HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo
|
|
|
- Ville-Veikko Sipilä
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 HAVAINTO / ESTETIIKKA Petteri Kummala FT, tutkija Arkkitehtuurimuseo
2 Havainto / estetiikka Luennot: 11.9., 15.9., 22.9., ja Viimeinen luentokerta (torstaina klo 14 16) vierailu Vantaan taidemuseon Galleria K:ssa, Hilda Kozári: Black Sense Tikkurila, Asematie 7. Näyttelyyn tutustuminen ja keskustelu (ryhmät) Osion suoritus: Analysoi näyttelyn luomaa havaintokokemusta ja tilakokemusta. Pyri soveltamaan kurssilla läpikäytyjä teemoja. Kirjoita vähintään 2000 merkkiä välilyönteineen, enemmänkin saa kirjoittaa (kokonaismerkkimäärä kuitenkin max 3000 merkkiä). Palautus viimeistään
3 ESTETIIKKA? - Kauneus (vrt. hyvyys ja totuus) - Esteettinen / estetiikka - kuorrutus - Esteettiset hoidot / Centro estetico - Pinnallinen ominaisuus (ulkonäkö/kauneusihanne) - Visuaalinen luvun estetiikka
4 ESTETIIKKA? Kr. aistheta aisthesis - Aistimellinen, aistein havaittava; aistiminen, havaitseminen /1750 Alexander Baumgarten: Estetiikka (vapaiden taitojen teoria, alempi tieto-oppi, kauniin ajattelun taito, järkiajattelulle analoginen havaitsemisen taito, ars analogi rationis) on aistinvaraista tietämistä tutkiva tiede.
5 ESTETIIKKA? Emily Brady: esteettinen arvo ei ole pelkkä kuorrutus muiden arvojen kakun päällä
6 ESTETIIKAN KENTTÄ 1) Taidefilosofia 2) Taidekritiikin filosofia 3) Ympäristöestetiikka 4) Arkipäivän estetiikka - Estetiikka ei ole pelkkää, eikä edes ensisijaisesti, kauneustiedettä - Merkitys eri merkityksissään on yksi keskeisimmistä estetiikan termeistä Kauneus yksi merkitys
7
8 Montako aistia ihmisellä on? Mitkä ne ovat? Mikä on tärkein aistimme?
9 Ns. aristoteeliset aistit Hajuaisti Tuntoaisti Makuaisti Kuuloaisti Näköaisti
10 HAJUAISTI Kemiallinen, molekyylien erottelukyky Evolutiivisesti varhaisimpia Hajuaistin hermosolut uusiutuvat Hajuaistitutkimusta verraten vähän (vrt. näköaisti) Perustuoksujen määrä? Tuoksut usein useamman komponentin yhdistelmiä Hajuaisti on synteettinen, vrt. analyyttinen (kuulo, näkö)
11 HAJUAISTIN ERITYISPIIRTEITÄ Muistin ja hajuaistin yhteys Emotionaalinen lataus Paikka- ja tilannesidonnaisuus Kieli ja hajuaisti: mykkä aisti Sanasokeus: tuoksujen kuvaus muiden ilmiöiden avulla tai tunnekokemusten ja sävyjen kautta. Suorat kuvaukset väljiä: tunkkainen, raikas Tuoksujen estetiikka? Selkeästi arvottava aisti: onko yhdentekeviä tuoksuja?
12 Kosketusaisti / tuntoaisti / haptisuus Iho ihmisen suurin elin Kosketusaisti on kontaktiaisti tai lähiaisti Ensimmäinen sikiöllä kehittyvä aisti; ensimmäinen yhteys ulkomaailmaan Kosketusaistin perustoiminta tunnetaan hyvin Kosketustunto, lämpötunto, kylmätunto, kiputunto Lisäksi tärkeä asento- ja liiketunto
13 Aalto: Rationalismi ja ihminen, 1935
14 Kosketusaistin herkkyyden mukainen ihmiskeho; tuntokyky paranee distaalisesti, eli vartalosta raajojen ääripäihin mentäessä
15 Haptinen havaitseminen Haptisuus: ihon ja sekä lihasten ja jänteiden toiminnan kautta välittynyt havainto. Kosketusaisti ja kehollinen toiminta Aktiivisuus havaintokokemuksen aikaansaamiseksi Kädet erityisasemassa Kehon sisäinen havainto liikkeiden koordinoimiseksi tärkeää
16 MAKUAISTI Hajuaistin ohella kemiallinen aisti: sylki liuottaa molekyylit Lähiaisti, kontaktiaisti Neljä perusmakua: hapan, karvas, makea ja suolainen. Umami (lihaisa) kiistelty. Maut ovat näiden yhdistelmiä.
17 Makuaistin erityispiirteet Aistimuksessa oma ajallinen rakenne Makuaistimuksen kohde tuhoutuu tyypillisesti Aistialueista selkeimmin moniaistinen Poikkeuksellisen subjektiivinen aisti (erit. karvas) Silti hyvin sosiaalinen aisti Gastronomian taide?
18 KUULOAISTI Ihmisen kehityksessä yksi varhaisimmista aisteista tuntoaistin ohella Kaukoaisti haju- ja näköaistin ohella Kuuloaistimuksessa havaitsemme äänen korkeuden (n. 20Hz Hz), voimakkuuden, keston sävyn, harmonisuuden, dynamiikan sijainnin ja suunnan -> meillä on erittäin kehittynyt erottelukyky ja nyanssitaju ääniinformaation suhteen
19 KUULOAISTIN ERITYISPIIRTEITÄ Melu / häly Äänenvoimakkuudelta kipua tuottavaa Toistuva Äänenväriltään häiritsevä Negatiivinen estetiikka Ei vastaavaa käsitteellistämistä muilta aistialueilta
20 Petteri Kummala
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti
MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20
MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2
2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.
1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin
Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.
Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen
Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä
Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus
Aistit tuoteinnovaatioiden kehitystyössä Mari Sandell ja Mari Norrdal Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskus 9.11.2017 MIKSI AISTINVARAISTA ARVIOINTIA Miksi aistinvaraista arviointia tarvitaan?
Aistimellinen maisema. Kaupungin puutarhureiden vuosipäivät Forssa 2019 Laura Seesmeri
Aistimellinen maisema Kaupungin puutarhureiden vuosipäivät Forssa 2019 Laura Seesmeri laura.seesmeri@utu.fi Mikä maisema? Maisemassa on kyse: Ihmisen ja luonnon suhteesta Menneisyyden ja nykyisyyden suhteesta
BI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen
Johdatus aisteihin. Tunti 1
Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta
MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21
MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden
A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A
Järvenpää & maku A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A ESITYKSEN SISÄLTÖ SING-projekti ja sen
Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset
Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö
Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma. Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin.
Ayl 1 Ihminen ja monimuotoinen maailma Perehdytään ihmisen rakenteeseen ja keskeisiin elintoimintoihin. Ruumiinosat ja ulkonäkö Kielitieto: sanatyypit https://www.osaansuomea.fi/opi-suomea-2/osaan-substantiivit-2/
Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1
Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen
Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä. Näköaisti. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä.
AISTIT ULKONA Leena Taivalsaari Liite 1 Näköaisti 1. Näköaisti-tietokortit Näköaisti Näköaistia pidetään ihmisen tärkeinpänä aistina. Näköaisti välittää muita aisteja enemmän tietoa ympäristöstä. Ihmissilmä
Luentoaikataulu Luento 2 (vko 49) Multimodaalisuus. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009. Käyttöliittymätyyppejä
IHTE-2100 KaSuper 2008-2009 Luento 2: multimodaalisuus, visuaaliset suunnitteluperiaatteet Luentoaikataulu Luento 1 (vko 49) Kurssijärjestelyt, käyttöliittymän määritelmä. GUI historiaa Luento 2 (vko 49)
Ihmisellä on viisi perusaistia
Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen
Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke
Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke, 7.2.2012, Imatra Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke Tunteet Itsetunto Sapere - 5
Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600
Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto
Aistifysiologia II (Sensory Physiology)
Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen
Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien
Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?
SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri?
VISUAALISEN KULTTUURIN MONILUKUTAITO? Kulttuuri? Visuaalinen kulttuuri? Kulttuuri = jonkin ryhmän ominaislaatu, joka ilmenee erilaisina arvoina ja toimintatapoina sekä aineellisina ja aineettomina tuotteina.
Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä. Aila Naalisvaara. Seinäjoki Aila Naalisvaara 1
Pienten lasten ruokakasvatuksen lähtökohtia Sapere-ruokakasvatusmenetelmä Aila Naalisvaara Aila Naalisvaara 1 Saperesta ruokakasvatukseen Sapere - menetelmää hyödynnettiin ja sovellettiin eri projekteissa
Saperella iloa päiväkodin ruokahetkiin. Kirsi Rantanen Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki
Saperella iloa päiväkodin ruokahetkiin Päiväkodin opettaja, Heinolan kaupunki Sapere -menetelmä perustuu sensoriseen harjoitteluun eli aistikokemuksiin sekä niiden merkitykseen ruokiin tutustumisessa
Ihminen havaitsijana: Luento 12. Jukka Häkkinen ME-C2000
Ihminen havaitsijana: Luento 12 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 12 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asentotunto ja liiketunto
Yhteisen opetuksen taidejakso. Havainto. Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin opiskelijoille
Yhteisen opetuksen taidejakso Havainto Arkkitehtuurin, maisema-arkkitehtuurin ja sisustusarkkitehtuurin opiskelijoille 11.9. 6.10.2017 Taidejaksojen teemat Havainto Suoraan havaintoon perustuva taide,
BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
Kuulohavainnon perusteet
Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä
Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.
Rakennusalan työterveys käytännön esimerkkejä Työterveyshuollon erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari Tampereella 20.11.2007 Minna Savinainen, tutkija Työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen
Puroja ja rapakoita. Elina Viljamaa. Varhaiskasvatuksen päivä Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia
Puroja ja rapakoita Loviisa Viljamaa & Elina Viljamaa Varhaiskasvatuksen päivä 10.5.2012 Elina Viljamaa Oulun yliopisto SkidiKids/TelLis, Suomen Akatemia Kertominen on kaikilla ihmisillä olemassa oleva
PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI
PERCIFAL RAKENNETUN TILAN VISUAALINEN ARVIOINTI Arvioijan nimi: Päivämäärä ja kellonaika: Arvioitava tila: Sijainti tilassa: Vastaa kysymyksiin annetussa järjestyksessä! Antaessasi vastauksesi asteikkomuodossa,
Keho ja ääni. Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto Sibelius-Akatemia
Keho ja ääni Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 3.5.2013 Sibelius-Akatemia Taustaa Väitöskirja, ilmestynyt 2012: Laulajan ääni ja ilmaisu Kehollinen lähestymistapa laulajan kuuntelemiseen,
Monimutkainen käyttäjä. Käytettävyyden psykologia syksy 2004
Monimutkainen käyttäjä Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Lähde: E.B. Goldstein () Sensation and perception 1980. Valokuva: R.C.James. Havaintokehä Ulkomaailmasta saatava tieto Muokkaa Valikoi Mielessä
RAKENNAMME HYVINVOINTIA
meistä ESTETIIKKA KUULO NÄKÖ ETIIKKA TUNTO SINÄ HAJU RAKENNAMME HYVINVOINTIA Harjoitamme suunnittelu-, rakennus- ja sisustustoimintaa pehmeitä arvoja kunnioittaen. Tähtäämme päivittäisessä työssämme laatuun,
Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.10.2013. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction
Hajuaisti Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hajuaisti Aiheina Sense of olfaction, olfactory sense, sense of smell Smell, odor, scent, aroma, aistin toiminnasta makuaisti ohitetaan
NAM! NAUTI, AISTI JA MAISTA Katarina Klemets 2015
NAM! NAUTI, AISTI JA MAISTA NIMENI 1 www.carlwarner.com SISÄLTÖ Omakuvani Olen hyvä sellaisena, kuin olen....3 KOTIHARJOITUKSET 1. Miten keskityn syömiseen?...4 Erilaiset halut syödä....6 2. Missä nälkä
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa
Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan
KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Kohokas vuoallinen alempien aistien estetiikkaa.
Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2009 Kohokas vuoallinen alempien aistien estetiikkaa. Jouko Mykkänen Mäkihypyn muoto-oppi ja muita kirjoituksia populaaritaiteesta. Toim. Olli Immonen ja Jouko Mykkänen
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
Filosofian uusia välineitä. Digiloikkaprojekti
Filosofian uusia välineitä Digiloikkaprojekti Filosofia on 2500 vuotta vanha tieteenala ja silti Aristoteles on yhä ajankohtainen eikö filosofinen tieto kehity? miten sitä pitäisi opettaa? Mieluummin kuin
RUOKA JA AISTIT 08/08/16. Marjasta elämykseksi - Sisältö. Makuverstaan teemoja kevät 2016 MAKUVERSTAS SEINÄJOELLA KEVÄT 2016
08/08/16 Marjat, elintarvikkeet ja makuelämykset - Ruokaverstaan toiminta 5.8.2016, Ranua Marjasta elämykseksi - Sisältö Ruoka ja nautinto Hilla ja aistit Ruokaverstas kehitystyökaluna Työpaja MAKUVERSTAS
Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste. FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto
Monimuotoisuuden turvaaminen: tieteidenvälinen haaste FT Susanna Lehvävirta, Kasvitieteellinen puutarha, Helsingin Yliopisto Puheenaiheet tänään Monimuotoisuuden turvaaminen Tieteidenvälisyys ja tieteen
2.1 Ääni aaltoliikkeenä
2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa
Terveellisen ympäristön suunnittelu
Terveellisen ympäristön suunnittelu Marjut Nousiainen Sisustusarkkitehti ja Kalustemuotoilija Design Studio Marjut Nousiainen Meritullinkatu 7, 00170 Helsinki www.marjutnousiainen.com Restoratiivinen ympäristö
Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY
Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,
Lataa Ihmiskeho - Steve Parker. Lataa
Lataa Ihmiskeho - Steve Parker Lataa Kirjailija: Steve Parker ISBN: 9789523210523 Sivumäärä: 320 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.83 Mb Tämä visuaalinen käsikirja kuuluu joka kodin peruskirjastoon. Kirja
Laulajan ääni ja ilmaisu
Laulajan ääni ja ilmaisu Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto Laulupedagogit ry:n valtakunnalliset koulutuspäivät 13.-14.2.2016 Tampere Taustaa Väitöskirja ilmestynyt 2012: Laulajan
Kaupunki kaikille aisteille
Kaupunki kaikille aisteille Moniaistisuus ja saavutettavuus rakennetussa ympäristössä Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Kaupunkisuunnittelu Espoo, 16.11.2007 DI Jukka Jokiniemi Havaitseminen, moniaistisuus
MAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013
MAAILMAN PARAS KOULU LAADUKASTA ARKKITEHTUURIA ARKEEN EDUCA 2013 Kaisa Nuikkinen johtava arkkitehti, FT Opetusvirasto, Helsingin kaupunki 26.1.2013 Miten julkisen sektorin koulurakentamisessa uudisrakentamisessa
4.2.2003 Raino Vastamäki 1
4.2.2003 Raino Vastamäki 1 Ihminen käyttäjänä 4.2.2003 Raino Vastamäki 2 Esimerkki 1. 4.2.2003 Raino Vastamäki 3 Ihminen on... biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen
Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén
Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa
S Ihminen ja tietoliikennetekniikka, syksy 2005
S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Luento 4: Ihmisen toiminta Luennon rakenne 1. Havaitsemisen perusteita 2. Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 3. Emootiot ja tunteet 4. Uuden laitteen käytön
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN
KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA
TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen
Villi vai kesy. Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen
Villi vai kesy Naudan ja vasikan luonnollinen käyttäytyminen Naudan käyttäytyminen Nauta on alun perin tasangolla elänyt saaliseläin Kesyyntymisestä ja jalostuksesta huolimatta lajille tyypilliset käyttäytymismallit
Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa.
Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. IHMINEN Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa. Käydään läpi perustietoa terveydestä
1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:
PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO
Kuvataide. Vuosiluokat 7-9
Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.
Opetuskokonaisuus: Aistikokeita
Opetuskokonaisuus: Aistikokeita AIHE: Ihminen ja terveys, ihmisen biologia, aistit IKÄLUOKKA: 4.-6. luokka, 7.-9. luokka TAVOITTEET: Tämän kokonaisuuden tavoitteena on luoda kuva erilaisista aisteista
Suomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt
Suomen Mielenterveysseuran Hyvän mielen metsäkävelyt Tutkimusten mukaan jo viisi minuuttia metsässä vaikuttaa myönteisesti henkiseen hyvinvointiimme. Luonnossa liikkuminen lisää hyvää oloa. Erityisesti
Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot
Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot Motorinen kehitys = kehitysprosessi, joka johtaa tahdonalaisen liikkumisen oppimiseen ja vähitellen taitojen motoristen taitojen laadulliseen kehittymiseen Geeniperimä
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU
LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.
ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.
Lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatus Saperemenetelmää. Sotkamo Aila Koistinen 1
Lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatus Saperemenetelmää hyödyntäen Sotkamo 1.-2.10.2010 Aila Koistinen 1 Lasten ruoka- ja ravitsemuskasvatus Mitä se on? Kuka kasvattaa? Miten kasvatetaan? Missä ja milloin?
Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa
Kokeellisen työskentelyn ohjeet Kalevan lukion kemian luokassa 1 TURVALLINEN TYÖSKENTELY Turvallinen työskentely on keskeinen osa kemian osaamista. Kokeellisissa töissä noudatetaan kemikaali, jäte ja työturvallisuuslainsäädäntöä.
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta
Syyslukukauden 2012 opintotarjonta ELOKUVA JA TELEVISIO Elokuvan ja median historia 5 op MUOTOILU Taiteen ja kulttuurin historia 3 op MUSIIKKI Musiikin historia 5 op VIESTINTÄ Taidehistoria 5 op Viestintä
Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK
Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit Aivoihin tulee aistitietoa kaikkialta kehostamme Jokainen aistimus on tietolähde, joka
Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)
Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)
Restoratiivisen ympäristön suunnittelu
Restoratiivisen ympäristön suunnittelu Marjut Nousiainen Sisustusarkkitehti SIO ja Kalustemuotoilija Design Studio Marjut Nousiainen Meritullinkatu 7, 00170 Helsinki www.marjutnousiainen.com 1 http://issuu.com/restorativeenvironment/docs/
Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen
Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus
3 tunnin kerhokokonaisuus Lahden kampuksen tiedeluokassa
Juulia Manninen & Oona Hillgén 30.11.2017 3 tunnin kerhokokonaisuus Lahden kampuksen tiedeluokassa Tarkoituksena on käyttää kolme tuntia niin, että ryhmä jaetaan kahteen ryhmään. Toinen ryhmä on ensimmäiset
Liikehallintakykytestaus
Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla
Board Game Lab. 4 Teema. Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi
Board Game Lab 4 Teema Materiaalit CC-BY 4.0 Mikko Lampi Sisältö Alustus 1. Mikä on teema? 2. Teeman suunnittelu ja kehittäminen Työskentelyä Keskustelua Teeman suunnittelua Mikä on teema? Peli = mekaniikka
Aistitoimintojen huomioiminen
Aistitoimintojen huomioiminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 5/2013 Teksti: Reetta Sollasvaara Valokuvat: Autismisäätiön
ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11)
ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11) aisti sense Kyky ottaa vastaan ja käsitellä ärsykkeitä. aistimus sensation Ärsykkeen aikaansaama aistinsolujen reaktio, joka välittyy hermoimpulssina aivoihin
Maiseman tuotteistamisen infotilaisuus 16.1.2014 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä
Maiseman tuotteistamisen infotilaisuus 16.1.2014 Maiseman tuotteistaminen Vihreällä Väylällä Maisemasuunnittelija Jutta Ahro MKN Maisemapalvelut, ProAgria Etelä-Suomi ry Maisema Maisema on aistein havaittu
Ravitsemushoito akateemisen tutkimuksen kohteena
Ravitsemushoito akateemisen tutkimuksen kohteena Leila Karhunen FT, dos., yliopistonlehtori Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö Itä-Suomen yliopisto VAIN SYÖTY RUOKA RAVITSEE! Syömisen
Farmaseuttinen etiikka
Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin
Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita
Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa
Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.
KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu
Pelin kautta opettaminen
Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä
Lataa Meditaatio- ja Rentoutusohjaus 1 (cd) Lataa
Lataa Meditaatio- ja Rentoutusohjaus 1 (cd) Lataa ISBN: 9781206200500 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.44 Mb Tällä ihanalla matkalla viet itsesi visualisoinnissa juuri sinne, minne sielusi haluaa!! Antaudu
Soomaestetiikka. Kehon sisäisen kokemuksen esteettisiä mahdollisuuksia kartoittamassa
Soomaestetiikka Kehon sisäisen kokemuksen esteettisiä mahdollisuuksia kartoittamassa FT Anne Tarvainen Tampereen yliopisto Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Kokemuksen tutkimuksen konferenssi 3.
kirjalista 1 / 5 Haapala ym. Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus (OTAVA) ja Särmä Tehtäviä 1
kirjalista 1 / 5 n lukio OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2018 2019 HUOM: Kaikista kirjoista uusin painos ja suositellaan ehdottomasti hankkimaan e-kirja! Aine, tekijät, kirjan nimi (kustantaja) Äidinkieli Särmä
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
OPPIKIRJAT LUKUVUONNA HUOM:
kirjalista 1 / 5 n lukio OPPIKIRJAT LUKUVUONNA 2017 2018 HUOM: Kaikista kirjoista uusin painos ja suositellaan ehdottomasti hankkimaan e-kirja! Aine, tekijät, kirjan nimi (kustantaja) Äidinkieli Särmä
SUOMEN MORENOINSTITUUTTI
- TÄYDENNYSKOULUTUS 2016-2017 Yleisesite SISÄLTÖ välittää perustietoja jungilaisesta psykologiasta, luo vuoropuhelua ja siltaa jungilaisen ja psykodraaman teorioiden ja käytännön välillä, rakentaa molemmista
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA. ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi STRESSIPÄIVÄ 24.5.
MUUTOKSEN PSYKOLOGIA ANU KANGASNIEMI PsT, terveyspsykologian erikoispsykologi, LitM, sert. liikunta- ja urheilupsykologi Puheenvuoron teemoja 1. Motivaatio ja muutos - Miten tukea asiakkaan motivaatiota
Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot
Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................
filosofista taustapohdintaa estetiikan merkityksestä
filosofista taustapohdintaa estetiikan merkityksestä SUOMI FINLAND SUOMI (ETT) FIN(T)LAND TURKU ÅBO KAUNIS ESTEETTINEN RAVINTOA SIELULLE JULKINEN KAUPUNKITILA DEMOKRAATTINEN TILA KAIKKIEN / JOKAISEN TILA
Onnistuuko verkkokurssilla, häh?
Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation
Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis
KUVATAIDE. Anne Ervast Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi
KUVATAIDE Lapin yliopiston harjoittelukoulu anne.ervast@ulapland.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaan identiteetin
AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA. Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä
AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä AUTISMI AUTISMI, AUTISTINEN OIREYHTYMÄ, ON KEHITYKSEN HÄIRIÖ, JONKA VAIKUTUKSET NÄKYVÄT
ADHD-oireinen lapsi ja aistit. Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija
ADHD-oireinen lapsi ja aistit Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija Aistijärjestelmät Näköaisti Kuuloaisti Haju ja makuaistit Vestibulaarinen aistijärjestelmä (liike ja painovoima)
5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake
Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö: