KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn Anja Sario

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn 7.5.2015 Anja Sario"

Transkriptio

1 KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn Anja Sario

2 Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen, tajunnallinen ja kehollinen tapahtuma. Sen merkitykset nousevat yksilön elämismaailmasta sekä kulttuurisyhteiskunnallisesta maailmasta. Ennakoiva tieto, kokemukset ja odotukset suuntaavat havaintoja. Olemme olemassa, osallisia ja suhteessa maailmaan kehomme välityksellä. Esittäjän/esityksen nimi 2

3 Sensorinen integraatio Neurologinen prosessi, joka jäsentää kehosta ja ympäristöstä keräämäämme tietoa selviytyäksemme arkielämässä. Sensorinen integraatio tapahtuu keskushermostossa, joka koostuu neuroneista, selkäytimestä ja aivoista. Keskushermoston pääasiallinen tehtävä on aistitiedon yhdistäminen eli sensorinen integraatio. Yli 80% keskushermostosta keskittyy yhdistämään ja jäsentämään aistien kautta saatua tietoa. Kun aivomme käsittelevät aistitietoa tehokkaasti, reagoimme tarkoituksenmukaisesti ja automaattisesti. Kalvosarjan tekijän nimi 3

4 kehoaistien so. taktiilisen, proprioseptiivisen ja vestibulaarisen aistitiedon yhdistymistä ja järjestäytymistä käyttöä varten. Myös näkö-, kuulo ja hajuaistimukset tärkeitä integraatiossa = lapsen kehityksessä. Lapsen sisäinen tarve ohjaa häntä hakeutumaan toimintoihin, joiden kautta hän saa tarvitsemaansa aistiravintoa aivoilleen ts. toimintoihin, jotka tukevat hänen aistitietojen yhdentymistä. Monipuolisen tutkivan leikkikäyttäytymisen kautta lapsi saa runsaasti aistikokemuksia. Refleksit ja reaktiot integroituvat ja motorinen hallinta kehittyy. Lapsi tutkii ympäristöään ja kohtaa toiminnallisia haasteita. Anja Sario Esittäjän/esityksen nimi 4

5 Hyvin toimivien aistijärjestelmien ja hahmotuskyvyn ansiosta lapselle kehittyy hyvä kehonhahmotus, joka on ikään kuin kartta hänen kehostaan > tiedostamaton tuntuma kehon eri osista ja siitä, missä suhteessa ne ovat toisiinsa ja ympäristöön. Lapselle muodostuu käsitys, missä hän on ja mitä hän on tekemässä. Jokainen onnistuminen lisää lapsen uskoa omiin kykyihinsä ja kehityksen myötä lapsi toimii yhä aktiivisemmin ja taitavammin ja hakeutuu yhä haastavampiin toimintoihin ja leikkeihin. Esittäjän/esityksen nimi 5

6 Taktillinen, tuntoaistijärjestelmä ensimmäinen ja suurin sensorinen järjestelmä sikiökauden aikana valmiiksi taktillinen diskriminaatio hyvin kehittynyt 7-8 ikävuoteen mennessä vaikuttaa fyysiseen ja henkiseen kehittymiseen impulsseja iholta selkäytimeen ja aivorunkoon ---- laajalti kaikkialle aivoihin yleensä tiedostamatonta perusta käsillä tutkimiselle ja käsien käytölle Esittäjän/esityksen nimi 6

7 Aivorungossa taktiilista aistitietoa muokkaavat tumakkeet: mitä, milloin kuuma, kylmä kipu märkä, karhea vaara, vaaraton Aivokuoressa: kosketuksen paikallistaminen stereognosia (esinetunto) Taktiilinen aistijärjestelmä ylläpitää koko hermoston tasapainoa, vaikuttaa neuraalisen toiminnan tasoon jatkuva aistimusvirta inhibitio heikentynyt tuntoaistimusten tulva -> epämukava olo motorinen levottomuus Esittäjän/esityksen nimi 7

8 Esittäjän/esityksen nimi 8

9 2) Proprioseptiivinen aistijärjestelmä asentoja sekä lihasten ja nivelten liikkeitä aistivat reseptorit kehonosien ja kehon asentotunto jatkuva aistimusvirta lihasten supistumisesta, venymisestä, nivelten taipumisesta---- tietoa kehosta aivoihin keskeinen aistijärjestelmä voiman kontrollissa aistimusvirtaus suurimmaksi osaksi tiedostamatonta visuaalinen kontrolli apuna ilman hyvää proprioseptiikkaa liikkeemme ovat kömpelöitä ja hitaita vaikutus vireystilaan Esittäjän/esityksen nimi 9

10 3) Vestibulaarinen aistijärjestelmä Tasapaino-ja liikeaisti sisäkorvan labyrintissä (simpukassa) vaikutus vireystilaan vestibulaariset reseptorit reagoivat painovoimaan, pään liikkeiden suuntaan, pään liikkeiden hidastumiseen ja kiihtymiseen painovoimareseptorit herkkiä myös vibraatiolle Esittäjän/esityksen nimi 10

11 vestibulaarireseptorit antavat yhdessä tarkan tiedon siitä, missä suhteessa yksilö on maanvetovoimaan: liikkuuko, onko paikoillaan, kuinka nopeasti liikkuu, mihin suuntaan----- tärkeä tieto olemassa ololle, turvallisuuden tunne maanvetovoimakentässä Aistitiedosta osa saavuttaa isot aivot, jossa se yhdistyy taktiiliseen, proprioseptiiviseen ja visuaaliseen sekä auditiiviseen tietoon > spatiaalinen hahmottaminen, orientoitumiskyky > syvyyksien, suuntien, etäisyyksien hahmottaminen Aistitieto on yleensä tiedostamatonta. Esittäjän/esityksen nimi 11

12 Vestibulaarinen aistitieto mahdollistaa vakaan visuaalisen Kuvan vaikka pää ja keho liikkuisivatkin. Kaarikäytävien toiminta muistuttaa kompassia ts. lentokoneen tai avaruusaluksen gyroskoopin toimintaa, jonka avulla tiedetään mihin suuntaan alus liikkuu, milloin liikkeen suunta muuttuu. Kaarikäytävien toiminta (fyysinen kiinnekohta) antaa näköhavainnolle merkityksen. Lapsen käyttäytymisen säätelyn, vuorovaikutuksen, motoriste ja hahmotuksellisten toimintojen oppimisessa 3 ensimmäistä ns. sensomotorisen kehityksen vuotta luo pohjaa kouluvalmiuksien kypsymiselle. Esittäjän/esityksen nimi 12

13 Lapsi käyttää aikaansa tutkivaan leikkiin hakien ja kokien taktillisia (tunto, hiekkaleikki), vestibulaarisia (tasapainoaisti, keinuminen), proprioseptiivisia (liikeaisti, pyöräily) sekä auditiivisia ja visuaalisia aistikokemuksia. Sensomotoristen kokemusten kautta lapsi oppii, miten hän voi käyttää kehoaan uusilla tavoilla ja vaikuttaa omalla toiminnallaan ympäristöön. Asentokontrolli kehittyy vestibulaarisen, taktillisen, proprioseptiivisen aistijärjestelmän yhteistoiminnasta asennon hallinta käsienkäytön kehittyminen Esittäjän/esityksen nimi 13

14 Hyvin toimiva aistitiedon käsittely luo perustan lapsen fyysisten, kognitiivisten ja motoristen taitojen kehittymiselle, jotka yhdessä vaikuttavat lapsen leikkitaitojen kehittymiseen. Sensomotorisen leikin merkitys myös kielenkehitykseen vahvistunut viimeaikaisissa tutkimuksissa Leikin yhteydessä tapahtuva toimintojen toistaminen vahvistaa edelleen kehittyvän taidon pohjana olevien hermoyhteyksien toimintaa eli parantaa aistitiedon käsittelyä. Tämä puolestaan mahdollistaa vaativammista toiminnoista ja leikkihaasteista suoriutumisen, mikä taas puolestaan kehittää aistitiedon käsittelyä edelleen Esittäjän/esityksen nimi 14

15 Leikin ja sensorisen prosessoinnin so. aistitiedon käsittelyn välistä suhdetta tutkittu 3-12 vuotiailla: lapsilla, joilla on ongelmaa aistitiedon käsittelyssä on: viivästynyt sosiaalisen leikin kehitys leluilla leikkimisen kesto on lyhentynyt lapsi pitää sellaisia leluja parempina, jotka tyydyttävät hänen sensorista tarvettaan leikki on enemmän paikallaan pysyvää ja vähemmän aktiivista Esittäjän/esityksen nimi 15

16 Tutkimustulokset osoittaneet, että aistitiedon käsittely on vain yksi leikin perusta ja että leikkiin on monia muitakin vaikuttavia tekijöitä ja että moni lapsi löytää kompensaatiokeinoja leikkiinsä. Kuitenkin voidaan todeta, että koska ongelmat aistitiedon käsittelyssä vaikeuttavat lapsen kykyä olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja käsitellä esineitä, näyttää olevan loogista, että ko. lapsilla on pulmia leikkimisessään. Esittäjän/esityksen nimi 16

17 Leikki ihmissydämessä on se öljy, jonka ihminen tarvitsee elämänsä varrella, jottei hänen lamppunsa sammuisi. Maila Talvio ( ) Kranowitz 2003: Tahatonta tohellusta Ayres, J.A Aistimusten aallokossa Bundy, Lane, Murray 2002 : Sensory integration, theory and practice, second ed. Watts & Stagnitti & Brown 2014: Relationship Between Play and Sensory Processing. A Systematic Review. American Journal of Occupational Therapy Vol.68, Number 2 SITY ry:n nettisivut 2015 Esittäjän/esityksen nimi 17

18 KIITOS!

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot

Sisällys. I osa Sensorinen integraatio ja aivot Aistimusten aallokossa Sisällys Alkusanat... 15 Esipuhe... 20 Suomalaisen asiantuntijan puheenvuoro... 22 I osa Sensorinen integraatio ja aivot Luku 1. Mitä on sensorinen integraatio? Johdanto aiheeseen..............................................

Lisätiedot

Carol Stock Kranowitz

Carol Stock Kranowitz Carol Stock Kranowitz Tahatonta tohellusta Sensorisen integraation häiriö lapsen arkielämässä PS-kustannus Kustantajan yhteystiedot PS-kustannus PL 303 Kekkolantie 11 B 40101 Jyväskylä 40520 Jyväskylä

Lisätiedot

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25

Sisällys. Suomenkielisen käännöksen alkulause... 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 Sisällys Suomenkielisen käännöksen alkulause........................ 11 Esipuhe...13 Johdanto...19 Kuinka kirjaa käytetään?...25 OSA I Sensorisen integraation eli aistitiedon käsittelyn häiriön tunnistaminen

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot

AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ

AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ AISTITIEDON KÄSITTELYN TUKEMINEN LEIKKIPUISTOYMPÄRISTÖSSÄ Opasvihko sensomotorisista hiekkalaatikkoleikeistä Anni Savolainen Opinnäytetyö Maaliskuu 2012 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys-

Lisätiedot

Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi

Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Opas aistiyliherkän lapsen toiminnan tukemiseksi Ella Mutanen Opinnäytetyö Toukokuu 2015 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Kuvailulehti Tekijä(t) Mutanen, Ella Julkaisun

Lisätiedot

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK

Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä. Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit ja aistitiedon käsittelyn ongelmia kouluikäisillä Toimintaterapeutti Maria Kananen 17.1.2008 Vaasan AMK Aistit Aivoihin tulee aistitietoa kaikkialta kehostamme Jokainen aistimus on tietolähde, joka

Lisätiedot

Onko näyttöä, että kansainvälisten adoptiolasten laitoshoidon pituudella on vaikutusta sensorisen integraation häiriön syntyyn?

Onko näyttöä, että kansainvälisten adoptiolasten laitoshoidon pituudella on vaikutusta sensorisen integraation häiriön syntyyn? Onko näyttöä, että kansainvälisten adoptiolasten laitoshoidon pituudella on vaikutusta sensorisen integraation häiriön syntyyn? Tutkimusten taustat ja laitossijoituksen seuraukset aiempien tutkimusten

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Aistimuksia arkeen. Sanna Saikko Emma Tervonen. Opas aistihakuisen lapsen toiminnan tukemiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu

Aistimuksia arkeen. Sanna Saikko Emma Tervonen. Opas aistihakuisen lapsen toiminnan tukemiseksi. Metropolia Ammattikorkeakoulu Sanna Saikko Emma Tervonen Aistimuksia arkeen Opas aistihakuisen lapsen toiminnan tukemiseksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Toimintaterapeutti (AMK) Toimintaterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö 10.2.2014

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

AIMO- aistit ja motoriikka Sensorista integraatiota kehittävä 1-3-luokkalaisille suunnattu kerhosuunnitelma

AIMO- aistit ja motoriikka Sensorista integraatiota kehittävä 1-3-luokkalaisille suunnattu kerhosuunnitelma AIMO- aistit ja motoriikka Sensorista integraatiota kehittävä 1-3-luokkalaisille suunnattu kerhosuunnitelma Katri Heikura Sanna Saarinen Marraskuu 2008 Sosiaali-ja terveysala JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset

Tuntoaisti. Markku Kilpeläinen. Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen. Somatosensoriset aistimukset Ihossa olevat mekanoreseptorit aloittavat kosketusaistimuksen Tuntoaisti Markku Kilpeläinen Psykologian laitos, Helsingin yliopisto Page 1 of 20 Page 3 of 20 Somatosensoriset aistimukset -Kosketus -Lämpö

Lisätiedot

Aistisäätely kehittyy

Aistisäätely kehittyy Aistisäätely kehittyy Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2007 Aistisäätely kehittyy Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tietolehtisen keskosvanhempien tueksi arkea

Lisätiedot

Alle kolmevuotiaiden lasten toimintaterapia aistitiedon käsittelyn häiriöihin liittyen

Alle kolmevuotiaiden lasten toimintaterapia aistitiedon käsittelyn häiriöihin liittyen Alle kolmevuotiaiden lasten toimintaterapia aistitiedon käsittelyn häiriöihin liittyen Tiina Markkanen Opinnäytetyö Lokakuu 2010 Toimintaterapia Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI

Lisätiedot

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN?

MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? MILLAISESTA NÄKÖKULMASTA AISTITIEDON KÄSITTELYN HÄIRIÖITÄ JA NIIDEN APUKEINOJA TARKASTELLAAN? ELLA MUTANEN SOT12 SYVENTÄVÄ PORTFOLIO, KEVÄT 2015 PORTFOLION LÄHTÖKOHDAT Oma kiinnostus Opinnäytetyö aiheeseen

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Pelin kautta opettaminen

Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelin kautta opettaminen Pelaamaan oppii vain pelaamalla?? Totta, mutta myös harjoittelemalla pelinomaisissa tilanteissa havainnoimista, päätöksentekoa ja toimintaa. Pelikäsitystä

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY

Arjen hurmaa ympäristöstä. Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Arjen hurmaa ympäristöstä Osallistumisen hurmaa loppuseminaari 3.11.2014 Kotka Dos. Erja Rappe HY Ympäristö Fyysinen ympäristö: luonnollinen ja rakennettu Sosiaalinen ympäristö: suhteet ihmisten välillä,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA PAINOLIIVIN KÄYTÖSTÄ MOTORISESTI LEVOTTOMILLA LAPSILLA

KOKEMUKSIA PAINOLIIVIN KÄYTÖSTÄ MOTORISESTI LEVOTTOMILLA LAPSILLA KOKEMUKSIA PAINOLIIVIN KÄYTÖSTÄ MOTORISESTI LEVOTTOMILLA LAPSILLA Jenna Kortesoja Teija Laitinen Marja Minkkinen Opinnäytetyö Tammikuu 2011 Toimintaterapia Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille

LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille LASTEN TUNTOAISTIN SÄÄTELYPULMIEN JA NIITÄ HELPOTTAVIEN KEINOJEN KARTOITUS - kysely erityislastentarhanopettajille Maarit Söderena Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Kevätlukukausi 2015 Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Keho sinuksi. Susanne Haataja -Veera Karkaus. Kehonhahmotuksen työkirja lapsille. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Toimintaterapeutti AMK

Keho sinuksi. Susanne Haataja -Veera Karkaus. Kehonhahmotuksen työkirja lapsille. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Toimintaterapeutti AMK Susanne Haataja -Veera Karkaus Keho sinuksi Kehonhahmotuksen työkirja lapsille Metropolia Ammattikorkeakoulu Toimintaterapeutti AMK Toimintaterapian koulutusohjelma Opinnäytetyö 11.4.2016 Tiivistelmä Tekijät

Lisätiedot

Emmi Aaltonen & Karoliina Ylitalo MULTISENSORINEN OPETUSYMPÄRISTÖ SENSORISEN IN- TEGRAATION TERAPIAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖ- KULMASTA

Emmi Aaltonen & Karoliina Ylitalo MULTISENSORINEN OPETUSYMPÄRISTÖ SENSORISEN IN- TEGRAATION TERAPIAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖ- KULMASTA Emmi Aaltonen & Karoliina Ylitalo MULTISENSORINEN OPETUSYMPÄRISTÖ SENSORISEN IN- TEGRAATION TERAPIAN JA KESTÄVÄN KEHITYKSEN NÄKÖ- KULMASTA Fysioterapian koulutusohjelma 2012 MULTISENSORINEN OPETUSYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena

Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena Liikunta varhaiskasvatuksessa kehityksen ja oppimisen tukena LitT Anneli Pönkkö Lasten liikunta- ja terveyskasvatuksen keskus Kajaanin opettajankoulutusyksikkö, Oulun yliopisto Virpiniemien urheiluopisto

Lisätiedot

AUTISMIN KIRJON OPPILAAN SENSORISEN INTEGRAATION TUKEMINEN MOTORISEN RADAN AVULLA. Opas erityiskoulun henkilökunnalle

AUTISMIN KIRJON OPPILAAN SENSORISEN INTEGRAATION TUKEMINEN MOTORISEN RADAN AVULLA. Opas erityiskoulun henkilökunnalle AUTISMIN KIRJON OPPILAAN SENSORISEN INTEGRAATION TUKEMINEN MOTORISEN RADAN AVULLA Opas erityiskoulun henkilökunnalle Saku Suominen Opinnäytetyö Lokakuu 2016 Fysioterapeuttikoulutus TIIVISTELMÄ Tampereen

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO)

KÄDEN TAITOJA KEHITTÄVÄÄ TOIMINTAA KÄSIEN YHTEISTYÖTÄ EDISTÄVÄT LEIKIT, (KOORDINAATIO) 4-5 -vuotias Käden taitojen kehittymisessä merkityksellistä: - käsien perusliikkeiden eriytyminen - kahden käden yhteistyötaidot - kolmisormiotteen kehittyminen, kätisyys eriytymässä Silmien ja käsien

Lisätiedot

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15 Sisällys Esipuhe...11 Johdanto... 15 Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys Fyysinen kasvu ja kehitys...25 Kehon koko...25 Kehon koon muutokset...26 Kehityksen tukeminen eri ikävaiheissa...28

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla. Ilari Kousa

Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla. Ilari Kousa Opin näkemään maailman oikein yli 20- vuotiaana lääkityksen, harjoittelun ja terapian avulla Ilari Kousa Tapaushistoria ennen kouluikää Synnyin 1984, 2kk ennenaikaisesti, istukan irtoamisen aiheuttaman

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

Aistitiedon käsittelyn erilaisuus/häiriöt. Kirjallisuutta: Aistimodaliteetit. Hermoston toiminta aistitiedon käsittelyn perustana 29.09.

Aistitiedon käsittelyn erilaisuus/häiriöt. Kirjallisuutta: Aistimodaliteetit. Hermoston toiminta aistitiedon käsittelyn perustana 29.09. AISTITIEDON KOULUTUS - Sensorisen integraation näkökulmaa Oulun läänin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry 29.9.2011 Oulu Anu Kippola-Pääkkönen, toimintaterapeutti, YTK ADHD-liiton järjestösuunnittelija luentolyhennelmistä

Lisätiedot

Lapsella motorinen, kongnitiivinen ja sosiaalinen kehitys ovat

Lapsella motorinen, kongnitiivinen ja sosiaalinen kehitys ovat Lapsella motorinen, kongnitiivinen ja sosiaalinen kehitys ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. Motoriikka on ihmisen keskeinen tiedonsaantikeino, jonka avulla ihminen kokee, koskettaa, käsittelee,

Lisätiedot

SIPSUTELLEN, IHMETELLEN, ILOISESTI SEIKKAILLEN!

SIPSUTELLEN, IHMETELLEN, ILOISESTI SEIKKAILLEN! SIPSUTELLEN, IHMETELLEN, ILOISESTI SEIKKAILLEN! Liikuntaharjoitteita autististen lasten sensorisen integraation tukemiseen Fysioterapian koulutusohjelma, Fysioterapeutti Opinnäytetyö Syksy 2009 Sonja Lamppu

Lisätiedot

Aistikokemusten merkitys ja sensomotoristen harjoitteiden vaikutus arjessa selviytymiseen

Aistikokemusten merkitys ja sensomotoristen harjoitteiden vaikutus arjessa selviytymiseen Kirsi-Marja Volotinen Aistikokemusten merkitys ja sensomotoristen harjoitteiden vaikutus arjessa selviytymiseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Toimintaterapeutti YAMK Kuntoutuksen koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot

Perusliikuntataitojen kehittäminen

Perusliikuntataitojen kehittäminen Perusliikuntataitojen kehittäminen Suunnistusliiton seminaari 5.2.2011 Taitoharjoittelun teesejä (jotka eivät pidä paikkaansa) Lajitekniikan kehittämiseen tarvitaan runsaasti valmentajan ohjeita. Vain

Lisätiedot

SENSORY PROCESSING MEASURE PRESCHOOL (SPM-P) -MENETELMÄN SOVELTUVUUS 3-VUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN ARVIOINNISSA

SENSORY PROCESSING MEASURE PRESCHOOL (SPM-P) -MENETELMÄN SOVELTUVUUS 3-VUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN ARVIOINNISSA Opinnäytetyö (AMK) Toimintaterapian koulutusohjelma NTOIMS13 2016 Henna Haarakallio, Milja Hurri & Mari Kähönen SENSORY PROCESSING MEASURE PRESCHOOL (SPM-P) -MENETELMÄN SOVELTUVUUS 3-VUOTIAIDEN SUOMALAISLASTEN

Lisätiedot

Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan

Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan Keinoja kynätyöskentelyn sensomotoristen valmiuksien kehittymisen tueksi esi- ja alkuopetusikäisten lasten toimintaterapiaan Toimintaterapian koulutusohjelma, toimintaterapeutti Opinnäytetyö 30.5.2008

Lisätiedot

Aistitoimintojen huomioiminen

Aistitoimintojen huomioiminen Aistitoimintojen huomioiminen -opas- HAASTEhanke Haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja vähentäminen 2011 2014 HAASTE-hankkeen julkaisuja 5/2013 Teksti: Reetta Sollasvaara Valokuvat: Autismisäätiön

Lisätiedot

14 Tahatonta tohellusta

14 Tahatonta tohellusta Esipuhe Ihmisen aivot ja mieli ovat kietoutuneet kauniisti yhteen. Emme voisi tuntea, ajatella emmekä toimia ilman monimutkaista aivotoimintaa, ja pienimmätkin muutokset aivotoiminnassa voivat vaikuttaa

Lisätiedot

VANHEMMILLE SUUNNATTU OPAS LAPSEN ENSIMMÄISEN IKÄVUODEN SENSOMOTORISESTA KEHITYKSESTÄ

VANHEMMILLE SUUNNATTU OPAS LAPSEN ENSIMMÄISEN IKÄVUODEN SENSOMOTORISESTA KEHITYKSESTÄ VANHEMMILLE SUUNNATTU OPAS LAPSEN ENSIMMÄISEN IKÄVUODEN SENSOMOTORISESTA KEHITYKSESTÄ LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaali- ja terveysala Fysioterapia Opinnäytetyö Kevät 2013 Tiina Paganus Anniina Sivonen

Lisätiedot

Viinikankatu 49, 33800 TAMPERE Puh (03) 380 5300, Fax (03) 380 5353 E-mail: myynti@tevella.fi, www.tevella.fi

Viinikankatu 49, 33800 TAMPERE Puh (03) 380 5300, Fax (03) 380 5353 E-mail: myynti@tevella.fi, www.tevella.fi Viinikankatu 49, 33800 TAMPERE Puh (03) 380 5300, Fax (03) 380 5353 E-mail: myynti@tevella.fi, www.tevella.fi Ohje Tevellan tuotteelle 159028 TAITAVIA LAPSIA Valokuvista koostuva harjoitusohjelma kehonhallintaan

Lisätiedot

Kinestetiikka Perioperatiivisessa hoitotyössä Pietarsaari 10.09.2015. K. Hagström kirsi.hagstrom@kinestetiikka.fi

Kinestetiikka Perioperatiivisessa hoitotyössä Pietarsaari 10.09.2015. K. Hagström kirsi.hagstrom@kinestetiikka.fi 1 Kinestetiikka Perioperatiivisessa hoitotyössä Pietarsaari 10.09.2015 Elämä muodostuu liikkeestä ja liikkumisesta. Se miten liikun tai olen liikkumatta, vaikuttaa terveyteeni - koko elämän ajan. 2 Mitä

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä.

2. Makuaisti Makusilmuja kaikkialla suuontelossa, eniten kielessä. 1. Ihon aistit 1. Kipuaisti (vapaita hermopäitä lähes kaikkialla elimistössä). 2. Kylmäaisti 3. Kuuma-aisti 4. Kosketusaisti 1. Vapaat hermopäätteet (esim. karvatupen pinnassa aistivat liikettä) 2. Meissnerin

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

MOTO -KERHOLAISTEN KOULUMENESTYS PERUSKOULUN 6. LUOKALLA JA HEIDÄN KOKEMUKSIAAN LIIKUNNASTA JA OPPIMISESTA 9. LUOKALLA

MOTO -KERHOLAISTEN KOULUMENESTYS PERUSKOULUN 6. LUOKALLA JA HEIDÄN KOKEMUKSIAAN LIIKUNNASTA JA OPPIMISESTA 9. LUOKALLA MOTO -KERHOLAISTEN KOULUMENESTYS PERUSKOULUN 6. LUOKALLA JA HEIDÄN KOKEMUKSIAAN LIIKUNNASTA JA OPPIMISESTA 9. LUOKALLA Osmo Reinikka Liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma Syksy 2013 Liikuntakasvatuksen

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa 13.10.2011. Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti

Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa 13.10.2011. Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti Motoristen taitojen ja hienomotoriikan vahvistaminen oppimisessa 13.10.2011 Eila Hintsala fysioterapeutti Johanna Rontti toimintaterapeutti Lapsen motorinen kehitys etenee kokonaisvaltaisuudesta eriytyneisyyteen

Lisätiedot

HIIOHOI - ROHKEANA VAIKKA MERI MYRSKYÄÄ

HIIOHOI - ROHKEANA VAIKKA MERI MYRSKYÄÄ HIIOHOI - ROHKEANA VAIKKA MERI MYRSKYÄÄ Tasokeinun laitojen suunnittelu- ja valmistusprosessi Toimintaterapian koulutusohjelma Toimintaterapeutti Opinnäytetyö 27.4.2009 Katri Hyttinen Sonja Törnström Metropolia

Lisätiedot

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja

Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia. Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Vaihtelu virkistää taidon oppimisessa - Kisakallion taitokongressin antia Kuntotestauspäivät 19.3.2016 Sami Kalaja Non-lineaarinen pedagogiikka / Keith Davids Urheilija, tehtävä ja ympäristö ovat jatkuvassa

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet

Liikkuvuus ja stabiliteetti. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus ja stabiliteetti 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet Liikkuvuus Liikkuvuuden määrittelyä Kykyä tehdä mahdollisimman laajoja liikkeitä joko omin voimin tai jonkin ulkoisen voiman avustamana

Lisätiedot

LEIKKI LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA

LEIKKI LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA Opinnäytetyö (AMK) Fysioterapian koulutusohjelma Fysioterapia 2016 Emmi Kivimäki ja Henna Laine LEIKKI LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA leikkipuisto moniaistillisena oppimisympäristönä OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

SELVITYS PAINOLIIVIN KÄYTÖSTÄ LASTEN TOIMINTATERAPIASSA

SELVITYS PAINOLIIVIN KÄYTÖSTÄ LASTEN TOIMINTATERAPIASSA SELVITYS PAINOLIIVIN KÄYTÖSTÄ LASTEN TOIMINTATERAPIASSA Sara Kiskola Opinnäytetyö Helmikuu 2008 Toimintaterapia JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU KUVAILULEHTI Päivämäärä Tekijä(t) KISKOLA Sara Julkaisun laji

Lisätiedot

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto

Hermovauriokivun tunnistaminen. Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Hermovauriokivun tunnistaminen Tules-potilaan kivun hoito 23.5.2016 Kipuhoitaja Päivi Kuusisto Kipu IASP (Kansainvälinen kuvuntutkimusyhdistys): Kipu on epämiellyttävä sensorinen tai emotionaalinen kokemus,

Lisätiedot

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004

Havaitseminen ja tuote. Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Havaitseminen ja tuote Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Käytettävyysongelma? biologinen olento psykologinen olento kulttuuriolento sosiaalinen olento yhteiskunnallinen olento Ihminen on... tiedonkäsittelijä

Lisätiedot

Multisensorinen työväline Keski-Suomen Muistiyhdistys ry:lle

Multisensorinen työväline Keski-Suomen Muistiyhdistys ry:lle Aistirata Multisensorinen työväline Keski-Suomen Muistiyhdistys ry:lle Reetta Karvinen Ida-Maria Pirkkalainen Opinnäytetyö Kesäkuu 2017 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Toimintaterapia (AMK), toimintaterapian

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA Ihmisen aistit ovat evoluution tuote Ihmisen aistit ovat kehittyneet palvelemaan sopeutumista siihen ympäristöön, missä ihmisen esi-isät ovat kulloinkin eläneet. Esim. Kolmiulotteinen

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö

Julkaisun laji Opinnäytetyö OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) AHLVIK, Jatta HANKILANOJA, Annu HILPINEN, Meeri PILTONEN, Riitta Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 105 Luottamuksellisuus Päivämäärä 14.11.2011 Julkaisun kieli

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Hanna Majuri STRUKTUROITU AISTITUOKIO TILAPÄISYKSIKKÖ POIJUN ASIAKKAILLE

Hanna Majuri STRUKTUROITU AISTITUOKIO TILAPÄISYKSIKKÖ POIJUN ASIAKKAILLE Hanna Majuri STRUKTUROITU AISTITUOKIO TILAPÄISYKSIKKÖ POIJUN ASIAKKAILLE Sosiaalialan koulutusohjelma 2017 STRUKTUROITU AISTITUOKIO TILAPÄISYKSIKKÖ POIJUN ASIAKKAILLE Majuri, Hanna Satakunnan ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VÄLINEET TUNTOAISTIKOKEMUSTEN TUOTTAJANA Opasvihko Jyväskylän ammattikorkeakoulun multisensorisesta välineistöstä

VÄLINEET TUNTOAISTIKOKEMUSTEN TUOTTAJANA Opasvihko Jyväskylän ammattikorkeakoulun multisensorisesta välineistöstä VÄLINEET TUNTOAISTIKOKEMUSTEN TUOTTAJANA Opasvihko Jyväskylän ammattikorkeakoulun multisensorisesta välineistöstä Suvi Karvonen Essi Virtanen Opinnäytetyö Marraskuu 2011 Toimintaterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Anna kehittävä pelihetki lapselle tai lapsille MIKSI? Tutun Hedelmätarha pelin toiminnan analyysi soveltuu moniin perinteisiin lautapeleihin.

Anna kehittävä pelihetki lapselle tai lapsille MIKSI? Tutun Hedelmätarha pelin toiminnan analyysi soveltuu moniin perinteisiin lautapeleihin. Anna kehittävä pelihetki lapselle tai lapsille MIKSI? Tutun Hedelmätarha pelin toiminnan analyysi soveltuu moniin perinteisiin lautapeleihin. Yleisnäkymä pelistä alkuvaiheessa. A )Sensomotoriset osatekijät

Lisätiedot

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet

3. Leijonakiekkokoulun. oppimistavoitteet 3. Leijonakiekkokoulun oppimistavoitteet Lapsille tärkeitä asioita urheilussa Leijona-kiekkokoulu oppimisympäristönä Oppia liikkumaan Oppia liikunnan avulla Harjoitusviikko - esimerkki LAPSILLE TÄRKEITÄ

Lisätiedot

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus

Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Automatisoituminen, resurssit ja monitehtäväsuoritus Mitä automatisoitumisella tarkoitetaan? Hyvin pitkälti automatisoitunut tehtävä... voidaan suorittaa ilman tarkkaavaisuutta ei välttämättä tuota minkäänlaista

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia opettajille. (toim. versio)

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia opettajille. (toim. versio) SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia opettajille (toim. versio) 1 Kuvaa? Miksi Elli kokee monet tavalliset asiat hankaliksi? Hän ei pidä musiikintunneista, ei edes musiikin kuuntelusta.

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

Aistisäätelyn jäljillä Luentosarja aistisäätelyhäiriöstä

Aistisäätelyn jäljillä Luentosarja aistisäätelyhäiriöstä Saimaan ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Lappeenranta Toimintaterapian koulutusohjelma Maarit Teno Aistisäätelyn jäljillä Luentosarja aistisäätelyhäiriöstä Opinnäytetyö 2016 Tiivistelmä Maarit

Lisätiedot

SHERBORNE DEVELOPMENTAL MOVEMENT MENETELMÄ LAPSEN KEHITYKSEN TUEKSI. Esite iloisesta liikuntamenetelmästä

SHERBORNE DEVELOPMENTAL MOVEMENT MENETELMÄ LAPSEN KEHITYKSEN TUEKSI. Esite iloisesta liikuntamenetelmästä SHERBORNE DEVELOPMENTAL MOVEMENT MENETELMÄ LAPSEN KEHITYKSEN TUEKSI Esite iloisesta liikuntamenetelmästä Paula Haijanen Hanna-Leena Kivimäki Hannamaija Virolainen Opinnäytetyö Elokuu 2009 Fysioterapian

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Painopeiton kaveriksi

Painopeiton kaveriksi Painopeiton kaveriksi Painopeitto kehitysvammaisen rentoutumiseen toimintaterapiassa Margareeta Sundberg Opinnäytetyö Maaliskuu 2013 Toimintaterapian koulutusohjelma Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen. Tutkimislomakkeen ja tutkimisen ohjeistuksen kehittäminen

Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen. Tutkimislomakkeen ja tutkimisen ohjeistuksen kehittäminen Aivoverenkiertohäiriökuntoutujan asennonhallintaan vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen Tutkimislomakkeen ja tutkimisen ohjeistuksen kehittäminen Susanna Risku Sanna Rosendahl Kehittämistehtävä Toukokuu

Lisätiedot

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana

Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana Ryhti ja perusliikkuminen lähtökohtana - pystyasennon hahmottaminen ja hallinta - kävely juoksu - kyykky - hyppääminen, heittäminen Juha Koskela Pystyasennon hahmottaminen ja hallinta Motorinen homunculus

Lisätiedot

4-VUOTIAIDEN LASTEN AISTITIEDON KÄSITTELYN ARVIOINTI

4-VUOTIAIDEN LASTEN AISTITIEDON KÄSITTELYN ARVIOINTI Opinnäytetyö (AMK) Toimintaterapian koulutusohjelma NTOIMS13 2016 Elina Aalto ja Ninni Karjula 4-VUOTIAIDEN LASTEN AISTITIEDON KÄSITTELYN ARVIOINTI Sensory Processing Measure Preschool - arviointimenetelmän

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia vanhemmille. (toim. versio)

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia vanhemmille. (toim. versio) SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia vanhemmille (toim. versio) 1 Oletko joskus kysynyt itseltäsi... Miksi Sanni on valikoiva monissa asioissa. Hän suostuu syömään vain tietynlaisia

Lisätiedot

Haapamäki Heidi. Pohjonen Marika MINKÄ NUORENA OPPII, SEN VANHANA TAITAA

Haapamäki Heidi. Pohjonen Marika MINKÄ NUORENA OPPII, SEN VANHANA TAITAA Haapamäki Heidi Pohjonen Marika MINKÄ NUORENA OPPII, SEN VANHANA TAITAA Vanhemmat lapsensa motorisen kehityksen tukijoina Opinnäytetyö Syksy 2008 Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Fysioterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia ruokailun onnistumiseksi. (toim. versio)

SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia ruokailun onnistumiseksi. (toim. versio) SENSORINEN INTEGRAATIO, AISTITIEDON KÄSITTELY: Vastauksia ruokailun onnistumiseksi (toim. versio) 1 Oletko joskus kysynyt itseltäsi... Miksi Markku ei syö tavallista ruokaa? Markku juo tuttipullosta ja

Lisätiedot

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan

Taitovalmennus. Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Taitovalmennus Lapin Urheiluopisto Olli Cajan Pohjaa näkemyksille Taitovalmentaja (Lapin urheiluopisto) - Taitokonseptin kehitys - Urheiluakatemia (kaikki lajiryhmät) - Junnuakatemia (eri lajiryhmiä) -

Lisätiedot

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT 7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015

Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö. Anneli Raatikainen 3.2.2015 Erilaiset päihteet, niiden vaikutukset ja miten tunnistaa niiden käyttö Anneli Raatikainen 3.2.2015 AIHEITA: - Päihdeongelman kehittyminen - Eri päihteiden vaikutuksia - Päihteiden käytön tunnistaminen

Lisätiedot

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut

Turvallinen koti- ja lähiympäristö. Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Turvallinen koti- ja lähiympäristö Vakaat- työryhmä 19.4.2012 Else Malmberg, toimintaterapeutti Kuntoutuspalvelut Aiheen teemoja Toimija Toimintaympäristö Toimintakyky Turvallinen koti Esteettömyys Hyviä

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Aistifysiologia II (Sensory Physiology)

Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Aistifysiologia II (Sensory Physiology) Kuuloaisti Modaliteetti = ilman paineen vaihtelut Korvan anatomia Ulkokorva Välikorva Sisäkorva Tärykalvo Simpukka 1 Äänen siirtyminen välikorvassa Ilmanpainevaihteluiden

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN

JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN JOHDATUS RATSASTUSTERAPIAAN Anne Rautio-Honkavaara HIPPOTHERAPY Hippos = hevonen Therapy = terapia, hoito Ratsastusterapia on yksilöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista kuntoutusta. Ratsastusterapeutin

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

AISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA

AISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA AISTIEN MERKITYS VUOROVAIKUTUKSESSA Kontakti kahden ihmisen välille syntyy aistien kautta. Näillä sivuilla kerrotaan aistien toiminnasta, kehityksestä ja siitä, mitä vuorovaikutuksessa tapahtuu, jos aistit

Lisätiedot

Kosketuksella oppimaan - sosiaalishaptinen oppimisympäristö

Kosketuksella oppimaan - sosiaalishaptinen oppimisympäristö Kosketuksella oppimaan - sosiaalishaptinen oppimisympäristö Esteetön oppimisympäristö seminaari 2016 - Riitta Lahtinen, KT kommunikaatiopäällikkö Suomen Kuurosokeat ry Kosketustutkimuksen taustaa laadullinen

Lisätiedot

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa.

Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. Tanssiopetus varhaiskasvatuksessa. «Liikkumisen ilo näkyy parhaten lapsessa. Maailman kokeminen ja ymmärtäminen edelyttää lapselta jatkuvaa liikettä,koskettamista, tuntemista,tuntemista, erottelemista

Lisätiedot