Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava"

Transkriptio

1 Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa

2 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Seudullisuuden määritelmä 3 3 Tilaa vaativan kaupan markkinat ja tarjonta Raumalla 5 4 Seudullisuus tilaa vaativassa kaupassa Raumalla Seudullisuus kodintekniikkakaupassa Seudullisuus rautakaupassa Seudullisuus huonekalukaupassa Seudullisuus puutarhakaupassa Seudullisuus venekaupassa Seudullisuus autokaupassa Seudullisuus koko tilaa vaativassa kaupassa 13 5 Seudullisuus Satakunnassa ja muissa maakunnissa Seudullisuus Porissa Seudullisuus Euralla, Huittisissa ja Kankaanpäässä Seudullisuus Satakunnan tilaa vaativassa kaupassa Seudullisuus muissa maakunnissa 17 6 Seudulliset myymäläkeskittymät Raumalla 19

3 Seudullisuuden alaraja 2 1 JOHDANTO Rauman kaupungin tarkoituksena on tehdä Kairakatu-Metallitien sekä Papinhaan alueille osayleiskaava, joka mahdollistaa alueiden kehittämisen paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueina. Tavoitteena on sijoittaa alueille myös paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikköjä. Satakunnan maakuntakaava vahvistettiin ja maakuntakaavassa ei ole osoitettu paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköitä. Näin ollen voimassa olevan maakuntakaavan mukaan Kairakatu-Metallitien sekä Papinhaan alueille voidaan osoittaa vain paikallisesti merkittäviä tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksiköitä. Satakunnan maakuntakaavassa ei ole käsitelty tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä eikä myöskään ole määritelty seudullisesti merkittävien yksiköiden alarajaa. Näin ollen Kairakatu- Metallitien sekä Papinhaan alueiden osayleiskaavaa varten on nähty tarpeelliseksi selvittää, kuinka suuria vähittäiskaupan suuryksiköitä alueelle voidaan sijoittaa, niin että ne eivät olisi seudullisesti merkittäviä. Tämän selvityksen tarkoituksena on selvittää seudullisesti merkittävän suuryksikön koon alaraja eri laatuisilla tilaa vaativan erikoistavaran kaupoilla Raumalla ja erityisesti osayleiskaava-alueella. Työssä verrataan muissa maakunnissa tehtyjä seudullisten suuryksiköiden alarajoja Satakunnan ja Rauman olosuhteisiin. Niiden pohjalta etsitään sopivaa määrittelykäytäntöä Raumalla niin, että mitoitus voisi olla vastaavalla tavalla perusteltavissa yleisemmin Satakunnassa. Selvityksessä keskitytään paljon tilaa vaativaan kauppaan ja sen eri toimialoihin (esim. rauta-, puutarha-, huonekalu-, kodintekniikka- ja autokauppa). Myös seudullisesti merkittävän myymäläkeskittymän koko ja siihen liittyvät laatumääritelmät selvitetään. Vähittäiskaupan tarjontaa Raumalla on tutkittu useassa aikaisemmassa selvityksessä; Rauman yleiskaava, Kaupallinen selvitys, Santasalo Ky 2011; Vanhan Rauman osayleiskaava, Kaupallinen selvitys, Santasalo Ky 2011 ja Rauman tilaa vaativan kaupan alue, Kaupallinen selvitys, Santasalo Ky Näiden selvitysten yhteydessä tehtyjä kartoituksia käytetään tässä selvityksessä lähtötietona. Selvityksen on tilannut Rauman kaupungin kaavoitus. Yhteyshenkilönä on toiminut kaavoitusarkkitehti Outi Virola. Selvityksestä vastaavat tutkijat Tuomas Santasalo ja Katja Koskela Santasalo Ky:stä.

4 Seudullisuuden alaraja 3 2 SEUDULLISUUDEN MÄÄRITELMÄ Ympäristöministeriön julkaiseman kaupan oppaan (Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus, Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2013) mukaan merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan yhtä kuntaa laajempia, seudullisia vaikutuksia. Seudullisella suuryksiköllä tarkoitetaan myös sellaista kaupan yksikköä, jolla voidaan arvioida olevan vaikutuksia seudulliseen keskus- tai palveluverkkoon yhden kunnan alueella. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön koon kynnys voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Koon alarajan määrittämisen tulee perustua vaikutusten arviointiin, minkä kokoisella kaupan alueella, kaupan laatu (toimiala) huomioon ottaen, voidaan katsoa olevan seudullisia vaikutuksia. Merkitykseltään seudullisen vähittäisyksikön koon alaraja voi vaikutusarviointien perusteella olla korkeampi kuin laissa määritelty 2000 k-m 2 vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja. Hyvin perusteltu ja määritelty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja mahdollistaa sen, että maakuntakaavassa voidaan keskittyä aidosti seudullisten vähittäiskaupan suuryksikköjen sijainnin ohjaukseen. Muut keskustatoimintojen alueet ja vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet ovat paikallisia ja niiden sijaintia ja mitoitusta ohjataan kuntakaavoilla. Maakuntakaavassa esitetty merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja ohjaa kuntakaavoitusta määrittelemällä, minkä koon alittavia vähittäiskaupan suuryksiköitä kunta voi omassa kaavoituksessaan sijoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ja maakuntakaavaan merkittyjen km-merkintöjen ulkopuolelle, mikäli sijoittamisen muut edellytykset täyttyvät. Koska Satakunnan maakuntakaavassa ei ole esitetty seudullisen suuryksikön alarajaa tilaa vaativassa erikoiskaupassa, tutkitaan asiaa tässä selvityksessä. Merkitykseltään seudulliselle vähittäiskaupan suuryksikölle ei ole esitetty koko maahan yleistettävissä olevaa määritelmää. Vähittäiskaupan suuryksikön voidaan katsoa olevan merkitykseltään seudullinen, jos: Vähittäiskaupan suuryksikkö vaikuttaa merkittävästi alueen muissa kunnissa ja/tai saman kunnan muissa keskuksissa sijaitsevien vähittäiskaupan myymälöiden myyntiin. Vähittäiskaupan suuryksikkö saa asiakkaita merkittävästi oman sijaintikuntansa ulkopuolelta tai saman kunnan muista keskuksista. Useasta merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan alittavista vähittäiskaupan myymälöistä koostuvaan vähittäiskaupan alueeseen sovelletaan seudullista vähittäiskaupan suuryksikköä koskevia määräyksiä, mikäli vähittäiskaupan alue on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön.

5 Seudullisuuden alaraja 4 Suuryksikön seudullista merkitystä arvioidaan tapauskohtaisesti sen vaikutusten perusteella: miten yksikkö vaikuttaa alueen muissa kunnissa ja keskuksissa sijaitsevien vähittäiskaupan myymälöiden myyntiin ja miten paljon sen ennakoidaan saavan asiakkaita oman sijaintikuntansa ulkopuolelta tai muista keskushierarkialtaan samantasoisista tai ylemmän tasoisista keskuksista. Seudullisesti merkittävän suuryksikön suuruusluokkaa voidaan arvioida seudulla jo toimivien suuryksiköiden koon ja toimialan sekä muista kunnista ja keskuksista niihin kohdistuvien kulutuksen siirtymien perusteella. Kun seudullisuuden täsmällistä rajaa ei ole haluttu määritellä, hankaluutena tulee se, että seudullinen merkittävyyden raja voi vaihdella mm. kaupan konseptin mukaan. Seudullisuuden käsitettä voidaan yrittää määritellä pohtimalla lähinnä kahta keskeisintä näkökulmaa. 1 Löytyykö myymälän myynnille riittävästi lähiasukkaita. 2 Kuinka laajalta alueelta myymälässä asioidaan eli ovatko myymälät niin vetovoimaisia, että ne vetävät asiakkaita lähialuetta laajemmalta alueelta. Usein suurmyymälän laskennalliseen myyntiin löytyy lähiasukkaita suurissa kaupungeissa jo kohtalaisen helposti. Mutta on myös mahdollista, että suurmyymälä on niin vetovoimainen, että siellä asioidaan kauempaakin. Vetovoimaisuuteen vaikuttavat liikkeen sijainti ja konsepti sekä keskuksen muu tarjonta ja myös muiden lähikeskusten tarjonta. Maakunnallisissa kaupan selvityksissä seudullisia alarajoja on laskettu, tulkittu ja selvitetty hieman erilaisista lähtökohdista, eikä vakiintunutta tapaa käsitellä asiaa ole vielä muodostunut. Seudullisuuden alarajojen osoittaminen on haastavaa, koska siihen vaikuttavat lukuisat tekijät. Tässä selvityksessä osoitetut rajat ovat suuntaa antavia, koska seudullisuuden raja voi yksittäisen suuryksikön kohdalla olla esitettyä alhaisempi tai korkeampi. Tähän vaikuttaa mm. myymäläkonsepti, joita kehitetään jatkuvasti ja tässä selvityksessä on arvioitu vain nykyisiä myymälätyyppejä ja -ketjuja. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee vaikutusten arviointien avulla tarkastella, onko kyseessä seudullisesti vai paikallisesti merkittävä vähittäiskaupan suuryksikkö. Suunnittelumääräyksiin voidaan siten lisätä lause jollei selvitysten perusteella muuta osoiteta. Tilaa vaativan kaupan seudullisuuden arviointi on haastavaa myös, koska lähtökohtaisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on useimmiten seudullista liiketoimintaa. Vain pienissä kunnissa tilaa vaativa kauppa palvelee vain oman kunnan asukkaita. Seutukeskuksissa tilaa vaativan kaupan myymälän markkinat kattavat koko markkina-alueen, oli kyse pienestä tai suuresta kaupasta. Suuriin kaupan keskittymiin tullaan koko markkina-alueelta ja samalla asioidaan sekä pienissä että suurissa kaupoissa. Koko ei siten ole kaupan liiketoiminnan näkökulmasta selittävä tekijä. Tilaa vaativassa kaupassa asiointimatkat ovat pidempiä kuin päivittäistavarakaupassa, koska tilaa vaativa kauppa keskittyy päivittäistavarakauppaa enemmän eikä pienissä kunnissa tai keskuksissa ole tiva-tarjontaa. Asiakkaat myös hyväksyvät pidemmät asiointimatkat, koska tilaa vaativissa kaupoissa asioidaan harvoin. Asiointimatka ei useinkaan ole määrittävä tekijä, kun haetaan tilaa vaativan kaupan tuotetta. Tuotteen laatu ja sisältö sekä sen hetkinen asiakkaan tarve ovat myös tärkeitä kriteereitä. Näin ollen on tyypillistä, että tiva-asioinnissa ei asioida aina lähimmässä myymälässä/keskittymässä.

6 Seudullisuuden alaraja 5 3 TILAA VAATIVAN KAUPAN MARKKINAT JA TARJONTA RAUMALLA TNS Gallupin suuren vaikutusaluetutkimuksen avulla on SYKE selvittänyt seudullista asiointia Suomessa. Satakunnassa Rauman erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluvat Rauma, Eurajoki, Köyliö, Pyhäranta ja Säkylä sekä Laitila ja Eura. Laitilassa ja Eurassa omassa kunnassa asioidaan erikoiskauppaostoksilla kuitenkin vielä enemmän kuin Raumalla. Rauman lähimarkkina-alueeseen kuuluvat Rauman lisäksi Pyhäranta ja Eurajoki. Näistä kunnista asioidaan erikoiskauppaostoksilla pääosin Raumalla, sillä erikoiskaupan tarjonta näissä kunnissa on suppea. Huittinen ja Kankaanpää muodostavat oman erikoiskaupan asiointialueensa, joihin kuuluvat lähimmät naapurikunnat. Porin erikoiskaupan asiointialueeseen kuuluvat Merikarvia, Siikainen, Pomarkku, Ulvila, Luvia, Nakkila, Harjavalta ja Kokemäki. Näistä kokemäkeläiset asioivat enemmän omassa kunnassaan kuin Porissa.

7 Seudullisuuden alaraja 6 Tilaa vaativan kaupan ostovoima autokauppa mukaan lukien on Raumalla yhteensä 125 miljoonaa euroa. Muu markkina-alue on kooltaan lähes Rauman suuruinen, ja koko markkina-alueella tilaa vaativan kaupan ostovoima on yhteensä 240 miljoonaa euroa. Tilaa vaativan kaupan ostovoima Rauman markkina-alueella 2012 milj. euroa Muu maalue Rauma Yhteensä Kodintekniikkakauppa 11,2 10,4 21,5 Rautakauppa 30,0 27,5 57,5 Huonekalukauppa 10,0 8,1 18,0 Venekauppa 1,1 0,9 2,0 Kukka- ja puutarhakauppa 2,4 2,5 4,9 Tiva ilman autokauppaa 54,6 49,4 104,0 Autokauppa 64,5 56,7 121,2 Huolto- ja varaosakauppa 30,0 29,5 59,5 Auto- ja varaosakauppa 94,5 86,2 180,7 Tiva ja autokauppa 124,5 115,7 240,1 Lähde: Santasalo Ky 2013 Tilaa vaativaa kauppaa on Raumalla kartoitusten mukaan noin kerrosneliömetriä. Pinta-ala perustuu kartoituksiin, jotka on tehty edellisten kaupan selvitysten yhteydessä. Tilaa vaativaa kauppaa on lähinnä Kairantie-Metallitien alueilla sekä Papinhaassa. Keskustassa on jonkin verran tilaa vaativaa kauppaa ja myös Lapinkylällä on autokauppaa. Tämän lisäksi yksittäisiä tilaa vaativan kaupan myymälöitä on muualla kunnassa kartoitettujen alueiden ulkopuolella. Tilaa vaativa kauppa Raumalla 2012 Lkm K-m 2 Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Huonekalukauppa Venekauppa 0 0 Puutarhakauppa Tiva ilman autokauppaa Autokauppa Huolto- ja varaosakauppa Autokauppa Tiva ja autokauppa Lähde: Santasalo Ky 2013

8 Seudullisuuden alaraja 7 Tilaa vaativan kaupan myymälät Raumalla ovat kohtalaisen pieniä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä on tilaa vaativassa kaupassa kartoituksen mukaan ainoastaan neljä. Nämä ovat K-rauta, Masku, S Auto Palin ja Delta-auto ja näistä ainoastaan Delta-auto on hieman yli 3000 kerrosneliömetriä. Muut myymälät ovat kooltaan k-m 2. K-raudan myyntikatosta ei ole laskelmissa mukana, mutta katoksineen K-rauta on kooltaan noin 4500 k-m 2. Koska Rauma on markkina-alueensa keskus, Rauman tilaa vaativa kauppa palvelee myös markkina-alueen muiden kuntien asiakkaita. Muissa kunnissa on kuitenkin jonkin verran omaa tilaa vaativan kaupan tarjontaa mutta pienimuotoisena. Alueelta käydään ostoksilla myös Porissa ja maakunnan ulkopuolella monipuolisissa kaupan keskuksissa. Tilaa vaativan kaupan myyntiä Raumalla on verrattu raumalaisten ostovoimaan. Tällöin nähdään, miten tilaa vaativa kauppa kerää ostovoimaa kaupungin ulkopuolelta. Siirtymät ovat nettosiirtymiä, eli osittain raumalaisten ostovoimaa suuntautuu monipuolisempiin kaupan keskittymiin esim. Poriin. Esitetyt siirtymät ovat kuitenkin laskennallisia eli suuntaaantavia. Siirtymät on laskettu vuodelle 2011, koska siltä vuodelta ovat uusimmat kuntakohtaiset myyntiluvut. Tilastokeskuksen yritysrekisteristä saadaan myyntitietoa vain niistä toimialoista, joissa on yli 3 myymälää, pienillä toimialoilla myynti on jouduttu arvioimaan. Tilaa vaativan kaupan myyntiin on lisätty tavarataloissa ja laajan tavaravalikoiman kaupoissa toteutunut tilaa vaativan kaupan myynti, joka näin olleen perustuu arvioon. Tilaa vaativan kaupan ostovoiman siirtymät Raumalla 2011 Myynti Ostovoima OV-siirtymä milj. milj. milj. % ov:sta Kodintekniikkakauppa 14,3 10,6 3,7 35 % Rautakauppa 31,7 29,7 2,0 7 % Huonekalukauppa 9,5 9,7-0,2-2 % Venekauppa 1,7 1,1 0,6 52 % Kukka- ja puutarhakauppa 6,2 2,5 3,8 152 % Tiva ilman autokauppaa 63,4 53,6 9,8 18 % Autokauppa 58,6 66,0-7,3-11 % Huolto- ja varaosakauppa 35,8 30,2 5,6 19 % Auto- ja varaosakauppa 94,5 96,2-1,7-2 % Tiva ja autokauppa 157,9 149,8 8,1 5 % Lähde: Tilastokeskus Tilaa vaativan kaupan siirtymät ovat Raumalla positiiviset kaikilla muilla tilaa vaativan kaupan toimialoilla paitsi huonekalukaupassa ja autokaupassa. Autokaupassa raumalaiset asioivat myös oman kaupungin ulkopuolella. Huonekalukauppa Raumalla myy suunnilleen saman verran kuin on raumalaisten ostovoima. Osin raumalaisten ostovoimaa suuntautuu kaupungin ulkopuolelle Turun seudulle, siirtymä on saman suuruinen kuin mitä Rauman markkina-alueen kunnista suuntautuu ostovoimaa Raumalle.

9 Seudullisuuden alaraja 8 4 SEUDULLISUUS TILAA VAATIVASSA KAUPASSA RAUMALLA Seudullisesti merkittävien tilaa vaativien erikoistavarakauppojen alarajoja Raumalla on tutkittu sekä sen suhteen, miten ne houkuttelevat asiointia kunnan ulkopuolelta, että miten ne vaikuttavat lähikuntien palvelutarjontaan. Lisäksi pohditaan nykymyymälöiden ja ketjujen valossa, minkälaiset myymälät Raumalla olisivat seudullisesti merkittäviä. Tarkastelua täydennetään mallintamalla, kuinka paljon asukkaita tietyn kokoinen suurmyymälä tarvitsee toimiakseen keskimääräisellä myyntitehokkuudella. Mallinnus tehdään nykytilanteessa sekä vuodelle 2030 olettaen että myyntitehokkuus säilyy nykyisellä tasolla. Koska ostovoima on kasvussa, tulevaisuudessa samankokoinen myymälän asukaspohja on nykyistä pienempi. Myyntitehokkuuden kehityksestä ei kuitenkaan ole varmuutta, joten tuleva asukaspohja on vain suuntaa-antava arvio. Seudullisen alarajan tulee olla voimassa myös nykytilanteessa eikä ainoastaan kaavan tavoitevuonna, joten nykytilanteen asukaspohja on se, mitä tässä pääasiassa tarkastellaan. Seudullisuutta tarkastellaan tässä Rauman kaupunkikeskuksen näkökulmasta, joka on Rauman markkina-alueen pääkeskus. Rauman alakeskukset ovat palvelutarjonnaltaan lähi/paikalliskeskuksia, jotka palvelevat pääosin omaa lähialuettaan. Näillä ei voida osoittaa samoja seudullisuudellisia alarajoja kuin Rauman keskustassa. Alakeskukset käsitellään tarkemmin seuraavassa luvussa Seudullisuus kodintekniikkakaupassa Kodintekniikkakaupat Raumalla ovat tällä hetkellä kohtalaisen pieniä. Suurin kooltaan on Expert (1500 k-m 2 ), joka jää alle suuryksikkörajan. Muut myymälät ovat kooltaan k- m 2. Kodintekniikkaa myydään myös mm. hypermarketeissa. Lähes kaikki suuret ketjut Giganttia lukuun ottamatta ovat edustettuina Raumalla. Kodintekniikka Raumalla vetää asiointia markkina-alueen pienimmistä kunnista. Eurajoella on Tilastokeskuksen yritysrekisterin (2011) mukaan yksi myymälä. Kodintekniikkakauppaa on lisäksi Euralla ja Laitilassa, joista siirtymät Raumalle ovat pieniä. Jonkin verran kodintekniikkakaupan asiointia suuntautuu Raumalta Poriin. Porissa ovat kaikki suurimmat alan ketjut mm. Gigantti. Lisäksi kodintekniikkaa ostetaan merkittävässä määrin myös verkkokaupasta, joka ei näy paikallisena vähittäiskaupan myyntinä. Raumalaisten ostovoima riittää laskennallisesti kooltaan noin 3000 kerrosneliömetrin suuruiselle kodintekniikkakaupan myymälälle. Mikäli tällainen myymälä Raumalle sijoittuisi, se olisi tarjonnaltaan todennäköisesti niin vetovoimainen että se vetäisi myyntiä myös kunnan ulkopuolelta.

10 Seudullisuuden alaraja 9 Kodintekniikkakauppa Laskennallinen myynti milj Myymälän edellyttämä asukaspohja k-m k-m Mikäli Raumalle sijoittuisi noin 3000 kerrosneliömetrin suuruinen kodintekniikkakaupan suuryksikkö (esim. Gigantti), se houkuttelisi todennäköisesti nykyistä enemmän asiointia markkina-alueen muista kunnista Raumalle. Osa näistä asioinnista korvaisi sitä asiointia, joka nyt suuntautuu Poriin (mm. Giganttiin). Raumalle suuntautuu jo nyt asiointia, joten merkittävää muutosta ei markkinoilla tapahtuisi. Tämän suuruinen myymälä ei kuitenkaan houkuttelisi asiakkaita muista keskushierarkialtaan samantasoisista tai ylemmän tasoisista keskuksista kuten Porista. Mikäli jokin nykyisistä myymälöistä laajenisi 3000 kerrosneliömetrin suuruiseksi, ei markkinatilanne kovin merkittävästi muuttuisi. Tarjonta kyllä kasvaisi ja asiointi Raumalla lisääntyisi, muttei niin merkittävästi, että sillä olisi merkitystä seudulliseen palveluverkkoon. Näin ollen kodintekniikkakaupassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikkömyymälän alarajana voidaan hyvin pitää 3000 kerrosneliömetriä. 4.2 Seudullisuus rautakaupassa Rautakaupassa Raumalla on yksi vähittäiskaupan suuryksikkö K-rauta. Muut rautakaupat jäävät kooltaan alle 2000 kerrosneliömetrin. Kohtalaisen suuria ovat Rauman varaosahalli IKH (1400 k-m2), sekä Värirauma (1800 k-m2) Muut varsinaiset rautakaupat sekä keittiökaluste- ja lukkoliikkeet ovat pääosin pieniä liikkeitä. Rautakaupan toimialojen lisäksi Raumalla toimii lvi-myymälöitä sekä työkaluliikkeitä, jotka ovat luonteeltaan rautakaupan myymälöiden kaltaisia toimijoita. Näiden asiakaskuntana ovat kuitenkin pääosin yritykset, joten ne luokitellaan osittain tukkukauppaan, mutta ne palvelevat kuitenkin myös yksityisasiakkaita. Kooltaan nämä toimijat Raumalla ovat pieniä. Vastaavasti rautakaupat palvelevat yksityisasiakkaiden ohella myös yritysasiakkaita. Rautakaupan myynti Raumalla ylittää hieman raumalaisten ostovoiman. Ostovoiman siirtymälaskelma Raumalla on vain suuntaa-antava, koska yritysmyyntiä ei ole rautakaupoista irrotettu, mutta vastaavasti lvi- ja työkaluliikkeiden myyntiä ei ole laskelmassa mukana. Raumalaiset asioivat kuitenkin jonkin verran mm. Porissa, mutta vastaavasti raumalaisiin rautakauppoihin tullaan ostoksille markkina-alueen pienemmistä kunnista. Pieniä rautakaupan myymälöitä on lähes kaikissa markkina-alueen kunnissa. Porista löytyvät mm. suuret rautakaupan toimijat Kodin Terra ja Starkki, jotka Raumalta puuttuvat. Laskennallisesti Raumalla riittäisi ostovoimaa kooltaan noin kerrosneliömetrin suuruiselle myymälälle. Tällainen myymälä olisi Rauman markkinoilla kohtalaisen suuri. Tosin tilaa jäisi vielä muillekin toimijoille, koska Raumalle siirtyy ostovoimaa markkina-alueen muista kunnista.

11 Seudullisuuden alaraja 10 Rautakauppa Laskennallinen myynti milj Myymälän edellyttämä asukaspohja k-m k-m Kooltaan kerrosneliömetrin suuruinen myymälä Raumalla voisi olla K-rauta laajennettuna tai Starkki, yksittäisinä myymälöinä ne kuitenkin jäävät alle kerrosnelimetrin. Kodin Terra on toiminut tähän mennessä suuremmilla markkinoilla ja on pääosin aina seudullinen toimija. Argimarketit ja K-maatalouskaupat, joita Raumalla ei tällä hetkellä ole ovat pääosin kooltaan kerrosneliömetriä pienempiä toimijoita ja varsinaisesti nämäkin myymälät kuuluvat tukkukauppaan, vaikka ne osin toimivat vähittäiskauppoina. K-raudan laajennuksella ei olisi merkittäviä seudullisia vaikutuksia, koska markkinat eivät oleellisesti muutu nykytilanteesta. Starkki toisi alalle uutta tarjontaa, mutta Starkin vetovoima ei todennäköisesti olisi niin suuri, että seudullinen palveluverkko merkittävästi muuttuisi tämän myötä. Näin ollen Raumalla rautakaupassa seudullisen suuryksikön alarajana voidaan pitää kerrosneliömetriä. Tätä suuremmat rautakaupat Raumalla ovat seudullisesti merkittäviä. 4.3 Seudullisuus huonekalukaupassa Raumalla toimii yksi vähittäiskaupan suuryksikkörajan ylittävä huonekalukauppa Masku. Muut huonekalukaupan myymälät ovat keskikokoisia k-m 2. Raumalta löytyy suuri osa Suomessa toimivista huonekalukaupan ketjuista. Kodin Ykkönen, Ikea, Vepsäläinen ja Stemma puuttuvat Raumalta. Näistä Kodin Ykkönen ja Ikea eivät ole tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä, vaan erikoiskaupan suuryksiköitä, koska niiden tarjontaan kuuluu merkittävästi erikoiskaupan tarjontaa. Kodin Ykköstä ja Ikeaa ei ole koko maakunnassa. Huonekalukauppa Raumalla vastaa pääosin raumalaisten kysyntään eli nettosiirtymä on noin nolla. Raumalle suuntautuu jonkin verran ostovoimaa markkina-alueen kunnista, joissa tarjontaa ei juurikaan ole. Yleisesti ottaen huonekalukaupan tarjonta muissa markkinaalueen kunnissa on olematon Euraa ja Laitilaa lukuun ottamatta. Vastaavasti raumalaisten ja markkina-alueen ostovoimaa suuntautuu Turun seudulle mm. Raisioon Ikean myötä. Lähialueella myös Maskussa ja Huittisissa on kohtalaisen vahva huonekalukaupan tarjonta.

12 Seudullisuuden alaraja 11 Huonekalukauppa Laskennallinen myynti milj Myymälän edellyttämä asukaspohja k-m k-m Huonekalukaupassa raumalaisten ostovoima riittäisi kooltaan noin 8000 kerrosneliömetrin suuruiselle myymälälle. Ostovoimaa jäisi myös muille myymälöille varsinkin kun markkinaalueen muista kunnista ostovoimaa suuntautuisi Raumalle. Tämän suuruinen myymälä olisi kuitenkin yli nelinkertainen verrattuna nykyisiin myymälöihin. Lisäksi tämän kokoisia huonekalukaupan myymälöitä ei suomalaisilla markkinoilla juurikaan ole. Kodin Ykkönen kuuluisi tähän kokoluokkaan, mutta se on jo seudullinen toimija ja lukeutuu erikoiskaupan suuryksiköksi. Yleensä varsinaiset huonekalukaupat jäävät kooltaan alle 4000 k-m 2 :n. Kooltaan 8000 k-m 2 :n suuruinen myymälä olisi markkinoilla jo niin suuri ja tarjonnaltaan monipuolinen verrattuna tyypillisiin toimijoihin, että sen pitäisi vetää ostovoimaa markkinaalueen ulkopuolisista kunnista Poria myötä. Eli vaikka laskennallisesti tämän suuruiselle huonekalukaupalle ostovoimaa riittäisi, sen vaikutus Raumalla olisi todennäköisesti seudullinen. Kerrosalaltaan 5000 suuruiselle myymälälle löytyy paikallista asiakaspohjaa, eikä tämän suuruisen myymälän arvioida vaikuttavan markkinoilla niin suuresti, että sillä olisi seudullista merkitystä varsinkaan Porin suuntaan. Tämän kokoinen huonekalukauppa vetäisi ostovoimaa markkina-alueen muista kunnista todennäköisesti samaan tapaan kuin muutenkin Rauman tilaa vaativa kauppa, joten seudulliseen palveluverkkoon ei tämän kokoisella myymälällä olisi vaikutusta. Tätä suuremmat myymälät ovat arvion mukaan niin vetovoimaisia, että niillä voi olla merkitystä seudulliseen palveluverkkoon. 4.4 Seudullisuus puutarhakaupassa Raumalla on nykyisin vahva puutarhakaupan tarjonta. Raumalla on Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan kolme puutarha-alan myymälää, joista kaksi on kartoitettu. Nämä molemmat jäävät kooltaan alle suuryksikkörajan, vaikka ovat monipuolisia liikkeitä. Varsinkin Siemen Flora on kooltaan kohtalaisen suuri toimija. Kartoitettujen myymälöiden ulkopuolelle jää Kauppapuutarha A. Ryynänen, jonka myymälän koko ei ole tiedossa. Puutarhakaupassa myymälän koko voi olla joskus vaikeasti tulkittavissa, varsinkin silloin jos toimita pohjautuu taimien kasvatukseen. Usein tuotteita myydään myös ulkotiloissa, joita ei lasketa mukaan kerrosalaan. Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan puutarhakaupan erikoismyymälöiden myynti Raumalla on selvästi suurempaa kuin Porissa. Puutarhakaupat Raumalla palvelevat mitä ilmeisimmin erittäin laajaa asiakaskuntaa. Puutarhakaupan tarjontaa on erikoiskauppojen lisäksi myös mm. hypermarketeissa ja muissa laajan tavaravalikoiman kaupoissa sekä rautakaupoissa.

13 Seudullisuuden alaraja 12 Puutarhakauppa Laskennallinen myynti milj Myymälän edellyttämä asukaspohja k-m k-m Puutarhakaupan myyntitehokkuus vaihtelee suuresti osittain siitä syystä, että myymälän pinta-alaa voi olla vaikea erottaa kasvatustoiminnasta. Näin ollen myös myymälän vaatimaa asiakaspohjaa on myös vaikea määrittää. Keskimääräisellä myyntitehokkuudella tarkasteltuna 2000 kerrosneliömetrin suuruiselle myymälälle riittää ostovoimaa kaupungin sisällä. Tätä suurempi myymälä tarvitsee jo niin suuren asiakaskunnan, ettei Rauman oma asukasmäärä tähän riitä. Puutarhakaupassa suuria ketjuliikkeitä on vähän. Suuri ketjutoimija puutarhakaupassa on Plantagen, joka on yleensä seudullisesti merkittävä toimija. Plantagenin myymälät ovat pääsäätöisesti yli 3000 k-m 2, mikä vahvistaa sitä, että 3000 kerrosneliömetrin puutarhakauppa olisi Raumalla seudullisesti merkittävä. Seudullisesti merkittävän puutarhakaupan alaraja määritellään Raumalla 2000 k-m 2 :iin.

14 Seudullisuuden alaraja Seudullisuus venekaupassa Raumalla on Tilastokeskuksen yritysrekisterin mukaan kaksi venealan kauppaa. Näiden myynti on jouduttu arvioimaan, eivätkä nämä ole kartoituksessa mukana. Venekauppa on muutoinkin Suomessa hyvin pieni toimiala, eikä alalla ole merkittäviä ketjumyymälöitä. Myymälät ovat yleensä pieniä ja paikallisia. Venekauppojen myyntitehokkuudesta on sen verran vähän tietoa, ettei sen pohjalta ole voitu laskea venekaupan vähittäiskaupan suuryksikön vaatimaa asiakaspohjaa. Venekaupat jäävät pääsääntöisesti alle vähittäiskaupan suuryksikkörajan. Näin ollen Raumalla seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajan venekaupassa on 2000 kerrosneliömetriä. Tämän kokoluokan ylittävä myymälä on jo sen verran harvinainen ja tarjonnaltaan monipuolinen että sillä olisi yliseudulliset markkinat. 4.6 Seudullisuus autokaupassa Raumalla on kaksi vähittäiskaupan suuryksikkörajan ylittävää autokauppaa S Auto Palin ja Delta-auto, jotka ovat kooltaan noin 2200 ja 3000 k-m 2. Muut autokaupat Raumalla ovat pääosin kooltaan k-m 2. Autotarvikekaupat jäävät Raumalla alle 1000 k-m 2 :n. Autokauppa on tyypillisesti toimintaa, jonka vaikutusalue on laaja. Autokaupassa voidaan käydä hyvin myös yli maakuntarajojen, mikäli tarjonta on laajalti tunnettua. Satakunnassa Huittinen on esimerkki alueesta, jonka autokaupan tarjonta on merkittävä ja alue palvelee autokaupassa selvästi omaa muuta markkina-aluetta laajempaa aluetta. Rauman autokauppa palvelee lähinnä omaa markkina-aluettaan, mutta siirtymää on muuallekin. Laskennallisesti siirtymät Rauman autokaupassa ovat negatiiviset. Mikä tarkoittaa sitä, että kun jonkin verran autokaupan ostovoimaa suuntautuu Raumalle lähikunnista, suuntautuu sitäkin enemmän raumalaisten ostovoimaa oman kaupungin ulkopuolelle. Ostovoiman siirtymälaskelma autokaupassa on vain suuntaa-antava. Autokaupassa osa kulkee yritysostojen kautta ja tämän vaikutusta siirtymiin ei ole tutkittu. Autokauppa Laskennallinen myynti milj Myymälän edellyttämä asukaspohja k-m k-m Autokaupat ovat yleensä kohtalaisen pieniä myymälöitä, jopa sellaisilla alueille jotka ovat merkittäviä autokaupan keskuksia. Yleensä autokaupan suuryksiköt ovat kooltaan kerrosneliömetriä, kuten Raumalla. Suurimmatkin autokaupat jäävät yleensä alle 5000 k-m 2 :n ja yli k-m 2 :n suuruisia autokauppoja löytyy lähinnä vain suurimmista kaupungeista Suomessa. Autokaupan markkinat ovat kuitenkin muuttumassa. Autokaupan keskikoko on kasvussa, koska pihamyyntiä ollaan siirtämässä sisätiloihin. Näin ollen autokaupan myymälän koko tulee tulevaisuudessa kasvamaan, vaikka myynti ei kasvaisikaan.

15 Seudullisuuden alaraja 14 Autokaupassa raumalaisten ostovoima riittäisi laskennallisesti yli k-m 2 :n suuruiselle myymälälle. Tämän suuruinen myymälä olisi markkinoilla kuitenkin niin vahva ja monipuolinen toimija, joka muuttaisi autokaupan seudullista palveluverkkoa Satakunnassa. Tämän arvion mukaan sen kokoinen myymälä olisi seudullisesti merkittävä myymälä. Autokaupan myymälöiden yleisen koon mukaan voidaan arvioida, että kerrosneliömetrin suuruiset myymälät ovat vaikutuksiltaan seudullisia. Vaikka tämän kokoiselle myymälälle riittäisi hyvinkin raumalaisten ostovoima, on myymälä tarjonnaltaan jo niin laaja ja vetovoimainen, että se vetäisi merkittävästi asiointia yli normaalien asiointirajojen. Näin ollen se olisi seudullisesti merkittävä. Alle 5000 kerrosneliömetrin suuruinen myymälä on arvion mukaan vain paikallisesti merkittävä. Tämän kokoinen myymälä palvelisi pääasiassa raumalaisia ja Rauman lähialueen asiakkaita, jotka muutoinkin suuntaavat Raumalle ostoksille. Se ei arvion mukaan olisi vielä niin vetovoimainen, että se houkuttelisi asiointi mm. Porista tai Huittisista Raumalle. Näin ollen 5000 kerrosneliömetriä voidaan pitää seudullisesti merkittävän autokaupan alarajana Raumalla. Tätä suuremmat myymälät ovat arvion mukaan niin vetovoimaisia, että niillä olisi vaikutusta seudulliseen palveluverkkoon. 4.7 Seudullisuus koko tilaa vaativassa kaupassa Tilaa vaativan kaupan seudullisuutta on maakunnallisissa selvityksissä tutkittu yleensä koko tilaa vaativassa kaupassa. Koska seudullisesti merkittävän suuryksikön alaraja on selvitetty yleensä vain koko tilaa vaativalle kaupalle, ei yksittäisille tilaa vaativan kaupan toimialoille ole määritelty omia rajoja. Samanlainen tarkastelu tehdään tässä myös Raumalle, jotta muissa maakunnissa esitettyjä seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksikön alarajoja voidaan vertailla. Tilaa vaativan kaupan suurmyymälät ovat käytännössä yleensä kooltaan kohtalaisen pieniä ja jäävät usein sekä Raumalla että muualla alle vähittäiskaupan suuryksiköiden rajojen. Huonekalukaupan sekä kodintekniikkakaupan suuryksiköt ovat pääosin kooltaan noin kerrosneliömetriä ja suuret rautakaupat tyypillisesti noin kerrosneliömetriä. Näitä suurempiakin myymälöitä toki löytyy, mutta useimmiten vain suurimmista kaupungeista. Tilaa vaativan kaupan verkko on harvempi kuin päivittäistavarakaupassa tai erikoiskaupassa, samoin asiointitiheys on harvempi. Asiakaskunta tulee usein laajalta alueelta, koska pienissä kunnissa/keskuksissa ei tarjontaa ole. Asiakaspohjan riittävyyttä on tutkittu laskemalla, kuinka paljon asukkaita kaksi suurmyymälää tarvitsee toimiakseen keskimääräisellä myyntitehokkuudella. Lähtökohdaksi on otettu kaksi myymälää, koska on päädytty siihen, ettei yksittäinen myymälä voi hallita koko tilaa vaativan kaupan markkinoita. Perustietoina tarkastelussa on koko tilaa vaativan kaupan keskimääräinen myyntitehokkuus ja koko tilaa vaativan kaupan ostovoima (pl autokauppa). Tilaa vaativan kaupan myymälä voi olla vain yhden toimialan myymälä tai se voi muodostua monen toimialan kokonaisuudesta ( tiva-tavaratalo ).

16 Seudullisuuden alaraja 15 Tilaa vaativa erikoiskauppa koko tiva / tiva-tavaratalot Laskennallinen myynti milj 2 suurmyymälää Kahden myymälän edellyttämä asukaspohja k-m k-m * * * * * * * * * * Raumalla kahden k-m 2 :n suuruisen tilaa vaativan kaupan suurmyymälän myyntiin riittää hyvin asukkaiden ostovoima. Tämän suuruinen myymälä on pääasiassa kuitenkin markkinoilla niin merkittävä että se vetää ostovoimaa seudullisesti. Kerrosalaltaan 5000 m 2 :n suuruinen myymälä vastaavasti ei merkittävästi muuta markkinoita, eikä ole merkittävän vetovoimainen seudullisesti katsottuna. Näin ollen tämän suuruinen myymälä on vielä paikallisesti merkittävä. Ostovoimaa riittää merkittävästi markkinoilla myös pienmyymälöille sekä muillekin suurille myymälöille. Tätä suuremmat myymälät ovat markkinoilla yleensä jo niin suuria, että niillä on seudullisesti merkitystä, vaikka laskennallisesti ostovoima riittäisikin. Yksittäisillä tilaa vaativan kaupan toimialoilla tilanne voi olla toinen, kuten edellä on jo selvitetty.

17 Seudullisuuden alaraja 16 5 SEUDULLISUUS SATAKUNNASSA JA MUISSA MAAKUNNISSA Satakunnan alue jakautuu Gallupin vaikutusaluetutkimuksen mukaan neljään erikoiskaupan asiointialueeseen: Porin, Rauman, Kankaanpään ja Huittisen. Porin asukasluku on kaksinkertainen Raumaan verrattuna, kun taas Huittisen ja Kankaanpään asukasluku jää enemmän kuin alle puoleen Rauman asukasluvusta. Porissa oma ostovoima riittää näin ollen suurempiin yksiköihin ja Huittisissa ja Kankaanpäässä pienempiin yksiköihin kuin Raumalla. Euralla on väestöä saman verran kuin Kankaanpäässä, mutta se ei muodosta omaa erikoiskaupan asiointialuettaan, koska Rauma suurempana keskuksena on sen verran lähellä. Euralaiset tosin asioivat omassa kunnassaan enemmän kuin Raumalla, vaikka alue kuuluukin vaikutusaluetutkimuksen mukaan Rauman erikoiskaupan asiointialueeseen. Muut maakunnan kunnat ovat näitä pienempiä. Raumalla edellisessä luvussa esitetyt rajat koskevat Rauman kuntakeskustaa ympäröivää aluetta. Muissa alakeskuksissa väestömäärä ja palvelutarjonta ovat sen verran vähäisiä, että seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan rajana voidaan pitää 2000 kerrosneliömetriä. Tätä suuremmat yksiköt vetävät väistämättä asiakkaita omaa lähialuetta kauempaa. Tällöin keskuksen asema palveluverkossa muuttuisi nykyisestä lähipalvelukeskuksesta seudullisesti merkittäväksi keskukseksi. Seuraavissa luvuissa tarkastellaan tilaa vaativan kaupan seudullisuutta Porissa, Euralla, Huittisissa ja Kankaanpäässä. Tarkastelu on kevyempi kuin Raumalla ja tarkastelussa sovelletaan edellisessä selvityksessä esitettyjä rajoja näiden Satakunnan muiden suurempien kuntien markkinoihin. Muissa maakunnan kunnissa seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan alarajana voidaan pitää 2000 kerrosneliömetriä. Muut maakunnan kunnat ovat niin pieniä ja väestöä niin vähän, ettei oma ostovoima riitä näitä suuremmille kaupan yksiköille. Tätä suurempi tilaa vaativan kaupan myymälä vetää asiointia muista lähikunnista ja muuttaa markkinoita. 5.1 Seudullisuus Porissa Porissa vähittäiskaupan suuryksikkörajat ovat Raumaa suuremmat, koska lähialueella asuu enemmän asukkaita ja Pori on suuremman vaikutusalueen keskus. Suuryksikköjen rajat eivät kasva suoraan kaksikertaisiksi väestöpohjan kasvaessa, vaan niihin vaikuttavat myös markkinoiden nykyisestä myymäläkoosta. Kodintekniikkakaupassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajana voidaan pitää 5000 kerrosneliömetriä. Tämän suuruiselle myymälälle riittää lähiostovoimaa. Se on kuitenkin jo sen verran monipuolinen ja vetovoimainen, että se vetäisi asiointia mm. Raumalta ja vaikuttaisi Rauman markkinoihin. Näin ollen tämän kokoinen yksikkö on jo arvion mukaan seudullisesti merkittävä. Esimerkkinä tällaisesta on Gigantti Megastore. Rautakaupassa kerrosalaltaan m 2 :n suuruinen rautakauppa on seudullisesti merkittävä. Se on jo niin vetovoimainen ja suuri rautakaupan yksikkö markkinoilla, että se vetää asiointia jo Porin normaalin vaikutusalueen ulkopuolelta. Laskennallisesti tähän riittää oma ostovoima, mutta asiakaskunta tämän kokoiseen myymälään tulee kuitenkin jo merkittävän laajalta alueelta. Esimerkki suurin piirtein tämän kokoisesta seudullisesti merkittävästä myymälästä on Kodin Terra, joka vetää asiointia koko Satakunnan alueelta.

18 Seudullisuuden alaraja 17 Huonekalukaupassa 8000 kerrosneliömetrin suuruinen myymälä on jo markkinoilla sen verran suuri, että se vetäisi asiointia mm. Raumalta ja muista Porin varsinaisen asiointialueen ulkopuolelta. Tämän suuruiselle yksikölle riittää paikallisia asukkaita, mutta merkitys markkinoilla olisi seudullinen. Tämän suuruisia puhtaita huonekalukauppoja on vähän, mutta Kodin Ykkönen voisi olla tästä esimerkkinä. Tosin Kodin Ykkönen on pikemmin perinteinen vähittäiskaupan suuryksikkö, kuin tilaa vaativa kauppa. Puutarhakaupassa seudullisesti merkittävä myymälä olisi noin 3000 k-m 2 :n suuruinen myymälä. Tämän suuruinen myymälä olisi markkinoilla niin poikkeuksellisen suuri ja vetovoimainen, että se todennäköisesti olisi seudullisesti merkittävä. Esimerkkinä tällaisesti olisi esim Plantagen, joka Poriin sijoittuessa vetäisi ostovoimaa mm. Raumalta. Venekaupassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajana voidaan pitää 2000 kerrosneliömetriä. Tämän suuruinen venekauppa on markkinoilla niin iso, että se vetäisi asiointia hyvin laajalta alueelta. Autokaupassa alarajana voidaan pitää kerrosneliömetriä. Tämän suuruinen yksikkö on markkinoilla niin suuri ja vetovoimainen, että se vetäisi asiointia koko maakunnan alueelta ja ehkä yli maakuntarajojen. 5.2 Seudullisuus Euralla, Huittisissa ja Kankaanpäässä Euralla, Huittisissa ja Kankaanpäässä seudullisesti merkittävät yksiköt ovat pienempiä kuin Raumalla ja Porissa, koska lähialueen asukasmäärä on alhaisempi, jolloin oma ostovoima ei riitä saman suuruisille yksiköille kuin suuremmissa kaupungeissa. Rautakaupassa, huonekalukaupassa ja autokaupassa voidaan seudullisesti merkittävän suuryksikön alarajana pitää 3000 kerrosneliömetriä. Tämän suuruiselle yksikölle riittää vielä oman kunnan ostovoimaa, eikä tämän suuruinen yksikkö ole vielä niin merkittävän suuri, että se vetäisi ostovoimaa normaalin asiointialueen ulkopuolelta tai suuremmista kunnista. Kodintekniikkakaupassa, venekaupassa ja puutarhakaupassa alarajana voidaan pitää 2000 k-m 2. Tätä suurempi yksikkö on markkinoihin nähden jo niin suuri, että se vetäisi asiointia nykyistä asiointialuetta laajemmalta alueelta. 5.3 Seudullisuus Satakunnan tilaa vaativassa kaupassa Kun tarkastellaan tilaa vaativaa kauppaa kokonaisuutena, on taustalla monen tyyppisiä erilaisia toimialoja. Maakuntakaavoissa tilaa vaativaa kauppaa on käsitelty näin, ilman että eri toimialoille olisi määritelty omia seudullisen vähittäiskapan suuryksiköiden alarajoja. Koko tilaa vaativassa kaupassa seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajana voidaan Raumalla pitää 5000 kerrosneliömetriä (ks. luku 4.7). Porissa alaraja on 8000 k-m 2, Euralla, Huittisissa ja Kankaanpäässä 3000 k-m 2 ja muualla 2000 k-m 2. Tätä pienemmille yksiköille riittää vielä ostovoimaa oman kunnan alueelta ja ostovoimaa riittää vielä muillekin saman suuruisille yksiköille, niin ettei yksittäinen myymälä hallitse koko markkinoita. Tämän suuruinen yksikkö on kuitenkin jo niin suuri ja vetovoimainen markkinoilla, että se vetää asiointia yli kuntarajojen. Osoitetut rajat ovat suuntaa-antavia ja voivat olla toimialasta ja sijoittumisalueesta riippuen joko tätä suurempia tai pienempiä. Näin ollen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa voidaan selvityksin osoittaa myös erikokoisia raja-arvoja.

19 Seudullisuuden alaraja 18 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alaraja tilaa vaativassa kaupassa Raumalla k-m 2 Eura, Rauma Pori Huittinen ja Kankaanpää Muut kunnat Kodintekniikkakauppa Rautakauppa Huonekalukauppa Venekauppa Kukka- ja puutarhakauppa Autokauppa Tilaa vaativa kauppa Seudullisuus muissa maakunnissa Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n vähittäiskaupan suuryksikkömääritelmää sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaan paljon tilaa vaativaan erikoistavarankauppaan alkaen. Muutamissa maakuntakaavoissa on ehditty käsittelemään tilaa vaativan erikoiskaupan seudullisuuden alarajoja. Osa näistä kaavoista on vasta vireillä, ja vain yksi on vahvistettu ympäristöministeriössä. Tässä esitellään muutama maakuntakaava, jossa tilaa vaativan kaupan seudullisuutta on käsitelty. Kaupan selvityksissä seudullisuuden alarajoja on tutkittu ja selvitetty erilaisin tavoin. Vielä ei ole syntynyt vakiintunutta tapaa laskea ja tulkita asiaa, joten rajat myös vaihtelevat paljon saman kokoisten kaupunkien välillä. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden alaraja tilaa vaativassa kaupassa vaihtelee kerrosneliömetrin välillä. Rauman kanssa väestöltään lähes saman suuruisia kuntia ovat mm. Kirkkonummi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Lohja, Nurmijärvi ja Hyvinkää. Näissä seudullisuuden alaraja tilaa vaativassa kaupassa on k-m 2 eli suurempi kuin Raumalla. Uudellamaalla alarajaa on selvityksessä käsitelty keskittymän lähtökohdasta, ei yksitäisen myymälän. Kotkassa ja Kouvolassa on alaraja sama kuin Raumalla. Kotka ja Kouvola ovat Raumaa isompia kuntia, mutta alaraja koskee vain Kotkan ja Karhulan sekä Kouvolan ja Kuusankosken taajama-alueita. Kaupunkien muissa taajamissa raja on pienempi. Mm. Lappeenrannassa, Vaasassa, Pietarsaaressa ja Uudessakaarlepyyssä raja on alhaisempi kuin Raumalla. Osa näistä on Raumaa suurempia ja osa pienempiä kuntia. Väestömäärä ei ole siten ainoa määräävä tekijä seudullisen yksikön määrittelemisessä. Kaupan palveluverkko seudulla, vähittäiskaupan suuryksikköjen määrä ja koko sekä kunnan asema palveluverkossa vaikuttavat määritelmään.

20 Seudullisuuden alaraja 19 Seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajoja paljon tilaa vaativassa erikoistavaran kaupassa Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 1 Vahvistettu ympäristöministeriössä Pietarsaari, Pedersöre, Uusikaarlepyy, Vöyri, Mustasaari, Vaasa, Laihia, Närpiö, Kristiinankaupunki Kruunupyy, Luoto, Vähäkyrö, Isokyrö, Maalahti, Korsnäs, Kaskinen k-m Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Vahvistettavana ympäristöministeriössä Taajamatoimintojen alueilla sekä työpaikka-alueilla k-m 2 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Mäntsälä, Nurmijärvi, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Tuusula, Vihti Askola, Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Loviisa, Nummi-Pusula, Pornainen, Siuintio Lapinjärvi, Myrskylä, Pukkila Länsi-Lapin maakuntakaava Vahvistettavana ympäristöministeriössä k-m 2 Koko maakunnassa Kanta-Hämeen 1 vaihemaakuntakaava Vahvistettavana ympäristöministeriössä k-m 2 Seutukeskuksten palveluvyöhykkeellä (C-v km) Muualla Etelä-Karjalan vaihekaava I Kaavaluonnos nähtävillä k-m 2 Imatra-Lpr kaupunkien taajama-alueet ja TP ja TP-1 alueet Muut alueet Kymenlaakson maakuntakaava, Kauppa ja Merialue Kaavaehdotus nähtävillä k-m 2 Kotkan ja Karhulan, Kouvolan ja Kuusankosken taajamat Hamina, Inkeroinen, Myllykoski Muu Kymenlaakso 2 000

21 Seudullisuuden alaraja 20 6 SEUDULLISET MYYMÄLÄKESKITTYMÄT RAUMALLA Vähittäiskaupan myymäläkeskittymä on useasta erillisestä ja toisistaan lähietäisyydellä olevasta myymälästä muodostuva toiminnallisesti yhtenäinen kaupan aluekokonaisuus, jossa yksittäisten myymälöiden koko ei ylitä 2000 kerrosalaneliömetriä. Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevia erityisiä säännöksiä sovelletaan sellaiseen myymäläkeskittymään, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön (MRL 71 d ). Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä vähittäiskaupan suuryksikön ja myymäläkeskittymän määrittelyssä otetaan huomioon alkaen myös paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen myymälät. Kaupan oppaassa todetaan, että selvää kerrosalarajaa, jonka ylittäviin myymäläkeskittymiin säännös on tarkoitettu sovellettavaksi, ei voida esittää. Myymäläkeskittymien vaikutukset riippuvat muun muassa ympäröivien yhdyskuntien koosta ja myymäläkeskittymän sijainnista yhdyskuntarakenteessa samoin kuin myymäläkeskittymässä toimivan kaupan laadusta. Seudullisuuden alarajoja tarkasteltaessa oman tarkastelunsa vaativat myös vähittäiskaupan myymäläkeskittymät. Rauma on asiointialueensa pääkeskus, jossa asioidaan varsinkin monipuolisen erikoiskaupan ja tilaa vaativan kaupan tarjonnan takia. Vastaavasti markkina-alueen pienemmissä kunnissa tarjontaa ei ole riittävästi. Näin ollen Rauman keskusta ja kaupan alueet ovat lähtökohtaisesti seudullisesti merkittäviä kaupan alueita, koska niissä asioidaan koko seudulta. Keskustan ulkopuoliset tilaa vaativan kaupan alueet vaihtelevat kooltaan kerrosneliömetrin välillä. Alueita ei ole merkitty voimassa olevaan maakuntakaavaan vähittäiskaupan suuryksikköalueiksi. Alueilla kuitenkin halutaan mahdollistaa tilaa vaativan kaupan suuryksiköiden kehittäminen. Papinhaan ja Kairankadun keskiosassa on tilaa vaativan kaupan suuryksiköitä jo nykyäänkin. Tilaa vaativan kaupan keskittymät ja niiden pinta-ala Raumalla 2012

22 Seudullisuuden alaraja 21 Oheisessa kartassa on esitetty nykyiset tilaa vaativan kaupan alueet sekä liiketilat ja niiden pinta-alat. Alueet on rajattu tässä selvityksessä pieniksi. Papinhaan alue on näistä selvästi erillinen alue, kun taas Kairankatu-Metallitien alueita voidaan mahdollisesti myös tulkita myös yhtenä myymäläkeskittymänä. Tulkinnasta riippuen alue voidaan määrittää yhdeksi tai useammaksi toiminnallisesti yhtenäiseksi kaupan aluekokonaisuudeksi. Tilaa vaativan kaupan keskittymissä voidaan ilman maakuntakaavan muuttamista kehittää paikallisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä. Kysymykseksi herää tällöin, milloin alue muodostaa sellainen keskittymän, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Kokonaisuudessaan tilaa vaativassa kaupassa siirtymät Raumalla eivät ole suuria. Raumalla nettosiirtymä on vain viisi prosenttia. Näin ollen tilaa vaativan kaupan alueita ei tästä näkökulmasta voida pitää seudullisesti merkittävinä alueina. Niissä kyllä asioidaan lähikunnista, mutta kokonaisuudessaan ostovoiman siirtymät eivät ole merkittäviä. Keskittymien seudullisuutta on tutkittu tässä arvioimalla kuinka suurelle keskittymälle löytyy paikallista ostovoimaa. Laskennallinen keskittymä muodostuu tilaa vaativasta kaupasta, autokaupasta sekä liikenneasemista ja autohuollosta. Nämä ovat toimialoja, jotka sijoittuvat usein tiva-alueille. Usein alueille sijoittuu pienimuotoisesti myös muuta erikoiskauppaa, mutta sitä ei tässä ole otettu huomioon. Lähtökohdaksi on otettu kaksi keskittymää ja niiden laskennallinen myyntitavoite. Oletuksena on että kauppa ei kaupungissa keskity vain yhteen keskittymään. Tilaa vaativa kauppa ja autokauppa Laskennallinen myynti milj Keskittymien edellyttämä asukaspohja 2 keskittymää k-m k-m * * * * * * * * * * Raumalla riittää laskennallisesti tilaa vaativan ja autokaupan ostovoimaa kahdelle noin kerrosneliömetrin suuruiselle myymäläkeskittymälle. Osin keskittymät saavat ostovoimaa lähikunnista, joten myös muille alueille, kuten keskustaan ja keskustan reunaalueille riittää tilaa vaativan kaupan ostovoimaa. Näin ollen paikallisen ostovoiman lähtökohdista voidaan Raumalla kehittää tilaa vaativan kaupan keskittymää, joka on kooltaan kerrosneliömetriä. Tätä voidaan pitää paikallisesti merkittävän myymäläkeskittymän ylärajana tai seudullisesti merkittävän myymäläkeskittymän alarajana. Seudullisesti merkittävän tilaa vaativan kaupan myymäläkeskittymän alaraja on vain viitteellinen. Tätä pienempikin keskittymä voi olla seudullisesti merkittävä, jos alueelle sijoittuvat toiminnot ovat hyvin vetovoimaisia. Vastaavasti tätä suurempi keskittymä voi olla merkitykseltään paikallinen, mikäli toiminnot ovat sen kaltaisia, etteivät ne vedä seudullista asiointia. Tulevassa maakuntakaavassa Papinhaan ja Kairankatu-Metallitien alueita tulee käsitellä seudullisesti merkittävien tilaa vaativan kaupan sijoittumisalueina, mikä varmistaa alueiden kehittämismahdollisuudet tulevaisuudessa.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, lokakuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, marraskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, maaliskuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaavan kaupan ratkaisu: maankäyttö ja rakennuslain muutosten vaikutukset

Kymenlaakson maakuntakaavan kaupan ratkaisu: maankäyttö ja rakennuslain muutosten vaikutukset Kymenlaakson maakuntakaavan kaupan ratkaisu: maankäyttö ja rakennuslain muutosten vaikutukset Sisällys Johdanto... 3 1. Maankäyttö ja rakennuslain muutokset... 4 1.1 Lakimuutoksen perustelut... 5 1.1.2

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, joulukuu Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan ELY-keskuksen alueella, Uudenmaan ELY-keskus Tutkija Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall

Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, syyskuu Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall Nuorten työllisyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus Santtu Sundvall 1 Nuoret työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Uudellamaalla (Lähde: TEM/Työnvälitystilasto 1207.) - Alle 25-v.

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa

Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat. Taustaatietoa Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Taustaatietoa 2008 2017 Suomen kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat 2017 Suomen kunnista 49 on kaksi- tai ruotsinkielisiä. Suomessa on yhteensä 311 kuntaa. Ruotsinkielisiä

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, kesäkuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, elokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli.. kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana.. kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, huhtikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu 2015 Tutkija Linnea Alho Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, helmikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa?

Asukasinfo Missä mennään kuntauudistuksessa? Asukasinfo 31.1.2013 Missä mennään kuntauudistuksessa? Järvenpään kaupunki Järvenpään kaupunki Erkki Kukkonen 31.1.2013 1 2 14.2.2012 3 14.2.2012 Lähde: Suomen Kuvalehti 13.1.2012 Tilaisuuden aihe Järvenpään

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, tammikuu Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotyöttömyyden seuranta Uudenmaan alueella, Uudenmaan ELY-keskus 1 Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus 3269 Valtioneuvoston asetus asumistuen määräytymisperusteista vuodelle 2011 Annettu Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 2.6.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Parikkalan kunta Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä 17.12.2014 KOIRNIEMI, PARIKKALA ASEMAKAAVAN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Liittyminen laajempaan kontekstiin

Liittyminen laajempaan kontekstiin Liittyminen laajempaan kontekstiin E-18 Yrityslohja Ympäristösi parhaat tekijät 2 Kartalle näkyviin myös meidän kohdeliittymät Pallukat eivät erotu ihan riittävästi taustakartasta. Lisää kontrastia. 3

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus

Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus 125 11.09.2017 Maakuntahallitus 152 23.10.2017 Maakuntahallitus 186 11.12.2017 Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 202/05.00/2016 MHS 11.09.2017 125 Tiivistelmä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa

Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Kuntauudistustilanne Porin seudulla ja valtakunnassa Porin kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Työvaliokunta ja ohjausryhmä 14.3.2014 Nakkila Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen 19.3.2014 Page 1 Porin

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

LIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy

LIITE 1: Omistajat SITOVASTI MUKANA OLEVAT YHTEISÖT. KuntaPro Oy 1 LIITE 1: Omistajat Yhteishankintayksikön kilpailuttamia sopimuksia voivat hyödyntää KuntaPro Oy:n ja sen tytäryhteisöjen lisäksi kaikki KuntaPro Oy:n omistajayhteisöt ja niiden omistajayhteisöt. SITOVASTI

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset 18.2.2016 LUONNOS Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset... 4 2.1.

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

Satakunnan kaupan palveluverkkoselvityksen

Satakunnan kaupan palveluverkkoselvityksen SATAKUNTALIITTO Satakunnan kaupan palveluverkkoselvityksen päivitys Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33377 Loppuraportti 1 (39) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 SATAKUNNAN

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 46. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 02.03.2017 Sivu 1 / 1 1332/2016 10.02.03 Kaupunkisuunnittelulautakunta 235 14.12.2016 46 Hannuksenpelto II, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen, alue 442101, 31. kaupunginosa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, heinäkuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus

Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Nuorisotakuun seuranta Uudenmaan alueella, toukokuu Tutkija Santtu Sundvall Uudenmaan ELY-keskus Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot