Melonta- ja soutuliiton yleisiä periaatteita koskien valintoja

Transkriptio

1 Sumen melnta- ja sutuliitt ry Melnta- ja sutuliitn yleisiä periaatteita kskien valintja a. Valinnat ja taludellinen tuki Valinnat hyväksyy SMSL:n Kilpailu- ja valmennusvalikunta lajivastaavan esityksestä. Valinta kilpailuihin ei takaa urheilijalle taludellista tukea kilpailuun. Vahvistettuaan sallistumisensa, urheilija n vastuussa kaikista kilpailuun liittyvistä kuluista niiltä sin, jita SMSL ei krvaa. b. Valitukset ja muutksenhakumenettely Valmennuspäällikkö julkistaa valinnat ja ilmittaa valinnista urheilijille välittömästi Kilpailu- ja valmennusvalikunnalta saamansa valintapäätöksen jälkeen. Valinta-asiista kskevat valitukset ja muutksenhaku tulee timittaa kirjallisena SMSL:n Kilpailu- ja valmennusvalikunnalle 2 vrk:n kuluessa valintjen julkistamisesta. Valikunta käsittelee valitukset ja muutksenhaut mahdllisimman pikaisesti. Js urheilija n edelleen vastineen saatuaan tyytymätön päätökseen, hän vi sittaa valikunnalle lähettämänsä ikaisuvaatimuksen Melnta- ja sutuliitn hallitukselle. Js urheilija ei le tyytyväinen hallituksen päätöksen jälkeen, hän vi sittaa ikaisuvaatimuksen urheilun ikeusturvalautakunnalle. c. Perustelut valintaesitykselle Lpullista jukkueen valintaa tehtäessä pitää valintaesityksessä lla selvitys, millä perusteella valinnat kunkin khdalla n tehty ( kilpailullinen menestymistavite, mahdllisuus), sekä selvitys taludellisesta tuesta mitä urheilija n saamassa liitlta. d. Jukkueenjhtajat ja valmentajat Lajin rahista vidaan krvata vain yleisten periaatteiden mukaisesti valmentajan ja/tai jukkueenjhtajan kustannuksia arvkisamatkalta Valintaperiaatteet maratnmelnnan kansainvälisiin kilpailuihin 2014 Sivu 1

2 Sumen melnta- ja sutuliitt ry Valintaperiaatteet maratnmelnnan kansainvälisiin kilpailuihin 2014 Yleiset periaatteet Yleisenä pyrkimyksenä n täyttää kaikki kansainvälisissä kilpailuissa Sumen käytössä levat paikat, jihin n käytettävissä halukkaita urheilijita. Näin Sumeen kertyvää kansainvälistä kilpailukkemusta ja tieta lajin vaatimuksista kansainvälisellä taslla vidaan kasvattaa maksimaalisella tavalla. Kska MM-kilpailut järjestetään USA:ssa, vat Slvakiassa järjestettävät EM-kilpailut lgistisista syistä järkevin kansainvälinen maratn useimmille sumalaismeljille ja siten maajukkueen pääkilpailu, vaikka kilpailut eivät laajuudeltaan aivan MM-kilpailuita vastaisikaan. EM-kilpailuihin pyritään nimeämään mahdllisimman suuri jukkue. Tänä vunna EM-kilpailut tarjavat mielekkäimmän mahdllisuuden Sumen tasn mittaamiseen. Keskittämällä resurssit EM-kilpailuihin saavutetaan lisäksi synergiaetuja esimerkiksi kalustnkuljetuksessa. MM-kilpailuihin n pyrkimys lähettää jukkue, jka kstuu niistä urheilijista, jilta vidaan dttaa menestystä MM-taslla. MM-kilpailuihin sallistuminen, vaikka pienelläkin jukkueella, n leellista tuntuman säilyttämiseksi lajin ehdttmaan kansainväliseen kärkeen. EM- ja MM-kilpailuiden hella muihin kansainvälisiin kilpailuihin sallistutaan mahdllisuuksien mukaan. Nämä valintaperiaatteet n pyritty rakentamaan sellaisiksi, että mahdllisimman mnella sumalaisella meljalla n realistinen mahdllisuus sallistua karsintaan edustuspaikista. Näin edistetään keskinäistä kilpailua ja sitä kautta varmistetaan, että valituksi tulevat parhaat käytettävissä levat urheilijat. Lisäksi avin ja mahdllisuuksia luva, ei mahdllisuuksia rajittava, karsintajärjestelmä synnyttää urheilijiden keskuuteen luttamusta ikeuden mukaisiin valintihin ja kannustaa panstamaan lajiin tsissaan. Tämä dkumentti sisältää valintaperiaatteet seuraaviin kilpailuihin EM-kilpailut, , Piestany, Slvakia s. 3 MM-kilpailut, , Oklahma, USA s. 4 Muut kansainväliset kilpailut s. 5 Valintaperiaatteet maratnmelnnan kansainvälisiin kilpailuihin 2014 Sivu 2

3 Sumen melnta- ja sutuliitt ry EM-kilpailut, *, Piestany, Slvakia EM-kilpailuihin Sumella n käytössään kaksi paikkaa kussakin lajissa. Mlemmat paikat täytetään edellyttäen, että käytettävissä n urheilijita, jtka vat sallistuneet näyttökilpailuihin ja ttavat paikat vastaan. Valittavan urheilijan n situduttava tavittelemaan tsissaan sijitusta 15 parhaan jukssa ja vakuutettava uskvansa itse tämän tavitteen realistisuuteen. Urheilijiden/alusten, jtka haluavat sallistua EM-kilpailuihin n ilmitettava halustaan mennessä maratnmelnnan lajipäällikölle. Myös yksittäiset urheilijat vivat ilmittaa halustaan mela kaksikka. Näistä urheilijista pyritään mudstamaan timivia kaksikkkknpanja, jtka tarvittaessa karsivat keskenään. Ilmittautumisen jälkeen urheilija ja maratnmelnnan lajipäällikkö spivat erikseen siitä, missä vaiheessa urheilija situtuu kilpailumatkaan ja myös siitä aiheutuviin kustannuksiin. Mikäli halukkaita aluksia n vähemmän kuin paikkja, suritetaan valinnat vuden 2013 MMkilpailuiden valintaperiaatteiden mukaisesti vuden 2013 (ja sin 2012) näyttöjen perusteella. Mikäli halukkaita sallistujia n enemmän kuin paikkja, valitaan yksi alus kuten edellä. Tisesta paikasta karsitaan erikseen ilmitettavassa kilpailussa (jk viiknlppuna tai viiknlppuna ). Karsinta vidaan spia maratnmelnnan lajipäällikön ja karsivien urheilijiden kesken myös muuhun tilaisuuteen, mikäli sapulet vat asiasta yksimielisiä. Liitt tulee tukemaan kilpailumatkaa. Taludellisen tuen suuruudesta ja tukiperiaatteista päätetään erikseen. Mahdllinen tuki vi perustua kilpailussa saavutettavaan menestykseen. (*päivämäärä krjattu ) Valintaperiaatteet maratnmelnnan kansainvälisiin kilpailuihin 2014 Sivu 3

4 Sumen melnta- ja sutuliitt ry MM-kilpailut, , Oklahma, USA Valinta MM-kilpailuihin perustuu pääsin ja taludellinen tuki täysin kansainvälisiin tulksiin. Pääsääntöiset valinnat Tullakseen valituksi suurimmalla mahdllisella taludellisella tuella, urheilijan tulee sittaa ptentiaalinsa sijittua MM-kilpailuissa 10 parhaan jukkn. Tämä tapahtuu melmalla seuraavan aikahaarukan sisään vittajasta EM-, maailmancup-, tai PM-kilpailuissa: % vittajaa jäljessä EM-kilpailut: 0-5% Maailmancup: 0-5% PM-kilpailut: 0-2% Muissa kilpailuissa annettuja näyttöjä ei autmaattisesti humiida. Niitä vidaan kuitenkin arviida tapauskhtaisesti ja verrata näihin vaatimuksiin. Js useampi kuin kaksi urheilijaa n antanut riittävän näytön, valitaan MM-kilpailuihin ensin EM-, sitten maailmancup-, sitten PM-, ja viimeisenä muussa kilpailussa näytön antanut urheilija/urheilijat. (Esimerkiksi EM-kilpailuissa 5% kärjestä jäänyt urheilija tulee valituksi ennen muissa kilpailuissa näyttönsä antaneita urheilijita täysin riippumatta näiden tulksista.) Urheilijiden/alusten, jtka haluavat sallistua MM-kilpailuihin n ilmitettava halustaan x.x. mennessä maratnmelnnan lajipäällikölle (Päivämäärä riippuu siitä millin vukrakalustn n varattava. Se vahvistetaan ja siitä tiedtetaan erikseen.). Tämä kskee niin näyttönsä j antaneita, kuin myös niitä, jtka aikvat antaa näyttönsä myöhemmin. Viimeistään tässä vaiheessa svitaan missä kilpailussa urheilija tulee näyttönsä antamaan. Jukkueen täydentäminen Js jukkueessa n paikkja avinna, vat edellä mainituissa kilpailuissa näyttöjä antaneet, mutta aikarajista lievästi jääneet urheilijat ikeutettuja valintaan vastaavilla periaatteilla, mutta suppeammalla (mahdllisesti lemattmalla) taludellisella tuella. Svellettavat aikahaarukat vat sillin seuraavat: EM- ja maailmancup-kilpailut: 5-7%; PM-kilpailut 2-4%. Js jukkueessa n tämän jälkeen edelleen avimia paikkja, vidaan ne täyttää muilla halukkuudestaan ilmittaneilla urheilijilla. Valinnissa humiidaan sillin kaikki kauden siihenastiset näytöt. Tarvittaessa lajipäällikkö vi sittaa ylimääräisen karsinnan halukkaiden kilpailijiden välille. Näin valittavat urheilijat eivät saa liitlta lähtökhtaisesti lainkaan taludellista tukea MM-matkaan (mutta vat ikeutettuja tulsperusteiseen, takautuvaan tukeen yhtenevästi muiden urheilijiden kanssa). Tulssidnnainen tuki Urheilijiden sallistumista MM-kilpailuihin vidaan tukea takautuvasti MM-kilpailuissa saavutetun tulksen perusteella. Tulsperusteisen tuen salta kaikki jukkueenjäsenet, myös täydentävän valintamenettelyn kautta jukkueeseen valitut urheilijat, vat samalla viivalla. Varameljat Jukkueeseen vidaan nimetä varameljia humiiden kaikki kausien 2013 ja 2014 aikana annetut näytöt ja meljien halukkuus. Varameljien taludellisesta tuesta svitaan tapauskhtaisesti, mikäli varameljia Valintaperiaatteet maratnmelnnan kansainvälisiin kilpailuihin 2014 Sivu 4

5 Sumen melnta- ja sutuliitt ry tarvitaan. Käytännössä varameljan käyttäminen tulee kyseeseen tilanteessa, jssa sallistumisen peruuntumisesta aiheutuva menetys lisi suurempi kuin varameljan käyttämisestä aiheutuva kustannus. Muut kansainväliset kilpailut a) Kilpailut, jissa santta Sumesta ei le rajattu (mm. PM-kilpailut, veteraanien EM- /MM-kilpailut): Kaikilla kilpailuikeuden maavilla sumalaisilla meljilla n ikeus sallistua. Urheilijiden n varauduttava vastaamaan kaikista mista kuluistaan ja matkaan liittyvistä järjestelyistä. Ilmittautumisen timittamisesta järjestäjille svitaan tapauskhtaisesti erikseen. Tarvittaessa liitt timittaa ilmittautumisen järjestäjille. b) Kilpailut, jissa santta Sumesta n rajitettu: Urheilijan, jka haluaa sallistua muuhun kansainväliseen kilpailuun, n ilmitettava halustaan maratnmelnnan lajipäällikölle viimeistään 2 viikka ennen kyseisen kilpailun ilmittautumisajan umpeutumista, ellei kyseiseen kilpailuun liittyen le erikseen annettu tästä pikkeavaa hjeistusta. Js erikseen ei le muuta ilmitettu, suritetaan valinnat kk kauden siihenastiset näytöt humiiden. Valinta vidaan surittaa myös yksittäisen karsintakilpailun perusteella, mutta tästä n erikseen tiedtettava urheilijita viimeistään 4 viikka ennen kyseistä karsintakilpailua. Niiden kilpailuiden salta, jissa Sumella n useampi kuin yksi paikka pyritään nudattamaan menettelyä, jssa yksi paikka jaetaan karsintakilpailun ja lput paikat kauden siihenastisten kknaisnäyttöjen perusteella. Urheilijiden n varauduttava vastaamaan kaikista mista kuluistaan ja matkaan liittyvistä järjestelyistä. Tarvittaessa liitt timittaa ilmittautumisen järjestäjille. Valintaperiaatteet maratnmelnnan kansainvälisiin kilpailuihin 2014 Sivu 5