SUOMEN TALOUSKASVU VAHVISTUU VÄHITELLEN

Transkriptio

1 5 213 SUOMEN TALOUSKASVU VAHVISTUU VÄHITELLEN Suomen kokonaistuotanto alkoi supistua vuoden 212 toisella neljänneksellä, ja talouden taantuminen jatkui vuoden 213 ensimmäiselle neljännekselle saakka. Ennakkotietojen perusteella kokonaistuotanto on alkanut hienoisesti kasvaa, mutta jää kokonaisuudessaan vielä vuonna 213 vähäisemmäksi kuin edellisvuonna. Suomen Pankin kokonaistaloudellisen ennusteen mukaan kasvu jatkuu hitaana vuonna 214, mutta vauhdittuu 1,7 prosenttiin vuonna 215 viennin ja kotimaisen kysynnän kohentuessa. VIENTI VOIMISTUU VUODEN 214 KULUESSA Suomen vientimarkkinoiden kasvu elpyy jo vuoden 214 alkupuolella, ja viennin kasvu vauhdittuukin vähitellen kansainvälisten investointien vahvistuessa. Viennin, in vestointien ja kotimaisen kulutuksen hiipuessa viimeisen vuoden aikana tuonti on vähentynyt ja ulkomaankaupan tasapainon heikkeneminen pysähtynyt. Myös vuonna 214 tuonnin kasvu on hitaampaa kuin viennin kasvu, koska kotimainen kulutus vähenee edelleen. Nettoviennin vaikutus kasvuun pienenee vuonna 215, kun tuonnin kasvu kiihtyy. Vaihtotase muuttuu ennustejaksolla hieman ylijäämäiseksi, koska tavaroiden ja palveluiden vienti kasvaa enemmän kuin tuonti. VIENNIN ELPYMINEN VOIMISTAA KOTIMAISTA KYSYNTÄÄ Työllisyystilanteen ja kuluttajien luottamuksen heikentyminen ovat johtaneet siihen, että yksityinen kulutus on vähentynyt vuonna 213. Työllisyyden ja reaaliansioiden lievä supistuminen rajoittaa tulojen kehitystä vielä vuonna 214, ja yksityinen kulutus alkaa kasvaa vasta vuonna 215.

2 Euro & talous Tiivistelmä Tuotannolliset investoinnit vähenevät vuonna 213, kun heikko suhdannetilanne lykkää investointihankkeiden aloituksia. Investointien kasvu käynnistyy vuonna 214. Vuonna 215 kasvu vauhdittuu, kun vapaan kapasiteetin määrä vähenee ja resurssirajoitteita alkaa esiintyä. Asuntojen rakentaminen vilkastuu vasta vuonna 215, kun asuntomarkkinat elpyvät työllisyys tilanteen parantuessa. TYÖLLISYYS KOHENEE TUOTANNON KASVUN VOIMISTUESSA VUONNA 215 Työttömyysaste pysyttelee hieman yli 8 prosentissa vuonna 214. Työttömyysasteen nousua hillitsee ikääntymisestä johtuva työvoiman määrän supistuminen. Lisäksi työvoiman ulkopuolelle on viime aikoina siirtynyt eri syistä paljon työikäisiä. Talouskasvun piristyessä vuonna 215 työllisyys kohenee ja työttömyysaste laskee. JULKINEN VELKA KASVAA EDELLEEN Julkisen talouden alijäämä syvenee kokonaistuotannon supistuessa vuonna 213, eivätkä talouden elpyminen ja veroasteen nousu riitä korjaamaan alijäämää merkittävästi vielä vuoteen 215 mennessä. Tämä kehitys merkitsee julkisyhteisöjen velan kasvua niin, että vuonna 215 velan osuus BKT:stä ylittää 64 %. PALKKOJEN JA HINTOJEN NOUSU HIDASTUU Vuoden 213 lopussa solmittu keskitetty palkkaratkaisu johtaa hitaampaan ansiotason nousuun kuin edellisinä vuosina. Työvoimakustannusten maltillinen kasvu välittyy myös kuluttajahintakehitykseen, ja inflaatio hidastuu selvästi ennustevuosina. Vuosina inflaatiota lisää välillisen verotuksen kiristäminen, mutta vuonna 215 yhden mukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattu inflaatio hidastuu 1,4 prosenttiin. JULKISEN TALOUDEN VAKAUTUKSEEN EUROALUEELLA JA SUOMESSA LIITTYY RISKEJÄ Ennuste perustuu oletukseen maailmantalouden elpymisen voimistumisesta ja euroalueen kriisimaiden taloustilanteen tasapainottumisesta. Kansainvälisen talouden kehitykseen liittyy sekä paremman että heikomman kehityksen riskejä mm. Yhdysvaltojen talouskasvun ja talouspolitiikan suhteen. Euro alueella julkisen talouden vakautus vaatii edelleen huomattavia rakenteellisia toimenpiteitä. Uudistusten lykkääntyminen saattaa kärjistää velkaongelmia uudelleen. Suomessa valtio ja kunnat joutuvat todennäköisesti vähentämään velkaantumista jo ennustejaksolla, jotta vakaus- ja kasvusopimuksen velkakriteeri ja ns. fipolaissa määritelty keskipitkän aikavälin alijäämäkriteeri eivät ylittyisi. Julkisen alijäämän voimakas supistaminen voi johtaa ennustettua hitaampaan kotimaisen kysynnän kasvuun.

3 Tiivistelmä Euro & talous Kokonaistuotannon määrä Prosenttimuutos edellisestä vuodesta (oikea asteikko) Viitevuoden 2 hinnoin (vasen asteikko) Mrd. euroa % Suomen kokonaistuotannon pieneneminen pysähtyi vuoden 213 aikana, mutta edellisvuoteen verrattuna kokonaistuotanto vähenee 1, %. Suomen Pankin kokonaistaloudellisen ennusteen mukaan BKT kasvaa vain,6 % vuonna 214. Viennin vauhdittuessa kotimainen kysyntä vahvistuu vuonna 215 ja BKT kasvaa 1,7 % Suomen vienti ja vientimarkkinat Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat Indeksi, 27/I = 1 Maailmantalouden piristyminen lisää kansainvälisiä investointeja ja Suomen vientiä vuonna 214. Tavaroiden ja palveluiden vienti kasvaa vuosina tuontia nopeammin, ja vaihtotase tasapainottuu Lähteet: Tilastokeskus, eurojärjestelmä ja Suomen Pankki.

4 Euro & talous Tiivistelmä Investoinnit supistuvat vuonna 213. Investointien kasvu on vaimeaa vielä vuonna 214, mutta viennin kohentuessa ja kapasiteetin käyttöasteiden noustessa investointitarpeet lisääntyvät vuonna 215. Työllisyyden parantuessa asuntomarkkinat elpyvät ja asuntorakentaminen lisääntyy vuonna Investointien määrä Yksityiset investoinnit (vasen asteikko) Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset (vasen asteikko) Asuinrakennukset (vasen asteikko) Yksityiset investoinnit viitevuoden 2 hinnoin (oikea asteikko) Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Mrd. euroa Vuoden 213 aikana työllisten määrä on vähentynyt. Työttömyysasteen nousua on hillinnyt eläkeikään tulevien suuri määrä. Työmarkkinoiden tila kohenee vasta vuonna Työttömyys ja työllisyys, trendi Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) 1 henkeä %

5 Tiivistelmä Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen % Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot* Yksityisen kulutuksen määrä* Euro & talous Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen vaimea kehitys painaa kotimaista kulutusta. Palkansaajakorvaukset kasvavat, kun työllisyys kohenee vuonna 215, ja kulutus alkaa kasvaa Kotitaloudet = kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. * Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Julkisyhteisöjen EDP-velka, valtion ja kuntien velka sekä valtionvelka Julkisyhteisöjen EDP-velka Valtion ja kuntien velka Valtionvelka % BKT:stä Talouskasvu ei riitä rahoittamaan julkisen sektorin rakenteelliseksi muodostunutta alijäämää. Julkinen velka kasvaa 64 prosenttiin BKT:stä vuonna Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki.

6 Työmarkkinoilla solmitun työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset palkkojen sopimuskorotukset jäävät maltillisiksi. Ansiotaso nousee 1,5 % sekä vuonna 214 että vuonna 215. Tuottavuus kasvaa hitaasti, ja yksikkötyökustannukset kohoavat,6,7 % sekä vuonna 214 että vuonna 215. Euro & talous Yksikkötyökustannukset, palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti ja tuottavuus Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti Yksikkötyökustannukset Tuottavuus työllistä kohti Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Tiivistelmä Inflaatio hidastuu ennustejaksolla. Kysynnän vaimeuden ja työvoimakustannusten maltillisen kasvun vuoksi inflaatio hidastuu 1,6 prosenttiin vuonna 214. Välillisen verotuksen kiristäminen vaikuttaa inflaatiota kiihdyttävästi edelleen vuonna 214. Vuonna 215 inflaatio hidastuu 1,4 prosenttiin YKHI-inflaatio ja inflaatio ilman välillisten verojen muutoksia YKHI YKHI kiintein veroin Prosenttimuutos edellisestä vuodesta YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi.

7 Tiivistelmä Euro & talous Ennusteen keskeiset tulemat Kysyntä ja tarjonta e 214 e 215 e Käyvin hinnoin, mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote 192,5 2,7,8 1,,6 1,7 Tuonti 79,8 6,2 1, 7,3,9 4,2 Vienti 78,1 2,7,2 1,7 1,7 4,7 Yksityinen kulutus 18,5 2,6,2,5,2 1, Julkinen kulutus 48,3,5,6 1,3,7,6 Yksityiset investoinnit 32,7 6,2 1,3 1,8,3 4,3 Julkiset investoinnit 5, 3,,9,4,4, Talouden keskeiset tasapainoluvut e 214 e 215 e Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 3,3 3,2 2,2 1,6 1,4 Kuluttajahintaindeksi 3,4 2,8 1,4 1,6 1,7 Ansiotaso 2,7 3,2 2,1 1,5 1,5 Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti 3,5 3,5 1,4 1,5 1,7 Tuottavuus työllistä kohti 1,7 1,2,1,9 1, Yksikkötyökustannukset 1,7 4,8 1,3,6,7 Työlliset 1,,4 1,1,3,7 Työllisyysaste, vuotiaat, % 68,6 69, 68,6 68,8 69,5 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,1 8,1 7,5 Tavaroiden ja palveluiden viennin hinta 4,4 1,2,2,8 1,3 Vaihtosuhde (tavarat ja palvelut) 1,8 1,2,2,1,1 % BKT:stä, kansantalouden tilinpidon käsittein Kansantalouden veroaste 43,6 44, 45,2 45,2 45,2 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto 1, 2,2 2,4 2,4 2,1 Julkisyhteisöjen velka (EDP) 49,2 53,6 59, 62,4 64,2 Tavaroiden ja palveluiden tase,7,9 1,4 1,7 2, Vaihtotase 1,5 1,7,6,2,4 e = ennuste.

8