Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000"

Transkriptio

1 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät

2 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2

3 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2. Ääriviivatieto: Lateraali inhibitio 3. Muutos ja pysyvyys: Nopeat ja hitaat muutokset 4. Värit: Sini-Kelta, Puna-Viher 3

4 Verkkokalvo koodaa kuvan kontrasteina 4

5 Center-surround reseptiivinen kenttä Sijoitetaan reseptiivisen kentän keskelle valotäplä. Osuu eksitatoriseen osaan reseptiivistä kenttää. Siirretään valotäplä inhbitoriseen osaan reseptiivistä kenttää Gangliosolu aktivoituu paljon = aktiopotentiaaleja tiheästi Gangliosolu aktivoituu vähän = ei aktiopotentiaaleja 5

6 Reseptiiviset kentät välittävät eteenpäin kontrastieroja ON-rata On-center / Off-surround Ympäristöä vaaleammat - - OFF-rata Off-center / On-surround Ympäristöä tummemmat + + ON/OFF-reseptiiviset kentät peittävät koko verkkokalvon = kaksi versiota näkymästä 6

7 Ääriviivatieto 7

8 Center-surround vuorovaikutus on lateraalia inhibitiota Reseptorit Gangliosolu Reseptorit On-center / Off-surround Horisontaalisolut Biplolaarisolut Amakriinisolut Gangliosolut Eksitatorinen yhteys = lisää seuraavan solun aktiviteettia Inhibitorinen yhteys = vähentää seuraavan solun aktiviteettia 8

9 Machin nauhat 9

10 Näkyy myös terävässä reunassa 1 0

11 Lateraali inhibition mekanismi Epäjatkuvuuskohdassa Inhibitio vaikuttaa eri tavalla, joten reuna-alue korostuu Kukin hermosolu inhiboi viereisiä hermosoluja (tässä esimerkissä!) 10% Tasavärisellä alueella inhibitio on kummaltakin puolelta sama. 11

12 Center-surround siis korostaa ääriviivoja D Kuva Gangliosolujen vaste 12

13 Reunat ovat tärkeämpiä kuin pinnat: Craik-O Brien-Cornsweet-illuusio 1 3

14 Reunat ovat tärkeämpiä kuin pinnat: Craik-O Brien-Cornsweet-illuusio 1 4

15 Craik-O Brien-Cornsweet-illuusio Illuusion perusidea: Reunan kontrasti määrittelee pinnan kontrastia

16 Aikaulottuvuus: Muutos ja pysyvyys 16

17 Nopeat ja hitaat gangliosolut Nopeat magnosellulaarigangliosolut M-solut Hitaat parvosellulaarigangliosolut P-solut Valon voimakkuus Valon voimakkuus Aika Aika Gangliosolun aktivaatio Aika Gangliosolun aktivaatio Aika Nopeat solut viestivät äkkinäisistä muutoksista, hitaat solut näkökentän rakenteesta 17

18 M-, P- ja K -radat Parvosellullaarirata (70 %) Magnosellulaarirata (10%) Koniosellulaarirata(10%) Pieni reseptiivinen kenttä Suuri reseptiivinen kenttä Ei center-surroundrakennetta Värierottelu Värisokeita Sininen-keltainen Lähellä foveaa Tasaisesti verkkokalvolla Tasaisesti verkkokalvolla Hitaita Nopeita Nopeus P:n ja M:n välissä Huono kontrastiherkkyys Hyvä kontrastiherkkyys Kontrastiherkkyys P:n ja M:n välissä Korkea näkötarkkuus Alhainen näkötarkkuus Näkötarkkuus P:n ja M:n välissä 18

19 Näkörata Optinen kiasma Lateral geniculate nucleus = LGN = ulompi polvitumake Superior colliculus = ylempi nelikukkula V1, Primaarinen näköaivokuori 19

20 Gangliosolutyyppi Aivokuoren V1 kerrokset Lähde: Nassi & Callaway (2009) Parallel processing strategies of the primate visual system. Nature Reviews Neuroscience 10,

21 Näkörata Lähde: Nassi & Callaway (2009) Parallel processing strategies of the primate visual system. Nature Reviews Neuroscience 10,

22 Näkörata 22

23 Näkörata Julie Blumberg & Gabriel Kreiman (2010) How cortical neurons help us see: visual recognition in the human brain. Journal of Clinical Investigation 120(9)

24 Ventraalinen rata Ventraalinen rata (Temporal) ITC = Inferior Temporal cortex PIT = Posterior IT CIT = Central IT AIT = Anterior IT 24

25 Vauriot Akromatopsia: värisokeus Form agnosia: näkee vain osia Prosopagnosia: kasvosokeus Topographic agnosia: visuaalinen navigoiminen vaikeaa Ventraalinen rata (Temporal) ITC = Inferior Temporal cortex PIT = Posterior IT CIT = Central IT AIT = Anterior IT 25

26 Dorsaalinen rata Dorsaalinen rata (Parietal) MT = Medial temporal Cortex MST = Medial superior Temporal Cortex Parietal lobe 26

27 Vauriot Akinetopsia: liikesokeus Hemispatial neglect: tarkkaavaisuus eí suuntaudu näkökentän puoliskoon Simultagnosia: vaikeus nähdä useita objekteja Optinen ataksia: vaikeus tarttua objekteihin visuaalisen tiedon avulla Okulaarinen apraksia: vaikeus liikuttaa silmiä haluttuun kohtaan Dorsaalinen rata (Parietal) MT = Medial temporal Cortex MST = Medial superior Temporal Cortex Parietal lobe 27

28 Otsalohko ja hippocampus Otsalohkovauriot Päätöksenteon ongelmat Riskinotto Sosiaalisen käyttäytymisen muutokset Vauriot hippocampuksessa Mieleenpainamisen ongelmat Navigoimisongelmat 28

29 Todellinen näkörata Felleman & van Essen (1991) Distributed hierarchical processing in primate cerebral cortex. Cerebral Cortex 1(1)

30 Ventraalinen ja dorsaalinen rata: Havaitseminen ja toiminta 30

31 Potilas DF Milner & Goodale: Dorsaalinen = toiminta, ventraalinen = havainto 31

32 Aivokuori V1: Monimutkaisempia reseptiivisiä kenttiä 32

33 33

34 Reseptiivinen kenttä Off-center / On-surround On-center / Off-surround On- ja Off-radat 34

35 Primaarinen näköaivokuori, V1 Viivalle herkän reseptiivisen kentän voi rakentaa pyöreistä reseptiivisestä kentistä 35

36 Herkkyyskäyrä 36

37 Yksinkertainen solu, simple cell Koko- ja suuntavalikoivuus Gabor-funktio 37

38 Muut solut Kompleksisolu: Koko- ja orientaatio-valikoivuus, mutta ei paikkavalikoivuutta Hyperkompleksi/End-stopped solu: pituusvalikoivuus 38

39 Primaarisen näköaivokuoren prosessointiyksikkö: Hypersarake Analysoi yhdestä verkkokalvon kohdasta Orientaatio Koko Liikesuunta Silmien väliset erot - stereonäkö 39

40 Hypersarake Blob Hypersarake Silmävalikoivat sarakkeet Orientaatiovalikoivat sarakkeet 40

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto.

Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto. Simo Vanni Aivotutkimusyksikkö ja AMI keskus O.V. Lounasmaa laboratorio Perustieteiden korkeakoulu Aalto yliopisto Näön fysiologia 2 Luennon rakenne 1. Visuaalinen informaatio 2. Näön aivomekanismit Visuaalisen

Lisätiedot

Tietoisuuden tutkimus

Tietoisuuden tutkimus Tietoisuuden tutkimus lari.vainio@helsinki.fi Tietoisuus ennen ja nyt Mitä on tietoisuus (mm. Daniel Dennett: Consciousness Explained, 1991)? Dualismi Tietoisen mielen ja kehon erillisyys Mm. Descartesin

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 8. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 8 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 8: Värit 2 Luennon rakenne 1. Kolmiväriteoria 2. Vastakkaisväriteoria 3. Illuusioita 4. Värien pysyvyys 3 4 Värit Värinäkö tarkoittaa

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1.

1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. 1 a) Mark the following anatomical references in Figure 1. Sagittal plane: sagitaalitaso, jakaa alueet oikeaan ja vasempaan puoleen Corona plane: Horisontaalitaso jakaa alueen ylä- ja alaosaan horizontal

Lisätiedot

Näköhavainnon perusteet

Näköhavainnon perusteet Perustaajuus, ylä-äänet ja amplitudi: Cone of confusion: Perustaajuus: kuinka usein (kertaa /s) esim. kitaran kieli poikkeaa ensin ylös ja sitten alas perustasosta. Kielen värähtely aiheuttaa ilmanpaineen

Lisätiedot

Visuaalisten objektien tunnistus

Visuaalisten objektien tunnistus Visuaalisten objektien tunnistus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Tietokone osaa kyllä etsiä reunoja kuvasta, mutta mitkä reunat ovat olennaisia? Page 1 of 29 Page 3

Lisätiedot

Marrin teorian pääpointti: Reseptorit

Marrin teorian pääpointti: Reseptorit Marrin teorian pääpointti: V1 Reseptorit Valo -Kun halutaan tunnistaa objekteja, tarvitaan: a) Tarkoituksenmukainen muistiedustus objektista b) Tarkoituksenmukaisesti käsitelty kuvaus objektin tuottamasta

Lisätiedot

8 "Puheenhavaitsemiselimistö"

8 Puheenhavaitsemiselimistö Puheen tuottaminen, havaitseminen ja akustiikka / Reijo Aulanko / 2016 2017 27 8 "Puheenhavaitsemiselimistö" Korvan rakenteen perusasiat, ks. esim. Aulanko, R. (2005). Puheen havaitsemisen peruskäsitteitä.

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita

Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita Aistijärjestelmien yleisiä toimintaperiaatteita fysikaalinen energia muutetaan aistinelinten reseptorisolujen avulla hermoimpulsseiksi hermoimpulssit aina samanlaisia ärsykkeestä riippumatta, miten ärsykkeen

Lisätiedot

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -

Lisätiedot

Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Haapavesi 2.12.2013 Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh. 029 529 4585 eija.hayrynen@tervavayla.fi Mitä varten näkö on? (Goodale 2010, 5) Näköjärjestelmä

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö

Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö Erityisosaajana kehittyminen Hahmottaminen näkökulmana toiminnallinen näönkäyttö 20.1.2014 Erityisopettaja, KM Tervaväylän koulu puh. 029 529 4585 eija.hayrynen@tervavayla.fi Hahmottamiseen liittyen lapset

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Lari Vainio Luento 1 (Metsätalo, sali 24): Ke 1.11. klo 12:15-14:45 (Esineen tunnistaminen)

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto

Lisätiedot

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1

HOIDA AIVOJASI. Minna Huotilainen. Helsingin yliopisto. Kasvatustieteen professori. 14/03/2019 1 HOIDA AIVOJASI Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori Helsingin yliopisto Twitter: @minnahuoti 14/03/2019 1 MITEN AIVOJA TUTKITAAN? 1. Laboratoriossa simuloidaan MEG eli magnetoenkefalografia fmri

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 1

Ihminen havaitsijana: Luento 1 Ihminen havaitsijana: Luento 1 Jukka Häkkinen ME-C2000 2017 Keväti 2015 1 Aikataulu 11.1. Luento 1: Johdatus havaintopsykologiaan 18.1. Luento 2: Psykofysiikka 25.1. Luento 3: Kokeellinen psykologia 1.2.

Lisätiedot

Näkeminen on useimmille meistä itsestään

Näkeminen on useimmille meistä itsestään Katsaus SIMO VANNI Näkötiedon käsittely aivokuoressa Verkkokalvolle saapuva kaksiulotteinen kuva valoisuuseroista ja väreistä sisältää huomattavan määrän tietoa ympäristöstämme. Ympäristön esineiden ja

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4

Lisätiedot

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta

Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Keskeisiä asioita edelliseltä luennolta Semanttisessa muistirepresentaatiossa keskeisissä rooleissa toimii 1) sensoriset alueet (esim. kuulo ja näkö), 2) motoriset alueet, 3) assosiatiiviset alueet (esim.

Lisätiedot

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.

Lisätiedot

Silmän rakenne NÄKÖLUENTO. Näön fysiologia I. Verkkokalvon rakenne. Kuvan muodostuminen verkkokalvolle. SILMÄNPOHJA: Fovea, Papilla (Discus opticus)

Silmän rakenne NÄKÖLUENTO. Näön fysiologia I. Verkkokalvon rakenne. Kuvan muodostuminen verkkokalvolle. SILMÄNPOHJA: Fovea, Papilla (Discus opticus) NÄKÖLUENTO Näön fysiologia I 04.09.2013 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto perustieteiden korkeakoulu Biolääketiet. laitos/fysiologia, Helsingin yliopisto Email: syncarls@mappi.helsinki.fi Ramon y Cajal (1898)

Lisätiedot

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella

Lisätiedot

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2)

Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud A132 Lari Vainio,

Lisätiedot

SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT

SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT Ilkka Kotilainen SILMÄNLIIKETUTKIMUS FYSIOLOGINEN NÄKÖJÄRJESTELMÄ JA KATSEENSEURANNAN TEKNIIKAT Tietojärjestelmätieteen kandidaatintutkielma 22.6.2010 Jyväskylän yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos

Lisätiedot

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI

FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI FOKAALINEN EPILEPSIA ON DYNAAMINEN PROSESSI JOTA HERMOVERKOSTOJEN KONNEKTIIVISUUS SÄÄTELEE JUKKA PELTOLA, DOSENTTI, OSASTONYLILÄÄKÄRI Department of Neurology Tampere University Hospital FUNCTIONAL IMAGING

Lisätiedot

Hughlings Jackson (1876)

Hughlings Jackson (1876) Pekka RŠsŠnen Neuropsykologian erikoispsykologi HahmotushŠirišt Lyhyt johdanto tutkimuksen historiaan Hughlings Jackson (1876) HJ raportoi aikuispotilaasta, jolla oli laaja aivokasvain oikean aivopuoliskon

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 12 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 12 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asentotunto ja liiketunto

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen näkö Silmien motoriset toiminnot - Fiksaatio, seuraamisliikkeet,

Lisätiedot

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.)

Tänään ohjelmassa. Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus laskarit. Ensi kerralla (11.3.) Tänään ohjelmassa Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 26.2. Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 autoassosiaatio, attraktorin käsite esimerkkitapaus: kolme eri tapaa mallintaa kategorista

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 10. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 10 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 10 Kolmiulotteisuus 2 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi

Lisätiedot

Toiminnallisen näön moniuloitteisuus ja arviointi

Toiminnallisen näön moniuloitteisuus ja arviointi Toiminnallisen näön moniuloitteisuus ja arviointi Lappeenranta 25.1.2012 Lea Hyvärinen, LKT Dortmundin teknillinen yliopisto, prof.h.c. Helsingin yliopisto, kehitysneuropsykologian dosentti www.lea-test.fi

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Lena Wahlroos-Hänninen, Tikoteekki 2009 TOIMINNALLISEN NÄÖN ARVIONTI KOMMUNIKOINTIKUVIA VALITTAESSA

Lena Wahlroos-Hänninen, Tikoteekki 2009 TOIMINNALLISEN NÄÖN ARVIONTI KOMMUNIKOINTIKUVIA VALITTAESSA TOIMINNALLISEN NÄÖN ARVIONTI KOMMUNIKOINTIKUVIA VALITTAESSA JOHDANTO Tikoteekissa on kehitetty materiaalia toiminnallisen näön arvioimiseksi. Sille on tarvetta, kun suunnitellaan ja valitaan kommunikointikuvia

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 7. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 7 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 7 Visuaalinen tarkkaavaisuus 2 Visuaalinen tarkkaavaisuus on tiedon valikointia Näköjärjestelmän tehtävänä on poimia henkilön

Lisätiedot

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013

Pauliina Munter / Suvi Junes Tampereen yliopisto/tietohallinto 2013 Tehtävä 2.2. Tehtävä-työkalun avulla opiskelijat voivat palauttaa tehtäviä Moodleen opettajan arvioitaviksi. Palautettu tehtävä näkyy ainoastaan opettajalle, ei toisille opiskelijoille. Tehtävä-työkalun

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen. Nelli Salminen

Kognitiivinen mallintaminen. Nelli Salminen Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus 1.12. Nelli Salminen nelli.salminen@tkk.fi Tänään ohjelmassa autoassosiaatio, Hopfieldin verkko attraktorin käsite ajan esittäminen hermoverkoissa esimerkkitapaus:

Lisätiedot

Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista

Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista Diagrammeja ja tunnuslukuja luokkani oppilaista Aihepiiri Tilastollisiin tunnuslukuihin tutustuminen Luokka-aste Kesto Tarvittavat materiaalit / välineet Lyhyt kuvaus tehtävästä Yläaste 9. luokka 30 min

Lisätiedot

Toiminnallisen näön profiili

Toiminnallisen näön profiili Toiminnallisen näön profiili siirtämässä tietoa lääkäreiden, kuntoutusryhmän ja koulujen välillä Lea Hyvärinen, LKT Helsingin yliopisto Dortmundin teknillinen yliopisto www.lea-test.fi 2 Toiminnallinen

Lisätiedot

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005

Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu. Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Opetusmateriaalin visuaalinen suunnittelu Kirsi Nousiainen 27.5.2005 Visuaalinen suunnittelu Ei ole koristelua Visuaalinen ilme vaikuttaa vastaanottokykyyn rauhallista jaksaa katsoa pitempään ja keskittyä

Lisätiedot

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin?

Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Miten työtä voi kehittää aivotutkimuksen keinoin? Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 9. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 9. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 9 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2018 1 Luento 9 Kolmiulotteisuus 2 Kolmiulotteisuusvihjeet Okulomotoriset Monokulaarisia Binokulaarisia Muut aistit Akkommodaatio Konvergenssi

Lisätiedot

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010

VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 VISUAALISET HAHMOTTAMIS-VAIKEUDET KOULUTYÖSSÄ EO, KM KRISTIINA JOKINEN JOENSUU 28.1.2010 MUISTA! LAPSI JOLLA ON PULMIA NÄKEMISESSÄ JA VISUAALISESSA HAHMOTTAMISESSA VÄSYY NÄKÖTIEDON KÄSITTELYYN HERKEMMIN!

Lisätiedot

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen

Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Dementoivien aivosairauksien FDG-PET-kuvantaminen Jukka Kemppainen CT koulutusta isotooppilääkäreille PET / SPECT muistihäiriöiden/dementian diagnostiikassa PET ja SPECT eivät ole rutiinidiagnostiikan

Lisätiedot

NANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO

NANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO ********************************************************************************** NANNAN ENGLANTI-SUOMI PSYKOLOGIAN SANASTO **********************************************************************************

Lisätiedot

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Lisätiedot

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet

Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Hahmottaminen ja hahmottamisvaikeudet Kehityksellinen näkökulma Ulla Puolakka PsM, neuropsykologi (ET) Kuntoutusyksikkö Nekku, Järvenpää PIENELLÄ AVULLA hahmotuksen haitasta hallintaan ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN

Lisätiedot

Neuraalinen inhibitio kognitiivisten toimintojen selittäjänä

Neuraalinen inhibitio kognitiivisten toimintojen selittäjänä 1/7 Neuraalinen inhibitio kognitiivisten toimintojen selittäjänä Tässä kirjoitelmassa tarkastellaan inhibitiota eli hermostollisen toiminnon ehkäisyä lähinnä kuulo- ja näköaistin alueilla muutaman keskeisen

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) 1 UUDEN KILPAILUTIEDOSTON AVAUS Avaa Wcondes ohjelma tuplaklikkaamalla wcondes.lnk ikonia. Ohjelma avaa automaattisesti viimeksi tallennetun kilpailutiedoston.

Lisätiedot

Jo kokeellisen psykologian perustajana pidetty

Jo kokeellisen psykologian perustajana pidetty Kimmo Alho & Viljami Salmela Tarkkaavaisuus ja havaitseminen aivokuvantamisen näkökulmasta Tarkkaavaisuus vaikuttaa voimakkaasti siihen, miten havaitsemme ympäristömme ja mitä siinä havaitsemme, kuten

Lisätiedot

Lasten näönkuntoutuksen uusista käsitteistä ja nimistä

Lasten näönkuntoutuksen uusista käsitteistä ja nimistä Lasten näönkuntoutuksen uusista käsitteistä ja nimistä Lea Hyvärinen, LKT Abstrakti Monivammaisten näkövammaisten vauvojen ja lasten määrä on jatkuvasti lisääntynyt ja samalla vammojen monimuotoisuus.

Lisätiedot

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA

HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA HELSINKI UNIERSITY OF TECHNOLOGY Asko Kokkonen T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 6.1.2005 VISUAALISEN HAVAINNOINNIN HUOMIOIMINEN KÄYTTÖLIITTYMÄSUUNNITTELUSSA 1 Johdanto Tuotteen käyttöliittymän havaitsemisessa

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 16.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 3. Aivot kehityksestä syntymän jälkeen 4. Temporaalilohko:

Lisätiedot

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä Mitä aistitaan? Aistifysiologia Oulun Yliopisto Fysiologian laitos Pasi Tavi 2004 Mitä, missä, milloin, paljonko? Aistimisessa on kysymys ympäristön energioiden muuttamisesta hermosolujen aktiopotentiaaleiksi

Lisätiedot

Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170

Luennot maanantaisin (klo 14:15-16) ja keskiviikkoisin (klo 10:15-12) Aud K170 Tietoa kurssista Luentomateriaali haettavissa netistä: https://matskut.helsinki.fi/ (kognitiivinen psykologia 2) Marjaanan materiaali on haettavissa sieltä vasta luennon jälkeen Luennot maanantaisin (klo

Lisätiedot

Designing switchable nanosystems for medical applica6on

Designing switchable nanosystems for medical applica6on Designing switchable nanosystems for medical applica6on Lehner Roman, Wang Xueya, Wolf Marc, Hunziker Patrick Journal of controlled release 161:307-316, 2012 Emilia Karhunen 25.10.2017 22.11.2017 Emilia

Lisätiedot

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI DIABETES JA AIVOT AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI Outi Heikkilä Valtakunnallinen diabetespäivä 17.11.2015 AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI 1. AIVOJEN INSULIININ FYSIOLOGINEN ROOLI? 2. MITÄ AIVOJEN INSULIINIRESISTENSSI

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN

NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta

Lisätiedot

Näköjärjestelmän toiminta

Näköjärjestelmän toiminta Näköjärjestelmän toiminta Simo Vanni Valo muodostaa elinympäristöön merkittävän informaation lähteen, niin merkittävän että suurimmalle osalle eläinlajeista on lajikehityksen myötä muodostunut näköaisti.

Lisätiedot

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Visuospatiaalinen hahmotus NMI- PR

Visuospatiaalinen hahmotus NMI- PR Visuospatiaalinen hahmotus NMI- PR Vertailevan tutkimuksen menetelmistä Rat Radial Maze (Olton) (from Goodlett et al, 1992) Human Radial Maze (from Overman et al., Beh. Neurosci., 110:1205-1228, 1996)

Lisätiedot

Kytkeytyminen muuhun kurssiin. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Moniaistisuus. Puheen havaitseminen

Kytkeytyminen muuhun kurssiin. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Moniaistisuus. Puheen havaitseminen Moniaistinen havaitseminen Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa joista tärkeimpinä: Puheen havaitseminen Mitä- ja missä-kanavat PSY221 Luento 6. Kaisa Tiippana 17.11.2010

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

YLEISURHEILU. 400 m:n juoksurata, mitoitus. L 1500 m. a5 a8. a4 a3 a2 maali. evolenttiviiva r=a

YLEISURHEILU. 400 m:n juoksurata, mitoitus. L 1500 m. a5 a8. a4 a3 a2 maali. evolenttiviiva r=a c3 YLEISUHEILU 400 m:n juoksurata, mitoitus a7 a6 a5 400 m:n lähtö a8 a4 a3 a2 maali evolenttiviiva r=a 300 A c2 c4 c5 c6 c7 c8 200 m:n lähtö L 110 m L 1500 m b 400 / 200 ratareunuksella a1 0,000 c1 0,000

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa

Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa Värit ja niiden merkitys käyttöliittymän visuaalisessa suunnittelussa Mari Mankki 57356S mmankki@cc.hut.fi Sisällysluettelo 1. Värin fysiikka...3 1.1 Värinmuodostus...3 2. Värinäön toiminta...3 2.1 Väriteoriat...5

Lisätiedot

Äärivalot L2347 ÄÄRIVALO LED MB A00005445411 L2171 ÄÄRIVALO MB VASEN A0028205056 L2172 ÄÄRIVALO MB OIKEA A0028205156 ÄÄRIVALO MN 1,28M JOHDOLLA

Äärivalot L2347 ÄÄRIVALO LED MB A00005445411 L2171 ÄÄRIVALO MB VASEN A0028205056 L2172 ÄÄRIVALO MB OIKEA A0028205156 ÄÄRIVALO MN 1,28M JOHDOLLA Äärivalot L2347 ÄÄRIVALO LED MB A00005445411 L2171 ÄÄRIVALO MB VASEN A0028205056 L2172 ÄÄRIVALO MB OIKEA A0028205156 L2068 ÄÄRIVALO MN 1,28M JOHDOLLA L2259 ÄÄRIVALO LED MN TGX L2196 ÄÄRIVALO LED VO KIRKAS

Lisätiedot

NEURO- OFTALMOLOGIAA

NEURO- OFTALMOLOGIAA NEURO- OFTALMOLOGIAA Kirsi Setälä Neuro-oftalmologia oftalmologia tutkii: - selittämätön näön n aleneminen - näkökenttäpuutokset - kaksoiskuvat, akuutti karsastus, silmien liikehäiri iriöt - mustuais-ongelmia

Lisätiedot

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme

Lisätiedot

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho)

Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (Teemu Rinne, Juha Salmi, Alexander Degerman ja Kimmo Alho) Toiminnallinen magneettiresonanssikuvaus (functional Magnetic Resonance Imaging; fmri) [1] on aivotoiminnan

Lisätiedot

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat

Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat Taulukkolaskennan perusteet Taulukkolaskentaohjelmat MS Excel ja LO Calc H6: Lomakkeen solujen visuaalisten ja sisältöominaisuuksien käsittely ja soluviittausten perusteet Taulukkolaskennan perusteita

Lisätiedot

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8)

WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) WCONDES OHJEET ITÄRASTEILLE (tehty Condes versiolle 8) 1 UUDEN KILPAILUTIEDOSTON AVAUS Avaa Wcondes ohjelma tuplaklikkaamalla wcondes.lnk ikonia. Ohjelma avaa automaattisesti viimeksi tallennetun kilpailutiedoston.

Lisätiedot

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla

Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Kirjan toteutus BoD easybook -taittotyökalun avulla Seuraavilla sivuilla esittelemme yksityiskohtaisesti, miten voit helposti ja nopeasti yhdistää kuvia ja tekstiä easybook -taittotyökalun avulla. Edellytykset

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan

Mitä voidaan tutkia. Aivojen kuvantamisemenetelmistä. Aivojen kuvantamismenetelmät. Aivojen kuvantamismenetelmät eroavat toisistaan Mitä voidaan tutkia Aivojen kuvantamisemenetelmistä 14. 9. 2012 Synnöve Carlson Aalto-yliopisto & Helsingin yliopisto, Biolääketieteen laitos/fysiolgia Rakennetta Toimintaa ja toiminnan sijoittumista Ajallisia

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja?

Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? Ongelma(t): Mitä voimme oppia luonnosta? Miten voimme hyödyntää näitä oppeja? 2 Evoluutio on muovannut eliöt ja biomolekyylit elinympäristöönsä sopiviksi. Elinympäristön pysyessä suhteellisen muuttumattomana

Lisätiedot

www.staffansberg.fi WWW.SAFETY-SYSTEM.COM SAFETY SYSTEM Hinta ja tuotelista The modern concept Turvalliset & kevyet 3 vuoden takuu!

www.staffansberg.fi WWW.SAFETY-SYSTEM.COM SAFETY SYSTEM Hinta ja tuotelista The modern concept Turvalliset & kevyet 3 vuoden takuu! SAFETY SYSTEM The modern concept Hinta ja tuotelista 2008 Turvalliset & kevyet Muunneltavissa 3 vuoden takuu! Huoltovapaat www.staffansberg.fi WWW.SAFETY-SYSTEM.COM 1 SAFETY SYSTEM TÄYDELLINEN ESTEKOKONAISUUS

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

NEUROLOGIPÄIVÄT 2017 Helsinki 1 Marraskuuta Neuropatologi ja neurodegeneratiiviset taudit ENNEN JA NYT

NEUROLOGIPÄIVÄT 2017 Helsinki 1 Marraskuuta Neuropatologi ja neurodegeneratiiviset taudit ENNEN JA NYT NEUROLOGIPÄIVÄT 2017 Helsinki 1 Marraskuuta 2017 Neuropatologi ja neurodegeneratiiviset taudit ENNEN JA NYT Prof Irina Alafuzoff MD, PhD Uppsala University, Dept Immunology, Genetics and Pathology Uppsala

Lisätiedot

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon Ihminen käyttäjänä 2006-07 Ärsykkeestä havaintoon Luennon tavoitteena on tutustua näköaistimukseen visuaaliseen piirre- ja käsiteohjattuun havaitsemiseen 1 1. Essee http://www.cs.tut.fi/ihte/ Deadline:

Lisätiedot

Tunne aivosi palaudu stressistä

Tunne aivosi palaudu stressistä Tunne aivosi palaudu stressistä Minna Huotilainen Kasvatustieteen professori aivotutkija, kognitiotieteen dosentti Kasvatustieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti MILLAISTA

Lisätiedot

WCAG 2.1 Uudet kriteerit

WCAG 2.1 Uudet kriteerit WCAG 2.1 Uudet kriteerit Web Content Accessibility Guidelines 2.1 Verkkosisällön uudet saavutettavuuskriteerit (WCAG 2.1) Kimmo Sääskilahti Tero Pesonen WCAG:n versiot 1.0 toukokuu 1999 2.0 joulukuu 2008

Lisätiedot

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS

KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS JY & KSSHP TIEDEPÄIVÄ 1. 11. 2017 KONEOPPIMINEN JA AIVOTUTKIMUS Simo Monto, yliopistotutkija, Monitieteinen aivotutkimuskeskus, JY IHMISAIVOT ~ 1011 hermosolua eli neuronia! harmaa aine = hermosolujen

Lisätiedot