2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä."

Transkriptio

1

2 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin keräset aistivat kevyttä painetta, tottuvat nopeasti. 3. Pacinin keräset (aistivat ihon liikettä) 4. Merkelin levyt tottuvat hitaasti, aistivat pidempiaikaista kosketusta. 5. Ruffinin keräset aistivat pidempiaikaisia muutoksia, esim. ihon venytystä.

3 2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. Makusilmujen aistinreseptorit aistivat viittä makua: 1. karvas 2. hapan 3. suolainen 4. makea 5. umami Jos molekyyli sopii reseptorin aistinkarvojen muodostamaan muotoon, hermoimpulssi lähtee. Aivojen makuaistinalue sijaitsee isojen aivojen sivulla. Makuaistimus sisältää usein myös hajuaistimuksen.

4 Perusmaut

5 Aivojen aistinalueita

6 3. Hajuaisti Aistiva elin hajuepiteeli nenäontelon takaosassa. Hajuepiteelin reseptorit erikoistuneet kukin omaan molekyyliinsä (toimivat avain-lukko periaatteella). Ihmisen genomista 9% osallistuu hajureseptorien valmistamiseen! Ihminen kykenee haistamaan vähintään hajua paljonko tiedostamattomia hajuja tämän lisäksi? Hajuaisti täydentää makuaistia.

7

8 Valo kulkee: 1. Sarveiskalvon ja kammionesteen läpi linssiin. 2. Sädelihas säätää linssin muotoa (= valon taittumista). Sädelihas supistuneena linssi pyöreä taittaa valon lähelle. Sädelihas rentoutuneena linssi pitkulainen taittaa valon kauas. 3. Lasiaisnesteen läpi verkkokalvolle. 4. Verkkokalvolla ensin hermosolukerroksen läpi (väärinpäin suunniteltu?), sitten näkösolut. 4. Näköaisti

9 4. Näköaisti 5. Sauvasolut aistivat valon määrän (mustavalkoisena) Mitä enemmän näköpurppuraa eli rodopsiinia hajoaa fotonien vaikutuksesta, sitä enemmän lähtee hermoimpulsseja. 6. Kolmentyyppiset, eri aallonpituuksille (Red Green Blue = RGB) herkistyneet tappisolut aistivat värit. 7. Pigmenttikerros pysäyttää valon ja heijastaa sitä takaisin aistinsoluille. 8. Jokaisesta näkösolusta lähtee hermo. Nämä yhdistyvät näköhermoksi takaraivon näköaistinalue.

10 9. Vasta aivojen näköalueella aistimus. Assosiaatioalueet yrittävät korjata näkövirheitä siitä optiset illuusiot. 4. Näköaisti

11 Illuusioita

12

13

14

15

16

17

18 Taittovirheet Nuoruusiän likitaitteisuus (myopia) johtuu yleensä liian pitkästä silmämunasta. Nuoruusiän kaukotaitteisuus (hypermetropia) johtuu liian lyhyestä silmämunasta, ns. ikänäkö sädelihaksen väsymisestä. Hajataitteisuudessa (astigmatismi) sarveiskalvo ohjaa valonsäteet eri kulmissa kohti verkkokalvoa.

19 Kyynelneste Basaalikyynel Erittyy jatkuvasti Kosteuttaa silmää Sisältää lipidejä ja voitelevaa glykoproteiinia, musiinia (sama kuin syljessä) Itkukyynel Sisältää paljon stressihormoneja! Refleksikyynel Viimassa, sipulia kuoriessa jne. Lähes vettä

20

21 Ääni 5. Kuuloaisti Ilmassa etenevää pitkittäistä aaltoliikettä. Korva muuttaa taajuudeltaan Hz olevat aallot hermoimpulsseiksi. Matalia aallonpituuksia (20-80 Hz) aistivat myös tuntoaistinsolut ja lihasten reseptorit.

22 Ääni kulkee 1. Korvalehti kerää äänet. 2. Värähtely kulkee korvakäytävää pitkin tärykalvoon. 3. Tärykalvon värähtely siirtyy kuuloluihin: vasara (malleus) alasin (incus) jalustin (stapeus) värähtelyn voimakkuus 14-kertaiseksi. 4. Jalustin väristää simpukan (cochlea) eteisikkunaa. 5. Ääni kulkee simpukan kärkeen eteiskäytävää ja takaisin kuulokäytävää. 6. Kuulokäytävän tyvikalvo värisee. 7. Tyvikalvon päällä olevien kuuloreseptorisolujen sukakarvat osuvat katekalvoon ja ärtyvät hermoimpulssi lähtee. 8. Impulssi aistitaan aivojen kuulokeskuksessa (ohimolohkossa). 9. Simpukan ikkuna vaimentaa värähtelyn.

23 Kuulemiseen osallistuvat simpukan osat = Cortin elin. Matalat taajuudet aistitaan lähellä simpukan kärkeä (tyvikalvo leveä) ja korkeat lähellä simpukan ikkunaa (tyvikalvo kapea). A

24

25 6. Asento-, liike- ja tasapainoaisti Näitä aistivat: 1) näköaisti, 2) lihasten ja nivelten tuntoreseptorit ja 3) korvan kaarikäytävien hyytelökeot. Miksi karusellissa pyörimisen jälkeen huippaa?

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Johdatus aisteihin. Tunti 1

Johdatus aisteihin. Tunti 1 Johdatus aisteihin Tunti 1 MIKÄ ON SAPERE? (tämä vain opettajalle tiedoksi) Sapere on latinaa ja tarkoittaa maistella, tuntea Sapere on ravitsemuskasvatusta, jossa ruokaa käsitellään aistien näkökulmasta

Lisätiedot

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600

Ihminen havaitsijana: Luento 11. Jukka Häkkinen ME-C2600 Ihminen havaitsijana: Luento 11 Jukka Häkkinen ME-C2600 Kevät 2016 1 Luento 11 Somatosensorinen järjestelmä 2 Somatosensorinen järjestelmä Kosketustunto Lämpötunto Kylmätunto Kiputunto Asento- ja liiketunto

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20

MAKUKOULU. Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 MAKUKOULU Tunti 1. Johdatus aisteihin 1 / 20 Tunnilla käsitellään ihmisen aisteja ja niiden käyttöä elintarvikkeiden arvioinnissa. Harjoitustehtävien avulla havainnollistetaan eri aistien toimintaa. 2

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon

Ihminen käyttäjänä 2006-07. Ärsykkeestä havaintoon Ihminen käyttäjänä 2006-07 Ärsykkeestä havaintoon Luennon tavoitteena on tutustua näköaistimukseen visuaaliseen piirre- ja käsiteohjattuun havaitsemiseen 1 1. Essee http://www.cs.tut.fi/ihte/ Deadline:

Lisätiedot

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit

Mitä ihon aistit koodaavat? Ihon aistit Ihon aistit Ihotuntoon kuuluvat subjektiiviset aistimukset kosketuksesta, paineesta, vibraatiosta, kuumasta ja kylmästä sekä kivusta. Iholla ja sen alaisissa kudoksissa on suuri joukko sensorisia neuroneita,

Lisätiedot

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen

Valon havaitseminen. Näkövirheet ja silmän sairaudet. Silmä Näkö ja optiikka. Taittuminen. Valo. Heijastuminen Näkö Valon havaitseminen Silmä Näkö ja optiikka Näkövirheet ja silmän sairaudet Valo Taittuminen Heijastuminen Silmä Mitä silmän osia tunnistat? Värikalvo? Pupilli? Sarveiskalvo? Kovakalvo? Suonikalvo?

Lisätiedot

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1

Saperesta ruokailoa koko perheelle. Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Saperesta ruokailoa koko perheelle Asiakasraati 22.9.2010 Aila Koistinen 1 Sapere -menetelmän taustaa Jaques Puisaisin (ransk. kemisti ja etnologi) kehittämä 5 aistin löytämiseen ja niiden kautta kokemukselliseen

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry

Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN. Kuvat: Curly ry Kanttulan Hirven Teemanumero kevät 2016 VIIS-AAT SANOMAT IHMINEN Kuvat: Curly ry SISÄLLYSLUETTELO 3 Testaa tietosi! 4 Luusto - Artturi ja Eino 5 Hampaiden pesu - Artturi ja Eino 6 Lihakset - Aada ja Joanna

Lisätiedot

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle

ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle ReLEx smile Minimaalisesti kajoava näönkorjaus - Tietoa potilaalle 2 Näkeminen on elämistä Silmät ovat tärkein aistielimemme. Aivot saavat 80 % käsiteltävistä tiedoistaan näköaistin kautta. Silmät ovat

Lisätiedot

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas

Vapaat solujenväliset hermopäätteet. Lihaskäämi. Lihas Johdanto faskian käsittelyyn ja vapautukseen 15 Syvän kosketuksen vaikutukset moniin hermostollisiin reseptoreihin (joista useimmat ovat venytysreseptoreiden modifikaatioita) faskiassa eivät ole lopullisesti

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA

KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA KOIRAN AISTIEN AIVOPERUSTA Taru Tammela Kirjallisuuskatsaus Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto

Lisätiedot

Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke

Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke Iloa ja aistikokemuksia lasten ruokailuun Aila Koistinen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke, 7.2.2012, Imatra Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa -hanke Tunteet Itsetunto Sapere - 5

Lisätiedot

Aistikokemusten kartoitus ja tarinallistamisen vaikutus luontoretkellä

Aistikokemusten kartoitus ja tarinallistamisen vaikutus luontoretkellä Aistikokemusten kartoitus ja tarinallistamisen vaikutus luontoretkellä -Case Nuuksion Taika Oy Palo, Heidi 2011 Leppävaara Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Leppävaara Aistikokemusten kartoitus ja tarinallistamisen

Lisätiedot

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario

KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen,

Lisätiedot

A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A

A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A Järvenpää & maku A H O L A J A V I L L A K O K K O N E N J Ä R V E N P Ä Ä N P A I K A L L I S I N A J A M O N I A I S T I S I N A V I E R A I L U K O H T E I N A ESITYKSEN SISÄLTÖ SING-projekti ja sen

Lisätiedot

ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11)

ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11) ATJ Aistinvaraisen arvioinnin sanasto 1(11) aisti sense Kyky ottaa vastaan ja käsitellä ärsykkeitä. aistimus sensation Ärsykkeen aikaansaama aistinsolujen reaktio, joka välittyy hermoimpulssina aivoihin

Lisätiedot

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa.

Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa. Opettajalle TAVOITE Oppilas oppii kehonsa keskeiset osat sekä tärkeimpiä sisäelimiä. IHMINEN Oppilas tietää, mitä eri aisteja ihmisellä on ja mikä merkitys niillä on kehossa. Käydään läpi perustietoa terveydestä

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä

Aistifysiologia. Mitä aistitaan? Miten aistitaan? Aistifysiologian terminologiaa. Reseptorityypeistä Mitä aistitaan? Aistifysiologia Oulun Yliopisto Fysiologian laitos Pasi Tavi 2004 Mitä, missä, milloin, paljonko? Aistimisessa on kysymys ympäristön energioiden muuttamisesta hermosolujen aktiopotentiaaleiksi

Lisätiedot

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.10.2013. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction

Johdatus vuorovaikutteiseen teknologiaan 14.10.2013. TAUCHI Tampere Unit for Computer-Human Interaction Hajuaisti Saila Ovaska Informaatiotieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hajuaisti Aiheina Sense of olfaction, olfactory sense, sense of smell Smell, odor, scent, aroma, aistin toiminnasta makuaisti ohitetaan

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Silmien laserleikkaus

Silmien laserleikkaus Silmien laserleikkaus Opas taittovirheleikkauksesta VARAA AIKA esitutkimukseen p. 030 633 1859 (Hki) p. 030 633 4429 (Tre) * Puhelun hinta lankaliittymästä 8,35 snt/puh + 6 snt/min, matkapuhelinliittymästä

Lisätiedot

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti

Näkökulmia köliveneen ajamiseen. Ville Voltti Näkökulmia köliveneen ajamiseen Ville Voltti 1 Köliveneen ajaminen Ajaminen osana purjehdusta Ajotekniikka Hyvän pinnamiehen ominaisuudet Keskittyminen Harjoittelu Kilpailutilanteet Viisi askelta vauhtiin

Lisätiedot

Harjoitustehtävien vastaukset

Harjoitustehtävien vastaukset Harjoitustehtävien vastaukset Esimerkiksi kaiutinelementti, rumpukalvo (niin rummussa kuin korvassa), jännitetty kuminauha tai kielisoittimien (esimerkiksi viulu, kitara) kielet, kellon koneisto, heiluri,

Lisätiedot

Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena. Tero Kivinen

Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena. Tero Kivinen Värinäpalaute kävelynavigoinnin tukena Tero Kivinen Tampereen yliopisto Informaatiotieteiden yksikkö Vuorovaikutteinen teknologia Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Roope Raisamo Toukokuu 2015 ii Tampereen

Lisätiedot

Teoreettisia perusteita I

Teoreettisia perusteita I Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran

Lisätiedot

Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä. Minna Juurikivi

Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä. Minna Juurikivi Aistinvarainen arviointi osana elintarvikkeiden tuotekehitystä Minna Juurikivi 27.5.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Minna Juurikivi Koulutusohjelma Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Raportin/Opinnäytetyön

Lisätiedot

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit Aivoihin tulee aistitietoa kaikkialta kehostamme Jokainen aistimus on tietolähde, joka

Lisätiedot

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta

Hiilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta iilidioksidista hiilihappoon, -tutkimuksia arkipäivän kemiasta Kohderyhmä: Työ on suunniteltu yläkoululaisille. Tiedelimun valmistus on alakoululaisia ja yläkoululaisia varten suunniteltu vierailu työ.

Lisätiedot

Silmien laserleikkaus

Silmien laserleikkaus Silmien laserleikkaus Opas taittovirheleikkauksesta VARAA AIKA esitutkimukseen p. 030 633 1859 (Hki) p. 030 633 4429 (Tre) *Puhelun hinta lankaliittymästä 8,28 snt/puhelu + 3,2 snt/min, matkapuhelinliittymästä

Lisätiedot

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka

Perinnölliset silmäsairaudet. Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Perinnölliset silmäsairaudet Kaija Tuppurainen KYS silmätautien klinikka Käytetyt lähdeteokset D. Taylor, C. Hoyt: Practical Paediatric Ophthalmology, 1997 S. J. Ryan ym.: Retina, vol. 1, 3. painos, 2001

Lisätiedot

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus

Värikalvo, iris näkyy sarvaiskalvon, cornea, läpi Mustuainen, pupilli Sarveiskalvon reuna, limbus Silmän makro ja mikroanatomiaa luentomoniste/ Heikki Hervonen 2012 Silmäluomet, palpebrae (M6p 891-2; M5p s961; Gray2p s831-3; RP 854-6) - Silmäluomia peittää ulkoa iho, sisäpuolelta sidekalvo,, joka kääntyy

Lisätiedot

ROTTATOUILLE USA, 2007

ROTTATOUILLE USA, 2007 ROTTATOUILLE USA, 2007 Ohjaus: Brad Bird Pääosissa: Aksu Palmén / Patton Oswalt (Remy) Tuomas Uusitalo / Peter Sohn (Emile) Jorma Uotinen / Ian Holm (Skinner) Samuel Harjanne / Lou Romano (Linguini) Markus

Lisätiedot

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin:

TENS 2-kanavainen. Riippuen siitä, kuinka säädät laitteen ja ohjelman, voit käyttää laitetta seuraaviin tarkoituksiin: TENS 2-kanavainen Sähköstimulaatio on oikein käytettynä turvallinen hoitomenetelmä. Laite soveltuu erinomaisesti myös kotikäyttöön, sillä sen sähkövirran tehokkuus on alhainen. Stimulaattori on tyylikäs

Lisätiedot

Fysiikkaa biologian avulla tai toisin päin. Hanna-Kaisa Mikkola

Fysiikkaa biologian avulla tai toisin päin. Hanna-Kaisa Mikkola 1 F G Fysiikkaa biologian avulla tai toisin päin Hanna-Kaisa Mikkola 2 Sisällysluettelo Johdanto...3 Tehtävät...4 Tehtävä 1. Rakenna malli keuhkojen toiminnasta...4 Tehtävä 2. Onko minussakin vipuja? Rakenna

Lisätiedot

Kuulopsykologiaa... Teatterikorkeakoulun luentomoniste 80-01-13, Otto Romanowski. Monisteen tarkoituksena

Kuulopsykologiaa... Teatterikorkeakoulun luentomoniste 80-01-13, Otto Romanowski. Monisteen tarkoituksena 13.1.1980 Kuulopsykologiaa... by Otto Romanowski 1 Kuulopsykologiaa... Teatterikorkeakoulun luentomoniste 80-01-13, Otto Romanowski. Monisteen tarkoituksena on toimia jonkinlaisena alkeellisena tiedonlähteenä

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

RIITTÄÄKÖ NÄKÖ RATTIIN?

RIITTÄÄKÖ NÄKÖ RATTIIN? Johanna Räinä & Essi Suikkanen RIITTÄÄKÖ NÄKÖ RATTIIN? Autokouluikäisten nuorten näkeminen nuorison terveystodistus -käytännön näkökulmasta RIITTÄÄKÖ NÄKÖ RATTIIN? Autokouluikäisten nuorten näkeminen nuorison

Lisätiedot

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.

Lisätiedot

Koiran nenän anatomia ja fysiologia

Koiran nenän anatomia ja fysiologia Koiran nenän anatomia ja fysiologia Koiranohjaajan hyvä tietämys nenän rakenteesta (anatomia, Miller, Christensen, Evens, Anatomy ot the dog, Saunders, Pub. 1965) ja toiminnasta (fysiologia, Moncieff,

Lisätiedot

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET

KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET KAIHI-, LINSSI- JA LASERLEIKKAUKSET TAITTOVIRHEKIRURGIA SILMÄHOITAJAPÄIVÄT 5.10.2013, KUOPIO OPTIKKO MIKKO NEVALA Espoo Hämeenlinna Jyväskylä Kotka Kuopio Lahti Pori Seinäjoki Tampere Turku Vantaa KEITÄ

Lisätiedot

TURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA. 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster )

TURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA. 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster ) TURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster ) Suuren hevoslauman hoitajalta vaaditaan Kokemusta ja taitoa ennakoida Hevosen tarpeiden ja

Lisätiedot

Kinestetiikka Perioperatiivisessa hoitotyössä Pietarsaari 10.09.2015. K. Hagström kirsi.hagstrom@kinestetiikka.fi

Kinestetiikka Perioperatiivisessa hoitotyössä Pietarsaari 10.09.2015. K. Hagström kirsi.hagstrom@kinestetiikka.fi 1 Kinestetiikka Perioperatiivisessa hoitotyössä Pietarsaari 10.09.2015 Elämä muodostuu liikkeestä ja liikkumisesta. Se miten liikun tai olen liikkumatta, vaikuttaa terveyteeni - koko elämän ajan. 2 Mitä

Lisätiedot

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton

Lisätiedot

Makumatka retki hyvään oloon I TÄMÄN TEHTÄVÄVIHKON OMISTAA

Makumatka retki hyvään oloon I TÄMÄN TEHTÄVÄVIHKON OMISTAA Makumatka retki hyvään oloon I TÄMÄN TEHTÄVÄVIHKON OMISTAA 1 Sisällys: Millainen minä olen 3 Säännöllinen syöminen on nautintoa ja hyvää oloa 7 Ruoka tekee hyvää 13 Värikkäät kasvikset 15 Aistien ruokamaailma

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja

Mindfulness oppimisen tukena. Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness oppimisen tukena Teea Ekola Ilon Kopse Mindfulness- tunnetaitovalmentaja Mindfulness- määritelmiä Thich Nhat Hanh: Ihminen on valppaana nykyhetkessä, pitää tietoisuutensa tarkkaavaisesti kulloisessakin

Lisätiedot

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva?

KUIVA SILMÄ. Mikä on kuiva silmä? Miten silmän kuivuus ilmenee? Miksi silmä on kuiva? KUIVA SILMÄ Mikä on kuiva silmä? Normaalisti silmän pinta on kostea. Sitä verhoaa ohut kerros hyytelömäistä kyynelnestettä. Silmän pintaan erittyy jatkuvasti tätä voiteluainetta, joka on erilaista kuin

Lisätiedot

Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi

Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Ella Mutanen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti Tekijä(t) Mutanen, Ella Julkaisun

Lisätiedot

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Tämä käyttöohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje Mihin laitetta käytetään?

Lisätiedot

Työn tavoitteita. 1 Johdanto

Työn tavoitteita. 1 Johdanto FYSP103 / K2 FRAUNHOFERIN DIFFRAKTIO Työn tavoitteita havainnollistaa valon taipumiseen (diffraktio) ja interferenssiin liittyviä ilmiöitä erilaisissa rakosysteemeissä sekä syventää kyseisten ilmiöiden

Lisätiedot

Melulukukäyrä NR=45 db

Melulukukäyrä NR=45 db Rakenteiden ääneneristävyys LEVYRAKENTEET 1..013 LUT CS0A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Melulukukäyrä NR=45 db Taajuus mitattu Lin. A-painotus A-taso 63 Hz 61 db 6 db= 35 db 15 Hz 50 db 16

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Opaskoirien taittovirheet

Opaskoirien taittovirheet Anu Kuuluvainen, Pia Laasonen Opaskoirien taittovirheet Skiaskopiatutkimus suomalaisten opaskoirien taittovirheistä Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometria Opinnäytetyö 20.3.2013 Tiivistelmä

Lisätiedot

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle

Harjoituksia nivelrikkopotilaalle Harjoituksia nivelrikkopotilaalle www.parempaaelamaa.fi/kipu Lonkat ja polvet Lihasvoima Asetu kylkimakuulle Nosta hitaasti ylempi jalka ilmaan ja tuo se hitaasti takaisin alas Toista 5 10 kertaa kummallakin

Lisätiedot

Maila Hietanen, Reijo Visuri, Heidi Nyberg

Maila Hietanen, Reijo Visuri, Heidi Nyberg 8 MUU OPTINEN SÄTEILY Maila Hietanen, Reijo Visuri, Heidi Nyberg SISÄLLYSLUETTELO 8.1 Näkyvä valo... 264 8.2 Infrapunasäteily... 271 8.3 Altistumisrajat näkyvälle valolle ja IR-säteilylle... 273 Optiseksi

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Akustiikka ja toiminta

Akustiikka ja toiminta Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely

Lisätiedot

MALLASSÄMPYLÄN TUOTEKEHITYS

MALLASSÄMPYLÄN TUOTEKEHITYS Opinnäytetyö (AMK) Koulutusohjelma: Bio- ja elintarviketekniikka Suuntautumisvaihtoehto: Elintarviketekniikka 2012 Tiina Nikkanen MALLASSÄMPYLÄN TUOTEKEHITYS OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,

Lisätiedot

Värien nimeäminen ja luokittelu

Värien nimeäminen ja luokittelu Värien nimeäminen ja luokittelu Elina Räisänen.5.24 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Pro gradu -tutkielma Tiivistelmä Perusväreiksi luokiteltavia värejä on värinnimeämiskokeiden perusteella havaittu

Lisätiedot

Näköaistin biofysiikkaa:

Näköaistin biofysiikkaa: Johdatus biofysiik ikkaanan 7. luento Näköaistin biofysiikkaa: Näköaistinsolujen eli fotoreseptoreiden toiminnasta Esimerkkejä näköaistin tutkimuksista ja koejärjestelyistä Erilaisten silmien evoluutiosta,

Lisätiedot

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti

Eväitä elämään lähiluonnosta hanke Toimintatuokiokortti Aihe 3. luokan koulupäivä metsässä Tavoitteet englanti: verbit, luontosanasto, värit matematiikka: mittayksiköt ja geometria ympäristötieto: jokamiehenoikeudet käytetään kaikkia aisteja luonnon havainnoimisessa

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Onko hajua? 19.12.2003-15.2.2004 Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 40100 JYVÄSKYLÄ puh. 014 624 945 www.craftmuseum.fi

Onko hajua? 19.12.2003-15.2.2004 Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 40100 JYVÄSKYLÄ puh. 014 624 945 www.craftmuseum.fi Onko hajua? 19.12.2003-15.2.2004 Suomen käsityön museo Kauppakatu 25 40100 JYVÄSKYLÄ puh. 014 624 945 www.craftmuseum.fi Onko hajua? Onko hajua? näyttely haistelee kulttuurimme käsitystä hajusta sekä hajuaistista.

Lisätiedot

Vuorovaikutteiset veisto-ohjelmat. Nina Sainio

Vuorovaikutteiset veisto-ohjelmat. Nina Sainio i Vuorovaikutteiset veisto-ohjelmat Nina Sainio Tampereen yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos Tietojenkäsittelyoppi Pro gradu -tutkielma Ohjaaja: Roope Raisamo Joulukuu 2005 ii Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet

Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Tampereen Urheilulääkäriaseman iltaseminaari 6.5.2008 Tavoitteena menestyvä urheilija Verryttelyn tavoitteet ja mahdollisuudet Juha Koskela Lasketaanpa arvio: Alkuverryttelyyn 20 min (on aika vähän nopeus-,

Lisätiedot

Jenni Lehtisalo on elintarviketieteiden. maisteri. Hänellä on myös kokemusta käytännön ruokapalvelutyöstä. ravitsemustutkimuksen parissa.

Jenni Lehtisalo on elintarviketieteiden. maisteri. Hänellä on myös kokemusta käytännön ruokapalvelutyöstä. ravitsemustutkimuksen parissa. Makukoulu Toimittajat Teija Keso on terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti. Tämä monitaitoinen nainen on lisäksi farmaseutti. Teija piti kaikkien käytännön toimenpiteiden sekä tämän

Lisätiedot

Fysioterapia ja osteopatia hevosille

Fysioterapia ja osteopatia hevosille Fysioterapia ja osteopatia hevosille HYVINVOIVA HEVONEN LUENTOSARJA 17.11.2015 CYPIS, ESPOO TMI Selma Piha 1 Potilaana hevonen vs. ihminen Anatomia yllättävän sama Eroissa näkyy toimintatavat Hevosen toiminnassa

Lisätiedot

Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s. 13 82.

Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s. 13 82. Fysiikka 2, 7. lk RUOKOLAHDEN KIRKONKYLÄN KOULU Toisessa fysiikan jaksossa käsitellään Aalto-oppia. Oppikirja s. 13 82. Tämä dokumentin versio on päivätty 6. syyskuuta 2013. Uusin löytyy osoitteesta http://rikun.net/mat

Lisätiedot

NOKIAN KESÄRENKAAT 1.3.2015

NOKIAN KESÄRENKAAT 1.3.2015 Nokian Hakka Black (kesärenkaat) 205/50 R 16 91 W XL Nokian Hakka Black 225 279,00 T428470 225/50 R 16 96 W XL Nokian Hakka Black 235 291,40 T428471 215/55 R 17 98 W XL Nokian Hakka Black 275 341,00 T428472

Lisätiedot

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi

Luku 14: Elektronispektroskopia. 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi Luku 14: Elektronispektroskopia 2-atomiset molekyylit moniatomiset molekyylit Fluoresenssi ja fosforesenssi 1 2-atomisen molekyylin elektronitilan termisymbolia muodostettaessa tärkeä ominaisuus on elektronien

Lisätiedot

Jani Karppinen KAUKO-OHJATTAVAT LAITURIN LÄHESTYMISVALOT

Jani Karppinen KAUKO-OHJATTAVAT LAITURIN LÄHESTYMISVALOT Jani Karppinen KAUKO-OHJATTAVAT LAITURIN LÄHESTYMISVALOT Insinöörityö Kajaanin ammattikorkeakoulu Tekniikan ja liikenteen ala Tietotekniikan koulutusohjelma Kevät 2006 INSINÖÖRITYÖ TIIVISTELMÄ Osasto Tekniikka

Lisätiedot

Perunan kemiaa. Oulu 18.10.2010 Anu Hopia, prof. www.molekyyligastronomia.fi

Perunan kemiaa. Oulu 18.10.2010 Anu Hopia, prof. www.molekyyligastronomia.fi Perunan kemiaa Oulu 18.10.2010 Anu Hopia, prof. www.molekyyligastronomia.fi Sisältö Kemiaa 1 maku ja rakenne Kemiaa 2 peruna ravintona Peruna (Solanum tuberosum) Yksi eniten käytetyistä ravintokasveista

Lisätiedot

Veden aistinvarainen arviointi NMKL:n menetelmällä

Veden aistinvarainen arviointi NMKL:n menetelmällä Veden aistinvarainen arviointi NMKL:n menetelmällä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Sisältö Talousvesi NMKL- menetelmä Nro 183

Lisätiedot

LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille

LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille Maarit Söderena Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Kevätlukukausi 2015 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa

Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Liisa Eerola Otoakustisen emissiotutkimuksen toteuttaminenn neuvolassa Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Hyvinvointiteknologia Insinöörityö 15.11.2015 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT

SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus

Lisätiedot

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA

TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA TIETOISET ELÄMYKSET OVAT KOODATTUA AIVOINFORMAATIOTA Simo Hemilä (simo.hemila@welho.com) Luonnonfilosofian seura 12. 11. 2013 Käsittelen tietoisia elämyksiä informaation kannalta Mitä on olemassa? Materiaalinen

Lisätiedot

Ei kaikki pistely ole sukeltajantautia

Ei kaikki pistely ole sukeltajantautia Ei kaikki pistely ole sukeltajantautia Sukeltajia on opetettu huomioimaan kaikki sukelluksen jälkeiset epänormaalit merkit ja oireet. Heitä neuvotaan miettimään niitä mahdollisena vähenevän paineen aiheuttamana

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

SISÄLLYS. Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola krnro 720871 Osoite: Lapinmäentie 1, 00013 Pohjola, kotipaikka: Helsinki

SISÄLLYS. Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola krnro 720871 Osoite: Lapinmäentie 1, 00013 Pohjola, kotipaikka: Helsinki Näön vuoksi SISÄLLYS Johdanto... 3 Silmän rakenne ja toiminta... 4 Värinäkö... 4 Hämäränäkö... 5 Syvyysnäkö... 5 Silmätapaturmat... 6 Näyttöpäätetyö... 7 Miten suojautua... 8 Suojalasien valinta... 8 Muiden

Lisätiedot

LIPO502 TENS 2-kanavainen

LIPO502 TENS 2-kanavainen LIPO502 TENS 2-kanavainen Electro-Stimulaattori on elektroninen laite, joka stimuloi ääreishermojen toimintaa. Stimulaatio on saavutettu johtamalla sähköaaltoja jatkuvasti ihon läpi. Aallon amplitudia

Lisätiedot

Näytös esiintyjän silmin

Näytös esiintyjän silmin Pauliina Karilainen ja Marianne Malmi Näytös esiintyjän silmin Kartoitus näkemiseen liittyvistä haasteista esiintyvän taiteilijan ammatissa Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi (AMK) Optometrian

Lisätiedot

Luentoaikataulu Luento 2 (vko 49) Multimodaalisuus. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009. Käyttöliittymätyyppejä

Luentoaikataulu Luento 2 (vko 49) Multimodaalisuus. Visuaaliset suunnitteluperiaatteet. IHTE-2100 KaSuper 2008-2009. Käyttöliittymätyyppejä IHTE-2100 KaSuper 2008-2009 Luento 2: multimodaalisuus, visuaaliset suunnitteluperiaatteet Luentoaikataulu Luento 1 (vko 49) Kurssijärjestelyt, käyttöliittymän määritelmä. GUI historiaa Luento 2 (vko 49)

Lisätiedot

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä

Touch TENS 1 Luonnollinen kivun lievittäjä Touch TENS 1 Esittely Touch TENS on kaksikanavainen, helppokäyttöinen TENS -laite. Laitteessa on seitsemän esiasennettua ohjelmaa, jotka käynnistyvät nappia painamalla. Ominaisuudet: Kaksi erillistä kanavaa.

Lisätiedot

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy

Tutustu. Innostu. Luo! www.villihelmi.fi. 2013 VilliHelmi Oy 1 Yhteen rannekoruun tarvitset: Erilaisia tsekkiläisiä lasihelmiä 30-60g tai 80-120 kpl siemenhelmiä (jos teet pitkiä, varrellisia kukkalinkkejä) isolenkkistä ketjua tasapäisiä korupiikkejä (pituus helmien

Lisätiedot

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010

Entry-tekniikat GKS 23.9.2010 Entry-tekniikat Päivi Härkki GKS 23.9.2010 Laparoskopia Vakavien komplikaatioiden riski laparoskopioissa 0.3% 50% laparoskopian vakavista komplikaatioista johtuu sokkona tehtävästä alkuvaiheesta/entrystä

Lisätiedot