Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit"

Transkriptio

1 Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita, jotka ovat erikoistuneet havaitsemaan ulkoisen energian muutoksia. Ne aistivat eri energian muutoksia tai saman energian muutoksia eri nopeudella ja voimakkuudella. Tehtävänä on informoida keskushermostoa välittömästä ruumiinläheisestä ympäristöstä. Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit välittävät tiedon energiatilan muuttumisen Intensiteetistä. aistimuksen kynnysarvo vaihtelee suuresti eri tekijöiden seurauksena, koodataan aktiopotentiaali frekvanssiksi. Kestosta aistimus vähenee sen kestäessä pitkään = adaptaatio. Iholla on runsaasti eri nopeuksilla adaptoituvia ja eri nopeuksilla reagoivia reseptoreita. Paikasta mm. kahden pisteen erottelukyky riippuu reseptoreiden tiheydestä. Modaliteetista (luonteesta) eri fysikaalisille energioille omat reseptorit. Reseptorit yleensä jossakin määrin energiaspesifisiä Ihon aistisolut Aistinsolut voidaan jakaa modaliteettinsa mukaan Mekanoreseptorit; Meissnerin keränen (corpuscle), Pacinin keränen, Merkelin keränen, Ruffinin keränen, Karvasolujen follikkelien reseptorit Termoreseptorit Kylmäreseptorit ja lämpöreseptorit Kipureseptorit Nopeat ja hitaat Ihon aistinsolut Meissnerin keränen (corpuscle) nopea adaptaatio, aistii nopeita muutoksia, painekontrasteja. Pieni reseptiivinen alue 2-4mm, hyvä resoluutio Herkkä matalataajuiselle ihon paineen vaihtelulle Pacinin keränen Nopea adaptaatio, aistii nopeita paineen vaihteluita, laaja reseptiivinen kenttä point to point diskriminaatio huono) herkkä korkeataajuiselle paineen vaihteluille Merkelin keränen hidas adaptaatio, aistii kauan kestäviä paineen muutoksia, pieni reseptiivinen alue hyvä kahden pisteen erottelukyky. Ruffinin keränen hidas adaptaatio, aistii kauan kestäviä paineen muutoksia/ ihon venytys, suuri reseptiivinen alue, huono erottelukyky. Karvasolujen follikkelien reseptorit sijaitsevat karvasolujen juuressa vain alueilla jossa karvoitusta. Kahden pisteen erottelukyky vaihtelee ihoalueittain. Eri resepptorien aksonien paksuudet ja täten nopeudet vaihtelevat. Ihon lämpöreseptorit Kylmäreseptorit aktivoituvat ihon kylmetessä normaali lämpötilastaan, aktivoituminen ja myöhemmin aktiopotentiaalifrekvenssi on riippuvainen progressiivisesta lämpötilan laskun suuruudesta. Lämpötilan nousua aistivat reseptorit aktivoituvat samoin progressiivisesti asteeseen, ts aktiopotentiaalifrekvenssi nousee. Kipureseptorit Nopeita ja hitaita; transduktio toimii alimodaliteetin mukaan. Osa aistimuksista solujen erittämien aineiden, esim. bradykiniinin, histamiinin, 5-HT:n aktivoimia Ihotuntoaistin reseptiiviset kentät Ihoärsykkeen paikallistaminen Eri ihoalueilla on eri määrät reseptoreita Eri kokoiset reseptiiviset kentät Tuntoaistin resoluutio (kahden pisteen erottelukyky) määräytyy reseptiivisten kenttien koon ja määrän mukaan Lateraali inhibiitio auttaa ihon tuntoaistia paikallistamaan ärsykkeen Reseptiivisen kentän stimulaatio inhiboi viereisen kentän aktiivisuutta Lisää stimuluksen suuruutta suhteessa viereisiin reseptiivisiin kenttiin Kontrasti korostuu B 1

2 Ihontunnon resoluutio Ihotunnon resoluutio on korkeimmillaan sormenpäissä ja kielessä Huonoimmillaan reisissä, selässä ja vatsassa Kahden pisteen erotuskyky vaihtelee välillä 2 mm- 6,5 cm Ihotunto: liikkeen havaitseminen Ihossa on reseptiivisiä kenttiä, jotka ovat erikoistuneet liikkeen ja sen suunnan havaitsemiseen Lämpöaisti Lämpöä aistivat erikoistuneet reseptorit Kylmä-reseptorit Ohuita myelinisoituneita hermoja (~20 m/s) Pääsiassa Aδ-tyypin neuronit Maksimiaktiviteetti C Kuumareseptorit Myelinisoimattomia hermoja (~0.4-2 m/s) Pääasiassa C-tyypin neuronit Maksimiaktiviteetti >40 C Vaurioittavan kylmään tai kuumaan reagoivat kipureseptorit Kylmäreseptoreita n. 3-10x tiheämmässä kuin lämpöreseptoreita Kylmäreseptoreita huulissa /cm 2, sormenpäissä 3-5 /cm 2 ja vain alle 1/ cm 2 vatsan ja selän alueella Lämpöreseptorit adaptoituvat nopeasti Vaikuttaa tuntemukseen nouseva/laskeva Spatiaalinen summaatio Vaikka reseptorien tiheys on pieni, nopeat suurelle kehon alueelle kohdistuva pienikin lämpötilan muutos (jopa 0.01 C) voidaan havaita Lämpöreseptorien aktivaatio Kylmäherkät neuronit aktivoituvat ainoastaan lämpötilan laskulla, kuumaherkät nousulla Kumpikaan tyyppi ei ole herkkä mekaaniselle stimulukselle Ihon normaalista lämpötilasta 33 C kuumemmassa lämpöherkät neuronit aktivoituvat progressiivisesti Normaalilämpötilassa kummatkin tyypit ovat aktivoituneena tuntemuksena neutraali Yli 45 C kipureseptorit Kuinka lämpötilaa aistitaan? Lämpötransduktion mekanismeista on esitetty erilaisia arvailuja Esim. aistiminen perustuu reseptorisolujen metabolian hidastumiseen (kylmä) tai kiihtymiseen (lämmin) Voi olla osittain totta (Na/K-pumppu) 1990-luvun puolenvälin jälkeen mitattiin neuroneista ensimmäiset ionivirrat, jotka aktivoituivat spesifisesti lämpötilan muutoksella 1997 kloonattiin ensimmäinen varsinainen termoionikanava Kapsaisiini-reseptori (kationikanava), aktivoituu korkeissa lämpötiloissa (kipureseptoreissa) sekä kapsaisiinilla Sittemmin on kuvattu useita Termokanavia TRP-kanavaperhe, TermoTRP-kanavat Termo-sensorit Kuuma-kanavat Osa kapaisiinilla akt. Inhiboituu mm. Rutenium puna Kylmä-kanavat Osa mentolilla akt. Inhiboituu mm. Rutenium puna Myös muita ehdotettu Mm. Na/K-ATPaasi lämpötila laskee akt. depol. aistimus 2

3 Termo-kanavien lämpötilaherkkyys Kipuaisti Kipuaisti on varoittaa kudos- ja soluvaurioista Erilaisia jakoja Kipu Somaattinen Pinnallinen Syväkipu Sisäelin Suurin osa termotrp-kanavista aktivoituu kuumassa (1-4), joista osa kipureseptoreissa (trpv1 ja 2) Vain Trpm8 varsinainen kylmä-sensitiivinen kanava Trpv1 (polttava) ja Anktm1 (jäätävä) esiintyy yhdessä erään tyypin kipusoluissa sama solu voi reagoida sekä kipua tuottavalle kuumalle että kylmälle (polymodal receptor) Nopea -mekaaninen stim. Iho -pisto -nipistys jne. Hidas -pitkäaikainen mek tai kemiallinen stim. Sidekudos, luut, jänteet lihakset Sappi-ja munuaiskivet, infarkti, vatsahaava Kipureseptorit Kaikki kipureseptorit ovat vapaita hermopäätteitä Iholla tiheässä Valtimoiden seinämissä, jänteissä yms. syvemmissä kudoksissa tiheys pienempi 3 eri tyyppiä stimuluksia Mekaaninen Pisto, nipistys Kemiallinen Vaurioituneesta kudoksesta: Bradykiniini,serotoniini, histamiini, kalium, protonit, proteolyyttiset entsyymit + tulehdustekijät kuten prostaglandiinit (herkistävät) Termaalinen Lämpötilan nousetessa yli + 45 C kipureseptorit aktivoituvat Kipureseptorit eivät adaptoidu, vaan joissain tapauksissa ne herkistyvät hyperalgesia Lämpöherkkä kipureseptori Lämpötilan noustessa >43 C kudostuhoja alkaa tapahtua (proteiinit denaturoituvat) Samassa lämpötilassa aktivoituvat myös lämpöherkät kipureseptorit Sensorina solussa on lämpöherkkä ionikanava Ionikanavaa herkistää mm. asidoosi, PKC fosforylointi, bradykiniini, prostaglandiini hyperalgesia Kipuhermotyypit Vapaat hermopäätteet ovat kytkeytyneet 2 eri tyypin hermoihin kaksi eri rataa kipureseptoreista CNS Aδ-hermot Nopea kipu mekaanisesti tai termaalisesti Myelinisoituneita, nopea johtuminen; 6-30 m/s Neospinotalaminen rata: Aδ-hermot 2- asteen interneuroni selkäytimen lamina marginalis talamus somatosensorinen aivokuori C-hermot Hidas kipu (krooninen), kemiallinen tai pitkäkestoinen mekaaninen/termaalinen Ei myeliinituppea, hidas johtuminen ;0,5-2 m/s Paleospinotalaminen rata: C-hermot 2- asteen interneuroni selkäytimen substantia gelanosa osa hermoista talamuksen kautta somatosensorinen aivokuori, loput mm. ydinjatkokseen, aivosiltaan ja keskiaivoihin (aivorungon aivoverkko; uni) Aivojen alemmat osatkin osallistuvat kivun tiedostamiseen koe-eläimillä Kivun paikantaminen Nopea kipu on helpompi paikantaa tietylle alueelle, kuin hidas, jatkuva kipu Samalta ihoalueelta tuleva tuntoaistimus helpottaa nopean kivun paikallistamista Ilman tuntoaistimusta kiputuntemuksen paikallinen resoluutio on heikko ~10 cm Paleospinaalinen rata suuri konvergenssi huono resoluutio Kroonisen kivun paikallistaminen vaikeaa 3

4 Heijastekipu Joissain tapauksissa henkilö tuntee kivun paikassa, joka voi olla kaukanakin kivun varsinaisesta lähteestä heijastunut kipu Mekanismi: Samat spinotalamiset neuronit (selkäytimessä) muodostavat synapseja eri paikoista tulevien sensoristen neuronien kanssa. Stimulus mielletään tulevaksi alueelta, jolta tulee useimmiten kyseisen interneuronin ärsytys. A B C Porttisolu-teoria Useilla eri kipuradan tasoilla inhibitooriset neuronit vaikuttavat kipuradan aktiivisuuteen Näitä inhibitorisia neuroneita kutsutaan portti-soluiksi Välittäjä aineina opiaatit; enkefaliini, dynorfiini, β-endorfiini (synt. Morfiini) Toiminta; A) kun kipureseptorista ei tule ärsytystä inhibitoorinen neuroni on toonisesti aktiivinen B) kun kipureseptori aktivoituu, se myös inhiboi porttisolun voimakas aktiviteetti lähtevissä kipuradoissa C) saman alueen kosketusaistin aktivoituminen aktivoi porttisoluja vähentää kipuhermon ärsytystä Selkäytimen sensoriset radat Selkäytimen takajuoste Takajuosteen sensorinen rata Suurin osa sensorisesta informaatiosta Kosketus, värinä, paine, lihasten aistit Paksuja hermoja Selkäydin (dorsaali) ydinjatkos aivosilta keskiaivot talamus aivokuori Spinotalaminen rata Lämpötila, kipu, paine Ohuita hermoja (hidas) Selkäydin (lateraali) ydinjatkos aivosilta keskiaivot talamus aivokuori Somatosensorinen aivokuori Sensorisella aivokuorella kukin kehon alue on edustettu omina alueinaan Alueen edustus on sitä suurempi mitä enemmän alueelta kerätään aistiinformaatiota Kasvojen ja käsien alue 4

5 Kemialliset aistit Kielen makuaisti Haju ja maku Kemialliset aistit perustuvat molekyylien muodon tunnistukseen aistinsoluissa Reseptorit paikallisia; erilaistuneita aistinelimiä Makuaisti on paikallinen, vaatii reseptorien kosketusta maun lähteen kanssa Hajuaisti on kaukoaisti, hajun lähde voi olla kaukanakin Hajuaisti on herkkä, hajuaineet erotetaan hyvin pieninä pitoisuuksina Lähes koko kielen pinnan alueella on nystymäisiä rakenteita (maku tai kielinystyt, taste buds) Eri kokoisia eri alueella kieltä (filiform, fungiform, circumvallate) Makunystyissä sijaitsee makusilmut (taste pore), joissa aistinsolut Eri kielen alueilla herkkyyksiä tietyille mauille Makunystyn rakenne a. Makusilmu (leveys n. 30 µm) b. Makusilmu, jossa 2 reseptoria c. Valokuvia makusilmusta a. mm. bipolaarisoluja d. 3-D konstruktio makusilmusta e. Makureseptorin rakenne Mikä maistuu miltäkin? Aistimukset mausta liittyvät tietyn kemikaalin interaktioon makuaistinsolun kanssa Kehittyneet evoluutiossa erottelemaan syötäväksi kelpaava kelpaamattomasta tai jopa myrkyllisestä Makea Orgaanisia yhdisteitä erit. sokerit Suolainen Elektrolyytit, natrium, kalium Hapan Hapot, sitruunahappo yms. Kitkerä Pilaantuneissa ruuissa Kasvialkaloidit (monet myrkkyjä), nikotiini, kofeiini, kiniini, morfiini jne. Umami (japani; umai=herkullinen) Aminohapot lihassa Glutamiinihappo (arominvahventaja, natrium-glutamaatti) Vesi Makuaistinsolut Primaariset makureseptorit: Makea, hapan, suolainen, karvas Lisäksi reseptoreita umamille (liha) ja (vedelle) Umami; (Miellyttävä) maku, joka on tyypillistä lihalle Reseptorit herkkiä aminohapoille, erityisesti glutamaatille, pienille peptideille Vesi; Tutkimukset ovat osoittaneet, että on olemassa vesireseptoreita erityisesti kurkunpäässä Maistamisherkkyydessa suuria yksilollisiä eroja, joista osa perittyjä (preferenssit opittuja) Makureseptorien määrä vähenee iän myötä Makureseptorin elinikä on lyhyt n. 10 päivää Kuinka eri maut aistitaan Suolainen ja hapan (+karvas) Suorat kanavavaikutukset Makea, karvas ja umami Reseptorit; camp, cgmp, IP 3 5

6 Ionikanavat makuaistinsoluissa Suolaisen ja happaman maistaminen Aistiminen ionikanavilla Ioni suoraan läpi kanavasta (virta) Makumolekyyli moduloi ionikanavaa Myös muut ionit kuin Na (suola) ja H (hapan) Myös muut kuin ionit (esim. kiniini) Solun sisäiset tekijät moduloivat Suolaisuus Reseptoreissa natrium kanavia (amiloriidisensitiivinen) Suurehko vuotovirta Ulkopuolen [Na + ] i nousee depolarisoiva virta kasvaa transmitterin eritys sensorisen neuronin aktivaatio Happamuus K + kanava, joka inhiboituu protoneilla Kalium virta normaalisti hyperpolarisoi solua kanava kiinni depolarisaatio transmitterin eritys sensorisen neuronin aktivaatio Makutransduktio Karvas Reseptori G-prot PLC IP 3 kalsiumin vapautuminen ER:stä eksosytoosi postsynaptinen potentiaali AP Makutransduktio Makea Reseptori G-proteiini adenylaattisyklaasi camp PKA kaliumkanava inhibiitio depolarisaatio jännite-aktivoituva kalsium kanava solun sisäinen kalsiumkonsentraatio nousee eksosytoosi postsynaptinen eksitaatio Makutransduktio Umami Makureseptorit Glutamaatti sitoutuu spesifiseen reseptoriinsa mglur4 G-proteiini aktivaatio (ei tiedetä mikä) PDE aktivaatio camp alas mikä on kohde? 6

7 Eri osista kieltä lähtee vieviä hermoja Craniaalihermot VII, IX ja X Kukin hermottaa eri tyypin makunystyalueita Talamuksen aivokuorelle Gustatorinen aivokuori sijaitsee lähellä kielen somaatis-sensorista aivokuorta (tunto) Makuaisti adaptoituu nopeasti Reseptorien adaptaatio selittää tästä vain pienen osan CNS adaptoituu? Tässä suhteessa eroaa useimmista muista aisteista joilla adaptaatio tapahtuu reseptoreissa Makuaistin hermoradat The 2004 Nobel Prize in Physiology or Medicine Press Release: 4 October 2004 The Nobel Assembly at Karolinska Institutet has today decided to award The Nobel Prize in Physiology or Medicine for 2004 jointly to Richard Axel and Linda B. Buck for their discoveries of "odorant receptors and the organization of the olfactory system Löysivät hajureseptoreita koodaavan geeniperheen Löysivät feromonireseptoreita koodaavan geeniperheen Hajuaisti Erottaa tuhansia (~10000) eri tuoksuja Nisäkkäiden genomissa ~1000 eri reseptoriproteiinigeeniä ~1000 erilaista reseptoria N. 3% kaikista geeneistä Teoriassa miljardeja erilaisia tuoksuja Ihmisellä suuri osa pseudogeenejä CNS tulkitsee eri hajut perustuen eri reseptorityyppien suhteellisiin aktivoitumisiin Reseptorien kierto nopeaa, vähenee iän myötä Perinteisesti ainakin 7 eri perustuoksua Kamferi, Myski, Kukkais, Piparminttu, Eetteri, Pistävä, Mädäntynyt (pilaantunut) Haistaminen Nenäontelossa hajuaineet kosketuksessa hajuepiteelin kanssa Hajuepiteelissä reseptorisolujen karvoja (20-30, suuri pinta-ala) Hajuaineet sitoutuvat reseptoreihin spesifiset reseptorit aktivoituvat Glomerulus, kunkin reseptorityypin aksonit omat aksonit Haistamisen anatomiaa Hajutransduktio Hengitysilman mukana nenäonteloon tulevat hajuaineet joutuvat kosketuksiin hajuepiteelin kanssa Hajuepiteelissä; reseptorisolut, tukisolut, tyvisolut ja liman (uusiutuu nopeasti, Bowmannin rauhaset) peittämät reseptoreiden värekarvat Reseptorisolujen aksonit seulaluun läpi synapsit hajukäämin (olfactory bulb) sensoristen neuronien kanssa Inhibiitio Stimulaatio Sitoutuminen spesifiseen reseptoriin hajutransduktio Adenylaattisyklaasi camp Kationikanava Adaptaatio Kalsium kationikanavan herkkyys + camp hajoitus PKA, ORK Reseptorin fosforylaatio 7

8 Hajuaistinsolun sähköiset vasteet Molekyylin sitoutuminen reseptori (AC ym. ) kationikanava depolarisaatio (generaattoripotentiaali) AP Kuinka hajut koodataan Nykyinen teoria tai malli haistamisesta Hajuaineilla 2 ominaisuutta Kuvattu tässä muoto/väri Reseptorit ovat spesialisoituneet havaitsemaan tietyn muodon ja värin Jompikumpi aiheuttaa osittaisen vasteen Kumpikin ominaisuus tarvitaan täyteen aktivaatioon Hajuaistiradat Hajuhermo on ainoa perifeerinen hermo, joka liittyy suoraan isoihin aivoihin Hajuhermo hajuaivokuorelle Otsalohkon alaosassa Suoraan yhteydessä limbiseen järjästelmään Talamuksen kautta frontaalikorteksille Feromonit Molekyylejä, joita saman lajin yksilöt ovat tuottaneet ja vapauttaneet Kertoo jotain lähettäjästä Saa aikaan reaktion vastaanottajassa Vomeronasaalielin Eläimillä erilaistunut elin feromonien aistimiseen Ihmisellä sikiökaudella selvä VHO Kehityksen aikana pienenee/häviää? Samaan paikkaan nenäontelossa jää rakenteita (VHO) Reseptorit VNO:ssa (eläimet) ekspressoidaan sille spesifisiä (G-protreseptoreita) Ihmisellä kaikki paitsi yksi VNO reseptoreiden geeneistä ovat ns. pseudogeenejä (toimimattomia kopioita) Löytyi 11:sta eri etnistä taustaa olevalta ihmiseltä Mitä ja missä tämän geenin tuottama proteiini ihmisellä tekee? Lateraalinen inhibiitio Reseptiiviset kentät 8

9 Ihon tuntoaisti Kipu Lämpöaisti Silmän osat Valon transduktio Värinäkö 9

10 Valon transduktio Gangliosolujen toiminta Näköradat Ääni ja korvan osat Simpukan rakenne/toiminta Äänen korkeuden aistiminen 10

11 Karvasolun toiminta Tasapainoelin Kulmakiihtyvyyden aistiminen Tasapaino/Painovoima Haju Hajureseptorit Fig. 2. Phylogenetic tree of sequence relationships among ORs. This tree compares the 339 members of the human OR family, 23 rodent ORs of known function, and 28 fish ORs. Green branches represent fish ORs, and red branches represent human and rodent ORs with known odorant specificities. 11

12 Maku Eri maut Makutransduktio Aivojen sensorinen kartta 12

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Aistifysiologia I. (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita. Reseptorit, aistimus ja modaliteetti

Aistifysiologia I. (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita. Reseptorit, aistimus ja modaliteetti Aistifysiologia I (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita Aistisolut l. reseptorit muuntavat ympäristön energiaa (ärsyke l. stimulus) sähköisiksi muutoksiksi = transduktio Elektromagneettinen energia

Lisätiedot

kivunhoito.info Kipuanalyysi

kivunhoito.info Kipuanalyysi Kipuanalyysi Hoito Kipuanalyysi Fysiologia & Psykologia Kivunhoito.info: Kipuanalyysi 5:1 Kiputila kipuanalyysi selvittely oireenmukainen kivunhoito kasvaimen hoito sytostaatit kirurgia sädehoito kivunlievitys

Lisätiedot

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun

HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun HETKESSÄ NOTKEEKS? Opas tanssijan itsenäiseen fasciaharjoitteluun Ida Fredriksson Tuukka Kari Joonas Ryhänen Petri Sirviö Savonia AMK, fysioterapian koulutusohjelma Mitä fasciat ovat? Sidekudosrakenteista/tiukasti/tiheästi

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

800 Hz Hz Hz

800 Hz Hz Hz 800 Hz korvaan tulevat ilmanpaineen vaihtelut taajuus 1 Hz = 1 heilahdus sekunnissa pianon keski C: 261 Hz puhe 1000-3000 Hz kuuloalue 20-20000 Hz amplitudi, db voimakkuus (loudness) rakenne siniääni monesta

Lisätiedot

Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS

Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS Aki Puska Opinnäytetyö Kevät 2013 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista.

KEMIA. Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. KEMIA Kemia on tiede joka tutkii aineen koostumuksia, ominaisuuksia ja muuttumista. Kemian työturvallisuudesta -Kemian tunneilla tutustutaan aineiden ominaisuuksiin Jotkin aineet syttyvät palamaan reagoidessaan

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa

LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,

Lisätiedot

Kuulohavainto ympäristössä

Kuulohavainto ympäristössä Weber-Fechner Kivun gate control fys _ muutos hav _ muutos k fys _ taso Jos tyypillisessä sisätilavalaistuksessa (noin 100 cd/m2), voi havaita seinällä valotäplän, jonka kirkkaus on 101 cd/m2). Kuinka

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

AAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus

AAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus AAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus Laura Helenius Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen

Lisätiedot

Havaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen

Havaintopsykologia I. Havaintopsykologia: Miksi ja miten? Markku Kilpeläinen. Markku Kilpeläinen Kurssilla painotetaan hieman eri asioita kuin kirjassa. Tentissä painotukset vastaavat suunnilleen luentojen painotuksia. Tentissä menestyy hyvin luentojen perusteella ja lukemalla kirjasta asiat, joita

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 6. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 6 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 6 Kontrastiherkkyys Muodon havaitseminen 2 Campbell-Robson-kuva Vaakasuunta = juovaston frekvenssi Pystysuunta = juovaston kontrasti

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen

Lisätiedot

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon Ihminen käyttäjänä 2006-07 Ärsykkeestä havaintoon Luennon tavoitteena on tutustua näköaistimukseen visuaaliseen piirre- ja käsiteohjattuun havaitsemiseen 1 1. Essee http://www.cs.tut.fi/ihte/ Deadline:

Lisätiedot

AKUPAINANTA HIERONTA

AKUPAINANTA HIERONTA AKUPAINANTA HIERONTA Johdanto Biodrogan akupainanta hieronta on vaikutukseltaan energisoiva ja virkistävä. Hieronta tukee Chin virtausta. Chi (tai Qi) on perinteisessä Kiinalaisessa kulttuurissa esiintyvä

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON

AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset

Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä Koiran hermostollinen kehitys Koira on hitaasti kehittyvä eläinlaji syntyy avuttomana riippuvainen emon antamasta

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:

Lisätiedot

Kondensaatio ja hydrolyysi

Kondensaatio ja hydrolyysi Kondensaatio ja hydrolyysi REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Määritelmä, kondensaatioreaktio: Kondensaatioreaktiossa molekyylit liittyvät yhteen muodostaen uuden funktionaalisen ryhmän ja samalla molekyylien väliltä

Lisätiedot

COLAJUOMAN HAPPAMUUS

COLAJUOMAN HAPPAMUUS COLAJUOMAN HAPPAMUUS KOHDERYHMÄ: Työ soveltuu lukion viidennelle kurssille KE5. KESTO: 90 min MOTIVAATIO: Juot paljon kolajuomia, miten ne vaikuttavat hampaisiisi? TAVOITE: Opiskelija pääsee titraamaan.

Lisätiedot

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder

Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder Level 2 Movement Efficiency for Neck and Shoulder ( Niskan ja olkanivelen koko liikerata ja hallittu liikkuvuus: pinnalliset stabiloivat lihakset ja pinnalliset mobilisoivat lihakset) MOVE WELL TO LIVE

Lisätiedot

Etunimi: Henkilötunnus:

Etunimi: Henkilötunnus: Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot

Vertailutesti selvitti parhaan suklaanmakuisen valmiin palautusjuoman

Vertailutesti selvitti parhaan suklaanmakuisen valmiin palautusjuoman FIN Home Tested» Vertailutestit» Vertailutesti selvitti parhaan suklaanmakuisen valmiin palautusjuoman Vertailutestit Objektiivinen käyttäjäkokemus ja suuri liikunnasta ja hyvinvoinnista kiinnostunut testaajaryhmä

Lisätiedot

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto

IMMUUNIPUUTOKSET. Olli Vainio Turun yliopisto IMMUUNIPUUTOKSET Olli Vainio Turun yliopisto 130204 IMMUNOLOGIA Oppi kehon puolustusmekanismeista infektiota vastaan Immuunijärjestelmä = kudokset, solut ja molekyylit, jotka muodostavat vastustuskyvyn

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Luettelo tunnusnumeroista 1801 (1) Huom. (2)

Luettelo tunnusnumeroista 1801 (1) Huom. (2) 3300 N:o 899 OSA III Lisäykset Lisäys VIII MÄÄRÄYKSET TUNNUSMERKINNÖISTÄ SEKÄ VAARALLISTEN AINEIDEN LUETTELO Säiliövaunujen, monisäiliövaunujen, irrotettavilla säiliöillä varustettujen vaunujen ja säiliökonttien,

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 3.9.2008 EP-PE_TC1-COD(2007)0121(PAR07) ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 3. syyskuuta 2008 Euroopan

Lisätiedot

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri

Fyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30

Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30 Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Lääkkeet muistisairauksissa

Lääkkeet muistisairauksissa Lääkkeet muistisairauksissa Muistihoitajat 27.4.2016 Vanheneminen muuttaa lääkkeiden farmakokinetiikkaa Lääkeaineen vaiheet elimistössä: Imeytyminen: syljen eritys vähenee, mahalaukun ph nousee, maha-suolikanavan

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Psyykkisten rakenteiden kehitys Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit?

ASEA. Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste. Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? ASEA Maailman ensimmäinen ja ainoa redoxsignalointimolekyyli valmiste Mitä ovat redoxsignalointimolekyylit? Kaikissa kehon soluissa on mitokondrioita, jotka ovat solujen voimanlähde. Mitokondriot erittävät

Lisätiedot

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi?

Johdantoa. Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Mitä on kemia? Johdantoa REAKTIOT JA ENERGIA, KE3 Kemia on elektronien liikkumista/siirtymistä. Miksi? Kaikissa kemiallisissa reaktioissa tapahtuu energian muutoksia, jotka liittyvät vanhojen sidosten

Lisätiedot

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I

Kaksi yleismittaria, tehomittari, mittausalusta 5, muistiinpanot ja oppikirjat. P = U x I Pynnönen 1/3 SÄHKÖTEKNIIKKA Kurssi: Harjoitustyö : Tehon mittaaminen Pvm : Opiskelija: Tark. Arvio: Tavoite: Välineet: Harjoitustyön tehtyäsi osaat mitata ja arvioida vastukseen jäävän tehohäviön sähköisessä

Lisätiedot

VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET

VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET VATSAHAPPO JA NÄRÄSTYSLÄÄKKEET Johdanto Ihmisen maha on luonnostaan melko hapan. Mahaneste koostuu pääasiassa suolahaposta ja sen konsentraatio on noin 0,01 mol/l. Näin hapan ympäristö on tarpeen proteiinien

Lisätiedot

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka 2006 m@hyl.fi 1 Lämpötila Suure lämpötila kuvaa kappaleen/systeemin lämpimyyttä (huono ilmaisu). Ihmisen aisteilla on hankala tuntea lämpötilaa,

Lisätiedot

Esimerkki - Näkymätön kuu

Esimerkki - Näkymätön kuu Inversio-ongelmat Inversio = käänteinen, päinvastainen Inversio-ongelmilla tarkoitetaan (suoran) ongelman ratkaisua takaperin. Arkipäiväisiä inversio-ongelmia ovat mm. lääketieteellinen röntgentomografia

Lisätiedot

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen

Lääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä

Lisätiedot

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1

Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä

Lisätiedot

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 5: Termodynaamiset potentiaalit Maanantai 28.11. ja tiistai 29.11. Kotitentti Julkaistaan to 8.12., palautus viim. to 22.12.

Lisätiedot

VASTAUS 1: Yhdistä oikein

VASTAUS 1: Yhdistä oikein KPL3 VASTAUS 1: Yhdistä oikein a) haploidi - V) ihmisen sukusolu b) diploidi - IV) ihmisen somaattinen solu c) polyploidi - VI) 5n d) iturata - III) sukusolujen muodostama solulinja sukupolvesta toiseen

Lisätiedot

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria

Jonne Seppälä. Lectio praecursoria Jonne Seppälä Lectio praecursoria 22.5.2015 Structural Studies on Filamin Domain Interactions Rakennetutkimuksia filamiini-proteiinin domeenivuorovaikutuksilla Mitä solu- ja molekyylibioginen tutkimus

Lisätiedot

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut

Kertaus. Markku Kilpeläinen RESEPTIIVISET KENTÄT. Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä. Retinan ganglion ja LGN -solut Eräitä näköjärjestelmän reseptiivisen kentän tyyppejä Kertaus Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 17 Retinan ganglion ja LGN -solut Valostimulaatio lisää ON -

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy) Pesukemian perusteet Veden pesuominaisuudet 1. kostuttaa 2. liuottaa (dipoli) 3. laimentaa 4. liikkuva vesi tekee mekaanista työtä 5. kuljettaa kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm.

Lisätiedot

Restoratiivinen sairaala ympäristö

Restoratiivinen sairaala ympäristö Restoratiivinen sairaala ympäristö Marjut Nousiainen Sisustusarkkitehti SIO ja Kalustemuotoilija Restoratiivinen ympäristö= parantava ympäristö, eheyttävä ympäristö, elvyttävä ympäristö, terveellinen ympäristö,

Lisätiedot

2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn?

2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn? DC3-Fysiologia: Lopputentti Fysiologian lopputentti 18.12.2015 1. a) i) Selitä elektroneutraliteetti vapaassa tilassa olevassa nesteessä. Laske solunsisäinen natriumkonsentraatio varausneutraliteetin vallitessa,

Lisätiedot

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Markkinoiden helpoin ja käytännöllisin IP Kamera

Markkinoiden helpoin ja käytännöllisin IP Kamera No.1. Plug and Play IP Kamera Markkinoiden helpoin ja käytännöllisin IP Kamera Helppo Käyttäjän ei tarvitse tietää mitään verkkotekniikasta eikä tehdä mitään asetuksia tai porttiohjauksia reitittimeen.

Lisätiedot

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2

1. van der Waalsin tilanyhtälö: 2 V m RT. + b2. ja C = b2. Kun T = 273 K niin B = cm 3 /mol ja C = 1200 cm 6 mol 2 FYSIKAALINEN KEMIA KEMA22) Laskuharjoitus 2, 28..2009. van der Waalsin tilanyhtälö: p = RT V m b a Vm V 2 m pv m = RT V m b = RT = RT a ) V m RT a b/v m V m RT ) [ b/v m ) a V m RT Soveltamalla sarjakehitelmää

Lisätiedot

Karl Åkerman. Synapsit

Karl Åkerman. Synapsit Karl Åkerman Synapsit Synapsen Kahden hermosolun välinen kytkentä kohta hermopääte eli aksonin päätepiste yhdestä solusta kytkeytyy toiseen soluun Synapsi on tärkein yksikkö hermoston viestinnässä synapsit

Lisätiedot

Harjoitus 2. 10.9-14.9.2007. Nimi: Op.nro: Tavoite: Gradientin käsitteen sisäistäminen ja omaksuminen.

Harjoitus 2. 10.9-14.9.2007. Nimi: Op.nro: Tavoite: Gradientin käsitteen sisäistäminen ja omaksuminen. SMG-1300 Sähkömagneettiset kentät ja aallot I Harjoitus 2. 10.9-14.9.2007 Nimi: Op.nro: Tavoite: Gradientin käsitteen sisäistäminen ja omaksuminen. Tehtävä 1: Harjoitellaan ensinmäiseksi ymmärtämään lausekkeen

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet

GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet GRINDEX- IMUVAUNU Käyttöohjeet 1. Toiminta...2 2. Tarkistukset ennen käyttöä ja kokoaminen...2 3. Käyttö ja rajoitukset...2 4. Tekniset tiedot...3 5. Asennus...5 6. Huolto...5 7. Johtimet...6 8. Merkinnät

Lisätiedot

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi

Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Biokemian perusteet 26.9.2012: Hemoglobiini, Entsyymikatalyysi Dos. Tuomas Haltia Sirppisoluanemia, Hb-mutaatio Glu-6 Val Hemoglobiini allosteerinen hapen kuljettajaproteiini (ei ole entsyymi!) Allosteerinen

Lisätiedot

REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO

REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO REITTIANALYYSI MILA SPECIAL 1 SÖRNÄINEN, KATRI VALAN PUISTO 18.11.2014 RTM Antti Vainio SININEN ON LYHYEMPI AAVISTUKSEN, MUTTA KAITEEN YLI HYPPÄÄMINEN JA PORTAAT HIDASTAVAT TODELLA PALJON. HITAAMPI VAIHTOEHTO

Lisätiedot

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka

Neuropaattisen kivun diagnoosi. Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Neuropaattisen kivun diagnoosi Kipuseminaari 17.9.2012 Maija Haanpää Dosentti, neurologi Etera ja HYKS, Neurokirurgian klinikka Lääkärin strategia Hyvä potilas-lääkärisuhde Kiputyypin tunnistus Nosiseptiivinen

Lisätiedot

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme

Betonin ominaisuudet talvella. Pentti Lumme Betonin ominaisuudet talvella Talven tulo Talven vaikutuksia Matalat lämpötilat Vaikutukset työolosuhteisiin, rakenteisiin, materiaaleihin, työkoneiden toimintaan jne Suojapeitteet, suojarakennelmat, sääsuojat,

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Avaruus- eli stereoisomeria

Avaruus- eli stereoisomeria Avaruus- eli stereoisomeria KEMIAN MIKRO- MAAILMA, KE2 Kolme alalajia: 1) cis-trans-isomeria, 2) optinen isomeria ja 3) konformaatioisomeria, Puhtaiden stereoisomeerien valmistaminen ja erottaminen toisistaan

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I 2. Ilmakehän vaikutus havaintoihin Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Ilmakehän vaikutus havaintoihin Ilmakehän häiriöt (kuva: @www.en.wikipedia.org) Sää: pilvet, sumu, sade, turbulenssi,

Lisätiedot

BIOLOGIAN KYSYMYKSET

BIOLOGIAN KYSYMYKSET BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p

Lisätiedot

Aistisäätely kehittyy

Aistisäätely kehittyy Aistisäätely kehittyy Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Aistisäätely kehittyy Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tietolehtisen keskosvanhempien tueksi arkea

Lisätiedot