Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristöministeriö. Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS"

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset LUONNOS

2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto Vaihtoehdon 1 vaikutukset Ympäristövaikutukset Yhteiskunnalliset vaikutukset Taloudelliset ja kilpailuvaikutukset Vaihtoehdon 2 vaikutukset Ympäristövaikutukset Yhteiskunnalliset vaikutukset Taloudelliset ja kilpailuvaikutukset / Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

3 1. Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslakia uudistetaan hallitusohjelman mukaisesti siten, että kaavoituksen ja rakentamisen lupaprosesseja sujuvoitetaan sekä normeja puretaan (Karalusu-hanke). Lainvalmistuksessa yhtenä kohtana on kaupan suuryksiköitä koskevan sääntelyn keventäminen. Ympäristöministeriö on tehnyt kaksi vaihtoehtoista ehdotusta kaupan säännösten muuttamisesta. Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida näiden kahden vaihtoehdon alustavia vaikutuksia. Vaihtoehto 1 Kaupan laatua eli toimialaa koskeva huomioon ottamisen edellytys sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikkö muualle kuin keskusta-alueelle poistetaan. Mahdollisuus antaa kaupan laatua ja kokoa koskevia asemakaavamääräyksiä säilytetään. Säännöksestä, jonka mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella, rajataan keskusta-alueet pois, jolloin säännös koskisi vain keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitettavia suuryksiköitä. Keskusta-alue -käsite korvataan maakunta- tai yleiskaavassa osoitettavalla keskustatoimintojen aluekäsitteellä. Käsitteen muutos selkeyttää suuryksikköjen ensisijaisen sijoittamispaikan määrittelyä kaavoituksessa. Vaihtoehto 2 Vähittäiskaupan suuryksikön rajaa nostetaan 3000, 4000 tai 5000 kerrosneliömetriin. Selvityksen tavoitteena on arvioida ehdotettujen muutosten vaikutuksia; ympäristövaikutuksia, yhteiskunnallisia vaikutuksia sekä taloudellisia vaikutuksia ja kilpailuvaikutuksia. Tarkoituksena on arvioida esitettyjä vaihtoehtoja omina erillisinä vaihtoehtoinaan, eli yhteisvaikutusten arviointia vaihtoehtojen kesken ei tehdä. Ympäristövaikutusten arviointi kohdistuu erityisesti yhdyskuntarakenteeseen. Painopisteenä ovat vaikutukset keskustoihin ja kaupan palveluverkkoon sekä yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi painottuu palvelujen saavutettavuuden arviointiin ja vaikutuksiin lähipalveluihin. Taloudellisten vaikutusten arviointi painottuu yritysvaikutusten arviointiin kaupan yritysten ja toimijoiden näkökulmasta tarkasteluna. Kilpailuvaikutusten arviointi on osa taloudellisten vaikutusten arviointia. Osioissa arvioidaan mm. markkinoille tulon mahdollisuuksia ja esteitä sekä kilpailuvaikutuksia markkinoilla olemassa oleviin kaupan toimijoihin. Vaikutusarvioinnin lähtötietona käytetään konsulttien tekemiä selvityksiä (mm. PALMA-selvitys ja maakuntakaavan ja kuntien kaupan palveluverkkoselvitykset). Vaikutusten arviointi pohjautuu asiantuntija-arvioihin. Ympäristöministeriö on tilannut selvityksen WSP Finland Oy:ltä ja selvityksen tekemisestä vastaavat tutkijat Katja Koskela ja Tuomas Santasalo. Työn valvojana on toiminut erityisasiantuntija Sanna Jylhä Ympäristöministeriöstä. 3/ Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

4 2. Vaihtoehdon 1 vaikutukset Vähittäiskaupan säännösten muuttamisen ensimmäinen vaihtoehto pitää sisällään kolme muutosta koskien kaupan laatua ja keskustojen enimmäismitoitusta sekä keskusta-alue termiä. Mahdollisuus antaa kaupan laatua ja kokoa koskevia asemakaavamääräyksiä kuitenkin säilytetään. Tarkasteltavat säännösmuutokset ovat seuraavat: 71 b Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset maakunta- ja yleiskaavalle Osoitettaessa maakunta- tai yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköitä on sen lisäksi, mitä maakunta- ja yleiskaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden maakunta- tai yleiskaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla oleviin kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen Maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella muualla kuin maakuntakaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla. 71 c Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen Vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu maakunta- tai yleiskaavassa osoitettu keskustatoimintojen alue, ellei olemassa olevan yhdyskuntarakenteen yhteydessä oleva muu sijainti ole perusteltu. ((71 e (ei muutosta) Vähittäiskauppaa koskevat asemakaavamääräykset Sen lisäksi, mitä 57 :ssä säädetään, asemakaavamääräykset voivat koskea vähittäiskaupan laatua ja kokoa, jos se kaupan palvelujen saatavuuden kannalta on tarpeen. )) 2.1. Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskitytään arvioimaan vaikutuksia keskustoihin, kaupan palveluverkkoon sekä yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Kutakin sääntömuutosta tarkastellaan tässä erikseen, koska vaikutukset ovat kaupan laadun sekä enimmäismitoituksesta luopumisen osalta erilaisia. Vaikutusten tarkastelu maakunta- tai yleiskaavassa osoitettavalla keskustatoimintojen alueella keskusta-alueen sijaan Se, että vaikutuksia arvioidaan maakunta- tai yleiskaavassa osoitettavalla keskustatoimintojen alueella yleisesti keskusta-alueen sijaan, selkeyttää maakunta- ja yleiskaavan laadinnassa ja arvioinnissa sitä, minkä tasoisiin keskustoihin tulee kiinnittää huomiota osoitettaessa kaavaan vähittäiskaupan suuryksiköitä. Tähän asti haastetta tarkasteluun on tuonut se, että useissa maakuntakaavoissa keskustatoimintojen alue on osoitettu kohdemerkinnällä. Kohdemerkinnän alueellinen laajuus on vaikeasti hahmotettavissa, mikä on voinut aiheuttaa tulkintaongelmia. Säännösmuutos korostaa maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden merkitystä suhteessa pienempiin keskustoihin, joita ei usein ole maakunta- ja yleiskaavoihin osoitettu. Tällöin maakuntakaavatasolla pystytään kuitenkin keskittymään oleellisimpiin eli seudullisiin vaikutuksiin. Säännös muutos heikentää pienten keskusten asemaa suhteessa maakunta- ja yleiskaavojen 4/ Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

5 keskustatoimintojen alueisiin, koska vaikutuksia näihin ei tarvitse ottaa huomioon osoitettaessa vähittäiskaupan suuryksiköitä maakunta- ja yleiskaavoihin. Erityisesti vaikutus koskee yleiskaavoja, joissa tulisi ottaa huomioon myös paikallinen palveluverkko. Enimmäismitoituksesta luopuminen maakuntakaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla Keskustojen enimmäismitoituksesta luopuminen painottaa keskustojen ensisijaisuutta vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana. Muutoksella ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia kaupan palveluverkkoon, koska nykyisissä maakuntakaavoissa keskustat on pyritty mitoittamaan hyvin väljästi ja suurimmat keskustat, joissa on myös eniten kysyntää kaupan rakentamiselle, on jätetty maakuntakaavoissa yleensä mitoittamatta. Koska uusi säännös poistaa keskustan kehittämisen rajoituksia, se voidaan arvioida edistävän keskustojen kehittämistä. Kauppa ja kaupan konseptit kehittyvät nopeasti ja nykysäännösten mukaan keskustoihin osoitettu enimmäismitoitus saattaa rajoittaa keskustan kehittämistä, jos kaavoitusvaiheessa ei ole osattu ottaa huomioon kaikkia kaupan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä. Näin ollen riski poistuu siitä, että kaavaratkaisusta johtuen keskustoissa kehittäminen estyy, kun kaupan mitoitus on liian alhainen. Keskustat eivät yleensä ole toistensa kilpailijoita, joten epätodennäköistä että johonkin keskustaan sijoittuu liikaa kauppaa suhteessa lähialueen väestöön. Pikemminkin ongelmana on ollut saada riittävästi kauppaa keskustoihin ja löytää tiiviistä keskustarakenteesta sopivia sijoittumispaikkoja vähittäiskaupan suuryksiköille. Nykyisistä säännöksistä johtuen keskustojen enimmäismitoituksen osoittamisessa on myös muita haasteita. Keskuksissa mitoitus koskee vähittäiskaupan suuryksiköitä. Tämä voi kuitenkin rajoittaa myös pienten yksiköiden rakentumista keskustoissa, jos mitoitus keskustassa on tehty vain uusia suuryksiköitä ajatellen. Yksittäisiä pieniä liikerakennuksia ei keskustoihin yleensä enää rakennu. Kivijalkamyymälöitä rakentuu asuintalojen pohjakerroksiin, mutta niillä ei ratkaista kaupan suuryksiköiden liiketilatarvetta. Kun kaupan suuryksikön rakentuminen toteutuu keskustassa kauppakeskuksena, se mahdollistaa myös uusien pienmyymälöiden sijoittumisen keskustaan. Vähittäiskaupan suuryksikkö keskustassa ei siten useinkaan tarkoita vain yhtä myymälää, vaan suurmyymälän yhteyteen rakentuvaa myymäläkokonaisuutta. Lisäksi nykyisiä liiketiloja yhdistämällä ja uudistamalla, voidaan nykyisetkin liiketilat tulkita suuryksiköiksi, eli uusi suuryksikkö ei aina toteutuessaan ole kokonaan uutta liiketilaa. Säännösmuutos poistaa nämä ongelmat. Palveluverkon kehittäminen mahdollistuu nykyistä tasapainoisemmin, koska pienet keskustat, joille maakuntakaavassa on nyt osoitettu enimmäismitoitus, tulevat kaupan kehittämisen suhteen tasavertaisempaan asemaan suurten keskusten kanssa, joille ei ole osoitettu enimmäismitoitusta. Kaupan laatu -käsitteestä luopuminen vähittäiskaupan ensisijaisen sijaintipaikan määrittelyssä Kun kaupan laatu ei ole enää kriteerinä osoitettaessa vähittäiskaupan suuryksiköitä keskustojen ulkopuolelle, heikentyy maakuntatasolla mahdollisuus ohjata seudullisen palveluverkon kehittämistä erilaisina kaupan keskittyminä. Kaupan palveluverkon kehittämisessä ja keskustojen ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutusten arvioinnissa kaupan laatu on olennainen muuttuja, ja jos tätä ei voida ottaa huomioon palveluverkon kehittämisessä, voi palveluverkko kehittyä tavoitteiden vastaisesti. Kuntakaavoituksessa kaupan laatua voidaan yhä määritellä asemakaavatasolla, eli kunnissa ohjausmahdollisuus yhä säilyy, vaikkei kaupan laatua käsitellä yleiskaavamääräyksessä. Säännös lisää suunnittelun tarvetta asemakaavatasolla, kun kaupan alueita ei ole osoitettu kaupan laadun mukaan maakunta- tai yleiskaavassa. Keskustojen ulkopuolisille vähittäiskaupan suuryksikköalueille voi sijoittua keskustahakuista kauppaa, jos kaupan laatua ei oteta huomioon maakunta- tai yleiskaavamääräyksissä. Laatumääräysten puuttuminen heikentää keskustojen asemaa keskustakaupan ensisijaisena sijaintipaikkana. Keskustojen ulkopuolisten suuryksiköiden palvelurakenne voi monipuolistua, koska alueelle sijoittuvaa 5/ Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

6 kauppaa ei enää rajoiteta kaupan laadulla, mikä vaikuttaa haitallisesti keskustoihin ja niiden kehittämiseen. Koska ehdotettu säännös ohjaa vähittäiskaupan suuryksiköt sijoittumaan yhdyskuntarakenteen yhteyteen, vähentää säännös yhdyskuntarakenteen hajautumisen riskiä. Uusien kauppapaikkojen rakentuminen uusille rakentuville alueille hidastuu, kun kauppaa ei voida rakentaa olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle. Vaikutukset ovat positiiviset olemassa olevan kaupan palveluverkon kannalta, mutta negatiiviset uuden kauppapaikan kehittämisen ja lähialueelle muuttavien asukkaiden kannalta Yhteiskunnalliset vaikutukset Yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi painottuu palvelujen saavutettavuuden arviointiin ja lähipalveluihin kohdistuviin vaikutuksiin. Vaikutusten tarkastelu maakunta- tai yleiskaavassa osoitettavalla keskustatoimintojen alueella keskusta-alueen sijaan Säännösmuutos heikentää lähipalveluverkon asemaa, koska säännöksen mukaan haitallisia vaikutuksia tulee tarkastella suhteessa maakunta- tai yleiskaavassa osoitettuihin keskustatoimintojen alueisiin. Lähipalveluverkko on maakunta- tai yleiskaavassa osoitettua keskustatoimintojen alueiden verkkoa laajempi. Koska lähipalveluverkkoon ei tarvitse kiinnittää huomiota osoitettaessa vähittäiskaupan suuryksiköitä, voi lähikauppaverkko supistua ja palveluiden saavutettavuus heikentyä. Lähikauppaverkon mahdollinen heikentyminen lisää autolla asiointia, koska lähikaupassa asioidaan useammin kävellen kuin kauempana sijaitsevassa keskustassa. Lähikauppaverkon supistuminen heikentää erityisesti autottomien ja vanhusten kauppapalveluiden saavutettavuutta. Säännös lisää suunnittelun tarvetta kuntatasolla, jossa pitää ottaa huomioon myös paikallinen palveluverkko, jota ei maakuntakaavaan ole aina osoitettu keskustatoimintojen alueina. Enimmäismitoituksesta luopuminen maakuntakaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla Keskusta-alueiden enimmäismitoituksen osoittamatta jättäminen edistää kaupan kehittymistä keskusta-alueella, mikä taas edistää tavoitetta, että palvelut ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevytliikenteellä. Kaupan laatu -käsitteestä luopuminen vähittäiskaupan ensisijaisen sijaintipaikan määrittelyssä Säännös edistää keskustapalveluiden sijoittumista keskustojen ulkopuolisille vähittäiskaupan suuryksikköalueille, mikä voi heikentää palveluiden saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja kevytliikenteellä. Keskustapalveluiden ja erityisesti päivittäistavarakaupan suuryksiköiden sijoittuminen keskusta-alueiden ulkopuolelle voi heikentää lähipalveluiden toimintaedellytyksiä ja supistaa lähikauppaverkkoa, mikä heikentää lähipalvelujen saavutettavuutta ja lisää autolla asiointia. Vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittaminen yhdyskuntarakenteen yhteyteen voi kuitenkin parantaa palvelujen saavutettavuutta, kun vähittäiskaupan suuryksikkö tulee sijoittaa olemassa olevan kaupan, asutuksen ja/tai työpaikkojen yhteyteen Taloudelliset ja kilpailuvaikutukset Taloudellisten vaikutusten arviointi painottuu yritysvaikutusten arviointiin kaupan yritysten ja toimijoiden näkökulmasta tarkasteluna. Kilpailuvaikutusten arviointi on osa taloudellisten vaikutusten arviointia. Osioissa arvioidaan mm. markkinoille tulon mahdollisuuksia ja esteitä sekä kilpailuvaikutuksia markkinoilla olemassa oleviin kaupan toimijoihin. 6/ Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

7 Vaikutusten tarkastelu maakunta- tai yleiskaavassa osoitettavalla keskustatoimintojen alueella keskusta-alueen sijaan Säännös parantaa maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueilla olevien kaupan palveluiden toimintaedellytyksiä. Säännös voi kuitenkin heikentää olemassa olevien kaupan toimijoiden toimintaedellytyksiä näiden keskustojen ulkopuolella mm. lähipalvelukeskuksissa ja muissa pienissä keskustoissa, koska vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutuksia ei enää muihin kuin maakunta- ja yleiskaavan keskustatoimintojen alueisiin tarvitse tarkastella. Säännös parantaa vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen mahdollisuuksia, koska vaikutuksia muihin kuin maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimintojen alueisiin ei enää tarvitse ottaa huomioon. Enimmäismitoituksesta luopuminen maakuntakaavassa osoitetuilla keskustatoimintojen alueilla Keskustojen mitoittamatta jättäminen parantaa kilpailun edellytyksiä keskustoissa, koska mitoitus ei enää rajoita vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamista keskustaan. Käytännön vaikutus on kuitenkin vähäinen. Maakuntakaavoissa keskustoihin osoitettu enimmäismitoitus on yleensä niin suuri, että se ei juuri estä tai hidasta keskustan kehittämistä. Suurempi ongelma on löytää keskustoissa riittävästi sijaintipaikkoja vähittäiskaupan suuryksiköille. Kaupan laatu -käsitteestä luopuminen vähittäiskaupan ensisijaisen sijaintipaikan määrittelyssä Koska vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkana voi perustellusti olla myös muu alue yhdyskuntarakenteen yhteydessä, parantaa säännös keskustahakuisen kaupan mahdollisuuksia sijoittua keskusta-alueiden ulkopuolelle. Säännös lisää kaupan toiminta- ja kehitysedellytyksiä keskusta-alueiden ulkopuolisissa vähittäiskaupan suuryksiköissä, jos kaupan laatua alueella ei enää määritellä. Se myös edistää kaupan konseptien kehittämistä, kun toimialarajoituksia ei tarvitse ottaa huomioon. Kaupan laatukäsitteestä luopuminen voi kuitenkin heikentää tilaa vaativan kaupan kehitysedellytyksiä. Tämä voi tapahtua, jos vähittäiskaupan suuryksikköalueita jätetään osoittamatta maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle tai niiden mitoitusta rajoitetaan, jos riskinä on kauppapaikan luonteen kehittyminen keskustojen kanssa kilpailevaksi kauppapaikaksi. Tilaa vaativan kaupan sijoittumisedellytykset keskustojen ulkopuolisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin voivat myös vaikeutua, jos alueelle voi sijoittaa kaikenlaista kauppaa ilman laaturajoituksia. Tällöin alueen enimmäismitoitus voi täyttyä keskustakaupasta, eikä tilaa vaativalle erikoiskaupalle löydy sijoittumispaikkaa. Keskustahakuisen kaupan sijoittuminen keskusta-alueen ulkopuolelle vastaavasti helpottuu. Säännös edistää myös kilpailua ja markkinoille tulon edellytyksiä, kun esimerkiksi nykyisten hypermarkettien rinnalle voi sijoittua uusia kilpailevia toimijoita. Uusien kauppapaikkojen rakentuminen uusille rakentuville alueille hankaloituu. Kaupat eivät pysty sijoittumaan etukäteen kehittyville alueille, jos ne eivät ole yhdyskuntarakenteen yhteydessä. 7/ Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

8 3. Vaihtoehdon 2 vaikutukset Vähittäiskaupan säännösten muuttamisen toinen vaihtoehto pitää sisällään vähittäiskaupan suuryksikön kokorajan muuttamisen vaihtoehtoisesti joko 3000, 4000 tai 5000 kerrosneliömetriin. Alustava muutosehdotus on seuraavanlainen: 71 a Vähittäiskaupan suuryksikkö Vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan tässä laissa yli / 4000 / 5000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Vähittäiskaupan suuryksikkörajan nostamisen arvioinnin taustaksi koottiin tietoja nykyisistä vähittäiskaupan suuryksiköistä. Selvityksessä otettiin tarkasteluun Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Rovaniemellä ja Itä-Lapissa, Länsi-Lapissa, Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla maakuntakaavojen palveluverkkoselvitysten yhteydessä kerättyjen vähittäiskaupan suuryksiköiden tiedot (pinta-ala ja kaupan laatu). Pääkaupunkiseutu ei kuitenkaan ole mukana Uudenmaan suuryksikkökannassa. Koska selvitys pohjautuu kartoitusaineistoon, osa noin 2000 k-m 2 suuruisista myymälöistä voi todellisuudessa jäädä alle suuryksikkörajan. Tarkasteluun otettiin mukaan kaikki yksittäiset 2000 kerrosneliömetriä tai sitä suuremmat vähittäiskaupan myymälät ja ulkopuolelle jätettiin kauppakeskukset ja vähittäiskaupan myymäläkeskittymät. Kauppakeskukset muodostuvat useista pienistä myymälöistä ovat kooltaan pääsääntöisesti yli 5000 k-m 2. Kauppakeskusten sisällä olevat hypermarketit ja muut yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset myymälät ovat kuitenkin mukana tarkastelussa myymäläjoukossa. Vastaavasti myös myymäläkeskittymiin sijoittuneet yksittäiset yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset myymälät ovat mukana tarkastelussa. Vähittäiskaupan suuryksiköt Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Rovaniemellä ja Itä-Lapissa, Länsi-Lapissa, Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla (pl pks.) Toimiala Lukumäärä Osuus Koko Lukumäärä Osuus Päivittäistavarakauppa % Yli 5000 k-m % Tavaratalokauppa % Yli 4000 k-m % Erikoiskauppa 6 2 % Yli 3000 k-m % Tilaa vaativa kauppa % Alle 3000 k-m % Autokauppa % Kaikki % Kaikki % Vähittäiskaupan suuryksiköt kattavat yksittäiset myymälät, eivät sisällä kauppakeskuksia tai myymäläkeskittymiä Tarkastelluilla alueilla puolet vähittäiskaupan suuryksiköistä on tilaa vaativan kaupan ja autokaupan myymälöitä, viidennes on päivittäistavarakauppoja ja lähes 30 % on tavaratalokaupan yksiköitä, joihin kuuluvat hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät. Erikoiskaupan myymälät ovat harvoin vähittäiskaupan suuryksiköitä, näitä oli tarkastelluilla alueilla ainoastaan kuusi. Vähittäiskaupan suuryksiköistä yli puolet on kooltaan alle 3000 kerrosneliömetriä. Yli 5000 kerrosneliömetrin suuruisia myymälöitä on viidennes kokokannasta. Kooltaan yli 4000, mutta alle 5000 kerrosneliömetrin suuruisia myymälöitä on kaikkien vähiten, ainoastaan alle 10 % koko kannasta. 8/ Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

9 Tilaa vaativan kaupan ja autokaupan suuryksiköistä yli puolet on kooltaan alle 3000 k-m 2. Yli 5000 kerrosneliömetrin myymälöitä on autokaupassa alle 10 % ja muussa tilaa vaativassa kaupassa 16 %. Päivittäistavarakaupan suuryksiköt jäävät pääsääntöisesti alle 3000 kerrosneliömetrin, samoin erikoiskaupan suuryksiköt. Tavaratalokaupan myymälät ovat vastaavasti usein suuria, lähes puolet on kooltaan yli 5000 k-m % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Erikoiskauppa Tilaa vaativa kauppa Autokauppa 20 % 10 % 0 % yli 5000 Kerrosneliömetriä Vähittäiskaupan suuryksiköt koon mukaan Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Rovaniemellä ja Itä-Lapissa, Länsi-Lapissa, Pohjanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Uudellamaalla (pl pks.) Lähde: Maakuntakaavojen palveluverkkoselvitysten yhteydessä tehdyt liiketilakartoitukset Mikäli vähittäiskaupan suuryksikön raja nostetaan 3000 kerrosneliömetriin, yli puolet nykyisin suuryksikön ohjauksen piiriin kuuluvista yksiköistä jää lain ulkopuolelle. Mikäli raja nostetaan 4000 kerrosneliömetriin, jää 70 % nykyisistä vähittäiskaupan suuryksiköistä lain ulkopuolelle, ja 5000 kerrosneliömetriin, jää 80 % lain ulkopuolelle. Ohjauksen keventämisen vaikutus on näin ollen ilmeinen kaikissa tapauksissa. Ehdotetun rajan alle jäävät nykyiset vähittäiskaupan suuryksiköt Suuryksikön koko k-m 2 Toimiala alle 3000 alle 4000 alle 5000 Päivittäistavarakauppa 88 % 96 % 96 % Tavaratalokauppa* 26 % 40 % 54 % Erikoiskauppa 83 % 100 % 100 % Tilaa vaativa kauppa 60 % 75 % 84 % Autokauppa 54 % 81 % 92 % Kaikki 55 % 71 % 79 % * Hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät Lähde: Maakuntakaavojen palveluverkkoselvitysten yhteydessä tehdyt liiketilakartoitukset 9/ Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

10 3.1. Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskitytään arvioimaan vaikutuksia keskustoihin, kaupan palveluverkkoon sekä yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Aluksi tarkastellaan rajan nostamisen vaikutuksia kaupan yksikkökokoon, millä on vaikutusta vastaavasti edelleen mm. kaupan palveluverkkoon, saavutettavuuteen, markkinoihin, ja kilpailuun. Kaupan yksikkökoko on vuosien myötä kasvanut. Nykyinen vähittäiskaupan suuryksikköraja on vuodelta 1999, jolloin 2000 kerrosneliömetriä oli vaikutuksiltaan ja markkinoiltaan suurempi kaupan yksikkö kuin nykyään. Nykyisin pieniä vähittäiskaupan suuryksiköitä on markkinoilla enemmän ja myymälät ovat myös tavallisempia myymälöitä, eivätkä niiden merkitys ja vetovoima markkinoilla ole niin suuri kuin 17 vuotta sitten. Jos vähittäiskaupan suuryksikkörajaa nostetaan, kauppojen koko todennäköisesti kasvaa erityisesti päivittäistavarakaupassa. Tällä hetkellä suuret supermarketit ovat yleensä kooltaan kerrosneliömetriä, mutta kuitenkin suurin osa jää alle vähittäiskaupan suuryksikkörajan. Suurilla markkina-alueilla on kysyntää usein yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiselle myymälälle, ja jos näiden kaavoitus helpottuu yksikkökoko todennäköisesti kasvaa. Maakuntakaavatarkastelussa päivittäistavarakaupan koon kasvulla ei ole vaikutusta, koska suuret supermarketit ovat pääsääntöisesti paikallisesti merkittäviä, mutta asemakaavatasolla kaavoitus tulee sujuvammaksi. Päivittäistavarakaupan koko todennäköisesti kasvaa vain hyvin harvoissa tapauksissa yli 4000 kerrosneliömetrin. Tätä suurempi yksikkö toimii lähes pääsääntöisesti hypermarket-konseptin alla ja on kokonaisuudeltaan jo yli 5000 kerrosneliömetriä, joihin ei sääntömuutoksella ole vaikututusta. Vähittäiskaupan suuryksikkörajan nostaminen ei vaikuta hypermarket-kauppaan, koska hypermarketit ovat pääsääntöisesti aina yli 5000 kerrosneliömetrin suuruisia myymälöitä. Vaikka vähittäiskaupan suuryksikköraja nostettaisiin 5000 kerrosneliömetriin, ei hypermarkettien koko nykyisestä juuri muuttuisi. Muiden laajan tavaravalikoiman myymälöiden yksikkökokoon rajalla on merkitystä. Tällä hetkellä suuri osa laajan tavaravalikoiman kaupoista kuuluu ohjauksen piiriin. Rajan nostaminen kasvattaisi todennäköisesti laajan tavaravalikoiman myymälöiden määrää, koska niiden rakentuminen helpottuisi. Myymälöiden keskimääräinen yksikkökoko voisi jopa kuitenkin laskea, jos rajaa nostetaan 3000 kerrosneliömetriin ja juuri rajan alittavien laajan tavaravalikoiman myymälöiden määrä kasvaisi. Selvityksen tarkastelussa laajan tavaravalikoiman myymälöiden (pl. hypermarketit ja tavaratalot) keskikoko on noin 3800 k-m 2 ja yksikkökoko vaihtelee kerrosneliömetrin välillä. Erikoiskaupassa suuryksikkörajan nostaminen ei suuresti vaikuta yksikkökoon kasvuun, koska erikoiskaupan suuryksiköitä on markkinoilla hyvin vähän. Markkinoilla ei myöskään ole kovin paljon erikoiskaupan myymälöitä, jotka ovat kooltaan juuri vähittäiskaupan suuryksikkökoon rajan alla. Tilaa vaativassa kaupassa yksikkökoon kasvu vähittäiskaupan suuryksikön rajan noston myötä ei ole selvää, koska siirtymäsäännöksen mukaan vähittäiskaupan suuryksikkösäännöstä ei vielä sovelleta tilaa vaativan erikoiskaupan myymälöihin ja myymälät ovat tästä huolimatta kohtalaisen pieniä. Vähittäiskaupan suuryksikön rajan nosto voi vaikuttaa keskustoihin joko negatiivisesti tai positiivisesti. Keskustojen mitoitus koskee vain vähittäiskaupan suuryksiköitä, joten rajan noston myötä yhä suurempi osuus myymälöistä jää alle suuryksikkörajan ja keskustoihin sijoittuminen helpottuu enimmäismitoituksen osalta. Yhä edelleen haasteeksi jää sopivien sijaintipaikkojen löytyminen keskustasta. Negatiivinen vaikutus keskustoihin voi toteutua siinä tapauksessa, että juuri vähittäiskaupan rajan alittava myymälä sijoittuu keskustan sijaan keskusta-alueen ulkopuolelle, koska kaavoitus helpottuu, kun yksikkö ei uuden rajan myötä kuulu vähittäiskaupan suuryksiköiden ohjauksen piiriin. Vaikutus keskustan kannalta on suurin päivittäistavarakaupassa ja laajan tavaravalikoiman kaupassa, ja hyvin pieni tilaa vaativassa kaupassa, koska tilaa vaativa kauppa ei muutoinkaan pääsääntöisesti hakeudu keskustaan. Keskustavaikutuksen osalta ei ole välttämättä merkitystä onko kokoraja 2000, 3000, 4000 tai 5000 kerrosneliömetriä, muut taustatekijät vaikuttavat taustalla enemmän. Pienillä markkinoilla ei ole suurta kysyntää suuremman kokoluokan yksiköille ja vastaavasti suurilla markkinoilla vaikutukset keskustaan jäävät pienemmiksi, koska keskustakaupan tarjonta on todennäköisesti vahvempi ja kestää suuremman yksikön kilpailun pientä keskustaa paremmin. Keskustavaikutukset ovat siis 10/ Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

11 riippuvaisia merkittävästi myös alueen kaupan palvelurakenteesta ja lähialueen väestöstä, ei ainoastaan myymälän koosta. Jos vähittäiskaupan suuryksikkörajaa nostetaan, voi riskinä olla yhdyskuntarakenteen hajautuminen. Nykyistä suurempia yksiköitä voi sijoittua kokonaispalveluverkon osalta suunnittelemattomasti paikkoihin, joihin ei niitä ole tavoiteltu. Tällaiset paikat voivat olla yhdyskuntarakenteen kannalta huonompia paikkoja kuin maakuntakaavaan tai yleiskaavaan osoitetut keskustat ja keskustan ulkopuoliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Haitallisten vaikutusten taso riippuu kaupan koosta, mutta erittäin paljon myös kaupan laadusta ja konseptista sekä myös muusta yhdyskunta- ja palvelurakenteesta eli koko ei ole ainoa tekijä vaikutusten arvioinnissa Yhteiskunnalliset vaikutukset Kun vähittäiskaupan suuryksikön rajaa nostetaan, kasvaa päivittäistavarakaupan yksikkökoko. Suurempi myymälä tarvitsee suuremman markkina-alueen ja pienemmille myymälöille jää tällöin vähemmän markkinoita. Jossakin tapauksissa lähikauppaverkko voi harventua, kun myynti keskittyy yhä suurempiin myymälöihin. Vaikutukset ovat sitä suuremmat, mitä korkeampi on vähittäiskaupan yksikkökoon alaraja. Tosin päivittäistavarakaupassa 4000/5000 k-m 2 :n rajalla ei ole enää suurta merkitystä, koska tämän kokoiset päivittäistavarakaupat ovat pääsääntöisesti hypermarket-kauppoja, jotka kuuluvat jo ohjauksen piiriin. Suuret päivittäistavarakaupan hakeutuvat yleensä hyvin saavutettavissa oleviin sijaintipaikkoihin, asutuksen ääreen, mutta ei kuitenkaan aina asutuksen keskelle. Palvelujen saavutettavuus voi heikentyä, jos lähikauppaverkko supistuu, kun myynti suurissa yksiköissä kasvaa. Lähipalvelujen säilymiseen vaikuttaa kuitenkin keskeisesti lähialueen asutuksen määrä ja sen kehitys, ei yksinomaan suurten päivittäistavarakauppojen koko Taloudelliset ja kilpailuvaikutukset Taloudellisten vaikutusten arviointi painottuu yritysvaikutusten arviointiin kaupan yritysten ja toimijoiden näkökulmasta tarkasteluna. Myös kilpailuvaikutusten arviointi on osa taloudellisten vaikutusten arviointia. Osioissa arvioidaan mm. markkinoille tulon mahdollisuuksia ja esteitä sekä kilpailuvaikutuksia markkinoilla olemassa oleviin kaupan toimijoihin. Vähittäiskaupan suuryksikön rajan nostaminen vaikuttaa kaupan toiminnallisuuteen positiivisesti. Kaupan valikoimat kasvavat kokoajan vaatien suurempaa pinta-alaa. Erityisestä päivittäistavarakaupassa tuotevalikoimat ovat kasvaneet merkittävästi, mikä lisää kaupan luontaista pinta-alatarvetta. Myös erilaiset lisäpalvelut kaupan sisällä mm. esittelytiskit, paistopisteet ja kahvilat sekä henkilökunnan sosiaalitilat kuuluvat kaupan kerrosalaan, vaikka eivät vaikuta varsinaiseen päivittäistavaran myyntialaan. Erikoiskaupassa sekä erityisesti tilaa vaativassa kaupassa toimialaliukumat kasvattavat myyntipinta-alatarvetta. Toimialaliukumilla pyritään lisäämään kaupan vetovoimaa ja tasoittamaan kausivaihtelusta johtuvia hiljaisia myyntikuukausia. Ylärajan nosto helpottaa kaupan kehittämistä toiminnallisista lähtökohdista sekä edistää konseptien kehittämistä. Vähittäiskaupan suuryksikön rajan nostaminen helpottaa rajan alle jäävien vähittäiskaupan myymälöiden rakentumista keskustojen ja keskustojen ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden ulkopuolelle. Myös vanhojen myymälöiden laajentaminen helpottuu, kun laajennusta ei tarvitse aina käsitellä kaavamuutoksena. Nykyistä suurempien myymälöiden markkinoille tulo helpottuu, mikä lisää markkinoiden kilpailuedellytyksiä. Erityisesti nykyinen päivittäistavarakaupan suuryksikköverkko on hyötynyt nykyisistä rajoista, kun kilpailijat eivät ole pystyneet rakentamaan vähittäiskaupan suuryksiköitä kaavan rajoittaessa rakentamista. Rajan nostaminen hyödyttäisi kuitenkin myös olemassa olevan päivittäistavarakaupan myymäläverkon kehittämistä markkinalähtöisempään suuntaan. Nykyisin supermarketin keinotekoinen koon yläraja on 2000 kerrosneliömetrissä, vaikka toimijan kannalta hieman suurempi yksikkö olisi toimivampi. Kuitenkaan vaikutuksiltaan ei ole suurta eroa onko supermarket kooltaan 2000 vai / Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

12 kerrosneliömetriä. Supermarketit ovat luonteeltaan yleensä paikallisia myymälöitä ja rakentuvat lähialueen väestön varaan. Negatiivinen kilpailuvaikutus syntyy, kun myymälöiden yksikkökoko kasvaa, ne tulevat entistä vetovoimaisimmiksi ja niiden myynti kasvaa. Markkinoilla kilpailutilanne muuttuu ja kilpailu kiristyy. Mikäli vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa nostetaan, tilaa vaativan erikoistavaran kaupan kehittäminen nykyisillä sijaintipaikoilla ja voimassa olevien asemakaavojen pohjalta helpottuu, kun suurta osaa asemakaavoja ei ole tarvetta ryhtyä muuttamaan vähittäiskaupan suuryksikkökaavoiksi. Tämä säästää sekä kunnan että kaupan kustannuksia. Tilaa vaativan erikoistavaran myymälät ovat kooltaan usein kohtalaisen pieniä, joten rajan nostaminen jättäisi suurimman osan myymälöistä ohjausvaikutuksen ulkopuolelle. Mitä korkeampi raja, sitä suurempi osa myymälöistä jää rajan alapuolelle. Tilaa vaativan kaupan merkitys keskustaan on vähäinen, ne ovat palveluiden saavutettavuuden kannalta vähämerkityksellisiä ja asiointitiheys tilaa vaativassa kaupassa jää harvaksi, joten rajan nosto ei vaikuttaisi tilaa vaativan kaupan osalta merkittävästi vähittäiskauppaa koskevien erityisten sisältövaatimusten toteutumiseen. Vähittäiskaupan suuryksikön alarajan nostaminen vaikuttaa myös vaikutuksiltaan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajaan. Mikäli vähittäiskaupan suuryksikön alaraja kasvaa nykyisestä, kasvaa myös vaikutuksiltaan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja. Tämä tasapainottaa sitä maakuntien välistä epäsuhtaa, että seudullisuutta on arvioitu maakunnissa hyvin erityyppisesti eikä aina loogisesti suhteessa asukasmääriin. Seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alaraja ei yleensä ole yleistettävissä ja rajaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin vain pinta-ala. Näitä on kaavoituksessa kuitenkin hyvin hankala määritellä. Vähittäiskaupan suuryksikön ylärajan nosto lisää seudullisuuden suhteen yhdenvertaisuutta maakuntien välillä ja selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskriteerejä. Mitä suuremmaksi suuryksikön yläraja nousee, sitä vähäisemmäksi vaikutuksiltaan seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajan merkitys muuttuu. Jos vähittäiskaupan suuryksikön alaraja on 5000 k-m 2, lähes kaikki sitä suuremmat vähittäiskaupan suuryksiköt joka tapauksessa seudullisesti toimivia yksiköitä nykyisen käsityksen mukaan. 12/ Ehdotettujen MRL:n vähittäiskaupan säännösten alustavat vaikutukset

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Karalusu työryhmä 8.3.2016 Pekka Normo ja Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Ehdotetut muutokset Vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjaus

Vähittäiskaupan ohjaus Vähittäiskaupan ohjaus Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittaminen -työryhmä 25.11.2015 Pekka Normo Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan ohjaus, nykytilanne MRL -muutos 2011, keskeinen sisältö Kauppaa

Lisätiedot

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn

Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Muutokset vähittäiskaupan sääntelyyn Touko Linjama Alueidenkäytönasiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus POPELY / Touko Linjama / 21.9.2017 MRL 1.5.2017 saakka MRL 9 a luku: Vähittäiskauppaa koskevat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen

Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Vähittäiskaupan ohjauksen keventäminen Kansainvälinen tilanne ja vaihtoehtojen vertailu 19.2.2016 Sanna Jylhä Ympäristöministeriö Maa Vähittäiskaupan kokoraja, johon kohdistuu erillistä säätelyä Alankomaat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B Lausunto 1 (4) 8.3.2017 Dnro 148/05.01/2017 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta Elina Kurjenkatu 11 B 10300 Karjaa Lausuntopyyntö 7.2.2017 Lepin liikealue, itäisen osan

Lisätiedot

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista

Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Ajankohtaista maankäyttö- ja rakennuslain muutoksista Turun seudun kuntien kehittämiskeskustelu MRL 8 5.4.2016 Risto Rauhala, ELY-keskus (voimaan 1.4.2016) ( KARALUSU ) 2 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien

Lisätiedot

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Lausunto 1 (6) 22.08.2016 101 327/04.00.01/2016 Maakuntahallitus Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi YM019:00/2015 Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 tavoitteet - maakunnan tarkoituksenmukainen

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva

Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Maankäyttö- ja rakennuslain muuttaminen Talousvaliokunta 14.2.2017 Uudenmaan liitto Johtaja Merja Vikman-Kanerva Hajarakentamisen helpottaminen 44 Yleiskaavan käyttö rakennusluvan perusteena Muutos on

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö

Maankäyttö- ja rakennuslain voimaan tulleet muutokset Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset 6.9.2017 Maanmittauslaitoksen koulutuspäivä Mirkka Saarela, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain 1.5.2017 voimaan tulleet muutokset

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan

Lisätiedot

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Maakuntahallitus 101 22.08.2016 Lausunto ympäristöministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 327/04.00.01/2016 MHS 22.08.2016 101 Tiivistelmä Lausunnolla

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaavan kaupan ratkaisu: maankäyttö ja rakennuslain muutosten vaikutukset

Kymenlaakson maakuntakaavan kaupan ratkaisu: maankäyttö ja rakennuslain muutosten vaikutukset Kymenlaakson maakuntakaavan kaupan ratkaisu: maankäyttö ja rakennuslain muutosten vaikutukset Sisällys Johdanto... 3 1. Maankäyttö ja rakennuslain muutokset... 4 1.1 Lakimuutoksen perustelut... 5 1.1.2

Lisätiedot

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA

OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA OTSIKKO: LAUSUNTO RAASEPORIN KAUPUNGILLE KARJAAN LÄNTISEN TAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA 1. Valmistelun tulokset Uudenmaan liiton mukaan Karjaan kaavaluonnoksen ei tule ylittää seudullisesti merkittävän

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi

Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi KESKI-SUOMEN LIITTO Keski-Suomen kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisujen vaikutusten arviointi Loppuraportti 14.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19817 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012

21.11.2012. Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 LAUSUNTO 1(5) Ympäristöministeriö kirjaamo.ym@ymparisto.fi Lausunto ympäristöministeriön ohjeluonnoksesta vähittäiskaupan suuryksikön kaavoituksesta, YM013:00/2012 Lausunnonantajasta Asunto-, toimitila-

Lisätiedot

HE 251/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

HE 251/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Suomen ympäristökeskus SYKE PL 140 00251 HELSINKI Asiantuntijalausunto 1 (1) 6.2.2017 SYKE-2017-J-36 Ympäristövaliokunta YmV@eduskunta.fi Pyyntö 5.1.2017 HE 251/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle

Lisätiedot

Kaupan liitto esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa:

Kaupan liitto esittää lausuntonaan kunnioittavasti seuraavaa: LAUSUNTO 24.6.2010 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Kirjaamo PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Viite Lausuntopyyntö 17.5.2010 Dnro YM7/500/2010 LAUSUNTO MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA Yleistä Kaupan liitto esittää

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

HE 309/2010 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2011.

HE 309/2010 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2011. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutoksia maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskeviin säännöksiin. Muutosten tavoitteena

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 126 Miljöhandledning 2012 Glesbygdens avloppsvatten YMPÄRISTÖHALLINNON OHJEITA 3 2013

Lisätiedot

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö

luonnos Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos Ympäristöministeriö Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus Luonnos 10.10.2012 Ympäristöministeriö I Esipuhe Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) vähittäiskaupan ohjausta koskenut lainmuutos (319/2011, liite 1) tuli voimaan

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys. Päivitys maankäyttö- ja rakennuslain muutosten vaikutuksista

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys. Päivitys maankäyttö- ja rakennuslain muutosten vaikutuksista Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys maankäyttö- ja rakennuslain muutosten vaikutuksista 4.11.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.

Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4. Kaupan opas valmisteilla keskeiset tulkinnat kauppakeskusten kannalta? Juha Nurmi, ympäristöministeriö Suomen kauppakeskusyhdistys 25.4.2012 Kaupan oppaan tilanne Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskeva

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ

TIIVISTELMÄ TIIVISTELMÄ 12.2.2013 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko...

Lisätiedot

Muuttuva MRL - HE 251/2016

Muuttuva MRL - HE 251/2016 Muuttuva MRL - HE 251/2016 Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamista koskevat toimenpiteet (HE 251/2016) Muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman

Lisätiedot

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja

Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Kaupan palveluverkko Vaihemaakuntakaava 2 Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja 1.11.2016 Päivitettävänä Satakunnan kokonaismaakuntakaava - valmistui 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS SULAN OSAYLEISKAAVAEHDOTUS Kuntakehityslautakunta 22.4.2015 KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS 15.4.2014 PALAUTE OSAYLEISKAAVAEHDOTUKSESTA Nähtävillä 22.5. 27.6.2014 Lausuntoja 23 Muistutuksia 20 Pääasiat lausunnoissa

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

1(5) LAUSUNTO Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO

1(5) LAUSUNTO Ympäristöministeriö PL VALTIONEUVOSTO 1(5) LAUSUNTO 23.6.2010 Ympäristöministeriö PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO Lausuntopyyntö 17.5.2010 (YM7/500/2010) MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNNONANTAJASTA YLEISTÄ on kauppa- ja ostoskeskusten

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta Matti Vatilo Mirkka Saarela

Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta Matti Vatilo Mirkka Saarela Hallituksen esitys maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta (HE 251/2016 vp) Ympäristövaliokunta 9.12.2016 Matti Vatilo Mirkka Saarela Hallituksen esityksen tavoitteet Muutoksilla toteutetaan hallitusohjelman

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus

Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 707-P24767 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva

MRL:n muutokset. Merja Vikman-Kaverva MRL:n muutokset Merja Vikman-Kaverva 2.10.2015 Kaavoitusta ja rakentamisen ohjausta uudistetaan Tavoitteena menettelyjen sujuvoittaminen ELY-keskuksille kuuluva poikkeamistoimivalta siirretään kuntiin

Lisätiedot

Satakunnan kaupan palveluverkkoselvityksen

Satakunnan kaupan palveluverkkoselvityksen SATAKUNTALIITTO Satakunnan kaupan palveluverkkoselvityksen päivitys Loppuraportti Oulun kaupunki FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33377 Loppuraportti 1 (39) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 SATAKUNNAN

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA

LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA LIDL SUOMI KY KILPAILUN EDISTÄMINEN MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAISSA 15.2.2017 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ESTÄÄ KILPAILUN TOTEUTUMISEN PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN ALALLA Suomen päivittäistavarakaupan markkinat

Lisätiedot

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vastaanottaja Keski-Suomen liitto Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 15.9.2017 Keski-Suomen liitto KAUPAN OHJAUKSEN MUUTOKSET MAAKUNTAKAAVAN TARKISTUKSESSA, VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 SISÄLTÖ 1. ALKUSANAT

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA

KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA KAUPPA, PALVELUT JA UUSI YLEISKAAVA 26.11.2012 Yleiskaavan aloituspamaus 14.1.2013 Väestönkasvu 21.1.2013 Asuminen 4.2.2013 Liikenne 25.2.2013 Virkistys- ja vapaa-aika 4.3.2013 Elinkeinot ja kilpailukyky

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos

Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos Hallitusohjelma ja MRL:n uudistaminen -tilannekatsaus 1.12.2015 Jyrki Hurmeranta hallitusneuvos MRL:n uudistamisen yleiset tavoitteet Kansanedustaja Matti Vanhanen KIRA -foorumissa 17.11.2015: Kaavoituksen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys

EURAN KUNTA. Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys EURAN KUNTA Euran keskustan osayleiskaavan kaupallinen selvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P19915 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA

PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA PÄIJÄT-HÄMEEN VÄHITTÄISKAUPAN NYKYINEN PINTA-ALA Projekti Asiakas Päijät-Hämeen vähittäiskaupan nykyisen pinta-alan selvittäminen Päijät-Hämeen liitto Päivämäärä 19.9.2014 Laatijat Mari Pitkäaho 1. Lähtökohdat

Lisätiedot

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys

Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kouvolan kaupunki Kaavaselostuksen liite 13 Vähittäiskaupan suuryksiköt Kouvolassa selvitys Kävelykatu, Kouvolan keskusta: Maakuntakaavan ja yleiskaavan keskusta aluetta kauppakeskus Valtari: Seudullisesti

Lisätiedot

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta

Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta Maakuntahallitus 138 25.09.2017 Lausunto Raaseporin kaupungille Horsbäck-Läppin osayleiskaavan ehdotuksesta 391/05.01/2017 MHS 25.09.2017 138 Tiivistelmä Kaavaehdotusvaiheessa Karjaan läntisen taajaman

Lisätiedot

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa

Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA 13 2016 Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitykset maakuntakaavoituksessa Katja Koskela, Tuomas Santasalo ja Teemu Holopainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ YMPÄRISTÖMINISTERIÖN RAPORTTEJA

Lisätiedot

KAUPAKESKUKSET KAAVOITUKSESSA

KAUPAKESKUKSET KAAVOITUKSESSA KAUPAKESKUKSET KAAVOITUKSESSA LAIN MUUTOSTEN VAIKUTUKSET KAUPPAKESKUSTEN KAAVOITTAMISEEN SUOMEN KAUPPAKESKUSYHDISTYS HEIKKI HEINIMÄKI 25.4.2012 KAAVOITUKSEN OHJAAVA VAIKUTUS UUSIEN KAUPPAKESKUSTEN PERUSTAMISEEN

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

MUSTASAAREN KUNTA. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti MUSTASAAREN KUNTA Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25031 Loppuraportti Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 1 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu

Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe. Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu Jyväskylän kaupungin yleiskaava Hyväksymisvaihe Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut Maankäyttö, Strateginen suunnittelu 20.10.2014 Yleiskaavaprosessi: valintojen portaat Miksi tämä kaava olisi

Lisätiedot

Uudenmaan kaupan palveluverkon kehitys ja vertailu

Uudenmaan kaupan palveluverkon kehitys ja vertailu Uudenmaan kaupan palveluverkon kehitys ja vertailu 8.6.2016 Tiivistelmä Tämän selvitystyön tavoitteena on tuottaa tietoa Uudenmaan alueen kaupan menneestä ja tulevasta kehityksestä sekä maakuntakaavan

Lisätiedot

L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos. Lähipalveluselvitys

L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos. Lähipalveluselvitys L42 Saajos, korttelin 343 asemakaavan muutos Lähipalveluselvitys 18.6.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan markkinat Keskilohjalla... 4 2.1. Lähialueen palveluverkko...

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto

KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET. Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka. Susanna Roslöf, Satakuntaliitto Kaupan palveluverkkoselvitys KOMMENTTIKIERROKSEN PALAUTTEET JA PALAUTTEESEEN LAADITUT VASTAUKSET Taina Ollikainen, FCG Suunnittelu ja tekniikka Susanna Roslöf, Satakuntaliitto 18.5.2016 Sisältö 1 Selvityksen

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011

MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 MAAKUNTAVALTUUSTON SEMINAARI 6.6.2011 Aluesuunnittelupäällikkö Riitta Väänänen SEMINAARIN OHJELMA 9.00 Maakuntakaavatyön tilanne, Riitta Väänänen Maakuntakaavatyön tilanne Kaupan suunnittelukysymykset

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012 FCG Finnish Consulting

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento

VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA. Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento VARSINAIS-SUOMEN TAAJAMIEN MAANKÄYTÖN, PALVELUIDEN JA LIIKENTEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVA Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 Heikki Saarento Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomessa on voimassa seutukunnittain

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus. Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Ehdotus Kauppa, matkailu, elinkeinot ja liikenne Vaikutusten arviointi 30.9.2013 1 Sisällys Etelä-Karjalan 1.vaihekaavan vaikutusten arviointi... 4 Johdanto... 4 Mihin

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA LAUSUNTO KEHA/1749/2016 Pohjois-Pohjanmaa 29.8.2016 Ympäristöministeriö Kirjaamo sähköisesti Lausuntopyyntönne 22.6.2016 (YM19:00/2015) LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot