Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Transkriptio

1 Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö -Kipu -Liike ja asento Poiketen muista aisteista, kaikki somatosensoriset aistimukset saavat alkunsa kehossamme! Emme aisti ilman lämpöä, vaan ihon lämpöä jne. Eläinlajit eroavat siinä, kuinka tärkeä näkö, kuulo tai hajuaisti niille on. Kosketusaistia voi kuitenkin hyvällä syyllä väittää kaikkien eläinten tärkeimmäksi aistiksi (kipu). FA I - Sileän esineen liukuminen ihoa vasten FA II - Esineen osuminen ihoon SA I - Tasainen paine, pinnan rosoisuus SA II - Ihon venymien sivulle, esim. raskasta esinettä nostettaessa Page 2 of 20 Page 4 of 20

2 Sokeain pistekirjoitus (Braille) Perustuu luultavasti suurelta osin SA I reseptoreiden toimintaan (Pienet reseptiiviset kentät, hidas adaptoituminen) Merkin liike ihoa vastaan parantaa tunnistamista huomattavasti. Kokemattomilla tunnistaminen edelleen parempi, jos sormi liikkuu, eikä merkki. Kokeneilla ei eroa. Aktiivinen tunnustelu on edistää suoritusta erityisesti 3-ulotteisten objektien tunnistamisessa Mekanoreseptorien lisäksi proprioseptorit käytössä, sormien asennot kappaletta pidellessä. Exploratory procedures ihmisillä on melko vakiintuneita liikkeitä, joilla he selvittävät esineen ominaisuuksia Page 5 of 20 Page 7 of 20 Paritehtävä: 1) Ottakaa vierustoverin näkemättä joku esine, joku hieman erikoisempi kuin kynä. 2) Vierustoveri pitää silmänsä kiinni, kosketa hänen kättään ja sormiaan esineellä käännellen sitä. 3) Vierustoveri arvaa, mikä esine oli kyseessä. 4) Mikäli ei arvannut oikein, annan hänen tunnustella esinettä käsissään vapaasti. Silmät edelleen kiinni. 5) Vuoronvaihto Proprioseptorit (asentoreseptorit) kertovat vartalon eri osien asennosta ja liikkeestä Jänteessä olevat reseptorit kertovat lihasten jännitysasteesta. Nivelissä olevat reseptorit kertovat nivelen ääriasennosta. Lihasmuisti osaan tehdä, vaikka en tiedä miten - Ei varmasti ole lihaksissa - Ei luultavasti liity kinesteettisiin reseptoreihin - Luultavasti pääasiassa pikkuaivojen prosessi Page 6 of 20 Page 8 of 20

3 Termoreseptorit aistivat ihon lämpötilaa: Kylmä-, ja kuumareseptorit: Kivulla on monta tasoa - Kipusignaali ääreishermostosta kertoo/varoittaa kudosvauriosta vältetään - Keskushermosto voi vaimentaa kipua -Automaattisesti -Korkean vireystilan seurauksena (esim. urheilu) -Elimistön omat opiaatit (noradrenaliini) -Hypnoosin tai muun kognitiivisen intervention seurauksena -Paradoksaalinen lämpöaistimus: Nopea erittäin kylmä ärsyke aiheuttaa voi aiheuttaa lämmön tuntemuksen: -Mahdollisesti koska kylmäsolut menevät tukkoon eivätkä vaimenna normaaliin tapaan lämpösoluja. - Ihminen voi myös tuntea kipua, jota ei ole olemassa: kipu aavejäsenessä. Page 9 of 20 Page 11 of 20 Kipureseptorit -Kahta tyyppiä: mahdollisesti A reseptorit viestittävät terävästi kivun alkamisesta ja C-reseptorit tuottavat seuraavan jomotuksen. -Kipuaistimus on äärimmäisen tärkeää henkiinjäämisen kannalta, se onkin aistimus jota eniten tahdomme välttää. (vrt. karmea haju tms.) Kivun gate control -malli Mekanoreseptorit Aivoista Huom! Kipureseptorit viestittävät kivuliaasta kylmästä ja kuumasta! Aivoihin Kipureseptorit Viestiä muunteleva solu Viestin välittävä solu Toisin kuin esim. verkkokalvon fotoreseptorit, tuntoaistin reseptorit tuottavat suoraan aktiopotentiaaleja. Page 10 of 20 Sekä kehon omat (endorfiinit), että ulkoiset opiaatit torjuvat kipua vaikuttamalla selkäytimen viestiä muunteleviin soluihin. Ibuprofeiini ym. ehkäisevät tulehdusta, jolloin kipureseptorit eivät edes aktivoidu. Page 12 of 20

4 Myös tietynlainen stimulaatio, joko aivoissa tai kipureseptoreissa (esim. akupunktio, voi saada viestiä muuntelevan solun aktivoitumaan ja ehkäisemään kipua. Akupunktiolla voidaan ilmeisesti vähentää anestesian tarvetta leikkauksen aikana ja sen jälkeen. Somatosensorinen aivokuori on järjestynyt somatotooppisesti (vrt. retinotopia). Tiettyjen kehon alueiden prosessointiin enemmän aivokuorta kuin toisten. (vrt. fovean painotus, V1) - Ilmeisesti, koska niillä kehon alueilla on enemmän reseptoreja Page 13 of 20 Page 15 of 20 Kaksi rataa iholta (selkäytimen kautta) aivoihin Somatosensoriset reseptiiviset kentät Ihosta kohti aivoja tulevissa yhteyksissä on samankaltainen keskusta-tausta -kenttä, kuin LGN:stä näköaivokuorelle tulevissa yhteyksissä. Primaarilla somatosensorisella aivokuorella solut ovat myös orientaatioselektiivisiä. Monta synapsia matkalla, ohut hidas hermo Paksut, nopeat hermot, vähän synapseja Kipu- ja lämpösignaalit ääreishermostosta Kinesteettiset ja kosketussignaalit ääreishermostosta Stimulaatio lisää aktivaatiota Stimulaatio vähentää aktivaatiota Page 14 of 20 Page 16 of 20 Hyvärinen & Poranen, 1978

5 Mitataan mekanreseptoreiden erottelutarkkuus: Käsikeskinen Egokeskinen Perusmalli Pyöritetty sopimaan tuloksiin Page 17 of 20 -Tuntoaistiin perustuva avaruudellinen hahmotus on kaukana todenmukaisesta -Virheet vaikuttavat johtuvan hieman enemmän käsien normaaliasennosta, kuin vartalon sijainnista suhteessa esineisiin. -Kumpikaan ei suoraan selitä tuloksia. Page 19 of 20 Ei tenttiin Tunnon ja näön yhdistäminen Aikuinen pystyy arvioimaan esim. esineen kokoa niin, että käyttää näkö- ja tuntoinformaatiota optimaalisesti niiden luotettavuuden mukaan Lapsilla noin 10 vuoteen asti vaikuttaa olevan kausia, jolloin toinen aisteista dominoi, vaikka se olisi epäluotettavampi. Mahdollisesti lasten täytyy kasvamisen aikana säätää järjestelmiä verraten niitä toiseen. Eli esim. esineen kokoa arviotaessa luotetaan aina tuntoon ja säädetään näköhavaintoa sen mukaan. Havaittu koko (mm) Kappers (2007) Canadian Journal of Exp Psychology Page 18 of 20 Page 20 of 20 Ennustettavissa erottelukynnysten perusteella