Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen

Transkriptio

1 AALTO-YLIOPISTO Insinööritieteidenkorkeakoulu Kon Kokeellisetmenetelmät Akustointiratkaisujen vaikutus taajuusvasteeseen Koesuunnitelma Ryhmätyö TimoHämäläinen MikkoKalliomäki VilleKallis AriKoskinen DaiTrinh Palautuspäivämäärä:

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO AKUSTIIKKA SULJETUNTILANAKUSTIIKKA TOTEUTUS MITTAUSMENETELMÄT KOEJÄRJESTELY MITTALAITTEISTO AIKATAULU TURVALLISUUSSUUNNITELMA VIRHETARKASTELU...10 LÄHTEET...12

3 1. Johdanto Kunmusiikkiakuunnellaankotistereoistaolohuoneessa,ontälläkuuntelutilalla merkittävä vaikutus kuuntelukokemukseen. Normaalitilanteessa korva vastaanottaasekäsuoria,ettäheijastuneitaääniaaltoja.suoranääniaallotovatlähimpänä sitä informaatiota, mikä alkuperäisessä tallenteessa on. Heijastuneet ääniaallot taas kulkevat erirajapintojenkauttajavaimenevatnäidenominaisuuksienmukaisesti,kunneslopultasaapuvatviiveelläkorvaan.tämäviiveelläkorvaantullut äänikoetaanjälkikaikuna.tilanteestariippuenvoijälkikaikuollapositiivinenilmiö.liiallinenjälkikaikuonkuitenkinepäsuotuisatilanne,silläihmisenaivojen on mahdotonta paikallistaa ääniä enää ja äänen erottelevuus, dynamiikka ym. ominaisuudetkärsivät. 2. Akustiikka Onolemassasuosituksia erijälkikaiunta-ajalleeritiloissaja käyttöolosuhteissa. Tässätutkimuksessaemmekuitenkaankeskityhuoneenakustiikkaan,vaantutkimmeerimateriaalienkykyävaimentaaeritaajuusalueillatapahtuvaaäänenvärähtelyä.Ajatuson,ettätämänperusteellasaadaanvoimakkaastikaikuvaahuonettakäsiteltyäsiihensuuntaan,jossakuuntelukokemusonselkeämpi,dynaamisempi,erottelevampijasyntynytäänikenttäehyt. Äänionväliaineenpitkittäistätaipoikittaistaaaltoliikettä.Väliainevoiollakiinteässä, nestemäisessä tai kaasumaisessa olomuodossa. Ääniaaltojen nopeuteen vaikuttavat väliaineen massa ja elastisuus. Kiinteillä aineilla jäykkyyttä kuvaa kimmokerroin; ilmassa kimmokerrointa vastaava arvo saadaan paineen ja adiabaattisen kaasulain kertoimen tulona. Ilmassa liikkuvan ääniaallon tapauksessalämmönsiirtymistäeitarvitseottaahuomioon,koskaääniliikkuuniinnopeasti,ettälämpöeiehdisiirtyäaaltoliikkeensynnyttämienpaine-erojenvälillä. Äänennopeudellekaasussavoidaanjohtaakaava: = (1) Kaavaosoittaa,ettääänennopeuskuitenkinriippuuympäristönlämpötilastaja moolimassasta, johon puolestaan vaikuttaa ilmankosteus. Ympäristön paine ei vaikuta äänennopeuteen kaasussa. Lämpötilan kasvaessa myös äänennopeus kasvaa, ilmankosteuden kasvaessa moolimassa kasvaa ja äänennopeus puolestaanpienenee.[2,s.1-7.] Ääntämitattaessaoleellisiasuureitaovatteho,intensiteettijaäänenpaine.Intensiteettikuvaaenergiavirtaapinta-alanläpi.Äänenpainettakäytetäänäänenmittarina,koskaihmistenkuuloelimetovatherkkiäpaineelle.Sitäonmyöshelpompi mitatakuinintensiteettiä.impedanssinjamitatunäänenpaineenavullavoidaan laskeaintensiteetti.impedanssionääniaallonpainekomponentinjanopeuskomponentinamplitudiensuhde.painejaintensiteettiovatyhtäsuuria,josmitataan yhtäääniaaltoa.useammanääniaallonesimerkiksialkuperäisenääniaallonheijastusten vaikuttaessa paine ja intensiteetti saavat eri arvot. Kaikkia suureita

4 mitataandesibeleinäjohonkinkontrolliarvoonverrattuna,esimerkiksi20µpa.[2, s ] Josäänisaaedetävapaastiäänilähteestä,äänenintensiteettipieneneeetäisyyden neliönä,koskapinta-ala,jolletehojakautuu,kasvaaetäisyydenlisääntyessä[1,s. 9].Mittauksiatehtäessääänilähteenjamittalaitteenetäisyydelläonsiismerkittävävaikutusmittaustuloksiin.[2,s ] Kuva1.Äänenintensiteetinheikkeneminenetäisyydenneliönä[1,s.9]. Koskaäänenpainejaäänentaajuusvaikuttavatäänenvoimakkuudenaistimiseen, senmittaaminenonongelmallista.mittalaitteenonkinannettavaarvioitujatuloksia, jotka saavutetaan painottamalla eri absoluuttisen äänenpaineen taajuuksia. Riippuenäänenpaineestakäytetäänkuvassaesitettyjäerilaisiapainotuskäyriä eli -suotimia. Jotta tulokset olisivat tarkoituksenmukaisia, mittauksissa tulee varmistaa,ettäääniaallostamitataanvähintäänyksijakso.mittajaksoavoisäätää mittalaitteissasiten,ettälyhyellävasteellasaadaantietoapienistääänenvoimakkuudenvaihteluistajapitkällävasteellakeskiarvotettutulos.[2,s ]

5 Kuva2.Äänenvoimakkuudenmittauksessakäytettäviäpainotuskäyriä[1,s.39]. Kuva3.Ihmisenkuuloaluejaäänenvoimakkuuseritaajuuksilla[1,s.51] Ihmisten kykyä aistia ääniä koskevaa tutkimusta kutsutaan psykoakustiikaksi, jokaonakustiikkaanverrattunasubjektiivistajatäysinkokeellistatutkimusta[2, s ]. Ihmisen kuuloalue ulottuu keskimäärin 20 Hz:stä Hz:n. 20:n ikävuodenjälkeenylärajaontippunut16000hz:njalaskeesiitäaina000hz:n astiihmiseneliniänaikana.kutenkuvastavoidaannähdä,korkeattaajuudetvoi kuullapienemmällääänenpaineellakuinmatalatäänet.pieninkuultavissaoleva äänenpaineon10-5 Pajakipukynnyson64Pa:nkohdalla.Semitenvoimakkaana ääniaistitaan,onvaikeastimitattavasubjektiivinensuure,eikäriipupelkästään ääniaallonamplitudista.eritaajuksiset,muttaäänenpaineeltaanyhteneväisetääniaallot,aistitaanvoimakkuudeltaaneriävinä.tämäominaisuusonesitettykuvan

6 voimakkuuskäyrinä. Yli 000 Hz:n kohdalla käyrä aloittaa aaltomaisen liikkeen,jokajohtuukorvakäytävässäominaisvärähtelytaajuudesta.[2,s ] Ihmisenkuuloaistinerottelukykyonkeskimäärinnoin12.5Hzeli,joskahdeneri ääniaallon taajuuksien ero on alle tämän, ei ihminen kykene erottamaan ääniä toisistaan[2,s.71-75].ihmisenkuuloelimetaistivatheijastuneetääniaallotalkuperäistäääniaaltoavahvistavana,josniidenvaihe-eroonalle30ms.sitäsuurempivaihe-eroaistitaankaikuna.tätenonpäädytty20ms:nihanteelliseenmaksimiviiveeseen.[2,s.105.] 2.1. Suljetun tilan akustiikka Useinäänilähteitävoiollauseampiataiäänilähdeeiolevapaassatilassa,jolloin äänieikäyttäydyyksinkertaisillakaavoillaennustettavallatavalla.josääniaaltojentehoonsamaesimerkiksi,kunsamaasignaaliasoitetaankahdestakaiuttimestataiääniaaltoheijastuujayhdistyyviereiseenaaltoonpaineetsummautuvat.josääniaallotovatsamassavaiheessa,äänenpainetuplaantuu,josääniaallot ovatvastakkaisissavaiheissa,äänenpaineetkumoavattoisensa.josääniaaltoheijastuuuseitakertojajayhdistyyheijastumattomaanaaltoon,ääniaallotpoikkeavattoisistaanintensiteetiltään,amplitudiltaanjaaallonpituudeltaan,jolloinsyntyväsumma-aaltoonvääristynytversioäänilähteensynnyttämästäaallosta.[2,s. 20.] Kaikuna tunnettu äänten heijastuminen on kuuntelukokemuksen kannalta jossainmäärintoivottua,muttaaiheuttaauseinongelmia Suljetussatilassaääniheijastuutasaisistapinnoista,siroaaepätasaisistapinnoista ja osittain absorboituu pintamateriaaleihin. Heijastuneet ääniaallot aistitaan viiveestä riippuen alkuperäisten ääniaaltojen lisääntyneenä voimakkuutena ja kaikuna. Pintojen muodolla ja materiaaliominaisuuksilla voidaan vaikuttaa heijastumisen ja absorbtion suhteeseen ja siten saavuttaa toivottu kuuntelukokemus.[2,s ] Eri materiaaleille on määritetty absorptiokertoimia, jotka määrittävät kuinka suuriosaäänienergiastaabsorpoituumateriaaliinjakuinkasuuriosaheijastuu takaisin tai läpäisee materiaalin. Kertoimet vaihtelevat eri äänentaajuuksilla. Korkeataajuuksinen,ylikHz,äänienergiaabsorboituuumyösilmaan.Erityisesti ilmankosteusjapienetpartikkelitvaikuttavatilmanabsorptiokykyyn.näitätaajuuksiamitattaessaonkinerityisentärkeäätietäämuutoksetilmankoostumuksessa.[2,s ] Äänenabsorptiomateriaalitvoidaanjakaakahteenperustyyppiin:huokoisetvaimentajatjaresonoivatvaimentajat.Huokoisillavaimentajilla,esimerkiksimatoilla,verhoillataimuillapehmeillämateriaaleilla,vaimentumismekanismionkitka, johon vaikuttavat nopeuskomponentti ja vaimentavan materiaalin pinta. Koska kitka riippuu nopeuskomponentista, vaimentimen sijoittelu suljetussa tilassa mahdollisestiolevaankovaanpintaannähdensekävaimentimenpaksuusvaikuttavat voimakkaasti absorptiokykyyn. Nopeuskomponentti lähestyy nollaa voimakkaastiheijastavaapintaalähestyttäessä.nopeuskomponenttisaamaksimiarvonneljäsosa-aallonpituudenpäässäpinnasta elitehokasvaimennintuleesijoitellataimitoittaasiten,ettäjotainaallonpituuttatehokkaastivaimentavaamateriaaliaonoltavasopivallaetäisyydelläheijastavastaseinästä.kitkanarvokasvaa pinta-alansekääänentaajuudenfunktiona,jotenmatalientaajuuksienvaimenta-

7 miseenvaaditaanlaajapinta-alaja sopivaetäisyysheijastavasta seinästätaieri mekanismillatoimivavaimennin.[2,s ] Resonoiva vaimennin muuntaa äänienergian painekomponenttia resonoivan elementinvärähtelynäilmeneväksikineettiseksienergiaksisekälämpöenergiaksi. Tyypillisessä, kuvassa esitetyssä, rakenteessa resonoiva paneeli asetetaan sopivalleetäisyydellekiinteästäpinnastasiten,ettäelementtivoivärähdellävapaasti.tehokkaastivaimentuvaäänentaajuusriippuuresonoivanelementinmassastasekätaaksejäävästäilmavälistä.erimekanismeintoimiviavaimentimiayhdistelemälläsaadaanaikaanlaajallaaallonpituusalueellatoimivavaimennin.[2,s ] KuvaTyypillinenresonoivavaimennin[1,s.209). Resonoivan ohuen paneelin ominaistaajuudelle voidaan laskea likiarvo seuraavallakaavalla,jossaonpaneelinneliömassajaonilmaväli[2,s.308].: = (2)

8 3. Toteutus 3.1. Mittausmenetelmät Koejärjestelyntavoitteenaontutkiaerieristemateriaalienäänenvaimennusominaisuuksiaeritaajuusalueilla.Mitattavasuurekoejärjestelyssäonäänenpainetaso.Äänenpaineonääniaallonaiheuttamahetkellinenpaineenvaihtelustaattiseen paineensuhteen.äänenpainetasoonäänenpaineentehollisarvonjavertailupaineensuhteenneliönkymmenkertainenlogaritmikahdellakymmenelläkerrottuna. Äänen painetason yhtälö on esitetty kaavassa (3) ja sen yksikkö on äänenpainedesibelidb. = 20lg( ) (3) Äänenintensiteetillämääritelläänääniaallonkuljettamantehonpinta-alaakohti. SenyksikköonW/m 2 Pienin intensiteetti, jonka ihmiskorva kykenee havaitsemaan on2,5 10 W/m 2 Korvan havaitsemalla äänen intensiteetillä ei ole ylärajaa,muttaw/m 2 ylittävänäänenintensiteettialkaatuottaakipuaistimuksiakorvassa.intensiteettitasomääritelläänvertaamallamitattavanäänenintensiteettiästandardinmäärittämäänreferenssitasoonnähden.intensiteettitasonlaskukaava on esitettyä kaavassa (4). Koska ilmassa etenevän ääniaallon lähteenä on yleensä pistelähde, muodostuu aallosta palloaalto. Äänen energia jakautuu näinollenpinta-alalle,jonkasuuruusonr Intensiteettitaso = (10) log ( 0, ) (4) Aina intensiteetin kasvaessa 10-kertaiseksi, intensiteettitaso kasvaa 10 desibeliä. Näin ollen intensiteetin lisääntyminen 1000-kertaiseksi tarkoittaa 30 desibelin kasvua intensiteettitasossa. 3.2 Koejärjestely Koejärjestelytoteutetaansuljetussatilassa kuvan mukaisesti.alustavastimittauksetsuoritetaanaaltoyliopistondesignfactorynisossaluentosalissaelistagella.tilantuleeollatarpeeksisuuri,ettääänenkulkuäänilähteenjamittausmikrofoninvälilläolisimahdollisimmanhäiriötöntä.eripinnoiltaheijastuvatääniaallothaittaavatmyösmittaustuloksia,jotenmittalaitteistopitääpystyttääniin,että kaikiltahäiriöiltävältytäänmahdollisimmantehokkaasti Koejärjestelyssätarvittavatmittausvälineetovat: - Windows-pohjainentietokone - REWv5-tietokoneohjelma - Behringerb2031a-studiomonitori - minidspumik-1-mittausmikrofoni Koejärjestelyssämittausmikrofoniasetetaansuurenvaneri-taimuunlevynsisällesamaantasoonlevynpinnankanssasiten,ettämittausmikrofoniavartenporataanensinsopivareikälevyyn.Sekälevyettämikrofoniseisovatomillajalustoillaan,jottaneeivätolekosketuksissatoisiinsa.Näinpyritäänmyösosaltaanvälttymäänhäiriöltämittaustuloksissa.

9 Mitattaviksiäänentaajuusalueiksivalittiin:125,250,500,000,000ja000 Hz. Nämä arvot valittiin kirjallisuudesta löydettyjen aiempien tutkimustulosten perusteella.[1] Äänilähteenä käytetään Behringerin studiomonitoria. Tutkittava kappale asetetaanmikrofonineteenniin,ettäseonäänilähteenjamikrofoninvälissä.tietokoneellajaohjelmistollaohjataankaiuttimestalähtevääääntäjasentaajuutta.samallalaitteistollatallennetaanmittausmikrofonindataarew-ohjelmistonavulla. Mittausmikrofonindatanavullavoidaanvertaillaerimateriaalienäänenvaimennuskykyä. Äänilähteenetäisyysmikrofonistatulleeolla0,5-1m.Lattiastamitattunaäänilähteen tulee olla vähintään 1,5-2 metrin korkeudella, jotta vältytään ääniaaltojen kimpoaminenlattiastamikrofoniin.kaiutinjokoripustetaanroikkumaanvapaastikatostasiltanosturinavullataisenostetaansopivantasonpäälle. Tutkittaviamateriaalejaovatalustavastivaneri,uretaani,styroksilevy,eristysvilla,akryylijavaahtomuovi.Materiaalittarkentuvatvielämyöhemmin,kunerimateriaaliensaatavuudetsaadaanselvitettyä.Tavoitteenaonkuitenkinpyrkiätestaamaan käytettävissä olevan ajan puitteissa mahdollisimman kattavasti useita erilaistamateriaalia. Mitattavanmateriaalinmitatovatnoin30x30cm.Kaikkitutkittavatmateriaalit leikataansamankokoisiksipaloiksi,jottatutkimuksentuloksetolisivatmahdollisimmanyhteneväisiäjakeskenäänvertailukelpoisia.tavoitteenaonmyöskokeilla eri materiaalien paksuuden vaikutusta vaimennuskykyyn. Tämä toteutetaan yksinkertaisestilaittamallauseampisamankokoinenkerroseristäväämateriaalia mikrofoninjaäänilähteenvälille. Koejärjestelynluotettavuudenvarmistamiseksimittauksettoistetaanuseitakertojasamoillaarvoillajamateriaaleilla.Toistojasamoillaarovillatuleetehdävähintäänkymmenenkappaletta.Varmistamallamittaustulostenyhteneväisyyden erimittauskertojenvälilläpyritäänvälttymäänkarkealtasatunnaiseltavirheeltä Mittalaitteisto Signaalinmittaussuoritetaankoetilassa,jokaonesitettykuvassa5.Mittaussuoritetaankoetilassailmanakustointia.Mittaukseenkäytetyttärkeimmätkomponentitonesitettyalla: 1. Windows-pohjainentietokone 2. REWv5tietokoneohjelma 3. Behringerb2031astudiomonitori 4. minidspumik-1mittausmikrofoni

10 Kuva5.Koetilajamittalaitteisto ÄänenaiheuttamiaäänenpaineenintensiteetinmittaukseenkäytetäänsiihensoveltuvaaREWv5tietokoneohjelmaajaminiDSPUMK-1mittausmikrofonia.Mikrofonionkalibroitujasenkalibrointitiedostonladataanvalmistajansivuiltaennenensimmäistämittausta. Mittausmikrofonintavoitteenaonhavaitaäänenaiheuttamiaäänenpaineenmuutoksia. Toimintaperiaate on yksinkertainen. Äänenpaine muuttaa mikrofonin ja kalvontakanaolevantaustalevynvälistäkapasitanssia,jonkamuutosyhdessäpolarisaatiojännitteen kanssa aiheuttaa jännitevarauksen. Tämä varaus siirretään mikrofonin integroidulle äänitasomittarille, joka muuttaa edelleen digitaaliseen muotoon. Tämän jälkeen tietokoneohjelmalla voidaan analysoida saatua dataa taajuusvasteena. Mittausmikrofonintärkeimmätominaisuudetonesitettytaulukossa [3]. Taulukostanähdään,ettämittausmikrofoninmittausalueulottuu20hertsistä20kilohertsiin1dBvirheenrajoissa. Taulukko1.MiniDspUMIK-1mittausmikrofoninteknisettiedot,muokattu[3] Tekniset tiedot Taajuusvaste 20 Hz - 20kHz +/- 1dB, kalibroitu USB Audio USB Audio luokka 1 Resoluutio 24bit 44.1 tai 48 khz Lähdön melutaso -74 dbfs Kaiutinelementtinä käytetään Behringer studiomonitoria b2031a, jonka tärkeimmätominaisuudetonesitettytaulukossa[4].kyseinenstudiomonitorion aktiivikaiutin,jokamuuttaatässätapauksessaäänikortiltasaapuvanlinjatasoisen

11 signaalin (0 1V vaihtovirran) ilmapaineen vaihteluiksi eli ääneksi. Tämä studiomonitorikaiutin sisältää samassa kotelossa kaiutinelementin, aktiivisten 265 teholähteen, Butterworth-neljännen kertaluvun jakosuotimen ja erilliset sisäänrakennetut päätevahvistimet kaiutin elementille. Tulevan signaalin taajuus jaetaan vahvistimille aktiivisuotimilla ennen vahvistusta [5]. Aktiivikaiuttimen jakosuodattimentoiminnanansiostaseeioleriippuvainenkaiuttimentaajuuden mukaan vaihtelevasta kuormasta. Jakosuodatus on tarkempi ja lineaarisempi kuinpassiivikaiuttimessa.kullekinäänialueelleonomavahvistin,jokaeivaikuta toisenäänialueenvahvistukseen.ympäristönlämpötilakuitenkinvaikuttaavahvistimentoimintaanjatämäonotettavahuomioonmittauksensuorittaessa. Kaiuttimen elementtien erilaiset suuntakuviot saattavat aiheuttaa ongelmia. Suuntakuviotmuuttuvatelementinhalkaisijankoonmuuttuessa.Tämätaasvaikuttaaeritaajuuksienintensiteettiin[6]. Monitorin toistokäyrän alue alkaa vasta 50 Hertsistä ja ulottuu 21 kilohertsiin. Tämäseikkaonotettavahuomioonmittauksensuorittaessa. Taulukko2.B2031astudiomonitorinteknisettiedot,muokattu[4] Äänisisääntulot XLR-liitäntä servo-symmetroitu sisääntulo 6,3 mm jäkkiliitäntä servo-symmetroitu sisääntulo Sisäänmenovastus 10 kohm Maks. Sisääntulotaso +22 dbu Kovaääninen Korkeiden äänten kaiutin 22 mm kalotti, ferrofluidijäähdytetty Bassokaiutin 220 mm, polypropylentikalvo Vahvistin 0.1 % THD 140 Wattia Huipputeho 265 Wattia Jakosuodatin Tyyppi aktiivinen, Butterworth-neljännen kertaluku Vastaanottotaajuus 2 khz Järjestelmätiedot Toistokäyrä 50 Hz - 21 khz Äänenpaine max. 116 db 1m (pari) 4. Aikataulu viikko DL vk Koesuunnitelma vk Päivitettykoesuunnitelma

12 vk10ta11 7.tai14.3. Menetelmäesitys vk1011 Mittauslaitteistonhankintajakokoaminen vk12 Mittaus vk13 Analysointi vk14tai tai11.4 Tulostenesitys vk Loppuraportti Koesuunnitelma17.2. Tuloksetanalysoitujaesitystehty4.4.tai11.4.mennessä 5. Turvallisuussuunnitelma Mittausten aikana mittaajien korvat altistuvat testiäänelle, jonka voimakkuus ylittää100db.mittauksenajaksimittaajienkuuloonsuojattava.testattavienmateriaalienkäsitellyssäontarvittaessakäytettäväkäsi-jahengityssuojaimiamateriaaleistairtoavienkuitujentaipölynvuoksi.muutasuoraaterveydellistähaittaa eitestauksenaikanasynny.kokeidenaikanaonsyytänoudattaayleistähuolellisuuttajatarkkuutta. 6. Virhetarkastelu Mittamikrofonin ilmoitettu epätarkkuus on +/-1 db. Kaiuttimen taajuusvaste saattaa hieman muuttua testin aikana komponenttien lämpötilan muuttuessa. Virhesaadaanmitattuakokeenaikanatekemälläkokeenalussajalopussavertailumittaukset,joissahavaitaankaiuttimenantamavirhe. Testitilasaattaaaiheuttaahäiriötätuloksiin.Tietyillätaajuuksillaseinistäheijastuvatääniaallotkumoavattaivahvistavatvastaantuleviaaaltojasuperpositioperiaatteenmukaisesti.Tämänäkyymittatuloksissasiten,ettätietyttaajuudetvaimentuvat. Koejärjestely on pyritty rakentamaan siten, että kyseisten ilmiöiden vaikutusonmahdollisimmanvähäinen.mikrofoninympärilläonlaajaseinäjonka tarkoitusonohjatamikrofonilleainoastaansuoraankaiuttimeltatulevatääniaallot. Kaiutinonkohdistettavakohtimikrofonia.Vääräsuuntaussaattaaaiheuttaatiettyjen taajuuksien vaimentumista. Ennen mittauksia testaan myös, ettei kaiuttimenasentoaiheutahäiriöitämittaustuloksiin. Koepaikallataustahälynvaikutuseliminoidaankäyttämällätarpeeksivoimakasta testiääntä, jolloin taustahälyn maksimivoimakkuus on selvästi alle testiäänen voimakkuuden. Ennen mittausta taustahäly mitataan ja mittauksissa käytetään kaksikertaakovempaatestiääntä. 10

13 Edellämainitutvirhetekijätpyritäänminimoimaankokeenaikanajanepysyvät muuttumattominakaikkienmittauksienajan,jotenneeivätsitenvaikutavertailtaviinarvoihin.nesaattavatvaikeuttaavertailtavienarvojenhavainnointia. Mikrofonintarkkuus Kaiuttimentarkkuus +/-1dB eiilm. (todennetaanmittauksenyhtedessä) 11

14 LÄHTEET [1] F. Alton Everest, THE MASTER HANDBOOK OF ACOUSTICS, Fourth Edition, McGraw-Hill,Yhdysvallat,2001. [2]Howard,D.Angus,J.2001.AcousticsandPsychoacoustics.Secondedition. Oxford:FocalPress. [3] Verkkolehti. Viitattu Saatavissa %20Umik.pdf [4]Verkkolehti.Viitattu Saatavissa df [5]Verkkolehti.Viitattu Saatavissa [6] Verkkolehti.Viitattu Saatavissa 12