KUNNON LEHTI. Numero 3 - Joulukuu Tässä numerossa: Tieto, kokemus ja sisäinen viestintä kasvattaa pääomaa. Tulosta sisäisen viestinnän keinoin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNNON LEHTI. Numero 3 - Joulukuu 2002. Tässä numerossa: Tieto, kokemus ja sisäinen viestintä kasvattaa pääomaa. Tulosta sisäisen viestinnän keinoin"

Transkriptio

1 KUNNON LEHTI Numero 3 - Joulukuu 2002 Tässä numerossa: Tieto, kokemus ja sisäinen viestintä kasvattaa pääomaa Tulosta sisäisen viestinnän keinoin Hyvä työilmapiiri kultaakin arvokkaampi Kiputilat pois 118 eurolla Japanilaiset huolissaan pitkistä työpäivistä Näin valaisen ja viihdyn Kokoonp anon uud ell eenjärjestelyt edullisia 1

2 Suurimpia haasteita niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa on se, kuinka tukea pienten ja keskisuurten yritysten kehittymistä. Yritysten kehittämiseen liittyvät läheisesti henkilöstön osaaminen, työkuntoisuus ja työ- ja tuotantoympäristöasiat. Koulutukselliset erityistarpeet nousevat niistä kokemuksista ja havainnoista, joita on tehty useissa sadoissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Lähitulevaisuudessa väestörakenteemme vinoutuneisuuden johdosta pienten ja keskisuurten yritysten koulutukselliset erityistarpeet liittyvät entistä selkeämmin työssä jaksamiseen ja haluun jatkaa työn tekemistä. Ajankohtaiseksi ja haasteelliseksi asian tekee ikääntyvien ja vanhojen ihmisten suhteellisen osuuden jatkuva kasvu, eläkepako Prof. Olavi Manninen TIETO, KOKEMUS JA SISÄINEN VIESTINTÄ KASVATTAA PÄÄOMAA Erityisesti pienillä työpaikoilla on ensiarvoisen tärkeää toteuttaa lähiopetusta ja välittää työpaikoilla sisäisen viestinnän keinoin sellaista tietoa, kokemusta ja hyviä esimerkkejä ja käytäntöjä, joita soveltaen henkilöt itse omatoimisesti voisivat toisaalta kehittää omaa osaamistaan ja työtään ja toisaalta edistää omaa hyvinvointiaan. Lopputuloksena on jatkuva henkilöstöpääoman kasvu ja hyvä työ, joka tuo mielihyvää ja tyydytystä sekä tekijälleen että työtovereille. Hyvä työ myös takaa hyvän ja laadukkaan tuotteen. ja samanaikainen työvoimapula. Ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön osaamisen, työkuntoisuuden ja työkyvyn edistämisestä on tullut merkittävä yrityksen kehittämisen keino. Koulutuksen ja uuden tiedon hyödyntämisen kannalta tilanne luo monia mielenkiintoisia haasteita. Esimerkiksi virallisen tiedon välitysmallin mukaanhan henkilöstön tulisi työyhteisössä saada työkykyyn, työn kehittämiseen, työterveyteen ja työsuojeluun liittyvää tietoa lähinnä työpaikan työsuojeluhenkilöstöltä, työsuojeluorganisaatiolta, työterveyshuollolta tai luottamushenkilöiltä. Kuitenkaan tämänkaltainen malli ei toimi kaikkein pienimmissä työyhteisöissä. Tähän liittyy koko tiedon kulun keskeinen ongelma, perillemeno. Äetsäläisen Lipputuote Torpo Oy:n henkilöstöpalaveri pidetään ompelusalissa 2 Tieto ei välttämättä saavuta sitä kohdetta, minkä sen alun perin on tarkoitettu saavuttavan. Ja vaikka tieto fyysisesti yrityksen tai työkohteen saavuttaisikin, tieto ei saavuta lopultakaan kohteessaan niitä ihmisiä, jotka tietoa eniten tarvitsevat ja haluavat. Pienessä yrityksessä johtajan merkitys tiedottavana, tietojen kulkua edistävänä, keskustelevana ja kuuntelevana henkilönä korostuu tämän asian yhteydessä. Pienten yritysten johtajat ovat kuin tiedon portinvartijoita, koska he tekevät erilaisten kanavien kautta tulevan tiedon kohdalla päätöksen, jakavatko vai eivätkö jaa tietoa eteenpäin. Avoimuus edistää tiedon hyödyntämistä ja yhteisöllisyyttä Ulkoisten tietolähteiden seuraamisen edellytysten ja valmiuksien parantamisen lisäksi maksimaalisen hyödyn kannalta olennaisen tärkeää on se, että samanaikaisesti itse työyhteisöissä ja yritysten sisällä tiedot, mielipiteet, ajatukset ja kokemukset rönsyilevät ja siirtyvät esteittä, vääristymättä ja nopeasti henkilöltä toiselle. Erityisen tärkeää olisi saada kokemusperäinen ns. hiljainen tieto hyödynnetyksi ja siirretyksi vanhemmilta työntekijöiltä nuoremmille. Yrityksissä koko henkilöstölle järjestetyt yhteiset tiedotus- ja keskustelutapahtumat edistävät näiden tavoitteiden toteutumista. Havaintomme myös osoittavat, että erityisesti avoimissa yrityksissä ollaan merkittävästi halukkaampia saamaan ulkoisten viestimien avulla lisää tietoja ja vaikutteita kuin sisäiseltä tiedotusilmapiiriltään tehottomissa ja sulkeutuneissa samankokoisissa yrityksissä. Monet näistä pienistä ja sisäisen tiedotuksensa ja vuorovaikutteisuutensa suhteen hyvistä yrityksistä ovat toimintaansa suurten yritysten alihankkijoita. Mo-

3 nesti pienen yrityksen halu maksimoida viestimien tuoma hyöty on tulosta itse johtajan ja yrittäjän omasta myönteisestä suhtautumisesta tiedotusvälineiden käyttöön. Saamiemme tulosten perusteella voi sanoa, että jatkossa tekemistä on paljon. Tavoitteemme on muun muassa kehittää uusia henkilöiden keskinäistä vuorovaikutusta edistäviä toimintatapoja ja valmentaa ja innostaa työpaikkojen ihmisiä hyödyllisen tiedon etsimiseen ja soveltamiseen. Kasvokkain tapahtuvalla lähiopetuksella ja siihen oikealla tavalla liitettävällä eri viestimien sekakäytöllä on oleva keskeinen rooli tässä yhteisessä kehittämistyössä. Henkilöstöpalaveri suosituin NeljäViis-hankkeen tulokset osoittavat, että tekstiili- ja vaatetusalan tuotannollisissa yrityksissä henkilöt pitävät sopivimpina viestiminä ja viestintätapoina lehtiä, radiota ja yritysvierailuja. Taas vastaajien mielestä toimialan yritysten kehittämistyöhön huonosti sopivat multimedia, tietoverkot ja video. Myös nahka- ja kenkäteollisuudessa lehdet, radio ja televisio arvioidaan joko sopiviksi tai hyvin sopiviksi viestimiksi. Samoin kuin tekstiili- ja vaatetusalalla nahka- ja kenkäteollisuutta edustavien vastaajien mielestä multimedia ja tietoverkot eivät ole lainkaan sopivia tähän kehittämistyöhön. Sen sijaan sekä tekstiili- ja vaatetusalan että nahka- ja kenkäalan yrityksissä työskentelevien mielestä henkilöstöpalaveri on sopivin viestintätapa yrityksen sisäisessä viestinnässä ja oman työyhteisön kehitystoimien aikaansaamiseksi. Taas ilmoitustaulu on huonoiten sopiva viestintätapa niin nahka- ja kenkäalalla kuin tekstiili- ja vaatetusalalla työskentelevien mielestä. Osallistuva yrityskulttuuri kannattaa TULOSTA SISÄISEN VIESTINNÄN KEINOIN Suomalainen maaseudulla toimiva yritys kilpailee sarjatuotantoalalla kansainvälisillä markkinoilla. Tehtaan liikevaihto on 6.7 miljoonaa euroa vuodessa ja henkilöstöä 150 henkeä. Vuoden 1995 alusta alkaen yrityksessä aloitettiin kuusi kertaa vuodessa laajennetut informaatiotilaisuudet, joihin osallistui 20 henkeä. Mukana olivat mm. esimiehet ja luottamushenkilöt. Lisäksi koko henkilöstö kokoontui kaksi kertaa vuodessa keskustelemaan yhtiön tavoitteista ja tilasta. Lisäksi toimittiin normaalien yhteistoimintamenettelyjen mukaisesti. Yhteisissä tilaisuuksissa käytiin läpi yrityksen strategiat ja operatiiviset suunnitelmat sekä myynti- ja tulosraportit. Kaikki toimihenkilöt ja YT-kokous otettiin mukaan strategioiden suunnitteluun. Kaikille toimihenkilöille tehtiin tavoiteasetanta ja seuranta henkilökohtaiseksi. Perustaksi otettiin sidotun pääoman tuotto. Tällä tavoin sisäistä viestintää tehostamalla yritys pääsi vuosi vuodelta varsin merkittäviin tuloksiin: tuotannon rakenne muuttui edullisemmaksi, varastot vähenivät viidesosalla, raaka-ainevaraston kiertonopeus kaksinkertaistui ja keskeneräinen tuotanto väheni 20 %:ia. Sama tuotannon määrä saavutettiin 15 %:ia aiempaa pienemmällä henkilöstömäärällä; henkilöstön supistukset tapahtuivat eläkkeelle siirtymisten, ns. luonnollisen poistuman kautta. Tehtaan tulos ennen veroja parani ilman merkittäviä kiinteitä investointeja niin, että vuoden 1995 alun noin euron tappio oli vuoden 2001 alkuun tultaessa muuttunut lähes miljoonan euron voitoksi. Esimerkki kuvaa konkreettisesti sitä yrityskulttuurin muutosta, joka tässä yksikössä saatiin lähes yksinomaan sisäisen tiedonkulun tehostamisen ja osallistuvan yrityskulttuurin luomisen avulla. Hyvä työilmapiiri kultaakin arvokkaampi Vastikään amerikkalaisessa Boeing-yhtymässä tehty tutkimus kertoo, että niillä työntekijöillä, jotka ovat tyytymättömiä työhönsä, havaitaan 2.5-kertaa useammin selkäsairauksia kuin niillä työntekijöillä, jotka ovat tyytyväisiä työhönsä. Omalta osaltaan tulos tuo vahvistusta jo aiemmin Belgiassa tehtyihin havaintoihin siitä, että poissaolot ja työtapaturmat kielivät yrityksen johdon ja työntekijöiden huonoista keskinäisistä väleistä. Aiheellisesti onkin kysytty, että mikä lääkkeeksi, jos johdon ja työntekijöiden huonot välit ovat perussyy tämänlaatuisiin sairauksiin, vammautumisiin ja poissaoloihin? Lääkkeeksi Amerikkalaisen Johtamisen Yhdistys esittää avoimuutta ja työntekijöiden hyvinvointiin panostamista. Avoin keskustelu työpaikalla ja työntekijöihin panostaminen ovat olennaisen tärkeitä asioita kehitettäessä henkilöiden kunnioitusta toinen toistaan kohtaan ja keskinäistä luottamusta organisaation sisällä. Kyseisen yhdistyksen tekemä tutkimus osoittaa, että työnantajat voivat vähentää merkittävästi sekä vammoja että vastaavasti vammojen aiheuttamia kustannuksia pitämällä työntekijöitään yrityksensä kaikkein arvokkaimpana omaisuutena ja edistämällä heidän työtyytyväisyyttään. Tätä hyvinvointireseptiä noudattaen tutkimuksen perusjoukkoon kuuluneissa 80 yrityksessä kahden vuoden aikana tapaturmien, loukkaantumisten ja sairauksien johdosta menetetty työaika väheni 69 % :ia ja poissaolot supistuivat 84 %: ia. 3

4 Kiputilat pois 118 eurolla (700 markalla) Tuotannollisissa yrityksissä työtä tehdään usein seisten. Tämä johtuu siitä, että monesti työn tekeminen muuten kuin seisten on mahdotonta. Kuitenkin jatkuva seisominen kuormittaa monia niveliä ja erityisesti selkärankaa. Niinpä esimerkiksi selkä-, lonkkaja polvinivelten kiputilat ovat yleisiä seisten työtään tekevien henkilöiden keskuudessa. Työaikaiset nivelten kiputilat vaikeuttavat tehokasta työskentelyä. Jotta henkilöiden kiputilojen syntyminen voitaisiin ehkäistä ennalta ja löytää siihen käyttökelpoisia ja halpoja toimenpiteitä, nivelten kuormittuneisuutta ja oireiden yleisyyttä tutkittiin pienissä yrityksissä ottamalla huomioon seisomatyön kuormittavuutta lisäävät tekijät. Tulokset osoittivat, että 88.3 %:ia henkilöiden kokemista nivelten kiputiloista johtui kahden tekijän aiheuttamasta yhteisvaikutuksesta, so. itse seisomisesta ja seisomatuen puuttumisesta ja että 98.3 % :ia henkilöiden kokemista nivelten kiputiloista johtui kolmen tekijän aiheuttamasta yhteisvaikutuksesta, so. itse seisomisesta, seisomatuen puuttumisesta ja kovasta lattiasta. Kaikki (eli 100 %) henkilöiden kokemista nivelten kiputiloista johtuivat neljän tekijän aiheuttamasta yhteisvaikutuksesta, so. itse seisomisesta, seisomatuen puuttumisesta, kovasta lattiasta ja sopimattomista työjalkineista. Toisin sanoen nopein ja vaikutukseltaan tehokkain toimenpide lieventää seisomatyön rasittavuutta on hankkia työntekijöiden käyttöön seisomatuki. Toiseksi tehokkain toimenpide on käyttää kovan betonilattian päällä joustavaa ja työhön sopivaa puista, muovista tai kumista ritilää. Pohjamateriaaliltaan sopivien työjalkineiden käyttö on taas kolmanneksi merkittävin nivelten kiputiloja ehkäisevä toimenpide. Mahdollisimman täydellinen kiputilojen poistaminen edellyttää, että luetellut toimenpiteet toteutetaan työpisteessä samanaikaisesti. On laskettu, että seisomatuen, ritilän ja työjalkineiden hankkiminen maksaa yhteensä noin 118 euroa (700 markkaa). Se on siis yhteenlaskettu kertahinta, millä saadaan yksi henkilö pysymään työkuntoisena. Pakkaamossa työntekijät tekevät työtään seisten 4 Karoshi puhuttaa JAPANILAISET HUOLIS- SAAN PITKISTÄ TYÖPÄI- VISTÄ Karoshi - liiallisen työn, pitkän työrupeaman, ylityön aiheuttama äkillinen kuolema - on noussut yleiseksi puheen - ja huolenaiheeksi Japanissa. Äskettäin julkaistiin myös tähän liittyvä tutkimus, joka on tehty japanilaisten eri-ikäisten miespuolisten työntekijöiden keskuudessa. Koska perinteisten terveystarkastusten yhteydessä ei yleensä pystytä tunnistamaan merkkejä ylitöiden haitallisista vaikutuksista, tässä japanilaisessa tutkimuksessa seurattiin muun muassa verenpaineen, sydämen sykintätaajuuden ja veren koostumuksen muutoksia vuorokauden jokaisen 24 tunnin aikana pitkiä työrupeamia tekevillä ja heidän verrokeillaan. Tulokset osoittivat, että (sekä diastolisen että systolisen) verenpaineen keskiarvot 24 tunnin aikana olivat kohonneet merkittävästi niillä ylitöitä tekevillä henkilöillä, joilla alun pitäen oli normaali verenpaine tai lievästi kohonnut verenpaine (so. lievä hypertensio). Myös niillä, jotka tekivät jaksoittain ylitöitä, verenpaineen ja sydämen sykintätaajuuden keskiarvot 24 tunnin aikana olivat korkeat etenkin kiireisten työruuhkien yhteydessä. Työruuhkien aikana tutkittavien vuorokaudessa nukkumiseen jäänyt aika oli alle kuusi tuntia ja kuukaudessa tehtyjen ylitöiden määrä oli keskimäärin 96 tuntia. Johtopäätöksenään tutkijat esittävät, että ylityöt lisäävät sydänverisuonijärjestelmään kohdistuvaa kuormitusta. Tutkimuksen tulokset on syytä muistaa, kun suunnitellaan toimia työntekijöiden terveydentilan ylläpitämiseksi ja työkyvyn edistämiseksi.

5 Iän karttumisen myötä vaivattomaan näkemiseen tarvittavan valon määrä kasvaa. Hyvään työsuoritukseen tarvitaan kunnolliset valaistusolot, sopiva yleisvalaistus ja kohdevalaistus. Hyvä valaistus helpottaa näkemistä ja vähentää näköaistin rasittumista. Esimerkiksi ompelukoneen ääressä työskentelevän henkilön näkötyökohteeseen saadaan tehokas paikallisvalaistus säädettävällä kohdevalaisimella. Hyvä valaistus merkitsee muun muassa sitä, että valo jakaantuu työtilassa mahdollisimman tasaisesti. Suuret valaistuserot näkökentässä aiheuttavat häikäisyä. Toisin sanoen valo ei saa olla liian voimakasta eikä liian heikkoa, jotta silmä ei rasitu pinnistelystä tai ärsyynny häikäisystä. Valaistusolojen mukaan säädettävät sälekaihtimet, pimennysverhot, ritilät ja markiisit estävät häikäisyä. Materiaalit, väritys ja valaistus muodostavat kokonaisuuden. Vaaleilla mattaväreillä maalatut seinät, katot, lattiat ja kalusteiden pinnat pienentävät häikäisyä ja parantavat valaistuksen tehokkuutta. Räikeät, NÄIN VALAISEN JA VIIHDYN kirkkaat värit ja väriyhdistelmät, etenkin suurina pintoina, häiritsevät työntekoa. Oikeiden valaistusolojen järjestämisen lisäksi katselukohde on hyvä sijoittaa sopivalle etäisyydelle ja korkeudelle, jotta saadaan ergonomisesti oikea työasento ja näkemisolot. Viherkasvit lisäävät työpaikan värikkyyttä ja viihtyisyyttä, pehmentävät kovia materiaaleja, vähentävät kaikua ja parantavat ilman laatua. Puhdistusvaikutustensa kannalta ihannemäärä on neljä viherkasvia kahden hengen työtilassa. Kasvien valintaan on syytä kiinnittää huomiota, jotta vältyttäisiin mahdollisilta allergiahaitoilta. Y leisvalaistuksen luomisessa käytetään loistelamppujen lisäksi hehkulamppuja. Säännöllinen valaisimien huoltaminen ja puhdistaminen lisäävät valaistuksen tehokkuutta. Valaistushuoltoon kuuluu myös sään öllinen vilkkuvien ja sammuneiden lamppujen vaihto. Suurissa tehdashalleissa valaistuksen käyttökustannuksia voidaan pienentää valaistuksen ohjauksella. Hyvällä valaistuksella torjutaan tapaturmia. Pimeinä vuodenaikoina - syksyisin ja talvisin- valaistusta tehostetaan käyttämällä työkohteisiin sijoitettavia valonheittimiä tai valonheitinpattereita. Valaistusta muutetaan sen mukaan, miten esimerkiksi korjausrakentamiseen liittyvät työt etenevät ja miten valaistustarpeen kohteet muuttuvat. Putoamisten ja kompastumisten ennalta ehkäisemiseksi valaistuksen avulla ohjataan kulkua korostamalla kulkureittejä ja niiden muutoskohtia kuten portaan lähtöjä ja porras-askelmia. KAIKKI KOOLLE Kahvihuone, ruokahuone tai kahvipiste on tunnetusti työyhteisössä paikka, missä ruokailun ja kahvin juonnin yhteydessä on helppo vaihtaa ajatuksia, tietoja ja virkistäytyä. Sisäisen tiedonvälityksen kannalta ei ole tehokkaampaa paikkaa, kuin miellyttävä yhteinen kahvitila. Kun kaikki halutaan koolle nopeasti, tarvitaan vain ilmoitus, että esimerkiksi iltapäiväkahvilla kerrotaan kaikille suuresta kaupasta. Jotta tilan käyttö olisi mielipiteiden ja tietojen vaihdon kannalta mahdollisimman tehokasta, tilaa tulisi yhdessä hoitaa ja sisustaa. HYVIN TEHTY ON PAREMPI KUIN HYVIN SANOTTU Ihmiset tuntevat onnistuneensa vasta kun joku muu huomaa sen 5

6 Tapausesimerkki kertoo kuinka turvata työvoiman riittävyys KOKOONPANON UUDELLEEN JÄRJESTELYT EDULLISIA Monissa läntisissä teollisuusmaissa väestön keski-ikä kasvaa. Tämä synnyttää puolestaan monia terveys- ja turvallisuusasioita pohdittavaksi. Ikäjatkumon toisessa ääripäässä on harkittava sitä, mitä tehdä ikääntyvän työvoiman kanssa. Toisessa ikäjatkumon ääripäässä on puolestaan vastattava kysymyksiin, miten tyydyttää nuorten - tavallisesti kokemattomien, harjaantumattomien ja ammattitaidottomien erilaiset tarpeet. Tässä esimerkkitapauksessa yrityksen oli ratkaistava ongelma, joka johtui väestön ikärakenteesta, mutta joka synnytti yritykselle suuria vaikeuksia saada ammattitaitoista työvoimaa yrityksen sijaintipaikkakunnalta. Kyseinen sähkökomponentteja valmistava tehdas sijaitsi seudulla, missä alle 16- vuotiaiden ihmisten määrä laskee merkittävästi. Kahdessakymmenessä vuodessa, vuodesta 1980 vuoteen 2000 mennessä, tämän ikäluokan ihmisten osuus puolittui. Koulunkäyntinsä lopettaneet muodostivatkin olennaisen osan työvoiman tarjonnasta tehtaalle. Ikärakenteesta johtuvaa ongelmaa omalta osaltaan kärjisti hyvä sosiaaliturvajärjestelmä, mikä takaa toimeentulon kokeneille työntekijöille tapaturmien tai sairastumisten johdosta koituvien poissaolojen keston ajaksi. Jatkaakseen kannattavaa toimintaansa lyhyellä tähtäimellä ja jatkaakseen toimintaansa ylipäätänsä pitkällä tähtäimellä tehtaan johdon oli ratkaistava henkilöstökysymyksensä. Koska yritys itse ei voi vaikuttaa vinoutuneeseen ikärakenteeseen eikä sosiaalijärjestelmään, yrityksessä oli ryhdyttävä sellaisiin toimiin, joiden avulla se voi vähentää ammattitaitoisen työvoiman vaihtuvuutta ja poissaolojen määrää. Henkilöstöongelma oli erityisen kärjistynyt osastolla, missä kokoonpanolinjan ääressä työskenteli 16 kokoonpanijaa. Työntekijöiden vaihtuvuuden ja lukuisten sairauspoissaolojen syiden selvittämiseksi käynnistettiin tutkimus. Yhtenä osana tätä tutkimusta työrteveyshuollon henkilöt analysoivat omia tilastojaan ja havaitsivat, että kuluneen viiden vuoden aikana 80 %:ia osaston työntekijöistä oli kärsinyt erilaisista tuki- ja liikuntaelinten sairauksista ja peräti 45 %:ia sairauksista kärsineistä oli ollut palkallisilla sairaslomilla. Useimmiten poissaolojen syinä olivat olleet niska- ja hartiaseudun rasitusvammat ja kiputilat. Viiden vuoden aikana osaston työntekijöiden vaihtuvuus oli 39 %:ia, mikä nimenomaan johtui kokoonpanon henkisesti tylsistyttävästä ja ruumiillisesti rasittavasta toistotyöstä. Sairauspoissaolot ja työvoiman suuri vaihtuvuus lisäsi osaston vuosittaisia palkkakuluja 90 %:lla. Selvitykset edelleen osoittivat, että osaston tehokkuus oli hyvin alhainen. Tilausten toimittamiseen kului 12 päivää ja ainoastaan 10 %:ia tilauksista voitiin toteuttaa asiakkaan toivomassa aikataulussa. Selvitysten valmistuttua päätettiin parantaa sekä fyysisiä että psyykkisiä työoloja laajentamalla työnsisältöjä ja lisäämällä työntekijöiden vastuuta. Perusajatuksena oli, että jokainen työntekijä osaisi tehdä kokoonpanon ohella kaikenlaisia muita töitä mukaan lukien työnvalvonta, aikataulutus, kirjanpito, tuotteiden pakkaus ja lähettäminen. Muutoksen toteuttamiseksi työntekijöille annettiin 125 tuntia työpaikan ulkopuolista ja 125 tuntia työpaikkakohtaista koulutusta. Taitojen ja vastuun lisääntymisen johdosta työntekijöiden palkkaa korotettiin 5 %:lla ensimmäisen vuoden aikana. Kokoonpanolinja organisoitiin myös uudelleen. Rasitusvammojen estämiseksi työpisteet varustettiin säädettävin työtasoin, työkalukeventimin ja rannetuin. Muutoksen kokonaiskustannukset vastasivat osaston yhden vuoden palkkoja. Välittömästi muutoksen jälkeisenä ensimmäisenä vuotena työvoiman vaihtuvuus pysähtyi täysin ja sairauspoissaolot vähenivät 36 %:sta 30 %:iin. Sairauksien vakavuudesta johtuen jatkossa sairauspoissaolot vähenivät hitaasti mutta asteittain. Sen sijaan osaston tehokkuus kasvoi niin nopeasti, että tilaukset toimitettiin yhdessä päivässä, 98 %:ia tilauksista toimitettiin sovitussa aikataulussa ja valmisvarastossa pidettävien tuotteiden määrä aleni 67 %:lla. Kaiken kaikkiaan yhteenlasketut tuotantokustannukset laskivat 13 %:iin, mikä myös merkitsi, että muutoksen aiheuttamat kustannukset saatiin takaisin yhdessä vuodessa. Huumori palauttaa mieleen onnistumisia ja parantaa yhteistyötä Ajatusten suuntaaminen tulevaisuuteen antaa tilaa uusille näkökulmille 6

7 7

8 Vastaava päätoimittaja Olavi Manninen Professori Olavi Manninen Sanna Rytövuori KUNNON LEHTI Outi Aalto Jouko-Pekka Rinne Kevät 2003 Työorganisaatioiden toimintakunto -luentosarja Näiden lisäksi hankkeen toteuttajat vierailevat yhteistyöyrityksissä koulutus-, tutkimus- ja kehittämistarkoituksessa. Elokuussa 2002 käynnistynyttä syventävää koulutus- ja tutkimusjaksoa rahoittaa Työsuojelurahasto. Toteutus: Käännöspalvelu Seppo Siuro, Domus-Offset Oy

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos

JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos JY työhyvinvointikysely 2015 (2013) Bio- ja ympäristötieteiden laitos 30.10.2015 Työhyvinvointikysely 2015 Taustatiedot Palvelussuhde: 50,0 % Määräaikainen 50,0 % 50,0 % Toistaiseksi voimassaoleva 50,0

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA

TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA TS-paneeli I TYÖSUOJELUN JA TYÖHYVINVOINNIN TILANNE JA TARPEET TYÖPAIKOILLA Minna Toivanen & Minna Janhonen 24.1.2013 24.1.2013 Työsuojelupaneeli I, Toivanen & Janhonen 1 TS-paneeli I TS-paneeli on työsuojeluhenkilöstölle

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017

EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta. Tammikuu 2017 EK tutki: Pk-yritysten arviot lupajärjestelmän toimivuudesta Tammikuu 2017 Lupajärjestelmien toimivuus ja kehittäminen Kolmanneksella kokemusta lupien hakemisesta Yleisyydessä ei juuri muutoksia vuodesta

Lisätiedot

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto

Kesätyökysely työnantajille Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Kesätyökysely työnantajille 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö & Taloudellinen tiedotustoimisto Tutkimuksen toteutus Mitä tutkittiin? Tavoitteena selvittää työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2013 Itä-Suomen yliopisto

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2013 Itä-Suomen yliopisto Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Itä-Suomen yliopisto 8.0.0 Yhkan hallintopalvelukeskus verrattuna tiedekuntaan Työhyvinvointikysely Taustatiedot Kampus Joensuu % Kuopio % Savonlinna 7% Muu % Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo

Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo Työelämä kaikille - yhteiskuntatakuu näkyväksi -seminaari 31.8.2012 Uudenlaista kasvuyrittäjyyttä ja ajattelua Katja Noponen, Katja Noponen Oy Espoo 31.8.2012 KATJA NOPONEN OY 2011 Tulevaisuuspolku-palveluiden

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management

Terveysjohtamisen tuloksia. Aino Health Management Terveysjohtamisen tuloksia Aino Health Management Aino Health Management Oy Perustettu 1994 Työterveyspalveluntuottajista riippumaton terveysjohtamisen edelläkävijäyritys Tähtäämme asiakasorganisaation

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi?

Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistystoiminnan kehittämisen tsekkauslista Missä meillä menee hyvin ja missä voisimme tulla yhdessä paremmiksi? Yhdistyksen toiminta-ajatus Onko meillä yhteinen näkemys siitä, miksi yhdistys on olemassa?

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä

Viestinnän ja johtamisen yhteispeli. TAMK, Teiskontie 33, Tampere klo Tuottavuus ja viestintä Viestinnän ja johtamisen yhteispeli TAMK, Teiskontie 33, Tampere 31.05.3007 klo 12.00 Tuottavuus ja viestintä Teknologiayhteiskunnan haaste Tehokkuuden tavoittelu on aina ohjannut kehitystämme. Ihmisen

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työ- ja elinkeinoministeriö seuraa vuosittain Työolobarometrilla suomalaisen työelämän laatua ja kehittymistä. Barometri perustuu palkansaajien vastauksiin.

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät

Yt-lakikysely Suomen Yrittäjät Yt-lakikysely 2007 Suomen Yrittäjät 28.12.2007 1 YT-lain keskeiset velvoitteet 20 29 työntekijää työllistäville yrityksille Tiedottamisvelvollisuus vähintään 2 kertaa vuodessa yrityksen taloudellisesta

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli

LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI Luottamushenkilöpaneeli LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI 2011 19.9.2011 Luottamushenkilöpaneeli 1 Tiivistelmä Kyselyyn vastasi 770 paneelin jäsentä. Varhainen puuttuminen työkykyongelmiin Yli puolella (55 ) alle 20 henkilön työpaikoilla

Lisätiedot

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006)

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti 2005-2006) Projektityö on ollut osa Johtamisen erikoisammattitutkinnon suorittamista 2005-2007 Projektin

Lisätiedot

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto)

TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) OPPILAITOSKOHTAISET LISÄKYSYMYKSET AIPAL NÄYTTÖTUTKINTOJEN PALAUTEJÄRJESTELMÄ TUTKINNON SUORITTAMISVAIHEEN PALAUTEKYSELY LISÄKYSYMYKSINEEN (Pohjois-Karjalan aikuisopisto) 1. TAUSTAKYSYMYKSET (valtakunnalliset)

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot

Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Pk-yritys Hyvä työnantaja 2010: kaikki kalvot Suomen Yrittäjät 30.6.2010 30.6.2010 1 Yritysten määrä kokoluokittain 2008 Pienyritykset (10-49 hlöä); 14 570; 5,5 % Keskisuuret yritykset (50-249 hlöä); 2

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi?

Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? Onnistunut muutos kuinka yhdistää niukat resurssit, tehokkuus ja työhyvinvointi? 3.2.2006 toimitusjohtaja Tony Vepsäläinen Viljakkala yksi OP-ryhmän isoimmista jäsenpankeista 9 kunnan alueella 18 toimipaikkaa

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI

VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI VAPAAEHTOISTOIMINNAN VAIKUTUKSIA VASTAANOTTAJIIN JA AMMATILLINEN KOORDINOINTI Päijät-Hämeen vapaaehtoistoiminnan verkosto, Kansalaisareena ja LAMK 17.1.2016 Lari Karreinen www.karreinen.org LARI KARREINEN

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta VIESTINTÄSTRATEGIA 2017 2020 Oulun yliopiston ylioppilaskunta Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Nykytila 2.1. Kehittämiskohteiden toteutuminen 3. Perusviesti 4. Viestintä ylioppilaskunnan strategian toteuttajana

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet

AVOIN JA ARKTINEN. Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen. Joanna Kuntonen-van t Riet AVOIN JA ARKTINEN Kaivosalan tulevaisuuden kestävyyshaasteet ja niihin vastaaminen Joanna Kuntonen-van t Riet SISÄLTÖ Haasteet ja näkökulmat (kaivosala vs muut) & mahdolliset vastauskeinot Maankäyttö Resurssit

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5

VIESTINTÄSTRATEGIA. Valtuusto liite nro 5 VIESTINTÄSTRATEGIA Valtuusto 14.11.2016 41 liite nro 5 Voimaantulo 1.1.2017 1 SONKAJÄRVEN KUNNAN VIESTINSTÄSTRATEGIA 1 Viestinnän periaatteet... 2 2 Kuntastrategia 2017-2021... 2 3 Viestinnän tavoitteet...

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna.

Konsernin liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa - lähes 6,0 miljoonaa euroa (9,7%) pienempi kuin vastaavana ajanjaksona edellisenä vuonna. EVOX RIFA GROUP OYJ PÖRSSITIEDOTE 1.11.2001, klo 10:00 EVOX RIFA GROUP OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2001 Vuoden 2001 kolmen ensimmäisen neljänneksen liikevaihto oli 55,4 miljoonaa euroa (61,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä

Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Yhtiö ilman visiota on kuin matkustaja ilman määränpäätä Finnairin strategia toiminut Aasian liikenteessä miljoonan matkustajan kasvu Aasian strategian myötä 2001 visio Pohjolan paras, eturivin eurooppalainen

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 %

Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digian kasvun perustan luomisen vuosi, koko vuoden liikevaihto kasvoi noin 7 % Digia Oyj Tilinpäätöstiedote 2016 Timo Levoranta 3.2.2017 Kasvustrategian vaiheet toteutus vaatii muutosta ja tuo mahdollisuuksia

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ

ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA JYVÄSKYLÄ ASKELEET TYÖHYVINVOINTIIN JA NIIDEN LIIKETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TYÖKAARI KANTAA 12.10.2016 JYVÄSKYLÄ TERVEISET POHJOISMAIDEN PARHAALTA TRAKTORITEHTAALTA! ESITYKSEN AIHEET Askeleet aikajanalla Toimenpiteet

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä

Suominen Yhtymä Oyj. Osavuosikatsaus Esitys Suominen yhteensä Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.8 Esitys 3.4.8 8 Suominen yhteensä Milj. EUR Q1/8 Q1/7 Q4/7 7 Liikevaihto 54,5 54,3 54,1 15, Liikevoitto ennen arvonalennuksia liikearvosta -,1 1,3 -,6 1,7 Liikevoitto -,1 1,3-6,8

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4)

OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI OYJ PÖRSSITIEDOTE 07.08.2003 klo 09.00 1(4) OLVI-KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2003 (6 KK) Konsernin liikevaihto laski 1,2 % 53,60 (54,27) milj. euroon ja liikevoitto oli 3,82 (3,92) milj.

Lisätiedot