Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen"

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen DaiTrinh Palautuspäivämäärä:

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO AKUSTIIKKA SULJETUNTILANAKUSTIIKKA TOTEUTUS MITTAUSMENETELMÄT KOEJÄRJESTELY MITTALAITTEISTO AIKATAULU TURVALLISUUSSUUNNITELMA VIRHETARKASTELU...10 LÄHTEET...12

3 1. Johdanto Kunmusiikkiakuunnellaankotistereoistaolohuoneessa,ontälläkuuntelutilalla merkittävä vaikutus kuuntelukokemukseen. Normaalitilanteessa korva vastaanottaasekäsuoria,ettäheijastuneitaääniaaltoja.suoranääniaallotovatlähimpänä sitä informaatiota, mikä alkuperäisessä tallenteessa on. Heijastuneet ääniaallot taas kulkevat erirajapintojenkauttajavaimenevatnäidenominaisuuksienmukaisesti,kunneslopultasaapuvatviiveelläkorvaan.tämäviiveelläkorvaantullut äänikoetaanjälkikaikuna.tilanteestariippuenvoijälkikaikuollapositiivinenilmiö.liiallinenjälkikaikuonkuitenkinepäsuotuisatilanne,silläihmisenaivojen on mahdotonta paikallistaa ääniä enää ja äänen erottelevuus, dynamiikka ym. ominaisuudetkärsivät. 2. Akustiikka Onolemassasuosituksia erijälkikaiunta-ajalleeritiloissaja käyttöolosuhteissa. Tässätutkimuksessaemmekuitenkaankeskityhuoneenakustiikkaan,vaantutkimmeerimateriaalienkykyävaimentaaeritaajuusalueillatapahtuvaaäänenvärähtelyä.Ajatuson,ettätämänperusteellasaadaanvoimakkaastikaikuvaahuonettakäsiteltyäsiihensuuntaan,jossakuuntelukokemusonselkeämpi,dynaamisempi,erottelevampijasyntynytäänikenttäehyt. Äänionväliaineenpitkittäistätaipoikittaistaaaltoliikettä.Väliainevoiollakiinteässä, nestemäisessä tai kaasumaisessa olomuodossa. Ääniaaltojen nopeuteen vaikuttavat väliaineen massa ja elastisuus. Kiinteillä aineilla jäykkyyttä kuvaa kimmokerroin; ilmassa kimmokerrointa vastaava arvo saadaan paineen ja adiabaattisen kaasulain kertoimen tulona. Ilmassa liikkuvan ääniaallon tapauksessalämmönsiirtymistäeitarvitseottaahuomioon,koskaääniliikkuuniinnopeasti,ettälämpöeiehdisiirtyäaaltoliikkeensynnyttämienpaine-erojenvälillä. Äänennopeudellekaasussavoidaanjohtaakaava: = (1) Kaavaosoittaa,ettääänennopeuskuitenkinriippuuympäristönlämpötilastaja moolimassasta, johon puolestaan vaikuttaa ilmankosteus. Ympäristön paine ei vaikuta äänennopeuteen kaasussa. Lämpötilan kasvaessa myös äänennopeus kasvaa, ilmankosteuden kasvaessa moolimassa kasvaa ja äänennopeus puolestaanpienenee.[2,s.1-7.] Ääntämitattaessaoleellisiasuureitaovatteho,intensiteettijaäänenpaine.Intensiteettikuvaaenergiavirtaapinta-alanläpi.Äänenpainettakäytetäänäänenmittarina,koskaihmistenkuuloelimetovatherkkiäpaineelle.Sitäonmyöshelpompi mitatakuinintensiteettiä.impedanssinjamitatunäänenpaineenavullavoidaan laskeaintensiteetti.impedanssionääniaallonpainekomponentinjanopeuskomponentinamplitudiensuhde.painejaintensiteettiovatyhtäsuuria,josmitataan yhtäääniaaltoa.useammanääniaallonesimerkiksialkuperäisenääniaallonheijastusten vaikuttaessa paine ja intensiteetti saavat eri arvot. Kaikkia suureita

4 mitataandesibeleinäjohonkinkontrolliarvoonverrattuna,esimerkiksi20µpa.[2, s ] Josäänisaaedetävapaastiäänilähteestä,äänenintensiteettipieneneeetäisyyden neliönä,koskapinta-ala,jolletehojakautuu,kasvaaetäisyydenlisääntyessä[1,s. 9].Mittauksiatehtäessääänilähteenjamittalaitteenetäisyydelläonsiismerkittävävaikutusmittaustuloksiin.[2,s ] Kuva1.Äänenintensiteetinheikkeneminenetäisyydenneliönä[1,s.9]. Koskaäänenpainejaäänentaajuusvaikuttavatäänenvoimakkuudenaistimiseen, senmittaaminenonongelmallista.mittalaitteenonkinannettavaarvioitujatuloksia, jotka saavutetaan painottamalla eri absoluuttisen äänenpaineen taajuuksia. Riippuenäänenpaineestakäytetäänkuvassaesitettyjäerilaisiapainotuskäyriä eli -suotimia. Jotta tulokset olisivat tarkoituksenmukaisia, mittauksissa tulee varmistaa,ettäääniaallostamitataanvähintäänyksijakso.mittajaksoavoisäätää mittalaitteissasiten,ettälyhyellävasteellasaadaantietoapienistääänenvoimakkuudenvaihteluistajapitkällävasteellakeskiarvotettutulos.[2,s ]

5 Kuva2.Äänenvoimakkuudenmittauksessakäytettäviäpainotuskäyriä[1,s.39]. Kuva3.Ihmisenkuuloaluejaäänenvoimakkuuseritaajuuksilla[1,s.51] Ihmisten kykyä aistia ääniä koskevaa tutkimusta kutsutaan psykoakustiikaksi, jokaonakustiikkaanverrattunasubjektiivistajatäysinkokeellistatutkimusta[2, s ]. Ihmisen kuuloalue ulottuu keskimäärin 20 Hz:stä Hz:n. 20:n ikävuodenjälkeenylärajaontippunut16000hz:njalaskeesiitäaina000hz:n astiihmiseneliniänaikana.kutenkuvastavoidaannähdä,korkeattaajuudetvoi kuullapienemmällääänenpaineellakuinmatalatäänet.pieninkuultavissaoleva äänenpaineon10-5 Pajakipukynnyson64Pa:nkohdalla.Semitenvoimakkaana ääniaistitaan,onvaikeastimitattavasubjektiivinensuure,eikäriipupelkästään ääniaallonamplitudista.eritaajuksiset,muttaäänenpaineeltaanyhteneväisetääniaallot,aistitaanvoimakkuudeltaaneriävinä.tämäominaisuusonesitettykuvan

6 voimakkuuskäyrinä. Yli 000 Hz:n kohdalla käyrä aloittaa aaltomaisen liikkeen,jokajohtuukorvakäytävässäominaisvärähtelytaajuudesta.[2,s ] Ihmisenkuuloaistinerottelukykyonkeskimäärinnoin12.5Hzeli,joskahdeneri ääniaallon taajuuksien ero on alle tämän, ei ihminen kykene erottamaan ääniä toisistaan[2,s.71-75].ihmisenkuuloelimetaistivatheijastuneetääniaallotalkuperäistäääniaaltoavahvistavana,josniidenvaihe-eroonalle30ms.sitäsuurempivaihe-eroaistitaankaikuna.tätenonpäädytty20ms:nihanteelliseenmaksimiviiveeseen.[2,s.105.] 2.1. Suljetun tilan akustiikka Useinäänilähteitävoiollauseampiataiäänilähdeeiolevapaassatilassa,jolloin äänieikäyttäydyyksinkertaisillakaavoillaennustettavallatavalla.josääniaaltojentehoonsamaesimerkiksi,kunsamaasignaaliasoitetaankahdestakaiuttimestataiääniaaltoheijastuujayhdistyyviereiseenaaltoonpaineetsummautuvat.josääniaallotovatsamassavaiheessa,äänenpainetuplaantuu,josääniaallot ovatvastakkaisissavaiheissa,äänenpaineetkumoavattoisensa.josääniaaltoheijastuuuseitakertojajayhdistyyheijastumattomaanaaltoon,ääniaallotpoikkeavattoisistaanintensiteetiltään,amplitudiltaanjaaallonpituudeltaan,jolloinsyntyväsumma-aaltoonvääristynytversioäänilähteensynnyttämästäaallosta.[2,s. 20.] Kaikuna tunnettu äänten heijastuminen on kuuntelukokemuksen kannalta jossainmäärintoivottua,muttaaiheuttaauseinongelmia Suljetussatilassaääniheijastuutasaisistapinnoista,siroaaepätasaisistapinnoista ja osittain absorboituu pintamateriaaleihin. Heijastuneet ääniaallot aistitaan viiveestä riippuen alkuperäisten ääniaaltojen lisääntyneenä voimakkuutena ja kaikuna. Pintojen muodolla ja materiaaliominaisuuksilla voidaan vaikuttaa heijastumisen ja absorbtion suhteeseen ja siten saavuttaa toivottu kuuntelukokemus.[2,s ] Eri materiaaleille on määritetty absorptiokertoimia, jotka määrittävät kuinka suuriosaäänienergiastaabsorpoituumateriaaliinjakuinkasuuriosaheijastuu takaisin tai läpäisee materiaalin. Kertoimet vaihtelevat eri äänentaajuuksilla. Korkeataajuuksinen,ylikHz,äänienergiaabsorboituuumyösilmaan.Erityisesti ilmankosteusjapienetpartikkelitvaikuttavatilmanabsorptiokykyyn.näitätaajuuksiamitattaessaonkinerityisentärkeäätietäämuutoksetilmankoostumuksessa.[2,s ] Äänenabsorptiomateriaalitvoidaanjakaakahteenperustyyppiin:huokoisetvaimentajatjaresonoivatvaimentajat.Huokoisillavaimentajilla,esimerkiksimatoilla,verhoillataimuillapehmeillämateriaaleilla,vaimentumismekanismionkitka, johon vaikuttavat nopeuskomponentti ja vaimentavan materiaalin pinta. Koska kitka riippuu nopeuskomponentista, vaimentimen sijoittelu suljetussa tilassa mahdollisestiolevaankovaanpintaannähdensekävaimentimenpaksuusvaikuttavat voimakkaasti absorptiokykyyn. Nopeuskomponentti lähestyy nollaa voimakkaastiheijastavaapintaalähestyttäessä.nopeuskomponenttisaamaksimiarvonneljäsosa-aallonpituudenpäässäpinnasta elitehokasvaimennintuleesijoitellataimitoittaasiten,ettäjotainaallonpituuttatehokkaastivaimentavaamateriaaliaonoltavasopivallaetäisyydelläheijastavastaseinästä.kitkanarvokasvaa pinta-alansekääänentaajuudenfunktiona,jotenmatalientaajuuksienvaimenta-

7 miseenvaaditaanlaajapinta-alaja sopivaetäisyysheijastavasta seinästätaieri mekanismillatoimivavaimennin.[2,s ] Resonoiva vaimennin muuntaa äänienergian painekomponenttia resonoivan elementinvärähtelynäilmeneväksikineettiseksienergiaksisekälämpöenergiaksi. Tyypillisessä, kuvassa esitetyssä, rakenteessa resonoiva paneeli asetetaan sopivalleetäisyydellekiinteästäpinnastasiten,ettäelementtivoivärähdellävapaasti.tehokkaastivaimentuvaäänentaajuusriippuuresonoivanelementinmassastasekätaaksejäävästäilmavälistä.erimekanismeintoimiviavaimentimiayhdistelemälläsaadaanaikaanlaajallaaallonpituusalueellatoimivavaimennin.[2,s ] KuvaTyypillinenresonoivavaimennin[1,s.209). Resonoivan ohuen paneelin ominaistaajuudelle voidaan laskea likiarvo seuraavallakaavalla,jossaonpaneelinneliömassajaonilmaväli[2,s.308].: = (2)

8 3. Toteutus 3.1. Mittausmenetelmät Koejärjestelyntavoitteenaontutkiaerieristemateriaalienäänenvaimennusominaisuuksiaeritaajuusalueilla.Mitattavasuurekoejärjestelyssäonäänenpainetaso.Äänenpaineonääniaallonaiheuttamahetkellinenpaineenvaihtelustaattiseen paineensuhteen.äänenpainetasoonäänenpaineentehollisarvonjavertailupaineensuhteenneliönkymmenkertainenlogaritmikahdellakymmenelläkerrottuna. Äänen painetason yhtälö on esitetty kaavassa (3) ja sen yksikkö on äänenpainedesibelidb. = 20lg( ) (3) Äänenintensiteetillämääritelläänääniaallonkuljettamantehonpinta-alaakohti. SenyksikköonW/m 2 Pienin intensiteetti, jonka ihmiskorva kykenee havaitsemaan on2,5 10 W/m 2 Korvan havaitsemalla äänen intensiteetillä ei ole ylärajaa,muttaw/m 2 ylittävänäänenintensiteettialkaatuottaakipuaistimuksiakorvassa.intensiteettitasomääritelläänvertaamallamitattavanäänenintensiteettiästandardinmäärittämäänreferenssitasoonnähden.intensiteettitasonlaskukaava on esitettyä kaavassa (4). Koska ilmassa etenevän ääniaallon lähteenä on yleensä pistelähde, muodostuu aallosta palloaalto. Äänen energia jakautuu näinollenpinta-alalle,jonkasuuruusonr Intensiteettitaso = (10) log ( 0, ) (4) Aina intensiteetin kasvaessa 10-kertaiseksi, intensiteettitaso kasvaa 10 desibeliä. Näin ollen intensiteetin lisääntyminen 1000-kertaiseksi tarkoittaa 30 desibelin kasvua intensiteettitasossa. 3.2 Koejärjestely Koejärjestelytoteutetaansuljetussatilassa kuvan mukaisesti.alustavastimittauksetsuoritetaanaaltoyliopistondesignfactorynisossaluentosalissaelistagella.tilantuleeollatarpeeksisuuri,ettääänenkulkuäänilähteenjamittausmikrofoninvälilläolisimahdollisimmanhäiriötöntä.eripinnoiltaheijastuvatääniaallothaittaavatmyösmittaustuloksia,jotenmittalaitteistopitääpystyttääniin,että kaikiltahäiriöiltävältytäänmahdollisimmantehokkaasti Koejärjestelyssätarvittavatmittausvälineetovat: - Windows-pohjainentietokone - REWv5-tietokoneohjelma - Behringerb2031a-studiomonitori - minidspumik-1-mittausmikrofoni Koejärjestelyssämittausmikrofoniasetetaansuurenvaneri-taimuunlevynsisällesamaantasoonlevynpinnankanssasiten,ettämittausmikrofoniavartenporataanensinsopivareikälevyyn.Sekälevyettämikrofoniseisovatomillajalustoillaan,jottaneeivätolekosketuksissatoisiinsa.Näinpyritäänmyösosaltaanvälttymäänhäiriöltämittaustuloksissa.

9 Mitattaviksiäänentaajuusalueiksivalittiin:125,250,500,000,000ja000 Hz. Nämä arvot valittiin kirjallisuudesta löydettyjen aiempien tutkimustulosten perusteella.[1] Äänilähteenä käytetään Behringerin studiomonitoria. Tutkittava kappale asetetaanmikrofonineteenniin,ettäseonäänilähteenjamikrofoninvälissä.tietokoneellajaohjelmistollaohjataankaiuttimestalähtevääääntäjasentaajuutta.samallalaitteistollatallennetaanmittausmikrofonindataarew-ohjelmistonavulla. Mittausmikrofonindatanavullavoidaanvertaillaerimateriaalienäänenvaimennuskykyä. Äänilähteenetäisyysmikrofonistatulleeolla0,5-1m.Lattiastamitattunaäänilähteen tulee olla vähintään 1,5-2 metrin korkeudella, jotta vältytään ääniaaltojen kimpoaminenlattiastamikrofoniin.kaiutinjokoripustetaanroikkumaanvapaastikatostasiltanosturinavullataisenostetaansopivantasonpäälle. Tutkittaviamateriaalejaovatalustavastivaneri,uretaani,styroksilevy,eristysvilla,akryylijavaahtomuovi.Materiaalittarkentuvatvielämyöhemmin,kunerimateriaaliensaatavuudetsaadaanselvitettyä.Tavoitteenaonkuitenkinpyrkiätestaamaan käytettävissä olevan ajan puitteissa mahdollisimman kattavasti useita erilaistamateriaalia. Mitattavanmateriaalinmitatovatnoin30x30cm.Kaikkitutkittavatmateriaalit leikataansamankokoisiksipaloiksi,jottatutkimuksentuloksetolisivatmahdollisimmanyhteneväisiäjakeskenäänvertailukelpoisia.tavoitteenaonmyöskokeilla eri materiaalien paksuuden vaikutusta vaimennuskykyyn. Tämä toteutetaan yksinkertaisestilaittamallauseampisamankokoinenkerroseristäväämateriaalia mikrofoninjaäänilähteenvälille. Koejärjestelynluotettavuudenvarmistamiseksimittauksettoistetaanuseitakertojasamoillaarvoillajamateriaaleilla.Toistojasamoillaarovillatuleetehdävähintäänkymmenenkappaletta.Varmistamallamittaustulostenyhteneväisyyden erimittauskertojenvälilläpyritäänvälttymäänkarkealtasatunnaiseltavirheeltä Mittalaitteisto Signaalinmittaussuoritetaankoetilassa,jokaonesitettykuvassa5.Mittaussuoritetaankoetilassailmanakustointia.Mittaukseenkäytetyttärkeimmätkomponentitonesitettyalla: 1. Windows-pohjainentietokone 2. REWv5tietokoneohjelma 3. Behringerb2031astudiomonitori 4. minidspumik-1mittausmikrofoni

10 Kuva5.Koetilajamittalaitteisto ÄänenaiheuttamiaäänenpaineenintensiteetinmittaukseenkäytetäänsiihensoveltuvaaREWv5tietokoneohjelmaajaminiDSPUMK-1mittausmikrofonia.Mikrofonionkalibroitujasenkalibrointitiedostonladataanvalmistajansivuiltaennenensimmäistämittausta. Mittausmikrofonintavoitteenaonhavaitaäänenaiheuttamiaäänenpaineenmuutoksia. Toimintaperiaate on yksinkertainen. Äänenpaine muuttaa mikrofonin ja kalvontakanaolevantaustalevynvälistäkapasitanssia,jonkamuutosyhdessäpolarisaatiojännitteen kanssa aiheuttaa jännitevarauksen. Tämä varaus siirretään mikrofonin integroidulle äänitasomittarille, joka muuttaa edelleen digitaaliseen muotoon. Tämän jälkeen tietokoneohjelmalla voidaan analysoida saatua dataa taajuusvasteena. Mittausmikrofonintärkeimmätominaisuudetonesitettytaulukossa [3]. Taulukostanähdään,ettämittausmikrofoninmittausalueulottuu20hertsistä20kilohertsiin1dBvirheenrajoissa. Taulukko1.MiniDspUMIK-1mittausmikrofoninteknisettiedot,muokattu[3] Tekniset tiedot Taajuusvaste 20 Hz - 20kHz +/- 1dB, kalibroitu USB Audio USB Audio luokka 1 Resoluutio 24bit 44.1 tai 48 khz Lähdön melutaso -74 dbfs Kaiutinelementtinä käytetään Behringer studiomonitoria b2031a, jonka tärkeimmätominaisuudetonesitettytaulukossa[4].kyseinenstudiomonitorion aktiivikaiutin,jokamuuttaatässätapauksessaäänikortiltasaapuvanlinjatasoisen

11 signaalin (0 1V vaihtovirran) ilmapaineen vaihteluiksi eli ääneksi. Tämä studiomonitorikaiutin sisältää samassa kotelossa kaiutinelementin, aktiivisten 265 teholähteen, Butterworth-neljännen kertaluvun jakosuotimen ja erilliset sisäänrakennetut päätevahvistimet kaiutin elementille. Tulevan signaalin taajuus jaetaan vahvistimille aktiivisuotimilla ennen vahvistusta [5]. Aktiivikaiuttimen jakosuodattimentoiminnanansiostaseeioleriippuvainenkaiuttimentaajuuden mukaan vaihtelevasta kuormasta. Jakosuodatus on tarkempi ja lineaarisempi kuinpassiivikaiuttimessa.kullekinäänialueelleonomavahvistin,jokaeivaikuta toisenäänialueenvahvistukseen.ympäristönlämpötilakuitenkinvaikuttaavahvistimentoimintaanjatämäonotettavahuomioonmittauksensuorittaessa. Kaiuttimen elementtien erilaiset suuntakuviot saattavat aiheuttaa ongelmia. Suuntakuviotmuuttuvatelementinhalkaisijankoonmuuttuessa.Tämätaasvaikuttaaeritaajuuksienintensiteettiin[6]. Monitorin toistokäyrän alue alkaa vasta 50 Hertsistä ja ulottuu 21 kilohertsiin. Tämäseikkaonotettavahuomioonmittauksensuorittaessa. Taulukko2.B2031astudiomonitorinteknisettiedot,muokattu[4] Äänisisääntulot XLR-liitäntä servo-symmetroitu sisääntulo 6,3 mm jäkkiliitäntä servo-symmetroitu sisääntulo Sisäänmenovastus 10 kohm Maks. Sisääntulotaso +22 dbu Kovaääninen Korkeiden äänten kaiutin 22 mm kalotti, ferrofluidijäähdytetty Bassokaiutin 220 mm, polypropylentikalvo Vahvistin 0.1 % THD 140 Wattia Huipputeho 265 Wattia Jakosuodatin Tyyppi aktiivinen, Butterworth-neljännen kertaluku Vastaanottotaajuus 2 khz Järjestelmätiedot Toistokäyrä 50 Hz - 21 khz Äänenpaine max. 116 db 1m (pari) 4. Aikataulu viikko DL vk Koesuunnitelma vk Päivitettykoesuunnitelma

12 vk10ta11 7.tai14.3. Menetelmäesitys vk1011 Mittauslaitteistonhankintajakokoaminen vk12 Mittaus vk13 Analysointi vk14tai tai11.4 Tulostenesitys vk Loppuraportti Koesuunnitelma17.2. Tuloksetanalysoitujaesitystehty4.4.tai11.4.mennessä 5. Turvallisuussuunnitelma Mittausten aikana mittaajien korvat altistuvat testiäänelle, jonka voimakkuus ylittää100db.mittauksenajaksimittaajienkuuloonsuojattava.testattavienmateriaalienkäsitellyssäontarvittaessakäytettäväkäsi-jahengityssuojaimiamateriaaleistairtoavienkuitujentaipölynvuoksi.muutasuoraaterveydellistähaittaa eitestauksenaikanasynny.kokeidenaikanaonsyytänoudattaayleistähuolellisuuttajatarkkuutta. 6. Virhetarkastelu Mittamikrofonin ilmoitettu epätarkkuus on +/-1 db. Kaiuttimen taajuusvaste saattaa hieman muuttua testin aikana komponenttien lämpötilan muuttuessa. Virhesaadaanmitattuakokeenaikanatekemälläkokeenalussajalopussavertailumittaukset,joissahavaitaankaiuttimenantamavirhe. Testitilasaattaaaiheuttaahäiriötätuloksiin.Tietyillätaajuuksillaseinistäheijastuvatääniaallotkumoavattaivahvistavatvastaantuleviaaaltojasuperpositioperiaatteenmukaisesti.Tämänäkyymittatuloksissasiten,ettätietyttaajuudetvaimentuvat. Koejärjestely on pyritty rakentamaan siten, että kyseisten ilmiöiden vaikutusonmahdollisimmanvähäinen.mikrofoninympärilläonlaajaseinäjonka tarkoitusonohjatamikrofonilleainoastaansuoraankaiuttimeltatulevatääniaallot. Kaiutinonkohdistettavakohtimikrofonia.Vääräsuuntaussaattaaaiheuttaatiettyjen taajuuksien vaimentumista. Ennen mittauksia testaan myös, ettei kaiuttimenasentoaiheutahäiriöitämittaustuloksiin. Koepaikallataustahälynvaikutuseliminoidaankäyttämällätarpeeksivoimakasta testiääntä, jolloin taustahälyn maksimivoimakkuus on selvästi alle testiäänen voimakkuuden. Ennen mittausta taustahäly mitataan ja mittauksissa käytetään kaksikertaakovempaatestiääntä. 10

13 Edellämainitutvirhetekijätpyritäänminimoimaankokeenaikanajanepysyvät muuttumattominakaikkienmittauksienajan,jotenneeivätsitenvaikutavertailtaviinarvoihin.nesaattavatvaikeuttaavertailtavienarvojenhavainnointia. Mikrofonintarkkuus Kaiuttimentarkkuus +/-1dB eiilm. (todennetaanmittauksenyhtedessä) 11

14 LÄHTEET [1] F. Alton Everest, THE MASTER HANDBOOK OF ACOUSTICS, Fourth Edition, McGraw-Hill,Yhdysvallat,2001. [2]Howard,D.Angus,J.2001.AcousticsandPsychoacoustics.Secondedition. Oxford:FocalPress. [3] Verkkolehti. Viitattu Saatavissa %20Umik.pdf [4]Verkkolehti.Viitattu Saatavissa df [5]Verkkolehti.Viitattu Saatavissa [6] Verkkolehti.Viitattu Saatavissa https://www.hifistudio.fi/fi/servlet/fetchreviewfile?id=25 12

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020

6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 6. Äänitasomittauksia Fysiikka IIZF2020 Juha Jokinen (Selostuksesta vastaava) Janne Kivimäki Antti Lahti Mittauspäivä: 10.2.2009 Laboratoriotyön selostus 21.2.2009 Audio measurements. In this physics assignment

Lisätiedot

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde

Yleistä äänestä. Ääni aaltoliikkeenä. (lähde Yleistä äänestä (lähde www.paroc.fi) Ääni aaltoliikkeenä Ilmaääntä voidaan ajatella paineen vaihteluna ilmassa. Sillä on aallonpituus, taajuus ja voimakkuus. Ääni etenee lähteestä kohteeseen väliainetta

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Mono- ja stereoääni Stereoääni 1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.

3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1. Tsunamin synty. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut. Akustiikan perussuureita, desibelit. 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Tsunamin synty 3.1.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 2 1 Tasoaallon synty 3.1.2013

Lisätiedot

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio

FYS03: Aaltoliike. kurssin muistiinpanot. Rami Nuotio FYS03: Aaltoliike kurssin muistiinpanot Rami Nuotio päivitetty 24.1.2010 Sisältö 1. Mekaaninen aaltoliike 2 1.1. Harmoninen voima 2 1.2. Harmoninen värähdysliike 2 1.3. Mekaaninen aalto 3 1.4. Mekaanisen

Lisätiedot

M2A.1000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.1000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 2 Ω 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 7 6 8 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Kaiutintasoinen

Lisätiedot

Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it

Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it MA.00D Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 0 Ω 0 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Tasonsäätö Alipäästösuotimen säätö Sub Sonic -suotimen säätö Bassokorostuksen

Lisätiedot

Pikaohje Versio 1.1 Huhtikuu 2001 www.behringer.com SUOMI TURVALLISUUSOHJEET VAROITUS: Älä poista kantta (tai takaosaa) sähkäiskuvaaran vähentämiseksi. Sisällä ei ole käyttäjän huollettavia osia; käänny

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalampi LUENTO 12 Aallot kahdessa ja kolmessa ulottuvuudessa Toistaiseksi on tarkasteltu aaltoja, jotka etenevät yhteen suuntaan. Yleisempiä tapauksia ovat

Lisätiedot

aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä

aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä Profel aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä PROFEL aktiivikaiuttimet www.profel.fi Aktiivinen High End

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila.

Koesuunnitelma. Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt. Janne Mattila. Kon c3004 Kone ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Tuntemattoman kappaleen materiaalin määritys Janne Mattila Teemu Koitto Lari Pelanne Sisällysluettelo 1. Tutkimusongelma ja tutkimuksen

Lisätiedot

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT

YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI YLEISIMMÄT MIKROFONITYYPIT DYNAAMISIA MIKROFONEJA KONDENSAATTORIMIKROFONEJA MIKKIVERTAILUA: DYNAAMINEN MIKROFONI KONDENSAATTORIMIKROFONI

Lisätiedot

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma

KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618. Koesuunnitelma KON C3004 14.10.2015 H03 Ryhmä G Samppa Salmi, 84431S Joel Tolonen, 298618 Koesuunnitelma Sisällysluettelo Sisällysluettelo 1 1 Tutkimusongelma ja tutkimuksen tavoit e 2 2 Tutkimusmenetelmät 3 5 2.1 Käytännön

Lisätiedot

Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella

Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella 1. Esittely 3 2. Lohkokaavio 4 3. Virtalähde 5 4. Versiohistoria: 5 5. Dokumentin julkaisupaikat: 5 Liitteet: Korostus.xls esimerkki Piirikaavio Komponenttien

Lisätiedot

Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen

Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen KON-C3004 Kone-ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Koesuunnitelma Kimmokertoimien todentaminen Ryhmä S: Pekka Vartiainen 427971 Jari Villanen 69830F Anssi Petäjä 433978 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Akustiikka ja toiminta

Akustiikka ja toiminta Akustiikka ja toiminta Äänitiede on kutsumanimeltään akustiikka. Sana tulee Kreikan kielestä akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Tutkiessamme värähtelyjä ja säteilyä, voimme todeta että värähtely

Lisätiedot

ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA

ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA ILMANVAIHTOLAITOKSEN ÄÄNITEKNIIKKAA Ilmanvaihtolaitokset turvallisuus, energiatehokkuus, puhtaus Lahti 23.3.2012 Tuomas Veijalainen ÄÄNI Ääni on kimmoisessa väliaineessa etenevää paineenvaihtelua. Se etenee

Lisätiedot

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.2000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.2000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 2 3 5 6 7 8 9 0 2 3 5 6 7 8 9 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille High Level -kaiutintasoinen

Lisätiedot

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi

Tv-äänisuunnittelu. Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Antti Silvennoinen Tel. +358 50 3501016 Email. antti.silvennoinen@saunalahti.fi Päivän ohjelma: Käsitteen avaaminen Et, palaverit, suunnittelu Aikataulut Erilaiset tuotannot ja niiden resurssit Puhe vs.

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

Petri Hänninen YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN STUDION AKUSTINEN ARVIOINTI

Petri Hänninen YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN STUDION AKUSTINEN ARVIOINTI Petri Hänninen YLIVIESKATALO AKUSTIIKAN STUDION AKUSTINEN ARVIOINTI Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Marraskuu 2008 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika

Lisätiedot

Richter. POHDIN projekti

Richter. POHDIN projekti POHDIN projekti Logaritminen asteikko tarkoittaa mitta-asteikkoa, jossa esitetään suureen määrän todellisen arvon sijasta suureen määrän logaritmi. Logaritminen asteikko on hyödyllinen, kun mitattavan

Lisätiedot

3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA

3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA 3. AUDIOTEKNIIKAN PERUSTEITA Audiotekniikassa esiintyy suuri määrä käsitteitä, joista monet ovat tuttuja sähkötekniikan ja fysiikan alueilta. Näiden käsitteiden soveltaminen äänitekniikkaan on varsin loogista,

Lisätiedot

8000 Series. Käyttöohje Genelec 8040A- ja 8050Aaktiivikaiuttimet

8000 Series. Käyttöohje Genelec 8040A- ja 8050Aaktiivikaiuttimet 8000 Series Käyttöohje Genelec 8040A- ja 8050Aaktiivikaiuttimet Genelec 8040A- ja 8050A-aktiivikaiuttimet Yleistä GENELEC 8040A ja 8050A ovat erittäin suorituskykyisiä, kompakteja aktiivikaiuttimia. Ne

Lisätiedot

TRUTH / Lyhyt käyttöopas Versio 1.0 elokuu 2003 SUOMI TRUTH / TÄRKEITÄ TURVALLISUUSOHJEITA YKSITYISKOHTAISET TURVALLISUUSOHJEET: 1) Lukekaa nämä ohjeet. 2) Säilyttäkää nämä ohjeet. 3) Huomioikaa kaikki

Lisätiedot

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2

SIIRTOMATRIISIN JA ÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAUS 1 JOHDANTO. Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 Heikki Isomoisio 1, Jukka Tanttari 1, Esa Nousiainen 2, Ville Veijanen 2 1 Valtion teknillinen tutkimuskeskus PL 13, 3311 Tampere etunimi.sukunimi @ vtt.fi 2 Wärtsilä Finland Oy PL 252, 6511 Vaasa etunimi.sukunimi

Lisätiedot

Luento 15: Ääniaallot, osa 2

Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Luento 15: Ääniaallot, osa 2 Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Luennon sisältö Aaltojen interferenssi Doppler Laskettuja esimerkkejä Aaltojen interferenssi Samassa pisteessä vaikuttaa

Lisätiedot

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus

Pilkku merkitsee, että kysymyksessä on rakennusmittaus (in situ) R W (db) vaaka/pysty. L n,w (db) Rakennus Rakenteiden ääneneristävyys Tiiviyden vaikutus äänen eristävyyteen 12.2.2013 LUT CS20A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Ilmaääneneristävyys R / Ilmaääneneristysluku R W Rakenteen ilmaääneneristävyys

Lisätiedot

M2A.4000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it

M2A.4000. Suomenkielinen käyttöohje. www.macrom.it M2A.4000 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 5 6 7 8 9 20 2 22 23 24 25 26 2 3 4 5 6 7 8 9 0 2 3 4 RCAtuloliitäntä (kanavat /2) High Level

Lisätiedot

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus

1. Perusteita. 1.1. Äänen fysiikkaa. Ääniaalto. Aallonpituus ja amplitudi. Taajuus (frequency) Äänen nopeus 1. Perusteita 1. Äänen fysiikkaa 2. Psykoakustiikka 3. Äänen syntetisointi 4. Samplaus ja kvantisointi 5. Tiedostoformaatit 1.1. Äänen fysiikkaa ääni = väliaineessa etenevä mekaaninen värähtely (aaltoliike),

Lisätiedot

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2)

Yleistä. Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet. Tentit. Kurssin hyväksytty suoritus = Harjoitustyö 2(2) Harjoitustyö 1(2) Yleistä Digitaalisen äänenkäsittelyn perusteet Jouni Smed jouni.smed@utu.fi syksy 2006 laajuus: 5 op. (3 ov.) esitiedot: Java-ohjelmoinnin perusteet luennot: keskiviikkoisin 10 12 12 salissa β perjantaisin

Lisätiedot

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu

Kuuloaisti. Korva ja ääni. Melu Kuuloaisti Ääni aaltoliikkeenä Tasapainoaisti Korva ja ääni Äänen kulku Korvan sairaudet Melu Kuuloaisti Ääni syntyy värähtelyistä. Taajuus mitataan värähtelyt/sekunti ja ilmaistaan hertseinä (Hz) Ihmisen

Lisätiedot

Onnittelemme sinua Gradient Evidence -kaiuttimien valinnasta. Edessäsi on suomalainen huippukaiutin, pitkällisen kehitystyön ja kokemuksen

Onnittelemme sinua Gradient Evidence -kaiuttimien valinnasta. Edessäsi on suomalainen huippukaiutin, pitkällisen kehitystyön ja kokemuksen EVIDENCE KÄYTTÖOHJE GRADIENT EVIDENCE Onnittelemme sinua Gradient Evidence -kaiuttimien valinnasta. Edessäsi on suomalainen huippukaiutin, pitkällisen kehitystyön ja kokemuksen tulos. Tutustumalla tähän

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

SGN-4200 Digitaalinen audio

SGN-4200 Digitaalinen audio SGN-4200 Digitaalinen audio Luennot, kevät 2013, periodi 4 Anssi Klapuri Tampereen teknillinen yliopisto Kurssin tavoite Johdanto 2! Tarjota tiedot audiosignaalinkäsittelyn perusteista perusoperaatiot,

Lisätiedot

Äänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen

Äänitiedostoista. 1 Äänen tallentaminen 1 Äänitiedostoista Äänitiedostot koostuvat joko yksistään musiikista, puheäänestä tai muista äänistä. Äänitiedostojen sisältöjä voidaan tietenkin yhdistää monella tavalla. Esim. puhetta sisältävään tiedostoon

Lisätiedot

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients

THE audio feature: MFCC. Mel Frequency Cepstral Coefficients THE audio feature: MFCC Mel Frequency Cepstral Coefficients Ihmiskuulo MFCC- kertoimien tarkoituksena on mallintaa ihmiskorvan toimintaa yleisellä tasolla. Näin on todettu myös tapahtuvan, sillä MFCC:t

Lisätiedot

Esimerkki - Näkymätön kuu

Esimerkki - Näkymätön kuu Inversio-ongelmat Inversio = käänteinen, päinvastainen Inversio-ongelmilla tarkoitetaan (suoran) ongelman ratkaisua takaperin. Arkipäiväisiä inversio-ongelmia ovat mm. lääketieteellinen röntgentomografia

Lisätiedot

HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT

HRTFN MITTAAMINEN SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? 1 JOHDANTO 2 METODIT SULJETULLA VAI AVOIMELLA KORVA- KÄYTÄVÄLLÄ? Marko Hiipakka, Ville Pulkki Aalto-yliopisto Sähkötekniikan korkeakoulu Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos PL 1, 7 AALTO Marko.Hiipakka@aalto.fi, Ville.Pulkki@aalto.fi

Lisätiedot

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla

HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tämä työohje on kirjoitettu ESR-projektissa Mikroanturitekniikan osaamisen kehittäminen Itä-Suomen lääninhallitus, 2007, 86268 HARJOITUSTYÖ: Mikropunnitus kvartsikideanturilla Tarvittavat laitteet: 2 kpl

Lisätiedot

Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 15500, 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.

Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 15500, 00076 AALTO etunimi.sukunimi@aalto. MUSIIKKITALON ISON KONSERTTISALIN AKUSTIIKKA Tapio Lokki, Sakari Tervo, Jukka Pätynen ja Antti Kuusinen Aalto-yliopisto, Mediatekniikan laitos PL 1, 76 AALTO etunimi.sukunimi@aalto.fi Tiivistelmä Musiikkitalo

Lisätiedot

Kokonaisuus 11: Ääni Kirjallinen esitys

Kokonaisuus 11: Ääni Kirjallinen esitys Kokonaisuus 11: Ääni Kirjallinen esitys Helsingin Yliopisto Fysiikan hahmottava kokeellisuus Karhu, Virtanen, Välkkilä Perushahmotus Äänen tuottaminen ja kuuleminen. Äänen tuottaminen ja kuuleminen on

Lisätiedot

Suomenkielinen käyttöohje

Suomenkielinen käyttöohje M1A.4150 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Lisätiedot

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi

AMPUMAMELUN TUTKIMUKSIA. Timo Markula 1, Tapio Lahti 2. Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi Timo Markula 1, Tapio Lahti 2 1 Insinööritoimisto Akukon Oy Kornetintie 4A, 00380 Helsinki timo.markula@akukon.fi 2 TL Akustiikka Kornetintie 4A, 00380 Helsinki tapio.lahti@tlakustiikka.fi 1 JOHDANTO Melu

Lisätiedot

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT Työn tavoitteita o Havainnollistaa vaihtovirtapiirien toimintaa o Syventää ymmärtämystä aiheeseen liittyvästä fysiikasta 1 Johdanto Tasavirta oli 1900 luvun alussa kilpaileva

Lisätiedot

aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä

aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä Profel aktiivikaiuttimet Profel Nuovo Gamba aktiivinen High End subwoofer vallankumouksellisella bassoäänen automaattisella huonetilasäädöllä PROFEL aktiivikaiuttimet www.profel.fi v1.2 Aktiivinen High

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 30.10.2014 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

2 arvo muuttujan arvolla

2 arvo muuttujan arvolla Mb Mallikoe Määritä funktion f ( ) arvo muuttujan arvolla a) b) c) k 6 a) Määritä suorien y 0 ja y leikkauspiste b) Määritä suoran yhtälö, kun se kulkee pisteen (, ) kautta ja on yhdensuuntainen suoran

Lisätiedot

Metra ERW 700. Energialaskuri

Metra ERW 700. Energialaskuri Metra ERW 700 Energialaskuri 2013 2 Energialaskuri ERW 700 sisältää monipuoliset laskentaominaisuudet erilaisten virtausten energialaskentaan. Höyryn, lauhteen, maakaasun, ilman jne. ominaisuudet ovat

Lisätiedot

Genelecaktiivikaiuttimet. kotikäyttöön

Genelecaktiivikaiuttimet. kotikäyttöön Genelecaktiivikaiuttimet kotikäyttöön Aktiivikaiutinteknologian edelläkävijä Genelec Oy:n tehdas ja päämaja Iisalmen Luuniemellä Suomalainen Genelec Oy on perustamisestaan 1978 asti erikoistunut huippulaatuisten

Lisätiedot

2.2 Ääni aaltoliikkeenä

2.2 Ääni aaltoliikkeenä 2.1 Äänen synty Siirrymme tarkastelemaan akustiikkaa eli äänioppia. Ääni on ilman tai nesteen paineen vaihteluita (pitkittäistä aaltoliikettä). Kiinteissä materiaaleissa ääni voi edetä poikittaisena aaltoliikkeenä.

Lisätiedot

CASE: KITARAVAHVISTIMEN AB-LUOKAN TEHOVAHVISTIMEN PÄIVITTÄMINEN D-LUOKKAAN

CASE: KITARAVAHVISTIMEN AB-LUOKAN TEHOVAHVISTIMEN PÄIVITTÄMINEN D-LUOKKAAN CASE: KITARAVAHVISTIMEN AB-LUOKAN TEHOVAHVISTIMEN PÄIVITTÄMINEN D-LUOKKAAN Case: Upgrading the AB-class audio amplifier of a Guitar amplifier to a class-d audio amplifier Eetu Varis Kandidaatintyö 9.3.2016

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.

OPERAATIOVAHVISTIN. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö. Elektroniikan laboratoriotyö. Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11. Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tekniikan yksikkö Elektroniikan laboratoriotyö OPERAATIOVAHVISTIN Työryhmä Selostuksen kirjoitti 11.11.008 Kivelä Ari Tauriainen Tommi Tauriainen Tommi 1 TEHTÄVÄ Tutustuimme

Lisätiedot

Ihmiskorva havaitsee ääniaallot taajuusvälillä 20 Hz 20 khz.

Ihmiskorva havaitsee ääniaallot taajuusvälillä 20 Hz 20 khz. 3 Ääni ja kuulo 3.1 Intro e1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Aktiivinen meluntorjunta ulkotiloissa

Aktiivinen meluntorjunta ulkotiloissa LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Aktiivinen meluntorjunta ulkotiloissa Diplomityön tarkastajina ja ohjaajina ovat toimineet prof. Pertti Silventoinen ja TkT Mikko Kuisma Lappeenrannassa

Lisätiedot

EMC Säteilevä häiriö

EMC Säteilevä häiriö EMC Säteilevä häiriö Kaksi päätyyppiä: Eromuotoinen johdinsilmukka (yleensä piirilevyllä) silmulla toimii antennina => säteilevä magneettikenttä Yhteismuotoinen ei-toivottuja jännitehäviöitä kytkennässä

Lisätiedot

a s k e l ä ä n i e r i s t e

a s k e l ä ä n i e r i s t e askeläänieriste AKTIIVISEN ELÄMÄN ÄÄNIÄ Kävely, tanssi, korkokengät, koneet... Ilman kunnollista askeläänieristystä äänet kantautuvat helposti kerroksesta toiseen. Sen sijaan, että rajoittaisimme äänien

Lisätiedot

MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN.

MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. MITEN ÄÄNTÄVAIMENTAVAT AKUSTIIKKALEVYT TEKEVÄT PORRASKÄYTÄVÄSTÄ PAREMMAN KUULOISEN. Arto Rauta 1, Henri Kari 2, Joona Jäntti 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 HELSINKI arto.rauta@saint-gobain.com 2 Insinööritoimisto

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

TUULIKIERTUE 2013 - HAMINA TUULIVOIMAMELU CARLO DI NAPOLI PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA TEHOKKUUS- JA MITTAUSPALVELUT

TUULIKIERTUE 2013 - HAMINA TUULIVOIMAMELU CARLO DI NAPOLI PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA TEHOKKUUS- JA MITTAUSPALVELUT TUULIKIERTUE 2013 - HAMINA TUULIVOIMAMELU CARLO DI NAPOLI PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA TEHOKKUUS- JA MITTAUSPALVELUT TUULIVOIMAMELU OHJELMA 1.Perusteita 2.Tuulivoimala melulähteenä 3.Tuulivoimamelun luonne

Lisätiedot

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk.

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I AA 1.2 Sähkömittauksia Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. TTY FYS-1010 Fysiikan työt I 14.3.2016 AA 1.2 Sähkömittauksia 253342 Ilari Leinonen, TuTa, 1. vsk. 246198 Markus Parviainen, TuTa, 1. vsk. Sisältö 1 Johdanto 1 2 Työn taustalla oleva teoria 1 2.1 Oikeajännite-

Lisätiedot

7050B. Käyttöohje Genelec 7050B Aktiivisubwoofer

7050B. Käyttöohje Genelec 7050B Aktiivisubwoofer Käyttöohje Genelec Aktiivisubwoofer EU-vaatimustenmukaisuusvakuutus Genelec -aktiivisubwoofer täyttävää seuraavien EU-direktiivien vaatimukset: Pienjännitedirektiivi 73/23/EEC ja EMC-direktiivi 89/336/EEC

Lisätiedot

Hifi-testit pyrkivät löytämään

Hifi-testit pyrkivät löytämään Kaiutinpaketit Laatuääntä tietokoneeseen Tietokone- ja kotiteatterikaiuttimilta vaaditaan erilaisia ominaisuuksia kuin hifi-kaiuttimilta. MikroPC testasi, miten kaiuttimet selviävät tosielämän ääniräimeestä

Lisätiedot

- Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time.

- Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time. HUONEAKUSTIIKKA: Hannu Hirsi - Akustiikka, äänenvaimennus, jälkikaiunta-aika. - Akustik, Ijudabsorption, efterklangtid. - Acoustics, soundabsorption, reverberation time. Lisää aiheesta : - Ääneneristys

Lisätiedot

Celan GT902 GT602 lattiakaiutin

Celan GT902 GT602 lattiakaiutin Celan GT902 GT602 lattiakaiutin HECO Celan GT:n nimessä kirjaimet GT tulevat sanoista Generation Three, kolmas sukupolvi. Julkaisustaan lähtien kaiutin on kiehtonut musiikin harrastajia laidasta laitaan

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA)

SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) SWEPT SINE MITTAUSTEKNIIKKA (NOR121 ANALYSAATTORILLA) KÄYTTÖKOHTEET: mittaukset tiloissa, joissa on kova taustamelu mittaukset tiloissa, joissa ääni vaimenee voimakkaasti lyhyiden jälkikaiunta-aikojen

Lisätiedot

Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna.

Kuva 1. Ikkunalle saatu tulos viidessä testilaboratoriossa painemenetelmällä mitattuna. PIENTJUUKSILL - INTENSITEETTI- VI PINEMENETELMÄ? Petra Virjonen, Valtteri Hongisto, Jukka Keränen Työterveyslaitos, sisäympäristölaboratorio Lemminkäisenkatu 4 8 B, 0 Turku petra.virjonen@ttl.fi TUST J

Lisätiedot

4.1.1. Paine- ja painegradienttimikrofoni

4.1.1. Paine- ja painegradienttimikrofoni 4. SÄHKÖAKUSTIIKAA Sähköakustiikalla tarkoitetaan ilmassa tai muussa väliaineessa (esim. puussa kitaraan asennettavan kontaktimikrofonin tapauksessa) etenevän äänen muuntamista sähköiseen muotoon, sen

Lisätiedot

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen DEE-11000 Piirianalyysi Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet 1 Vaihtovirta vs tasavirta Sähkömagneettinen induktio tuottaa kaikissa pyörivissä generaattoreissa vaihtojännitettä. Vaihtosähköä on

Lisätiedot

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA

SEISOVA AALTOLIIKE 1. TEORIAA 1 SEISOVA AALTOLIIKE MOTIVOINTI Työssä tutkitaan poikittaista ja pitkittäistä aaltoliikettä pitkässä langassa ja jousessa. Tarkastellaan seisovaa aaltoliikettä. Määritetään aaltoliikkeen etenemisnopeus

Lisätiedot

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit

FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit FYS206/5 Vaihtovirtakomponentit Tässä työssä pyritään syventämään vaihtovirtakomponentteihin liittyviä käsitteitä. Tunnetusti esimerkiksi käsitteet impedanssi, reaktanssi ja vaihesiirto ovat aina hyvin

Lisätiedot

Käyttöohje TRUTH B2031A/B2030A. High-Resolution, Active 2-Way Reference Studio Monitor

Käyttöohje TRUTH B2031A/B2030A. High-Resolution, Active 2-Way Reference Studio Monitor Käyttöohje TRUTH / High-Resolution, Active 2-Way Reference Studio Monitor 2 TRUTH / Käyttöohje Sisällysluettelo Kiittää te... 2 Tärkeitä turvallisuusohjeita... 3 Juridinen Peruutus... 3 1. Johdatus...

Lisätiedot

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive

Juha Henriksson. Digitaalinen äänentallennus. 5.12.2005 Dr. Juha Henriksson Finnish Jazz & Pop Archive Juha Henriksson Digitaalinen äänentallennus 1 Äänen korkeus Ääni on värähtelyä, joka etenee ilmassa ilmamolekyylien harventumina ja tiivistyminä Äänen korkeutta kutsutaan äänen taajuudeksi Taajuuden yksikkö

Lisätiedot

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen

A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen A. SMD-kytkennän kokoaminen ja mittaaminen Avaa tarvikepussi ja tarkista komponenttien lukumäärä sekä nimellisarvot pakkauksessa olevan osaluettelon avulla. Ilmoita mahdollisista puutteista tai virheistä

Lisätiedot

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2

Verkkoliitäntäjohdot. Huomautuksia virtalähteestä FIN-2 Järjestelmän suunnittelu Kunnollinen järjestelmän suunnittelu on paras tapa maksimoida vahvistimen suorituskykyä. Suunnittelemalla asennuksen huolellisesti voit välttää tilanteita, joissa järjestelmäsi

Lisätiedot

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo.

N:o 294 2641. Liite 1. Staattisen magneettikentän (0 Hz) vuontiheyden suositusarvo. N:o 94 641 Liite 1. Staattise mageettiketä (0 Hz) vuotiheyde suositusarvo. Altistumie Koko keho (jatkuva) Mageettivuo tiheys 40 mt Tauluko selityksiä Suositusarvoa pieemmätki mageettivuo tiheydet saattavat

Lisätiedot

Lukion. Calculus. Juuri- ja logaritmifunktiot. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Lukion. Calculus. Juuri- ja logaritmifunktiot. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Calculus Lukion MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN Juuri- ja logaritmifunktiot (MAA8) Pikatesti ja kertauskokeet

Lisätiedot

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT

TUULIVOIMALAMELU. Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT TUULIVOIMALAMELU Tuulivoimalan tavoiteseminaari Denis Siponen Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Aiheita Nykyiset melun ohjearvot Tuulivoimalamelu ja sen erityispiirteet Tuulivoimalamelun leviäminen ympäristöön

Lisätiedot

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt

Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Ongelmia mittauksissa Ulkoiset häiriöt Häiriöt peittävät mitattavia signaaleja Häriölähteitä: Sähköverkko 240 V, 50 Hz Moottorit Kytkimet Releet, muuntajat Virtalähteet Loisteputkivalaisimet Kännykät Radiolähettimet,

Lisätiedot

MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä

MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä 1. Etupaneeli MACKIE 1402-VLZ PRO -äänipöytä 2. Ominaisuuksia analoginen äänipöytä 6 mono sisääntulokanavaa (kanavat 1-6) 4 stereosisääntulokanavaa (kanavat 7-8, 9-10, 11-12

Lisätiedot

AKUSTINEN KAMERA ILMAÄÄNENERISTÄVYYSONGELMIEN SEL- VITTÄMISESSÄ

AKUSTINEN KAMERA ILMAÄÄNENERISTÄVYYSONGELMIEN SEL- VITTÄMISESSÄ AKUSTINEN KAMERA ILMAÄÄNENERISTÄVYYSONGELMIEN SEL- VITTÄMISESSÄ Kai Saksela 1 ja Jonas Nyberg 1 1 Noiseless Acoustics Oy Keskustakuja 3 D 17, 01150 Söderkulla etunimi.sukunimi@nlacoustics.com Tiivistelmä

Lisätiedot

Melulukukäyrä NR=45 db

Melulukukäyrä NR=45 db Rakenteiden ääneneristävyys LEVYRAKENTEET 1..013 LUT CS0A0650 Meluntorjunta juhani.kuronen@lut.fi 1 Melulukukäyrä NR=45 db Taajuus mitattu Lin. A-painotus A-taso 63 Hz 61 db 6 db= 35 db 15 Hz 50 db 16

Lisätiedot

Kotimaan suositushinnasto

Kotimaan suositushinnasto Kotimaan suositushinnasto 2 / 2013 Aktiivikaiuttimet ammattikäyttöön (Premium) Suositushinnat 2-tieaktiivikaiuttimet Alv. 0% Alv. 24% 6010BP 6010B kompakti aktiivinen 2-tiekaiutin... 229,83 /kpl 285,00

Lisätiedot

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA

RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA RAPORTTI ISOVERIN ERISTEIDEN RADIOTAAJUISTEN SIGNAALIEN VAIMENNUKSISTA Tämä on mittaus mittauksista, joilla selvitettiin kolmen erilaisen eristemateriaalin aiheuttamia vaimennuksia matkapuhelinverkon taajuusalueilla.

Lisätiedot

Jännite, virran voimakkuus ja teho

Jännite, virran voimakkuus ja teho Jukka Kinkamo, OH2JIN oh2jin@oh3ac.fi +358 44 965 2689 Jännite, virran voimakkuus ja teho Jännite eli potentiaaliero mitataan impedanssin yli esiintyvän jännitehäviön avulla. Koska käytännön radioamatöörin

Lisätiedot

Ääni tilassa. Tampere-talon akustiikkaremontin vaikutukset

Ääni tilassa. Tampere-talon akustiikkaremontin vaikutukset Ääni tilassa Tampere-talon akustiikkaremontin vaikutukset Juuso Ylämäki Opinnäytetyö Syyskuu 2012 Viestintä Digitaalinen ääni & kaupallinen musiikki TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu Viestinnän

Lisätiedot

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling

Receiver. Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) ElectroMagnetic environment (Noise sources) Parametric coupling EMC Sähkömagneettinen kytkeytyminen EMC - Kytkeytymistavat ElectroMagnetic environment (Noise sources) Nonelectrical noise sources (Temperature, chemical, etc.) Conductors Capacitive Inductive Wave propagation

Lisätiedot

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä.

Käyttösäätimet. ActivSound 75. (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. (2) Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. ActivSound 75 (1) Virtakytkin Kytkee virran päälle tai pois päältä. () Virtailmaisin Palaa vihreänä, kun virta on päällä. () Infrapunamikrofonin äänenvoimakkuuden säätö [Teacher 1 ja (Opettaja 1 ja )]

Lisätiedot

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014 SI järjestelmä Kansainvälinen mittayksikköjärjestelmä Perussuureet ja perusyksiköt Suure Tunnus Yksikkö

Lisätiedot

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ

ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ ÄÄNEKKÄÄMMÄN KANTELEEN MALLINTAMINEN ELEMENTTIME- NETELMÄLLÄ Henna Tahvanainen 1, Jyrki Pölkki 2, Henri Penttinen 1, Vesa Välimäki 1 1 Signaalinkäsittelyn ja akustiikan laitos Aalto-yliopiston sähkötekniikan

Lisätiedot