Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus"

Transkriptio

1 KATSAUS Maija Tirkkonen Ulla Kinnunen Merja Kurki Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus Katsaus viimeaikaiseen suomalaiseen tutkimukseen Väestön ikääntyessä työvoiman riittävyyden kannalta on tärkeää pitää väestö työkykyisenä mahdollisimman pitkään. Varhaiskuntoutus voi pysäyttää työkyvyn heikkenemisen ja mahdollistaa työelämässä mukana pysymisen. Yhteiskunnan panostukset kuntoutukseen ovatkin merkittävät. Väestön ikärakenteen ja myös työelämän muutosten vuoksi kuntoutuksen tarve todennäköisesti säilyy tai jopa lisääntyy tulevaisuudessa. Kaikista näistä syistä on tärkeää tutkia kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tässä katsauksessa tarkastelemme Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta viimeaikaisten suomalaisten tutkimusten valossa. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (Aslak) on Kansaneläkelaitoksen kehittämä ja kustantama, työssäkäyvään väestönosaan kohdistuva varhaiskuntoutuksen muoto. Sen tavoitteena on pitkään kestävä työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja elämänhallinnan vahvistaminen tilanteissa, joissa työstä johtuva kuormitus on suurta ja työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo selvästi todettavissa (Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi 2007). Kuntoutus toteutetaan 8 10 hengen pienryhmissä 3 4 kuntoutusjaksossa (yhteensä vuorokautta) vuoden aikavälillä. Vuonna 2007 Aslak-kuntoutukseen osallistui henkilöä, mikä oli 22 % Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta saaneiden ryhmästä (Kelan kuntoutustilasto 2007). Kaikkiaan tässä katsauksessa etsimme vastauksia kysymykseen, mihin Aslak-kuntoutuksella voidaan vaikuttaa ja kuinka kauan mahdolliset vaikutukset kestävät. Lisäksi pyrimme arvioimaan tehtyjä tutkimuksia; ovatko saadut tulokset luotettavia ja kestävällä pohjalla. Tarkastelu perustuu suomalaista varhaiskuntoutustutkimusta esitteleviin kirjallisuuskatsauksiin, rekisteriseurantoihin ja yksittäisiin tutkimuksiin. Kuntoutus

2 Kuntoutuksen vaikuttavuus - tutkimus ja sen haasteet Kuntoutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnan tavoitteen mukaisten tulosten saavuttamista (Rissanen ja Aalto 2002). Kuntoutusta voidaan pitää vaikuttavana silloin, kun toiminnan perimmäisessä tavoitteessa tapahtuu muutos, joka on luettavissa kuntoutuksen ansioksi (Järvikoski ym. 2001). Yhteisötasolla onnistunut kuntoutus voi vaikuttaa suoraan käytettävissä olevan työpanoksen määrään myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä ja vähentämällä töistä poissaoloja. Yksilötasolla kuntoutuksen vaikuttavuus voi näkyä kuntoutujan toiminta- tai työkyvyn, arkielämän hallinnan ja selviytymisen tai hyvinvoinnin vahvistumisena (Rissanen ja Aalto 2002). Taloudelliset suhdanteet ja työelämän olosuhteet vaikuttavat kuntoutukseen hakeutumiseen ja mahdollisuuksiin pysyä työelämässä tai hakeutua eläkkeelle. Muutokset eläkejärjestelmissä ja sosiaalivakuutuksessa heijastuvat myös kuntoutukselle asetettaviin tavoitteisiin ja siten kuntoutuksen vaikuttavuuteen. Yleensä vaikuttavuudesta puhuttaessa tarkoitetaan ns. näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta. Tämä perustuu viime kädessä tutkimukseen, jossa on kokeellinen satunnaistettu asetelma (esimerkiksi arvotaan koe- ja vertailuryhmän jäsenet). Toisin sanoen, jotta tapahtuneet muutokset voidaan tulkita johtuviksi tutkittavasta kuntoutuksesta (koeryhmä) eikä jostain muusta syystä tapahtuviksi, tulisi kuntoutukseen osallistuvan ryhmän rinnalla tarkastella vastaavassa kuntoutuksen tarpeessa olevaa ryhmää, joka ei saa kuntoutusta (vertailuryhmä). Kun ryhmät ovat lähtötilanteessa vertailukelpoisia (satunnaistettuja), ryhmien väliset erot kuntoutuksen jälkeen voidaan tulkita kuntoutuksesta johtuviksi. Kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksen tekemistä vaikeuttavat sekä eettiset että käytännölliset seikat (ks. esim. Hätinen ja Kinnunen 2005, Järvikoski ja Härkäpää 2001). Ensinnäkin kuntoutus on suureksi osaksi lakisääteistä (L 610/1991 ja L 566/2005), jolloin kuntoutusjärjestelmällä on velvoite järjestää kuntoutusta silloin, kun tarpeen kriteerit täyttyvät. Näin lakisääteiseen palveluun oikeutettuja ihmisiä ei voida arpoa ilman palvelua jäävään vertailuryhmään. Jos vertailuryhmää ei ole tai se muodostetaan muuten kuin satunnaistamalla, ei voida olla varmoja siitä, että havaitut muutokset johtuvat juuri kuntoutuksesta. Toiseksi kuntoutusprosessi on usein vähintään vuoden mittainen, jona aikana kuntoutujien elämään pääsevät vaikuttamaan monenlaiset muutkin seikat kuin kuntoutus, mikä vaikeuttaa johtopäätösten tekoa. Käytännössä vaikuttavuustutkimus perustuukin pääosin kvasikokeellisiin asetelmiin, joissa eri ryhmiin osallistuvia ei ole voitu satunnaistaa arpomalla. Tällaisissa tutkimuksissa, joissa siis käytetään erilaisia eisatunnaistettuja vertailuryhmiä, vertaillaan esimerkiksi kahta erilaista kuntoutusmuotoa keskenään tai uutta kuntoutusmuotoa hyvään normaalikäytäntöön (Järvikoski 2002, Rissanen ja Aalto 2002). Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta voidaan saada tietoa tutkimalla, mitä sellaista tapahtui kuntoutujien työ- ja toimintakyvyn tai elämänhallinnan parantumisesssa, jota voidaan pitää kuntoutusprosessin tuottamana (Järvikoski ym. 2001). Kuntoutuksen arvioinnissa voidaan käyttää myös kvalitatiivista 44 Kuntoutus

3 lähestymistapaa, jolloin kerätään laadullista tietoa prosesseista, koetuista hyödyistä ja niiden merkityksestä yksilön elämäntilanteessa (Järvikoski ja Härkäpää 2001). Tässä katsauksessa rajaudutaan tarkastelemaan ainoastaan kvantitatiivisia tutkimuksia, joissa on pyritty Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin. Tarkastelu etenee siten, että ensin tarkastellaan vuoteen 2001 asti tehtyjä vaikuttavuustutkimuksia Härkäpään (2002) tekemän varhaiskuntoutuksen vaikuttavuutta koskevan katsauksen perusteella. Tämän jälkeen esitellään uudemmat, Härkäpään katsauksen jälkeen julkaistut Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta koskevat tutkimukset. Lopuksi tehdään yhteenveto ja pohditaan, mitä tällä hetkellä tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuustutkimus vuoteen 2001 asti Härkäpään (2002) varhaiskuntoutuksen vaikuttavuutta koskevassa katsauksessa oli mukana kahdeksan (8/27) Aslak-kuntoutusta käsittelevää tutkimusta. Näistä kaksi perustui kvasikokeelliseen tutkimusasetelmaan. Ensinnäkin Helo (2000) selvitti Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta työkykyyn, fyysiseen toimintakykyyn, elämänhallintaan, terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja työtyytyväisyyteen kyselyihin perustuvan paneeliaineiston avulla. Tutkimusotokseen kuului kaikkiaan 1200 kuntoutujaa vuosilta Heistä 300 oli kuntoutuksen 1999 aloittanutta ja loput 900 vuosina 1996, 1998 tai 1999 kuntoutuksen päättänyttä kuntoutujaa (kunakin vuonna n = 300), joita siis vertailtiin keskenään. Kukin ryhmä vastasi kyselyyn kerran keväällä Vertailuryhmän muodostivat ne vuonna 1993 Aslak-kursseille valitut, jotka eivät osallistuneet kuntoutukseen (n = 165). Vertailujen perusteella kuntoutus näytti olevan naisilla yhteydessä koetun työkyvyn, fyysisen toimintakyvyn, terveyteen liittyvään elämänlaadun, itsetunnon ja pystyvyyskokemuksen vahvistumiseen ja työtyytyväisyyteen. Sen sijaan miesten tulokset eivät tukeneet käsitystä Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta; esimerkiksi kuntoutuksen päättäneiden ryhmän elämänhallinta oli aloittavien ryhmää heikompi. On hyvä huomata, että päätelmien tekoa vaikeuttaa se, että tulokset voivat selittyä vertailtavien ryhmien lähtötilanteen eroilla, eivätkä siten johdu kuntoutuksesta (Helo 2000). Toiseksi Järvisen ym. (1995) tutkimuksessa kahden teollisuusyrityksen Aslakkuntoutujien (n = 208) sairauslomapäivät vähenivät kolmen seurantavuoden aikana ensimmäisessä yrityksessä (A) 3,9 päivää vuodessa ja lisääntyivät toisessa (B) 5,7 päivää vuodessa. Kuntoutujien kuntoutusta edeltävä sairastavuus oli jälkimmäisessä yrityksessä B 11,2 päivää korkeampi kuin yrityksessä A, ts. kuntoutukseen valitut olivat alun perin sairaampia yrityksessä B kuin yrityksessä A. Työterveyshuollon rekisteristä kaltaistetun (ikä, sukupuoli, ammatti ja sairastavuus) verrokkiryhmän (n = 208) sairauspoissaolopäivät lisääntyivät seuranta-aikana molemmissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan kuntoutus oli vaikuttavaa yrityksessä A, muttei yrityksessä B. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että oikein ja riittävän ajoissa suunnattuna kuntoutus on vaikuttavaa. Kuntoutus

4 Kuusi Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta koskevaa tutkimusta oli asetelmaltaan yhden kuntoutujaryhmän ennen-jälkeen -seurantatutkimuksia (Härkäpää 2002). Näihin tutkimuksiin osallistui kaikkiaan 579 tutkittavaa. Seurantojen mukaan Aslakkuntoutukseen osallistuneiden 1) tuki- ja liikuntaelinoireet lievittyivät, liikunta lisääntyi ja fyysinen suorituskyky parani (Holopainen ym. 1998, Kurki 1999, Nevala-Puranen 1996). Myös kuntoutujien 2) työkyky, fyysinen kunto ja terveydentila paranivat (ks. Härkäpää 2002, Kurki 1999, Nevala-Puranen 1996), mikä näkyi painoindeksin, rasva-arvojen ja verenpainearvojen paranemisena (Hinkka ym. 2000) ja terveyspalvelujen käytön vähenemisenä (Nevala-Puranen 1996). Kuntoutuksen jälkeen kuntoutujien 3) työkyky ja psyykkinen hyvinvointi olivat vahvistuneet (ks. Härkäpää 2002), ja muutokset olivat paremmat naisilla kuin miehillä (ks. Härkäpää 2002). Myös 4) työasennot muuttuivat ergonomisemmiksi, taukoliikunnan määrä lisääntyi ja kokemus työn rasittavuudesta väheni (Nevala-Puranen 1996). Positiiviset muutokset oli havaittavissa vielä vuosi kuntoutuksen päättymisen jälkeen (Nevala- Puranen 1996). Sen sijaan 5) sairauspoissaolojen määrässä ei tapahtunut muutosta (Holopainen ym. 1998, Vuorio 1998). Yhteenvetona (ks. myös Härkäpää 2002) voidaan todeta olevan näyttöä siitä, että Aslak-kuntoutus vaikuttaa myönteisesti koettuihin oireisiin, työ- ja toimintakykyyn sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Kuntoutuksella saadaan aikaan terveydentilassa, fyysisessä suorituskyvyssä, liikunnan määrässä ja työasentojen laadussa havaittavia myönteisiä muutoksia. Jonkin verran näyttöä on myös siitä, että Aslak-kuntoutus tuottaa myönteisiä muutoksia objektiivisesti arvioidussa toimintakyvyssä ja erilaisissa fysiologisissa riskitekijöissä. Sen sijaan näyttö sairauspoissaolojen määrän vähenemisestä on niukkaa. Uusimmat tutkimukset Aslakkuntoutuksen vaikuttavuudesta Vuoden 2001 jälkeisiä tutkimuksia etsittiin kotimaisista tietokannoista Nelli-tiedonhakuportaalin kautta (sisältää mm. Arto, Elektra, Helicon sekä Linda -tietokannat) hakusanoina ensiksi Aslak-kuntoutus ja toiseksi Aslak ja vaikuttavuus. Ensimmäinen haku tuotti yhteensä 53 viitettä, joista yksi oli mainittu kahdesti. Viitteistä kuusi esitteli kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksia, joista kaksi oli pro gradu -tutkielmia. Näistä vaikuttavuustutkimuksista Helon (2000) ja Nevala-Purasen (1996) tutkimukset olivat mukana jo Härkäpään (2002) yhteenvedossa. Valtaosa viitteistä (27) oli Aslak-kuntoutusta ja kuntoutujien kokemuksia esitteleviä lehtiartikkeleita. Kuusi viitettä esitteli kuntoutuksen kokemuksellista merkitystä (viisi pro gradu -tutkielmaa ja yksi lisensiaatintutkimus). Kuntoutuksen kehittämiskokeiluja raportoitiin viidessä julkaisussa, kuntoutuksen seurantamenetelmiä kolmessa ja kuntoutujien liikunta-aktiivisuutta kahdessa pro gradu -tutkielmassa. Kuntoutuslaitosten toiminta oli julkaisun lähtökohtana kolmessa viitteessä. Toinen haku, Aslak ja vaikuttavuus tuotti viitteisiin lisää yhden pro gradu -tutkielman, joka käsitteli Aslakkuntoutuksen vaikuttavuutta viiden vuoden seurantatutkimuksessa. Koska jätimme pro 46 Kuntoutus

5 gradu -tutkielmat katsauksen ulkopuolelle, kaikkiaan tämän haun kautta löytyi siis vain kaksi vuoden 2001 jälkeen julkaistua vaikuttavuustutkimusta. Terveystieteiden tietokannoista (Medline ja Cinahl) hakusanoilla Aslak-kuntoutus ja Aslak ja vaikuttavuus ei tullut yhtään viitettä. Englanninkielinen haku Vocationally oriented medical rehabilitation tuotti kahdeksan viitettä, joista neljä viittasi kahteen Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuustutkimukseen, joita edellinen haku ei ollut tuottanut. Nämä kaksi tutkimusta otimme mukaan tarkasteluun. Muista neljästä viitteestä yksi oli kongressiesitelmä ammatillisesti suuntautuneen kuntoutuksen käsitteistä, yksi viittasi sydänpotilaiden ammatillista kuntoutusta koskevaan tutkimukseen ja yksi esitteli kuntoutujien työolojen kehittämistarpeen tunnistamiseksi kehitetyn mittarin (viite mainittu kahdesti). Koska rajasimme pro gradu -tutkielmat ja lisensiaatintutkimukset tarkastelun ulkopuolelle, hakumme lopputulos oli se, että vuoden 2001 jälkeen on julkaistu neljä Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta tarkastellutta tutkimusta (Arokoski ym. 2002, Holopainen ym. 2004, Kurki 2004, Turja ym. 2005). Näistä neljästä tutkimuksesta kaksi (Holopainen ym. 1998, Kurki 1999) oli mukana jo Härkäpään (2002) katsauksessa, mutta silloin niiden pitkittäisseurantoja ei ollut toteutettu. Lisäksi otimme mukaan tarkasteluun neljä julkaisua, jotka eivät näkyneet tietokantahauissa: Turjan ym. (2007) raportin Aslak-kuntoutuksen vaikutuksesta henkiseen hyvinvointiin sekä koettuun terveyteen ja työkykyyn, Turjan (2009) tutkimuksen loppuraportin, rekisteritietoihin perustuvan selvityksen Kelan kuntoutusta saaneiden työtilanteesta ja terveysturvaetuuksista (Lind ym. 2007) ja Aslak-kuntoutuksen työkykyvaikutuksia selvittäneen rekisteriseurannan (Suoyrjö ym. 2008). Tarkasteltavat tutkimukset ja seurannat on esitelty taulukossa 1, josta ilmenevät tutkimusten perustiedot ja päätulokset. Kaikkien vuonna 2002 Kelan kuntoutuksen päättäneiden kuntoutujien työtilannetta ja terveysturvaetuuksien käyttöä on seurattu vuosilta (Lind ym. 2007). Aslakkuntoutus kuuluu muun ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen ryhmään. Tässä ryhmässä kuntoutujista aktiivina työelämässä (työssä, työtön, perheenäiti, -isä, opiskelija) oli kuntoutuksen päättyessä 68 % ja kaksi vuotta myöhemmin vielä 62 %. Vuoden 2004 lopussa työelämässä aktiiveilla oli vähemmän sairauspäivärahakausia kuin vuonna Etenkin lyhyet, alle 60 päivän sairauspäivärahakaudet vähenivät kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Näin ollen ennen kuntoutusta tapahtunut sairauspoissaolopäivien määrän kasvu taittui ja kääntyi laskuun (Lind ym. 2007). Toisessa rekisteriseurannassa (Suoyrjö ym. 2008) on verrattu vuosien 1994 ja 2002 välisenä aikana Aslak-kuntoutukseen osallistuneiden (n = 2236) sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyys- eläkeratkaisuja kaltaistetun verrokkiryhmän vastaaviin lukuihin. Ennen kuntoutusta Aslak-kuntoutukseen osallistuneilla oli 17 % enemmän sairauspoissaolopäiviä ja 23 % enemmän pitkiä (> 21 päivää) sairauspoissaolojaksoja kuin verrokkiryhmään kuuluvilla. Kuntoutusvuonna ja kolmena kuntoutuksen jälkeisenä vuotena kuntoutujien sairauspoissaolot olivat laskeneet Kuntoutus

6 Taulukko 1. Vuoden 2001 jälkeen tehdyt Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuustutkimukset ja rekisteriseurannat. Tekijät Tutkimuksen tavoite Tutkittavat, interventio ja asetelma 1. Arokoski ym Arvioida Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta terveyspalvelujen käyttöön, sairauspoissaoloihin, liikuntatottumuksiin, tules-oireisiin ja fyysiseen suorituskykyyn. Tutkittavat: 265 kuntoutujaa neljästä ammattiryhmästä (89 metsuria, 61 kampaajaa, 64 poliisia ja 51 naispuolista maanviljelijää), kaikilla selän tai niskan alueen oireita. Interventio: Aslak-kuntoutus vrk yhden vuoden ( ) aikana. Asetelma: Kysely ennen (1 kk) jokaista kuntoutusjaksoa ja mittaus jokaisella kuntoutus- jaksolla. Ei vertailuryhmää. 2. Holopainen ym Kurki 2004 Tutkia Aslak-kuntoutuksen vaikutusta fyysiseen toimintakykyyn, tules-oireisiin ja työkykyyn. Arvioida kuntoutuksen vaikutusta työ- ja toimintakykyyn, itsetuntoon ja pystyvyysarvioihin ja terveyteen liittyvien palvelujen käyttöön. Tutkittavat: n = 20 kuntoutujaa Suomen Ilmavoimien kunnossapitohenkilöstöstä. Interventio: Aslak-kuntoutus vrk vuosina Asetelma: Fyysiset mittaukset ja kyselyt jokaisella kuntoutusjaksolla ja 5 vuoden seurannassa. Ei vertailuryhmää. Tutkittavat: Selkä- (n = 65), niska- (n = 66) ja Aslak- (n = 67) kurssien kuntoutujat ( ). Interventio: Selkä- ja niskakuntoutus vrk 8 kuukauden aikana; Aslak vrk vuoden aikana. sekä työpaikan koettuihin fyysisiin ja psykososiaalisiin työolosuhteisiin. Asetelma: Mittaus jokaisella kuntoutusjaksolla ja seuranta 3 vuotta kuntoutuksen päättymisestä. Ei vertailuryhmää. 4. Lind ym Selvittää vuonna 2002 kuntoutuspalvelun päättäneiden työtilanne ja terveysturvaetuuksien saanti vuosina Tutkittavat: n = kuntoutujaa, jotka olivat päättäneet jonkin Kelan rahoittaman kuntoutuksen vuonna Asetelma: Rekisteriseuranta vuosilta Ei vertailuryhmää. 5. Suoyrjö ym Arvioida Aslak-kuntoutuksen vaikutuksia työkykyynrekisteritietojen valossa. Tutkittavat: n = 2236 vuosina Aslakkuntoutukseen osallistunutta Kunta10 -tutkimuksen kuntien työntekijää. Asetelma: Rekisteriseurannan avulla 8 vuoden sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläketiedot sekä kuntoutukseen osallistuneilta että kontrolliryhmältä. Sukupuolen, iän ja ammattiaseman mukaan kaltaistettu vertailuryhmä samankokoisista kunnista (n = 8944). 6. Turja 2009 Selvittää Aslak-kuntoutuksen pitkäaikaista vaikutusta henkiseen hyvinvointiin, koettuun terveyteen ja työkykyyn Tutkittavat: n = 79 vuosina Aslakkuntoutukseen osallistunutta kuntoutujaa (mahdollisuus kuntoutukseen osana pientyöpaikkojen kehittämishanketta) Interventio: Aslak-kuntoutus yhteensä vrk 2 4 jaksossa. Asetelma: Alkukysely ennen kuntoutusta 1996 tai 1998, loppukysely Kaltaistettu vertailuryhmä (n = 141) samoilta työpaikoilta 48 Kuntoutus

7 Mittaukset ja niiden kohteet Kuntoutusjaksoilla mitattiin lihasvoima, kestävyys, liikkuvuus, tasapaino ja paino. Kyselyssä ennen kuntoutusjaksoja: arvio niskan ja selän kivuista, työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta, lääkäri- ja fysioterapiakäyntien määrä, sairauspoissaolot ja liikunnan harrastamisen määrä. Kuntoutusjaksoilla ja 5 vuotta kuntoutuksen jälkeen mitattiin lihasvoima, kestävyys, liikkuvuus, tasapaino ja paino. Kyselyllä arvio niskan ja selän kivuista, työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta, sairauspoissaolot, liikunnan harrastamisen ja työssä pidettyjen taukojen määrä, lääkäri- ja fysioterapiakäynnit. Kuntoutusjaksoilla mitattiin itsetunto, liikunta-, lenkkeily- ja harjoituspystyvyys, toimintakyky (elämäntyytyväisyys, terveydentila, kipujen määrä ja haitta, työkyky; staattinen selkätesti, kävelytesti, painoindeksi, fyysinen kunto), liikunta- ja terveyspalveluiden käyttö ja liikunnan harrastaminen. Seurantakyselyssä (3 vuoden päästä) samat arviot (ilman staattista selkätestiä, kävelytestiä ja fyysisen kunnon testejä). Kelan rekisteristä tiedot kuntoutujien työtilanteesta, sairauspäivärahoista, työkyvyttömyyseläkkeistä, kuntoutuksen perusteista ja kustannuksista. Työnantajilta sairauspoissaolotiedot, Kelalta lääkehoidon erityiskorvaukset ja lääkekulut, syöpärekisteritiedot ja Kelan ja EKT:n yhteisrekisteristä työkyvyttömyyseläketiedot. Alku- ja loppukyselyssä arvioitiin 1. työkyky, koettu terveys ja henkinen hyvinvointi (stressi, vireys, kyky nauttia ja optimistisuus); 2. työn fyysiset kuormitustekijät, työtilan toimivuus ja järjestys, työasennot, työjärjestelyt, työmenetelmät ja työtapaturmatekijät; 3. psykososiaaliset työolosuhteet (vaikutusmahdollisuudet, työyhteisön innovatiivisuus ja ilmapiiri, tyytyväisyys esimiestyöhön). Päätulokset Lihasvoima vahvistui ja niska-hartiaseudun oireet vähenivät kaikilla, alaselän kivut ja oireet vähenivät metsureilla ja kampaajilla. Kestävyyskunto parani muilla paitsi maanviljelijöillä. Työn fyysinen kuormittavuus väheni muilla paitsi poliiseilla. Maanviljelijät ja kampaajat aktivoituivat liikunnan harrastamisessa. Tules-vaivoihin liittyvät lääkärikäynnit vähenivät koko ryhmässä ja erityisesti metsureilla ja kampaajilla. Fysioterapian käyttö ja sairauslomien määrä oli koko ryhmässä ennallaan; metsureilla sairauspäivien lukumäärä väheni ja poliiseilla nousi. Viiden vuoden seuranta-aikana alaselkäkipujen vaikeus ja sairauspoissaolopäivien määrä vähenivät merkitsevästi ja taukovoimistelu lisääntyi. Fysioterapian käyttö, työn kuormittavuus, fyysinen harjoittelu tai hapen kulutus eivät eronneet lähtötilanteesta seuranta-aikana. Kuntoutujien toimintakyky parani kuntoutuksen aikana, mutta seurannassa toimintakykyarviot olivat palautuneet lähtötasolle. Itsetuntoarviot olivat vahvistuneella tasolla vielä 3 vuoden seurannassa. Liikunnan aktiivisuus ja rasittavuus lisääntyivät kuntoutuksessa ja rasittavuus oli saavutetulla tasolla vielä seurannan aikana. Liikuntapalvelujen käyttö lisääntyi, mutta tasaantui 3 vuoden aikana. Puolet kuntoutujista jatkoi liikuntaa ja toteutti saamiaan ohjeita työssään 3 vuotta kuntoutuksen jälkeen. Puolet selkä- ja niskakurssilaisista oli edelleen työelämässä ja Aslakkurssilaisista 4/5. Sairauspäivärahaa saaneiden vuosittainen määrä ei juuri muuttunut tarkasteluaikana. Työmarkkinoilla aktiivisilla lyhyet, alle 60 päivän sairauspäivärahakaudet vähenivät kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Työmarkkinoilla ei-aktiivien pitkät, yli 60 päivän sairauspäiväraha-kaudet vähenivät selvästi myös eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Ennen kuntoutusta kuntoutujilla oli 17 % enemmän sairauspoissaolo- päiviä ja 23% enemmän pitkiä (>21 päivää) sairauspoissaolojaksoja kuin verrokkiryhmällä. Kuntoutusvuonna ja kolmena kuntoutuksen jälkeisenä vuonna kuntoutujien sairauspoissaolot laskivat samalle tasolla kuin verrokeilla. Neljäntenä ja viidentenä vuonna sairauspoissaolojen ero oli taas sama kuin ennen kuntoutusta. Kuntoutukseen osallistuneilla työkyvyttömyyseläkkeiden kertyminen oli 3,5 vuotta kuntoutuksen jälkeen hitaampaa. 7 vuoden kuluttua työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli jälleen samalla tasolla molemmissa ryhmissä. Kuntoutuksella ei ollut pitkäaikaista vaikutusta kuntoutujien henkiseen hyvinvointiin, terveyteen tai työkykyyn eikä myöskään työpaikan fyysisiin tai psykososiaalisiin työolosuhteisiin. Henkinen hyvinvointi, koettu terveys ja työkyky heikkenivät 4-6 vuoden kuluessa sekä Aslak-kuntoutujilla että verrokeilla; terveys ja työkyky heikkeni kuntoutujilla vielä enemmän kuin verrokeilla. Työn fyysiset kuormitustekijät lisääntyivät sekä kuntoutus- että vertailuryhmässä. Omaa työtä koskevat vaikuttamismahdollisuudet lisääntyivät, mutta työpaikan ilmapiiri ja yhteistyö heikkenivät molemmissa ryhmissä. Kuntoutus

8 samalle tasolle kuin verrokeilla. Kuitenkin neljäntenä ja viidentenä vuonna ryhmien välillä ollut ero sairauspoissaolojen määrässä oli palannut ennen kuntoutusta olleelle tasolle. Työkyvyttömyyseläkkeitä kuntoutukseen osallistuneille kertyi hitaammin kuin verrokkiryhmälle 3,5 vuoden ajan, mutta sen jälkeen ero pieneni ja seitsemän vuotta kuntoutuksen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeiden kertymä oli molemmissa ryhmissä samalla tasolla. Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta tarkastelleista viidestä tutkimuksesta kolmea voidaan luonnehtia Härkäpään (2002) käyttämän jaottelun perusteella ennen-jälkeen -vertailuiksi. Kahdessa ennen-jälkeen -vertailussa oli kuitenkin pitkä seuranta, toisessa kolme (Kurki 2004) ja toisessa viisi vuotta (Holopainen ym. 2004). Lisäksi Kurjen (2004) tutkimuksessa tarkastellaan useampaa kuntoutujaryhmää. Myös Arokosken ym. (2002) tutkimuksessa tehdään vertailuja eri ammateissa toimivien kuntoutujaryhmien kesken. Kuitenkin tiukasti arvioiden vain Turjan (2009) tutkimus perustuu kokeelliseen asetelmaan, eli tutkimuksissa on kaltaistettu vertailuryhmä. Arokosken ym. (2002) tutkimuksessa arvioidaan Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta tuki- ja liikuntaelinoireisiin, fyysiseen suorituskykyyn, vapaa-ajan liikuntatottumuksiin, terveyspalvelujen käyttöön ja sairauspoissaoloihin neljän erilaisen ammattiryhmän vertailututkimuksessa (n = 265). Kaikilla kuntoutujaryhmillä selän ja vatsan lihasvoima vahvistui ja niska-hartiaseudun oireet vähenivät. Alaselän kivut ja oireet ja näihin liittyvät lääkärikäynnit vähenivät metsureilla ja kampaajilla. Lääkärikäynnit vähenivät muissakin ammattiryhmissä. Tutkijat arvelivat oireiden vähenemisen liittyneen parempien työtekniikoiden omaksumiseen, itsestä huolehtimisen taitojen parantumiseen, työn tauottamiseen ja lisääntyneeseen vapaa-ajan liikuntaan. Lisäksi fyysinen suorituskyky parani muilla paitsi maanviljelijöillä. Kokemus työn fyysisestä kuormittavuudesta väheni muilla paitsi poliiseilla, joilla puolestaan koettu työn henkinen kuormittavuus laski hieman. Kuntoutujaryhmässä oli keskimääräistä aktiivisempia liikunnan harrastajia jo kuntoutuksen alussa; kuntoutuksen kuluessa maanviljelijät ja kampaajat aktivoituivat liikunnan harrastamisessa. Fysioterapian käyttö ja sairauslomien määrä pysyi koko ryhmässä ennallaan, kuitenkin metsureilla sairauspäivien lukumäärä väheni ja poliiseilla nousi (Arokoski ym. 2002). Holopainen ym. (2004) tutkivat lentokonemekaanikkojen Aslak-kuntoutuksen vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn, tuki- ja liikuntaelinoireisiin ja työkykyyn (n = 20) viiden vuoden seurantatutkimuksessa. Puolen vuoden seurannassa kuntoutujien lihasvoima ja -notkeus olivat lisääntyneet, kokemus työn kuormittavuudesta oli laskenut ja niskaoireiden määrä vähentynyt. Vielä viiden vuoden seurannassa todettiin selkäkipujen vaikeusasteen lieventyneen ja sairauspoissaolopäivien määrän vähentyneen merkitsevästi alkutilanteeseen verrattuna. Tutkijat arvioivat, että sairauspoissaolopäivien vähenemiseen vaikuttivat parantuneet itsehoitokeinot, lisääntynyt taukojen pitäminen työssä ja aktiivisempi vapaa-ajan liikunta. Kuitenkaan viiden vuoden seurannassa fysioterapian käyttö, kokemus työn kuormittavuudesta, niskaoireiden määrä, fyysisen 50 Kuntoutus

9 harjoittelun määrä tai hapen kulutus eivät eronneet lähtötilanteesta. Kurki (2004) arvioi kuntoutuksen vaikutusta työ- ja toimintakykyyn, itsetuntoon ja pystyvyysarvioihin ja terveyteen liittyvien palvelujen käyttöön vertailemalla Aslak-, niska- ja selkäkuntoutukseen tulevia ryhmiä keskenään (n = 198). Kuntoutuksen alkaessa Aslak-kurssilaisten (n = 67) fyysinen kunto ja terveydentila olivat paremmat kuin selkä- ja niskakurssilaisilla. Kuntoutuksen päättyessä kaikkien kuntoutujaryhmien toimintakyky ja kuntomittausten tulokset olivat alkutilannetta paremmat ja kipujen määrä ja haitat vähenneet. Myös fyysinen kunto ja terveys arvioitiin alkutilannetta paremmiksi. Liikunnan aktiivisuus ja rasittavuus olivat lisääntyneet, itsetunto vahvistunut ja liikunta- ja lenkkeilypystyvyysarviot sekä harjoituspystyvyysarviot olivat parantuneet kuntoutuksen kuluessa. Kolmivuotisseurannassa selkäkurssilaisista oli siirtynyt ennenaikaiselle eläkkeelle 23 %, niskakurssilaisista 16 % ja Aslak-kurssilaisista vain 3 %. Kuntoutujien oma toimintakykyarvio oli palautunut alkutilanteen tasolle. Fyysisen kunnon säilymisestä ei ole tietoa, sillä kuntomittauksia ei tehty seurannan yhteydessä. Vahvistunut itsetunto ja liikunnan rasittavuustaso säilyivät kolmen vuoden seurannassa, vaikka liikunnan pystyvyysarviot olivat pääosin palanneet alkuarvojen tasolle. Turja (2009) selvitti kontrolloidussa pitkittäistutkimuksessa Aslak-kuntoutuksen vaikutusta 1) henkiseen hyvinvointiin sekä koettuun terveyteen ja työkykyyn ja 2) työpaikan koettuihin fyysisiin ja psykososiaalisiin työolosuhteisiin 74 pienyrityksessä, joista kuntoutukseen osallistui yhteensä 122 kuntoutujaa ja heistä 79 osallistui tutkimukseen. Vertailuryhmänä (n = 141) toimi samojen työpaikkojen henkilöstöä, joka ei osallistunut kuntoutukseen ja joka oli kaltaistettu (ikä, sukupuoli, yrityksen toimiala, koettu kuntoutustarve ja työkyky) kuntoutujiin nähden. Tulosten mukaan kuntoutuksella ei ollut pitkäaikaisia vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin tai terveyteen ja toimintakykyyn eikä fyysisiin tai psykososiaalisiin työolosuhteisiin. Ensinnäkin, henkinen hyvinvointi, koettu terveys ja työkyky heikkenivät sekä kuntoutujilla että vertailuryhmässä 4 6 vuoden seuranta-aikana. Kuntoutujat arvioivat terveytensä ja työkykynsä vertailuryhmää heikommaksi sekä alku- että loppumittauksessa. Toiseksi, molemmat ryhmät arvioivat, että työn fyysiset kuormitustekijät olivat lisääntyneet seuranta-aikana. Kuntoutujat arvioivat työn fyysiset kuormitustekijät verrokkeja suuremmiksi sekä alku- että loppumittauksessa. Molempien ryhmien arviot muista työpaikan fyysisistä työolosuhteista pysyivät lähes ennallaan kyselyajankohtien välillä. Kolmanneksi, sekä tutkimus- että vertailuryhmässä koettiin, että omaa työtä koskevat vaikutusmahdollisuudet olivat lisääntyneet, mutta työpaikan ilmapiiri ja yhteistyö olivat heikentyneet (Turja 2009). Tilanteissa, joissa henkinen hyvinvointi oli seuranta-aikana vahvistunut, myös esimiestyön, vaikutusmahdollisuuksien, työpaikan ilmapiirin ja yhteistyön alueella oli tapahtunut myönteistä kehitystä. Terveyden ja työkyvyn vahvistuminen tai säilyminen ennallaan oli yhteydessä työpaikalla tehtyihin, tapaturmatekijöitä vähentäneisiin parannuksiin. Koska tutkimuksessa ei tehty mittauksia kuntoutuksen lopussa eikä pitkän Kuntoutus

10 seuranta-ajan kuluessa, emme tiedä, tuottiko kuntoutus lyhytaikaisia vaikutuksia. Vuoden 2001 jälkeen tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan ensinnäkin todeta, että koko Kelan ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen ryhmässä ennen kuntoutusta havaittava sairauspoissaolopäivien määrän kasvu kääntyi kuntoutuksen aikana laskuun (Lind ym. 2007). Aslak-kuntoutukseen osallistuneiden sairauspoissaolojen määrä laski kuntoutusvuonna ja kolmena seuraavana vuonna (Suoyrjö ym. 2008). Tähän suuntaan viittaa myös Holopaisen ym. (2004) tutkimus, jossa vielä viiden vuoden seurannassa todettiin sairauspoissaolopäivien määrän vähentyneen merkitsevästi alkutilanteeseen verrattuna. Toiseksi työkyvyttömyyseläkkeiden kertyminen näytti hidastuvan kuntoutukseen osallistuneilla 3,5 vuoden ajan kuntoutuksen jälkeen (Suoyrjö ym. 2008). Kolmanneksi kuntoutuksen päättyessä voidaan todeta monenlaisia myönteisiä muutoksia kuntoutujien suoritus- ja toimintakyvyssä, mutta ne eivät yleensä näytä säilyvän pitemmällä (3 5 vuoden) aikavälillä (Arokoski ym. 2002, Holopainen ym. 2002, Kurki 2004). Neljänneksi kuntoutuksella ei pystytty vaikuttamaan fyysisiin työolosuhteisiin; päinvastoin työn fyysiset kuormitustekijät lisääntyivät kolmen vuoden seurantaaikana (Turja 2009). Päätelmät Työ- ja toimintakyky ja koettu hyvinvointi näyttävät paranevan ainakin lyhytaikaisesti Tehtyjen tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kuntoutuksen päättyessä voidaan todeta monenlaisia myönteisiä muutoksia kuntoutujien työ- ja toimintakyvyssä sekä koetussa hyvinvoinnissa. Myös terveydentilassa, fyysisessä suorituskyvyssä, liikunnan määrässä ja työasennoissa havaitaan myönteisiä muutoksia. Harvat muutokset kuitenkin näyttävät säilyvän pitemmällä (3 5 vuoden) aikavälillä. Kurki (2004) havaitsi kolmen vuoden seurannassa, että myönteisistä muutoksista itsetuntoarviot ja liikunnan rasittavuustaso olivat vielä alkutilannetta paremmalla tasolla. Suoyrjön ym. (2008) mukaan kuntoutuksen vaikutus sairauspoissaolojen määrän vähenemiseen kesti kolme vuotta. Tosin Holopaisen ym. (2002) tutkimuksessa sairauspoissaolojen määrä oli vähentynyt merkitsevästi alkutilanteeseen verrattuna vielä viiden vuoden seurannassakin (ks. myös Lind ym. 2007). Jonkin verran on selvitetty Aslak-kuntoutuksen yhteyttä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen. Kurjen (2004) tutkimuksessa vertailtiin ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyneiden määriä muihin kuntoutujaryhmiin. Aslak-kuntoutujien tilanne näytti hyvältä, sillä kolmen vuoden seurannassa vain 3 % oli siirtynyt ennenaikaiselle eläkkeelle. Suoyrjön ym. (2008) mukaan Aslak-kuntoutujilla työkyvyttömyyseläkkeiden kertymä oli 3,5 vuotta kuntoutuksen jälkeen hitaampaa kuin ei-kuntoutujilla, palautuen sen jälkeen 52 Kuntoutus

11 samalle tasolle. Sen sijaan Aslak-kuntoutuksella ei ollut vaikutusta fyysisiin tai psykososiaalisiin työolosuhteisiin kolmen vuoden seurannassa; päinvastoin työn fyysiset kuormitustekijät lisääntyivät ja työpaikan ilmapiiri ja yhteistyö heikkenivät kaikilla kolmen vuoden seuranta-aikana (Turja 2009). Kaikkiaan edellä raportoidut Aslak-kuntoutuksen myönteiset muutokset voidaan kyseenalaistaa niiden tutkimusten osalta, joista puuttui vertailuryhmä. Esimerkiksi vaikka Holopaisen ym. (2004) tutkimuksessa viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen edelleen näkyvät tulokset selkäoireiden lievenemisessä ja sairauspoissaolojen vähentymisessä viittaavat kuntoutuksen vaikuttavuuteen, voidaan silti spekuloida kysymyksellä, olisivatko muutokset olleet mahdollisia ilman kuntoutustakin. Samoin vasta vertailuryhmän mukanaolo Kurjen (2004) tutkimuksessa olisi tehnyt mahdolliseksi tulkita, onko kuntoutujien toimintakyvyn arvioiminen kolmen vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä yhtä hyväksi kuin kuntoutuksen alkaessa hyvä vai huono tulos. Työolojen tutkimisen vähäisyyttä selittänee se, että katsauksessa tarkasteltujen tutkimusten aineistot on Turjan (2009) tutkimusta lukuun ottamatta kerätty ennen vuotta 1997, eli aikana, jolloin Aslak-kuntoutus oli tavoitteiltaan yksilöpainotteisempaa. Nykyisten Kelan standardien (1997, 2004, 2007) mukaan Aslak-kuntoutuksen tavoitteeksi asetetaan myös yksilön ja organisaation vuorovaikutusta koskevia tavoitteita, kuten tarvittavien muutosten käynnistäminen työoloissa ja työyhteisön hyvinvointiin vaikuttaminen (ks. myös STM:n Kuntoutusselonteko 2002). Työolot saavat enemmän huomiota niin ryhmäkeskusteluissa kuin yhteistoimintapäivän muodossa, johon osallistuvat kuntoutujat, kurssin työntekijät ja työpaikan edustajat. Kaikkiaan voidaan todeta, ettei tällaisen nykymuotoisen Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta ole juurikaan tietoa, koska julkaistut tutkimukset koskevat pääasiassa sitä edeltävää aikaa. Aslak-kuntoutus ja jatkotutkimustarpeet Kuten edellä todettiin, nykymuotoisen Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuustutkimukselle on selvä tilaus. Voidaan olettaa, että nykyinen työyhteisömuotoinen Aslak-kuntoutus olisi itse asiassa tehokkaampaa kuin yksilötavoitteisesti suuntautunut Aslak-kuntoutus. Tähän viittaavat ne työuupumuksen hoitoa koskevat tutkimustulokset, joiden mukaan työyhteisökytkennän sisältävä Virveli (Vireyttä ja elinvoimaa työelämään) -kuntoutus osoittautui perinteistä yksilösuuntautunutta kuntoutusta tehokkaammaksi (Hätinen ym. 2007ab; Hätinen 2008). Työyhteisömuotoiseen kuntoutusprosessiin sisältyi kummallakin kuntoutusjaksolla yhteistyöpäivä, johon kutsuttiin mukaan kuntoutujien työnantajan ja työterveyshuollon edustajia. Tämä tulos on myös niiden havaintojen mukainen, joissa on todettu useammanlaisia (sekä yksilöön että työhön kohdistuvia) toimenpiteitä sisältävien interventiohankkeiden tehokkuus muihin nähden (esim. Giga ym. 2003, Hätinen ja Kinnunen 2002, van der Klink ym. 2001). Vaikka tietäisimmekin, että jokin kuntoutusmuoto on vaikuttavaa, emme voi sen perusteella vielä sanoa, mikä kuntoutuksessa toteutetuista monista sisällöistä ja Kuntoutus

12 menetelmistä tuotti mahdolliset muutokset. Jatkossa tarvittaisiinkin tutkimusta, jossa paneuduttaisiin kuntoutusprosessiin liittyviin vaikutusmekanismeihin. Harvat olemassa olevat tutkimukset viittaavat siihen, että esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työssä toimii muutosta välittävänä mekanismina (Bond ja Bunce 2001, Hätinen ym. 2007ab). Esimerkiksi Hätisen ym. (2007ab) tutkimuksesta ilmeni, että mikäli kuntoutujan vaikutusmahdollisuudet työssä kohentuivat kuntoutuksen aikana, myös hänen työuupumusoireensa erityisesti uupumusasteinen väsymys ja kyynistyneisyys vähenivät. Myös motivaation tutkiminen kuntoutuskontekstissa olisi jatkossa tärkeää. Käytännön kuntoutustyötä tekevät tietävät, että motivaatio vaikuttaa sekä kuntoutuksen tuloksellisuuteen että siihen, miten kuntoutuja sitoutuu oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen loppuelämänsä ajaksi. Motivaation rakentumista tukee myös kuntoutuksen oikea kohdentaminen ja varhainen aloittaminen (esim. Pekkonen ym. 2002). Jos esimerkiksi Aslak-kuntoutukseen valitaan mukaan sellaisia henkilöitä, jotka voisivat paremmin hyötyä toisenlaisesta kuntoutusmuodosta, kuntoutus ei todennäköisesti tuota toivottuja tuloksia. Vaikka käytännössä motivaatiotekijöiden roolia korostetaan kuntoutusprosessin onnistumisessa, ei siitä ole toistaiseksi tieteellistä näyttöä. Kaikkiaan tähänastiset tutkimukset viittaavat siihen, että Aslak-kuntoutuksen vaikutukset ovat jääneet melko lyhytaikaisiksi. Tämä voidaan tulkita merkiksi kuntoutujan riittämättömästä sitoutumisesta kuntoutuksessa asettamiinsa tavoitteisiin. Tutkimusten mukaan kuntoutusprosessissa käynnistyy niin psyykkisen, fyysisen kuin sosiaalisenkin toimintakyvyn alueilla myönteisiä muutoksia, mutta kysymykseksi nousee näiden muutosten ylläpitäminen pidemmällä aikavälillä. Turjan (2009) mukaan kuntoutusprosessin jatkuminen työpaikalla jäi usein puutteelliseksi ja vastuu tehtävistä muutoksista jäi yksin kuntoutujalle. Tämä haastaa niin terveydenhuollon kuin työyhteisönkin mukaan luomaan jatkuvuutta kuntoutusprosessiin varsinaisen intervention päättymisen jälkeen. Kuntoutusprosessissa on tarpeen kehittää toimintatapoja, jotka vahvistavat sekä yksilön että työpaikan sitoutumista tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Myös kuntoutustavoitteiden laajentuminen työyhteisön suuntaan merkitsee sitä, että kuntoutuksen jälkeen työpaikoilla tarvitaan tukea uudenlaisten toimintatapojen vakiinnuttamiseksi osaksi arkikäytäntöjä. Tässä puolestaan tarvitaan entistä parempaa yhteistyötä kuntoutuksen, työterveyshuollon ja työpaikan välillä. PsL Maija Tirkkonen työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston psykologian laitoksessa. Dosentti, PsT Ulla Kinnunen työskentelee professorina Tampereen yliopiston psykologian laitoksessa. PsT Merja Kurki työskentelee tutkimus- ja kehittämispäällikkönä Miina Sillanpään Säätiössä. 54 Kuntoutus

13 Kirjallisuus Arokoski J, Juntunen M., Luikku J. (2002) Use of health-care services, work absenteeism, leisure-time physical activity, musculoskeletal symptoms and physical performance after vocationally oriented medical rehabilitation - description of the courses and a one-anda-half-year follow-up study with farmers, loggers, police officers and hairdressers. Int J Rehabil Res, 25, Bond F, Bunce D. (2001) Job control mediates change in a work reorganization intervention for stress reduction. Journal of Occupational Health Psychology 6, 4, Giga S, Noblet A, Faragher B, Cooper C L. (2003) The UK perspective: A review of research on organizational stress management interventions. Australian Psychologist 38, 2, Helo T. (2000) Kelan Aslak-toiminnan kustannusten ja vaikutusten arviointi. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 55. Turku. Hinkka K, Takala I, Saarni H. (2000) Merenkulkualan Aslak-kurssien vaikuttavuus laboratorio- ja suorituskykymittareilla arvioituna. Suomen Lääkärilehti 55, 3, Holopainen K, Kuronen P, Nevala-Puranen N, Koistinen S, Arokoski J. (1998) Aslakkurssien vaikutukset lentokonemekaanikkojen koettuun terveydentilaan ja suorituskykyyn. Puolen vuoden seurantatutkimus Suomen ilmavoimien lentokonemekaanikoilla. Sotilaslääketieteellinen aikakauslehti 73, 4, Holopainen K, Nevala N, Kuronen P, Arokoski J. (2004) Effects of vocationally oriented medical rehabilitation for aircraft maintenance personnel - a preliminary study of long-term effects with 5-year follow-up. Journal of Occupational Rehabilitation 14, 4, Härkäpää K. (2002) Varhaiskuntoutuksen vaikuttavuus. Teoksessa Aalto AM, Hurri H, Järvikoski A, Järvisalo J, Karjalainen V, Paatero H, Pohjolainen T, Rissanen P. (toim.) Kannattaako kuntoutus. Stakes Raportteja 267. Gummerus, Saarijärvi, Hätinen M. (2008) Treating job burnout in employee rehabilitation. Changes in symptoms, antecedents, and consequences. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Hätinen M, Kinnunen U, Pekkonen M, Kalimo R. (2007a) Comparing two burnout interventions: Perceived job control mediates decreases in burnout. Int J Stress Management 14, 3, Hätinen M, Kinnunen U, Pekkonen M, Kalimo R. (2007b) Työuupumuksen hoito kuntoutuksessa: kahden kuntoutusintervention vertailu. Kuntoutus 30, 2, Hätinen M, Kinnunen U. (2005) Työstressi ja työuupumusinterventiot: vaikuttavuustutkimuksen haasteet. Teoksessa Kinnunen U, Feldt T, Mauno S. (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, Hätinen M, Kinnunen U. (2002) Työstressi ja työuupumus interventioiden näkökulmasta: katsaus viimeaikaisiin interventiotutkimuksiin. Työ ja ihminen 16, 1, Kuntoutus

14 Järvikoski A. (2002) Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Teoksessa Aalto AM, Hurri H, Järvikoski A, Järvisalo J, Karjalainen V, Paatero H, Pohjolainen T, Rissanen P. (toim.) Kannattaako kuntoutus. Stakes Raportteja 267. Gummerus, Saarijärvi, Järvikoski A, Härkäpää K. (2001) Kuntoutuksen käsitteet ja kuntoutustarve - kuntoutujan, ammattihenkilön ja yhteiskunnan näkökulmat. Teoksessa Kallanranta T, Rissanen P, Vilkkumaa I. (toim.) Kuntoutus. Duodecim, Helsinki, Järvikoski A, Lind J, Härkäpää K. (2001) Kuntoutuksen tuloksellisuus, vaikuttavuus ja uudistuminen. Teoksessa Kallanranta T, Rissanen P, Vilkkumaa I. (toim.) Kuntoutus. Duodecim, Helsinki, Järvinen P, Järvisalo J, Parvinen A, Pietikäinen I, Puukka P, Varjo J. (1995) Aslak-kuntoutuksen teho sairauslomapäivillä mitattuna. Suomen Lääkärilehti 50, 6, Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Versio 14 / , voimassa Kansaneläkelaitos. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto. Kuntoutusryhmä. Helsinki. Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Versio 10 / Kansaneläkelaitos. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto. Kuntoutusryhmä. Helsinki. Kelan laitosmuotoisen kuntoutusprosessin standardi. Versio 2 / Kansaneläkelaitos. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto. Kuntoutuslinja. Helsinki. Kelan kuntoutustilasto Kansaneläkelaitos. Tilastoryhmä. Helsinki kelasto/kelasto.nsf/alias/kunto_06_pdf/$file/ Kunto_06.pdf?OpenElement Luettu Kuntoutusselonteko Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 6. Edita Prima Oy, Helsinki. Kurki M. (1999) Kuntoutuskurssit pystyvyysodotusten vahvistajana. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja B:15. Vammalan Kirjapaino Oy, Helsinki. Kurki M. (2004) Missä kunnossa kuntoutukseen, entä kuntoutuksen jälkeen? Tules- ja Aslakkurssit pystyvyysarvioiden vahvistajina. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja A:6. Vammalan Kirjapaino Oy, Helsinki. Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 610/1991. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005. Lind J, Aaltonen T, Halonen JP, Klaukka T. (2007) Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet. Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 74. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. Nevala-Puranen N. (1996) Aslak-kurssien vaikutukset maatalousyrittäjien fyysiseen suorituskykyyn ja työtekniikkaan. Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 10. Helsinki. Pekkonen M, Männikkö K, Sörensen L, Alen M. (2002) Kelan järjestämään laitoskuntoutukseen osallistuneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu. Suomen Lääkärilehti 57, 48, Kuntoutus

15 Rissanen P, Aalto A-M (2002). Yhteenveto kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnista. Teoksessa Aalto A-M, Hurri H, Järvikoski A, Järvisalo J, Karjalainen V, Paatero H, Pohjolainen T, Rissanen P. (toim.) Kannattaako kuntoutus? Asiantuntija-katsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. STAKES. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Raportteja 267. Gummerus Kirjapaino OY, Saarijärvi, Suoyrjö H, Oksanen T, Hinkka K, Kivimäki M, Klaukka T, Pentti J, Vahtera J. (2008) The effectiveness of vocationally oriented multidisciplinary intervention on sickness absence and early retirement among employees at risk: an observational study. Occupational and Environmental Medicine, painossa. Turja J (2009) Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kuntoutus osana työpaikan terveyden edistämistä. Acta Universitatis Tamperensis Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere. Turja J, Kaleva S, Nygård CH. (2005) ASLAK kuntoutuksen vaikutus työpaikan koettuihin fyysisiin työolosuhteisiin kolmen vuoden seurantajaksolla. Kuntoutus 4, Turja J, Kaleva S, Nygård CH. (2007) ASLAK kuntoutuksen vaikutus henkiseen hyvinvointiin sekä koettuun terveyteen ja työkykyyn sekä niiden yhteys työolosuhteiden muutoksiin kolmen vuoden seurantajaksolla. Työ ja ihminen 21, 3, van der Klink J, Blonk R, Schene A, van Dijk F. (2001) The benefits of interventions for workrelated stress. American Journal of Public Health 91, Vuorio A. (1998) Kokemuksia Aslak-kursseista Helsingin kaupungin henkilökunnan työterveyshuollossa. Pro gradu - tutkielma, Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitos. Helsinki. Kuntoutus

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS ASLAK-KURSSEILLA

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS ASLAK-KURSSEILLA KATSAUS MAIJA TIRKKONEN EEVA-LEENA RASIMUS SEIJA KERO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS ASLAK-KURSSEILLA Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa seurattiin kuntoutujien hyvinvoinnin kehitystä vuosina 2008 ja

Lisätiedot

ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti

ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti MAIJA TIRKKONEN ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön johtokunnan suostumuksella julkisesti

Lisätiedot

ASLAK-KUNTOUTUS VAHVISTAA TYÖHYVINVOINTIA VALIKOIVASTI

ASLAK-KUNTOUTUS VAHVISTAA TYÖHYVINVOINTIA VALIKOIVASTI LECTIO PRAECURSORIA MAIJA TIRKKONEN ASLAK-KUNTOUTUS VAHVISTAA TYÖHYVINVOINTIA VALIKOIVASTI Johdanto Lauri Viidan romaanissa Moreeni Niemisen perheessä pohdittiin työkyvyn ja pääoman suhdetta. Paavali Niemisen

Lisätiedot

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS TYK-KURSSEILLA

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS TYK-KURSSEILLA KATSAUS MAIJA TIRKKONEN EEVA-LEENA RASIMUS SEIJA KERO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS TYK-KURSSEILLA Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa seurattiin kuntoutujien hyvinvoinnin kehitystä vuosina 2008 ja 2009

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

2010 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 113

2010 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 113 2010 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 113 Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 113 Kelan tutkimusosasto Helsinki 2010 Heikki Suoyrjö Kelan järjestämän kuntoutuksen kohdentuminen ja vaikutukset

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

ASLAK-kuntoutuksen vaikuttavuus systemaattinen kirjallisuuskatsaus

ASLAK-kuntoutuksen vaikuttavuus systemaattinen kirjallisuuskatsaus Katsaus tieteessä Mikhail Saltychev LT, kuntoutusylilääkäri TYKS, kuntoutusyksikkö Katri Laimi LT, ylilääkäri TYKS, fysiatrian yksikkö Jussi Vahtera LT, professori Turun yliopisto, Työterveyslaitos ASLAK-kuntoutuksen

Lisätiedot

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould

05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ. Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould 05/2014 ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA TIIVISTELMÄ Mikko Laaksonen, Jenni Blomgren ja Raija Gould Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden sairauspäiväraha-, kuntoutus- ja työttömyyshistoria Rekisteripohjainen

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Kyselytutkimuksen tuloksia Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA YRITYKSEN MENESTYMINEN VUOSINA

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim

Mitä on näyttö vaikuttavuudesta. Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Mitä on näyttö vaikuttavuudesta Matti Rautalahti Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sidonnaisuudet Päätoimi Suomalaisessa Lääkäriseurassa Duodecimissa Suomen ASH ry hallitus Tieteellinen näyttö Perustana

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus

Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus JOHANNA TURJA Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus Kuntoutus osana työpaikan terveyden edistämistä Esitetään Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan suostumuksella

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus PHP-seminaari 24.11.2014 Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet Työkykyjohtamisella työkyvyttömyyseläkeriskit hallintaan Lähiesimies Työolot Varhainen

Lisätiedot

FIRSTBEATIN 11.5.2010

FIRSTBEATIN 11.5.2010 FIRSTBEATIN VI Stressipäivä Jyväskylässä 11.5.2010 MH-valmennus ja Siuntion Hyvinvointikeskus VIISAAT VALINNAT 2008-2010 Siuntion Hyvinvointikeskuksen kokemukset hyvinvointianalyysin käytöstä työkykyvalmennuksessa

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua Monipuolisia kuntoutus-, hotelli- ja ravintolapalveluja keskellä upeaa järvimaisemaa, parhaalla paikalla Suomen vetovoimaisinta matkailukolmiota

Lisätiedot

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle

TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle LT, työterveyshuollon el Sini Lohi TYÖTERVEYSNEUVOTTELU tiedote työntekijälle Työterveysneuvottelussa sovitaan työntekijän työkykyä tukevista järjestelyistä yhteistyössä työntekijän, työnantajan ja työterveyshuollon

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA

HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA HYVINVOINTIANALYYSI KUNTOUTUKSEN TUKENA - PALAUTTEEN VAIKUTUS ELÄMÄN TAPA- MUUTOSTEN TOTEUTTAMISESSA - KO KEMUKSIA MATKAN VARRELTA Stressi hallintaan työssä ja vapaa-ajalla Jyväskylä 20.5.2008 PEURUNKA

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008

Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Opetus- ja kasvatushenkilöstön työolosuhteiden laadullinen kehittäminen 27.5.2008 Pauli Forma, VTT, dos. Tutkimus- ja kehittämisjohtaja Kuntien eläkevakuutus Esitelmän näkökulmat Työolot, työkyky ja työhyvinvointi

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena

Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Ammatillinen kuntoutus työhön paluun tukena Työhön paluu tutkimuksen ja käytännön haasteena 18.3.2014 Marjukka Aaltonen, kuntoutusjohtaja, Kiipulan kuntoutuskeskus marjukka.aaltonen@kiipula.fi, puh. 050

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa

Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Tiedosta hyvinvointia 1 Kvantitatiivinen arviointi Pohjanmaahankkeessa Kristian Wahlbeck 23.03.2006 Stakes mielenterveysryhmä ja Helsingin yliopisto Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat

Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna. Kelan kuntoutuspsykoterapiat Psykoanalyyttinen psykoterapia julkisella sektorilla tänään ja huomenna Kelan kuntoutuspsykoterapiat EFPP, Helsinki 26.9.2008 Asiantuntijalääkäri Kirsi Vainiemi Vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus,

Lisätiedot

AMMATILLISESTI SYVENNETYN LÄÄKETIETEELLISEN KUNTOUTUKSEN VAIKUTUS HOITAJIEN TERVEYTEEN, TYÖKYKYYN JA FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN

AMMATILLISESTI SYVENNETYN LÄÄKETIETEELLISEN KUNTOUTUKSEN VAIKUTUS HOITAJIEN TERVEYTEEN, TYÖKYKYYN JA FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN AMMATILLISESTI SYVENNETYN LÄÄKETIETEELLISEN KUNTOUTUKSEN VAIKUTUS HOITAJIEN TERVEYTEEN, TYÖKYKYYN JA FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN Kati Huikuri Pro gradu tutkielma Ergonomia Kuopion yliopisto Fysiologian laitos

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku

TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku TK2 arviointi Kuntoutuja- ja henkilöstönäkökulma Tutkimuksen tiedonkeruun kulku Anna-Mari Aalto, Tarja Heponiemi, Vesa Syrjä 27.8.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tutkimuksen hyödyt työnantajien ja kuntoutuksen

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen

Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen Ihmistiede, hoitotiede, lääketiede; rajanvetoa tutkimusasetelmien välillä lääketieteellistä tutkimusta koskeneen lainsäädäntöuudistuksen valossa TENK:n kevätseminaari 17.5.2011 Ylitarkastaja Outi Konttinen

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot