YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

Transkriptio

1 YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy

2 AIVOJEN KEHITYS

3 MISSÄ OLLAAN MENOSSA? Ihmisille on kehittymässä "digitaaliset aivot", jotka kykenevät enää selailuun Useat tutkijat ovat huolissaan nettiselailun vaikutuksista ihmisen lukukykyyn

4 MIHIN OLLAAN MENOSSA? Samalla kun ihmisaivot kehittyvät käsittelemään verkon tietotulvaa, ihmiset menettävät kykynsä syvälliseen lukemiseen Erilaiset lukemisen tavat kilpailevat aivoissamme Tutkijat pelkäävät jopa, että selailuun tottuneet "digitaaliset aivot" ovat syrjäyttämässä perinteisen syvän lukemisen, joka on kehittynyt vuosituhansien aikana

5 MIHIN OLLAAN MENOSSA? Kaikki tieto on oltava jaettavissa ja löydettävissä mahdollisimman nopeasti Aivoissa tämä tarkoittaa sitä, että dopamiini saa aivot käymään nopeammin ja vaatimaan nopeaa tyydytyksen tunnetta Dopamiinin toiminta voi myös olla syy siihen, miksi aivomme jatkuvasti haluavat lisää informaatiota käytettäväksi nopeammin

6 TAKAISIN PERUSASIOIHIN

7 AIVOJEN KEHITYS Aivokuoren kehitys etenee pääosin hierarkkisesti 1) primaarit motoriset ja sensoriset alueet 2) sekundaariset motoriset ja sensoriset alueet 3) assosiaatioalueet mukaan lukien etuotsalohko (Stuss, 1992)

8 AIVOJEN KEHITYS Harmaan aineen volyymi kasvaa 4-12 vuoteen saakka, samalla synapsien suhteellinen määrä vähenee Valkean aineen volyymi kasvaa koko lapsuuden ajan murrosikään ja varhaiseen aikuisikään saakka myelinisaatio etuotsalohkon alueita ja muita kortikaalisia alueita yhdistävissä aksoneissa tämä yhteydessä erityisesti tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen kehitykseen (Fuster, 2002)

9 AVOJEN KEHITYSAIKATAULU Aivojen kehityksessä on erotettavissa selviä kehityspyrähdyksiä 3-10 kk 2-4 v 6-8 v v v Aivojen volyymi kasvaa 5-10 % jokaisen kehityskauden aikana (Epstein, 1974, 1986)

10 AIVOPUOLISKOJEN TYÖNJAKO

11 AIVOT JA VISUAALINEN HAHMOTTAMINEN

12 VISUAALINEN TIEDONKÄSITTELY

13 VISUAALINEN TIEDONKÄSITTELY Valtava massa aivokuoren pinta-alasta osallistuu visuaalisen tiedon käsittelyyn Keskeistä sisäinen kommunikaatio ja kahdensuuntaiset yhteydet Tarkkavaisuus ja toiminnanohjaus ohjaavat havaintoa ja säilömuistin sisällöt tulkintaa Intentionaalinen näkeminen Merkitysten hahmottaminen

14 VISUAALISTEN TAITOJEN HIERARKIA VISUAALINEN PÄÄTTEY VISUAALINEN MUISTI KUVION TUNNISTAMINEN ETSINTÄ, SKANNAUS ATTENTIO SILMÄNLIIKKEET, NÄKÖKENTAT, NÄÖNTARKKUUS Kompleksisuus lisääntyy

15 VISUAALISEN PROSESSOINNIN NEUROLOGINEN JAOTTELU Aivoissa erilaiseen prosessointiin erikoistuneita alueita ja hermoverkkoja ja toiminnallisia rakenteita Näiden häiriintyminen ja kehitys ainakin osittain toisistaan riippumatonta Tunnetuin teoria Sohlberg ja Mateer Primaari aivokuori Sekundaariset aivokuoret Prosessoinnin organisaatio

16 MEDIA JA AIVOT Yksi suurimmista hahmotusjärjestelmään vaikuttavista tekijöistä on media ja erityisesti liikkuva kuva

17 MEDIA JA AIVOT Uuden tutkimuksen mukaan älypuhelinten, läppäreiden ja muiden medialaitteiden yhtäaikainen käyttö voi muuttaa aivojen rakennetta Tutkijat havaitsivat, että ihmisillä, jotka käyttävät useita median muotoja samanaikaisesti, on alhaisempi harmaan aineen tiheys tietyllä aivojen alueella kuin niillä ihmisillä, jotka käyttävät vain yhtä medialaitetta silloin tällöin

18 MEDIA JA AIVOT Tutkijat löysivät eroja harmaan aineen tiheydessä aivojen etummaisessa pihtipoimussa, jolla on merkittävä rooli useissa ajatusprosesseissa ja tunteiden hallinnassa Median monikäytöstä on tulossa yleisempää ihmisten elämässä, ja sen vaikutuksista kognitioon ja sosiaalis-emotionaaliseen hyvinvointiin ollaan kasvavassa määrin huolissaan

19 MUNA VAI KANA? Yksilöt, joiden harmaan aineen tiheys on alhaisempi, ovat taipuvaisempia median monikäyttöön heikomman sosioemotionaalisen säätelyn takia Tai runsas median monikäyttö voi johtaa aivojen rakenteellisiin muutoksiin

20 EI-KIELELLINEN KOMMUNIKAATIO Kommunikaation tärkein sanoma!

21 EI-KIELELLINEN KOMMUNIKAATIO MUUTOKSESSA Ihminen on kehittynyt kommunikoimaan toisten ihmisten kanssa henkilökohtaisesti Viestintätutkijoiden mukaan tämä sanaton viestintä pitää sisällään 80% niistä merkityksistä, joita viestinnässä vaihdetaan

22 EI-KIELELLINEN KOMMUNIKAATIO MUUTOKSESSA Vaikka sosiaalisessa mediassa kommunikointi saattaa tuntua helpolta, se oikeasti rasittaa aivoja enemmän kuin kasvokkain kommunikointi Sosiaalisessa mediassa ei ole mahdollista lukea toisen ilmeitä, eleitä ja painatuksia, kuten henkilökohtaisessa keskustelussa, mikä myös vaikeuttaa kommunikointia

23 KIITOS! Lisää: Ilmestymässä Ymmärrämmekö näkemäämme visuaalisen hahmottamisen salat ja vaikeudet NMI:n julkaisuja-kummisarja