Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus"

Transkriptio

1 Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy ylä- ja alasopukassa peittämään silmämunan valkeaa osaa, kovakalvoa (sclera) cornean rajalle asti (limbus). - Luomen runkona on musculus orbicularis oculi, kasvohermon hermottama silmän sulkijalihas. - Silmäluomea tukee lisäksi sidekudoksinen, levymäinen luomituki, tarsus. - Ligamentit liittävät tarsuslevyjä silmäkuopan seinämään. Näin muodostuu väliseinä, orbitan väliseinä, septum. Silmäluomen ja silmän rakennetta Luomen sisäpinnan sidekalvo, jonka läpi luomirauhaset kuultavat Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus Kovakalvo, sclera, jonka päällä sidekalvo, Kyynelpiste, punctum lacrimale Plica lacrimale Kyynellihake, caruncula lacrimalis Punctum lacrimale Luomirauhasten laskuaukkoja -Luomituen kudoksessa sijaitsee luomirauhanen (tarsaalirauhanen, Meibomin rauhanen), joka erittää öljymäistä eritettä luomiraon sisäreunalle. Tämän rauhasen tiehyt saattaa tukkeutua, jolloin erite kertyy itse rauhaseen ja muodostuu kysta (chalazion). Miten testaat kasvohermon toimintaa silmään liittyvän lihastoiminnan avulla? Mitä pyydät potilasta tekemään? - Yläluomen kohottajalihas, musculus levator palpebrae, kiinnittyy osin orbicularis oculiin, osin tarsuslevyyn ja osin sidekalvon sopukkaan. Tehtävä on nimen mukainen. Näin ylöspäin katsoessa luomi ei jää tielle vaan nousee silmämunan liikettä myötäillen. Hermotus tulee nervus oculomotoriuksesta. - Ylempi tarsaalilihas on osa luomenkohottajalihasta, mutta koostuu sileästä lihaksesta. Sen hermotus tulee sympaattisesta hermorungosta. Sympaattisen tonuksen väheneminen/halvaus johtaa yläluomen roikkumiseen. Vastaavasti sympatikotonus vetää luomea taakse, jolloin näyttää siltä kuin silmä pullistuisi ulospäin. Silmäluomet Orbitan väliseinä Ylempi (sileä) tarsaalilihas (sympaattinen harmotus) M. orbicularis oculi Ylempi luomituki, tarsus Luomi(Meibomin)- rauhanen Karvatuppi- ja ripsirauhasia Silmäripset Luomirauhasten laskuaukkoja Alempi luomituki, tarsus M. orbicularis oculi Orbitan väliseinä Yläluomen kohottajalihas, M. levator palpebrae superior Ylempi sidekalvosoppi Silmän sidekalvo, Luomen sidekalvo, Sarveiskalvo, cornea Alempi sidekalvosoppi - Luomiraon ulkoreunasta törröttävät ulospäin kaarevat silmäripset. Niiden karvatuppiin liittyvät omat talirauhaset (Zeis). Ripsien väliin laskevat pienet ripsirauhaset (Moll). Melko yleinen näärännäppy (hordeolum) on yhteisnimi näiden luomen reunan rauhasten tulehduksille. - Sidekalvo, on erikoista, kerrostunutta lieriöepiteeliä. Sen pikarisolut osallistuvat kyynelkalvon muodostamiseen silmän pinnalle. Miksi Hornerin syndromassa (pään alueen sympaattisen hermoston toiminnanpuutos) yläluomi roikkuu (ptosis)?miksi yläluomi roikkuu nervus oculomotoriuksen halvauksessa? Mitkä silmän toimintaan liittyvät lisäoireet/löydökset tuovat valaistusta asiaan a)sympaattisen hermoston toiminnan häiriössä? b) n. oculomotoriuksen toimintahäiriössä? Trakooma (chlamydia trachomatis) kehitysmaissa yleisin sokeutta aiheuttava sairaus. Siinä krooninen loistulehdus arpeuttaa vähitellen luomen sidekalvoa ja sen alaista kudosta. Miten se voi johtaa sokeuteen? Muista, että arpi krymppaa ja on kovaa kudosta.

2 Kyynelrauhanen, glandula lacrimalis ja tiehyet (M6p 892-3, 907-9; M5p s961-4; Gray s834-6; RP 855-6) - Kyynelrauhanen, glandula lacrimalis sijaitsee orbitan ylä-lateraaliosassa. Yläluomen kohottajalihaksen jänne jakaa rauhasen luomi- ja silmäkuoppaosaan. Lukuisat pienet tiehyet laskevat sidekalvon yläsopukan lateraaliosaan, josta kyynelneste valuu silmän etuosan yli. - Silmäraon mediaalinurkassa kyynelneste kertyy kyynellampeen (lacus lacrimalis), jossa erotetaan kaareva plica semilunaris (lacrimalis) ja caruncula lacrimalis. Kyynelrauhanen ja -tiehyet 1. Kyynelrauhasen orbitaosa ja luomiosa 1b. Laskutihyet 2. Kyynellampi, lacus lacrimalis ja kyynellihake, caruncula l. 3. Alempi kyynelkyhmy ja -piste 6b. Laskuaukko 3. Ylempi kyynelkyhmy ja -piste 4. Kyyneltiehyet, canaliculi - Luomissa on samalla kohdalla kyynelpisteet (punctum l.), joista kyyneltiehyet (canaliculi l.) johtavat kyynelsäkkiin (saccus l.). Täältä kyynelneste johdetaan luukanavassa sijaitsevan kyynelkanavan (ductus nasolacrimalis) kautta nenäonteloon. Potilas tuntee kaiherrusta yläluomen alla ja silmä punottaa. Epäilet rikkaa ylemmässä luomisopukassa. Miten saat parhaan näkyvyyden sopukkaan ja pystyt poistamaan rikan? 5. Kyynelpussi, sacculus 6. Ductus nasolacrimalis Nenäontelon alakuorikko Silmä, oculus silmämuna (bulbus oculi) (M6p 893-8;M5p s964-8; Gray s850-3; Purves5p ; RP 834-6) Sikiönkehityksen aikana retinan ja linssin aiheita ympäröivä mesenkyymisolukko erilaistuu kahdeksi kerrokseksi. Sisempi vastaa pia materia ja siitä kehittyy suonikalvo. Ulompi vastaa dura materia ja siitä kehittyy sclera-cornea, joka jatkuu n. optikuksen ympärillä durana. 1. Uloin, sidekudoksinen osa koostuu valkeasta kovakalvosta (sclera) ja läpinäkyvästä sarveiskalvosta (cornea). Antaa silmämunalle mekaanisen tuen. 2. Keskimmäinen kerros on suonikalvosto (uvea). Sen etuosassa ovat värikalvo (iris) ja sädekehä (corpus ciliare), takaosa on suonikalvo, korioidea. 3. Sisimpänä sijaitsee verkkokalvo (retina) 4. Lasiainen (corpus vitreum) täyttää valtaosan silmämunan sisällöstä. 5. Mykiö eli linssi, lens mukautuva taittovoima 6. Etukammio 2. Värikalvo, iris 2. Sädekehä, corpus ciliare Linssin ripustimet Silmän osat ja kerrokset 5.Mykiö 7. Takakammio 4. L A S I A I N E N 1. Sarveiskalvo, cornea 1. Kovakalvo, sclera Nervus opticus ja a., v. centralis retinae 2. Suonikalvosto, uvea (chorioidea) 3.Verkkokalvo, retina 6. Etukammio sijaitsee cornean takana ja iriksen ja linssin edessä. 7. Takakammio jää iriksen ja lasiaisen väliin. Kummatkin kammiot ovat silmänesteen täyttämät. Suonikalvosto, uvea (RP 840-4) Värikalvo, iris muodostaa osittaisen väliseinän linssin eteen, sen keskellä on aukko, pupilli, pupillaaukko, jonka suuruutta värikalvon lihaksisto säätelee. Värikalvo on reunoilta kiinni sädekehässä. Koostuu hyvin verisuonitetusta stroomasta ja takimmaisesta pigmenttiepiteelisolukosta Sädekehä, corpus ciliare on suonikalvoston paksuuntunut etummainen osa. Sen rakenne on pääpiirteissään sama kuin iriksellä: stroomaa ja sisäpinnalla epiteeliä. Ulko-osassa sileänlihaksen kerros, siliaarilihas - akkomodaatio; Sisempänä vaskulaarinen kerros Sisäpintaa verhoava epiteelikerros erittää silmänesteen. Suonikalvo, korioidea ruokkii myös tapit ja sauvat, muttei verkkokalvon hermoverkkoa (vrt. a. centralis retianae).

3 Sarveiskalvo (RP ) - Vastaa suurimmasta osasta silmän taittovoimaa. Verisuonittamaton ja läpinäkyvä - Tiheästi hermotettu (n. trigeminus/ ophthalmicus) - Vain 0,5-1 mm paksu, keskeltä ohuin - Ulkopinnalla kerrostunut levyepiteeli - Epiteelin päällä ohut kyynelnestekerros - Sisäpinnalla yksinkertainen endoteeli - Näiden välissä strooma, joka koostuu pääosin äärimmäisen tarkasti järjestyneistä kollageenisäikeistä. Sarveiskalvon kerrokset 1. Uloimpana epiteeli, jossa 5-7 kerrosta levyepiteelisoluja 2. Bowmanin kerros sarveiskalvon tyvikalvon alla 3. Sarveiskalvon strooma, jossa keratosyyttejä (fibroblasteja) 4. Descemetin kalvo, sarveiskalvon endoteelin tyvikalvo 5. Sarveiskalvon endoteeli Silmän etuosa ja silmänesteen kierto (RP s841) - Linssin ripustinsyyt pingottuvat sädekehästä linssin sivuille. Kun sädekehän lihas, m. ciliaris supistuu, kehän läpimitta pienenee, linssin etummaiset kannattaja-syyt löystyvät ja linssi vetäytyy oman elastisuutensa voimasta pallomaisemmaksi taittovoima kasvaa. - Lihassupistus siirtää lisäksi koko m. ciliaris massaa eteenpäin, jolloin taaimmaiset kannattajasyyt kiristyvät ja vetävät linssiä eteenpäin edesauttaa lähinäköä. - Sädekehän poimujen kaksikerroksinen epiteeli erittään silmänestettä takakammioon, josta se virtaa linssin ja iriksen välistä pupilliaukon kautta etukammioon. Hohkainen alue Schlemmin kanava Sidekalvo Kovakalvo, sclera Silmän etuosan rakenteet Cornea Sädekehän 1. Takakammio lihaksia 2. Uloke Linssin kannattajasyyt Sädekehä, corpus ciliare 4. Linssin ydin Linssikapseli Cornean epiteeli ja endoteeli Mustuaisen laajentajalihas Mustuaisen supistajalihas Silmä- 3. nesteen kierto Neste tunkeutuu paineella (normaali paine Hgmm) pois silmästä etukammion kulmauksessa olevan huokoisen kudoksen kautta erityiseen Schlemmin kanavaan, josta neste päätyy laskimoihin. Silmänpaineen kohoaminen patologiselle tasolle johtuu nesteen ulosvirtauksen vaikeutumisesta, ei liikaerityksestä. Viherkaihissa silmän paine nousee. Syynä on kammionesteen poisvirtauksen heikkeneminen. Miksi sitä hoidetaan adrenergisten reseptorien salpaajilla ja/tai parasympatomimeeteillä? Miksi kohonnut silmän sisäinen paine johtaa hoitamattomana sokeuteen? Linssin, mykiön histologia Mykiö kehittyy epiteelin rajaamasta rakkulasta. Takaosan epiteelisolut kasvavat korkeutta ja lopulta täyttävät ontelon linssisyyt. Etupuolen epiteelisolut jäävät kuutiomaisiksi. Linssiä ympäröi epiteelisolujen tyvikalvo (=linssikapseli). Linssisyiden kypsyessä ne menettävät tumansa ja muutkin soluorganellit, tiivistyvät ja sytoplasmaan kertyy erityisiä proteiineja, kristalliineja. Linssin histologiaa Kehittyvät linssisyyt Itu(germinaal)vyöhyke Linssikapseli (tyvikalvo) ympäröi linssiä Etupinnalla epiteelisolukko Linssin ekvaattorilla on vyöhyke, jossa syntyy uusia linssisyitä, iän karttuessa hitaammin. Harmaakaihi on yleinen sairaus, joka johtuu samentumista. Samentumista missä? Miten sitä voidaan hoitaa?

4 Silmän takaosa (fundus) - Näköhermon tulokohdassa verkkokalvossa on pyöreä vaaleampi alue: näköhermon nysty (papilla tai discus nervi optici). Se ei ole normaalisti koholla vaan sen keskellä on pieni kuoppa, jonka kautta retinan verisuonet kulkevat. - Näköhermon nystyn kohdalla ei verkkokalvossa ole reseptorisoluja siksi sillä kohdalla on nk. sokea piste. Näköhermon hermosyyt tulevat silmän sisään sclerassa olevien reikien kautta. - Silmään tulevaa näköhermoa päällystää dura Iris Linssin kanatinsyyt Sädekehälihas ja processus ciliare Lihaksen kiinnityskohta Retina Suonikalvo, chorioidea Sclera Fovea centralis Silmämunan rakenne Linssi Dura mater Subarachnoidaalitilan jatke Cornea Etukammio Takakammio Lihaksen kiinnityskohta Lasiainen Canalis hyaloideus Scleran reikälevy Nervus opticus Arteria et vena centralis retinae mater, joka jatkuu sclerana sekä subarach- noidaalitila, joka päättyy liitoskohtaan. - Näköhermon keskellä kulkee arteria centralis retinae, joka on arteria oftalmican haara.- Näköhermonystyn lateraalipuolella verkkokalvossa on soikea, kellertävä, tappipitoinen alue macula lutea, jonka alueella värinäkeminen korostunut. Maculan keskellä on kuoppa, fovea centralis. Tämä on kaikkein tarkimman näön keskus. Siinä retinan pinta on kuopalla, koska tämän alueen hermosolukerrokset ovat siirtyneet sivulle. Näin valo saapuu reseptorisoluihin (tappeja) mahdollisimman suoraan. Verkkokalvon tarkan näön, fovean, alue Fovea on pieni kuoppa verkkokalvolla, johon linssi fokusoi valon Papilla=gangliosolujen aksonien lähtö silmänpohjasta Verkkokalvon muut osat eivät ulotu papillan alueelle. Papillassa ei siis ole reseptoreita, tällä kohdalla on sokea alue. Tiheästi pakkautuneita tappeja A. ja v. centralis retinae Retinan muut kerrokset ovat syrjässä Silmänpohja - Silmän pohjan tarkastelussa, oftalmoskopiassa näköhermon nysty erottuu vaaleana levynä. Tavallisessa oftalmoskopiassa macula ja fovea erottuvat vain veri-suonettomuutensa perusteella, erityisvalaistuksessa paremmin. - Papillan keskeltä ilmaantuvat verkkokalvon suonet (a. et v. centralis retinae). Verisuonihaarat jaetaan nasaalisiin ja temporaalisiin, joista maculaa lähimpiä nimitetään makulasuoniksi. - Silmänpohjan suonista voidaan arvioida mm. yleistä verenkierron tilaa. Staasipapilla Kuva kirjasta: FitzGerald et Folan-Curran Clinical Neuroanatomyand related Neuroscience, Saunders, 2002 Silmänpohja ja staasipapilla Kallon sisäinen paine välittyy näköhermon ympärillä subarachnoidaalitilaa pitkin silmään asti. Temporaalisuonet Maculasuonet Macula lutea ja fovea centralis Maculasuonet Temporaalisuonet Verenpainetaudissa verkkokalvon verisuonissa nähdään muutoksia, samoin diabeteksessä. A. ja v. centralis retinae kulkevat näköhermon nystyn kautta Nasaalisuonet Rohen et al.: A Color Atlas of Anatomy, LWW Näköhermon nysty, papilla

5 Arteria centralis retinaen tukoksessa suonet näyttävät ohuilta, vena centralis retinaen tukoksessa laskimot pullottavat. Kallon sisäinen paine heijastuu silmään koholla olevana staasipapillana ja papillaa ympäröivänä turvotuksena. Miten a. centralis retinaen tukos mahtaa ilmetä silmänpohjassa? Miksi paine kallon sisällä aiheuttaa papillan työntymisen silmän sisään? Miksi papillan ympäristö turpoaa? Verkkokalvo (RP5p s ) - Verkkokalvossa reseptorisolut sijaitsevat uloimpana. Niiden ulkopuolella on vielä pigmenttisolukerros, jonka ulkopuolella suonikalvo, choroidea. Suonikalvon suonet ravitsevat reseptoreita, mutta muu retina saa ravintonsa arteria centralis retinaesta. - Valo saapuu retinaan lasiaisen läpi, sitten hermo-verkkokerrosten läpi reseptorisoluihin. - Macula lutean alueella reseptorisolut ovat tappeja. Maculan keskellä on fovea centralis (kuoppa), koska sillä kohdalla pääosa verkkokalvon hermosoluista ja -säikeistä on Verkkokalvon histologinen rakenne Lasiainen Lasiainen Lasiainen Ganglionsoluja Bipolaarisoluja Sauvoja Pigmenttisolukerros estää valon heijastumista silmän sisällä Suonikalvo Valon kulkusuunta Periferia Amakriinisoluja Horisontaalisoluja Tappeja Pigmenttisolukerros Suonikalvo Macula väistynyt sivummalle. Tällä alueella valo kulkee siis suoraan reseptorisoluihin syntyy mahdollisimman tarkka kuva. - Retinan ulkopuolella sijaitseva tumma pigmentti-solukerros estää valon heijastumat silmän sisällä. Pigmenttiepiteelin solut osallistuvat aistinsolujen jatkuvasti uusiutuvan reseptoriosan kierrätykseen fagosytoimalla kuluneet kärjet.

Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET

Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET Heikki Hervonen SILMÄN ANATOMIAA DOLOR SET AMET Luku 1 SILMÄN ANATOMIAA Tämä luento ja -moniste kuuluvat neurobiologia II - opintojaksoon, sillä aistinelimet käsitellään tässä neurobiologian osiossa. Edellissä

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Opaskoirien taittovirheet

Opaskoirien taittovirheet Anu Kuuluvainen, Pia Laasonen Opaskoirien taittovirheet Skiaskopiatutkimus suomalaisten opaskoirien taittovirheistä Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometria Opinnäytetyö 20.3.2013 Tiivistelmä

Lisätiedot

Heli Launonen ja Tuomo Turpeinen. Ei tippa tapa? Diagnostiset lääkeaineet optikon käytössä

Heli Launonen ja Tuomo Turpeinen. Ei tippa tapa? Diagnostiset lääkeaineet optikon käytössä Heli Launonen ja Tuomo Turpeinen Ei tippa tapa? Diagnostiset lääkeaineet optikon käytössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometria Opinnäytetyö 31.10.2011 Tiivistelmä Tekijät Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012

Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella

Lisätiedot

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001

Lisätiedot

KUIVASILMÄISYYDEN TOTEAMINEN YLI 50-VUOTIAILLA

KUIVASILMÄISYYDEN TOTEAMINEN YLI 50-VUOTIAILLA Maria Rahtu & Mia Rosqvist KUIVASILMÄISYYDEN TOTEAMINEN YLI 50-VUOTIAILLA Kysely- ja mittaustutkimus kuivasilmäisyyden esiintyvyydestä TIIVISTELMÄ Oulun seudun ammattikorkeakoulu Optometrian koulutusohjelma

Lisätiedot

Silmätaudit Documentation

Silmätaudit Documentation Silmätaudit Documentation Release 0.0.1 Wilhelm Matilainen 27.10.2017 Sisältö 1 Laitteet ja välineet 1 2 Rakenteet 3 3 Seuranta 5 3.1 Lääkehoito................................................ 5 3.2 Diabetes.................................................

Lisätiedot

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri

Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta. Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Kaihileikkauksen 9 yllätystä, 10 kauheutta Liisa Marttila 5.10.2013 KYS silmäkirurgi, erikoislääkäri Potilaan asento Tärkeää saada pää ja silmä vaakatasoon Jäykät niskat, kyfoosi, hengitysvaikeudet, vapina

Lisätiedot

Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi

Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi Silmänpohjatutkimuksen löydöksiä Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi 1 (38) Sisällys 1 Tutkimuksesta 4 2 Normaali silmänpohja 8 2.1 Nuori länsimaalainen silmänpohja 8 2.2 Ikääntynyt

Lisätiedot

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä

Hengityshiston itseopiskelutehtäviä Hengityshiston itseopiskelutehtäviä HEIKKI HERVONEN Kuva Netter. The Ciba Collection LUKU 1 Hengityshiston itseopiskelutehtäviä 1. Nenä, nenäontelo ja nenän sivuontelot, nielu ja larynx (RP6p s665-670;

Lisätiedot

Alla on tilasto diagnooseista. Sama koira on voitu tukia useampaan kertaan.

Alla on tilasto diagnooseista. Sama koira on voitu tukia useampaan kertaan. Jalostustoimikunta oli kutsunut 9.5.2013 silmätarkastuseläinlääkäri Päivi Vanhapellon pitämään luennon whippeteillä esiintyvistä silmäsairauksista. Luentoa kuuntelemaan oli saapunut viitisentoista aiheesta

Lisätiedot

Aivohermojen anatomiaa

Aivohermojen anatomiaa Aivohermojen anatomiaa HEIKKI HERVONEN Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA likitaitteisuuden aiheuttaman suonikalvon uudissuonittumisen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu likitaitteisuuden aiheuttama

Lisätiedot

Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona

Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona Sarveiskalvonsiirto keratoconuksen hoitomuotona Opas sarveiskalvonsiirtopotilaalle Optometrian koulutusohjelma, optometristi Opinnäytetyö 21.11.2007 Eve Anteroinen Pauliina Maattola-Enqvist HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

KOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN HOITOMENETELMÄNÄ Vertaileva kysely- ja mittaustutkimus nuorille aikuisille

KOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN HOITOMENETELMÄNÄ Vertaileva kysely- ja mittaustutkimus nuorille aikuisille Katariina Kortesalmi & Veera Raudaskoski KOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN HOITOMENETELMÄNÄ Vertaileva kysely- ja mittaustutkimus nuorille aikuisille KOSTUTUSTIPPA JA -SUIHKE KUIVASILMÄISYYDEN

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon haaralaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon haaralaskimotukos (BRVO). Tämä sairaus

Lisätiedot

Kaularanka HEIKKI HERVONEN

Kaularanka HEIKKI HERVONEN Kaularanka HEIKKI HERVONEN LUKU 1 Kaularanka KAULARANGAN YLEISRAKENNE 1. Kaularanka koostuu seitsemästä nikamasta. 2. Nikamat liittyvät toisiinsa välilevyllä ja synoviaalinivelillä. 3. Ylin kaulanikama

Lisätiedot

- ; 1 * 6 H. '4k ' LII. r L1. - r ',-_. ; 1 r - ' !U1j ; HIU

- ; 1 * 6 H. '4k ' LII. r L1. - r ',-_. ; 1 r - ' !U1j ; HIU e1ifiesti 3/1 988 Sisäl ys Tulen soittamaan telle ensi viikolla, Paula Ehrnebo Kotitekoisia vastineita, Paul Kostera... Kotitekoisista vastineista, Paula Ehrnebo... Sosiaalialan sanastoryhmä, Hannele Ennab...

Lisätiedot

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Bimatoprosti. 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Bimatoprosti 6.6.2014, versio 1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Kohonneen silmänpaineen alentaminen kroonista avokulmaglaukoomaa

Lisätiedot

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet

Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet sivu 1 Turun yliopisto, silmätautioppi Perusopetuksen oppimistavoitteet 1 Silmän anatomia ja fysiologia 2 Silmän tutkiminen 3 Taittovirheet ja niiden korjaaminen 4 Karsastus ja amblyopia 5 Harmaakaihi

Lisätiedot

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta.

BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. VITALIS HIERONTA BIODROGA SYSTEMS VITALIS HIERONTA Aktivoiva syväkudos hieronta. Johdanto Friktio eli hankaus on termi, jota käytetään sormenpäillä tehtävästä syväkudoshieronnasta. Friktio on täsmällisiä

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA diabeettisen makulaturvotuksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu diabeettinen makulaturvotus eli DME. Tämä sairaus vaikeuttaa

Lisätiedot

VERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN

VERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN VERKKOKALVON JA LASIAISEN SAIRAUDET TAKAOSAKIRURGIN SILMIN Tarja Maaranen,, TAYS Silmähoitajap hoitajapäivät Kuopio 20.9.2008 Silmän anatomiaa Retina - rakenteeltaan ohut (

Lisätiedot

Suomalaisten koirarotujen perinnölliset silmäsairaudet

Suomalaisten koirarotujen perinnölliset silmäsairaudet Suomalaisten koirarotujen perinnölliset silmäsairaudet ELK Jenni Hovi Lisensiaatin tutkielma Kirurgian oppiaine Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Mukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen

Mukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen Terhi Veijanen Mukautumiskykyiset keinomykiöt ja ikänäön korjaaminen Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Elektroniikan laitos Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi

Lisätiedot

Mikroskopoinnin mestariksi

Mikroskopoinnin mestariksi Eveliina Ketola, Vilma Pohjasniemi, Sanni Silvasti Mikroskopoinnin mestariksi Verkko-opas silmän etuosan mikroskopointiin Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometrian Koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle 2 Näkeminen on elämistä Silmät ovat tärkein aistielimemme. Aivot saavat 80 % käsiteltävistä tiedoistaan näköaistin kautta. Silmät ovat

Lisätiedot

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a?

Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Meretojan tau+a sairastavien po+laiden silmien hoito, mitä uu6a? Jaakko Ma'la 10.10.2015 Tutkimuksemme Perustutkimus: Meretojan taudin silmä Taudin aiheu=amat muutokset silmissä Tau>assosiaa>ot Tyypillinen

Lisätiedot

Mitä kuvat kertovat? Huhtala Heidi, Kaukola Niina, Riikonen Maisa. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi

Mitä kuvat kertovat? Huhtala Heidi, Kaukola Niina, Riikonen Maisa. Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi Huhtala Heidi, Kaukola Niina, Riikonen Maisa Mitä kuvat kertovat? Kuvaopas optikolle silmänpohjalöydösten tarkastelun avuksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometria Opinnäytetyö 28.3.2013

Lisätiedot

Kuvassa ylhäällä: Nämä kaksi pientä lihasta silmäluomen sisemmällä pinnalla nostavat ylempää silmäluomea.

Kuvassa ylhäällä: Nämä kaksi pientä lihasta silmäluomen sisemmällä pinnalla nostavat ylempää silmäluomea. Shar pein Entropion Mikä on Entropion ja miksi se on niin yleinen koirilla. Entropion on epänormaali silmäluomen/mien ja silmäripsien sisäänpäin rullautuminen. Silmäluomessa on kuitumaista sidottua kudosta,

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

LIEVÄN HAJATAITON KORJAUS TOORISELLA PIILOLINSSILLÄ

LIEVÄN HAJATAITON KORJAUS TOORISELLA PIILOLINSSILLÄ Eija Nyyssölä & Anni Olli LIEVÄN HAJATAITON KORJAUS TOORISELLA PIILOLINSSILLÄ Kokeellinen tutkimus pehmeiden piilolinssien käyttäjille LIEVÄN HAJATAITON KORJAUS TOORISELLA PIILOLINSSILLÄ Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon

lisääntynyt kapillaarien läpäisevyys lymfa- l. imusuonet (umpipäätteisiä), päärungot avautuvat yläonttolaskimoon Solujen väliaine, jatkoa Tyvikalvo säätelee aineiden kulkua ja solujen siirtymistä Tyvikalvo lamina basalis kaikkien (varsinaisten) epiteelisolujen alla lihas-, rasva- ja Schwannin solujen ympärillä Munuaiskeränen:

Lisätiedot

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen.

2.2 Kuukautiskierto. munarakkula. munasarja. munasolu. keltarauhanen. Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe. Aivolisäkkeen. 2.2 Kuukautiskierto munasarja munarakkula munasolu keltarauhanen Munarakkulavaihe Keltarauhasvaihe Munarakkulavaihe FSH LH Aivolisäkkeen hormonit munarakkula ovulaatio keltarauhanen Munasarjan hormonit

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon keskuslaskimotukoksen. hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA verkkokalvon keskuslaskimotukoksen. hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA verkkokalvon keskuslaskimotukoksen hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu verkkokalvon keskuslaskimotukos. Tämä sairaus vaikeuttaa

Lisätiedot

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko

II. Maksa ja sappirakko Valmiste 1: Maksa Valmiste 92: Paasto-, normaali- ja rasvamaksa Valmiste 55: Sappirakko 1 Ruora-jakson mikroskopia I: Ruoansulatusrauhaset ja mahalaukku/h.hervonen ja M.Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään

Lisätiedot

Eylea on lääke, jonka vaikuttava aine on aflibersepti. Sitä saa silmään injektoitavana liuoksena esitäytetyissä ruiskuissa tai injektiopulloissa.

Eylea on lääke, jonka vaikuttava aine on aflibersepti. Sitä saa silmään injektoitavana liuoksena esitäytetyissä ruiskuissa tai injektiopulloissa. EMA/677928/2015 EMEA/H/C/002392 Julkinen EPAR-yhteenveto aflibersepti Tämä on yhteenveto Euroopan julkisesta arviointilausunnosta (EPAR), joka koskee lääkevalmistetta. Tekstissä selitetään, miten lääkevalmistekomitea

Lisätiedot

Kokeilisitko kovia? Opas kovien korneaalisten piilolinssien sovitukseen

Kokeilisitko kovia? Opas kovien korneaalisten piilolinssien sovitukseen Noora Alho, Elina Salminen, Saana Vartela Kokeilisitko kovia? Opas kovien korneaalisten piilolinssien sovitukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometrian koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Verenkierto toimii elimistön kuljetusjärjestelmänä 6 Avainsanat fibriini fibrinogeeni hiussuoni hyytymistekijät imusuonisto iso verenkierto keuhkoverenkierto laskimo lepovaihe eli

Lisätiedot

Silmäpotilas päivystyksessä

Silmäpotilas päivystyksessä Silmätaudit Marita Uusitalo Silmäpotilas päivystyksessä Päivystysvastaanotolle tulleen silmäpotilaan oireen taustalla saattaa olla päivystyksellistä, puolikiireellistä tai kiireetöntä silmälääkärin hoitoa

Lisätiedot

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä

Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Tärkeimpien solutyyppien tunnistaminen kudosleikkeissä immunohistokemiallisilla värjäyksillä Mikael Niku 28.2.2006 Kuvissa on naudan kudoksia, joita on värjätty immunohistokemialla erilaisia vasta aineita

Lisätiedot

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013

Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 1 Ruora-jakson mikroskopia II: Ruoansulatuskanava ja suu /H. Hervonen ja M. Airaksinen 2013 Mikrokopiatyön kulku: - Mikroskopoidaan valmisteet näyteryhmittäin monisteen ohjeen mukaan. - Täydennetään jo

Lisätiedot

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet

Pään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

VERTA HYYTÄVÄÄ SUUNNITTELUA

VERTA HYYTÄVÄÄ SUUNNITTELUA 1 Pekka Reinikainen, STI 2.2.2005 VERTA HYYTÄVÄÄ SUUNNITTELUA Onko luonnossa havaittavissa suunnittelun jälkiä vai olemmeko mutaatioiden ja luonnonvalinnan rakentamia robotteja? Lääketieteen opintojen

Lisätiedot

JÄÄHDYTTIMEN SUOJUKSEN ASENNUS (Tarvitaan vain täysmittaisen kuormalavan yhteydessä)

JÄÄHDYTTIMEN SUOJUKSEN ASENNUS (Tarvitaan vain täysmittaisen kuormalavan yhteydessä) FORM NO. 3318-395 SF Rev A MALLI NRO 07301 60001 & JNE. MALLI NRO 07321 60001 & JNE. Asennusohjeet 2 3- kokoinen ja täysmittainen kuormalava Workman 3000 -sarjaa varten JÄÄHDYTTIMEN SUOJUKSEN ASENNUS (Tarvitaan

Lisätiedot

Silmävammat. Näin hoidan

Silmävammat. Näin hoidan Näin hoidan KIRSI IKÄHEIMO JA IIRIS SORRI Silmävammapotilas ei ole harvinaisuus terveyskeskuslääkärin vastaanotolla. Jos todetaan silmän läpäisevä vamma tai tätä on aihetta epäillä vammamekanismin perusteella,

Lisätiedot

SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET

SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- / 8 SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET Näyte Bakteeri- ja sieninäyte* Sidekalvoerite, kyyneltiehyt-erite, enukleoidun silmän erite Kuntaliiton nro ja tutkimuspyyntö 49 Pu-BaktVi

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Valtimotaudin ABC 2016

Valtimotaudin ABC 2016 Valtimotaudin ABC 2016 Sisältö Mikä on valtimotauti? Valtimotaudin taustatekijät Valtimon ahtautuminen Valtimotauti kehittyy vähitellen Missä ahtaumia esiintyy? Valtimotauti voi yllättää äkillisesti Diabeteksen

Lisätiedot

PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET

PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET Elina Pietilä, ELL, Dip. ECVO, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri IRLANNINSUSIKOIRALLA KOIRIEN PERINNÖLLISET SILMÄSAIRAUDET JA NIIDEN TUTKIMINEN Erilaisia perinnöllisiä

Lisätiedot

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala)

Blastula. Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) 2. Meroblastisen vakoutumisen jälkeen (lintu, matelija, kala) Munasolun vakoutumistyypit (itseopiskeluun liittyen) HOLOBLASTINEN Blastula 1. Holoblastisen vakoutumisen jälkeen a) Sammakko: vakoutuminen blastomeerit solujaot morula blastula (blastokysti), huom. pinta-ala

Lisätiedot

Fredomat 40 mikrog/ml silmätipat, liuos , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Fredomat 40 mikrog/ml silmätipat, liuos , versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Fredomat 40 mikrog/ml silmätipat, liuos 7.11.2014, versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Glaukooma aiheuttaa

Lisätiedot

HIRVI IKÄMÄÄRITYS Alces alces

HIRVI IKÄMÄÄRITYS Alces alces HIRVI IKÄMÄÄRITYS Alces alces Veli Lappalainen Nykykäytännön mukaan trofeearvostelussa hirvieläinten trofeista määritetään myös eläimen ikä. Näyttelyyn ja arvosteltavaksi tuotavan trofeen mukana tulee

Lisätiedot

POTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa

POTILAAN OPAS. EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa POTILAAN OPAS EYLEA kostean silmänpohjan ikärappeuman hoidossa EYLEA Potilaan opas Lääkäri on määrännyt sinulle EYLEA -hoidon, koska sinulla on todettu kostea silmänpohjan ikärappeuma (kostea AMD). Tämä

Lisätiedot

Hermosto (L/H1k) ydinaines

Hermosto (L/H1k) ydinaines Hermosto (L/H1k) ydinaines A - soveltaminen B - ymmärtäminen C - tietäminen 1 - ehdottomasti osattava 2 - osattava hyvin 3 erityisosaaminen 1. Keskushermoston anatomia 1.1 Isoaivot, cerebrum 1.1.1 Isoaivolohkot

Lisätiedot

Näköhavainnon perusteet

Näköhavainnon perusteet Perustaajuus, ylä-äänet ja amplitudi: Cone of confusion: Perustaajuus: kuinka usein (kertaa /s) esim. kitaran kieli poikkeaa ensin ylös ja sitten alas perustasosta. Kielen värähtely aiheuttaa ilmanpaineen

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Latanoprost Pfizer 4.2.2014, Versio 4.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Glaukooma on toiseksi yleisin sokeuden aiheuttaja

Lisätiedot

Lukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi

Lukijalle. Novartis Finland Oy www.novartis.fi Diabetes ja silmät Lukijalle Diabetes on yleinen kansantauti. Sitä sairastaa arviolta jo noin 500 000 suomalaista. Diabetes voi vaurioittaa verisuonten seinämiä kaikkialla elimistössä, myös silmissä. Silmänpohjien

Lisätiedot

DIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ

DIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ Leeni Mäkelä & Sanna Sillanpää DIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ Tropikamidin ja syklopentolaatin vertaileva käyttötutkimus DIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ Tropikamidin ja syklopentolaatin

Lisätiedot

TÖISSÄ NÄHDÄÄN! Heli Numminen, Anneli Olli & Viivi Sarkkinen

TÖISSÄ NÄHDÄÄN! Heli Numminen, Anneli Olli & Viivi Sarkkinen Heli Numminen, Anneli Olli & Viivi Sarkkinen TÖISSÄ NÄHDÄÄN! Täydennyskoulutuspäivä optikoille työikäisten yleisimmistä silmäsairauksista ja työlaseista TÖISSÄ NÄHDÄÄN! Täydennyskoulutuspäivä optikoille

Lisätiedot

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s

Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s Gray2p s 1 Yläraaja 2: Yläraajan hermotus ja verenkierto / H. Hervonen/ 2013 Ruotsinnokset (kursiivilla) Henri puttonen Selkäydinhermon (ryggmärgsnerv) päähaarat: M6p s50-8, 91-3, 473-4, 693-7; Gray2p s38-40, 63,

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

Nenäontelon suhteet ympäristöön. Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa

Nenäontelon suhteet ympäristöön. Kasvojen luut rajaavat nenää ja nenäonteloa Nenäontelo, nenän sivuontelot, nielu, kurkunpää/hh 2013 ruotsinnokset Henri Puttonen 1. Nenäontelo ja sen sivuontelot (M6p s956-65; Gray2p s1013-29) Sairaustiloja mm: - Nuha on oire, johon kuuluu nenän

Lisätiedot

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta

Mikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:

Lisätiedot

Teknisten ja katsojasta riippuvien tekijöiden vaikutus radiologisten kuvien havainnointiin

Teknisten ja katsojasta riippuvien tekijöiden vaikutus radiologisten kuvien havainnointiin Teknisten ja katsojasta riippuvien tekijöiden vaikutus radiologisten kuvien havainnointiin Sampsa Kaijaluoto Pro gradu -tutkielma Ohjaajat: Hanna Matikka ja Juha Valve Jyväskylän yliopisto Fysiikan laitos

Lisätiedot

TAYS:N SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKAN PÄIVYSTYSKÄYNNIT 4. 15.10.2010

TAYS:N SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKAN PÄIVYSTYSKÄYNNIT 4. 15.10.2010 TAYS:N SILMÄTAUTIEN POLIKLINIKAN PÄIVYSTYSKÄYNNIT 4. 15.10.2010 Tuulia Palukka Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen laitos 4/2011 TAMPEREEN YLIOPISTO Lääketieteen laitos

Lisätiedot

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta

Potilasesite LUCENTIS-hoidosta LUCENTIS (ranibitsumabi) Verkkokalvon laskimotukoksesta (laskimohaara- tai keskuslaskimotukoksesta) johtuvan makulaturvotuksen aiheuttamaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1

Lisätiedot

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?

Näkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti? Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin

Lisätiedot

Värien nimeäminen ja luokittelu

Värien nimeäminen ja luokittelu Värien nimeäminen ja luokittelu Elina Räisänen.5.24 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Perusväreiksi luokiteltavia värejä on värinnimeämiskokeiden perusteella havaittu

Lisätiedot

SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET

SILMÄN ALUEEN MIKROBIOLOGISET NÄYTTEET ./ 7.0.05 /7 Ohjeen luokka Näytteenoton käsikirja Versio/pvm./ 7.0.05 Laatijat M Koskela, P Nauha, R Kursula Vastuuhenkilö M Koskela (7.0.05) Hyväksyjä J Kauppila (7.0.05) Jakelu Näyte Bakteeri- ja sieninäyte*

Lisätiedot

Jurvanen Terhi, Virkki Mira. Tutkimus sarveiskalvopaksuuden vaikutuksesta silmänpainemittaustulokseen - onko mittaustavalla väliä?

Jurvanen Terhi, Virkki Mira. Tutkimus sarveiskalvopaksuuden vaikutuksesta silmänpainemittaustulokseen - onko mittaustavalla väliä? Jurvanen Terhi, Virkki Mira Tutkimus sarveiskalvopaksuuden vaikutuksesta silmänpainemittaustulokseen - onko mittaustavalla väliä? Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometrian koulutusohjelma

Lisätiedot

8.3 KAMERAT Neulanreikäkamera

8.3 KAMERAT Neulanreikäkamera 88 Analysoitava valo tulee vasemmalta. Se okusoidaan kapeaan rakoon S (tulorako), josta se kollimoidaan linssillä L yhdensuuntaiseksi sädekimpuksi. Rako S on siis linssin polttovälin päässä linssistä.

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / hoitotyö. Piia Pousi SILMÄKIVUN HOITO KUINKA HOITAJAT TOTEUTTAVAT KIVUNHOITOA

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / hoitotyö. Piia Pousi SILMÄKIVUN HOITO KUINKA HOITAJAT TOTEUTTAVAT KIVUNHOITOA KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Hoitotyön koulutusohjelma / hoitotyö Piia Pousi SILMÄKIVUN HOITO KUINKA HOITAJAT TOTEUTTAVAT KIVUNHOITOA Opinnäytetyö 2011 TIIVISTELMÄ KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali-

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen

LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen LUCENTIS (ranibitsumabi) Diabeettisesta makulaturvotuksesta johtuvaan näkökyvyn heikentymiseen Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan diabeettisen

Lisätiedot

Epiteeli' Kateenkorva'

Epiteeli' Kateenkorva' Solubiologia ja peruskudokset/ Biolääketieteen laitos/anatomia JOHDANTO SOLUBIOLOGIA JA PERUSKUDOKSET-JAKSOON Epiteeli' Kateenkorva' Luu' Veri' Jeffrey&B.&Kerr:'Atlas'of'' Func;onal'Histology.' Mosby'1999'

Lisätiedot

12.4.2012. Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1

12.4.2012. Luennon tavoitteet HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET. Suu- ja leukakirurgian PBL-case. Anatomian harjoitustyö H1 Luennon tavoitteet H1 Pään ja kaulan anatomia 1 17.4.2012 HAMPAAT, HERMOT, KAULA, LIHAKSET, LUUSTO, SYLKIRAUHASET Luennolla korostetaan hammaslääkärin tarvitsemaa käytännön anatomiaa kliinistä työtä silmällä

Lisätiedot

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan

LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan LUCENTIS (ranibitsumabi) Silmänpohjan kosteaan ikärappeumaan Potilasesite LUCENTIS-hoidosta Osa 1 Tietoja LUCENTIS-valmisteesta Tässä esitteessä kerrotaan silmänpohjan kosteasta ikärappeumasta ja sen hoidossa

Lisätiedot

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana

Topi Turunen. Iho. Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari. 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana Topi Turunen Iho Soveltuvin osin muokannut Helena Hohtari 1) Ihon tehtävät 2) Ihon kerrokset 3) Ihon rauhaset 4) Karvat ja kynnet 5) Iho suojana 1) Ihon tehtävät 1) suoja fysikaalinen kemiallinen biologinen

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva?

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva? KUIVA SILMÄ Mikä on kuiva silmä? Normaalisti silmän pinta on kostea. Sitä verhoaa ohut kerros hyytelömäistä kyynelnestettä. Silmän pintaan erittyy jatkuvasti tätä voiteluainetta, joka on erilaista kuin

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000

Ihminen havaitsijana: Luento 5. Jukka Häkkinen ME-C2000 Ihminen havaitsijana: Luento 5 Jukka Häkkinen ME-C2000 Kevät 2017 1 Luento 5 Näön perusprosessit Näköjärjestelmän rakenne 2 Verkkokalvon välittämä kuva maailmasta 1. Kontrastitieto: On- ja Off-rata 2.

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä

Utareen rakenne. Utare ulkoapäin. Utare sisältä Utareen rakenne Utare ulkoapäin Naudan utareessa on neljä matorauhasta eli neljä neljännestä. Jokainen neljännes on oma yksikkönsä, joka ei ole missään yhteydessä muihin neljänneksiin vaan niitä erottaa

Lisätiedot

Laserilla laadukkaampi kuva?

Laserilla laadukkaampi kuva? Assi Nikander, Stefan Skog, Olli Uotila Laserilla laadukkaampi kuva? Silmänpohja-atlas kahden eri kuvausmenetelmän tulkintaan Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometria Opinnäytetyö 17.4.2014

Lisätiedot

VALKOHÄNTÄPEURA IKÄMÄÄRITYS Odocoileus virgianus

VALKOHÄNTÄPEURA IKÄMÄÄRITYS Odocoileus virgianus VALKOHÄNTÄPEURA IKÄMÄÄRITYS Odocoileus virgianus Veli Lappalainen HAMPAIDEN KEHITYS vasan alaleuan hampaat (alle6 kk.) pm1, pm2 ja pm3 ovat maitohampaita viimeiset takahampaat M2 ja M3 evät ole vielä puhjenneet

Lisätiedot

GLAUKOOMAN AIHEUTTAMAT NÄKÖVAMMAT SUOMESSA SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN

GLAUKOOMAN AIHEUTTAMAT NÄKÖVAMMAT SUOMESSA SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN GLAUKOOMAN AIHEUTTAMAT NÄKÖVAMMAT SUOMESSA SAIRAANHOITOPIIREITTÄIN JA SOSIOEKONOMISEN ASEMAN MUKAAN Arttu Mutanen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu

Lisätiedot

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä Mitä aistitaan? Aistifysiologia Oulun Yliopisto Fysiologian laitos Pasi Tavi 2004 Mitä, missä, milloin, paljonko? Aistimisessa on kysymys ympäristön energioiden muuttamisesta hermosolujen aktiopotentiaaleiksi

Lisätiedot

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys

SBPK info. Olet tässä. Lukujärjestys SBPK info Olet tässä Lukujärjestys 1 Muu opetus jakson aikana: Informatioteknologia Ryhmätyötaidot Kasvaminen L ja HL Englanti 2 PBL-istunnot 2x/vko Yht. 8 virikettä PBL-istunnot rytmittävät opintoja Tärkeää

Lisätiedot

Akuutti silmävamma kuinka hoidan?

Akuutti silmävamma kuinka hoidan? kättä pidempää tieteessä Anna-Kaisa Haavisto LL, erikoistuva lääkäri HYKS, silmätautien klinikka anna-kaisa.haavisto@hus.fi Tiina Leivo LT, erikoislääkäri HYKS, silmätautien klinikka, okuloplastia- ja

Lisätiedot

Perinnölliset silmäsairaudet, niiden oireet, diagnostiikka, merkitys yksilön ja jalostuksen kannalta

Perinnölliset silmäsairaudet, niiden oireet, diagnostiikka, merkitys yksilön ja jalostuksen kannalta verkkoklinikka Sari Jalomäki, 28.4.2008 Perinnölliset silmäsairaudet, niiden oireet, diagnostiikka, merkitys yksilön ja jalostuksen kannalta PRA Progressiivinen retinan atro a, PRA eli verkkokalvon etenevä

Lisätiedot

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA

RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA Ruansulatus ja ravitsemus-jakso/ BLL / anatomia RR HISTOII: SUU JA SUOLIKANAVA HEIKKI HERVONEN Kuva esittää histologista valmistetta mahalaukun pylorusosan limakalvosta. Kuva kirjasta Ross & Pawlina: Histology.

Lisätiedot