Ihminen käyttäjänä Ärsykkeestä havaintoon

Transkriptio

1 Ihminen käyttäjänä Ärsykkeestä havaintoon Luennon tavoitteena on tutustua näköaistimukseen visuaaliseen piirre- ja käsiteohjattuun havaitsemiseen 1

2 1. Essee Deadline: klo 12 Aihe: Havaitseminen ja käyttöliittymäsuunnittelu. Rajaa aihetta antamalla esseellesi kuvaava otsikko. Käytä myös informatiivisia väliotsikoita. Käsittele esseessäsi mm. seuraavia seikkoja: - Mitä havaitseminen on? - Miten havaitseminen voidaan huomioida käyttöliittymäsuunnittelussa? - Miten hahmolait liittyvät käyttöliittymäsuunnitteluun ja havaitsemiseen? Havainnollista esseetäsi artikkeleista löytämilläsi esimerkeillä. 2

3 HAVAINNOSTA JA HAVAINNON KEHISTÄ Havainto = tulkittu aistimus, ärsyke joka pystytään tunnistamaan/nimeämään Ylhäältä alas: lähtevä havaitseminen Havaitseminen Alhaalta ylös: lähtevä havaitseminen 3 (Goldstein 2002)

4 Aistiminen Aisti Ärsyke aistielimelle Vastaanottava hermosolu Näkö Sähkömagneettinen säteily Verkkokalvon solut Projektioalue Takaraivolohko Kuulo Ääniaallot Korvan simpukka Ohimolohko Maku Nesteen molekyylit Kielen makunystyt Päälaenlohko Haju Ilman molekyylit Nenän hiussolut Otsalohkon alla Ihon aistit Lämpötila, muodonmuutokset ihon pinnalla, paine Hermopäät ihossa Päälaenlohko Mukaillen (Nienstedt et al. 1995) 4

5 Näköaisti Ympäristön informaatiosta noin 80% saadaan näköaistin kautta Näköaisti on integroiva, asioita yhdistelevä aisti Reseptorisolut ja hermoverkko analysoivat tietoa, reagoi valoisuusmuutoksiin, rajaviivoihin, kulmiin jne. Stereonäkö (Oletko vasen- vai oikeasilmäinen?) 5

6 Silmä Luettu

7 TAPIT JA SAUVAT VERKKOKALVOLLA 120 milj. sauvasolua (rod) 5 milj. tappisolua (cone) 1 milj. optinen hermo Fovea vs. periferia (Goldstein 2002)

8 TAPEISTA JA SAUVOISTA>> HÄMÄRÄADAPTAATIO Kuinka hämäräadaptaatiota voitaisiin hyödyntää suunnittelussa? 8 ( luettu )

9 Reseptorit Verkkokalvolla on erityyppisiä valoa aistivia soluja, reseptoreita Tappisolut = värinäkösoluja Sauvasolut = hämäränäkösoluja + herkkiä liikkeiden aistimiseen (2002 löydettiin melatoniiniin reagoivia soluja) Aivoissa reseptorien impulssit yhdistyvät ja niiden keskinäinen suhde määrittää värin kohteelle 9

10 Teorioita värien havaitsemisesta Heringin vastakkaisväriteoria: - värihavainto perustuu vastakkaisiin puna-viher ja sini-keltaparien muodostamiin kontrastivaikutelmiin Youngin ja Helmholzin kolmiväriteoria: - verkkokalvolla on reseptoreina kolme tappisolutyyppiä punaisen, sinisen ja vihreän havaitsemista varten - kukin reseptori reagoi omalla valoherkällä alueellaan 10

11 Havaitseminen Tietoinen aistikokemus (Goldstein 2002) Havaitseminen käyttää aiempaa tietämystä kootakseen ja tulkitakseen aistien rekisteröimän ärsykkeen (Matlin 2002) Aistimus on havainnon esiaste Ihminen havaitsee kokonaisvaltaisesti Havaintoihin vaikuttavat - tarkkaavaisuus ja muut kognitiiviset toiminnot, - emotionaaliset toiminnot (..) - sosiaaliset tekijät Ihminen ei havaitse kaikkia asioita tuotteessa ja suunnittelija ei voi nähdä tuotettaan kuten aloittelija sen näkee (Sinkkonen et al. 2002) 11

12 Näköhavainnon vääristyminen kortikaalisella tasolla Oliver Sacks: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi - Musiikinopettaja P. ei tunnistanut oppilaitaan ennen kuin he puhuivat - Hän taputteli paloposteja ja parkkimittareita luullen niitä lapsiksi - Diabetes-diagnoosin myötä kävi silmälääkärillä: terveet silmät, hyvä näkö - Kiusallisia tilanteita, ahdistuneisuutta - Neurologin tarkastuksesta lähtiessään etsi kädellään hattuaan, kurkotti ja tarttui vaimoaan päästä ja yritti ottaa sitä. Hän luuli vaimoaan hatuksi! (marker) - Kuvista hän tunnisti Churchillin (sikaari), Einsteinin (viikset) jne. mutta ei ilmeitä, tunteita eikä JUURIKAAN sukulaisiaan, ystäviään - Ei tunnistanut hansikasta, ruusua Syynä joko vaikea-asteinen tumor tai etenevä rappeuma aivojen visuaalisella alueella 12 His responses here were very curious. His eyes would dart from one thing to another, pickung up tiny features, individual features, as he had done with my face. A striking brightness, a colour, a shape would arrest his attention and elicit comment - but in no case did he get the scene-as-a-whole. He failed to see the whole, seeing only details, which he spotted like blips on radar screen.

13 Bruno Rossion et al. A network of occipito-temporal face-sensitive areas besides the right middle fusiform gyrus is necessary for normal face processing. Brain, 2003, 126,

14 Kasvojen tunnistus -elin? 14

15 Helpompaa? Kasvojen tunnistaminen tapahtuu välittömästi: tuttuus, sinä 15

16 16

17 Optisia harhoja 17 Lisää:

18 Miten tieto valikoituu? Ihminen valikoi tietoa tehokkaasti Tiedon erottuvuus on olennaista Havainto on aina ihmisen oma tulkinta tapahtumasta Havaintojen kaavamaisuus vaikuttaa tiedon valikoitumiseen Gibsonin ekologisen havainnon teoria 18

19 Visuaalinen prosessointi - piirre- ja käsiteohjattu prosessointi Vaihe 1 rinnakkaisprosessointia esitietoisesti havaittavien piirteiden erottaminen: piirreohjautuvaa prosessointia Vaihe 2 peräkkäisprosessointia käsiteohjattua tarkkaavaisuus kohteessa symbolien sattumanvaraiset piirteet Kohteen tunnistaminen Spatiaalinen ympäristö tai tuotteen layout Visuaalisesti ohjattu liike Luonnollisen kielen hallinta Motoriikka 19 (Sinkkonen et al. 2002)

20 Hahmottaminen Ihmisen havaintojärjestelmä ryhmittelee yksittäiset ärsykkeet isommiksi kokonaisuuksiksi. Hahmolakeja:,... (harjoituksessa paneudutaan tarkemmin!) Havaitsijan odotukset ja kohteen tuttuus vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti kohde pystytään tunnistamaan ja luokittelemaan 20

21 Värit, kuulo- ja tuntoaisti Luennon tavoitteena perehtyä värien ominaisuuksiin ja visuaalisen ärsykkeen kokemukseen tutustua kuulo- ja tuntoaistimuksiin 21

22 Väri ja valo Kohteen väri määräytyy sen ominaisuuksista heijastaa tai lähettää tiettyjä aallonpituuksia. Kun sähkömagneettisen säteilyn aallonpituudet heijastuvat erilaisilta pinnoilta, on kyse subtraktiivisesta eli vähentävästä väristä 22

23 Ittenin väriympyrä 23

24 Värit Värisävy (hue) - kutsumme tätä yleensä väriksi Valoisuus (brightness) - mustan tai valkoisen määrä värissä Värikylläisyys (saturation) - kertoo kuinka voimakas ja puhdas väri on - kylläisyys on värin suhdetta valkoiseen, harmaaseen ja mustaan 24

25 Harmoniset värit Lähivärit - sijaitsevat vierekkäin väriympyrässä Vastavärit - sijaitsevat ympyrän vastakkaisilla puolilla Kontrastivärit - sijaitsevat komplementtivärin ympäriltä Kolmisointuvärit - väriympyrän keskelle piirretyn tasasivuisen kolmion kulmissa 25

26 Värin muodostus Summaava Vähentävä 26

27 RGB-järjestelmä CMYK -värit 27

28 Värien havaitseminen Värien havaitseminen on psykologis-fysiologinen tapahtuma - Väriin vaikuttaa sen paikka, koko ja muoto - Värien elämykselliseen kokemiseen vaikuttaa oppiminen - Värin havaitseminen on subjektiivinen kokemus Ihminen havaitsee värejä, joiden aallonpituus on nm Ihminen kykenee erottamaan tuhansia, jopa miljoonia eri värisävyjä toisistaan 28

29 Väriharhoja: Kontrastit 29

30 Väriharhoja: Jäljessä seuraava ilmiö 30

31 Väriharhoja: Jäljessä seuraava ilmiö 31

32 Väriharhoja: Kontrasti Kontrasti on ärsykkeen vastavaikutus, optinen havainto, joka syntyy eriväristen ja vahvuisten valoärsykkeiden vaikuttaessa samanaikaisesti tai peräkkäin samaan verkkokalvon kohtaan Simultaanikontrasti -- - Vaaleuskontrasti - Värikontrasti - Rajakontrasti Jäljessä seuraava kontrasti -- 32

33 Väriharhoja: Bezold-efekti 33

34 Värisokeus Yleensä synnynnäinen häiriö Esiintymistiheys: Lajit: - puna-vihersokeus (yleisin) - sini-keltasokeus (harvinainen) - täydellinen värisokeus (harvinainen) Voi jäädä huomaamatta, sillä esineiden värit opitaan sävyerojen perusteella 34

35 Esimerkkikuvia, miten värisokeat näkevät värit 35

36 Miten huomioida värisokeat käyttäjät Vältä ohjeissa viittauksia pelkkään väriin Monivärisille kuvakkeille vihjelaatikko tai teksti kuvan lisäksi Älä käytä punaista, vihreää, harmaata, ruskeaa ja sinipunaista toistensa vieressä Käytä voimakkaita kontrasteja Kaavakuviin ja graafeihin ei pelkästään värikoodausta Värisokea erottaa parhaiten sinisen, keltaisen, mustan ja valkoisen 36

37 Värien elämyksellinen kokeminen Värien merkitys on moninainen, esim. suojavärit, hälytysvärit, muotivärit Värien suosio liittyy kulttuurissa vallitseviin tekijöihin ja oppimiskokemuksiin Väreillä on symbolimerkityksensä Suunnittelussa sopivan värin käyttötapa riippuu siitä, mitä ollaan tekemässä ja kenelle tuote tehdään 37

38 Värien suunnittelussa on huomioitava, että Eri väriset elementit vaikuttavat toisiinsa Vaaleat, kirkkaat ja lämpimät värit näyttävät nousevan lähemmäksi katsojaa Voimakkaat värit, erityisesti vastavärit aiheuttavat väreilyä alueiden rajalla Vahvat värit aiheuttavat jälkikuvia 38

39 Värien käyttämisen säännöt Katseen keskuksessa sininen väri ei erotu hyvin Kooltaan pienet alueet näyttävät kadottavan kirkkauttaan ja värikylläisyyttään Huomioi ympäristön valoisuus suunnittelussa Kunnioita paikallista värikulttuuria Tekstissä koko sanan tulee olla saman värinen Käyttöliittymä on hyvä suunnitella alunperin mustavalkoisena! 39

40 Väriyhdistelmät Tausta Parhaat värit Huonoimmat värit White Black Red Green Blue Cyan Magenta Yellow Black, Blue Yellow, White Black Black, Red Red, White, Yellow Blue, Red Black, Blue Black, Blue, Red Cyan, Yellow Blue Blue, Magenta Cyan Black Green, White, Yellow Cyan, Green Cyan, White 40

41 Suositeltavat värikoodaukset Väri Käyttö Valkoinen/musta Perusvärit Punainen Keltainen Vihreä Vaaleansininen Sininen (normaali/tumma) Vaaleanpunainen Varoitukset, virheilmoitukset, stop Varoitukset, huomiota vaativa tieto Normaali, OK, Go, perusväri valkoisen ollessa liian kirkas Ei korostettu, ei kriittiseen dataan Kylmä lämpötila, vesi Toisen luokan varoitusväri 41

42 KUULO- JA TUNTOAISTEISTA 42

43 Ääni ja kuuloaisti 43

44 Ääni ja aistiminen Kuva:Kuulonhuoltoliitto 44

45 Ääni ja kuuloaisti Ääni välittää informaatiota, jota kuva ei pysty välittämään Ääni tiedostetaan aivojen ohimolohkon kuulokeskuksessa Äänen tulkintaan vaikuttavat aikaisemmat kokemukset, tunnetilat ja motiivit sekä sosiaaliset tekijät Kuuloaisti on ääniä erotteleva Äänten voimakkuus ja sävelkorkeus vaihtelevat 45

46 Korvan rakenne 46

47 Kuulon kannalta olennaista Kuulovammaisten määrä Suomessa arviolta Sorri, Martti (2000) Kuulovikojen tyypit, etiologia ja esiintyvyys Kuulokojeesta apua n. 85%:lle 75-vuotiaista jopa 2/3 on kuulovaikeuksia määrä kasvaa voimakkaasti väestön ikärakenteen muuttuessa! Kuulokojetta käyttävä EI ole normaalikuuloinen Stereokuulon vaikeudet: paikantaminen Puheen erottelun vaikeudet varsinkin hälyssä Ei olennaista ääni-informaatiota yli 4kHz:n 47 Kuva: keela84/ flickr.com

48 Kosketus- eli tuntoaisti Tuntoaisti ei ole yksittäinen aisti, vaan esim. iholta voidaan aistia kipua, kylmää, lämmintä, painetta ja kosketusta Vähän käytetty hyväksi tuotteen ja ihmisen vuorovaikutuksessa Välittää paljon tiedostamatonta informaatiota 48

49 Multimodaalisuudesta: Kuulevat silmät, näkevät korvat McGurk efekti (1976) 49

50 Audiovisuaaliseen havaitsemiseen vaikuttavat Tehtävä, Sisältö Konteksti A + V = AV Kumpi modaliteetti on tärkeämpi? - Seurattaessa TV ohjelmaa - Seurattaessa puhetta 50

51 YHTEENVETO Väriteoriaa, värisokeutta, värit käyttöliittymässä Kuulo- ja tuntoaisti Multimodaalisuus 51