Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Transkriptio

1 Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu Sanna Jylhä Ympäristöministeriö

2

3 Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat kaavoissa kokorajoja Belgia 400 m 2 / m 2 / m 2 (naapurikuntien konsultaatio) Bulgaria m 2 kansallisen tason lupa ja mahdollisesti ympäristövaikutusten arviointi Espanja m 2 / m 2 / m 2 alueesta riippuen, kunnan lupa jos yli 750 m 2 Irlanti m 2 liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa Iso-Britannia m 2 / m 2 / m 2 Vaihtelee maan osan ja menetellyn mukaan Italia m 2 (kun alle asukasta) / m 2 (yli asukasta) koko vaikuttaa lupakäsittelyn laajuuteen ja kustannuksiin sekä ympäristöluvan Itävalta tai ympäristövaikutusten arvioinnin laajuuteen m 2 rakennuslupaan liittyen, erillinen vähittäiskaupan lupa myös yli 200 Kreikka m 2 / 500 m 2 / m 2 kaupoille Kroatia m 2 ympäristövaikutusten arvioinnissa m 2, keskustoissa ei rajoituksia, jos kauppakeskus yli m 2, Kypros vaaditaan ympäristövaikutusten arviointia Luxemburg m 2, erillinen lupa myös yli 400 m m2 (ympäristövaikutusten arviointi), 250 m 2 / 500 m 2 (konsultointi, joka Malta vie aikaa) Portugali m m 2, lisäksi ympäristövaikutusten arviointi jos yli m 2 / m 2 Puola herkillä alueilla Ranska m 2 Romania m 2 Ruotsi koko vaikuttaa käsittelyn laajuuteen ja kustannuksiin Saksa m 2 / 800 m 2, jos vaikutus alueellisen tai kaupunkikehitykseen Slovakia m 2 / m 2 alueesta riippuen Slovenia Ei erillisiä kauppaan kohdistuvia rajoitteita, rakennuslupa > 30 m 2 rakennuksilla Suomi m 2 Suuryksikön kokoraja m 2 ja erikoiskaupalla m 2. Vähittäiskauppojen yhteismitoitus paikalliskeskuksissa m 2, pienissä kaupunkikeskuksissa ja Tanska alakeskuksissa m 2 ja as. kaupungeissa m 2 Tsekki 300 m 2 / m 2 (halleissa) Unkari 400 m 2 määräaikainen plaza ban, ympäristövaikutusten arvioinnissa m 2 Viro 200 m 2 edellyttää asemakaavamerkintää Monissa maissa kokoraja säätelee enimmäiskoon, jonka ylittävä kaupan yksikkö vaatii erillisen luvan tai kaavamerkinnän. Joissakin maissa kokoraja liittyy tarvittaviin vaikutusarviointeihin, esim. erillisen ympäristövaikutusten arvioinnin tarpeeseen.

4 4

5 Vähemmän säätelyä kuin Suomessa Sääntely samalla tasolla kuin Suomessa Tiukempi sääntely kuin Suomessa Tarvittavien lupien määrä (kaava, rakennuslupa, käyttölupa, ympäristölupa tai vähittäiskauppaan liittyvä lupa) (number of permits required for establishment) Viranomaistahojen määrä, joihin on oltava yhteydessä (number of entities to be contacted) Vaadittujen arviointien määrä (number of impact assessments) Kuulemisten määrä (kansalaisosallistuminen, viranomaistahojen kuuleminen, muiden yritysten kuuleminen, sitovat viranomaisnäkemykset jne.) (involvement of third parties) Vähittäiskauppaa koskevat erityisvaatimukset (kokoraja ja vaatimusten sitovuus) (specific requirements )

6 Esimerkkejä keskustojen, kaupan laadun ja rajojen osalta: Ruotsi Kunnalla suuri toimivalta (kaavoitusmonopoli), ja olennaista kuntien yhteistyö Ei suoraan kauppaa ohjaavaa lainsäädännöllistä ohjausmekanismia tai rajoituksia, mutta kunnan täytyy osoittaa vaikutukset ja hankeen tarpeellisuus eri keinoin. Esim. kilpailu, talouskasvu, saavutettavuus Keskustojen kaupunkimaisuuden ja elinvoimaisuuden suojeleminen ei suoraan lainsäädännössä mutta käytännössä tietyt kunnat toteuttavat kyseisiä tavoitteita kaavoituksen kautta Toimialakohtainen jako poistettiin edellisessä uudistuksessa ( ) Valitukset ovat aiheuttaneet suuria viivästyksiä kauppahankkeissa

7 Saksa Vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja on m 2, mutta raja on vain 800 m 2, jos kaupalla on vaikutuksia aluesuunnittelun tai kaupunkikehityksen tavoitteiden saavuttamiseen Suuryksiköiden sijoittumiseen kohdistuu alueellisia rajoituksia, esim. pienet kunnat eivät saa kaavoittaa suuryksiköitä, joiden koko on suhteettoman suuri asukasmäärään nähden. Suuryksiköt on sallittu vain niille osoitetuilla alueilla tai ydinalueilla, jollaiseksi voidaan tulkita myös keskustaa laajempi yhtenäinen kaupunkialue Suuryksiköille voidaan antaa lupa keskustojen ulkopuolelle vain, jos niissä ei myydä keskustakauppojen tuotevalikoimaa tai mikäli kyseisten tuoteryhmien osuus on marginaalinen

8 Iso-Britannia Tavoitteena mm. kaupunkikeskustojen elävyys ja elinvoimaisuus Keskustat ensisijaisia sijaintipaikkoja Keskustan ulkopuolelle sijoittuminen vaatii perusteluja, jotka osoittavat, ettei lähempää keskustaa ole saatavilla sijaintipaikkaa. Kaavan vastainen sijoittuminen edellyttää selvitystä, jos kaupan koko ylittää paikallisesti määritetyn rajan tai oletusarvoisesti m 2. Suuryksikön kokorajat vaihtelevat Englannin, Walesin, Skotlannin ja Pohjois- Irlannin välillä

9 Irlanti Kaavoituksessa on otettava huomioon ympäristöstä, yhdyskunnissa ja paikallishallinnosta vastaavan ministeriön julkaisemat Vähittäiskaupan suunnitteluohjeet (Retail Planning Guidelines) Kaupan sääntelyn tarkoitus välttää liikenneruuhkia ja paikallisia monopoleja Yläraja päivittäistavarakaupan koolle suunnitteluohjeissa Päivittäistavarakauppa pääkaupungissa m 2, muissa suurissa kaupungeissa m 2 ja muualla maassa m 2 Paikalliset ja alueelliset viranomaiset voivat asettaa tätä alempia mitoituksia pienissä keskuksissa, jos ne selvityksissä perustellaan kaupungin elinvoimaisuudella Tavaratalon enimmäiskoko m 2, mahdollisuus poiketa suurimmissa kaupungeissa

10 Ranska Nelitasoinen suunnittelujärjestelmä (national, regional, intermunicipal, municipal), joilla kaikilla vaikutusta hankkeen edellytyksiin Tavoitteena ja edellytyksenä hankkeen hyväksynnälle ja luvansaannille keskustojen kehittäminen, saavutettavuuden turvaaminen (kuluttajaturvan suojaaminen) ja liikenteellisten vaikutusten minimoiminen Suuryksikkö > k-m 2 Vaatii aina valtuutuksen (kansallisen tason virasto) Myös myymäläkeskittymät huomioidaan Se milloin suuryksiköihin sovelletaan esim. ympäristövaikutusten arviointia tai muita arviointeja riippuu hankkeen sijainnin kaavoitustilanteesta

11 Tanska Keskeisenä tavoitteena keskustojen kehittäminen ja saavutettavuus kaikilla kulkuvälineillä Päivittäistavarakaupan, erikoistavarakaupan ja paljon tilaa vaativan kaupan erottelu, TIVAssa tiukempi rajaus Vähittäiskauppa ohjataan keskustoihin, poikkeuksena pienet paikalliset sekä paljon tilaa vievän tavaran kaupat. Keskusta-alue rajataan tilastollisella menetelmällä, jossa otetaan huomioon kaupan lisäksi myös muut palvelut Vähittäiskaupan enimmäismitoitus keskustoissa kaupungin koon mukaan Yli asukkaan kaupungeissa kaupunki määrittelee enimmäismitoituksen as. kaupungeissa enimmäisala on m 2, Pienissä kaupunkikeskuksissa ja alakeskuksissa m 2 Paikalliskeskuksissa m 2 Yksittäisen päivittäistavaramyymälän enimmäiskoko m 2 ja erikoismyymälän m 2, paikalliskeskuksissa m 2

12 Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

13 Kaksi ehdotusta vähittäiskaupan säännösten muuttamisesta Vaihtoehto 1 Kaupan laatua eli toimialaa koskeva huomioon ottamisen edellytys sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle poistetaan. Mahdollisuus antaa kaupan laatua ja kokoa koskevia asemakaavamääräyksiä säilytetään. Säännöksestä, jonka mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella, rajataan keskusta-alueet pois, jolloin säännös koskisi vain keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitettavia suuryksiköitä. Keskusta-alue -käsite korvataan maakunta- tai yleiskaavassa osoitettavalla keskustatoimintojen aluekäsitteellä. Käsitteen muutos selkeyttää suuryksikköjen ensisijaisen sijoittamispaikan määrittelyä kaavoituksessa. Vaihtoehto 2 Vähittäiskaupan suuryksikön rajaa nostetaan 3000, 4000 tai 5000 kerrosneliömetriin

14 VE 1: Kaupan laatu -käsitteestä luovutaan vähittäiskaupan ensisijaisen sijaintipaikan määrittelyssä Ympäristövaikutuksia Kaupan laatu on olennainen muuttuja keskustojen ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arvioinnin osalta. Seudullisen palveluverkon kehittäminen kaupan laadun mukaan heikentyy maakuntakaavatasolla. Palveluverkko voi kehittyä tavoitteiden vastaisesti. Keskustojen ulkopuolisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin voi nykyistä helpommin sijoittua keskustakauppaa ja niiden palvelurakenne monipuolistuu, mikä vaikuttaa negatiivisesti keskustoihin ja niiden kehittämiseen. Ehdotus ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittumaan yhdyskuntarakenteen yhteyteen, mikä vähentää yhdyskuntarakenteen hajautumisen riskiä

15 VE 1: Kaupan laatu -käsitteestä luovutaan Yhteiskunnallisia vaikutuksia Keskustapalveluiden sijoittuminen keskustojen ulkopuolelle voi heikentää palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja kevytliikenteellä. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen yhdyskuntarakenteen yhteyteen voi kuitenkin parantaa palvelujen saavutettavuutta, kun vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa olemassa olevan kaupan, asutuksen ja/tai työpaikkojen yhteyteen. Taloudellisia ja kilpailuvaikutuksia Keskustakaupan sijoittuminen keskustojen ulkopuolisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin helpottuu. Edistää kilpailua ja markkinoille tulon edellytyksiä. Voi heikentää tilaa vaativan kaupan kehitysedellytyksiä. Tämä voi tapahtua, jos vähittäiskaupan suuryksikköalueita jätetään osoittamatta maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle tai niiden mitoitusta rajoitetaan

16 VE 1: Kaupan laatu -käsitteestä luovutaan Taloudellisia ja kilpailuvaikutuksia Keskustakaupan sijoittuminen keskustojen ulkopuolisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin helpottuu. Edistää kilpailua ja markkinoille tulon edellytyksiä. Voi heikentää tilaa vaativan kaupan kehitysedellytyksiä. Tämä voi tapahtua, jos vähittäiskaupan suuryksikköalueita jätetään osoittamatta maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle tai niiden mitoitusta rajoitetaan, jos riskinä on kauppapaikan luonteen kehittyminen keskustojen kanssa kilpailevaksi kauppapaikaksi. Sijoittuminen keskustojen ulkopuoliseen vähittäiskaupan suuryksikköön vaikeutuu, jos mitoitus täyttyy keskustakaupasta

17 VE 1: Enimmäismitoituksesta luovutaan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueilla Ympäristövaikutuksia Painottaa keskustojen ensisijaisuutta vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana. Edistää keskustojen kehittämistä poistamalla rajoituksia. Ei merkittäviä vaikutuksia nykytilaan, koska keskustojen enimmäismitoitus on yleensä hyvin väljä ja suurimmat keskustat on jätetty mitoittamatta. Yhteiskunnallisia vaikutuksia Edistää kaupan kehittymistä keskusta-alueella, mikä taas edistää tavoitetta, että palvelut ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevytliikenteellä. Taloudellisia ja kilpailuvaikutuksia Parantaa kilpailun edellytyksiä keskustoissa, mitoitus ei enää rajoita vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamista keskustaan

18 VE 1: Keskusta-alue käsite korvataan maakunta- ja yleiskaavoissa osoitettavalla keskustatoimintojen alueella Ympäristövaikutuksia Korostaa maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden merkitystä suhteessa pienempiin keskustoihin. Selkeyttää sitä, minkä tasoisiin keskustoihin tulee kiinnittää huomiota osoitettaessa kaavaan vähittäiskaupan suuryksiköitä. Maakuntakaavatasolla pysytään helpommin keskittyä oleellisimpiin eli seudullisiin vaikutuksiin. Yhteiskunnallisia vaikutuksia Heikentää lähipalveluverkon asemaa, koska haitallisia vaikutuksia tulee tarkastella suhteessa maakunta- ja yleiskaavassa osoitettuihin keskustatoimintojen alueisiin. Lähipalveluverkko on tätä verkkoa laajempi. Painottaa suunnittelun tarvetta erityisesti kuntatasolla, jossa pitää ottaa huomioon myös paikallinen palveluverkko

19 VE 1: Keskusta-alue käsite korvataan Taloudellisia ja kilpailuvaikutuksia Parantaa maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueilla olevien kaupan palveluiden toimintaedellytyksiä. Voi kuitenkin heikentää olemassa olevien kaupan toimijoiden toimintaedellytyksiä näiden keskustojen ulkopuolella mm. Parantaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen mahdollisuuksia, koska vaikutuksia muihin kuin maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimintojen alueisiin ei enää tarvitse ottaa huomioon

20 Vaihtoehto 2 Säännösmuutos: 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli / 4000 / 5000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää

21 Tarkastelussa 7 maakuntakaavan palveluverkkoselvitysten yhteydessä kerättyjen vähittäiskaupan suuryksiköiden tiedot (pinta-ala ja kaupan laatu). PKS ei ole mukana. Yksittäiset 2000 k-m 2 tai sitä suuremmat vähittäiskaupan myymälät. Ulkopuolelle jätettiin kauppakeskukset ja vähittäiskaupan myymäläkeskittymät. Kauppakeskukset muodostuvat useista pienistä myymälöistä ovat kooltaan pääsääntöisesti yli 5000 k- m2. Kauppakeskusten sisällä olevat hypermarketit ja muut yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset myymälät ovat kuitenkin mukana tarkastelussa myymäläjoukossa. Vastaavasti myös myymäläkeskittymiin sijoittuneet yksittäiset yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset myymälät ovat mukana tarkastelussa Mukana Tavaratalokauppa (tässä hypermarketteja, tavarataloja ja muita laajan tavaravalikoiman myymälöitä mm. Prismat, CM:t (hypereitä), Anttilat, Sokoksen tavaratalot,tokmannit, Hong Kongit yms muita laajan tavaravalikoiman myymälöitä)

22 Vähittäiskaupan suuryksiköt koon mukaan Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Rovaniemellä ja Itä-Lapissa, Länsi-Lapissa, Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla (pl pks.) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa 20 % 10 % 0 % yli 5000 Kerrosneliömetriä Lähde: Maakuntakaavojen palveluverkkoselvitysten yhteydessä tehdyt liiketilakartoitukset

23 Ehdotetun rajan alle jäävät nykyiset vähittäiskaupan suuryksiköt Suuryksikön koko k-m 2 Toimiala alle 3000 alle 4000 alle 5000 Päivittäistavarakauppa 88 % 96 % 96 % Tavaratalokauppa 26 % 40 % 54 % Erikoiskauppa 83 % 100 % 100 % Tilaa vaativa kauppa 60 % 75 % 84 % Autokauppa 54 % 81 % 92 % Kaikki 55 % 71 % 79 % Lähde: Maakuntakaavojen palveluverkkoselvitysten yhteydessä tehdyt liiketilakartoitukset

24 Vaihtoehdon 2 alustavia vaikutuksia Päivittäistavarakaupan yksikkökoko kasvaa. Päivittäistavarakaupalla on laajentumispaineita kasvavan tuotevalikoiman takia. Hypermarkettien yksikkökokoon ei vaikutusta. Hypermarketit ovat pääsääntöisesti jo nyt yli 5000 k-m 2 suuruisia myymälöitä. Erikoiskaupan yksikkökokoon ei vaikutusta. Erikoiskaupat ovat hyvin harvoin suuryksiköitä. Tilaa vaativan kaupan yksikkökokoon ei ehkä vaikutusta. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälät ovat vieläkin usein pieniä, vaikka siirtymäsäännösten mukaan vähittäiskaupan säännökset eivät vielä koske tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa

25 VE 2: Suuryksikkörajan nosto Ympäristövaikutuksia Vaikuttaa positiivisesti keskustoihin, koska enimmäismitoitus keskustoissa koskee vain vähittäiskaupan suuryksiköitä ja nykyistä enemmän myymälöitä jää rajan alle. Vaikuttaa negatiivisesti keskustoihin, kun nykyistä suurempi vähittäiskaupan myymälä voi sijoittua keskusta-alueen ulkopuolelle. Riskinä voi olla yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Nykyistä suurempia kaupan myymälöitä voi sijoittua suunnittelemattomasti paikkoihin, joihin ei ole niitä kokonaispalveluverkon kannalta tavoiteltu. Yhteiskunnallisia vaikutuksia Päivittäistavarakaupan yksikkökoko kasvaa, pienemmille myymälöille jää vähemmän markkinoita. Palvelujen saavutettavuus heikentyy, jos lähikauppaverkko supistuu

26 VE 2: Suuryksikkörajan nosto 26 Taloudellisia ja kilpailuvaikutuksia Helpottaa pinta-alan on kasvupaineita (tuotevalikoimista, sos.tilat..) Vaikuttaa kauppaan positiivisesti, helpottamalla kaupan kehittämistä toiminnallisista lähtökohdista ja edistää kaupan konseptien kehittämistä. Nykyistä suurempien myymälöiden markkinoille tulo helpottuu. Negatiivinen kilpailuvaikutus syntyy, kun suurten myymälöiden määrä markkinoilla kasvaa ja kilpailutilanne markkinoilla muuttuu. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kehittäminen helpottuu voimassa olevien asemakaavojen pohjata, kun suurta osaa nykyisiä asemakaavoja ei ole tarve ryhtyä muuttamaan vähittäiskaupan suuryksikkökaavoiksi. Vaikutuksiltaan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja nousee, mikä tasapainottaa epäsuhtaa, että seudullisuutta on arvioitu maakunnissa hyvin erityyppisesti

27 Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Alustava ehdotus Pekka Normo Ympäristöministeriö

28 Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Alustava ehdotus Yhteenvetona voidaan todeta, että toimialaluokituksesta luopuminen sisältää merkittäviä kielteisiä vaikutuksia esimerkiksi palvelujen saatavuuteen. Sen sijaan enimmäismitoituksesta luopuminen keskusta-alueilla ja suuryksikkörajan noston arvioidaan vaikuttavan positiivisemmin. Tämän johdosta esitetään, että suuryksikkösääntely keskustatoimintojen alueelta poistetaan ja suuryksikön rajaa nostetaan. Lisäksi keskusta-alue -käsite korvataan maakunta- tai yleiskaavassa osoitettavalla keskustatoimintojen alue -käsitteellä. Juha Nurmi 28

29 Säännösten muutosehdotukset: Nostetaan vähittäiskaupan suuryksikön rajaa 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. SUURENNA NÄMÄT 29

30 Säännösten muutosehdotukset: Selkeytetään keskusta-alue -käsitettä Poistetaan suuryksikkösääntely keskustatoimintojen alueelta 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskustaalueiden maakunta- tai yleiskaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla oleviin kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen; Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella muualla kuin maakuntakaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla. 30

31 Säännösten muutosehdotukset: Selkeytetään keskusta-alue -käsitettä 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, maakunta- tai yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alue ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. 31

32 Keskustelua vaikutuksista Ympäristövaikutukset? Taloudelliset ja kilpailuvaikutukset? Yhteiskunnalliset vaikutukset? Juha Nurmi 32