HERMOSTON FYSIOLOGIA I
|
|
- Minna Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin perusrakenne Synapsi Myeliinivaippa ja saltatorinen johtuminen Hermoston fysiologia I 2 1. Biosähköiset ilmiöt vs. galvaaninen sähkö Biosähkössä varauksen kantajina ionit (anionit, kationit) Na, K, Ca 2, Cl - Galvaanisessa sähkössä elektronit e - Ioni Läpimitta (nm) Na K Ca Huom: varauksen suuruus on sama m Hermoston fysiologia I 3 Solukalvo n. 10 nm (100 x paksumpi) ioni Hermoston fysiologia I 4 Biosähkön sähkövirrat liuoksissa, kalvojen yli/läpi kudoksissa volyymikonduktio - tilavuusjohtuminen sähkövirran tiheys vaihtelee paikan mukaan Galvaanisessa sähkössä sähkövirrat yleensä johtimissa ei volyymikonduktiota Elektroni e m Biosähkön jännitteet usein kohtalaisia ( mv), mutta virrat erittäin pieniä, nano- tai pikoampeereja biosähkön sähkömäärät yleensä erittäin pieniä (huom. kuitenkin sähköankeriaat ja -rauskut)
2 Hermoston fysiologia I 5 2. Hermosolujen viestintä: 3 erilaista sähköistä potentiaalia Lepopotentaali = jännite ero (hermo)solun kalvon ulko- ja sisäpuolen välillä Asteettainen potentiaali (gradeerattu potentiaali) Aktiopotentiaali (aktiopulssi) = etenevä jänniteheilahdus solukalvolla Hermoston fysiologia I 6 Lepopotentiaalin synty Perustuu Ionien konsentraatiogradienttiin kalvon eri puolilla JA Kalvon valikoivaan läpäisevyyteen Kalvon valikoiva läpäisevyys perustuu ionikanaviin, jotka yleensä ovat ionispesifisiä Lepopotentiaalia ei voi havaita solun ulkopuolelta, aktiopotentiaalin voi havaita hetkellinen jänniteero hermosolun eri osien välillä Hermoston fysiologia I 7 Potentiaalieron synty 1 Hermoston fysiologia I 8 Potentiaalieron synty 2 1 % NaCl 10 % NaCl 1 % NaCl 1 % NaCl lasiseinä Väliseinä lasia ei potentiaalieroa, koska ei läpäisevyyttä! Na -permeaabeli kalvo Ei potentiaalieroa, koska ei konsentraatioeroa!
3 Hermoston fysiologia I 9 Potentiaalieron synty 3 1 % NaCl 10 % NaCl Na -permeaabeli kalvo Konsentraatioero läpäisevyys potentiaaliero syntyy Hermoston fysiologia I 10 Aluksi Na nettovirtaus konsentraatiogradientin suuntaisesti suuremmasta pienempään Jos kyseessä on varaukseton hiukkanen, nettovirtaus jatkuu kunnes konsentraatioero tasoittuu MUTTA: koska siirtyvällä ionilla on varaus, virtaus aiheuttaa vastakkaissuuntaisen sähköisen voiman ( taakse jää miinusta ) potentiaaliero Tasapainossa ioneja on siirtynyt toiselle puolelle niin paljon, että diffuusiopotentiaali ja sähköinen potentiaali kumoavat toisensa ionien nettovirtaus = 0 Hermoston fysiologia I 11 Potentiaalieron synty 4 1() % NaCl 10(-) % NaCl Hermoston fysiologia I 12 Hermosolun ionikoostumus Esimerkkinä mustekalan jättiläishermosyy IONI SISÄ (mmol/l) ULKO (mmol/l) Na K Cl Na -permeaabeli kalvo Konsentraatioero tasapainossa käytännössä häviävän pieni ( %) ± Puuttuva negatiivinen varaus??? Muut anionit, anioniset makromolekyylit ns. Donnanin tasapaino
4 Hermoston fysiologia I 13 Hermoston fysiologia I 14 Kullekin ionille voidaan laskea tasapainopotentiaali Nernstin yhtälön avulla (olettaa, että kalvo on täysin permeaabeli yhdelle ionille ja impermeaabeli muille!) E = RT nf log E = tasapainopotentiaali C o e Ci RT = kaasuvakio, abs. lämpötila n = ionin varaus (1) F = faraday, C/mol C o, C i = pitoisuus solun ulko- ja sisäpuolella E = RT nf log E Na = -61 log 10 (15/150) C o e Ci On noin ±61 mv (25 o C) (10-kantainen log) Solukalvon tasapainopotentiaalit (sisä- vs. ulkopuoli): = 61 mv E K = -61 log 10 (150/5.5) = -88 mv E Cl = 61 log 10 (9/125) = -70 mv Hermoston fysiologia I 15 Käytännössä solukalvo ei ole ideaalisen valikoiva, vaan enemmän tai vähemmän permeaabeli kaikille ioneille Goldman-Hodgkin-Katz-yhtälö (ns. vakiokenttä-yhtälö). E = RT F log e PK [ K] o P [ K] K i P P P = permeabiliteettikerroin Na Na [ Na] [ Na] o i PCl [ Cl] P [ Cl] Cl i o Hermoston fysiologia I 16 Lepopotentiaali - summa summarum Mittauksien mukaan n. -90 mv Sisäpuoli negatiivinen ulkopuoleen verrattuna Käyttämällä ionikanavia spesifisesti blokkaavia molekyyleja on havaittu: Lepopotentiaali vastaa suhteellisen hyvin kalium-ionin tasapainopotentiaalia E K = -61 log10(150/5.5) = -88 mv Lepotilassa kalium-kanavat siis auki!
5 Hermoston fysiologia I 17 Hermoston fysiologia I 18 Aktiopotentiaali Hermosolun viestimiskyky perustuu sen kykyyn johtaa eli propagoida kalvojännitteen heilahduksia solun haarakkeita pitkin aktiopotentiaali (aktiopulssi) Hermosolun aktiopotentiaali perustuu nopeaan, ionikanavien aukeamisen aiheuttamaan positiiviseen jännite-heilahdukseen solun johtavien haarakkeiden kalvolla Kalvopotentiaalin pieneneminen (depolarisaatio) jänniteherkkien Na -kanavien aktivaatio Kaksi tapaa mitata aktiopotentiaali Solunsisäinen Solunulkoinen Saatu vaste erilainen Lepopotentiaali havaitaan vain, jos toinen mittaelektrodi (mikroelektrodi on solun sisällä) solunsisäinen mittaus Lepopotentiaalia ei havaita, jos molemmat elektrodi ovat solun pinnalla Hermoston fysiologia I 19 Hermoston fysiologia I 20 Solunsisäinen mittaus 0 Lasikapillaari-mikroelektrodi solunsisäisiin mittauksiin -100 mv Solunulkoinen mittaus mv
6 Hermoston fysiologia I 21 Hermoston fysiologia I ms Jänniteherkät kanavat hyperpolarisaatio Depolarisaation voivat aiheuttaa mm. Solun ulkopuoliset ionimuutokset (esim. kaliumin määrän kasvu) Synapsin kautta välittyvä ioniläpäisevyyden muutos (esim. K -läpäisevyyden aleneminen, Na -läpäisevyyden lisääntyminen) Sähköärsyke (kokeellinen) Hyperpolarisaatio (lepopotentiaalin kasvu) Synaptinen vaikutus (K -läpäisevyyden kasvu) Ionimuutokset, K :n aleneminen soluvälitilassa Inhiboi aktiopotentiaaleja Hermoston fysiologia I 23 Aktiopotentiaalin eteneminen (propagaatio) Hermoston fysiologia I 24 Jänniteherkkä natriumkanava depolarisaatio aktiopotentiaali hyperpolarisaatio paikalliset virrat uusia jänniteherkkiä Na -kanavia avautuu Aktiopotentiaalia seuraa hyperpolarisaatiovaihe, joka estää uudelleenaktivaation - animaatio alfa-osassa 4 6 kalvon läpäisevää osaa (I-IV), jänniteherkkyys näissä solunulkoinen osa tunnistaa Na :n tunnetaan useita erilaisia geeniperhe
7 Hermoston fysiologia I 25 Ionikanavat voidaan blokata spesifisillä myrkyillä Esim. tetrodotoksiini (TTX) tukkii jänniteherkät Na -kanavat aktiopotentiaalit estyvät Saadaan mm. fugu-(pallo)kalasta Hermoston fysiologia I 26 Fugu, pallokala, symbionttiset bakteerit tuottavat myrkyn Taricha granulosa -salamanteri Myös salamanterit, ihossa jopa 13 mg TTX riittää tappamaan hiirtä Hermoston fysiologia I 27 Konsentraatiogradientti kalvon yli ei säily itsestään Ionipumput ylläpitävät Tärkein Na /K -pumppu (Na /K - ATPaasi) Tarvitsee energiaa (työskentelee konsentraatiogradienttia vastaan) 1 ATP 3 Na ulos, 2 K sisään Animaatio Toimii taustalla ei tarvita korvaamaan yksittäisen aktiopotentiaalin aiheuttamaa epätasapainoa Hermoston fysiologia I 28 Hermosolu ja aktiopotentiaali Hermosolun osat Solukeskus (soma) Tuovat haarakkeet (dendriitit), voi olla useita Vievä haarake (aksoni), aina yksi aktiopotentiaali
8 Hermoston fysiologia I 29 Hermoston fysiologia I 30 unipolaarinen Hermosolun sisällä viestinvälitys on sähköistä Hermosolujen välillä (useimmiten) kemiallista synapsi Muut hermosolut synapsoivat somaan ja dendriitteihin välittäjäaineet tarttuvat postsynaptisen kalvon reseptoreihin muuttavat ionien läpäisevyyttä postsynaptisella kalvolla EPSP (Excitatory PostSynaptic Potential) = depolarisaatio (aktivaatio) aktiopotentiaali (aksonissa) TAI IPSPS (Inhibitory ) = hyperpolarisaatio (inhibitio) EPSP IPSP summa määrää syntyykö seuraavassa solussa aktiopotentiaali Esim. asetyylikoliini aktivoi /(avaa Na -kanavia), GABA inhiboi (avaa K -kanavia) Kun aktiopotentiaali saapuu aksonin päähän (haarakkeiden päähän) synapsoi seuraavaan soluun Asetyylikoliini Hermoston fysiologia I 31 Hermoston fysiologia I 32 Esimerkki: hermo-lihasliitoksen asetyylikoliini (Ach) Tarttuu ns. nikotiinireseptoriin, joka on samalla ionikanava Kanava päästää läpi sekä Na että K, mutta natriumin konduktanssi on suurempi depolarisaatio aktiopotentiaali lihassolussa
9 33 Hermoston fysiologia I 34 Hermoston fysiologia I Synapsi Axon hillock (aksonikeko) = ap:n syntypaikka EM-kuva Ca2 Lepo/gradeerattu potentiaali Lepo/aktiopotentiaali 35 Hermoston fysiologia I Myeliinivaippa lisää aksonien johtonopeutta 36 Hermoston fysiologia I Myeliini: Schwannin solun kalvon kiertyminen aksonin ympärille Ranvierin kuroutuma myeliini aksoni
10 Hermoston fysiologia I 37 Hermoston fysiologia I 38 Hyppivä eli saltatorinen (lat. saltare, hypätä) johtuminen, depolarisaatio tapahtuu kuroumissa, passiivinen virta seuraavaan kuroumaan nopeus jopa 200 m/s Hermon poikkileikkaus myeliini ei myeliiniä
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali
Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia
LisätiedotNeuronin Fysiologia. Lepojännite ja aktiopotentiaali
Neuronin Fysiologia Lepojännite ja aktiopotentiaali Molekyylitasolla hermosolun toiminnalliset yksiköt koostuvat hermovälittjä-reseptoreista sekä Receptors and channels Ionotropic G-protein coupled Enzyme
LisätiedotNeuronifysiologia 2. Jänniteherkät ionikanavat
Neuronifysiologia 2 Jänniteherkät ionikanavat Jänniteherkät ionikanavat Tyyppi Na + kanavat K + kanavat Ca 2+ kanavat Merkitys aktiopotentiali aktiopotentiali inhibiitio transmitteri vapautuminen plastisiteetti
LisätiedotHermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä. Muonion lukio Noora Lindgrén
Hermosolu tiedonkäsittelyn perusyksikkönä Muonion lukio 20.8.2018 Noora Lindgrén Hermosolu perusyksikkönä äärimmäisen monimutkaisessa verkostossa Aivoissa on lähes sata miljardia hermosolua Aivojen toiminta
LisätiedotLääketiede Valintakoeanalyysi 2015 Fysiikka. FM Pirjo Haikonen
Lääketiede Valintakoeanalyysi 5 Fysiikka FM Pirjo Haikonen Fysiikan tehtävät Väittämä osa C (p) 6 kpl monivalintoja, joissa yksi (tai useampi oikea kohta.) Täysin oikein vastattu p, yksikin virhe/tyhjä
LisätiedotKemiallisen reaktion reaktiodiagrammi
Luento 11 1.4.2016 1 Reaktiokoordinaatti Entsymaattisten reaktioden kinetiikka Elektro-osmoottiset ilmiöt solukalvolla Donnanin potentiaali Solukalvon ionipumput ja kuljetusmekanismit Solukalvon sähköinen
LisätiedotHermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2
Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus
Lisätiedot8. Chemical Forces and self-assembly
Luento 10 24.3.2017 1 Kemiallinen potentiaali Sähkökemiallinen potentiaali Kemiallisen reaktion suunta Reaktiokoordinaatti Entsymaattisten reaktioiden kinetiikka Elektro-osmoottiset ilmiöt solukalvolla
LisätiedotHermosolu 1. Hermosolu 2. Hermosolu 3. Hermosolun rakenne 1. Hermosolun rakenne 2. Hermosolu
Hermosolu Hermosolu 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus proteiinit mukana signaalin muodostumisessa ja kuljetuksessa aktiopotentiaali (pitkän matkan kuljetus) Neuronien väliset yhteydet
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 1 psykofyysiset kokeet ja neuroanatomia Unit 1: 1.1.1 Käy hermosolun osat läpi. Tarvitset tietoja myöhemmissä tehtävissä. OK 1.1.4
LisätiedotPostsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät
Postsynaptiset tapahtumat Erityyppiset hermovälittäjät Pienmolekylaariset mm. asetyylikoliini, noradrenaliini, serotoniini, histamiini käytetäänuudestaan vapautumisen jälkeen ja kuljetetaan takaisin vesikkeleihin
LisätiedotSähkökemian perusteita, osa 1
Sähkökemian perusteita, osa 1 Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2015 Teema 4 - Luento 1 Teema 4: Suoritustapana oppimispäiväkirja Tehdään yksin tai pareittain Tehtävät/ohjeet löytyvät kurssin
LisätiedotHermosto. Enni Kaltiainen
Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.
LisätiedotLuento XIV Hormonit. Hyönteisen yksilönkehitys. Aivot
Luento XIV Hormonit Hyönteisen yksilönkehitys (1) Aivohormoni on hermosolujen tuottama (so. neurosekreetiota). (2) Aivohormoni Aivohormoni (BH) corpus cardiacum issa varastoidaan issa. Neurosekretoriset
LisätiedotSolukalvon kerrokset. Solukalvo. Solukalvon kerrostuminen. Solukalvon tehtävät. Solunsisäiset kalvot. Dawson-Danielli-malli
Solukalvon kerrokset Solukalvo Elektronimikroskoopilla solukalvossa erottuu kolme kerrosta Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 2 nm 3,5 nm 2 nm elektronitiheä, osmiofiilinen
LisätiedotSolukalvon tehtävät. Solukalvo. Solunsisäiset kalvot. Solukalvon kerrokset. Dawson-Danielli-malli. Solukalvon kerrostuminen
Solukalvon tehtävät Solukalvo Jokaista solua ympäröi solukalvo eli plasmamembraani eli plasmalemma 1. rajaa solun yksilöksi 2. säätelee soluun tulevien ja sieltä poistuvien aineiden määrää 3. ylläpitää
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotINSINÖÖRIJÄRJESTÖJEN KOULUTUSKESKUS Ingenjörsorganisationernas Skolningscentral ry 4-73 BIOSÄHKÖISET ILMIÖT HELSINKI 1974
INSINÖÖRIJÄRJESTÖJEN KOULUTUSKESKUS Ingenjörsorganisationernas Skolningscentral ry 4-73 BIOSÄHKÖISET ILMIÖT HELSINKI 1974 1 4-73 II Dipl.ins. Jaakko Malmivuo HODGKIN-HUXLEYN MEMBRAANIMALLI 1. JOHDANTO
LisätiedotMatkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa
Matkapuhelimesta imeytyy kudoksiin paikallisesti lämpötehoa Maks. lämmönnousu aivojen pinnalla on 0,3 astetta, kun SAR-arvo on 2 W/kg (STM:n enimmäisarvo). T ρ C = k 2 T wcbt + ρsar t jos veren lämmönkuljetus
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
LisätiedotNeuronin fysiologia 3. Ionikanavat Ligandi aktivoidut
Neuronin fysiologia 3 Ionikanavat Ligandi aktivoidut Ligandi aktivoidut ionikanavat Kanavat koostuvat reseptoriosasta joka sitoo hermovälittäjäaineita sekä ionikanavasta joka aukeaa välittäjän sitouduttua
LisätiedotIoniselektiivinen elektrodi
ELEC-A8510 Biologisten ilmiöiden mittaaminen Ioniselektiivinen elektrodi Luento 2 h: menetelmän teoria ja laboratoriotyön esittely Itsenäinen työskentely 2 h: materiaaliin tutustuminen Laboratoriotyöskentely
LisätiedotDEE-11110 Sähkötekniikan perusteet
DEE-11110 Sähkötekniikan perusteet Antti Stenvall Peruskäsitteet Luennon keskeinen termistö ja tavoitteet sähkövaraus teho ja energia potentiaali ja jännite sähkövirta Tarkoitus on määritellä sähkötekniikan
LisätiedotCoulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q
Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =
LisätiedotTranskraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta
Saija Sydänmaanlakka Transkraniaalinen tasavirtastimulaatio selvitys menetelmän soveltamisesta Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi insinöörin tutkintoa
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi
Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän
LisätiedotMonivalintakysymykset 1, 2, 3, 4, 5 ja 6: Merkitse O, jos väite on oikein; V, jos väite on väärin. Oikea vastaus +1 p, väärä vastaus -1 p, tyhjä 0 p.
(Tenttiä tiivistetty nettiin laitettaessa, oikeassa tentissä 14 sivua/samat kysymykset) FYSIOLOGIA I KESKIPITKÄ LOPPUKUULUSTELU Yleisfysiologia 9.5.2001 80 p Nimi vsk Monivalintakysymykset 1, 2, 3, 4,
LisätiedotNormaalipotentiaalit
Normaalipotentiaalit MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Yksittäisen elektrodin aiheuttaman jännitteen mittaaminen ei onnistu. Jännitemittareilla voidaan havaita ja mitata vain kahden elektrodin välinen potentiaaliero
LisätiedotPIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET
ELEC-E5770 - Sähkömagneettisten kenttien ja optisen säteilyn biologiset vaikutukset ja mittaukset Syksy 2016 PIENTAAJUISTEN SÄHKÖ- JA MAGNEETTIKENTTIEN VAIKUTUKSET Lauri Puranen Säteilyturvakeskus Ionisoimattoman
LisätiedotBIOSÄHKÖISET MITTAUKSET
TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,
LisätiedotKäsitteitä. Hapetusluku = kuvitteellinen varaus, jonka atomi saa elektronin siirtyessä
Sähkökemia Nopea kertaus! Mitä seuraavat käsitteet tarkoittivatkaan? a) Hapettuminen b) Pelkistyminen c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e) Epäjalometalli f) Jalometalli Käsitteitä Hapettuminen = elektronin
LisätiedotHERMOSTON FYSIOLOGIA II
Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,
LisätiedotTÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA
TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022
LisätiedotElektrolyysi Anodilla tapahtuu aina hapettuminen ja katodilla pelkistyminen!
Elektrolyysi MATERIAALIT JA TEKNOLOGIA, KE4 Monet kemialliset reaktiot ovat palautuvia eli reversiibeleitä. Jo sähkökemian syntyvaiheessa oivallettiin, että on mahdollista rakentaa kahdenlaisia sähkökemiallisia
LisätiedotSÄHKÖ KÄSITTEENÄ. Yleisnimitys suurelle joukolle ilmiöitä ja käsitteitä:
FY6 SÄHKÖ Tavoitteet Kurssin tavoitteena on, että opiskelija ymmärtää sähköön liittyviä peruskäsitteitä, tutustuu mittaustekniikkaan osaa tehdä sähköopin perusmittauksia sekä rakentaa ja tutkia yksinkertaisia
LisätiedotAnatomia ja fysiologia 1
Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotTuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II
Hermo-lihasliitos (NMJ) Tuki- ja liikuntaelimistö, liikkuminen II synapsi, joka rakenteellisesti ja toiminnallisesti erikoistunut siirtämään signaalin motoneuronista lihassoluun rakentuu viidestä komponentista:
LisätiedotValkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella!
Valkosolujen tehtävät useimmat tehtävät verenkierron ulkopuolella! Erikoistunut sidekudos liikuntakyky & fagosytoosi: neutrofiili > monosyytti > basofiili valkosoluja siirtyy jatkuvasti verestä muihin
LisätiedotBiofysiikka, Luento
Biofysiikka, Luento 4 3..017 1 Diffuusio eri geometrioissa ja sovelluksia Varattujen partikkelien diffuusio (elektrodiffuusio) Johdatus matalien Reynolds-lukujen maailmaan Aikariippuvat diffuusioprosessit
LisätiedotAlikuoret eli orbitaalit
Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Alkuaineen kemialliset ominaisuudet määräytyvät sen ulkokuoren elektronirakenteesta. Seuraus: Samanlaisen ulkokuorirakenteen omaavat alkuaineen ovat kemiallisesti sukulaisia
Lisätiedot1. Malmista metalliksi
1. Malmista metalliksi Metallit esiintyvät maaperässä yhdisteinä, mineraaleina Malmiksi sanotaan kiviainesta, joka sisältää jotakin hyödyllistä metallia niin paljon, että sen erottaminen on taloudellisesti
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT
Sähkö- ja magneettikentät työpaikoilla 11.10. 2006, Teknologiakeskus Pripoli SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET JA TERVEYSRISKIT Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus
LisätiedotReseptorit. -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat
Reseptorit -G-proteinikytketyt, -Ligandi aktivoidut eli reseptorikanavat G-proteini kytketyt reseptorit DRY - 7 transmembrane receptors - > 1% of human genome - > 1000 proteins G-protein selectivity
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET Kurssin esittely Sähkömagneettiset ilmiöt varaus sähkökenttä magneettikenttä sähkömagneettinen induktio virta potentiaali ja jännite sähkömagneettinen energia teho Määritellään
LisätiedotLaitteisto ERG-signaalin samanaikaiseen rekisteröintiin näköaistinsolukerroksesta sekä verkkokalvon yli
Teemu Turunen Laitteisto ERG-signaalin samanaikaiseen rekisteröintiin näköaistinsolukerroksesta sekä verkkokalvon yli Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi
LisätiedotJanika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS
Janika Kieleväinen KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS KYYNÄRHERMON PINTEEN MITTAUSOPTION TUOTEKEHITYS Janika Kieleväinen Opinnäytetyö 1.2.2011 Hyvinvointiteknologian koulutusohjelma Oulun
LisätiedotSähkökemia. Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali
Sähkökemia Sähkökemiallinen jännitesarja, galvaaninen kenno, normaalipotentiaali Esimerkki 1 Pohdi kertauksen vuoksi seuraavia käsitteitä a) Hapettuminen b) Pelkistin c) Hapetusluku d) Elektrolyytti e)
LisätiedotMagneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän
3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina
LisätiedotBIOLOGIAN KYSYMYKSET
BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p
LisätiedotBiomekaniikka I. Luennot
Luennot Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto - 2005-2008 1 Luentorunko 1. Hermolihasjärjestelmän yleinen rakenne 2. Luurankolihaksen perusrakenne ja toiminta 3. Lihasmekaniikka 4. Lihastyön kontrolli 5.
LisätiedotElektroniikka. Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist
Elektroniikka Tampereen musiikkiakatemia Elektroniikka Klas Granqvist Kurssin sisältö Sähköopin perusteet Elektroniikan perusteet Sähköturvallisuus ja lainsäädäntö Elektroniikka musiikkiteknologiassa Suoritustapa
LisätiedotKäytännön esimerkkejä on lukuisia.
PROSESSI- JA Y MPÄRISTÖTEKNIIK KA Ilmiömallinnus prosessimet allurgiassa, 01 6 Teema 4 Tehtävien ratkaisut 15.9.016 SÄHKÖKEMIALLISTEN REAKTIOIDEN TERMODYNAMIIKKA JA KINETIIKKA Yleistä Tämä dokumentti sisältää
LisätiedotVedessä dielektrisyysvakiosta energiavaimennustekijä n. 80 Suolakiteiden hajoamisesta entropian kasvu
Luento 11 31.3.2017 1 Dissosiaatioreaktiot ph-puskurit Itseorganisoituminen Molekulaariset moottorit Solukalvon ionipumput ja kuljetusmekanismit Solukalvon sähköinen malli Kalvojännite stationääritilassa
LisätiedotLuku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan
Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää
LisätiedotFy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7
Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput
Lisätiedot2. Miten endokriininen järjestelmä osallistuu verenpaineen säätelyyn?
DC3-Fysiologia: Lopputentti Fysiologian lopputentti 18.12.2015 1. a) i) Selitä elektroneutraliteetti vapaassa tilassa olevassa nesteessä. Laske solunsisäinen natriumkonsentraatio varausneutraliteetin vallitessa,
LisätiedotRATKAISUT: 18. Sähkökenttä
Physica 9 1. painos 1(7) : 18.1. a) Sähkökenttä on alue, jonka jokaisessa kohdassa varattuun hiukkaseen vaikuttaa sähköinen voia. b) Potentiaali on sähkökenttää kuvaava suure, joka on ääritelty niin, että
LisätiedotLaskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 2003 mennessä. Entsyymillä on seuraavanlainen reaktiomekanismi (katso oheista kuvaa):
Laskuharjoitus 3 palautus 11. 11. 2003 mennessä Tehtävä 1: Entsyymikinetiikkaa Entsyymillä on seuraavanlainen reaktiomekanismi (katso oheista kuvaa): 1. A:n sitoutuminen saa konformaatiossa aikaan muutoksen,
LisätiedotLuento Sähköstaattiset vuorovaikutukset. Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus. x = 0
Luento 9 11.3.016 1 Sähköstaattiset vuorovaikutukset Poissonoltzmann yhtälö Varatut pinnat nesteessä Varatut pallomaiset partikkelit nesteessä Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus = 0 Sähköstaattiset
LisätiedotVesi. Pintajännityksen Veden suuremman tiheyden nesteenä kuin kiinteänä aineena Korkean kiehumispisteen
Vesi Hyvin poolisten vesimolekyylien välille muodostuu vetysidoksia, jotka ovat vahvimpia molekyylien välille syntyviä sidoksia. Vetysidos on sähköistä vetovoimaa, ei kovalenttinen sidos. Vesi Vetysidos
LisätiedotSähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä
Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä
LisätiedotFysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto
ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut
A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.
LisätiedotMUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA
MUUTOKSET ELEKTRONI- RAKENTEESSA KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ulkoelektronit ja oktettisääntö Alkuaineen korkeimmalla energiatasolla olevia elektroneja sanotaan ulkoelektroneiksi eli valenssielektroneiksi.
LisätiedotLuento 8 6.3.2015. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit
Luento 8 6.3.2015 1 Entrooppiset voimat Vapaan energian muunoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) 2 Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä
LisätiedotMagneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi
Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan
Lisätiedot1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla
Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit
LisätiedotJaksollinen järjestelmä ja sidokset
Booriryhmä Hiiliryhmä Typpiryhmä Happiryhmä Halogeenit Jalokaasut Jaksollinen järjestelmä ja sidokset 13 Jaksollinen järjestelmä on tärkeä kemian työkalu. Sen avulla saadaan tietoa alkuaineiden rakenteista
LisätiedotKarl Åkerman. Synapsit
Karl Åkerman Synapsit Synapsen Kahden hermosolun välinen kytkentä kohta hermopääte eli aksonin päätepiste yhdestä solusta kytkeytyy toiseen soluun Synapsi on tärkein yksikkö hermoston viestinnässä synapsit
LisätiedotPUOLIJOHTEISTA. Yleistä
39 PUOLIJOHTEISTA Yleistä Pyrittäessä löytämään syy kiinteiden aineiden erilaiseen sähkön johtavuuteen joudutaan perehtymään aineen kidehilassa olevien atomien elektronisiin energiatiloihin. Seuraavassa
Lisätiedotluku 1.notebook Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio
Luku 1 Mooli, ainemäärä ja konsentraatio 1 Kemian kvantitatiivisuus = määrällinen t ieto Kemian kaavat ja reaktioyhtälöt sisältävät tietoa aineiden rakenteesta ja aineiden määristä esim. 2 H 2 + O 2 2
Lisätiedot1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa peräkkäisen luonnollisen luvun avulla esimerkiksi
Matematiikan pulmasivu Koonnut Martti Heinonen martti.heinonen@luukku.com Vaikeustaso on merkitty tähdillä: yhden tähden (*) tehtävä on helpoin ja kolmen (***) haastavin. 1. (*) Luku 90 voidaan kirjoittaa
LisätiedotHelsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20
Helsingin yliopisto/tampereen yliopisto Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe Sukunimi 24.5.2006 Etunimet Tehtävä 5 Pisteet / 20 Glukoosidehydrogenaasientsyymi katalysoi glukoosin oksidaatiota
Lisätiedotb) Laske prosentteina, paljonko sydämen keskimääräinen teho muuttuu suhteessa tilanteeseen ennen saunomista. Käytä laskussa SI-yksiköitä.
Lääketieteellisten alojen valintakokeen 009 esimerkkitehtäviä Tehtävä 4 8 pistettä Aineistossa mainitussa tutkimuksessa mukana olleilla suomalaisilla aikuisilla sydämen keskimääräinen minuuttitilavuus
LisätiedotIonisidos ja ionihila:
YHDISTEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Ionisidos ja ionihila: Ionisidos syntyy kun metalli (pienempi elek.neg.) luovuttaa ulkoelektronin tai elektroneja epämetallille (elektronegatiivisempi). Ionisidos on
LisätiedotKEMIA HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET
BILÄÄKETIETEEN enkilötunnus: - KULUTUSJELMA Sukunimi: 20.5.2015 Etunimet: Nimikirjoitus: KEMIA Kuulustelu klo 9.00-13.00 YVÄN VASTAUKSEN PIIRTEET Tehtävämonisteen tehtäviin vastataan erilliselle vastausmonisteelle.
LisätiedotKognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1
Kognitiivinen mallintaminen Neuraalimallinnus, luento 1 Nelli Salminen nelli.salminen@helsinki.fi D433 Neuraalimallinnuksen osuus neljä luentokertaa, muutokset alla olevaan suunnitelmaan todennäköisiä
LisätiedotESA Electrostatic attraction (ESR Electrostatic repulsion)
ESA Electrostatic attraction (ESR Electrostatic repulsion) Matti Lehtimäki VTT Industrial Systems 1 Sähkökentän vaikutus Varautunut pinta tai kappale Vetovoima Varautuneet hiukkaset - Hylkivä voima Sähkökenttä
LisätiedotIonisoiva säteily. Tapio Hansson. 20. lokakuuta 2016
Tapio Hansson 20. lokakuuta 2016 Milloin säteily on ionisoivaa? Milloin säteily on ionisoivaa? Kun säteilyllä on tarpeeksi energiaa irrottaakseen aineesta elektroneja tai rikkoakseen molekyylejä. Milloin
LisätiedotKaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka
Kaikenlaisia sidoksia yhdisteissä: ioni-, kovalenttiset ja metallisidokset Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka Kari Sormunen Kevät 2012 Kertausta IONIEN MUODOSTUMISESTA Jos atomi luovuttaa tai
LisätiedotLuento Sähköstaattiset vuorovaikutukset. Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus. x = 0
Luento 9 17.3.017 1 Sähköstaattiset vuorovaikutukset Poissonoltzmann yhtälö Varatut pinnat nesteessä Varatut pallomaiset partikkelit nesteessä Veden ominaisuudet Hydrofobinen vuorovaikutus = 0 Sähköstaattiset
LisätiedotSATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV
SATE2180 Kenttäteorian perusteet Faradayn laki ja sähkömagneettinen induktio Sähkötekniikka/MV Faradayn laki E B t Muuttuva magneettivuon tiheys B aiheuttaa ympärilleen sähkökentän E pyörteen. Sähkökentän
LisätiedotPotentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus. kun asetetaan V( ) = 0
Potentiaali ja sähkökenttä: pistevaraus kun asetetaan V( ) = 0 Potentiaali ja sähkökenttä: tasaisesti varautut levyt Tiedämme edeltä: sähkökenttä E on vakio A B Huomaa yksiköt: Potentiaalin muutos pituusyksikköä
LisätiedotTutkimustodistus Projekti: /10
1/4 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2018, heinäkuu Asiakkaan viite: PO45696 Näytteenottopvm: 16.7.2018 Näyte saapui: 18.7.2018 Näytteenottaja:
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA. Harjoitus - luento 6. Tehtävä 1.
SÄHKÖENERGIATEKNIIIKKA Harjoitus - luento 6 Tehtävä 1. Aurinkokennon virta I s 1,1 A ja sen mallissa olevan diodin estosuuntainen kyllästysvirta I o 1 na. Laske aurinkokennon maksimiteho suhteessa termiseen
LisätiedotSYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012
SYDÄMEN JA VERENKIERTOELIMISTÖN TEHTÄVÄ elimistön sisäisen tasapainon eli homeostaasin ylläpitäminen SYDÄMEN TOIMINTA L2/H2 2012 29.10.2012 kunkin elimen ja elinjärjestelmän verensaannin sovittaminen solujen
LisätiedotHermoston toiminnallinen jako
Hermoston toiminnallinen jako Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino,
LisätiedotEntrooppiset voimat. Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit
Entrooppiset voimat Entrooppiset voimat Vapaan energian muunnoksen hyötysuhde Kahden tilan systeemit Entrooppiset voimat 3 2 0 0 S k N ln VE S, S f ( N, m) Makroskooppisia voimia, jotka syntyvät pyrkimyksestä
Lisätiedot1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti muutamalla sanalla ja/tai piirrä kuva ja/tai kirjoita kaava/symboli.
Kemian kurssikoe, Ke1 Kemiaa kaikkialla RATKAISUT Maanantai 14.11.2016 VASTAA TEHTÄVÄÄN 1 JA KOLMEEN TEHTÄVÄÄN TEHTÄVISTÄ 2 6! Tee marinaalit joka sivulle. Sievin lukio 1. a) Selitä kemian käsitteet lyhyesti
LisätiedotSähkömagneettinen induktio
Sähkömagneettinen induktio Vuonna 1831 Michael Faraday huomasi jotakin, joka muuttaisi maailmaa: sähkömagneettisen induktion. ( Magneto-electricity ) M. Faraday (1791-1867) M.Faraday: Experimental researches
LisätiedotAKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT
AKKU- JA PARISTOTEKNIIKAT H.Honkanen Kemiallisessa sähköparissa ( = paristossa ) ylempänä oleva, eli negatiivisempi, metalli syöpyy liuokseen. Akussa ei elektrodi syövy pois, vaan esimerkiksi lyijyakkua
LisätiedotMagnetismi Mitä tiedämme magnetismista?
Magnetismi Mitä tiedämme magnetismista? 1. Magneettista monopolia ei ole. 2. Sähkövirta aiheuttaa magneettikentän. 3. Magneettikenttä kohdistaa voiman johtimeen, jossa kulkee sähkövirta. Magnetismi Miten
LisätiedotMassaspektrometria. magneetti negat. varautuneet kiihdytys ja kohdistus
11.5.2017 Massaspektrometria IHMISEN JA ELINYMPÄ- RISTÖN KEMIAA, KE2 Määritelmä Massaspektrometria on tekniikka-menetelmä, jota käytetään 1) mitattessa orgaanisen molekyylin molekyylimassaa ja 2) määritettäessä
LisätiedotSÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET
Atomiteknillinen seura 28.11.2007, Tieteiden talo SÄHKÖMAGNEETTISTEN KENTTIEN BIOLOGISET VAIKUTUKSET, TERVEYSRISKIT JA LÄHTEET Kari Jokela Ionisoimattoman säteilyn valvonta Säteilyturvakeskus Ionisoimaton
LisätiedotDEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET
DEE-0: SÄHKÖTEKNIIKAN PEUSTEET Passiiviset piirikomponentit vastus kondensaattori käämi Tarkoitus on yrittää ymmärtää passiivisten piirikomponenttien toiminnan taustalle olevat luonnonilmiöt. isäksi johdetaan
LisätiedotKurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2
Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Luento 1: Yleisten asioiden jälkeen: MB, luku 1 (s. 28-49) Luento 2: Luku 1 jatkuu +
LisätiedotSähkötekiikka muistiinpanot
Sähkötekiikka muistiinpanot Tuomas Nylund 6.9.2007 1 6.9.2007 1.1 Sähkövirta Symboleja ja vastaavaa: I = sähkövirta (tasavirta) Tasavirta = Virran arvo on vakio koko tarkasteltavan ajan [ I ] = A = Ampeeri
LisätiedotHapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen
Hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottaminen hapetuslukumenetelmällä MATERIAALIT JA TEKNO- LOGIA, KE4 Palataan hetkeksi 2.- ja 3.-kurssin asioihin ja tarkastellaan hapetus-pelkistymisreaktioiden tasapainottamista.
Lisätiedot