Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Neuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali"

Transkriptio

1 Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali

2 Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme Na + Cl - R R R Gq Gs Gi PLC AC??? Ion Channel TPK GC Ca 2+ IP 3 camp??? YP cgmp

3 Ionikanavista jotka ovat hermosolun plasmakalvon sisäisiä proteiineja Receptors and channels Ligand gated Na + Cl - Voltage gated Second messenger gated cnp

4 Hermosolun rakenne Cell Soma kropp Nervterminal hermopääte Dendriter Dendritit Axon aksoni Plasmakalvon integraaliset proteiinit ovat keskeisessä asemassa hermosolun toiminnassa Na + ja ioneilla on myös keskeinen merkitys

5 Hermosolun kalvo lähettää ja ottaa vastaan signaaleja sähköisten impulssien muodosssa Sähköiset impulssit syntyvät dendriiteissa ja siirtyvät Aksonia pitkin impulssit kohti aksonia Siirtyvät hermopäätteeseen Josta informaation siirtyy Kemiallisessa muodossa Vastaanottavaan hermosoluun

6 Hermovälityksen perusyksikkö on synapsi A 2 -ARs opiate Rs D E C GABA Rs B Kaksi komminikoivaa neuronia (A ja B) - välittäjäaine vapautuu A solun hermopäätteestä (presynaptinen kalvo) ja sitoutuu vastaanottavaan hermosoluun (postsynaptinen kalvo) Postsynaptinen modulointi (C) Feedback modulointi (D) Presynaptinen modulointi (E)

7 Neuronin Fysiologia Lepojännite

8 Ionipumput luovat ionigradientteja eli väkevyyseroja Ionien distribuutio solussa ionit solun ulkopuolella sisäpuolella K Ca Cl Na + ionit ovat pääasiassa ulkona ja ionit sisällä

9 Na + + -ATPaasi pumppaa Na + ionit ulos ja ionit sisään käyttäen ATP:tä energialähteenä

10 Na + / -ATPaasi luo ionigradientteja K + K+ K+

11 Na + / -ATPaasi luo ionigradientteja K + K+ K+

12 Na + / -ATPaasi luo ionigradientteja K + K+ K+

13 Na + / -ATPaasi luo ionigradientteja K + K + K+ K+

14 Na + / -ATPaasi luo ionigradientteja K + K+ K+

15 Na + / -ATPaasi luo ionigradientteja K + K+ K+

16 Na + / -ATPaasi luo ionigradientteja K + K+ K+

17 Na + / -ATPaasi luo ionigradientteja K + K+ K+

18 Lepotilassa neuronin kalvoa on läpäisevämpi ioneille kuin Na + ioneille K + K+ K+

19 Levossa on aukinaisia kanavia K+ K+

20 vuotaa solusta mutta Na + ei pysty vuotamaan sisään K+

21 Koska positiivisia varauksia vuotaa ulos syntyy kalvon yli varausero

22 Negatiivinen sisustaa pyrkii vetämään ionit takaisin sisään on syntynyt lepojännite joka on suoraan verrannollinen ionin gradienttiin

23 GOLDMANIN YHTÄLÖ Kalvojännitteen riippuvuus, Na + och Cl - ionien pitoisuuserosta och ja läpäisevyydestä kalvon yli (P) P K x [ ] i +P Na x [Na + ] i + P Cl x [Cl - ] o E= - 60 * log P K x [ ] o + P Na x [Na + ] o +P Cl x [Cl - ] i jos läpäisevyys on korkea saadaan lepojännite jolla negatiivinen sisusta Jos Na + läpäisevyys on korkea saadaan lepojännite jolla positiivinen sisusta

24 Er ionien liikkuvuus ohjaa eri toimintoja inhibiitio inhibition Clinhibition inhibiitio excitation Na + eksitaatio

25 Ja vaikutamme näihin liikkuvuuksiin päivittäin lääkeaineilla inhibiitio inhibition anxiolyter Anksiolyytit anesteter Cl- Anesteetit hypnoter hypnootit inhibition Inhibiitio alzheimer diverse läkemedel via Alzheimer G protein kopplade receptorer Lääkkeitä Reseptoreihin vaikuttavia lääkkeitä Na + excitation lokalanesteter Eksitaatio epilepsiläkemedel Paikallispuudutteet epilepsialääkkeet

26 Koska läpäisevyys dominoi levossa voidaan laskea kalvojännitteen ioniriippuvuus yksinkertaisemmalla yhtälöllä eli Nernstin yhtälöllä [K+]i E (mv)= - 60 * log [K+]o Jos on 10 kertaa enemmän ioneja sisällä kun ulkona saadaan [K] i /[K] o = 10 Log 10=1-60 * 1= -60 mv

27 Voidaan helposti manipuloida hermosolun kalvojännitettä muuttamalla solunulkoista pitoisuutta. Jos pitoisuutta nostetaan tapahtuu jänniteeron pienenminen. 0 Membranpotential Extracellulär [ ]

28 Neuronin Fysiologia Ionikanavat Aktiopotentiaali

29 Sanastoa Depolarisaatio = hermosolun sisusta muuttuu positiivisemmaksi Hyperpolarisaatio = hermosolun sisusta muuttuu negatiivisemmaksi Repolarisaatio = Kalvojännite palaa lepotasoon

30 Aktiopotentiaalin synty Aktiopotentiaali on lyhytaikainen voimakas hermosolun kalvon depolarisaatio jolle on ominaista edetä aksonia pitkin kohti hermopäätettä Aktiopotentiaali syntyy kun kalvojännite depolarisoituu tiettyyn arvoon jota kutsutaan Kynnysarvoksi

31 Aktiopotentiaali Aktiopotentiaali on koostunut: Ionivirroista jänniteherkkien Na + ja kanavien läpi jotka kanavat aukeavat depolarisaation yhteydessä sekä osallistuvat myöskin aktiopotentiaalin etenemiseen depolarisaatioaaltona Hermopääte reagoi depolarisaatioaaltoon: Avaamalla jänniteherkkia Ca 2+ kanavia jotka nostavat hermopäätteen sisäistä Ca 2+ pitoisuutta

32 Kynnysarvo Eri mekanismit, jotka depolarisoi hermosolun pyrkivät saavuttamaan kynnysarvon aktiopotentiaalin synnylle (yleensä depolarisaatio mv:iin lepojännitteestä joka on n. -90 mv) Tätä voidaan saavuttaa seuraavilla mekanismeilla: - Ligandiaktivoitujen ionikanavien avulla jotka muodostavat EPSP:tä -reseptorpotentiaaleja sensoorisissa soluissa - Metabolisille muutoksille reagoivien ionikanavien avulla -Mekanismien avulla jotka vähentävät solukalvon läpäisevyyttä kuten ns. G-proteini kytköiset reseptorit

33 Lepopotentiaali

34 Mekanismit jotka vastustavat lepojännitteen syntyä aiheuttavat depolarisaation

35 Na + ionin läpäisevyyden suureneminen tai ionin läpäisevyyden pieneneminenovat tyypillisiä depolarisaatiota aiheuttavia mekanismeja

36 Aktiopotentiaali - koostuu nousevasta depolarisaatiovaiheesta ja laskevasta repolarisaatiovaiheesta E/mV Virtaa sisään K+ Virtaa ulos 2 msec Aktionspotentiaalin synty johtuu jänniteherkkien kanavien aktivoitumisesta ja koostuu ja K+ virroista kalvon yli virtaa ensin soluun sähkökemiallisen potentiaalinsa ohjaamana (Nernst potentiaali + kalvojännite) ja vähän myöhemmin K+ ionit virtaavat ulos. Kalvojännitemuutoksen kesto on n. 2 ms.

37 Jänniteherkät Na + kanavat aiheuttavat depolarisaatiovaiheen ja kanavat repolarisatiovaheen E/mV Na + 2 msec Jänniteherkät Na + kanavat siis aukeavat kun kynnysarvo saavutetaan ne vaativat suhteellisen pienen depolarisaation aukeakseen Jänniteherkkien kanavien aukeaminen on seuraus Na + kanavien aiheuttamasta massiivisesta nämä kanavat vaativat huomattavan depolarisaation aukeakseen

38 Erityyppiset ligandi-aktivoidut ionikanavat säätelevät aktiopotentialin synnyn Eksitaation ja inhibiition suhde on keskeinen tekijä aktiopotentiaalin synnyn säätelyssä Tämä suhde johtuu eksitatorisista ja inhibitorisista hermovälittäjäaineista, jotka vaikuttavat ligandiaktivoitujen ionikanavien kautta Ligandi aktivoiduilla jonikanavilla on reseptoriosa joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavaosa joka aukeaa välittäjän sidottua

39 Erityyppiset ligandi-aktivoidut ionikanavat ohjaavat aktiopotentiaalin syntyä Eksitatoriset reseptorit ( ligandi-aktivoidut ionikanavat ) Helpottvat aktiopotentiaalin syntyä Aktivoiva Ligandi/reseptori läpäisevä ioni Acetylkoliini Nicotini reseptori, nachr Na + / / Ca 2+ 5HT( serotoniini) 5-HT3 reseptori " ATP P 2X reseptori "

40 ligandi-aktivoidut ionikanavat Eksitatoriset reseptorit Glutamaattireseptorit NMDA Ca/ Na/ K AMPA Na/K / Ca Kainate "

41 ligandi-aktivoidut ionikanavat Inhibitoriset reseptorit Estävät aktiopotentiaalin synnyn Ligandi/reseptori läpäisevä ioni -aminobutyraatti (GABA) GABA A reseptori Cl - Aivoissa GLYCIN glysiini reseptori Selkäytimessä

42 ligandi-aktivoidut ionikanavat eksitaatio ja inhibiitio Cl- Cl-Cl- Cl- Cl

43 Eksitaatio ja inhibiitio Eksitoiva välittäjäaine vapautuu hermopäätteestä Cl- Cl-Cl- Cl- Cl

44 Eksitaatio ja inhibiitio ja sitotuu reseptoriin Cl- Cl-Cl- Cl- Cl

45 Eksitaatio ja inhibiitio Reseptorin kanavaosa aukeaa jolloin Na + virtaa soluun Cl- Cl-Cl- Cl- Cl

46 Eksitaatio ja inhibiitio kalvo depolarisoituu samalla vapautumassa inhibitoorinen välittäjä Cl- Cl-Cl- Cl- Cl- +++

47 Eksitaatio ja inhibiitio Joka sitoutuu inhibitooriseen reseptoriin Cl- Cl-Cl- Cl- Cl- +++

48 Eksitaatio ja inhibiitio Cl - kanava aukeaa Cl- Cl-Cl- Cl- Cl- +++

49 Eksitaatio ja inhibiitio Cl - virtaa soluun +++ Cl- Cl- Cl- Cl- Cl-

50 Eksitaatio ja inhibiitio Cl - virta sammuttaa depolarisaation Cl- Cl- Cl- Cl- Cl

51 Eksitoivien ligandi aktivoitujen ionikanavien aiheuttama depolarisaatio kutsutaan EPSP:ksi Kun vapautunut välittäjä sitoutuu reseptoriosaan syntyy Na + ionien sisäänvirtauksen johdosta pieni kalvojännitehyppy, jota kutsutaan EPSP:ksi.

52 Postsynaptinen kalvo jossa eksitatorinen ligandi aktivoitu ionikanava Na + Na + Na Rekisteröidään registrering av membran kalvojännite potential elektrodin avulla

53 Välittäjä vapautuu (NT) NT Na + Na + Na

54 Sitoutuu reseptoriin Na + Na + Na + ++ NT

55 Receptorikanava aukeaa Na + Na + ++ NT Na

56 Na + virtaa kanavan läpi kalvo depolarisoituu Na + Na NT Na

57 Kalvo depolarisoituu vain osittain Na + ++ NT Na Na

58 Depolarisaatiokallas kutsutaan eksitatoriseksi postsynaptiseksi potentiaaliksi tai EPSP:ksi NT Na + Na Na EPSP -90

59 Dendriitissä syntyvä depolarisaatio etenee passiivisesti kohti aksonia= elektrotoninen konduktio Dendriiteistä aksoniin

60 Aktioåpotentiaalin synty Suurin osa EPSP signaaleista, jotka syntyy dendriiteissä sammuvat itsestään ennekuin depolarisaatio saavuttaa aksonin alun mikä on aktiopotentiaalin alkupiste. Tarvitaan useiden EPSP signaalien summausta jotta kynnysarvo saavutettaisiin

61 Spatiaalinen summaatio eri soluista peräisin olevat signaalit summautuvat Spatial summering Temporaalinen summaatio Yhdestä erittäin aktiivisesta solusta Temporal summering peräisin olevat signalit summautuvat

62 EPSP:t summautuvat ref Summering -60 Na + Na + Na

63 Välittäjäaine sitoutuu Summering -60 Na + Na + Na + NT

64 Kanava aukeaa Summering -60 Na + Na + Na + NT

65 EPSP 1-60 Summering Na + Na + Na + NT

66 + EPSP 2 Summering -60 NT Na + NT Na + Na

67 + EPSP3 Summering -60 NT Na + NT Na + Na + NT

68 Aktiopotentiaalin synty - lepotila ref

69 Välittäjäaineen vapautuminen näkyy EPSP:nä

70 Summaus

71 Aktiopotentiaalin nouseva vaihe käynnistyy

72 Aktiopotentiaalin nouseva vaihe Na + virtaa soluun

73 Aktiopotentiaalin laskeva vaihe- virtaa solusta ulos

74 Aktiopotentiaalin laskeva vaihe- virtaa solusta ulos

75 Jälkihyperpolarisaatio ja uusi lepotila

76 Useat säätelymeksnismit edesauttavat tai rajoittavat aktiopotentiaalin synnyn inhibiition ja eksitaation suhde Depolarisaation passiivinen siirtyminen dendriiteistä aksoniin EPSP summaus Joissain tapauksissa säätelyä tapahtuu myös reseptorien toiminnan muuntumisen kautta

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat

Neuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti

Lisätiedot

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät

Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat

Reseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut

Neuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua

Lisätiedot

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin

Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää

Lisätiedot

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING

Ma > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches

Lisätiedot

Karl Åkerman. Synapsit

Karl Åkerman. Synapsit Karl Åkerman Synapsit Synapsen Kahden hermosolun välinen kytkentä kohta hermopääte eli aksonin päätepiste yhdestä solusta kytkeytyy toiseen soluun Synapsi on tärkein yksikkö hermoston viestinnässä synapsit

Lisätiedot

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2 Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus

Lisätiedot

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu

Hermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet

Lisätiedot

Kemiallisen reaktion reaktiodiagrammi

Kemiallisen reaktion reaktiodiagrammi Luento 11 1.4.2016 1 Reaktiokoordinaatti Entsymaattisten reaktioden kinetiikka Elektro-osmoottiset ilmiöt solukalvolla Donnanin potentiaali Solukalvon ionipumput ja kuljetusmekanismit Solukalvon sähköinen

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4

Lisätiedot

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli

Solukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli Solukalvon kerrokset Solukalvo Elektronimikroskoopilla solukalvossa erottuu kolme kerrosta Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 2 nm 3,5 nm 2 nm elektronitiheä, osmiofiilinen

Lisätiedot

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen

Solukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen Solukalvon tehtävät Solukalvo Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 1. rajaa solun yksilöksi 2. säätelee soluun tulevien ja sieltä poistuvien aineiden määrää 3. ylläpitää

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Luento XIV Hormonit. Hyönteisen yksilönkehitys. Aivot

Luento XIV Hormonit. Hyönteisen yksilönkehitys. Aivot Luento XIV Hormonit Hyönteisen yksilönkehitys (1) Aivohormoni on hermosolujen tuottama (so. neurosekreetiota). (2) Aivohormoni Aivohormoni (BH) corpus cardiacum issa varastoidaan issa. Neurosekretoriset

Lisätiedot

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET

PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET ELEC-E5770 - Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

Vedessä dielektrisyysvakiosta energiavaimennustekijä n. 80 Suolakiteiden hajoamisesta entropian kasvu

Vedessä dielektrisyysvakiosta energiavaimennustekijä n. 80 Suolakiteiden hajoamisesta entropian kasvu Luento 11 31.3.2017 1 Dissosiaatioreaktiot ph-puskurit Itseorganisoituminen Molekulaariset moottorit Solukalvon ionipumput ja kuljetusmekanismit Solukalvon sähköinen malli Kalvojännite stationääritilassa

Lisätiedot

8. Chemical Forces and self-assembly

8. Chemical Forces and self-assembly Luento 10 24.3.2017 1 Kemiallinen potentiaali Sähkökemiallinen potentiaali Kemiallisen reaktion suunta Reaktiokoordinaatti Entsymaattisten reaktioiden kinetiikka Elektro-osmoottiset ilmiöt solukalvolla

Lisätiedot

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa

Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa Maks. lämmönnousu aivojen pinnalla on 0,3 astetta, kun SAR-arvo on 2 W/kg (STM:n enimmäisarvo). T ρ C = k 2 T wcbt + ρsar t jos veren lämmönkuljetus

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

BIOLOGIAN KYSYMYKSET BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p

Lisätiedot

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta

Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta Saija Sydänmaanlakka Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi insinöörin tutkintoa

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

INSINÖÖRIJÄRJESTÖJEN KOULUTUSKESKUS Ingenjörsorganisationernas Skolningscentral ry 4-73 BIOSÄHKÖISET ILMIÖT HELSINKI 1974

INSINÖÖRIJÄRJESTÖJEN KOULUTUSKESKUS Ingenjörsorganisationernas Skolningscentral ry 4-73 BIOSÄHKÖISET ILMIÖT HELSINKI 1974 INSINÖÖRIJÄRJESTÖJEN KOULUTUSKESKUS Ingenjörsorganisationernas Skolningscentral ry 4-73 BIOSÄHKÖISET ILMIÖT HELSINKI 1974 1 4-73 II Dipl.ins. Jaakko Malmivuo HODGKIN-HUXLEYN MEMBRAANIMALLI 1. JOHDANTO

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä

Lisätiedot

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Tunnetut endokannabinoidireseptorit Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä

Lisätiedot

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto

Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet. Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Keskushermoston histologia ja solubiologiset erityispiirteet Maria Sundvik, FT Biolääketieteen laitos, Anatomia Helsingin yliopisto Luennon aiheet Neuronin perusrakenne Hermoston solut ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

Lihaksen Fysiologia. Luurankolihas

Lihaksen Fysiologia. Luurankolihas Lihaksen Fysiologia Luurankolihas Rakenteelliset erikoisuudet Jättimäiset raidalliset solut Raidallisuus johtuu - myofibrilleistä jotka ovat muodostuneet myofilamenteistä Rakenteelliset erikoisuudet Z-viiva

Lisätiedot

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II

Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto

Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä. Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Tulevaisuuden lääkkeet päihdetyössä Petri Hyytiä Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Alkoholismin lääkehoito Alkoholiriippuvuus on krooninen sairaus Psykososiaalisilla hoidoilla

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.

Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p. (Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

Sähkökemian perusteita, osa 1

Sähkökemian perusteita, osa 1 Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin

Lisätiedot

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä

Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Suljetun lyijyakun toiminnan peruskäsitteitä Akun toiminta perustuu täysin sähkökemiallisiin ilmiöihin + ja - materiaalin välillä elektrolyytin mahdollistaessa kemiallisenreaktion. Akun pääosina ovat anodi,

Lisätiedot

Biomekaniikka I. Luennot

Biomekaniikka I. Luennot Luennot Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto - 2005-2008 1 Luentorunko 1. Hermolihasjärjestelmän yleinen rakenne 2. Luurankolihaksen perusrakenne ja toiminta 3. Lihasmekaniikka 4. Lihastyön kontrolli 5.

Lisätiedot

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset

Jaksollinen järjestelmä ja sidokset Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

Lääkeaineiden) vaikutusmekanismit

Lääkeaineiden) vaikutusmekanismit ääkeaineen(annostus Absorptio,) imeytyminen Pitoisuus(syst.( verenkierrossa ääkeaineen(jakautuminen elimistöön ääkeaineen(metabolia ääkeaineiden) vaikutusmekanismit Esko)Kankuri 15.8.2017 Pitoisuus(vaikutuskohteessa

Lisätiedot

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia

Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Oppimateriaalia 4 Martti Attila, Erja Kuusela, Marja Raekallio ja Outi Vainio (toim.) Eläinanestesiologia LUKU 1. ### Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen

Lisätiedot

Ioniselektiivinen elektrodi

Ioniselektiivinen elektrodi ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Laitteisto ERG-signaalin samanaikaiseen rekisteröintiin näköaistinsolukerroksesta sekä verkkokalvon yli

Laitteisto ERG-signaalin samanaikaiseen rekisteröintiin näköaistinsolukerroksesta sekä verkkokalvon yli Teemu Turunen Laitteisto ERG-signaalin samanaikaiseen rekisteröintiin näköaistinsolukerroksesta sekä verkkokalvon yli Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

LIPIDIT. Lipidien luokittelu. Rasvahapot Glyserolipidit Sfingolipidit Sterolit Vahat ja vahaesterit. Rasvahapot

LIPIDIT. Lipidien luokittelu. Rasvahapot Glyserolipidit Sfingolipidit Sterolit Vahat ja vahaesterit. Rasvahapot LIIDIT lipos (kreik.) = rasva Lipid = an oily organic compound insoluble in water but soluble in organic solvents Kaikkia orgaanisiin liuottimiin liukenevat biologiset yhdisteet eivät ole lipidejä (esim.

Lisätiedot

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta

Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Päihderiippuvuuden neurobiologinen tausta Petri Hyytiä, FT, dosentti Kansanterveyslaitos Mielenterveyden ja alkoholitutkimuksen osasto Sisältö Akuutti päihdealtistus:dopamiinin merkitys Päihteet ja ehdollistuminen

Lisätiedot

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita,

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto

Neuropaattisen kivun lääkkeet. Migreenilääkkeet. Esa Korpi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, farmakologian osasto Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista. (Kalso ym.

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn?

2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn? DC3-Fysiologia: Lopputentti Fysiologian lopputentti 18.12.2015 1. a) i) Selitä elektroneutraliteetti vapaassa tilassa olevassa nesteessä. Laske solunsisäinen natriumkonsentraatio varausneutraliteetin vallitessa,

Lisätiedot

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit

Signalointi: G-proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit Jyrki ukkonen H, läinlääketieteellisten biotieteiden osasto email jyrki.kukkonen@helsinki.fi ignalointi: -proteiinikytkentäiset reseptorit ja oreksiinit -proteiinikytkentäiset reseptorit uurin solukalvoreseptoriperhe

Lisätiedot

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto

Kaisa Taina Helsingin yliopisto Farmasian tiedekunta Farmakologian ja toksikologian osasto I KIRJALLINEN OSA EKSTRASYNAPTISET GABA A -RESEPTORIT LÄÄKEKEHITYKSEN KOHTEENA II KOKEELLINEN OSA - [ 3 H]MUSKIMOLIN SITOUTUMISEN ASSOSIAATIO JA DISSOSIAATIO GABA A -RESEPTOREISSA Kaisa Taina Helsingin

Lisätiedot

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet

Vaikutusmekanismi. Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet Psyykenlääkkeet Vaikutusmekanismi Reseptori voi herkistyä tai turtua välittäjäaineille Kaikilla lääkkeillä oma reseptori Psyykenlääkkeet voi lisätä synapsien kasvua Toimia alkup.välittäjäaineen kaltaisesti

Lisätiedot

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut MAA.3 Koontitehtävät /, ratkaisut. (a) 3x 5x 4 = 0 x = ( 5) ± ( 5) 4 3 ( 4) 6 (b) (x 4) = (x 4)(x + 4) (x 4)(x 4) = (x 4)(x + 4) x 8x + 6 = x 6 x 6 8x = 3 : 8 x = 4 = 5 ± 73 6 (c) 4 x + x + = 0 4 x + 4x

Lisätiedot

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI VESI KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Johdantoa: Vesi on elämälle välttämätöntä. Se on hyvä liuotin, energian ja aineiden siirtäjä, lämmönsäätelijä ja se muodostaa vetysidoksia, jotka tekevät siitä poikkeuksellisen

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka

Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai

Lisätiedot

Hermosolu 1. Hermosolu. Hermosolu 2. Hermosolu 3

Hermosolu 1. Hermosolu. Hermosolu 2. Hermosolu 3 Hermosolu 1 Hermosolu Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Kemiallinen reaktio

Kemiallinen reaktio Kemiallinen reaktio REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Johdantoa: Syömme elääksemme, emme elä syödäksemme! sanonta on totta. Kun elimistömme hyödyntää ravintoaineita metaboliassa eli aineenvaihduntareaktioissa,

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.

Lisätiedot

1. Malmista metalliksi

1. Malmista metalliksi 1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti

Lisätiedot

Laskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 2003 mennessä. Entsyymillä on seuraavanlainen reaktiomekanismi (katso oheista kuvaa):

Laskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 2003 mennessä. Entsyymillä on seuraavanlainen reaktiomekanismi (katso oheista kuvaa): Laskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 2003 mennessä Tehtävä 1: Entsyymikinetiikkaa Entsyymillä on seuraavanlainen reaktiomekanismi (katso oheista kuvaa): 1. A:n sitoutuminen saa konformaatiossa aikaan muutoksen,

Lisätiedot

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7.

2CHEM-A1210 Kemiallinen reaktio Kevät 2017 Laskuharjoitus 7. HEM-A0 Kemiallinen reaktio Kevät 07 Laskuharjoitus 7.. Metalli-ioni M + muodostaa ligandin L - kanssa : kompleksin ML +, jonka pysyvyysvakio on K ML + =,00. 0 3. Mitkä ovat kompleksitasapainon vapaan metalli-ionin

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012

Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Aine koostuu atomeista Nimitys tulee sanasta atomos = jakamaton (400 eaa, Kreikka) Atomin kuvaamiseen käytetään atomimalleja Pallomalli

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun lääkkeet

Neuropaattisen kivun lääkkeet Neuropaattisen kivun lääkkeet Migreenilääkkeet Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Kaavio portaittaisesta kivunhoidosta; mukaeltu WHO:n mallista.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede

EKG:n tulkinnan perusteet. Petri Haapalahti. vastuualuejohtaja. HUS-Kuvantaminen. kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG:n tulkinnan perusteet Petri Haapalahti vastuualuejohtaja HUS-Kuvantaminen kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede EKG Mittaa jännite-eroja kehon pinnalta Mittaavaa elektrodia (+) kohti suuntautuva

Lisätiedot

Toni Joutjärvi. Biomekaniikan pro gradu -tutkielma 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaajat: Taija Juutinen Harri Piitulainen

Toni Joutjärvi. Biomekaniikan pro gradu -tutkielma 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaajat: Taija Juutinen Harri Piitulainen MONIKANAVAELEKTRODILLA MITATTU ALUEELLINEN LIHASAKTIIVISUUS ERI NIVELKULMILLA ISOMETRI- SESSÄ TAHDONALAISESSA JA SÄHKÖSTIMULAATIOLLA AIHEUTETUSSA LIHASTYÖSSÄ Toni Joutjärvi Biomekaniikan pro gradu -tutkielma

Lisätiedot

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Yoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology

Lisätiedot

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ;

SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela ; SOLUBIOLOGIAN LUENTORUNKO (syksy 2013) Seppo Saarela seppo.saarela@oulu.fi ; http://cc.oulu.fi/~ssaarela/sb.htm 1 Solubiologisten kysymysten tekeminen uteliaisuus 2 Solubiologian historia 3 Solubiologiset

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis

E p1 = 1 e 2. e 2. E p2 = 1. Vuorovaikutusenergian kolme ensimmäistä termiä on siis 763343A IINTEÄN AINEEN FYSIIA Ratkaisut 3 evät 2017 1. Tehtävä: CsCl muodostuu Cs + - ja Cl -ioneista, jotka asettuvat tilakeskeisen rakenteen vuoropaikoille (kuva). Laske tämän rakenteen Madelungin vakion

Lisätiedot

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA

MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen Tulosten pohdintaa Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 / Sinikka Vanhala Yksinkertaistettu HRM-tuloksellisuus -malli ( Black Box malli)

Lisätiedot

13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto

13 KALORIMETRI. 13.1 Johdanto. 13.2 Kalorimetrin lämmönvaihto 13 KALORIMETRI 13.1 Johdanto Kalorimetri on ympäristöstään mahdollisimman täydellisesti lämpöeristetty astia. Lämpöeristyksestä huolimatta kalorimetrin ja ympäristön välinen lämpötilaero aiheuttaa lämmönvaihtoa

Lisätiedot

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni

Kuulon fysiologia. Välikorvan osat. Välikorva vahvistaa signaalia. Välikorvan vaimennusheijaste. Paineaallon liike ilmassa => ääni Paineaallon liike ilmassa => ääni Kuulon fysiologia Antti Pertovaara Ihminen voi aistia ääniä taajuusalueella 20 20 000 Hz, miljoonakertaisella intensiteettialueella ja paikantaa äänen yhden asteen tarkkuudella

Lisätiedot

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti

Lisätiedot

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa

Yleisanestesian komponentit. Yleisanestesian toteutus. Propofoli. Hypnootit laskimoanestesiassa Yleisanestesian komponentit Yleisanestesian toteutus Hypnootit Tajuttomuus Analgeetit Kivuttomuus Hermo-lihasliitoksen salpaajat Liikkumattomuus Monoanestesia inhalaatioanesteeteilla (tai ivhypnooteilla)

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 elsingin yliopisto/tampereen yliopisto enkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24. 5. 2004 Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20 Solujen kalvorakenteet rajaavat solut niiden ulkoisesta ympäristöstä

Lisätiedot

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT

AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua

Lisätiedot

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen

luku2 Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen Kappale 2 Hapettumis pelkistymisreaktioiden ennustaminen ja tasapainottaminen 1 Ennakkokysymyksiä 2 Metallien reaktioita ja jännitesarja Fe(s) + CuSO 4 (aq) Cu(s) + AgNO 3 (aq) taulukkokirja s.155 3 Metallien

Lisätiedot

Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset

Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset RISS / EIS lounaskokous Magnetoenkefalografia: Laitteisto ja tutkimukset Helsinki, 2007 02 13 Lauri Parkkonen Aivotutkimusyksikkö Kylmälaboratorio Teknillinen korkeakoulu lauri@neuro.hut.fi Elekta Neuromag

Lisätiedot

Matematiikan pohjatietokurssi

Matematiikan pohjatietokurssi Matematiikan pohjatietokurssi Demonstraatio, 8.-9.9.015, ratkaisut 1. Jaa tekijöihin (joko muistikaavojen avulla tai ryhmittelemällä) (a) x +x+ = x + x + = (x+) x +x+ = (x +x+1) = (x+1) (c) x 9 = (x) 3

Lisätiedot

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS

PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS PROTEIINIEN MUOKKAUS JA KULJETUS 1.1 Endoplasmakalvosto Endoplasmakalvosto on organelli joka sijaitsee tumakalvossa kiinni. Se on topologisesti siis yhtä tumakotelon kanssa. Se koostuu kahdesta osasta:

Lisätiedot