Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot"

Transkriptio

1 Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat Esipuhe Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen Kirjassa käytettävistä termeistä Sensorinen integraatio on Liikenteen ohjaamista...29 Aivojen ravitsemista...30 Osien yhdistämistä kokonaisuudeksi...30 Aistimuksia ja merkityksiä...31 Elinikäistä...31 Tarkoituksenmukaisia toimintareaktioita...32 Kuin aistimuksia käsittelevä kone...33 Kivaa!...33 Heikko sensorinen integraatio on Arviointia...35 Varhaisia oireita...35 Koulunkäyntiongelmia...38 Mitä varten tämä kirja on kirjoitettu?... 40

2 Sisällys Luku 2. Sensorisen integraation kehitys Vauvaiästä kouluikään Lapsen kehityksen perusperiaatteet Jäsennystä tarkoituksenmukaisten toimintareaktioiden avulla...42 Sisäinen kehittymisen halu...44 Rakennuspalikoita...44 Kehityksen askeleet Ensimmäinen kuukausi...45 Toinen ja kolmas kuukausi...49 Neljännestä kuudenteen kuukauteen...50 Kuudennesta kahdeksanteen kuukauteen...52 Yhdeksännestä kahdenteentoista kuukauteen...53 Toinen ikävuosi...55 Kolmannesta seitsemänteen ikävuoteen...58 Luku 3. Hermoston toiminta Aistimusten merkitys aivojen toiminnalle I osa. Miten aivot toimivat? Lyhyt yhteenveto Hermoston osat Neuroni...63 Hermoradat ja tumakkeet...64 Selkäydin...64 Aivorunko...65 Vestibulaaritumakkeet ja pikkuaivot...66 Aivopuoliskot...67 Aivokuori eli korteksi...67 Toimintojen paikallistuminen eli lateralisaatio...68 Miten aivot käsittelevät tietoa? Hermoradat...70 Hermoliitokset eli synapsit...71 Fasilitaatio ja inhibitio...72 Neuraalisten yhteyksien kehitys...73 II osa. Aistien merkitys Aistit Näkö (visuaalinen aisti)...75 Kuulo (auditiivinen aisti)...76

3 Aistimusten aallokossa Maku (gustatorinen aisti)...76 Haju (olfaktorinen aisti)...77 Tunto (taktiilinen aisti)...77 Asento ja liike (proprioseptiivinen aisti)...78 Painovoima, pään liikkeet ja tasapaino (vestibulaarinen aisti)...79 Sisäelimistä tulevat aistiärsykkeet (viskeraalinen aisti)...81 Aistimukset ja järjestyneesti toimivat aivot Miten hermosto oppii integroimaan aistimuksia? Leikki-ikäisten lasten ja aikuisten oppiminen...83 Oppimaan oppiminen...84 Oppiminen terapiassa...84 II osa Sensorisen integraation häiriö Luku 4. Mikä on sensorisen integraation häiriö? Oireita, syitä ja tasoja Mikä aiheuttaa sensorisen integraation häiriön? Sensorisen integraation häiriön yleisiä tunnusmerkkejä ja oireita.. 94 Miten sensorinen integraatio kehittyy? Integraation ensimmäinen taso eli perustaso Integraation toinen taso Integraation kolmas taso Integraation neljäs taso Sirpaletaidot eli opitut yksittäiset taidot Luku 5. Vestibulaarisen aistijärjestelmän häiriöt Liikeaisti ja sen vaikutus monien taitojen kehitykseen Vestibulaarisen aistijärjestelmän rakenne Säätely Vaikutukset silmien ja niskan lihaksiin Vaikutukset lihaksiin ja kehoon Asento- ja tasapainoreaktiot Vestibulaarisen aistijärjestelmän ja retikulaarijärjestelmän vuorovaikutus Vuorovaikutus toisten aistien kanssa...121

4 Sisällys Tilanhahmotus Vaikutukset tunne-elämän kehitykseen ja käyttäytymiseen Vaikutukset ruoansulatukseen Vaikutukset tiedolliseen oppimiseen Puutteellisesti toimiva vestibulaarinen aistijärjestelmä Mitä tarkoittaa vestibulaaris-bilateraalinen häiriö? Vestibulaarisen aistitiedon käsittelyn ongelmat ja kielelliset häiriöt Yliherkkä reagointi vestibulaarisiin aistimuksiin Epävarmuus painovoimasta Kykenemättömyys sietää liikettä Luku 6. Kehityksellinen dyspraksia Uusien motoristen taitojen oppiminen, ja miksi se on joillekin lapsille vaikeaa Liikemallit ja liikehäiriöt Sujuva liikkeenhallinta Asentoreaktiot Keskushermostoon ohjelmoidut liikemallit Motoriset erityistaidot Motorisen toiminnan suunnittelu ja ohjailu Kehonhahmotus ja toiminnan ohjailu Neuraalinen muisti Tuntoaistimusten vaikutus kehonhahmotukseen sekä toiminnan suunnitteluun ja ohjailuun Kuinka aistimukset hahmotetaan? Tarkka ja epätarkka taktiilinen aistitieto Miten asennon aistiminen ja kehon tietoisuus (proprioseptiikka) vaikuttaa kehonhahmotukseen sekä toiminnan suunnitteluun ja ohjailuun? Miten liike- ja painovoima-aisti (vestibulaarinen aistijärjestelmä) vaikuttaa kehonhahmotukseen sekä toiminnan suunnitteluun ja ohjailuun? Sisäinen palaute Tekeminen ilman ajattelua Mitä kehityksellinen dyspraksia on? Kehityksellisen dyspraksian ilmenemismuodot...166

5 Aistimusten aallokossa Dyspraksian vaikutus koulusuorituksiin Millaista on dyspraktisen lapsen elämä? Luku 7. Yliherkkä reagointi taktiilisiin aistimuksiin Tuntoaisti, ja miksi jotkut lapset ovat herkempiä kuin toiset Oireet Lapsen oma kokemus Mitä hermostossa tapahtuu? Mikä meni pieleen? Luku 8. Näköhahmottamisen ongelmat ja auditiivis-kielelliset häiriöt Näkö- ja kuulohahmotus ja sen suhde oppimiseen ja kieleen Näköhahmottamisen häiriöt Tilan ja muodon hahmottaminen Oma halu liikkua ja aktiivinen liikkuminen Evoluution myötä tapahtunut sopeutuminen Visuaalisen aistitiedon käsittelyn kaksoismallit Auditiivis-kielelliset ongelmat Kuuloaistitiedon käsittelyn tasot Luku 9. Autistinen lapsi Autismiin liittyvät sensorisen integraation haasteet ja erityistarpeet Aistitiedon käsittelyn häiriö Aistitiedon rekisteröinti Aistitiedon säätely Aistimusten integraatio Halu tehdä asioita Haluan tehdä -toiminto Toiminnan ohjailun kehitys...218

6 Sisällys III osa. Mitä häiriölle voidaan tehdä? Luku 10. Arviointi ja terapia Miten sensorisen integraation terapia voi auttaa? Integraation ja osaamisen kehittyminen vuorovaikutuksen avulla Sensorisen integraation terapian luonne Terapian keskeiset periaatteet Arviointi Tarkoin valikoidut aistikokemukset Terapeuttinen toiminta Terapeuttinen ilmapiiri Sensorisen integraation terapian vertailua muihin terapiamuotoihin Miksi sensorisen integraation terapia toimii? Tapausesimerkki Arvioinnin tulokset Terapia Terapian tulokset Luku 11. Mitä vanhemmat voivat tehdä? Miten vanhemmat voivat auttaa lastaan, jolla on sensorisen integraation häiriö? Tunnista ongelma Tue lapsen itsetuntoa eli auta lasta hyväksymään itsensä Fysiologinen ongelma Tunne-elämän kriisien ennakointi Rangaistusten sijasta Kasvatus: rajojen asettaminen Odotukset Myönteisten asioiden painottaminen Vaikuta ympäristöön Järjestys Taktiilinen ympäristö Vestibulaariset ja proprioseptiiviset aistikokemukset Kuulo- ja hajuaistimukset...255

7 Aistimusten aallokossa Varoitusmerkit Tue leikkimään oppimista Hae asiantuntija-apua Liitteet Liite A. Asiantuntijalausuntoja Liite B. Kirjallisuuskatsauksia Liite C. Terapiavälineitä Liite D. Vanhempien esittämiä kysymyksiä ja vastauksia niihin Sanasto Lähteet Kirjallisuutta Lasten tarinat Ramin tarina Rikun tarina: Millaista elämä on, kun lapsen vestibulaarinen aistijärjestelmä reagoi heikosti? Simon tarina: Miten epävarmuus painovoimasta vaikuttaa arkielämään? Tomin tarina: Millaista elämä on, kun lapsella on kehityksellinen dyspraksia? Lauran tarina: Millaista elämä on, kun lapsi reagoi yliherkästi tuntoaistimuksiin? Liisan tarina: Millaista elämä on, kun lapsella on näköhahmottamisen ongelmia? Marjaanan tarina: Millaista elämä on, kun lapsi on autistinen? Ramin tarina (jatkoa 1. luvusta)

8 Sisällys Sensorisen integraation saloja 37, 66, 148, 160, 180, 195, 203, 218 Tarkistuslistat Vestibulaaris-bilateraalisen integraation häiriö Epävarmuus painovoimasta eli yliherkkä reagointi liikkeeseen ja asennonmuutoksiin Praksian toiminnan suunnittelun ja ohjailun ongelmat Yliherkkä reagointi tuntoaistimuksiin Näköhahmottamisen ongelmat Auditiivis-kielelliset ongelmat Vinkkejä vanhemmille Miten vestibulaarista aistia voidaan auttaa kehittymään ja toimimaan tarkoituksenmukaisemmin? Miten voidaan auttaa lasta, joka on epävarma painovoimasta eli aistii asennonmuutosten tuottamat vestibulaariset aistimukset yliherkästi? Miten voidaan tukea lapsen praksian eli toiminnan suunnittelun ja ohjailun kehitystä? Miten voidaan tukea tuntoaistimuksiin yliherkästi reagoivaa lasta? Miten voidaan tukea lapsen näköhahmottamisen kehitystä?...200

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,

Lisätiedot

Carol Stock Kranowitz

Carol Stock Kranowitz Carol Stock Kranowitz Tahatonta tohellusta Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

ADHD-oireinen lapsi ja aistit. Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija

ADHD-oireinen lapsi ja aistit. Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija ADHD-oireinen lapsi ja aistit Katariina Berggren, toimintaterapeutti (SI), järjestösuunnittelija Aistijärjestelmät Näköaisti Kuuloaisti Haju ja makuaistit Vestibulaarinen aistijärjestelmä (liike ja painovoima)

Lisätiedot

AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ

AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ Opasvihko sensomotorisista hiekkalaatikkoleikeistä Anni Savolainen Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

SENSORINEN INTEGRAATIO

SENSORINEN INTEGRAATIO SENSORINEN INTEGRAATIO taustateoria ja terapia Aistitoiminta lapsen käyttäytymistä ohjaamassa - sensorisen integraation näkökulma, TtM, ft, SI-terapeutti Ihmisen keskushermoston sensorinen integraatio

Lisätiedot

Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot

Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot Motorinen kehitys ja motoriset perustaidot Motorinen kehitys = kehitysprosessi, joka johtaa tahdonalaisen liikkumisen oppimiseen ja vähitellen taitojen motoristen taitojen laadulliseen kehittymiseen Geeniperimä

Lisätiedot

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit Aivoihin tulee aistitietoa kaikkialta kehostamme Jokainen aistimus on tietolähde, joka

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

AISTIPOIKKEAVUUKSIEN HUOMIOINTI AUTISMIKUNTOUTUKSESSA

AISTIPOIKKEAVUUKSIEN HUOMIOINTI AUTISMIKUNTOUTUKSESSA Emmi Pajunen AISTIPOIKKEAVUUKSIEN HUOMIOINTI AUTISMIKUNTOUTUKSESSA Opinnäytetyö Sosionomi (AMK) 2019 Tekijä Tutkinto Aika Emmi Pajunen Sosionomi (AMK) Huhtikuu 2019 Opinnäytetyön nimi 82 sivua Aistipoikkeavuuksien

Lisätiedot

KOKEMUKSET SYVÄTUNTOAISTIMUKSIA TUOTTAVIEN TUOTTEIDEN KÄYTÖSTÄ

KOKEMUKSET SYVÄTUNTOAISTIMUKSIA TUOTTAVIEN TUOTTEIDEN KÄYTÖSTÄ KOKEMUKSET SYVÄTUNTOAISTIMUKSIA TUOTTAVIEN TUOTTEIDEN KÄYTÖSTÄ Seurantalomakkeen ja palautekyselyn laatiminen Honkalampi-keskukselle Taru Rautanen Opinnäytetyö Joulukuu 2011 Toimintaterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Irina Peltoniemi ja Hanna-Maria Uusitalo. Sensomotorisen liikuntaohjelman yhteys karkeamotoriikkaan, tasapainoon ja rytmiin 1-2 luokkalaisilla

Irina Peltoniemi ja Hanna-Maria Uusitalo. Sensomotorisen liikuntaohjelman yhteys karkeamotoriikkaan, tasapainoon ja rytmiin 1-2 luokkalaisilla Irina Peltoniemi ja Hanna-Maria Uusitalo Sensomotorisen liikuntaohjelman yhteys karkeamotoriikkaan, tasapainoon ja rytmiin 1-2 luokkalaisilla Opinnäytetyö Kajaanin ammattikorkeakoulu Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Emmi Aaltonen & Karoliina Ylitalo MULTISENSORINEN OPETUSYMPÄRISTÖ SENSORISEN IN- TEGRAATION TERAPIAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖ- KULMASTA

Emmi Aaltonen & Karoliina Ylitalo MULTISENSORINEN OPETUSYMPÄRISTÖ SENSORISEN IN- TEGRAATION TERAPIAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖ- KULMASTA Emmi Aaltonen & Karoliina Ylitalo MULTISENSORINEN OPETUSYMPÄRISTÖ SENSORISEN IN- TEGRAATION TERAPIAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖ- KULMASTA Fysioterapian koulutusohjelma 2012 MULTISENSORINEN OPETUSYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Lataa Aistimusten aallokossa - A. Jean Ayres. Lataa

Lataa Aistimusten aallokossa - A. Jean Ayres. Lataa Lataa Aistimusten aallokossa - A. Jean Ayres Lataa Kirjailija: A. Jean Ayres ISBN: 9789524511803 Sivumäärä: 345 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.38 Mb Sensorisen integraation häiriö on aivojen toimintahäiriö,

Lisätiedot

Jenni Koskinen OHJAUSPAKETTI MUKSUTEEKIN OHJAAJILLE AISTIKOKEMUSTEN TUOTTAMISEKSI

Jenni Koskinen OHJAUSPAKETTI MUKSUTEEKIN OHJAAJILLE AISTIKOKEMUSTEN TUOTTAMISEKSI Jenni Koskinen OHJAUSPAKETTI MUKSUTEEKIN OHJAAJILLE AISTIKOKEMUSTEN TUOTTAMISEKSI Sosiaalialan koulutusohjelma 2018 OHJAUSPAKETTI MUKSUTEEKIN OHJAAJILLE AISTIKOKEMUSTEN TUOTTAMISEKSI Koskinen, Jenni Satakunnan

Lisätiedot

AISTIRIKAS ARKI. Opas lapsen aistisäätelyn tukemiseen OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

AISTIRIKAS ARKI. Opas lapsen aistisäätelyn tukemiseen OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA AISTIRIKAS ARKI Opas lapsen aistisäätelyn tukemiseen T E K I J Ä / T : Emmi Honkanen Oili Koikkalainen SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

SENSORY PROCESSING MEASURE PRESCHOOL (SPM-P) -MENETELMÄN SOVELTUVUUS 3-VUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN ARVIOINNISSA

SENSORY PROCESSING MEASURE PRESCHOOL (SPM-P) -MENETELMÄN SOVELTUVUUS 3-VUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN ARVIOINNISSA Opinnäytetyö (AMK) Toimintaterapian koulutusohjelma NTOIMS13 2016 Henna Haarakallio, Milja Hurri & Mari Kähönen SENSORY PROCESSING MEASURE PRESCHOOL (SPM-P) -MENETELMÄN SOVELTUVUUS 3-VUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN

Lisätiedot

Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi

Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Ella Mutanen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti Tekijä(t) Mutanen, Ella Julkaisun

Lisätiedot

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

AIMO- aistit ja motoriikka Sensorista integraatiota kehittävä 1-3-luokkalaisille suunnattu kerhosuunnitelma

AIMO- aistit ja motoriikka Sensorista integraatiota kehittävä 1-3-luokkalaisille suunnattu kerhosuunnitelma AIMO- aistit ja motoriikka Sensorista integraatiota kehittävä 1-3-luokkalaisille suunnattu kerhosuunnitelma Katri Heikura Sanna Saarinen Marraskuu 2008 Sosiaali-ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PAINOLIIVIN KÄYTÖSTÄ MOTORISESTI LEVOTTOMILLA LAPSILLA

KOKEMUKSIA PAINOLIIVIN KÄYTÖSTÄ MOTORISESTI LEVOTTOMILLA LAPSILLA KOKEMUKSIA PAINOLIIVIN KÄYTÖSTÄ MOTORISESTI LEVOTTOMILLA LAPSILLA Jenna Kortesoja Teija Laitinen Marja Minkkinen Opinnäytetyö Tammikuu 2011 Toimintaterapia Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

Ihmisellä on viisi perusaistia

Ihmisellä on viisi perusaistia Aistit ja oppiminen Ihmisellä on viisi perusaistia näköaisti eli visuaalinen aistijärjestelmä kuuloaisti eli auditiivinen aistijärjestelmä tuntoaisti eli kinesteettinen aistijärjestelmä hajuaisti eli olfaktorinen

Lisätiedot

Aistisäätely kehittyy

Aistisäätely kehittyy Aistisäätely kehittyy Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Aistisäätely kehittyy Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tietolehtisen keskosvanhempien tueksi arkea

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

Autismikirjo. Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. Tero Timonen Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo. Tutustu kirjaan verkkokaupassamme NÄYTESIVUT

Autismikirjo. Tausta, diagnostiikka ja tutkimus. Tero Timonen Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo. Tutustu kirjaan verkkokaupassamme NÄYTESIVUT NÄYTESIVUT Maija Castrén Mari Ärölä-Dithapo Autismikirjo Tausta, diagnostiikka ja tutkimus Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Aluksi Tutustu kirjaan verkkokaupassamme

Lisätiedot

Alle kolmevuotiaiden lasten toimintaterapia aistitiedon käsittelyn häiriöihin liittyen

Alle kolmevuotiaiden lasten toimintaterapia aistitiedon käsittelyn häiriöihin liittyen Alle kolmevuotiaiden lasten toimintaterapia aistitiedon käsittelyn häiriöihin liittyen Tiina Markkanen Opinnäytetyö Lokakuu 2010 Toimintaterapia Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI

Lisätiedot

AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA. Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä

AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA. Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä AUTISTINEN JA KEHITYSVAMMAINEN HENKILÖ POTILAANA Martti Hakkarainen, autismikuntoutusohjaaja/vaalijalan kuntayhtymä AUTISMI AUTISMI, AUTISTINEN OIREYHTYMÄ, ON KEHITYKSEN HÄIRIÖ, JONKA VAIKUTUKSET NÄKYVÄT

Lisätiedot

Kirsi Varonen KONTROLLOIDUN MULTISENSORISEN YMPÄRISTÖN (SNOEZELEN TM ) KÄYTTÖ KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN FYSIOTERAPIAYMPÄRISTÖNÄ

Kirsi Varonen KONTROLLOIDUN MULTISENSORISEN YMPÄRISTÖN (SNOEZELEN TM ) KÄYTTÖ KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN FYSIOTERAPIAYMPÄRISTÖNÄ Kirsi Varonen KONTROLLOIDUN MULTISENSORISEN YMPÄRISTÖN (SNOEZELEN TM ) KÄYTTÖ KEHITYSVAMMAISEN LAPSEN FYSIOTERAPIAYMPÄRISTÖNÄ Fysioterapian koulutusohjelma 2011 KONTROLLOIDUN MULTISENSORISEN YMPÄRISTÖN

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille

LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille Maarit Söderena Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Kevätlukukausi 2015 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen

Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena. Martti Iivonen Kilpailut, pelit ja leikit taidon oppimisen tukena Martti Iivonen Mikä on tärkeää lapsiurheilussa? Intohimon synnyttäminen Hauska ja kannustava ilmapiiri Mahdollisuus saada oppia uusia liikuntataitoja

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Aistimuksia arkeen. Sanna Saikko Emma Tervonen. Opas aistihakuisen lapsen toiminnan tukemiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu

Aistimuksia arkeen. Sanna Saikko Emma Tervonen. Opas aistihakuisen lapsen toiminnan tukemiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu Sanna Saikko Emma Tervonen Aistimuksia arkeen Opas aistihakuisen lapsen toiminnan tukemiseksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Toimintaterapeutti (AMK) Toimintaterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö 10.2.2014

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Havaintomotoriikka osana 6-12-vuotiaiden koripalloilijoiden motorisen taidon oppimista koripalloharjoittelussa

Havaintomotoriikka osana 6-12-vuotiaiden koripalloilijoiden motorisen taidon oppimista koripalloharjoittelussa Havaintomotoriikka osana 6-12-vuotiaiden koripalloilijoiden motorisen taidon oppimista koripalloharjoittelussa Stefanov, Raimo & Peippo, Petro 2016 Laurea Laurea-ammattikorkeakoulu Havaintomotoriikka osana

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Onko näyttöä, että kansainvälisten adoptiolasten laitoshoidon pituudella on vaikutusta sensorisen integraation häiriön syntyyn?

Onko näyttöä, että kansainvälisten adoptiolasten laitoshoidon pituudella on vaikutusta sensorisen integraation häiriön syntyyn? Onko näyttöä, että kansainvälisten adoptiolasten laitoshoidon pituudella on vaikutusta sensorisen integraation häiriön syntyyn? Tutkimusten taustat ja laitossijoituksen seuraukset aiempien tutkimusten

Lisätiedot

TÄN KANSSA VOIS OLLA VAIKKA IKUISUUDEN

TÄN KANSSA VOIS OLLA VAIKKA IKUISUUDEN Opinnäytetyö AMK Toimintaterapia 2018 Noora Keski-Koukkari, Maija Rintala ja Heidi TÄN KANSSA VOIS OLLA VAIKKA IKUISUUDEN Aistimuksia tuottavat apuvälineet vireystilan säätelyn tukena OPINNÄYTETYÖ (AMK

Lisätiedot

AUTISMIN KIRJON OPPILAAN SENSORISEN INTEGRAATION TUKEMINEN MOTORISEN RADAN AVULLA. Opas erityiskoulun henkilökunnalle

AUTISMIN KIRJON OPPILAAN SENSORISEN INTEGRAATION TUKEMINEN MOTORISEN RADAN AVULLA. Opas erityiskoulun henkilökunnalle AUTISMIN KIRJON OPPILAAN SENSORISEN INTEGRAATION TUKEMINEN MOTORISEN RADAN AVULLA Opas erityiskoulun henkilökunnalle Saku Suominen Opinnäytetyö Lokakuu 2016 Fysioterapeuttikoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan

Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan Toimintaterapian koulutusohjelma, toimintaterapeutti Opinnäytetyö 30.5.2008

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Ratsastusterapian merkitys autistisen kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksessa

Ratsastusterapian merkitys autistisen kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksessa Ratsastusterapian merkitys autistisen kehitysvammaisen lapsen kuntoutuksessa Hellanmaa, Maria Lindström, Jenna 2009 Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi Ratsastusterapian merkitys autistisen

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa

LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa LiikuntaLoikka-projekti Kiteen varhaiskasvatuksessa 1.3.-31.12.2018 Varhaiskasvatuksen liikuntasuositukset Lapsi tarvitsee vähintään kolme tuntia liikkumista joka päivä kehittyäkseen ja voidakseen hyvin

Lisätiedot

Neuropsykiatrisen asiakkaan kohtaaminen. Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Lastensuojelupäivät 2017 Seinäjoki

Neuropsykiatrisen asiakkaan kohtaaminen. Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Lastensuojelupäivät 2017 Seinäjoki Neuropsykiatrisen asiakkaan kohtaaminen Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Lastensuojelupäivät 2017 Seinäjoki 16.2.2017 Ymmärretyksi, kuulluksi tuleminen 2 Neuropsykiatrisia häiriöitä Psyykkisen kehityksen

Lisätiedot

Lataa Tahatonta tohellusta - Carol Stock Kranowitz. Lataa

Lataa Tahatonta tohellusta - Carol Stock Kranowitz. Lataa Lataa Tahatonta tohellusta - Carol Stock Kranowitz Lataa Kirjailija: Carol Stock Kranowitz ISBN: 9789524510707 Sivumäärä: 294 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 36.86 Mb Sensorisen integraation häiriö seuraa

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Aistikokemusten merkitys ja sensomotoristen harjoitteiden vaikutus arjessa selviytymiseen

Aistikokemusten merkitys ja sensomotoristen harjoitteiden vaikutus arjessa selviytymiseen Kirsi-Marja Volotinen Aistikokemusten merkitys ja sensomotoristen harjoitteiden vaikutus arjessa selviytymiseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Toimintaterapeutti YAMK Kuntoutuksen koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012

Stressinhallinta ja aivotutkimus. Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Stressinhallinta ja aivotutkimus Tiia Arjanne, Integro Oy 6.11.2012 Tausta sensomotorinen traumaterapia aivojen toiminta traumassa aivojen toiminta stressissä 2 Stressi = Ristiriita 1. Vaatimusten ja kapasiteetin

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA

ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA ESIOPETUSTA LÄHILUONNOSSA TAPAUSESIMERKKINÄ HÄMEENLINNA Mari Parikka-Nihti 26.11.2015 KÄSITTEISTÄ Luonnossa liikkuen Ympäristökasvatusta Kestävän kehityksen näkökulmasta MIKSI? Luonto lähelle ja terveydeksi

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 / 11 Lapsen nimi: JOENSUUN KAUPUNKI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka

Lisätiedot

AISTIHUONEEN SUUNNITELMA JA TOTEUTUS

AISTIHUONEEN SUUNNITELMA JA TOTEUTUS AISTIHUONEEN SUUNNITELMA JA TOTEUTUS Ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö Visamäki, Sosiaalialan koulutus kevät, 2018 Taru Jauhiainen, Reetta Juuti & Tiina Niskanen TIIVISTELMÄ Sosiaalialan koulutus

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

RATSASTUSTERAPIA - mitä se on?

RATSASTUSTERAPIA - mitä se on? RATSASTUSTERAPIA - mitä se on? Ratsastusterapia on kokonaisvaltaista kuntoutusta, jossa kuntoutuja, hevonen ja ratsastusterapeutti yhdessä tekevät töitä yksilöllisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lisätiedot

Aistisäätelyn jäljillä Luentosarja aistisäätelyhäiriöstä

Aistisäätelyn jäljillä Luentosarja aistisäätelyhäiriöstä Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Toimintaterapian koulutusohjelma Maarit Teno Aistisäätelyn jäljillä Luentosarja aistisäätelyhäiriöstä Opinnäytetyö 2016 Tiivistelmä Maarit

Lisätiedot

Lapsella motorinen, kongnitiivinen ja sosiaalinen kehitys ovat

Lapsella motorinen, kongnitiivinen ja sosiaalinen kehitys ovat Lapsella motorinen, kongnitiivinen ja sosiaalinen kehitys ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Motoriikka on ihmisen keskeinen tiedonsaantikeino, jonka avulla ihminen kokee, koskettaa, käsittelee,

Lisätiedot

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry

Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren. Elina Havukainen Autismi- ja Aspergerliitto ry Joka sadas meistä on autismin kirjollaaspergernuoren sosiaaliset valmiudet Elina Havukainen edistää ja valvoo autismin kirjon henkilöiden ja heidän perheidensä yleisiä yhteiskunnallisia oikeuksia ja tasa-arvoa.

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

VANHEMMILLE SUUNNATTU OPAS LAPSEN ENSIMMÄISEN IKÄVUODEN SENSOMOTORISESTA KEHITYKSESTÄ

VANHEMMILLE SUUNNATTU OPAS LAPSEN ENSIMMÄISEN IKÄVUODEN SENSOMOTORISESTA KEHITYKSESTÄ VANHEMMILLE SUUNNATTU OPAS LAPSEN ENSIMMÄISEN IKÄVUODEN SENSOMOTORISESTA KEHITYKSESTÄ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2013 Tiina Paganus Anniina Sivonen

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio

Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Kehitysvamma autismin liitännäisenä vai päinvastoin? Maria Arvio Mitä yhteistä autismilla (A) ja kehitysvammalla (KV)? Elinikäiset tilat Oireita, ei sairauksia Diagnoosi tehdään sovittujen kriteereiden

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Haapamäki Heidi. Pohjonen Marika MINKÄ NUORENA OPPII, SEN VANHANA TAITAA

Haapamäki Heidi. Pohjonen Marika MINKÄ NUORENA OPPII, SEN VANHANA TAITAA Haapamäki Heidi Pohjonen Marika MINKÄ NUORENA OPPII, SEN VANHANA TAITAA Vanhemmat lapsensa motorisen kehityksen tukijoina Opinnäytetyö Syksy 2008 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Miten kohtaat hänet, jolla on neuropsykiatrisia haasteita? Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Jyväskylä

Miten kohtaat hänet, jolla on neuropsykiatrisia haasteita? Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Jyväskylä Miten kohtaat hänet, jolla on neuropsykiatrisia haasteita? Asko Niemelä Psykiatrian erikoislääkäri Jyväskylä 7.11.2018 Neuropsykiatrisia häiriöitä Psyykkisen kehityksen häiriöt Puheen ja kielen kehityshäiriöt

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL 400 87070 Kainuu 16.7.2013 Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5 Henkilötiedot tulevat tähän kohtaan Pro Consona -tietojärjestelmästä 1 LÄHIOMAINEN (suhde asiakkaaseen) Sukunimi, etunimi Puoliso Vanhempi Lapsi Muu Osoite Puhelinnumero

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Liike on lääkettä. motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti

Liike on lääkettä. motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti Liike on lääkettä motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti Hanke on toiminut vuodesta 2013, on STEAn rahoittama ja kuuluu Emma&Elias-avustusohjelmaan. Hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti

Lisätiedot

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ Kukka-Maaria Vänskä (@riihimaki.fi) OPETUKSEN TAVOITTEENA UUDEN ASIAN TAI TAIDON OPPIMINEN TERAPIAN TAVOITTEENA KEHITYKSEN TUKEMINEN UUSIEN TAITOJEN

Lisätiedot

SIPSUTELLEN, IHMETELLEN, ILOISESTI SEIKKAILLEN!

SIPSUTELLEN, IHMETELLEN, ILOISESTI SEIKKAILLEN! SIPSUTELLEN, IHMETELLEN, ILOISESTI SEIKKAILLEN! Liikuntaharjoitteita autististen lasten sensorisen integraation tukemiseen Fysioterapian koulutusohjelma, Fysioterapeutti Opinnäytetyö Syksy 2009 Sonja Lamppu

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot