KEHOLLISUUS LEIKISSÄ. Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn Anja Sario

Transkriptio

1 KEHOLLISUUS LEIKISSÄ Sensorisen integraation kehitys ja vaikutus lapsen toimintakykyyn Anja Sario

2 Kehollisuus: Havainto on enemmän kuin aistimus, se on synteettinen (kokonaiskuva), moniaistinen, tajunnallinen ja kehollinen tapahtuma. Sen merkitykset nousevat yksilön elämismaailmasta sekä kulttuurisyhteiskunnallisesta maailmasta. Ennakoiva tieto, kokemukset ja odotukset suuntaavat havaintoja. Olemme olemassa, osallisia ja suhteessa maailmaan kehomme välityksellä. Esittäjän/esityksen nimi 2

3 Sensorinen integraatio Neurologinen prosessi, joka jäsentää kehosta ja ympäristöstä keräämäämme tietoa selviytyäksemme arkielämässä. Sensorinen integraatio tapahtuu keskushermostossa, joka koostuu neuroneista, selkäytimestä ja aivoista. Keskushermoston pääasiallinen tehtävä on aistitiedon yhdistäminen eli sensorinen integraatio. Yli 80% keskushermostosta keskittyy yhdistämään ja jäsentämään aistien kautta saatua tietoa. Kun aivomme käsittelevät aistitietoa tehokkaasti, reagoimme tarkoituksenmukaisesti ja automaattisesti. Kalvosarjan tekijän nimi 3

4 kehoaistien so. taktiilisen, proprioseptiivisen ja vestibulaarisen aistitiedon yhdistymistä ja järjestäytymistä käyttöä varten. Myös näkö-, kuulo ja hajuaistimukset tärkeitä integraatiossa = lapsen kehityksessä. Lapsen sisäinen tarve ohjaa häntä hakeutumaan toimintoihin, joiden kautta hän saa tarvitsemaansa aistiravintoa aivoilleen ts. toimintoihin, jotka tukevat hänen aistitietojen yhdentymistä. Monipuolisen tutkivan leikkikäyttäytymisen kautta lapsi saa runsaasti aistikokemuksia. Refleksit ja reaktiot integroituvat ja motorinen hallinta kehittyy. Lapsi tutkii ympäristöään ja kohtaa toiminnallisia haasteita. Anja Sario Esittäjän/esityksen nimi 4

5 Hyvin toimivien aistijärjestelmien ja hahmotuskyvyn ansiosta lapselle kehittyy hyvä kehonhahmotus, joka on ikään kuin kartta hänen kehostaan > tiedostamaton tuntuma kehon eri osista ja siitä, missä suhteessa ne ovat toisiinsa ja ympäristöön. Lapselle muodostuu käsitys, missä hän on ja mitä hän on tekemässä. Jokainen onnistuminen lisää lapsen uskoa omiin kykyihinsä ja kehityksen myötä lapsi toimii yhä aktiivisemmin ja taitavammin ja hakeutuu yhä haastavampiin toimintoihin ja leikkeihin. Esittäjän/esityksen nimi 5

6 Taktillinen, tuntoaistijärjestelmä ensimmäinen ja suurin sensorinen järjestelmä sikiökauden aikana valmiiksi taktillinen diskriminaatio hyvin kehittynyt 7-8 ikävuoteen mennessä vaikuttaa fyysiseen ja henkiseen kehittymiseen impulsseja iholta selkäytimeen ja aivorunkoon ---- laajalti kaikkialle aivoihin yleensä tiedostamatonta perusta käsillä tutkimiselle ja käsien käytölle Esittäjän/esityksen nimi 6

7 Aivorungossa taktiilista aistitietoa muokkaavat tumakkeet: mitä, milloin kuuma, kylmä kipu märkä, karhea vaara, vaaraton Aivokuoressa: kosketuksen paikallistaminen stereognosia (esinetunto) Taktiilinen aistijärjestelmä ylläpitää koko hermoston tasapainoa, vaikuttaa neuraalisen toiminnan tasoon jatkuva aistimusvirta inhibitio heikentynyt tuntoaistimusten tulva -> epämukava olo motorinen levottomuus Esittäjän/esityksen nimi 7

8 Esittäjän/esityksen nimi 8

9 2) Proprioseptiivinen aistijärjestelmä asentoja sekä lihasten ja nivelten liikkeitä aistivat reseptorit kehonosien ja kehon asentotunto jatkuva aistimusvirta lihasten supistumisesta, venymisestä, nivelten taipumisesta---- tietoa kehosta aivoihin keskeinen aistijärjestelmä voiman kontrollissa aistimusvirtaus suurimmaksi osaksi tiedostamatonta visuaalinen kontrolli apuna ilman hyvää proprioseptiikkaa liikkeemme ovat kömpelöitä ja hitaita vaikutus vireystilaan Esittäjän/esityksen nimi 9

10 3) Vestibulaarinen aistijärjestelmä Tasapaino-ja liikeaisti sisäkorvan labyrintissä (simpukassa) vaikutus vireystilaan vestibulaariset reseptorit reagoivat painovoimaan, pään liikkeiden suuntaan, pään liikkeiden hidastumiseen ja kiihtymiseen painovoimareseptorit herkkiä myös vibraatiolle Esittäjän/esityksen nimi 10

11 vestibulaarireseptorit antavat yhdessä tarkan tiedon siitä, missä suhteessa yksilö on maanvetovoimaan: liikkuuko, onko paikoillaan, kuinka nopeasti liikkuu, mihin suuntaan----- tärkeä tieto olemassa ololle, turvallisuuden tunne maanvetovoimakentässä Aistitiedosta osa saavuttaa isot aivot, jossa se yhdistyy taktiiliseen, proprioseptiiviseen ja visuaaliseen sekä auditiiviseen tietoon > spatiaalinen hahmottaminen, orientoitumiskyky > syvyyksien, suuntien, etäisyyksien hahmottaminen Aistitieto on yleensä tiedostamatonta. Esittäjän/esityksen nimi 11

12 Vestibulaarinen aistitieto mahdollistaa vakaan visuaalisen Kuvan vaikka pää ja keho liikkuisivatkin. Kaarikäytävien toiminta muistuttaa kompassia ts. lentokoneen tai avaruusaluksen gyroskoopin toimintaa, jonka avulla tiedetään mihin suuntaan alus liikkuu, milloin liikkeen suunta muuttuu. Kaarikäytävien toiminta (fyysinen kiinnekohta) antaa näköhavainnolle merkityksen. Lapsen käyttäytymisen säätelyn, vuorovaikutuksen, motoriste ja hahmotuksellisten toimintojen oppimisessa 3 ensimmäistä ns. sensomotorisen kehityksen vuotta luo pohjaa kouluvalmiuksien kypsymiselle. Esittäjän/esityksen nimi 12

13 Lapsi käyttää aikaansa tutkivaan leikkiin hakien ja kokien taktillisia (tunto, hiekkaleikki), vestibulaarisia (tasapainoaisti, keinuminen), proprioseptiivisia (liikeaisti, pyöräily) sekä auditiivisia ja visuaalisia aistikokemuksia. Sensomotoristen kokemusten kautta lapsi oppii, miten hän voi käyttää kehoaan uusilla tavoilla ja vaikuttaa omalla toiminnallaan ympäristöön. Asentokontrolli kehittyy vestibulaarisen, taktillisen, proprioseptiivisen aistijärjestelmän yhteistoiminnasta asennon hallinta käsienkäytön kehittyminen Esittäjän/esityksen nimi 13

14 Hyvin toimiva aistitiedon käsittely luo perustan lapsen fyysisten, kognitiivisten ja motoristen taitojen kehittymiselle, jotka yhdessä vaikuttavat lapsen leikkitaitojen kehittymiseen. Sensomotorisen leikin merkitys myös kielenkehitykseen vahvistunut viimeaikaisissa tutkimuksissa Leikin yhteydessä tapahtuva toimintojen toistaminen vahvistaa edelleen kehittyvän taidon pohjana olevien hermoyhteyksien toimintaa eli parantaa aistitiedon käsittelyä. Tämä puolestaan mahdollistaa vaativammista toiminnoista ja leikkihaasteista suoriutumisen, mikä taas puolestaan kehittää aistitiedon käsittelyä edelleen Esittäjän/esityksen nimi 14

15 Leikin ja sensorisen prosessoinnin so. aistitiedon käsittelyn välistä suhdetta tutkittu 3-12 vuotiailla: lapsilla, joilla on ongelmaa aistitiedon käsittelyssä on: viivästynyt sosiaalisen leikin kehitys leluilla leikkimisen kesto on lyhentynyt lapsi pitää sellaisia leluja parempina, jotka tyydyttävät hänen sensorista tarvettaan leikki on enemmän paikallaan pysyvää ja vähemmän aktiivista Esittäjän/esityksen nimi 15

16 Tutkimustulokset osoittaneet, että aistitiedon käsittely on vain yksi leikin perusta ja että leikkiin on monia muitakin vaikuttavia tekijöitä ja että moni lapsi löytää kompensaatiokeinoja leikkiinsä. Kuitenkin voidaan todeta, että koska ongelmat aistitiedon käsittelyssä vaikeuttavat lapsen kykyä olla vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja käsitellä esineitä, näyttää olevan loogista, että ko. lapsilla on pulmia leikkimisessään. Esittäjän/esityksen nimi 16

17 Leikki ihmissydämessä on se öljy, jonka ihminen tarvitsee elämänsä varrella, jottei hänen lamppunsa sammuisi. Maila Talvio ( ) Kranowitz 2003: Tahatonta tohellusta Ayres, J.A Aistimusten aallokossa Bundy, Lane, Murray 2002 : Sensory integration, theory and practice, second ed. Watts & Stagnitti & Brown 2014: Relationship Between Play and Sensory Processing. A Systematic Review. American Journal of Occupational Therapy Vol.68, Number 2 SITY ry:n nettisivut 2015 Esittäjän/esityksen nimi 17

18 KIITOS!