KUNNON LEHTI. Numero 3 - Joulukuu Tässä numerossa: Tieto, kokemus ja sisäinen viestintä kasvattaa pääomaa. Tulosta sisäisen viestinnän keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNON LEHTI. Numero 3 - Joulukuu 2002. Tässä numerossa: Tieto, kokemus ja sisäinen viestintä kasvattaa pääomaa. Tulosta sisäisen viestinnän keinoin"

Transkriptio

1 KUNNON LEHTI Numero 3 - Joulukuu 2002 Tässä numerossa: Tieto, kokemus ja sisäinen viestintä kasvattaa pääomaa Tulosta sisäisen viestinnän keinoin Hyvä työilmapiiri kultaakin arvokkaampi Kiputilat pois 118 eurolla Japanilaiset huolissaan pitkistä työpäivistä Näin valaisen ja viihdyn Kokoonp anon uud ell eenjärjestelyt edullisia 1

2 Suurimpia haasteita niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on se, kuinka tukea pienten ja keskisuurten yritysten kehittymistä. Yritysten kehittämiseen liittyvät läheisesti henkilöstön osaaminen, työkuntoisuus ja työ- ja tuotantoympäristöasiat. Koulutukselliset erityistarpeet nousevat niistä kokemuksista ja havainnoista, joita on tehty useissa sadoissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Lähitulevaisuudessa väestörakenteemme vinoutuneisuuden johdosta pienten ja keskisuurten yritysten koulutukselliset erityistarpeet liittyvät entistä selkeämmin työssä jaksamiseen ja haluun jatkaa työn tekemistä. Ajankohtaiseksi ja haasteelliseksi asian tekee ikääntyvien ja vanhojen ihmisten suhteellisen osuuden jatkuva kasvu, eläkepako Prof. Olavi Manninen TIETO, KOKEMUS JA SISÄINEN VIESTINTÄ KASVATTAA PÄÄOMAA Erityisesti pienillä työpaikoilla on ensiarvoisen tärkeää toteuttaa lähiopetusta ja välittää työpaikoilla sisäisen viestinnän keinoin sellaista tietoa, kokemusta ja hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä, joita soveltaen henkilöt itse omatoimisesti voisivat toisaalta kehittää omaa osaamistaan ja työtään ja toisaalta edistää omaa hyvinvointiaan. Lopputuloksena on jatkuva henkilöstöpääoman kasvu ja hyvä työ, joka tuo mielihyvää ja tyydytystä sekä tekijälleen että työtovereille. Hyvä työ myös takaa hyvän ja laadukkaan tuotteen. ja samanaikainen työvoimapula. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön osaamisen, työkuntoisuuden ja työkyvyn edistämisestä on tullut merkittävä yrityksen kehittämisen keino. Koulutuksen ja uuden tiedon hyödyntämisen kannalta tilanne luo monia mielenkiintoisia haasteita. Esimerkiksi virallisen tiedon välitysmallin mukaanhan henkilöstön tulisi työyhteisössä saada työkykyyn, työn kehittämiseen, työterveyteen ja työsuojeluun liittyvää tietoa lähinnä työpaikan työsuojeluhenkilöstöltä, työsuojeluorganisaatiolta, työterveyshuollolta tai luottamushenkilöiltä. Kuitenkaan tämänkaltainen malli ei toimi kaikkein pienimmissä työyhteisöissä. Tähän liittyy koko tiedon kulun keskeinen ongelma, perillemeno. Äetsäläisen Lipputuote Torpo Oy:n henkilöstöpalaveri pidetään ompelusalissa 2 Tieto ei välttämättä saavuta sitä kohdetta, minkä sen alun perin on tarkoitettu saavuttavan. Ja vaikka tieto fyysisesti yrityksen tai työkohteen saavuttaisikin, tieto ei saavuta lopultakaan kohteessaan niitä ihmisiä, jotka tietoa eniten tarvitsevat ja haluavat. Pienessä yrityksessä johtajan merkitys tiedottavana, tietojen kulkua edistävänä, keskustelevana ja kuuntelevana henkilönä korostuu tämän asian yhteydessä. Pienten yritysten johtajat ovat kuin tiedon portinvartijoita, koska he tekevät erilaisten kanavien kautta tulevan tiedon kohdalla päätöksen, jakavatko vai eivätkö jaa tietoa eteenpäin. Avoimuus edistää tiedon hyödyntämistä ja yhteisöllisyyttä Ulkoisten tietolähteiden seuraamisen edellytysten ja valmiuksien parantamisen lisäksi maksimaalisen hyödyn kannalta olennaisen tärkeää on se, että samanaikaisesti itse työyhteisöissä ja yritysten sisällä tiedot, mielipiteet, ajatukset ja kokemukset rönsyilevät ja siirtyvät esteittä, vääristymättä ja nopeasti henkilöltä toiselle. Erityisen tärkeää olisi saada kokemusperäinen ns. hiljainen tieto hyödynnetyksi ja siirretyksi vanhemmilta työntekijöiltä nuoremmille. Yrityksissä koko henkilöstölle järjestetyt yhteiset tiedotus- ja keskustelutapahtumat edistävät näiden tavoitteiden toteutumista. Havaintomme myös osoittavat, että erityisesti avoimissa yrityksissä ollaan merkittävästi halukkaampia saamaan ulkoisten viestimien avulla lisää tietoja ja vaikutteita kuin sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehottomissa ja sulkeutuneissa samankokoisissa yrityksissä. Monet näistä pienistä ja sisäisen tiedotuksensa ja vuorovaikutteisuutensa suhteen hyvistä yrityksistä ovat toimintaansa suurten yritysten alihankkijoita. Mo-

3 nesti pienen yrityksen halu maksimoida viestimien tuoma hyöty on tulosta itse johtajan ja yrittäjän omasta myönteisestä suhtautumisesta tiedotusvälineiden käyttöön. Saamiemme tulosten perusteella voi sanoa, että jatkossa tekemistä on paljon. Tavoitteemme on muun muassa kehittää uusia henkilöiden keskinäistä vuorovaikutusta edistäviä toimintatapoja ja valmentaa ja innostaa työpaikkojen ihmisiä hyödyllisen tiedon etsimiseen ja soveltamiseen. Kasvokkain tapahtuvalla lähiopetuksella ja siihen oikealla tavalla liitettävällä eri viestimien sekakäytöllä on oleva keskeinen rooli tässä yhteisessä kehittämistyössä. Henkilöstöpalaveri suosituin NeljäViis-hankkeen tulokset osoittavat, että tekstiili- ja vaatetusalan tuotannollisissa yrityksissä henkilöt pitävät sopivimpina viestiminä ja viestintätapoina lehtiä, radiota ja yritysvierailuja. Taas vastaajien mielestä toimialan yritysten kehittämistyöhön huonosti sopivat multimedia, tietoverkot ja video. Myös nahka- ja kenkäteollisuudessa lehdet, radio ja televisio arvioidaan joko sopiviksi tai hyvin sopiviksi viestimiksi. Samoin kuin tekstiili- ja vaatetusalalla nahka- ja kenkäteollisuutta edustavien vastaajien mielestä multimedia ja tietoverkot eivät ole lainkaan sopivia tähän kehittämistyöhön. Sen sijaan sekä tekstiili- ja vaatetusalan että nahka- ja kenkäalan yrityksissä työskentelevien mielestä henkilöstöpalaveri on sopivin viestintätapa yrityksen sisäisessä viestinnässä ja oman työyhteisön kehitystoimien aikaansaamiseksi. Taas ilmoitustaulu on huonoiten sopiva viestintätapa niin nahka- ja kenkäalalla kuin tekstiili- ja vaatetusalalla työskentelevien mielestä. Osallistuva yrityskulttuuri kannattaa TULOSTA SISÄISEN VIESTINNÄN KEINOIN Suomalainen maaseudulla toimiva yritys kilpailee sarjatuotantoalalla kansainvälisillä markkinoilla. Tehtaan liikevaihto on 6.7 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstöä 150 henkeä. Vuoden 1995 alusta alkaen yrityksessä aloitettiin kuusi kertaa vuodessa laajennetut informaatiotilaisuudet, joihin osallistui 20 henkeä. Mukana olivat mm. esimiehet ja luottamushenkilöt. Lisäksi koko henkilöstö kokoontui kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan yhtiön tavoitteista ja tilasta. Lisäksi toimittiin normaalien yhteistoimintamenettelyjen mukaisesti. Yhteisissä tilaisuuksissa käytiin läpi yrityksen strategiat ja operatiiviset suunnitelmat sekä myynti- ja tulosraportit. Kaikki toimihenkilöt ja YT-kokous otettiin mukaan strategioiden suunnitteluun. Kaikille toimihenkilöille tehtiin tavoiteasetanta ja seuranta henkilökohtaiseksi. Perustaksi otettiin sidotun pääoman tuotto. Tällä tavoin sisäistä viestintää tehostamalla yritys pääsi vuosi vuodelta varsin merkittäviin tuloksiin: tuotannon rakenne muuttui edullisemmaksi, varastot vähenivät viidesosalla, raaka-ainevaraston kiertonopeus kaksinkertaistui ja keskeneräinen tuotanto väheni 20 %:ia. Sama tuotannon määrä saavutettiin 15 %:ia aiempaa pienemmällä henkilöstömäärällä; henkilöstön supistukset tapahtuivat eläkkeelle siirtymisten, ns. luonnollisen poistuman kautta. Tehtaan tulos ennen veroja parani ilman merkittäviä kiinteitä investointeja niin, että vuoden 1995 alun noin euron tappio oli vuoden 2001 alkuun tultaessa muuttunut lähes miljoonan euron voitoksi. Esimerkki kuvaa konkreettisesti sitä yrityskulttuurin muutosta, joka tässä yksikössä saatiin lähes yksinomaan sisäisen tiedonkulun tehostamisen ja osallistuvan yrityskulttuurin luomisen avulla. Hyvä työilmapiiri kultaakin arvokkaampi Vastikään amerikkalaisessa Boeing-yhtymässä tehty tutkimus kertoo, että niillä työntekijöillä, jotka ovat tyytymättömiä työhönsä, havaitaan 2.5-kertaa useammin selkäsairauksia kuin niillä työntekijöillä, jotka ovat tyytyväisiä työhönsä. Omalta osaltaan tulos tuo vahvistusta jo aiemmin Belgiassa tehtyihin havaintoihin siitä, että poissaolot ja työtapaturmat kielivät yrityksen johdon ja työntekijöiden huonoista keskinäisistä väleistä. Aiheellisesti onkin kysytty, että mikä lääkkeeksi, jos johdon ja työntekijöiden huonot välit ovat perussyy tämänlaatuisiin sairauksiin, vammautumisiin ja poissaoloihin? Lääkkeeksi Amerikkalaisen Johtamisen Yhdistys esittää avoimuutta ja työntekijöiden hyvinvointiin panostamista. Avoin keskustelu työpaikalla ja työntekijöihin panostaminen ovat olennaisen tärkeitä asioita kehitettäessä henkilöiden kunnioitusta toinen toistaan kohtaan ja keskinäistä luottamusta organisaation sisällä. Kyseisen yhdistyksen tekemä tutkimus osoittaa, että työnantajat voivat vähentää merkittävästi sekä vammoja että vastaavasti vammojen aiheuttamia kustannuksia pitämällä työntekijöitään yrityksensä kaikkein arvokkaimpana omaisuutena ja edistämällä heidän työtyytyväisyyttään. Tätä hyvinvointireseptiä noudattaen tutkimuksen perusjoukkoon kuuluneissa 80 yrityksessä kahden vuoden aikana tapaturmien, loukkaantumisten ja sairauksien johdosta menetetty työaika väheni 69 % :ia ja poissaolot supistuivat 84 %: ia. 3

4 Kiputilat pois 118 eurolla (700 markalla) Tuotannollisissa yrityksissä työtä tehdään usein seisten. Tämä johtuu siitä, että monesti työn tekeminen muuten kuin seisten on mahdotonta. Kuitenkin jatkuva seisominen kuormittaa monia niveliä ja erityisesti selkärankaa. Niinpä esimerkiksi selkä-, lonkkaja polvinivelten kiputilat ovat yleisiä seisten työtään tekevien henkilöiden keskuudessa. Työaikaiset nivelten kiputilat vaikeuttavat tehokasta työskentelyä. Jotta henkilöiden kiputilojen syntyminen voitaisiin ehkäistä ennalta ja löytää siihen käyttökelpoisia ja halpoja toimenpiteitä, nivelten kuormittuneisuutta ja oireiden yleisyyttä tutkittiin pienissä yrityksissä ottamalla huomioon seisomatyön kuormittavuutta lisäävät tekijät. Tulokset osoittivat, että 88.3 %:ia henkilöiden kokemista nivelten kiputiloista johtui kahden tekijän aiheuttamasta yhteisvaikutuksesta, so. itse seisomisesta ja seisomatuen puuttumisesta ja että 98.3 % :ia henkilöiden kokemista nivelten kiputiloista johtui kolmen tekijän aiheuttamasta yhteisvaikutuksesta, so. itse seisomisesta, seisomatuen puuttumisesta ja kovasta lattiasta. Kaikki (eli 100 %) henkilöiden kokemista nivelten kiputiloista johtuivat neljän tekijän aiheuttamasta yhteisvaikutuksesta, so. itse seisomisesta, seisomatuen puuttumisesta, kovasta lattiasta ja sopimattomista työjalkineista. Toisin sanoen nopein ja vaikutukseltaan tehokkain toimenpide lieventää seisomatyön rasittavuutta on hankkia työntekijöiden käyttöön seisomatuki. Toiseksi tehokkain toimenpide on käyttää kovan betonilattian päällä joustavaa ja työhön sopivaa puista, muovista tai kumista ritilää. Pohjamateriaaliltaan sopivien työjalkineiden käyttö on taas kolmanneksi merkittävin nivelten kiputiloja ehkäisevä toimenpide. Mahdollisimman täydellinen kiputilojen poistaminen edellyttää, että luetellut toimenpiteet toteutetaan työpisteessä samanaikaisesti. On laskettu, että seisomatuen, ritilän ja työjalkineiden hankkiminen maksaa yhteensä noin 118 euroa (700 markkaa). Se on siis yhteenlaskettu kertahinta, millä saadaan yksi henkilö pysymään työkuntoisena. Pakkaamossa työntekijät tekevät työtään seisten 4 Karoshi puhuttaa JAPANILAISET HUOLIS- SAAN PITKISTÄ TYÖPÄI- VISTÄ Karoshi - liiallisen työn, pitkän työrupeaman, ylityön aiheuttama äkillinen kuolema - on noussut yleiseksi puheen - ja huolenaiheeksi Japanissa. Äskettäin julkaistiin myös tähän liittyvä tutkimus, joka on tehty japanilaisten eri-ikäisten miespuolisten työntekijöiden keskuudessa. Koska perinteisten terveystarkastusten yhteydessä ei yleensä pystytä tunnistamaan merkkejä ylitöiden haitallisista vaikutuksista, tässä japanilaisessa tutkimuksessa seurattiin muun muassa verenpaineen, sydämen sykintätaajuuden ja veren koostumuksen muutoksia vuorokauden jokaisen 24 tunnin aikana pitkiä työrupeamia tekevillä ja heidän verrokeillaan. Tulokset osoittivat, että (sekä diastolisen että systolisen) verenpaineen keskiarvot 24 tunnin aikana olivat kohonneet merkittävästi niillä ylitöitä tekevillä henkilöillä, joilla alun pitäen oli normaali verenpaine tai lievästi kohonnut verenpaine (so. lievä hypertensio). Myös niillä, jotka tekivät jaksoittain ylitöitä, verenpaineen ja sydämen sykintätaajuuden keskiarvot 24 tunnin aikana olivat korkeat etenkin kiireisten työruuhkien yhteydessä. Työruuhkien aikana tutkittavien vuorokaudessa nukkumiseen jäänyt aika oli alle kuusi tuntia ja kuukaudessa tehtyjen ylitöiden määrä oli keskimäärin 96 tuntia. Johtopäätöksenään tutkijat esittävät, että ylityöt lisäävät sydänverisuonijärjestelmään kohdistuvaa kuormitusta. Tutkimuksen tulokset on syytä muistaa, kun suunnitellaan toimia työntekijöiden terveydentilan ylläpitämiseksi ja työkyvyn edistämiseksi.

5 Iän karttumisen myötä vaivattomaan näkemiseen tarvittavan valon määrä kasvaa. Hyvään työsuoritukseen tarvitaan kunnolliset valaistusolot, sopiva yleisvalaistus ja kohdevalaistus. Hyvä valaistus helpottaa näkemistä ja vähentää näköaistin rasittumista. Esimerkiksi ompelukoneen ääressä työskentelevän henkilön näkötyökohteeseen saadaan tehokas paikallisvalaistus säädettävällä kohdevalaisimella. Hyvä valaistus merkitsee muun muassa sitä, että valo jakaantuu työtilassa mahdollisimman tasaisesti. Suuret valaistuserot näkökentässä aiheuttavat häikäisyä. Toisin sanoen valo ei saa olla liian voimakasta eikä liian heikkoa, jotta silmä ei rasitu pinnistelystä tai ärsyynny häikäisystä. Valaistusolojen mukaan säädettävät sälekaihtimet, pimennysverhot, ritilät ja markiisit estävät häikäisyä. Materiaalit, väritys ja valaistus muodostavat kokonaisuuden. Vaaleilla mattaväreillä maalatut seinät, katot, lattiat ja kalusteiden pinnat pienentävät häikäisyä ja parantavat valaistuksen tehokkuutta. Räikeät, NÄIN VALAISEN JA VIIHDYN kirkkaat värit ja väriyhdistelmät, etenkin suurina pintoina, häiritsevät työntekoa. Oikeiden valaistusolojen järjestämisen lisäksi katselukohde on hyvä sijoittaa sopivalle etäisyydelle ja korkeudelle, jotta saadaan ergonomisesti oikea työasento ja näkemisolot. Viherkasvit lisäävät työpaikan värikkyyttä ja viihtyisyyttä, pehmentävät kovia materiaaleja, vähentävät kaikua ja parantavat ilman laatua. Puhdistusvaikutustensa kannalta ihannemäärä on neljä viherkasvia kahden hengen työtilassa. Kasvien valintaan on syytä kiinnittää huomiota, jotta vältyttäisiin mahdollisilta allergiahaitoilta. Y leisvalaistuksen luomisessa käytetään loistelamppujen lisäksi hehkulamppuja. Säännöllinen valaisimien huoltaminen ja puhdistaminen lisäävät valaistuksen tehokkuutta. Valaistushuoltoon kuuluu myös sään öllinen vilkkuvien ja sammuneiden lamppujen vaihto. Suurissa tehdashalleissa valaistuksen käyttökustannuksia voidaan pienentää valaistuksen ohjauksella. Hyvällä valaistuksella torjutaan tapaturmia. Pimeinä vuodenaikoina - syksyisin ja talvisin- valaistusta tehostetaan käyttämällä työkohteisiin sijoitettavia valonheittimiä tai valonheitinpattereita. Valaistusta muutetaan sen mukaan, miten esimerkiksi korjausrakentamiseen liittyvät työt etenevät ja miten valaistustarpeen kohteet muuttuvat. Putoamisten ja kompastumisten ennalta ehkäisemiseksi valaistuksen avulla ohjataan kulkua korostamalla kulkureittejä ja niiden muutoskohtia kuten portaan lähtöjä ja porras-askelmia. KAIKKI KOOLLE Kahvihuone, ruokahuone tai kahvipiste on tunnetusti työyhteisössä paikka, missä ruokailun ja kahvin juonnin yhteydessä on helppo vaihtaa ajatuksia, tietoja ja virkistäytyä. Sisäisen tiedonvälityksen kannalta ei ole tehokkaampaa paikkaa, kuin miellyttävä yhteinen kahvitila. Kun kaikki halutaan koolle nopeasti, tarvitaan vain ilmoitus, että esimerkiksi iltapäiväkahvilla kerrotaan kaikille suuresta kaupasta. Jotta tilan käyttö olisi mielipiteiden ja tietojen vaihdon kannalta mahdollisimman tehokasta, tilaa tulisi yhdessä hoitaa ja sisustaa. HYVIN TEHTY ON PAREMPI KUIN HYVIN SANOTTU Ihmiset tuntevat onnistuneensa vasta kun joku muu huomaa sen 5

6 Tapausesimerkki kertoo kuinka turvata työvoiman riittävyys KOKOONPANON UUDELLEEN JÄRJESTELYT EDULLISIA Monissa läntisissä teollisuusmaissa väestön keski-ikä kasvaa. Tämä synnyttää puolestaan monia terveys- ja turvallisuusasioita pohdittavaksi. Ikäjatkumon toisessa ääripäässä on harkittava sitä, mitä tehdä ikääntyvän työvoiman kanssa. Toisessa ikäjatkumon ääripäässä on puolestaan vastattava kysymyksiin, miten tyydyttää nuorten - tavallisesti kokemattomien, harjaantumattomien ja ammattitaidottomien erilaiset tarpeet. Tässä esimerkkitapauksessa yrityksen oli ratkaistava ongelma, joka johtui väestön ikärakenteesta, mutta joka synnytti yritykselle suuria vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa yrityksen sijaintipaikkakunnalta. Kyseinen sähkökomponentteja valmistava tehdas sijaitsi seudulla, missä alle 16- vuotiaiden ihmisten määrä laskee merkittävästi. Kahdessakymmenessä vuodessa, vuodesta 1980 vuoteen 2000 mennessä, tämän ikäluokan ihmisten osuus puolittui. Koulunkäyntinsä lopettaneet muodostivatkin olennaisen osan työvoiman tarjonnasta tehtaalle. Ikärakenteesta johtuvaa ongelmaa omalta osaltaan kärjisti hyvä sosiaaliturvajärjestelmä, mikä takaa toimeentulon kokeneille työntekijöille tapaturmien tai sairastumisten johdosta koituvien poissaolojen keston ajaksi. Jatkaakseen kannattavaa toimintaansa lyhyellä tähtäimellä ja jatkaakseen toimintaansa ylipäätänsä pitkällä tähtäimellä tehtaan johdon oli ratkaistava henkilöstökysymyksensä. Koska yritys itse ei voi vaikuttaa vinoutuneeseen ikärakenteeseen eikä sosiaalijärjestelmään, yrityksessä oli ryhdyttävä sellaisiin toimiin, joiden avulla se voi vähentää ammattitaitoisen työvoiman vaihtuvuutta ja poissaolojen määrää. Henkilöstöongelma oli erityisen kärjistynyt osastolla, missä kokoonpanolinjan ääressä työskenteli 16 kokoonpanijaa. Työntekijöiden vaihtuvuuden ja lukuisten sairauspoissaolojen syiden selvittämiseksi käynnistettiin tutkimus. Yhtenä osana tätä tutkimusta työrteveyshuollon henkilöt analysoivat omia tilastojaan ja havaitsivat, että kuluneen viiden vuoden aikana 80 %:ia osaston työntekijöistä oli kärsinyt erilaisista tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja peräti 45 %:ia sairauksista kärsineistä oli ollut palkallisilla sairaslomilla. Useimmiten poissaolojen syinä olivat olleet niska- ja hartiaseudun rasitusvammat ja kiputilat. Viiden vuoden aikana osaston työntekijöiden vaihtuvuus oli 39 %:ia, mikä nimenomaan johtui kokoonpanon henkisesti tylsistyttävästä ja ruumiillisesti rasittavasta toistotyöstä. Sairauspoissaolot ja työvoiman suuri vaihtuvuus lisäsi osaston vuosittaisia palkkakuluja 90 %:lla. Selvitykset edelleen osoittivat, että osaston tehokkuus oli hyvin alhainen. Tilausten toimittamiseen kului 12 päivää ja ainoastaan 10 %:ia tilauksista voitiin toteuttaa asiakkaan toivomassa aikataulussa. Selvitysten valmistuttua päätettiin parantaa sekä fyysisiä että psyykkisiä työoloja laajentamalla työnsisältöjä ja lisäämällä työntekijöiden vastuuta. Perusajatuksena oli, että jokainen työntekijä osaisi tehdä kokoonpanon ohella kaikenlaisia muita töitä mukaan lukien työnvalvonta, aikataulutus, kirjanpito, tuotteiden pakkaus ja lähettäminen. Muutoksen toteuttamiseksi työntekijöille annettiin 125 tuntia työpaikan ulkopuolista ja 125 tuntia työpaikkakohtaista koulutusta. Taitojen ja vastuun lisääntymisen johdosta työntekijöiden palkkaa korotettiin 5 %:lla ensimmäisen vuoden aikana. Kokoonpanolinja organisoitiin myös uudelleen. Rasitusvammojen estämiseksi työpisteet varustettiin säädettävin työtasoin, työkalukeventimin ja rannetuin. Muutoksen kokonaiskustannukset vastasivat osaston yhden vuoden palkkoja. Välittömästi muutoksen jälkeisenä ensimmäisenä vuotena työvoiman vaihtuvuus pysähtyi täysin ja sairauspoissaolot vähenivät 36 %:sta 30 %:iin. Sairauksien vakavuudesta johtuen jatkossa sairauspoissaolot vähenivät hitaasti mutta asteittain. Sen sijaan osaston tehokkuus kasvoi niin nopeasti, että tilaukset toimitettiin yhdessä päivässä, 98 %:ia tilauksista toimitettiin sovitussa aikataulussa ja valmisvarastossa pidettävien tuotteiden määrä aleni 67 %:lla. Kaiken kaikkiaan yhteenlasketut tuotantokustannukset laskivat 13 %:iin, mikä myös merkitsi, että muutoksen aiheuttamat kustannukset saatiin takaisin yhdessä vuodessa. Huumori palauttaa mieleen onnistumisia ja parantaa yhteistyötä Ajatusten suuntaaminen tulevaisuuteen antaa tilaa uusille näkökulmille 6

7 7

8 Vastaava päätoimittaja Olavi Manninen Professori Olavi Manninen Sanna Rytövuori KUNNON LEHTI Outi Aalto Jouko-Pekka Rinne Kevät 2003 Työorganisaatioiden toimintakunto -luentosarja Näiden lisäksi hankkeen toteuttajat vierailevat yhteistyöyrityksissä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarkoituksessa. Elokuussa 2002 käynnistynyttä syventävää koulutus- ja tutkimusjaksoa rahoittaa Työsuojelurahasto. Toteutus: Käännöspalvelu Seppo Siuro, Domus-Offset Oy

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

TOIMIVA ARKIVIESTINTÄ TYÖPAIKOILLA

TOIMIVA ARKIVIESTINTÄ TYÖPAIKOILLA Olavi Manninen - Viestinnän ja johtamisen yhteispeli- seminaari 31.5.2007 Avauspuheenvuoro TOIMIVA ARKIVIESTINTÄ TYÖPAIKOILLA Arkiviestintä tarkoittaa kaikkea sitä tiedonvaihtoa ja - etsintää, mitä tarvitaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja

YrittäjÄ. Hyvä työnantaja YrittäjÄ Hyvä työnantaja Yrittäjä hyvä työnantaja Kun televisiossa näytetään uutiskuvaa työelämästä, kuvassa on usein suuren tehtaan portti, josta virtaa ihmisjoukkoja. Todellisuus on kuitenkin toisenlainen:

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65

HENKILÖSTÖ- OHJELMA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 HENKILÖSTÖ- OHJELMA Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 5.11.2012 65 1. STRATEGIA Henkilöstöohjelman taustalla ovat Haapajärven kaupunki-, elinkeino- ja konsernistrategiassa esitetyt asiat: Arvot, toiminta-ajatus

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa

Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa Terveys, hyvinvointi ja tuottavuus toimitiloissa WorldGBC-raportti 23.4.2015 Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja toimitilojen vaikutuksista Yhteenveto Esityksen kulku Tutkimuksen tausta Tunnuslukuja

Lisätiedot

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana. 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl. Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana 1.4.2008 Annu Haapakangas, Työterveyslaitos annu.haapakangas@ttl.fi Kyselyn toteutus Kyselymenetelmällä pyrittiin tutkimaan työntekijöiden

Lisätiedot

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013

PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS. HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 PÄIHTEET TYÖELÄMÄSSÄ -TUTKIMUS HENRY ry sekä Ehkäisevän Päihdetyön EHYT ry:n HUUGO-työ Syksy 2013 TAUSTATIEDOT TUTKIMUKSEN TOTEUTUS & TIETOA VASTAAJISTA! Sähköpostikutsu Päihteet työelämässä - tutkimukseen

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt.

KAJAANIN KAUPUNKI 1/5. Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. KAJAANIN KAUPUNKI 1/5 SOPIMUS YHTEISTOIMINTAORGANISAATIOSTA Sopijaosapuolet: Kajaanin kaupunki ja kaupungin työntekijöitä ja viranhaltijoita edustavat henkilöstöjärjestöt. Tällä sopimuksella sovitaan työnantajan

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Uudista ja uudistu 2011

Uudista ja uudistu 2011 Uudista ja uudistu 2011 Kaikki mitä työhyvinvointiisi tarvitset? Työkykyriskeistä työhyvinvointiin Elina Taipale Are Oy 1 Puheenvuoron tavoitteet Osoittaa, että työkykyriskeihin keskittyminen tarjoaa hyvän

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005

T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari. Kristian Selén 7.12.2005 T-110.5690 Yritysturvallisuuden seminaari Kristian Selén 7.12.2005 2nd Edition 2004 Maurice Oxenburgh, Pepe Marlow, Andrew Oxenburgh ISBN 0-415-24331-9 Good ergonomics is good economics Paremmat työolot

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Pirkko Mäkinen, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi

Järkytä avoimuudella. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin. Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi Järkytä avoimuudella Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avaimia kukoistavaan yrityskulttuuriin Aki Ahlroth 4.11.2014, Henry Foorumi 01 Miksi juuri avoimuus? Avoimuus on keskeinen keino synnyttää luottamusta

Lisätiedot

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT

KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT KOETTU HYVINVOINTI JA VUOROVAIKUTTEISET TYÖ- JA ELINOLOT Olavi Manninen Hyvinvoivat osaajat luovat menestyksen - seminaari 28.2.27 Tampere Työel elämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla - verkostot KOETTU

Lisätiedot

Ratkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen

Ratkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen Ratkaisu kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämiseen kuntazef - Valmis sähköinen arviointipaketti - Vaativatkin arviointiprosessit vaivattomasti muutamassa päivässä. - Sisältää arviointikonseptit mm.

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen

Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa. Tuula Selonen Ikäjohtaminen Fujitsu-konsernissa Tuula Selonen Mitä ikäjohtamisella tarkoitetaan? 1/3 Ikäjohtaminen on eri-ikäisten ihmisten johtamista eli hyvää henkilöstöjohtamista. Työurien parantamiseen ja pidentämiseen

Lisätiedot

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002

SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 2002 SECURITAS OY HENKILÖSTÖRAPORTTI 22 Vuonna 22 talouden kasvuvauhti hidastui hieman, mikä näkyi myös henkilöstömäärän kehityksessä. Koulutusrintamalla vuosi oli kuitenkin aktiivinen. Yhtäältä tämä johtui

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman

SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Yhteistyötoimikunta 5.11.2007 37 Kunnanhallitus 12.11.2007 344 Kunnanvaltuusto 4.12.2007 116 SULKAVAN KUNTAKONSERNIN HENKI- LÖSTÖSTRATEGIA Sisältää tasa-arvosuunnitelman Sulkavan kunnan henkilöstöpoliittinen

Lisätiedot

Palvelukonsepti suurasiakkaille

Palvelukonsepti suurasiakkaille Palvelukonsepti suurasiakkaille Merplast Oy on vuonna 2005 perustettu työpaikkojen työturvallisuuteen ja siihen liittyvään konsultointiin keskittyvä yhtiö. Asiakkaitamme ovat pienet ja keskisuuret yritykset,

Lisätiedot

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot 1992 2006) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin

Duunitalkoot. Työnteon mielekkyys pakkasella (Työolobarometriaineistot 1992 2006) Työkyky on aina suhteessa työn vaatimuksiin Duunitalkoot Työterveyslaitoksen uusi internetpalvelu - kohti toimivaa ja tuloksellista vuoropuhelua työpaikoilla Tapio Lahti apulaisylilääkäri, projektipäällikkö Työterveyslaitos Työnteon mielekkyys pakkasella

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2010-2017 ja sen toimintaohjelma 2010-2013 Henkilöstövoimavarojen johtamisen ja kehittämisen strategiset päämäärät ja tavoitteet vuoteen 2017 sekä toimenpiteet vuoteen 2013 HENKILÖSTÖJOHTAMISEN

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 246 78767 4,0 41,8 82,0 256,0 12938,0 78767 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,5-3,0-100,0-6,8-1,9 2,4 370,8-3,0

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 240 81210 4,0 39,0 82,0 227,0 13364,0 81210 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta 2,6-1,9-64,2-4,4-0,7 2,4 150,0-1,9

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke

Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki Työhyvinvointihanke Salon kaupunki työnantajana 1.1.2009 toteutui kymmenen kunnan ja neljän kuntayhtymän kuntaliitos Kaupungin työntekijämäärä oli joulukuussa 2011 yht. 3518 henkeä, joista

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1

Yhteensä Minimi Alakvartiili Q1 : Taso 3 2940300 Arkistolaitos : HENKILÖSTÖRESURSSIT Henkilöstömäärä Henkilöstön lukumäärä vuoden 318 86383 3,0 29,0 64,0 224,0 5536,0 86383 Henkilöstön lukumäärän %-muutos edellisen vuoden lopusta -29,1-100,0-3,4

Lisätiedot

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi

Työhönpaluun tuki. Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Työhönpaluun tuki Itella-konsernin työhyvinvointisäätiö PL 105, 00011 itella Y-tunnus: 2042735-1 www.tyohyvinvointisaatio.fi Paluun tuki - pitkän sairaspoissaolon jälkeen Onnistuneen työhön paluun edellytykset

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004

Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Henkilöstötilinpäätöksen tunnusluvut vuodelta 2004 Erja Laurila Organisaatio: ARKISTOLAITOS T1. Nykyiset henkilöstöpanokset euroa 2004 Henkilöstöpanokset vuonna 2004 Tunnusluku 2 Henkilöstön lukumäärä

Lisätiedot

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Viestinnän merkitys henkilöstön hyvinvoinnille Sari Niemi Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Mistä on parhaat työpaikat tehty? Luottamus Avoin viestintä eli läpinäkyvyys Välittäminen

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 14 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Naisilla työllisyysaste oli 72,2 prosenttia

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot