5

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen käyttölaite AME 435 QM

Modulaatio-ohjauksen käyttölaite AME 435 QM Modulaatio-ohjauksen käyttölaite AME 435 QM Kuvaus Venttiilin virtauksen säätöominaisuus, jolla säätöasetusta voidaan muuttaa lineaarisesta logaritmiseksi tai päinvastoin. Uudenaikainen rakenne, jossa

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT 7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa

Lisätiedot

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet

Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Sangean PR-D4 Käyttöohjeet Kytkimet 1. Taajuuden valintanäppäimet 2. Radioasemien selailun ja kellonajan asetus 3. Muistipaikan valintanäppäimet 4. Äänenvoimakkuuden säätö 5. LCD-näyttö 6. Herätyksen asetus

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot