Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit"

Transkriptio

1 Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita, jotka ovat erikoistuneet havaitsemaan ulkoisen energian muutoksia. Ne aistivat eri energian muutoksia tai saman energian muutoksia eri nopeudella ja voimakkuudella. Tehtävänä on informoida keskushermostoa välittömästä ruumiinläheisestä ympäristöstä. Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit välittävät tiedon energiatilan muuttumisen Intensiteetistä. aistimuksen kynnysarvo vaihtelee suuresti eri tekijöiden seurauksena, koodataan aktiopotentiaali frekvanssiksi. Kestosta aistimus vähenee sen kestäessä pitkään = adaptaatio. Iholla on runsaasti eri nopeuksilla adaptoituvia ja eri nopeuksilla reagoivia reseptoreita. Paikasta mm. kahden pisteen erottelukyky riippuu reseptoreiden tiheydestä. Modaliteetista (luonteesta) eri fysikaalisille energioille omat reseptorit. Reseptorit yleensä jossakin määrin energiaspesifisiä Ihon aistisolut Aistinsolut voidaan jakaa modaliteettinsa mukaan Mekanoreseptorit; Meissnerin keränen (corpuscle), Pacinin keränen, Merkelin keränen, Ruffinin keränen, Karvasolujen follikkelien reseptorit Termoreseptorit Kylmäreseptorit ja lämpöreseptorit Kipureseptorit Nopeat ja hitaat Ihon aistinsolut Meissnerin keränen (corpuscle) nopea adaptaatio, aistii nopeita muutoksia, painekontrasteja. Pieni reseptiivinen alue 2-4mm, hyvä resoluutio Herkkä matalataajuiselle ihon paineen vaihtelulle Pacinin keränen Nopea adaptaatio, aistii nopeita paineen vaihteluita, laaja reseptiivinen kenttä point to point diskriminaatio huono) herkkä korkeataajuiselle paineen vaihteluille Merkelin keränen hidas adaptaatio, aistii kauan kestäviä paineen muutoksia, pieni reseptiivinen alue hyvä kahden pisteen erottelukyky. Ruffinin keränen hidas adaptaatio, aistii kauan kestäviä paineen muutoksia/ ihon venytys, suuri reseptiivinen alue, huono erottelukyky. Karvasolujen follikkelien reseptorit sijaitsevat karvasolujen juuressa vain alueilla jossa karvoitusta. Kahden pisteen erottelukyky vaihtelee ihoalueittain. Eri resepptorien aksonien paksuudet ja täten nopeudet vaihtelevat. Ihon lämpöreseptorit Kylmäreseptorit aktivoituvat ihon kylmetessä normaali lämpötilastaan, aktivoituminen ja myöhemmin aktiopotentiaalifrekvenssi on riippuvainen progressiivisesta lämpötilan laskun suuruudesta. Lämpötilan nousua aistivat reseptorit aktivoituvat samoin progressiivisesti asteeseen, ts aktiopotentiaalifrekvenssi nousee. Kipureseptorit Nopeita ja hitaita; transduktio toimii alimodaliteetin mukaan. Osa aistimuksista solujen erittämien aineiden, esim. bradykiniinin, histamiinin, 5-HT:n aktivoimia Ihotuntoaistin reseptiiviset kentät Ihoärsykkeen paikallistaminen Eri ihoalueilla on eri määrät reseptoreita Eri kokoiset reseptiiviset kentät Tuntoaistin resoluutio (kahden pisteen erottelukyky) määräytyy reseptiivisten kenttien koon ja määrän mukaan Lateraali inhibiitio auttaa ihon tuntoaistia paikallistamaan ärsykkeen Reseptiivisen kentän stimulaatio inhiboi viereisen kentän aktiivisuutta Lisää stimuluksen suuruutta suhteessa viereisiin reseptiivisiin kenttiin Kontrasti korostuu B 1

2 Ihontunnon resoluutio Ihotunnon resoluutio on korkeimmillaan sormenpäissä ja kielessä Huonoimmillaan reisissä, selässä ja vatsassa Kahden pisteen erotuskyky vaihtelee välillä 2 mm- 6,5 cm Ihotunto: liikkeen havaitseminen Ihossa on reseptiivisiä kenttiä, jotka ovat erikoistuneet liikkeen ja sen suunnan havaitsemiseen Lämpöaisti Lämpöä aistivat erikoistuneet reseptorit Kylmä-reseptorit Ohuita myelinisoituneita hermoja (~20 m/s) Pääsiassa Aδ-tyypin neuronit Maksimiaktiviteetti C Kuumareseptorit Myelinisoimattomia hermoja (~0.4-2 m/s) Pääasiassa C-tyypin neuronit Maksimiaktiviteetti >40 C Vaurioittavan kylmään tai kuumaan reagoivat kipureseptorit Kylmäreseptoreita n. 3-10x tiheämmässä kuin lämpöreseptoreita Kylmäreseptoreita huulissa /cm 2, sormenpäissä 3-5 /cm 2 ja vain alle 1/ cm 2 vatsan ja selän alueella Lämpöreseptorit adaptoituvat nopeasti Vaikuttaa tuntemukseen nouseva/laskeva Spatiaalinen summaatio Vaikka reseptorien tiheys on pieni, nopeat suurelle kehon alueelle kohdistuva pienikin lämpötilan muutos (jopa 0.01 C) voidaan havaita Lämpöreseptorien aktivaatio Kylmäherkät neuronit aktivoituvat ainoastaan lämpötilan laskulla, kuumaherkät nousulla Kumpikaan tyyppi ei ole herkkä mekaaniselle stimulukselle Ihon normaalista lämpötilasta 33 C kuumemmassa lämpöherkät neuronit aktivoituvat progressiivisesti Normaalilämpötilassa kummatkin tyypit ovat aktivoituneena tuntemuksena neutraali Yli 45 C kipureseptorit Kuinka lämpötilaa aistitaan? Lämpötransduktion mekanismeista on esitetty erilaisia arvailuja Esim. aistiminen perustuu reseptorisolujen metabolian hidastumiseen (kylmä) tai kiihtymiseen (lämmin) Voi olla osittain totta (Na/K-pumppu) 1990-luvun puolenvälin jälkeen mitattiin neuroneista ensimmäiset ionivirrat, jotka aktivoituivat spesifisesti lämpötilan muutoksella 1997 kloonattiin ensimmäinen varsinainen termoionikanava Kapsaisiini-reseptori (kationikanava), aktivoituu korkeissa lämpötiloissa (kipureseptoreissa) sekä kapsaisiinilla Sittemmin on kuvattu useita Termokanavia TRP-kanavaperhe, TermoTRP-kanavat Termo-sensorit Kuuma-kanavat Osa kapaisiinilla akt. Inhiboituu mm. Rutenium puna Kylmä-kanavat Osa mentolilla akt. Inhiboituu mm. Rutenium puna Myös muita ehdotettu Mm. Na/K-ATPaasi lämpötila laskee akt. depol. aistimus 2

3 Termo-kanavien lämpötilaherkkyys Kipuaisti Kipuaisti on varoittaa kudos- ja soluvaurioista Erilaisia jakoja Kipu Somaattinen Pinnallinen Syväkipu Sisäelin Suurin osa termotrp-kanavista aktivoituu kuumassa (1-4), joista osa kipureseptoreissa (trpv1 ja 2) Vain Trpm8 varsinainen kylmä-sensitiivinen kanava Trpv1 (polttava) ja Anktm1 (jäätävä) esiintyy yhdessä erään tyypin kipusoluissa sama solu voi reagoida sekä kipua tuottavalle kuumalle että kylmälle (polymodal receptor) Nopea -mekaaninen stim. Iho -pisto -nipistys jne. Hidas -pitkäaikainen mek tai kemiallinen stim. Sidekudos, luut, jänteet lihakset Sappi-ja munuaiskivet, infarkti, vatsahaava Kipureseptorit Kaikki kipureseptorit ovat vapaita hermopäätteitä Iholla tiheässä Valtimoiden seinämissä, jänteissä yms. syvemmissä kudoksissa tiheys pienempi 3 eri tyyppiä stimuluksia Mekaaninen Pisto, nipistys Kemiallinen Vaurioituneesta kudoksesta: Bradykiniini,serotoniini, histamiini, kalium, protonit, proteolyyttiset entsyymit + tulehdustekijät kuten prostaglandiinit (herkistävät) Termaalinen Lämpötilan nousetessa yli + 45 C kipureseptorit aktivoituvat Kipureseptorit eivät adaptoidu, vaan joissain tapauksissa ne herkistyvät hyperalgesia Lämpöherkkä kipureseptori Lämpötilan noustessa >43 C kudostuhoja alkaa tapahtua (proteiinit denaturoituvat) Samassa lämpötilassa aktivoituvat myös lämpöherkät kipureseptorit Sensorina solussa on lämpöherkkä ionikanava Ionikanavaa herkistää mm. asidoosi, PKC fosforylointi, bradykiniini, prostaglandiini hyperalgesia Kipuhermotyypit Vapaat hermopäätteet ovat kytkeytyneet 2 eri tyypin hermoihin kaksi eri rataa kipureseptoreista CNS Aδ-hermot Nopea kipu mekaanisesti tai termaalisesti Myelinisoituneita, nopea johtuminen; 6-30 m/s Neospinotalaminen rata: Aδ-hermot 2- asteen interneuroni selkäytimen lamina marginalis talamus somatosensorinen aivokuori C-hermot Hidas kipu (krooninen), kemiallinen tai pitkäkestoinen mekaaninen/termaalinen Ei myeliinituppea, hidas johtuminen ;0,5-2 m/s Paleospinotalaminen rata: C-hermot 2- asteen interneuroni selkäytimen substantia gelanosa osa hermoista talamuksen kautta somatosensorinen aivokuori, loput mm. ydinjatkokseen, aivosiltaan ja keskiaivoihin (aivorungon aivoverkko; uni) Aivojen alemmat osatkin osallistuvat kivun tiedostamiseen koe-eläimillä Kivun paikantaminen Nopea kipu on helpompi paikantaa tietylle alueelle, kuin hidas, jatkuva kipu Samalta ihoalueelta tuleva tuntoaistimus helpottaa nopean kivun paikallistamista Ilman tuntoaistimusta kiputuntemuksen paikallinen resoluutio on heikko ~10 cm Paleospinaalinen rata suuri konvergenssi huono resoluutio Kroonisen kivun paikallistaminen vaikeaa 3

4 Heijastekipu Joissain tapauksissa henkilö tuntee kivun paikassa, joka voi olla kaukanakin kivun varsinaisesta lähteestä heijastunut kipu Mekanismi: Samat spinotalamiset neuronit (selkäytimessä) muodostavat synapseja eri paikoista tulevien sensoristen neuronien kanssa. Stimulus mielletään tulevaksi alueelta, jolta tulee useimmiten kyseisen interneuronin ärsytys. A B C Porttisolu-teoria Useilla eri kipuradan tasoilla inhibitooriset neuronit vaikuttavat kipuradan aktiivisuuteen Näitä inhibitorisia neuroneita kutsutaan portti-soluiksi Välittäjä aineina opiaatit; enkefaliini, dynorfiini, β-endorfiini (synt. Morfiini) Toiminta; A) kun kipureseptorista ei tule ärsytystä inhibitoorinen neuroni on toonisesti aktiivinen B) kun kipureseptori aktivoituu, se myös inhiboi porttisolun voimakas aktiviteetti lähtevissä kipuradoissa C) saman alueen kosketusaistin aktivoituminen aktivoi porttisoluja vähentää kipuhermon ärsytystä Selkäytimen sensoriset radat Selkäytimen takajuoste Takajuosteen sensorinen rata Suurin osa sensorisesta informaatiosta Kosketus, värinä, paine, lihasten aistit Paksuja hermoja Selkäydin (dorsaali) ydinjatkos aivosilta keskiaivot talamus aivokuori Spinotalaminen rata Lämpötila, kipu, paine Ohuita hermoja (hidas) Selkäydin (lateraali) ydinjatkos aivosilta keskiaivot talamus aivokuori Somatosensorinen aivokuori Sensorisella aivokuorella kukin kehon alue on edustettu omina alueinaan Alueen edustus on sitä suurempi mitä enemmän alueelta kerätään aistiinformaatiota Kasvojen ja käsien alue 4

5 Kemialliset aistit Kielen makuaisti Haju ja maku Kemialliset aistit perustuvat molekyylien muodon tunnistukseen aistinsoluissa Reseptorit paikallisia; erilaistuneita aistinelimiä Makuaisti on paikallinen, vaatii reseptorien kosketusta maun lähteen kanssa Hajuaisti on kaukoaisti, hajun lähde voi olla kaukanakin Hajuaisti on herkkä, hajuaineet erotetaan hyvin pieninä pitoisuuksina Lähes koko kielen pinnan alueella on nystymäisiä rakenteita (maku tai kielinystyt, taste buds) Eri kokoisia eri alueella kieltä (filiform, fungiform, circumvallate) Makunystyissä sijaitsee makusilmut (taste pore), joissa aistinsolut Eri kielen alueilla herkkyyksiä tietyille mauille Makunystyn rakenne a. Makusilmu (leveys n. 30 µm) b. Makusilmu, jossa 2 reseptoria c. Valokuvia makusilmusta a. mm. bipolaarisoluja d. 3-D konstruktio makusilmusta e. Makureseptorin rakenne Mikä maistuu miltäkin? Aistimukset mausta liittyvät tietyn kemikaalin interaktioon makuaistinsolun kanssa Kehittyneet evoluutiossa erottelemaan syötäväksi kelpaava kelpaamattomasta tai jopa myrkyllisestä Makea Orgaanisia yhdisteitä erit. sokerit Suolainen Elektrolyytit, natrium, kalium Hapan Hapot, sitruunahappo yms. Kitkerä Pilaantuneissa ruuissa Kasvialkaloidit (monet myrkkyjä), nikotiini, kofeiini, kiniini, morfiini jne. Umami (japani; umai=herkullinen) Aminohapot lihassa Glutamiinihappo (arominvahventaja, natrium-glutamaatti) Vesi Makuaistinsolut Primaariset makureseptorit: Makea, hapan, suolainen, karvas Lisäksi reseptoreita umamille (liha) ja (vedelle) Umami; (Miellyttävä) maku, joka on tyypillistä lihalle Reseptorit herkkiä aminohapoille, erityisesti glutamaatille, pienille peptideille Vesi; Tutkimukset ovat osoittaneet, että on olemassa vesireseptoreita erityisesti kurkunpäässä Maistamisherkkyydessa suuria yksilollisiä eroja, joista osa perittyjä (preferenssit opittuja) Makureseptorien määrä vähenee iän myötä Makureseptorin elinikä on lyhyt n. 10 päivää Kuinka eri maut aistitaan Suolainen ja hapan (+karvas) Suorat kanavavaikutukset Makea, karvas ja umami Reseptorit; camp, cgmp, IP 3 5

6 Ionikanavat makuaistinsoluissa Suolaisen ja happaman maistaminen Aistiminen ionikanavilla Ioni suoraan läpi kanavasta (virta) Makumolekyyli moduloi ionikanavaa Myös muut ionit kuin Na (suola) ja H (hapan) Myös muut kuin ionit (esim. kiniini) Solun sisäiset tekijät moduloivat Suolaisuus Reseptoreissa natrium kanavia (amiloriidisensitiivinen) Suurehko vuotovirta Ulkopuolen [Na + ] i nousee depolarisoiva virta kasvaa transmitterin eritys sensorisen neuronin aktivaatio Happamuus K + kanava, joka inhiboituu protoneilla Kalium virta normaalisti hyperpolarisoi solua kanava kiinni depolarisaatio transmitterin eritys sensorisen neuronin aktivaatio Makutransduktio Karvas Reseptori G-prot PLC IP 3 kalsiumin vapautuminen ER:stä eksosytoosi postsynaptinen potentiaali AP Makutransduktio Makea Reseptori G-proteiini adenylaattisyklaasi camp PKA kaliumkanava inhibiitio depolarisaatio jännite-aktivoituva kalsium kanava solun sisäinen kalsiumkonsentraatio nousee eksosytoosi postsynaptinen eksitaatio Makutransduktio Umami Makureseptorit Glutamaatti sitoutuu spesifiseen reseptoriinsa mglur4 G-proteiini aktivaatio (ei tiedetä mikä) PDE aktivaatio camp alas mikä on kohde? 6

7 Eri osista kieltä lähtee vieviä hermoja Craniaalihermot VII, IX ja X Kukin hermottaa eri tyypin makunystyalueita Talamuksen aivokuorelle Gustatorinen aivokuori sijaitsee lähellä kielen somaatis-sensorista aivokuorta (tunto) Makuaisti adaptoituu nopeasti Reseptorien adaptaatio selittää tästä vain pienen osan CNS adaptoituu? Tässä suhteessa eroaa useimmista muista aisteista joilla adaptaatio tapahtuu reseptoreissa Makuaistin hermoradat The 2004 Nobel Prize in Physiology or Medicine Press Release: 4 October 2004 The Nobel Assembly at Karolinska Institutet has today decided to award The Nobel Prize in Physiology or Medicine for 2004 jointly to Richard Axel and Linda B. Buck for their discoveries of "odorant receptors and the organization of the olfactory system Löysivät hajureseptoreita koodaavan geeniperheen Löysivät feromonireseptoreita koodaavan geeniperheen Hajuaisti Erottaa tuhansia (~10000) eri tuoksuja Nisäkkäiden genomissa ~1000 eri reseptoriproteiinigeeniä ~1000 erilaista reseptoria N. 3% kaikista geeneistä Teoriassa miljardeja erilaisia tuoksuja Ihmisellä suuri osa pseudogeenejä CNS tulkitsee eri hajut perustuen eri reseptorityyppien suhteellisiin aktivoitumisiin Reseptorien kierto nopeaa, vähenee iän myötä Perinteisesti ainakin 7 eri perustuoksua Kamferi, Myski, Kukkais, Piparminttu, Eetteri, Pistävä, Mädäntynyt (pilaantunut) Haistaminen Nenäontelossa hajuaineet kosketuksessa hajuepiteelin kanssa Hajuepiteelissä reseptorisolujen karvoja (20-30, suuri pinta-ala) Hajuaineet sitoutuvat reseptoreihin spesifiset reseptorit aktivoituvat Glomerulus, kunkin reseptorityypin aksonit omat aksonit Haistamisen anatomiaa Hajutransduktio Hengitysilman mukana nenäonteloon tulevat hajuaineet joutuvat kosketuksiin hajuepiteelin kanssa Hajuepiteelissä; reseptorisolut, tukisolut, tyvisolut ja liman (uusiutuu nopeasti, Bowmannin rauhaset) peittämät reseptoreiden värekarvat Reseptorisolujen aksonit seulaluun läpi synapsit hajukäämin (olfactory bulb) sensoristen neuronien kanssa Inhibiitio Stimulaatio Sitoutuminen spesifiseen reseptoriin hajutransduktio Adenylaattisyklaasi camp Kationikanava Adaptaatio Kalsium kationikanavan herkkyys + camp hajoitus PKA, ORK Reseptorin fosforylaatio 7

8 Hajuaistinsolun sähköiset vasteet Molekyylin sitoutuminen reseptori (AC ym. ) kationikanava depolarisaatio (generaattoripotentiaali) AP Kuinka hajut koodataan Nykyinen teoria tai malli haistamisesta Hajuaineilla 2 ominaisuutta Kuvattu tässä muoto/väri Reseptorit ovat spesialisoituneet havaitsemaan tietyn muodon ja värin Jompikumpi aiheuttaa osittaisen vasteen Kumpikin ominaisuus tarvitaan täyteen aktivaatioon Hajuaistiradat Hajuhermo on ainoa perifeerinen hermo, joka liittyy suoraan isoihin aivoihin Hajuhermo hajuaivokuorelle Otsalohkon alaosassa Suoraan yhteydessä limbiseen järjästelmään Talamuksen kautta frontaalikorteksille Feromonit Molekyylejä, joita saman lajin yksilöt ovat tuottaneet ja vapauttaneet Kertoo jotain lähettäjästä Saa aikaan reaktion vastaanottajassa Vomeronasaalielin Eläimillä erilaistunut elin feromonien aistimiseen Ihmisellä sikiökaudella selvä VHO Kehityksen aikana pienenee/häviää? Samaan paikkaan nenäontelossa jää rakenteita (VHO) Reseptorit VNO:ssa (eläimet) ekspressoidaan sille spesifisiä (G-protreseptoreita) Ihmisellä kaikki paitsi yksi VNO reseptoreiden geeneistä ovat ns. pseudogeenejä (toimimattomia kopioita) Löytyi 11:sta eri etnistä taustaa olevalta ihmiseltä Mitä ja missä tämän geenin tuottama proteiini ihmisellä tekee? Lateraalinen inhibiitio Reseptiiviset kentät 8

9 Ihon tuntoaisti Kipu Lämpöaisti Silmän osat Valon transduktio Värinäkö 9

10 Valon transduktio Gangliosolujen toiminta Näköradat Ääni ja korvan osat Simpukan rakenne/toiminta Äänen korkeuden aistiminen 10

11 Karvasolun toiminta Tasapainoelin Kulmakiihtyvyyden aistiminen Tasapaino/Painovoima Haju Hajureseptorit Fig. 2. Phylogenetic tree of sequence relationships among ORs. This tree compares the 339 members of the human OR family, 23 rodent ORs of known function, and 28 fish ORs. Green branches represent fish ORs, and red branches represent human and rodent ORs with known odorant specificities. 11

12 Maku Eri maut Makutransduktio Aivojen sensorinen kartta 12

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä Mitä aistitaan? Aistifysiologia Oulun Yliopisto Fysiologian laitos Pasi Tavi 2004 Mitä, missä, milloin, paljonko? Aistimisessa on kysymys ympäristön energioiden muuttamisesta hermosolujen aktiopotentiaaleiksi

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Aistifysiologia I. (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita. Reseptorit, aistimus ja modaliteetti

Aistifysiologia I. (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita. Reseptorit, aistimus ja modaliteetti Aistifysiologia I (Sensory Physiology) Yleisiä periaatteita Aistisolut l. reseptorit muuntavat ympäristön energiaa (ärsyke l. stimulus) sähköisiksi muutoksiksi = transduktio Elektromagneettinen energia

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.10.2013. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.10.2013. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Hajuaisti Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hajuaisti Aiheina Sense of olfaction, olfactory sense, sense of smell Smell, odor, scent, aroma, aistin toiminnasta makuaisti ohitetaan

Lisätiedot

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21

MAKUKOULU. Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 MAKUKOULU Tunti 2. Elintarvikkeiden ominaisuudet aistien puntarissa 1 / 21 Tunnilla käsitellään tuotteiden miellyttävyyttä ja aistittavaa laatua elintarvikkeiden ainesosien käyttötarkoituksia ja niiden

Lisätiedot

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja?

Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? UNIVERSITY OF JYVÄSKYLÄ Miten Harjoittelu Muokkaa Aivoja? Janne Avela & Susanne Kumpulainen Hermolihasjärjestelmän tutkimuskeskus, Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Sisältö: Aivojen plastisuus

Lisätiedot

Hermoston toiminnallinen jako

Hermoston toiminnallinen jako Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu yläkoululaisille. Tiedelimun valmistus on alakoululaisia ja yläkoululaisia varten suunniteltu vierailu työ.

Lisätiedot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Perunan kemiaa. Oulu 18.10.2010 Anu Hopia, prof. www.molekyyligastronomia.fi

Perunan kemiaa. Oulu 18.10.2010 Anu Hopia, prof. www.molekyyligastronomia.fi Perunan kemiaa Oulu 18.10.2010 Anu Hopia, prof. www.molekyyligastronomia.fi Sisältö Kemiaa 1 maku ja rakenne Kemiaa 2 peruna ravintona Peruna (Solanum tuberosum) Yksi eniten käytetyistä ravintokasveista

Lisätiedot

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen

CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen CHEM-A1200 Kemiallinen rakenne ja sitoutuminen Hapot, Emäkset ja pk a Opettava tutkija Pekka M Joensuu Jokaisella hapolla on: Arvo, joka kertoo meille kuinka hapan kyseinen protoni on. Helpottaa valitsemaan

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Vastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto

Pelihimon neurobiologiaa. Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimon neurobiologiaa Petri Hyytiä, FT, dosentti Biolääketieteen laitos, farmakologia Helsingin yliopisto Pelihimo aivoperäinen häiriö? Riippuvuussyndrooma Toistuva ja voimakas tarve pelata normaalien

Lisätiedot

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna

Syöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen

Lisätiedot

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen

Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat: Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 / 30p / 30p / 27p Yhteensä / 87p Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

Kroonisen kivun hallinta

Kroonisen kivun hallinta Tero Honkanen, Hanna Kivinen Kroonisen kivun hallinta Kirjallisuuskatsaus ja osteopaattinen hoitomalli Metropolia Ammattikorkeakoulu Osteopatia AMK Osteopatian koulutusohjelma Opinnäytetyö 14.5.2013 Tiivistelmä

Lisätiedot

MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA

MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA MUSIIKIN KÄYTTÖ LEIKKAUKSEN JÄLKEISEN KIVUN HOIDOSSA Nina Alaranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Anestesiologian tutkimusryhmä Joulukuu 2014 Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa.

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. IHMINEN Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa. Käydään läpi perustietoa terveydestä

Lisätiedot

Kemikaali(yli)herkkyys Tuoksu(yli)herkkyys. Matti Hannuksela TTL 14.10.2011

Kemikaali(yli)herkkyys Tuoksu(yli)herkkyys. Matti Hannuksela TTL 14.10.2011 Kemikaali(yli)herkkyys Tuoksu(yli)herkkyys Matti Hannuksela TTL 14.10.2011 Ympäristösairauksien kirjo Idiopathic environmental illnesses (IEI) Kemikaaliyliherkkyys, Multiple chemical sensitivity (MCS)

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS

Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS Aki Puska HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS HAPTISEN PALAUTE-ELEMENTIN KEHITYS Aki Puska Opinnäytetyö Kevät 2013 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ Oulun

Lisätiedot

ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11)

ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11) ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11) aisti sense Kyky ottaa vastaan ja käsitellä ärsykkeitä. aistimus sensation Ärsykkeen aikaansaama aistinsolujen reaktio, joka välittyy hermoimpulssina aivoihin

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

AAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus

AAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus AAVEKIPU KOIRILLA JA KISSOILLA RAAJA-AMPUTAATIOLEIKKAUSTEN JÄLKEEN kirjallisuuskatsaus Laura Helenius Lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen

Lisätiedot

AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON

AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON AKILLESJÄNNEKIPUPOTILAIDEN POHJELIHASHARJOI- TUKSEN AIKAINEN AIVOAKTIVAATIO JA KUNTOUTUS- JAKSON VAIKUTUS AKTIVAATIOON Riina Flink Pro gradu- tutkielma Syksy 2011 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän Yliopisto

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN

NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN NEUROLOGISEN POTILAAN MOTORIIKAN JA SENSORIIKAN TUTKIMINEN Laura Mattila Anna Mäkivaara Heini Ranta Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Joulukuu 2015 Tampereen

Lisätiedot

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015

Kipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015 Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

Koiran nenän anatomia ja fysiologia

Koiran nenän anatomia ja fysiologia Koiran nenän anatomia ja fysiologia Koiranohjaajan hyvä tietämys nenän rakenteesta (anatomia, Miller, Christensen, Evens, Anatomy ot the dog, Saunders, Pub. 1965) ja toiminnasta (fysiologia, Moncieff,

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14

Ihmiskeho. Ruoansulatus. Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda. söndag 16 februari 14 Ihmiskeho Ruoansulatus Ruoansulatus Keho voi ottaa talteen ja käyttää hyvin pieniä molekyylejä. Useimmat ravintoaineet ovat suuria molekyllejä. Ravintoaineet on hajotettava pieniksi osasiksi ennen kuin

Lisätiedot

Tunnetut endokannabinoidireseptorit

Tunnetut endokannabinoidireseptorit Endokannabinoidit Historia Tunnetut endokannabinoidireseptorit Esiintyvät deuterostomeilla (nilviäisistä nisäkkäisiin) Tunnistettu kaksi pääasiallista tyyppiä: CB 1 (1990) ja CB 2 (1993), ensimmäisestä

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

ROTTATOUILLE USA, 2007

ROTTATOUILLE USA, 2007 ROTTATOUILLE USA, 2007 Ohjaus: Brad Bird Pääosissa: Aksu Palmén / Patton Oswalt (Remy) Tuomas Uusitalo / Peter Sohn (Emile) Jorma Uotinen / Ian Holm (Skinner) Samuel Harjanne / Lou Romano (Linguini) Markus

Lisätiedot

Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa

Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa Neurosonic matalataajuusmenetelmän tieteellistä taustaa Neurosonic-menetelmän määritelmä: Neurosonic-rentoutustuoli tai -patja on tarkoitettu kohentamaan tuolissa lepäävän henkilön fyysistä ja henkistä

Lisätiedot

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda

måndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia

Lisätiedot

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon Ihminen käyttäjänä 2006-07 Ärsykkeestä havaintoon Luennon tavoitteena on tutustua näköaistimukseen visuaaliseen piirre- ja käsiteohjattuun havaitsemiseen 1 1. Essee http://www.cs.tut.fi/ihte/ Deadline:

Lisätiedot

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia)

ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) ENTSYYMIKATA- LYYSIN PERUSTEET (dos. Tuomas Haltia) Elämän edellytykset: Solun täytyy pystyä (a) replikoitumaan (B) katalysoimaan tarvitsemiaan reaktioita tehokkaasti ja selektiivisesti eli sillä on oltava

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA

VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA VÄRIKKÄÄT MAUSTEET TAUSTAA Mausteet ovat kiehtoneet ihmisiä vuosituhansien ajan, niiden makujen ja värien vuoksi. Ruoanlaiton lisäksi mausteita on käytetty luonnonlääkeaineina erilaisten sairauksien hoidossa,

Lisätiedot

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen

Teuraskypsyys Elävästä eläimestä. Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Teuraskypsyys Elävästä eläimestä Teuraskypsyyskoulutus Lehmoinen, Kannonkoski 20.03.2013 Maiju Pesonen Ulkonäkö arviointia Katso ryhmää kokonaisuutena, riittävän etäältä. Muodosta yleisvaikutelma, havaitse

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I. Taksonomiaa ja vertailua Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa I Taksonomiaa ja vertailua Sisällys Historiaa Selkärankaisten taksonomiaa Aikuisten aivojen vertailua Aivoalueet Solutyypit Historiaa Geoffroy Saint-Hillaire:

Lisätiedot

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille

Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille Ureakierron häiriöt ja rgaanishappovirtsaisuudet Lapsille www.e-imd.org Mikä on ureakierron häiriö/orgaanishappovirtsaisuus? Kehomme hajottaa syömämme ruoan tuhansien kemiallisten reaktioiden avulla ja

Lisätiedot

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto

AvantGuard. aivan uudenlainen korroosionesto AvantGuard aivan uudenlainen korroosionesto Suojaa kolmella tavalla Estää korroosiota Rauta on maailman yleisin rakennusmateriaali. Valitettavasti rauta reagoi ilmankehän sisältämään veteen, happeen ja

Lisätiedot

Työn ohjaaja: FT Ari-Pekka Koivisto

Työn ohjaaja: FT Ari-Pekka Koivisto TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Tiina Saloniemi Diabeettinen neuropatia ja TRPA1-kanavien esiintyminen: koelaitteiston pystytys sekä sähköfysiologisten

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri

Tärinän vaikutukset ihmiseen. Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri Tärinän vaikutukset ihmiseen Esa-Pekka Takala, LKT, Dos. Apulaisylilääkäri "Tärinätauti" Selkävaivat Pahoinvointi Näköhäiriöt Tärinän terveysvaikutuksia Keskittymisvaikeudet, uneliaisuus / unettomuus,

Lisätiedot

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA

Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Luento: Silja Serenade Nivelristeily 18.4.2016 ESH Kognitiivinen Lyhyterapia: Anneli Järvinen-Paananen ELÄMÄÄ KIVUN KANSSA Kipuluento / 2016 / ESH Anneli Järvinen- Paananen Kipu koskettaa monia Kivun kanssa

Lisätiedot

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi

Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki. puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Polar Pharma Oy Kyttäläntie 8 A 00390 Helsinki puh. 09 8493 630 info@polarpharma.fi www.polarpharma.fi Suomen vanhin urheilujuoma, joka kehitettiin 80-luvulla. Alun perin Suomen suurimman virvoitusjuomien

Lisätiedot

High Definition Body Lift selluliittigeeli

High Definition Body Lift selluliittigeeli High Definition Body Lift selluliittigeeli Lehdistötiedote helmikuu 2009 Paras tapa huolehtia vartalon virtaviivaisesta ulkonäöstä on syödä terveellisesti ja liikkua säännöllisesti. Liikunta ja runsaasti

Lisätiedot

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ

POHDITTAVAKSI ENNEN TYÖTÄ MUSTIKKATRIO KOHDERYHMÄ: Työ voidaan suorittaa kaikenikäisten kanssa, jolloin teoria sovelletaan osaamistasoon. KESTO: n. 1h MOTIVAATIO: Arkipäivän ruokakemian ilmiöiden tarkastelu uudessa kontekstissa.

Lisätiedot

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia

Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen. Käsikirja. Lääketieteelliseen Teoria. Kandiakatemia Aro Esansaari Määttä Pinola Tikkanen Käsikirja Lääketieteelliseen Teoria Kandiakatemia Käsikirja: Teoria Tulen pitämään vanhempieni arvoisena sitä, joka on opettanut minulle tämän taidon, ja jakamaan hänen

Lisätiedot

Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena. Tero Kivinen

Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena. Tero Kivinen Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena Tero Kivinen Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Vuorovaikutteinen teknologia Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Roope Raisamo Toukokuu 2015 ii Tampereen

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A

A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A Järvenpää & maku A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A ESITYKSEN SISÄLTÖ SING-projekti ja sen

Lisätiedot

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014

Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014. A.Ojala 2014 Haavakipu Auktorisoitu haavahoitaja Anne Ojala 12.11.2014 Haavakivun luokittelu -akuuttikipu eli lyhytkestoinen kipu -krooninen kipu eli pitkäkestoinen kipu -nosiseptiivinen eli kudosvauriokipu -neuropaattinen

Lisätiedot

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016

Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Ilmiö 7-9 Kemia OPS 2016 Kemiaa tutkimaan 1. TYÖTURVALLISUUS 2 opetuskertaa S1 - Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot - Tutkimusprosessin eri vaiheet S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Immunologia Luonnollinen ja hankittu immuniteetti IMMUNOLOGIA Ihmisen immuniteetti pohjautuu luonnolliseen ja hankittuun immuniteettiin. Immunologiasta vastaa lymfaattiset

Lisätiedot

Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff

Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff Hunaja, terveellistä makeaa? Kaspar Ruoff Raakaaineet Mesikaste Mesi Medestä hunajaksi mesi: 40 % sokereita, 60 % vettä -> pilaantuu herkästi mehiläinen kerää, haihduttaa vettä, lisää rauhaseritteitä,

Lisätiedot

SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi. 5/2/2011 Riitta Ala - Luhtala,JAMK

SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi. 5/2/2011 Riitta Ala - Luhtala,JAMK SEKSOLOGISEN SEURAN KEVÄTSEMINAARI 29.04.2011 HELSINKI Mitä seksuaalisuutesi kertoo sinusta ja parisuhteestasi TEORIAPOHJAA PERUSTEOKSET: David Schnarch: Constructing the Sexual Crucible. An Integration

Lisätiedot

Tupakkariippuvuuden neurobiologia

Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tupakkariippuvuuden neurobiologia Tiina Merivuori, keuhkosairauksien ja allergologian el Hämeenlinnan Terveyspalvelut Anne Pietinalho, LKT Asiantuntijalääkäri, Filha ry 7 s Nikotiinin valtimo- ja laskimoveripitoisuudet

Lisätiedot

AKUPAINANTA HIERONTA

AKUPAINANTA HIERONTA AKUPAINANTA HIERONTA Johdanto Biodrogan akupainanta hieronta on vaikutukseltaan energisoiva ja virkistävä. Hieronta tukee Chin virtausta. Chi (tai Qi) on perinteisessä Kiinalaisessa kulttuurissa esiintyvä

Lisätiedot

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä

Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat. ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä Koiran sosiaalisen kehityksen sudenkuopat ELL Nina Menna, Vetcare Oy ja Animagi Mäntsälä Koiran hermostollinen kehitys Koira on hitaasti kehittyvä eläinlaji syntyy avuttomana riippuvainen emon antamasta

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. Valitse listasta kunkin yhdisteen yleiskielessä käytettävä ei-systemaattinen nimi. (pisteet yht. 5p) a) C-vitamiini b) glukoosi c) etikkahappo d) salisyylihappo e) beta-karoteeni a. b. c. d. e. ksylitoli

Lisätiedot

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään

AKUUTTI KIPU KROONINEN KIPU. varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä. on sairaus sinällään AKUUTTI KIPU varoitussignaali uhkaavasta kudosvauriosta tai sen etenemisestä usein taustalta löytyy selkeä syy ja myös menestyksellinen hoito KROONINEN KIPU on sairaus sinällään patofysiologinen tila,

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

MUOVIA MAIDOSTA. AVAINSANAT: Arkikemia Proteiinit Denaturoituminen Polymeerit Happamuus

MUOVIA MAIDOSTA. AVAINSANAT: Arkikemia Proteiinit Denaturoituminen Polymeerit Happamuus MUOVIA MAIDOSTA KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. Alakoululaisille muovin valmistusta tehdessä puhutaan verkottumisesta ja muovin verkottuneesta

Lisätiedot

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA! Luento 14.9.2015 / T. Paloposki / v. 03 Tämän päivän ohjelma: Aineen tilan kuvaaminen pt-piirroksella ja muilla piirroksilla, faasimuutokset Käsitteitä

Lisätiedot

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA

TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA sivu 1/8 TÄS ON PROTSKUU! PROTEIINIEN KEMIAA LUOKKA-ASTE/KURSSI TAUSTA Työ soveltuu peruskoulun yläasteelle ja lukioon. Työn tavoite on tutustua proteiinien kokeellisiin tunnistusmenetelmiin. POHDITTAVAKSI

Lisätiedot

Näkökulmia kulmia palautumisesta

Näkökulmia kulmia palautumisesta Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä

Lisätiedot

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa

Törmäysteoria. Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa Törmäysteoria Törmäysteorian mukaan kemiallinen reaktio tapahtuu, jos reagoivat hiukkaset törmäävät toisiinsa tarpeeksi suurella voimalla ja oikeasta suunnasta. 1 Eksotermisen reaktion energiakaavio E

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit

Luento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä

Lisätiedot