Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto."

Transkriptio

1 Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto Näön fysiologia 2

2 Luennon rakenne 1. Visuaalinen informaatio 2. Näön aivomekanismit

3 Visuaalisen informaation merkitys Kambrisen räjähdyksen valokatkaisin-teoria Andrew Parker. In the blink of an eye (2003) Perseus Publishing

4 Näkötieto tarpeellista Navigoidessa Objektien tunnistamisessa Kommunikaatiossa

5 Tappimosaiikki

6

7 Sisäinen malli

8 Seckel: Optical illusions. (2000) Carlton

9

10 Seckel: Optical illusions. (2000) Carlton

11 Seckel: Optical illusions. (2000) Carlton

12 Lefebre & Kolmel. Eur Neurol 29 (1989)

13 Näkötiedon käsittelyn vaiheet

14 Kontrastin havaitseminen Matalan tason vihjeet Luminanssierot Aallonpituuserot Esimerkki: Cornsweet illuusio Patologia: Homonyymi näkökenttäpuutos

15 Reunojen havaitseminen Matalan tason vihjeet Luminanssierot Liikeparallaksi Vaihekongruenssi Väri Syvyyserot Erot tekstuurissa Patologia: Indiskriminaatio, amblyopia (heikko näkö) Esimerkki: Vaihekongruenssi Henriksson et al. J Neurosci 29 (2009)

16 Muodon erottelu Vihjeet Reunat Liike Väri ja luminanssierot Syvyyserot Esimerkki: Objektin hahmo Patologia: Apperseptiivinen agnosia (kopioiminen piirtämällä ei onnistu) agnosias.html

17 Objektin tunnistaminen Vihjeet Objektien osat ja niiden keskinäiset suhteet Esimerkki: Kasvojen tunnistaminen Patologia: Assosiatiivinen agnosia (esineiden tunnistaminen ei onnistu) Arnie-morph.jpg

18 Objektin hahmottaminen muiden objektien Vihjeet Objektien väliset spatiaaliset suhteet Objektin osien kytkeytyminen toisiinsa joukossa Esimerkki: Kokonaisuuden hahmottaminen Patologia: Visuospatiaalinen häiriö, simultanagnosia (monen objektin yhtäaikainen havainto) Fahle, kirjassa Fahle & Greenlee, The neuropsychology of vision. Oxford University Press, 2003

19 Emme näe kaikkea kerralla

20 On vaikea havaita ilman huomiota...

21 mutta joskus on syytä havaita heti

22 Matalan tason piirteitä Paikka näkökentässä Aallonpituuksien kontrasti Spatiaalitaajuus Orientaatio Liikesuunta ja nopeus Dispariteetti

23 Korkeamman tason piirteitä Paikka suhteessa ympäristön rakenteisiin Väri Objektin hahmo - kategoria - identiteetti

24 Esimerkki: syvyystiedon vihjeet Akkomodaatio Konvergenssi Verkkokalvon kuvien dispariteetti Liikeparallaksi Perspektiivi Suhteellinen koko Tuttu koko Varjostus Tekstuurigradientit Objektien reunojen tulkinta

25 Syvyys tekstuurista Palmer 1999 Vision science. MIT Press

26 Syvyys objektien peitosta Palmer 1999 Vision science. MIT Press

27 Syvyys varjostuksesta Palmer 1999 Vision science. MIT Press

28 Informaation määrä on valtava Miten biologinen näköjärjestelmä voi selviytyä tehtävästä jopa 150 millisekunnissa?

29 Näön aivomekanismit Yleiskuva Verkkokalvon yhteydet aivokuoreen Aivokuorialueiden väliset yhteydet Retinotooppiset aivoalueet Magnifikaatiofaktori Dorsaali- ja ventraalijuoste Aivokuoren toimintaperiaatteita

30 Sensoriset ja motoriset alueet 27 % 7 % 7 % 8 % Van Essen (2003) kirjassa Visual Neurosciences

31 Ihmisen näköaivokuoria Medial Lateral Linda Henriksson 2010

32 Linda Henriksson 2010

33 Verkkokalvolta aivoihin

34 Retinokortikaalinen järjestelmä STP V3a V5 (MT) V2 V1 Aivokuori M P K LGN M P K Verkkokalvo

35 Retinokortikaalinen järjestelmä STP V3a V5 (MT) V2 Pulvinar V1 Aivokuori SC M P K LGN M P K Verkkokalvo

36 V1 tuhoutuminen ei vaienna dorsaalijuostetta Bullier et al., Cerebral Cortex, Vol 10, Toim.. Peters & Rockland (1994)

37 Piirreherkkyys verkkokalvolta aivokuorelle

38 Reseptiivinen kenttä => Aluesummaatiofunktio Varying size of drifting gratings Nurminen ym. J Neurophysiol, painossa

39 V1 solujen reseptiiviset ulottuvuudet Paikka Silmäisyys Spatiaalitaajuus Orientaatio Liikesuunta ja nopeus Aallonpituuksien kontrasti

40 Hermosolu Dyan & Abbot: Theoretical Neuroscience (2001) MIT Press

41 Hermosolujen verkosto

42 Kiihdytys, esto ja konteksti Muu aivokuorialue Vastaanottava aivokuorialue Sisään tuleva ärsyke Schwabe ym. J Neurosci 26 (2006)

43 Todellisuuden projektio havainnoksi Opittu sisäinen malli v = W*u + M*v Aistiärsyke Konteksti Dyan & Abbot: Theoretical Neuroscience (2001) MIT Press

44 Hermosolu oppii valikoivaksi Dyan & Abbot: Theoretical Neuroscience (2001) MIT Press

45 Erilaisuus = Havainnon monipuolisuus Dyan & Abbot: Theoretical Neuroscience (2001) MIT Press

46 Erilainen havainto = erilainen kuvio

47 Pylväsrakenne 1 mm Hübener ym, J Neurosci 17 (1997)

48 Pylväsrakenne Silmäisyys ja orientaatio Spatiaalitaajuus ja orientaatio Hübener ym, J Neurosci 17 (1997)

49 Nopea ja hidas informaation kulku Bullier, Brain Res Rev 36 (2001)

50 Felleman & Van Essen, Cerebral Cortex 1 (1991) 1-47

51 Felleman & Van Essen, Cerebral Cortex 1 (1991) 1-47

52 Aivoalueiden väliset ratayhteydet Felleman & Van Essen, Cerebral Cortex 1 (1991) 1-47

53 Retinotopia

54 Miten näkökenttä on edustettuna aivokuorella, retinotopia V V1 V V

55 Polaarikulman kartta ihmisen aivokuorella Linda Henriksson 2009

56 Perifeerisen näön edustus Stenbacka & Vanni, Clin Neurophys )

57 Magnifikaatiofaktori

58 Magnifikaatiofaktori

59 Magnifikaatiofaktori montako millimetriä aivokuorella vastaa yhtä näkökentän astetta esim M = 9.8 x eksentrisyys -0.83

60 1/M Duncan & Boynton, Neuron 38 (2003)

61 Dorsaalijuoste ja ventraalijuoste

62 Dorsaalijuoste Ventraalijuoste Felleman & Van Essen, Cerebral Cortex 1 (1991) 1-47

63 Dorsaalijuoste -nopea -tilan hahmotus -huomion osoittaminen -visuomotorinen ohjaus Rizzolatti & Matelli. Exp Brain Res 153 (2003)

64 Ventraalijuoste -hidas -objektin erottaminen taustasta ja tunnistaminen Rousselet ym. TICS 8 (2004)

65 Aivokuoren toimintaperiaatteita

66 Tehokkuus Vinje & Gallant, Science 287 (2000)

67 Yhtäaikaisuus Vanni ym., PNAS 98 (2001)

68 Hajautuneisuus Haxby ym. Science 293 (2001)

69 Plastisiteetti Raninen ym. JNNP 78 (2007) Henriksson ym. JNNP 78 (2007) 74-81

70 Yhteenveto Sisäinen malli aktivoituu aistiärsykkeen liipaisemana Redundanssin tunnistaminen, mallintaminen Moninkertainen retinotooppinen edustus vaurio homonyymi puutosoire Useita ei-retinotooppisia näköalueita vaurio selektiivinen anopsia/agnosia

71 Erilainen katsoja Tietysti minulle sattui usein, että näin kuvat kahtena, että ne muuttivat muotoaan ja niistä puuttui osia, mutta olin jo niin tottunut näkemään televisiokuvan kahtena ja uutistenlukijan ilman päätä, että tuskin huomioin ilmiötä. Anja Kohonen, Nerokas Nolla, Kirjapaja 1998

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -

Lisätiedot

Näköhavainnon perusteet

Näköhavainnon perusteet Perustaajuus, ylä-äänet ja amplitudi: Cone of confusion: Perustaajuus: kuinka usein (kertaa /s) esim. kitaran kieli poikkeaa ensin ylös ja sitten alas perustasosta. Kielen värähtely aiheuttaa ilmanpaineen

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa lääkäreiden, kuntoutusryhmän ja koulujen välillä Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen näkö Silmien motoriset toiminnot - Fiksaatio, seuraamisliikkeet,

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta

Lasten visuaaliset. Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, kapeutta (alle 20 ) molemmissa. voimakasta nššn tarkkuuden. 1Ð8/10 000 syntynyttš lasta Lasten visuaaliset hahmotushširišt Pekka RŠsŠnen JyvŠskylŠ, 1998 NŠkšhŠirišt Sokeus on ÓsuhteellinenÓ kšsite, jolla tarkoitetaan erittšin voimakasta nššn tarkkuuden heikkoutta tai nškškentšn kapeutta (alle

Lisätiedot

Visuaalisten objektien tunnistus

Visuaalisten objektien tunnistus Visuaalisten objektien tunnistus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Tietokone osaa kyllä etsiä reunoja kuvasta, mutta mitkä reunat ovat olennaisia? Page 1 of 29 Page 3

Lisätiedot

Näkeminen on useimmille meistä itsestään

Näkeminen on useimmille meistä itsestään Katsaus SIMO VANNI Näkötiedon käsittely aivokuoressa Verkkokalvolle saapuva kaksiulotteinen kuva valoisuuseroista ja väreistä sisältää huomattavan määrän tietoa ympäristöstämme. Ympäristön esineiden ja

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Marrin teorian pääpointti: Reseptorit

Marrin teorian pääpointti: Reseptorit Marrin teorian pääpointti: V1 Reseptorit Valo -Kun halutaan tunnistaa objekteja, tarvitaan: a) Tarkoituksenmukainen muistiedustus objektista b) Tarkoituksenmukaisesti käsitelty kuvaus objektin tuottamasta

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto

Lisätiedot

Tietoisuuden tutkimus

Tietoisuuden tutkimus Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.) Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista

Lisätiedot

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Kehityksellinen näkökulma Ulla Puolakka PsM, neuropsykologi (ET) Kuntoutusyksikkö Nekku, Järvenpää PIENELLÄ AVULLA hahmotuksen haitasta hallintaan ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN

Lisätiedot

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö

Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Lapsen näön seulonta neuvolassa Mihin suositukset perustuvat? Päivi Lindahl Silmätautien erikoislääkäri HYKS silmätautien klinikka Lasten yksikkö Suositusten lähtökohdat Määräaikaistarkastusten minimointi

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 10 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 10 Kolmiulotteisuus 2 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 9. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 9. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 9 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2018 1 Luento 9 Kolmiulotteisuus 2 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi

Lisätiedot

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS)

Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa. Etiologia ja patofysiologia. Vääristynyt kehonkaava 4/18/2013. Complex regional pain syndrome (CRPS) Aivojen toiminnalliset muutokset CRPS:ssa LL Jaakko Hotta Aivotutkimusyksikkö, O.V. Lounasmaa laboratorio, Aalto-yliopisto Complex regional pain syndrome (CRPS) CRPS tyypillisesti perifeerisen vamman provosoima

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 8 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 8: Värit 2 Luennon rakenne 1. Kolmiväriteoria 2. Vastakkaisväriteoria 3. Illuusioita 4. Värien pysyvyys 3 4 Värit Värinäkö tarkoittaa

Lisätiedot

Muuttaako teknologia aivojen tapaa käsitellä tietoa? Teknologia 2013 Tervetuloa vuoteen 2020

Muuttaako teknologia aivojen tapaa käsitellä tietoa? Teknologia 2013 Tervetuloa vuoteen 2020 Muuttaako teknologia aivojen tapaa käsitellä tietoa? Teknologia 2013 Tervetuloa vuoteen 2020 tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Sukellus tulevaisuuteen 1 S. R. y Cajal (1852-1934)

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö 20.1.2014 Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh. 029 529 4585 eija.hayrynen@tervavayla.fi Hahmottamiseen liittyen lapset

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä

Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä Aivotutkimus kielenoppimisen edistäjänä 15.3.2018 Kaisa Lohvansuu, FT JYU. Since 1863. 1 -Kieli ja aivot -Aivotutkimus: Mitä tutkitaan ja miksi? -Mitä hyötyä aivotutkimuksesta on? JYU. Since 1863. 2 Aivotutkimuksen

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Semanttisessa muistirepresentaatiossa keskeisissä rooleissa toimii 1) sensoriset alueet (esim. kuulo ja näkö), 2) motoriset alueet, 3) assosiatiiviset alueet (esim.

Lisätiedot

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 MUISTA! LAPSI JOLLA ON PULMIA NÄKEMISESSÄ JA VISUAALISESSA HAHMOTTAMISESSA VÄSYY NÄKÖTIEDON KÄSITTELYYN HERKEMMIN!

Lisätiedot

Lena Wahlroos-Hänninen, Tikoteekki 2009 TOIMINNALLISEN NÄÖN ARVIONTI KOMMUNIKOINTIKUVIA VALITTAESSA

Lena Wahlroos-Hänninen, Tikoteekki 2009 TOIMINNALLISEN NÄÖN ARVIONTI KOMMUNIKOINTIKUVIA VALITTAESSA TOIMINNALLISEN NÄÖN ARVIONTI KOMMUNIKOINTIKUVIA VALITTAESSA JOHDANTO Tikoteekissa on kehitetty materiaalia toiminnallisen näön arvioimiseksi. Sille on tarvetta, kun suunnitellaan ja valitaan kommunikointikuvia

Lisätiedot

Lähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa

Lähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa Lähtökohta hahmottamisen oppimisvaikeuksissa Hahmottaminen on aistien välityksellä tapahtuvaa keskushermoston luomaa käsitystä tai kuvaa eteen tulevista asioista. Hahmotusvaikeudessa on kyse tämän prosessin

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 7 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 7 Visuaalinen tarkkaavaisuus 2 Visuaalinen tarkkaavaisuus on tiedon valikointia Näköjärjestelmän tehtävänä on poimia henkilön

Lisätiedot

Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä

Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus Eläinten hyvinvointifoorumi 8.12.2015, Helsinki Koiraihmiset ja ihmisten koirat eroja ja yhtäläisyyksiä FT Miiamaaria Kujala miiamaaria.kujala@helsinki.fi Neurotieteen

Lisätiedot

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella

Lisätiedot

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS JY & KSSHP TIEDEPÄIVÄ 1. 11. 2017 KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS Simo Monto, yliopistotutkija, Monitieteinen aivotutkimuskeskus, JY IHMISAIVOT ~ 1011 hermosolua eli neuronia! harmaa aine = hermosolujen

Lisätiedot

Olisinpa kotona. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen (2012-2015) tuotokset ja opit. Helsinki 18.02.2016

Olisinpa kotona. Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen (2012-2015) tuotokset ja opit. Helsinki 18.02.2016 Olisinpa kotona Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhankkeen (2012-2015) tuotokset ja opit Helsinki 18.02.2016 Kansallista työtä nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi Nuorten asunnottomuuden

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla

Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla Aivotoiminnan mittaaminen magnetoenkefalografialla ELEC-A8720 - Biologisten ilmiöiden mittaaminen 1 Kaisu Lankinen, DI Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Systems and Clinical Neuroscience

Lisätiedot

Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact

Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito. Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact Tietoinen läsnäolo ja kartanluvun taito Consciousness Hacking Helsinki - 1st Contact 11.5.2016 Laboratorio Jokainen päivä on retriitti Mielen todellinen luonne Jatkumo Tavallinen mieli Vuotava ämpäri Default

Lisätiedot

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI

PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,

Lisätiedot

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena Liikunta ja oppiminen, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Helsinki Eero Haapala, FT Childhood Health & Active Living Reserach Group Biolääketieteen

Lisätiedot

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä.

1. STEREOKUVAPARIN OTTAMINEN ANAGLYFIKUVIA VARTEN. Hyvien stereokuvien ottaminen edellyttää kahden perusasian ymmärtämistä. 3-D ANAGLYFIKUVIEN TUOTTAMINEN Fotogrammetrian ja kaukokartoituksen laboratorio Teknillinen korkeakoulu Petri Rönnholm Perustyövaiheet: A. Ota stereokuvapari B. Poista vasemmasta kuvasta vihreä ja sininen

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Uni ja ikääntyminen Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Science 2013;342:373-7. Tältä näyttää uni. Unessa on monta vaihetta mutta

Lisätiedot

Kartan etuja verrattuna muihin sijaintitietoa välittäviin kuvaustapoihin

Kartan etuja verrattuna muihin sijaintitietoa välittäviin kuvaustapoihin Kartan etuja verrattuna muihin sijaintitietoa välittäviin kuvaustapoihin - kartografisin keinoin luotu havainnollisuus - suuren tietomäärän esittäminen pienessä tilassa - alueellisia kokonaisuuksia hahmottava

Lisätiedot

Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Haapavesi 2.12.2013 Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh. 029 529 4585 eija.hayrynen@tervavayla.fi Mitä varten näkö on? (Goodale 2010, 5) Näköjärjestelmä

Lisätiedot

Hughlings Jackson (1876)

Hughlings Jackson (1876) Pekka RŠsŠnen Neuropsykologian erikoispsykologi HahmotushŠirišt Lyhyt johdanto tutkimuksen historiaan Hughlings Jackson (1876) HJ raportoi aikuispotilaasta, jolla oli laaja aivokasvain oikean aivopuoliskon

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Palveluketjuosaamisen kehittäminen. Palveluketjuosaamisen kehittäminen

Palveluketjuosaamisen kehittäminen. Palveluketjuosaamisen kehittäminen Palveluketjuosaamisen kehittäminen Petri Näätänen projektipäällikkö, vs. laatu- ja kehittämispäällikkö, johtava psykologi HYKS-Psykiatria Esityksen rakenne: Palveluketjumääritelmä ja geneerinen palveluketjukuvaus

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op

A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op A & K AISTIT JA KOMMUNIKAATIO 5 op Vastuuopettaja Erityispedagogiikan yliopistonlehtori Dosentti Elina Kontu elina.kontu@helsinki.fi 6.9.2017 Elina Kontu ERITYISPEDAGOGIIKKA Helsingin yliopisto 1 Erityispedagogin

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Syvyyshavainto. Avaruudellinen hahmottaminen. Markku Kilpeläinen. 1. Monokulaariset vihjeet

Syvyyshavainto. Avaruudellinen hahmottaminen. Markku Kilpeläinen. 1. Monokulaariset vihjeet Syvyyshavainto Avaruudellinen hahmottaminen 1. Monokulaariset vihjeet Suhteellinen koko Lineaariperspektiivi Textuurin tihentyminen (gradientti) Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin

Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Valikoiva tarkkaavaisuus: labratuloksista arkielämän visuaalisen haun tilanteisiin Jussi Saarinen 6.4.2016 Suunnattu tarkkaavaisuus Klassiset tutkimusmenetelmät: Kuuloaistissa dikoottinen kuuntelu. Näköaistissa

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 12 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 12 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asentotunto ja liiketunto

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Lari Vainio Luento 1 (Metsätalo, sali 24): Ke 1.11. klo 12:15-14:45 (Esineen tunnistaminen)

Lisätiedot

Tilastotiede ottaa aivoon

Tilastotiede ottaa aivoon Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset

Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:

Lisätiedot

Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna. Salla Multimäki ProGIS Ry Paikkatietomarkkinat

Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna. Salla Multimäki ProGIS Ry Paikkatietomarkkinat Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna Salla Multimäki ProGIS Ry Paikkatietomarkkinat 7.11.2017 Informaatiokuorma kognitiivinen kuorma - ylikuormitus Information load muodostuu

Lisätiedot

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset.

Seismiset luotaukset Jyväskylän m1k:n ja Toivakan kunnan alueella syksyllä 1991. Paikka Karttalehti Luotauslinjoja Sijantikuva Tulokset. 4"-&.#&.4. - ARIIISTOKAPPALE a ---pppp ~1913211/94/4/23 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Koskee: 3211 09 Väli-Suomen aluetoimisto 3212 08 Ty öraporiii 3212 09 Jwäskvlän mk Toivakka H. Forss 19.11.1991 Seismiset

Lisätiedot

Nähdyn hahmotusvaikeudet

Nähdyn hahmotusvaikeudet Nähdyn hahmotusvaikeudet Alle kouluikäiset lapset Korkeampien näköratojen häiriöiden havaitseminen alkaa olla mahdollista ensimmäisen ikävuoden lopulla (www.lea-test). Sosiaalisesti merkittävimmät viitteet

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Rintasyövän ER, PR ja Ki-67: menetelmät ja värjäysten digitaaliavusteinen tulkinta. Jorma Isola, TaY

Rintasyövän ER, PR ja Ki-67: menetelmät ja värjäysten digitaaliavusteinen tulkinta. Jorma Isola, TaY Rintasyövän ER, PR ja Ki-67: menetelmät ja värjäysten digitaaliavusteinen tulkinta Jorma Isola, TaY Kliinikot ovat tyytymättömiä ER/PRmääritysten tarkkuuteen, koska Kahdessa uudessa monikeskushoitotutkimuksessa

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

Tee-se-itse -tekoäly

Tee-se-itse -tekoäly Tee-se-itse -tekoäly Avainsanat: koneoppiminen, tekoäly, neuroverkko Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio, yliopisto Välineet: kynä, muistilappuja tai kertakäyttömukeja, herneitä tms. pieniä esineitä Kuvaus:

Lisätiedot

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1 HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3.

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 11.3. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Tällä kertaa ajan esittäminen neuroverkoissa dynaamiset systeemit esimerkkitapaus: lyhytkestoinen muisti

Lisätiedot

Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi

Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi Korkeakoulujen Yrittäjyysfoorumi 28.3.2007 28.3.2007 SIMULAATIOT OPPIMISESSA - POHTO lyhyesti - Simulaatiot oppimisessa - Yritystoiminnan simulaatiot, tutustuminen Erkki Peltola POHTO POHTO Oulu Lappeenranta

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT

SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT Ilkka Kotilainen SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma 22.6.2010 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Lisätiedot

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä

Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Hyvinvoiva kansalainen työelämässä Tampereen yliopiston terveystieteen laitos Hyvinvoinnin tulkintoja 1. Ulkoisesti arvioitu vs. koettu Ulkoisesti (yhteisesti) arvioitu Tunnuslukuja: suhteellinen köyhyys

Lisätiedot

Jo kokeellisen psykologian perustajana pidetty

Jo kokeellisen psykologian perustajana pidetty Kimmo Alho & Viljami Salmela Tarkkaavaisuus ja havaitseminen aivokuvantamisen näkökulmasta Tarkkaavaisuus vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten havaitsemme ympäristömme ja mitä siinä havaitsemme, kuten

Lisätiedot

Yksilön matka minuksi - miten aivot kehittyvät? Tiina Parviainen, Director, Centre for Interdisciplinary Brain Research, University of Jyväskylä

Yksilön matka minuksi - miten aivot kehittyvät? Tiina Parviainen, Director, Centre for Interdisciplinary Brain Research, University of Jyväskylä Yksilön matka minuksi - miten aivot kehittyvät? Tiina Parviainen, Director, Centre for Interdisciplinary Brain Research, University of Jyväskylä Aivot ovat kaiken inhimillisen toiminnan taustalla Elintoiminnot,

Lisätiedot

Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna. Salla Multimäki

Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna. Salla Multimäki Ajalliset muunnokset eksploratiivisen paikkatietoanalyysin työkaluna Salla Multimäki 27.3.2017 Ajalliset muunnokset: miksi mitä miten? Animaation hyödyt ja haasteet Käyttäjän kapasiteetin rajallisuus Kartografiset

Lisätiedot