Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita
|
|
- Mikko Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita fysikaalinen energia muutetaan aistinelinten reseptorisolujen avulla hermoimpulsseiksi hermoimpulssit aina samanlaisia ärsykkeestä riippumatta, miten ärsykkeen eri piirteet koodataan hermostoon? impulssitaajuuden nousu/lasku perustasosta heikko ärsyke: I I I I I I voimakas ärsyke: IIIIIIIIIIIIIIIIII paikkakoodi: tietty rata välittää tiettyä ominaisuutta: labelled lines esimerkiksi silmästä lähtevää rataa pitkin saapuvat impulssit tulkitaan valoksi, korvasta saapuvat ääneksi jne. useiden hermosolujen yhteisvasteet ja niiden ajoitus Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita (jatkuu) solun reseptiivinen kenttä (receptive field) se ärsykepiirteiden alue, joka vaikuttaa solun toimintaan (eksitoi/inhiboi): esim. tietty äänen taajuusalue, tietty ärsykkeen sijaintipaikka näkökentässä, tietyn muotoinen ärsyke jne. HUOM: tätä käsitettä käsitelty useassa kohdassa kirjassa! Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita (jatkuu) Kortikaaliset kartat ärsykepiirteet usein systemaattisesti edustettuina joillain aivokuoren alueilla esim kehon edustus tuntoaivokuorella ja äänen korkeus primaarilla kuuloaivokuorella edustukset voivat muuttua oppimisen myötä (plastisiteetti) listaa tähän esimerkkejä: verkkokalvo (retina) näköhermo näköhermon risti talamuksen Lateral Geniculate Nucleus (LGN) radiatio optica primaari näköaivokuori (V1)--> muut aivokuoren alueet keskiaivojen Superior Colliculus Näköjärjestelmän pääosat Verkkokalvo (retina) Sauva (rod) retinalla reseptorisoluina sauvat (hämäränäkö) ja tapit (tarkka näkö, värinäkö) valonherkät pigmentit vapauttavat energiaa valon vaikutuksesta --> reseptorien hyperpolarisaatio --> muuttaa mm. bipolaari- ja amakriinisolujen välityksellä gangliosolujen spontaania impulssitaajuutta gangliosolujen aksonit muodostavat näköhermon lähtee silmästä yhtenä nippuna, silmän liikkuvuus Tappi (cone, keila ) horisontaalisolu (H) bipolaarisolu (B) amakriinisolu (A) gangliosolu (G) sokeapiste gangliosolujen aksonit muodostavat näköhermon
2 Tappien ja sauvojen jakauma retinalla sauvat enemmän kuin tappeja (120 vs 6 miljoonaa) hämäränäkö, ääreisnäkö, retinan laidoilla, ei foveassa monen solun responssi konvergoituu yhteen ganglioon -> tunnistaa pienenkin valonvälähdyksen mutta tarkkuus matala vain yksi pigmentti tapit vaikka vähemmän, ensisijainen päivänäössä tarkkanäkö, värinäkö, fovean ympärillä yksi-yhteen yhteys gangliosoluihin, tarkkuus maksimoitu kolme eri pigmenttityyppiä jotka herkkiä eri aallonpituuksille (sininen, vihreä, punainen) (yksi tappisolu on värisokea) fovea 1.2 mm, kuoppa, 200-kertainen tappitiheys ei verisuonia, ei gangliosolujen aksoneita sokeapiste näköhermon kohdalla (optic disc) mutta havainto on kuitenkin yhtenäinen?? pimeäadaptaatio, kirkkaasta valosta pimeään monia muutoksia silmässä, esim pupilli suurenee adaptaatio kahdessa vaiheessa: 10 minuutissa saavutetaan tappisolujärjestelmän maksimiherkkyys 30 minuutissa sauvasolujärjestelmä käytössä kokonaan kaksi eri järjestelmää laajentavat näköjärjestelmän toiminta-aluetta valoreseptorit adaptoituvat valitsevaan valon määrään, herkimmillään kun valoa vähän Verkkokalvon toiminta värinäkö Young-Helmholtzin kolmiväriteoria: tapeilla kolme eri aallonpituusherkkyyttä, responssien suhde määrää väriaistimuksen pätee retinan aistinsolujen tasolla Heringin vastaväriteoria: valkea-musta, sini-kelta, puna-vihreä -parit eri tasoilla näköjärjestelmää löydetty vastaväriteorian mukaan toimivia soluja (esim. vihreä eksitoi, punainen inhiboi; myös jälkikuvat todisteena) minkä värisiä sisävaloja käytetään veneissä yöpurjehduksella? miksi? Lateraali inhibitio representaatio bipolaarisolujen tasolla (lat. inhib vaikutus) valojakauma retinalla verkkokalvolla (ja muualla) esiintyvä ilmiö, jossa toimiva solu inhiboi viereisten solujen toimintaa terävöittää kontrasteja rajapinnoissa
3 gangliosoluissa reseptiivisten kenttien mukaan oncenter/offsurround ja offcenter/onsurround -tyypit reseptiivisten kenttien koot vaihtelevat eri gangliosoluilla ganglio solut eivät ole yksinkertaisia valotunnistimia vaan ne ovat herkkiä reseptiivisen kentän luminanssikontrasteille nenänpuoleisten gangliosolujen muodostamat radat vastakkaiseen aivopuoliskoon ohimonpuoleiset samanpuoleiseen! näkökentän vasen puoli oikeaan aivopuoliskoon, oikea vasempaan Näköradat retinalta kohti aivoja Näköradat retina--> talamuksen LGN-tumake --> V1 --> muut korteksin näköalueet jakautuu ns. mikä- ja kuinka -järjestelmiin retina --> superior colliculus koordinoi nopeita silmänliikkeitä retina -> hypotalamus vuorokausirytmin säätely retina -> pretectum pupillin säätörefleksi Talamuksen LGN-tumakkeen kerrokset: Magnosellulaarikerrokset Parvosellulaarikerrokset Näkötiedon käsittely talamuksessa retinan gangliosolut synapsoituvat talamuksen lateral geniculate (LGN) -tumakkeeseen: P-tyypin gangliosolut kytkeytyvät LGN:n parvosellulaarisoluihin kerroksissa 3-6 (parvo=pieni) pienet reseptiiviset kentät: yksityiskohdat, värit M-tyypin gangliosolut kytkeytyvät LGN:n magnosellulaarisoluihin kerroksissa 1-2 (magno=suuri) suuret reseptiiviset kentät: hahmot, liike, 3-ulotteinen sijainti jako parvo- ja magnosellulaarijärjestelmään ilmenee näkötiedon käsittelyn myöhemmilläkin tasoilla, vaikka järjestelmien välillä myös vuorovaikutusta
4 Tiedonkäsittely primaarilla näköaivokuorella V1:n solupylväissä kussakin tietylle kallistuskulmalle reagoivia soluja silmädominanssipylväiden solut reagoivat joko vasemman tai oikean silmän ärsykkeisiiin myös eri väreille ja ärsykkeen sijaintipaikoille spesifejä pylväitä Hubelin ja Wieselin klassiset yksittäissolurekisteröinnit kissan primaarin näköalueen (V1) orientaatiodetektorisolut ( simple cells ) V2:lla mm. complex & hypercomplex cells Mihin orientaatiodetektorisolun toiminta perustuu? samaan V1:n soluun konvergoituu sopivalla tavalla järjestäytyneiden gangliosolujen output Valojuova osuu optimaalisesti detektorisolun reseptiiviseen kenttään -->solu saa eksitoivaa syötettä kaikista siiihen kytkeytyvistä gangliosoluista--> detektorisolu laukoo tiheästi impulsseja Okkipitaalilohkon näköalueet (näkötiedon käsittelyyn osallistuvia alueita myös muissa aivolohkoissa Isoäitisolu : Hierarkisen piirredetektorimallin looginen lopputulos? onko jokaiselle kohteelle oma tunnistinsolunsa? epätodennäköinen vaihtoehto mutta ks. Quiroga et al 2005: on soluja jotka laukovat nähdessään isoäidin, mutta nämä osana dynaamista neuroverkkoa
5 Näköradat näköaivokuorelta eteenpäin Mikä? -rata ( what? -pathway,!ventraalirata,!parvosellulaarijärjestelmä,) V1--> temporaalilohkon alaosat monimutkaiset muodot, värit kohteiden tunnistus --> tietoinen havainto toimintahäiriöitä agnosiat (kohteiden tunnistamisvaikeudet), esim. prosopagnosia (spesifi kasvojen tunnistamisen vaikeus), eräät värisokeuden muodot Kuinka?-rata (how?/where? - pathway,! missä?-rata,!dorsaalirata,!magnosellulaarijärjestelmä) V1 --> parietaalilohkon takaosat liike, 3-ulotteinen sijainti toiminta --> havaitsijan liikkeiden ohjaus suhteessa kohteisiin (esim. tartuttaessa esineisiin) tiedonkäsittely ei-tietoista toimintahäiriöitä liikesokeus, optinen ataksia (vaikeus ohjata omia liikkeitä näkötiedon pohjalta) MIKÄ? Huom. Kalatin kirjan shape pathway+color pathway!mikä?- rata, motion and depth pathway!kuinka?-rata MIKÄ? KUINKA? Näköjärjestelmän toiminta näköjärjestelmä tekee älykkäitä arvauksia aikaisempien kokemuksien perusteella maljakko/kasvot illuusio näköjärjestelmä ei saa jäädä päättämättömyyden tilaan, tarkentuva tulkinta puutteellisten vihjeiden perusteella yhtenäinen ja koherentti kuva maailmasta rakennetaan näkötiedon perusteella, näköjärjestelmä ei ole kamera vrt. sokeapiste, kuollut kulma, fovea/sakkadit
Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.
LisätiedotNäköhavainnon perusteet
Perustaajuus, ylä-äänet ja amplitudi: Cone of confusion: Perustaajuus: kuinka usein (kertaa /s) esim. kitaran kieli poikkeaa ensin ylös ja sitten alas perustasosta. Kielen värähtely aiheuttaa ilmanpaineen
LisätiedotSyvyyshavainto. Avaruudellinen hahmottaminen. Markku Kilpeläinen. 1. Monokulaariset vihjeet
Syvyyshavainto Avaruudellinen hahmottaminen 1. Monokulaariset vihjeet Suhteellinen koko Lineaariperspektiivi Textuurin tihentyminen (gradientti) Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin
LisätiedotAistifysiologia I. (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita. Reseptorit, aistimus ja modaliteetti
Aistifysiologia I (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita Aistisolut l. reseptorit muuntavat ympäristön energiaa (ärsyke l. stimulus) sähköisiksi muutoksiksi = transduktio Elektromagneettinen energia
LisätiedotSilmän rakenne NÄKÖLUENTO. Näön fysiologia I. Verkkokalvon rakenne. Kuvan muodostuminen verkkokalvolle. SILMÄNPOHJA: Fovea, Papilla (Discus opticus)
NÄKÖLUENTO Näön fysiologia I 04.09.2013 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto perustieteiden korkeakoulu Biolääketiet. laitos/fysiologia, Helsingin yliopisto Email: syncarls@mappi.helsinki.fi Ramon y Cajal (1898)
LisätiedotAistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä
Mitä aistitaan? Aistifysiologia Oulun Yliopisto Fysiologian laitos Pasi Tavi 2004 Mitä, missä, milloin, paljonko? Aistimisessa on kysymys ympäristön energioiden muuttamisesta hermosolujen aktiopotentiaaleiksi
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 8 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 8: Värit 2 Luennon rakenne 1. Kolmiväriteoria 2. Vastakkaisväriteoria 3. Illuusioita 4. Värien pysyvyys 3 4 Värit Värinäkö tarkoittaa
LisätiedotKuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
Lisätiedot800 Hz Hz Hz
800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4
LisätiedotKertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut
Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -
LisätiedotMarrin teorian pääpointti: Reseptorit
Marrin teorian pääpointti: V1 Reseptorit Valo -Kun halutaan tunnistaa objekteja, tarvitaan: a) Tarkoituksenmukainen muistiedustus objektista b) Tarkoituksenmukaisesti käsitelty kuvaus objektin tuottamasta
LisätiedotPHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016
PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016 Prof. Martti Puska Emppu Salonen Tomi Ketolainen Ville Vierimaa Luento 7: Hilavärähtelyt tiistai 12.4.2016 Aiheet tänään Hilavärähtelyt: johdanto Harmoninen
LisätiedotIhminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon
Ihminen käyttäjänä 2006-07 Ärsykkeestä havaintoon Luennon tavoitteena on tutustua näköaistimukseen visuaaliseen piirre- ja käsiteohjattuun havaitsemiseen 1 1. Essee http://www.cs.tut.fi/ihte/ Deadline:
LisätiedotNäköjärjestelmän toiminta
Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.
LisätiedotValon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen
Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
5. Ilmaisimet Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmaisimet Ilmaisimet (kuvat: @ursa: havaitseva tähtitiede, @kqedscience.tumblr.com) Ilmaisin = Detektori: rekisteröi valon ja muuttaa käsiteltävään
LisätiedotVärien nimeäminen ja luokittelu
Värien nimeäminen ja luokittelu Elina Räisänen.5.24 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Perusväreiksi luokiteltavia värejä on värinnimeämiskokeiden perusteella havaittu
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian
LisätiedotAIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012
Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,
Lisätiedot2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
LisätiedotTuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
LisätiedotSimo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto.
Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto Näön fysiologia 2 Luennon rakenne 1. Visuaalinen informaatio 2. Näön aivomekanismit Visuaalisen
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotHermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotKOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA
KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto
LisätiedotNopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit
Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero
LisätiedotMitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit
Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita,
LisätiedotLisää segmenttipuusta
Luku 24 Lisää segmenttipuusta Segmenttipuu on monipuolinen tietorakenne, joka mahdollistaa monenlaisten kyselyiden toteuttamisen tehokkaasti. Tähän mennessä olemme käyttäneet kuitenkin segmenttipuuta melko
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen
LisätiedotJani Karppinen KAUKO-OHJATTAVAT LAITURIN LÄHESTYMISVALOT
Jani Karppinen KAUKO-OHJATTAVAT LAITURIN LÄHESTYMISVALOT Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Tietotekniikan koulutusohjelma Kevät 2006 INSINÖÖRITYÖ TIIVISTELMÄ Osasto Tekniikka
LisätiedotTuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004
Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli
LisätiedotKuulohavainto ympäristössä
Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä
LisätiedotLiikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
LisätiedotNEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN
NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen
LisätiedotMitä kuvat kertovat? Huhtala Heidi, Kaukola Niina, Riikonen Maisa. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi
Huhtala Heidi, Kaukola Niina, Riikonen Maisa Mitä kuvat kertovat? Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometria Opinnäytetyö 28.3.2013
LisätiedotMotoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus
Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 1 2/2015 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri Nordlab Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotTIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
LisätiedotVärikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus
Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET
Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton
LisätiedotLähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa
Lähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa Hahmottaminen on aistien välityksellä tapahtuvaa keskushermoston luomaa käsitystä tai kuvaa eteen tulevista asioista. Hahmotusvaikeudessa on kyse tämän prosessin
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
LisätiedotAivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa
Aivojen keskeiset rakenteet kognitiivisissa ja psyykkisissä toiminnoissa 2 Mervi Jehkonen, Tiia Saunamäki Hermoston rakenne 23 Aivojen kuvantaminen 25 Aivojen rakenne 25 Aivojen tärkeimmät välittäjäainejärjestelmät
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 10 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 10 Kolmiulotteisuus 2 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi
LisätiedotHavaitsevan tähtitieteen peruskurssi I
2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,
LisätiedotD: Digitaalikameran objektiivi E: Asetuspainike ja laukaisin F: USB-liitäntä
Tuotetiedot A: Objektiivin rengas B: Kiikariobjektiivi C: Nestekidenäyttö Ohjeet käytettäessä kiikareina D: Digitaalikameran objektiivi E: Asetuspainike ja laukaisin F: USB-liitäntä G: Tilapainike H: Tarkennusrengas
LisätiedotItseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun
Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen
LisätiedotTee-se-itse -tekoäly
Tee-se-itse -tekoäly Avainsanat: koneoppiminen, tekoäly, neuroverkko Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio, yliopisto Välineet: kynä, muistilappuja tai kertakäyttömukeja, herneitä tms. pieniä esineitä Kuvaus:
LisätiedotVisuaalisten objektien tunnistus
Visuaalisten objektien tunnistus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Tietokone osaa kyllä etsiä reunoja kuvasta, mutta mitkä reunat ovat olennaisia? Page 1 of 29 Page 3
LisätiedotKuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni
Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 9. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 9 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2018 1 Luento 9 Kolmiulotteisuus 2 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi
LisätiedotNikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,
LisätiedotSuomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf
1 Suomen Navigaatioliitto Finlands Navigationsförbund rf Saaristomerenkulkuopin tutkinnon 22.4.2016 tehtävien ratkaisut Tutkinnossa käytetty moottorivene on 13 metriä pitkä, sen syväys on 1,0 metriä ja
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotDynaamisen järjestelmän siirtofunktio
Dynaamisen järjestelmän siirtofunktio Nyt päästään soveltamaan matriisilaskentaa ja Laplace muunnosta. Tutkikaamme, miten lineaarista mallia voidaan käsitellä. Kuten edellä on jo nähty säätötekniikassa
LisätiedotRAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012)
RAKENNEPUTKET EN 1993 -KÄSIKIRJA (v.2012) Täsmennykset ja painovirhekorjaukset 20.4.2016: Sivu 16: Kuvasta 1.1 ylöspäin laskien 2. kappale: Pyöreän putken halkaisija kalibroidaan lopulliseen mittaan ja...
LisätiedotOhjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.
Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Vastauksia kysymyksiin Miten hahmon saa hyppäämään? Yksinkertaisen hypyn
LisätiedotIhminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 12 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 12 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asentotunto ja liiketunto
LisätiedotGastrulaatio neurulaatio elinaiheet
sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotSILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT
Ilkka Kotilainen SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma 22.6.2010 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos
LisätiedotNuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016
Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Pirjo Kovalainen 14.4.2016 Nuorten tieto- ja neuvontatyön osaamiskartta Osaamiskartan laatiminen ja kehitystyön prosessi lähti liikkeelle osana laajempaa laadun
LisätiedotKurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori
LisätiedotPHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016
PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016 Emppu Salonen Lasse Laurson Toni Mäkelä Arttu Lehtinen Luento 4: Entropia Pe 4.3.2016 1 AIHEET 1. Klassisen termodynamiikan entropia 2. Entropian
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotLabquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012
Labquality Ulkoinen laadunarviointikierros Bakteeriviljely 2/2012 Kuvat ja teksti: Markku Koskela Mikrobiologian ylilääkäri OYS, Oulu Huom! Käyttäkää yläpalkin suurennusmahdollisuutta 100-400% pesäkekasvun
LisätiedotToisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston
Toisiinsa kytkeytyneet hermosolut muodostavat hermoston Hermosto jaetaan keskushermostoon ja ääreishermostoon. Keskushermostoon kuuluvat aivot selkäydin. Aivoihin kuuluvat isoaivot pikkuaivot aivorunko.
LisätiedotKalenterimerkintöjen siirtäminen Notesista
1 of 21 15.6.2016 8:58 ID: 3303 Kalenterimerkintöjen siirtäminen Notesista Outlookiin Notesissa olevat kalenterimerkinnät on mahdollista siirtää Outlook-kalenteriin. Tietoja ei siirretä keskitetysti, vaan
LisätiedotLÄNNENRATSASTUKSEN RATAPIIRROKSET
LÄNNENRATSASTUKSEN RATAPIIRROKSET Voimassa 1.5.2013 alkaen Suomen Ratsastajainliitto ry Radiokatu 20, 00093 SLU 2 1. MERKKIEN SELITYKSET... 3 a) Merkit... 3 2. REINING-RADAT... 4 a) Virhepisteytys... 4
LisätiedotLÄNNENRATSASTUKSEN RATAPIIRROKSET
LÄNNENRATSASTUKSEN RATAPIIRROKSET Voimassa 1.5.2016 alkaen Suomen Ratsastajainliitto ry Radiokatu 20, 00093 SLU 2 1. MERKKIEN SELITYKSET... 3 a) Merkit... 3 2. REINING-RADAT... 4 a) Virhepisteytys... 4
LisätiedotVALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ
VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA YMPÄRISTÖSSÄ 1 VALAISTUS- JA SÄHKÖSUUNNITTELU Ky VALAISTUSSUUNNITTELUN RESTORATIIVISET VAIKUTUKSET RAKENNETUSSA
LisätiedotMoniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset
Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden
LisätiedotHavaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä
LisätiedotAistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
LisätiedotOhjausjärjestelmät. jäähdytyspalkeille lämmityspattereiden kanssa
Ohjausjärjestelmät jäähdytyspalkeille lämmityspattereiden kanssa 46 JÄRJESTELMÄESIMERKKEJÄ Järjestelmäesimerkki 1 (STR11) PI-säätö jäähdytyspalkkien, radiaattoreiden yms. ohjaukseen syöttörasian kanssa.
LisätiedotPohjoismaisen geenipankin informaatiojärjestelmä on nimeltään SESTO (=Seed store) ja se sisältää tietoja lähes kaikista geenipankin omista
Pohjoismaisen geenipankin informaatiojärjestelmä on nimeltään SESTO (=Seed store) ja se sisältää tietoja lähes kaikista geenipankin omista siemennäytteistä ja jossain tapauksissa myös suvullisesti lisättävien
LisätiedotTupakkariippuvuuden neurobiologia
Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet
LisätiedotLego Mindstorms NXT robottien etenemissuunnitelma
Lego Mindstorms NXT robottien etenemissuunnitelma Ohjelmointi on yleisesti koettu luokanopettajien keskuudessa erääksi merkittävimmiksi uudistuksiksi, joita OPS 2016 tarjoaa. Tässä oppaassa on meidän koulumme
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Teoriaa
FYSP103 / K3 BRAGGIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa röntgendiffraktion periaatetta konkreettisen laitteiston avulla ja kerrata luennoilla läpikäytyä teoriatietoa Röntgendiffraktio on tärkeä
LisätiedotPään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet
Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin
LisätiedotNeuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotELEKTRORETINOGRAFIATUTKIMUKSEN VIITEARVOMITTAUKSET
Kati Alatalo & Krista Kallo ELEKTRORETINOGRAFIATUTKIMUKSEN VIITEARVOMITTAUKSET Laboratorio- ja laitekohtaisen normaaliaineiston laadinta Kliinisen neurofysiologian laboratoriolle ELEKTRORETINOGRAFIATUTKIMUKSEN
LisätiedotInventointinumero: - Luokka: II Ajoitus: rautakausi Lukumäärä: 1. Tarkastusaika: 18.6.1991
ARKEOLOGISEN KOHTEEN TARKASTUS Tunnistetiedot: Kunta: Laitila Alue: Nimi: Virilän Vainionmäki C Kohteen laji: asuinpaikka Kohteesta muita kortteja: - Tarkastaja: Jyri Saukkonen Inventointinumero: - Luokka:
LisätiedotEvolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen
Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa
LisätiedotNäköaistin biofysiikkaa:
Johdatus biofysiik ikkaanan 7. luento Näköaistin biofysiikkaa: Näköaistinsolujen eli fotoreseptoreiden toiminnasta Esimerkkejä näköaistin tutkimuksista ja koejärjestelyistä Erilaisten silmien evoluutiosta,
LisätiedotTupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus
Tupakkariippuvuus fyysinen riippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Tupakkariippuvuus ensimmäinen terveyshaitta Muut (fyysiset) terveyshaitat
LisätiedotLaserilla laadukkaampi kuva?
Assi Nikander, Stefan Skog, Olli Uotila Laserilla laadukkaampi kuva? Silmänpohja-atlas kahden eri kuvausmenetelmän tulkintaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometria Opinnäytetyö 17.4.2014
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3.
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Tällä kertaa ajan esittäminen neuroverkoissa dynaamiset systeemit esimerkkitapaus: lyhytkestoinen muisti
LisätiedotKuvasommittelun lähtökohta
KUVASOMMITTELU Kuvasommittelun lähtökohta jäsentämisen ja järjestämisen tarve hahmottaa maailmaa, sen yksityiskohtia ja kokonaisuuksia paremmin. Kuvassa jäsentäminen tapahtuu sommittelullisin keinoin.
Lisätiedot