Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus"

Transkriptio

1 KATSAUS Maija Tirkkonen Ulla Kinnunen Merja Kurki Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus Katsaus viimeaikaiseen suomalaiseen tutkimukseen Väestön ikääntyessä työvoiman riittävyyden kannalta on tärkeää pitää väestö työkykyisenä mahdollisimman pitkään. Varhaiskuntoutus voi pysäyttää työkyvyn heikkenemisen ja mahdollistaa työelämässä mukana pysymisen. Yhteiskunnan panostukset kuntoutukseen ovatkin merkittävät. Väestön ikärakenteen ja myös työelämän muutosten vuoksi kuntoutuksen tarve todennäköisesti säilyy tai jopa lisääntyy tulevaisuudessa. Kaikista näistä syistä on tärkeää tutkia kuntoutuksen vaikuttavuutta. Tässä katsauksessa tarkastelemme Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta viimeaikaisten suomalaisten tutkimusten valossa. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (Aslak) on Kansaneläkelaitoksen kehittämä ja kustantama, työssäkäyvään väestönosaan kohdistuva varhaiskuntoutuksen muoto. Sen tavoitteena on pitkään kestävä työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja elämänhallinnan vahvistaminen tilanteissa, joissa työstä johtuva kuormitus on suurta ja työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo selvästi todettavissa (Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi 2007). Kuntoutus toteutetaan 8 10 hengen pienryhmissä 3 4 kuntoutusjaksossa (yhteensä vuorokautta) vuoden aikavälillä. Vuonna 2007 Aslak-kuntoutukseen osallistui henkilöä, mikä oli 22 % Kelan harkinnanvaraista kuntoutusta saaneiden ryhmästä (Kelan kuntoutustilasto 2007). Kaikkiaan tässä katsauksessa etsimme vastauksia kysymykseen, mihin Aslak-kuntoutuksella voidaan vaikuttaa ja kuinka kauan mahdolliset vaikutukset kestävät. Lisäksi pyrimme arvioimaan tehtyjä tutkimuksia; ovatko saadut tulokset luotettavia ja kestävällä pohjalla. Tarkastelu perustuu suomalaista varhaiskuntoutustutkimusta esitteleviin kirjallisuuskatsauksiin, rekisteriseurantoihin ja yksittäisiin tutkimuksiin. Kuntoutus

2 Kuntoutuksen vaikuttavuus - tutkimus ja sen haasteet Kuntoutuksen vaikuttavuudella tarkoitetaan toiminnan tavoitteen mukaisten tulosten saavuttamista (Rissanen ja Aalto 2002). Kuntoutusta voidaan pitää vaikuttavana silloin, kun toiminnan perimmäisessä tavoitteessa tapahtuu muutos, joka on luettavissa kuntoutuksen ansioksi (Järvikoski ym. 2001). Yhteisötasolla onnistunut kuntoutus voi vaikuttaa suoraan käytettävissä olevan työpanoksen määrään myöhentämällä eläkkeelle siirtymistä ja vähentämällä töistä poissaoloja. Yksilötasolla kuntoutuksen vaikuttavuus voi näkyä kuntoutujan toiminta- tai työkyvyn, arkielämän hallinnan ja selviytymisen tai hyvinvoinnin vahvistumisena (Rissanen ja Aalto 2002). Taloudelliset suhdanteet ja työelämän olosuhteet vaikuttavat kuntoutukseen hakeutumiseen ja mahdollisuuksiin pysyä työelämässä tai hakeutua eläkkeelle. Muutokset eläkejärjestelmissä ja sosiaalivakuutuksessa heijastuvat myös kuntoutukselle asetettaviin tavoitteisiin ja siten kuntoutuksen vaikuttavuuteen. Yleensä vaikuttavuudesta puhuttaessa tarkoitetaan ns. näyttöön perustuvaa vaikuttavuutta. Tämä perustuu viime kädessä tutkimukseen, jossa on kokeellinen satunnaistettu asetelma (esimerkiksi arvotaan koe- ja vertailuryhmän jäsenet). Toisin sanoen, jotta tapahtuneet muutokset voidaan tulkita johtuviksi tutkittavasta kuntoutuksesta (koeryhmä) eikä jostain muusta syystä tapahtuviksi, tulisi kuntoutukseen osallistuvan ryhmän rinnalla tarkastella vastaavassa kuntoutuksen tarpeessa olevaa ryhmää, joka ei saa kuntoutusta (vertailuryhmä). Kun ryhmät ovat lähtötilanteessa vertailukelpoisia (satunnaistettuja), ryhmien väliset erot kuntoutuksen jälkeen voidaan tulkita kuntoutuksesta johtuviksi. Kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksen tekemistä vaikeuttavat sekä eettiset että käytännölliset seikat (ks. esim. Hätinen ja Kinnunen 2005, Järvikoski ja Härkäpää 2001). Ensinnäkin kuntoutus on suureksi osaksi lakisääteistä (L 610/1991 ja L 566/2005), jolloin kuntoutusjärjestelmällä on velvoite järjestää kuntoutusta silloin, kun tarpeen kriteerit täyttyvät. Näin lakisääteiseen palveluun oikeutettuja ihmisiä ei voida arpoa ilman palvelua jäävään vertailuryhmään. Jos vertailuryhmää ei ole tai se muodostetaan muuten kuin satunnaistamalla, ei voida olla varmoja siitä, että havaitut muutokset johtuvat juuri kuntoutuksesta. Toiseksi kuntoutusprosessi on usein vähintään vuoden mittainen, jona aikana kuntoutujien elämään pääsevät vaikuttamaan monenlaiset muutkin seikat kuin kuntoutus, mikä vaikeuttaa johtopäätösten tekoa. Käytännössä vaikuttavuustutkimus perustuukin pääosin kvasikokeellisiin asetelmiin, joissa eri ryhmiin osallistuvia ei ole voitu satunnaistaa arpomalla. Tällaisissa tutkimuksissa, joissa siis käytetään erilaisia eisatunnaistettuja vertailuryhmiä, vertaillaan esimerkiksi kahta erilaista kuntoutusmuotoa keskenään tai uutta kuntoutusmuotoa hyvään normaalikäytäntöön (Järvikoski 2002, Rissanen ja Aalto 2002). Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta voidaan saada tietoa tutkimalla, mitä sellaista tapahtui kuntoutujien työ- ja toimintakyvyn tai elämänhallinnan parantumisesssa, jota voidaan pitää kuntoutusprosessin tuottamana (Järvikoski ym. 2001). Kuntoutuksen arvioinnissa voidaan käyttää myös kvalitatiivista 44 Kuntoutus

3 lähestymistapaa, jolloin kerätään laadullista tietoa prosesseista, koetuista hyödyistä ja niiden merkityksestä yksilön elämäntilanteessa (Järvikoski ja Härkäpää 2001). Tässä katsauksessa rajaudutaan tarkastelemaan ainoastaan kvantitatiivisia tutkimuksia, joissa on pyritty Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuuden arviointiin. Tarkastelu etenee siten, että ensin tarkastellaan vuoteen 2001 asti tehtyjä vaikuttavuustutkimuksia Härkäpään (2002) tekemän varhaiskuntoutuksen vaikuttavuutta koskevan katsauksen perusteella. Tämän jälkeen esitellään uudemmat, Härkäpään katsauksen jälkeen julkaistut Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta koskevat tutkimukset. Lopuksi tehdään yhteenveto ja pohditaan, mitä tällä hetkellä tehtyjen tutkimusten perusteella tiedetään Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta. Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuustutkimus vuoteen 2001 asti Härkäpään (2002) varhaiskuntoutuksen vaikuttavuutta koskevassa katsauksessa oli mukana kahdeksan (8/27) Aslak-kuntoutusta käsittelevää tutkimusta. Näistä kaksi perustui kvasikokeelliseen tutkimusasetelmaan. Ensinnäkin Helo (2000) selvitti Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta työkykyyn, fyysiseen toimintakykyyn, elämänhallintaan, terveyteen liittyvään elämänlaatuun ja työtyytyväisyyteen kyselyihin perustuvan paneeliaineiston avulla. Tutkimusotokseen kuului kaikkiaan 1200 kuntoutujaa vuosilta Heistä 300 oli kuntoutuksen 1999 aloittanutta ja loput 900 vuosina 1996, 1998 tai 1999 kuntoutuksen päättänyttä kuntoutujaa (kunakin vuonna n = 300), joita siis vertailtiin keskenään. Kukin ryhmä vastasi kyselyyn kerran keväällä Vertailuryhmän muodostivat ne vuonna 1993 Aslak-kursseille valitut, jotka eivät osallistuneet kuntoutukseen (n = 165). Vertailujen perusteella kuntoutus näytti olevan naisilla yhteydessä koetun työkyvyn, fyysisen toimintakyvyn, terveyteen liittyvään elämänlaadun, itsetunnon ja pystyvyyskokemuksen vahvistumiseen ja työtyytyväisyyteen. Sen sijaan miesten tulokset eivät tukeneet käsitystä Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta; esimerkiksi kuntoutuksen päättäneiden ryhmän elämänhallinta oli aloittavien ryhmää heikompi. On hyvä huomata, että päätelmien tekoa vaikeuttaa se, että tulokset voivat selittyä vertailtavien ryhmien lähtötilanteen eroilla, eivätkä siten johdu kuntoutuksesta (Helo 2000). Toiseksi Järvisen ym. (1995) tutkimuksessa kahden teollisuusyrityksen Aslakkuntoutujien (n = 208) sairauslomapäivät vähenivät kolmen seurantavuoden aikana ensimmäisessä yrityksessä (A) 3,9 päivää vuodessa ja lisääntyivät toisessa (B) 5,7 päivää vuodessa. Kuntoutujien kuntoutusta edeltävä sairastavuus oli jälkimmäisessä yrityksessä B 11,2 päivää korkeampi kuin yrityksessä A, ts. kuntoutukseen valitut olivat alun perin sairaampia yrityksessä B kuin yrityksessä A. Työterveyshuollon rekisteristä kaltaistetun (ikä, sukupuoli, ammatti ja sairastavuus) verrokkiryhmän (n = 208) sairauspoissaolopäivät lisääntyivät seuranta-aikana molemmissa yrityksissä. Tutkimuksen mukaan kuntoutus oli vaikuttavaa yrityksessä A, muttei yrityksessä B. Tulosten perusteella voidaan päätellä, että oikein ja riittävän ajoissa suunnattuna kuntoutus on vaikuttavaa. Kuntoutus

4 Kuusi Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta koskevaa tutkimusta oli asetelmaltaan yhden kuntoutujaryhmän ennen-jälkeen -seurantatutkimuksia (Härkäpää 2002). Näihin tutkimuksiin osallistui kaikkiaan 579 tutkittavaa. Seurantojen mukaan Aslakkuntoutukseen osallistuneiden 1) tuki- ja liikuntaelinoireet lievittyivät, liikunta lisääntyi ja fyysinen suorituskyky parani (Holopainen ym. 1998, Kurki 1999, Nevala-Puranen 1996). Myös kuntoutujien 2) työkyky, fyysinen kunto ja terveydentila paranivat (ks. Härkäpää 2002, Kurki 1999, Nevala-Puranen 1996), mikä näkyi painoindeksin, rasva-arvojen ja verenpainearvojen paranemisena (Hinkka ym. 2000) ja terveyspalvelujen käytön vähenemisenä (Nevala-Puranen 1996). Kuntoutuksen jälkeen kuntoutujien 3) työkyky ja psyykkinen hyvinvointi olivat vahvistuneet (ks. Härkäpää 2002), ja muutokset olivat paremmat naisilla kuin miehillä (ks. Härkäpää 2002). Myös 4) työasennot muuttuivat ergonomisemmiksi, taukoliikunnan määrä lisääntyi ja kokemus työn rasittavuudesta väheni (Nevala-Puranen 1996). Positiiviset muutokset oli havaittavissa vielä vuosi kuntoutuksen päättymisen jälkeen (Nevala- Puranen 1996). Sen sijaan 5) sairauspoissaolojen määrässä ei tapahtunut muutosta (Holopainen ym. 1998, Vuorio 1998). Yhteenvetona (ks. myös Härkäpää 2002) voidaan todeta olevan näyttöä siitä, että Aslak-kuntoutus vaikuttaa myönteisesti koettuihin oireisiin, työ- ja toimintakykyyn sekä psyykkiseen hyvinvointiin. Kuntoutuksella saadaan aikaan terveydentilassa, fyysisessä suorituskyvyssä, liikunnan määrässä ja työasentojen laadussa havaittavia myönteisiä muutoksia. Jonkin verran näyttöä on myös siitä, että Aslak-kuntoutus tuottaa myönteisiä muutoksia objektiivisesti arvioidussa toimintakyvyssä ja erilaisissa fysiologisissa riskitekijöissä. Sen sijaan näyttö sairauspoissaolojen määrän vähenemisestä on niukkaa. Uusimmat tutkimukset Aslakkuntoutuksen vaikuttavuudesta Vuoden 2001 jälkeisiä tutkimuksia etsittiin kotimaisista tietokannoista Nelli-tiedonhakuportaalin kautta (sisältää mm. Arto, Elektra, Helicon sekä Linda -tietokannat) hakusanoina ensiksi Aslak-kuntoutus ja toiseksi Aslak ja vaikuttavuus. Ensimmäinen haku tuotti yhteensä 53 viitettä, joista yksi oli mainittu kahdesti. Viitteistä kuusi esitteli kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksia, joista kaksi oli pro gradu -tutkielmia. Näistä vaikuttavuustutkimuksista Helon (2000) ja Nevala-Purasen (1996) tutkimukset olivat mukana jo Härkäpään (2002) yhteenvedossa. Valtaosa viitteistä (27) oli Aslak-kuntoutusta ja kuntoutujien kokemuksia esitteleviä lehtiartikkeleita. Kuusi viitettä esitteli kuntoutuksen kokemuksellista merkitystä (viisi pro gradu -tutkielmaa ja yksi lisensiaatintutkimus). Kuntoutuksen kehittämiskokeiluja raportoitiin viidessä julkaisussa, kuntoutuksen seurantamenetelmiä kolmessa ja kuntoutujien liikunta-aktiivisuutta kahdessa pro gradu -tutkielmassa. Kuntoutuslaitosten toiminta oli julkaisun lähtökohtana kolmessa viitteessä. Toinen haku, Aslak ja vaikuttavuus tuotti viitteisiin lisää yhden pro gradu -tutkielman, joka käsitteli Aslakkuntoutuksen vaikuttavuutta viiden vuoden seurantatutkimuksessa. Koska jätimme pro 46 Kuntoutus

5 gradu -tutkielmat katsauksen ulkopuolelle, kaikkiaan tämän haun kautta löytyi siis vain kaksi vuoden 2001 jälkeen julkaistua vaikuttavuustutkimusta. Terveystieteiden tietokannoista (Medline ja Cinahl) hakusanoilla Aslak-kuntoutus ja Aslak ja vaikuttavuus ei tullut yhtään viitettä. Englanninkielinen haku Vocationally oriented medical rehabilitation tuotti kahdeksan viitettä, joista neljä viittasi kahteen Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuustutkimukseen, joita edellinen haku ei ollut tuottanut. Nämä kaksi tutkimusta otimme mukaan tarkasteluun. Muista neljästä viitteestä yksi oli kongressiesitelmä ammatillisesti suuntautuneen kuntoutuksen käsitteistä, yksi viittasi sydänpotilaiden ammatillista kuntoutusta koskevaan tutkimukseen ja yksi esitteli kuntoutujien työolojen kehittämistarpeen tunnistamiseksi kehitetyn mittarin (viite mainittu kahdesti). Koska rajasimme pro gradu -tutkielmat ja lisensiaatintutkimukset tarkastelun ulkopuolelle, hakumme lopputulos oli se, että vuoden 2001 jälkeen on julkaistu neljä Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta tarkastellutta tutkimusta (Arokoski ym. 2002, Holopainen ym. 2004, Kurki 2004, Turja ym. 2005). Näistä neljästä tutkimuksesta kaksi (Holopainen ym. 1998, Kurki 1999) oli mukana jo Härkäpään (2002) katsauksessa, mutta silloin niiden pitkittäisseurantoja ei ollut toteutettu. Lisäksi otimme mukaan tarkasteluun neljä julkaisua, jotka eivät näkyneet tietokantahauissa: Turjan ym. (2007) raportin Aslak-kuntoutuksen vaikutuksesta henkiseen hyvinvointiin sekä koettuun terveyteen ja työkykyyn, Turjan (2009) tutkimuksen loppuraportin, rekisteritietoihin perustuvan selvityksen Kelan kuntoutusta saaneiden työtilanteesta ja terveysturvaetuuksista (Lind ym. 2007) ja Aslak-kuntoutuksen työkykyvaikutuksia selvittäneen rekisteriseurannan (Suoyrjö ym. 2008). Tarkasteltavat tutkimukset ja seurannat on esitelty taulukossa 1, josta ilmenevät tutkimusten perustiedot ja päätulokset. Kaikkien vuonna 2002 Kelan kuntoutuksen päättäneiden kuntoutujien työtilannetta ja terveysturvaetuuksien käyttöä on seurattu vuosilta (Lind ym. 2007). Aslakkuntoutus kuuluu muun ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen ryhmään. Tässä ryhmässä kuntoutujista aktiivina työelämässä (työssä, työtön, perheenäiti, -isä, opiskelija) oli kuntoutuksen päättyessä 68 % ja kaksi vuotta myöhemmin vielä 62 %. Vuoden 2004 lopussa työelämässä aktiiveilla oli vähemmän sairauspäivärahakausia kuin vuonna Etenkin lyhyet, alle 60 päivän sairauspäivärahakaudet vähenivät kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Näin ollen ennen kuntoutusta tapahtunut sairauspoissaolopäivien määrän kasvu taittui ja kääntyi laskuun (Lind ym. 2007). Toisessa rekisteriseurannassa (Suoyrjö ym. 2008) on verrattu vuosien 1994 ja 2002 välisenä aikana Aslak-kuntoutukseen osallistuneiden (n = 2236) sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyys- eläkeratkaisuja kaltaistetun verrokkiryhmän vastaaviin lukuihin. Ennen kuntoutusta Aslak-kuntoutukseen osallistuneilla oli 17 % enemmän sairauspoissaolopäiviä ja 23 % enemmän pitkiä (> 21 päivää) sairauspoissaolojaksoja kuin verrokkiryhmään kuuluvilla. Kuntoutusvuonna ja kolmena kuntoutuksen jälkeisenä vuotena kuntoutujien sairauspoissaolot olivat laskeneet Kuntoutus

6 Taulukko 1. Vuoden 2001 jälkeen tehdyt Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuustutkimukset ja rekisteriseurannat. Tekijät Tutkimuksen tavoite Tutkittavat, interventio ja asetelma 1. Arokoski ym Arvioida Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta terveyspalvelujen käyttöön, sairauspoissaoloihin, liikuntatottumuksiin, tules-oireisiin ja fyysiseen suorituskykyyn. Tutkittavat: 265 kuntoutujaa neljästä ammattiryhmästä (89 metsuria, 61 kampaajaa, 64 poliisia ja 51 naispuolista maanviljelijää), kaikilla selän tai niskan alueen oireita. Interventio: Aslak-kuntoutus vrk yhden vuoden ( ) aikana. Asetelma: Kysely ennen (1 kk) jokaista kuntoutusjaksoa ja mittaus jokaisella kuntoutus- jaksolla. Ei vertailuryhmää. 2. Holopainen ym Kurki 2004 Tutkia Aslak-kuntoutuksen vaikutusta fyysiseen toimintakykyyn, tules-oireisiin ja työkykyyn. Arvioida kuntoutuksen vaikutusta työ- ja toimintakykyyn, itsetuntoon ja pystyvyysarvioihin ja terveyteen liittyvien palvelujen käyttöön. Tutkittavat: n = 20 kuntoutujaa Suomen Ilmavoimien kunnossapitohenkilöstöstä. Interventio: Aslak-kuntoutus vrk vuosina Asetelma: Fyysiset mittaukset ja kyselyt jokaisella kuntoutusjaksolla ja 5 vuoden seurannassa. Ei vertailuryhmää. Tutkittavat: Selkä- (n = 65), niska- (n = 66) ja Aslak- (n = 67) kurssien kuntoutujat ( ). Interventio: Selkä- ja niskakuntoutus vrk 8 kuukauden aikana; Aslak vrk vuoden aikana. sekä työpaikan koettuihin fyysisiin ja psykososiaalisiin työolosuhteisiin. Asetelma: Mittaus jokaisella kuntoutusjaksolla ja seuranta 3 vuotta kuntoutuksen päättymisestä. Ei vertailuryhmää. 4. Lind ym Selvittää vuonna 2002 kuntoutuspalvelun päättäneiden työtilanne ja terveysturvaetuuksien saanti vuosina Tutkittavat: n = kuntoutujaa, jotka olivat päättäneet jonkin Kelan rahoittaman kuntoutuksen vuonna Asetelma: Rekisteriseuranta vuosilta Ei vertailuryhmää. 5. Suoyrjö ym Arvioida Aslak-kuntoutuksen vaikutuksia työkykyynrekisteritietojen valossa. Tutkittavat: n = 2236 vuosina Aslakkuntoutukseen osallistunutta Kunta10 -tutkimuksen kuntien työntekijää. Asetelma: Rekisteriseurannan avulla 8 vuoden sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyseläketiedot sekä kuntoutukseen osallistuneilta että kontrolliryhmältä. Sukupuolen, iän ja ammattiaseman mukaan kaltaistettu vertailuryhmä samankokoisista kunnista (n = 8944). 6. Turja 2009 Selvittää Aslak-kuntoutuksen pitkäaikaista vaikutusta henkiseen hyvinvointiin, koettuun terveyteen ja työkykyyn Tutkittavat: n = 79 vuosina Aslakkuntoutukseen osallistunutta kuntoutujaa (mahdollisuus kuntoutukseen osana pientyöpaikkojen kehittämishanketta) Interventio: Aslak-kuntoutus yhteensä vrk 2 4 jaksossa. Asetelma: Alkukysely ennen kuntoutusta 1996 tai 1998, loppukysely Kaltaistettu vertailuryhmä (n = 141) samoilta työpaikoilta 48 Kuntoutus

7 Mittaukset ja niiden kohteet Kuntoutusjaksoilla mitattiin lihasvoima, kestävyys, liikkuvuus, tasapaino ja paino. Kyselyssä ennen kuntoutusjaksoja: arvio niskan ja selän kivuista, työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta, lääkäri- ja fysioterapiakäyntien määrä, sairauspoissaolot ja liikunnan harrastamisen määrä. Kuntoutusjaksoilla ja 5 vuotta kuntoutuksen jälkeen mitattiin lihasvoima, kestävyys, liikkuvuus, tasapaino ja paino. Kyselyllä arvio niskan ja selän kivuista, työn fyysisestä ja henkisestä kuormittavuudesta, sairauspoissaolot, liikunnan harrastamisen ja työssä pidettyjen taukojen määrä, lääkäri- ja fysioterapiakäynnit. Kuntoutusjaksoilla mitattiin itsetunto, liikunta-, lenkkeily- ja harjoituspystyvyys, toimintakyky (elämäntyytyväisyys, terveydentila, kipujen määrä ja haitta, työkyky; staattinen selkätesti, kävelytesti, painoindeksi, fyysinen kunto), liikunta- ja terveyspalveluiden käyttö ja liikunnan harrastaminen. Seurantakyselyssä (3 vuoden päästä) samat arviot (ilman staattista selkätestiä, kävelytestiä ja fyysisen kunnon testejä). Kelan rekisteristä tiedot kuntoutujien työtilanteesta, sairauspäivärahoista, työkyvyttömyyseläkkeistä, kuntoutuksen perusteista ja kustannuksista. Työnantajilta sairauspoissaolotiedot, Kelalta lääkehoidon erityiskorvaukset ja lääkekulut, syöpärekisteritiedot ja Kelan ja EKT:n yhteisrekisteristä työkyvyttömyyseläketiedot. Alku- ja loppukyselyssä arvioitiin 1. työkyky, koettu terveys ja henkinen hyvinvointi (stressi, vireys, kyky nauttia ja optimistisuus); 2. työn fyysiset kuormitustekijät, työtilan toimivuus ja järjestys, työasennot, työjärjestelyt, työmenetelmät ja työtapaturmatekijät; 3. psykososiaaliset työolosuhteet (vaikutusmahdollisuudet, työyhteisön innovatiivisuus ja ilmapiiri, tyytyväisyys esimiestyöhön). Päätulokset Lihasvoima vahvistui ja niska-hartiaseudun oireet vähenivät kaikilla, alaselän kivut ja oireet vähenivät metsureilla ja kampaajilla. Kestävyyskunto parani muilla paitsi maanviljelijöillä. Työn fyysinen kuormittavuus väheni muilla paitsi poliiseilla. Maanviljelijät ja kampaajat aktivoituivat liikunnan harrastamisessa. Tules-vaivoihin liittyvät lääkärikäynnit vähenivät koko ryhmässä ja erityisesti metsureilla ja kampaajilla. Fysioterapian käyttö ja sairauslomien määrä oli koko ryhmässä ennallaan; metsureilla sairauspäivien lukumäärä väheni ja poliiseilla nousi. Viiden vuoden seuranta-aikana alaselkäkipujen vaikeus ja sairauspoissaolopäivien määrä vähenivät merkitsevästi ja taukovoimistelu lisääntyi. Fysioterapian käyttö, työn kuormittavuus, fyysinen harjoittelu tai hapen kulutus eivät eronneet lähtötilanteesta seuranta-aikana. Kuntoutujien toimintakyky parani kuntoutuksen aikana, mutta seurannassa toimintakykyarviot olivat palautuneet lähtötasolle. Itsetuntoarviot olivat vahvistuneella tasolla vielä 3 vuoden seurannassa. Liikunnan aktiivisuus ja rasittavuus lisääntyivät kuntoutuksessa ja rasittavuus oli saavutetulla tasolla vielä seurannan aikana. Liikuntapalvelujen käyttö lisääntyi, mutta tasaantui 3 vuoden aikana. Puolet kuntoutujista jatkoi liikuntaa ja toteutti saamiaan ohjeita työssään 3 vuotta kuntoutuksen jälkeen. Puolet selkä- ja niskakurssilaisista oli edelleen työelämässä ja Aslakkurssilaisista 4/5. Sairauspäivärahaa saaneiden vuosittainen määrä ei juuri muuttunut tarkasteluaikana. Työmarkkinoilla aktiivisilla lyhyet, alle 60 päivän sairauspäivärahakaudet vähenivät kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Työmarkkinoilla ei-aktiivien pitkät, yli 60 päivän sairauspäiväraha-kaudet vähenivät selvästi myös eläkkeelle siirtymisen vuoksi. Ennen kuntoutusta kuntoutujilla oli 17 % enemmän sairauspoissaolo- päiviä ja 23% enemmän pitkiä (>21 päivää) sairauspoissaolojaksoja kuin verrokkiryhmällä. Kuntoutusvuonna ja kolmena kuntoutuksen jälkeisenä vuonna kuntoutujien sairauspoissaolot laskivat samalle tasolla kuin verrokeilla. Neljäntenä ja viidentenä vuonna sairauspoissaolojen ero oli taas sama kuin ennen kuntoutusta. Kuntoutukseen osallistuneilla työkyvyttömyyseläkkeiden kertyminen oli 3,5 vuotta kuntoutuksen jälkeen hitaampaa. 7 vuoden kuluttua työkyvyttömyyseläkkeiden määrä oli jälleen samalla tasolla molemmissa ryhmissä. Kuntoutuksella ei ollut pitkäaikaista vaikutusta kuntoutujien henkiseen hyvinvointiin, terveyteen tai työkykyyn eikä myöskään työpaikan fyysisiin tai psykososiaalisiin työolosuhteisiin. Henkinen hyvinvointi, koettu terveys ja työkyky heikkenivät 4-6 vuoden kuluessa sekä Aslak-kuntoutujilla että verrokeilla; terveys ja työkyky heikkeni kuntoutujilla vielä enemmän kuin verrokeilla. Työn fyysiset kuormitustekijät lisääntyivät sekä kuntoutus- että vertailuryhmässä. Omaa työtä koskevat vaikuttamismahdollisuudet lisääntyivät, mutta työpaikan ilmapiiri ja yhteistyö heikkenivät molemmissa ryhmissä. Kuntoutus

8 samalle tasolle kuin verrokeilla. Kuitenkin neljäntenä ja viidentenä vuonna ryhmien välillä ollut ero sairauspoissaolojen määrässä oli palannut ennen kuntoutusta olleelle tasolle. Työkyvyttömyyseläkkeitä kuntoutukseen osallistuneille kertyi hitaammin kuin verrokkiryhmälle 3,5 vuoden ajan, mutta sen jälkeen ero pieneni ja seitsemän vuotta kuntoutuksen jälkeen työkyvyttömyyseläkkeiden kertymä oli molemmissa ryhmissä samalla tasolla. Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta tarkastelleista viidestä tutkimuksesta kolmea voidaan luonnehtia Härkäpään (2002) käyttämän jaottelun perusteella ennen-jälkeen -vertailuiksi. Kahdessa ennen-jälkeen -vertailussa oli kuitenkin pitkä seuranta, toisessa kolme (Kurki 2004) ja toisessa viisi vuotta (Holopainen ym. 2004). Lisäksi Kurjen (2004) tutkimuksessa tarkastellaan useampaa kuntoutujaryhmää. Myös Arokosken ym. (2002) tutkimuksessa tehdään vertailuja eri ammateissa toimivien kuntoutujaryhmien kesken. Kuitenkin tiukasti arvioiden vain Turjan (2009) tutkimus perustuu kokeelliseen asetelmaan, eli tutkimuksissa on kaltaistettu vertailuryhmä. Arokosken ym. (2002) tutkimuksessa arvioidaan Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuutta tuki- ja liikuntaelinoireisiin, fyysiseen suorituskykyyn, vapaa-ajan liikuntatottumuksiin, terveyspalvelujen käyttöön ja sairauspoissaoloihin neljän erilaisen ammattiryhmän vertailututkimuksessa (n = 265). Kaikilla kuntoutujaryhmillä selän ja vatsan lihasvoima vahvistui ja niska-hartiaseudun oireet vähenivät. Alaselän kivut ja oireet ja näihin liittyvät lääkärikäynnit vähenivät metsureilla ja kampaajilla. Lääkärikäynnit vähenivät muissakin ammattiryhmissä. Tutkijat arvelivat oireiden vähenemisen liittyneen parempien työtekniikoiden omaksumiseen, itsestä huolehtimisen taitojen parantumiseen, työn tauottamiseen ja lisääntyneeseen vapaa-ajan liikuntaan. Lisäksi fyysinen suorituskyky parani muilla paitsi maanviljelijöillä. Kokemus työn fyysisestä kuormittavuudesta väheni muilla paitsi poliiseilla, joilla puolestaan koettu työn henkinen kuormittavuus laski hieman. Kuntoutujaryhmässä oli keskimääräistä aktiivisempia liikunnan harrastajia jo kuntoutuksen alussa; kuntoutuksen kuluessa maanviljelijät ja kampaajat aktivoituivat liikunnan harrastamisessa. Fysioterapian käyttö ja sairauslomien määrä pysyi koko ryhmässä ennallaan, kuitenkin metsureilla sairauspäivien lukumäärä väheni ja poliiseilla nousi (Arokoski ym. 2002). Holopainen ym. (2004) tutkivat lentokonemekaanikkojen Aslak-kuntoutuksen vaikutuksia fyysiseen toimintakykyyn, tuki- ja liikuntaelinoireisiin ja työkykyyn (n = 20) viiden vuoden seurantatutkimuksessa. Puolen vuoden seurannassa kuntoutujien lihasvoima ja -notkeus olivat lisääntyneet, kokemus työn kuormittavuudesta oli laskenut ja niskaoireiden määrä vähentynyt. Vielä viiden vuoden seurannassa todettiin selkäkipujen vaikeusasteen lieventyneen ja sairauspoissaolopäivien määrän vähentyneen merkitsevästi alkutilanteeseen verrattuna. Tutkijat arvioivat, että sairauspoissaolopäivien vähenemiseen vaikuttivat parantuneet itsehoitokeinot, lisääntynyt taukojen pitäminen työssä ja aktiivisempi vapaa-ajan liikunta. Kuitenkaan viiden vuoden seurannassa fysioterapian käyttö, kokemus työn kuormittavuudesta, niskaoireiden määrä, fyysisen 50 Kuntoutus

9 harjoittelun määrä tai hapen kulutus eivät eronneet lähtötilanteesta. Kurki (2004) arvioi kuntoutuksen vaikutusta työ- ja toimintakykyyn, itsetuntoon ja pystyvyysarvioihin ja terveyteen liittyvien palvelujen käyttöön vertailemalla Aslak-, niska- ja selkäkuntoutukseen tulevia ryhmiä keskenään (n = 198). Kuntoutuksen alkaessa Aslak-kurssilaisten (n = 67) fyysinen kunto ja terveydentila olivat paremmat kuin selkä- ja niskakurssilaisilla. Kuntoutuksen päättyessä kaikkien kuntoutujaryhmien toimintakyky ja kuntomittausten tulokset olivat alkutilannetta paremmat ja kipujen määrä ja haitat vähenneet. Myös fyysinen kunto ja terveys arvioitiin alkutilannetta paremmiksi. Liikunnan aktiivisuus ja rasittavuus olivat lisääntyneet, itsetunto vahvistunut ja liikunta- ja lenkkeilypystyvyysarviot sekä harjoituspystyvyysarviot olivat parantuneet kuntoutuksen kuluessa. Kolmivuotisseurannassa selkäkurssilaisista oli siirtynyt ennenaikaiselle eläkkeelle 23 %, niskakurssilaisista 16 % ja Aslak-kurssilaisista vain 3 %. Kuntoutujien oma toimintakykyarvio oli palautunut alkutilanteen tasolle. Fyysisen kunnon säilymisestä ei ole tietoa, sillä kuntomittauksia ei tehty seurannan yhteydessä. Vahvistunut itsetunto ja liikunnan rasittavuustaso säilyivät kolmen vuoden seurannassa, vaikka liikunnan pystyvyysarviot olivat pääosin palanneet alkuarvojen tasolle. Turja (2009) selvitti kontrolloidussa pitkittäistutkimuksessa Aslak-kuntoutuksen vaikutusta 1) henkiseen hyvinvointiin sekä koettuun terveyteen ja työkykyyn ja 2) työpaikan koettuihin fyysisiin ja psykososiaalisiin työolosuhteisiin 74 pienyrityksessä, joista kuntoutukseen osallistui yhteensä 122 kuntoutujaa ja heistä 79 osallistui tutkimukseen. Vertailuryhmänä (n = 141) toimi samojen työpaikkojen henkilöstöä, joka ei osallistunut kuntoutukseen ja joka oli kaltaistettu (ikä, sukupuoli, yrityksen toimiala, koettu kuntoutustarve ja työkyky) kuntoutujiin nähden. Tulosten mukaan kuntoutuksella ei ollut pitkäaikaisia vaikutuksia henkiseen hyvinvointiin tai terveyteen ja toimintakykyyn eikä fyysisiin tai psykososiaalisiin työolosuhteisiin. Ensinnäkin, henkinen hyvinvointi, koettu terveys ja työkyky heikkenivät sekä kuntoutujilla että vertailuryhmässä 4 6 vuoden seuranta-aikana. Kuntoutujat arvioivat terveytensä ja työkykynsä vertailuryhmää heikommaksi sekä alku- että loppumittauksessa. Toiseksi, molemmat ryhmät arvioivat, että työn fyysiset kuormitustekijät olivat lisääntyneet seuranta-aikana. Kuntoutujat arvioivat työn fyysiset kuormitustekijät verrokkeja suuremmiksi sekä alku- että loppumittauksessa. Molempien ryhmien arviot muista työpaikan fyysisistä työolosuhteista pysyivät lähes ennallaan kyselyajankohtien välillä. Kolmanneksi, sekä tutkimus- että vertailuryhmässä koettiin, että omaa työtä koskevat vaikutusmahdollisuudet olivat lisääntyneet, mutta työpaikan ilmapiiri ja yhteistyö olivat heikentyneet (Turja 2009). Tilanteissa, joissa henkinen hyvinvointi oli seuranta-aikana vahvistunut, myös esimiestyön, vaikutusmahdollisuuksien, työpaikan ilmapiirin ja yhteistyön alueella oli tapahtunut myönteistä kehitystä. Terveyden ja työkyvyn vahvistuminen tai säilyminen ennallaan oli yhteydessä työpaikalla tehtyihin, tapaturmatekijöitä vähentäneisiin parannuksiin. Koska tutkimuksessa ei tehty mittauksia kuntoutuksen lopussa eikä pitkän Kuntoutus

10 seuranta-ajan kuluessa, emme tiedä, tuottiko kuntoutus lyhytaikaisia vaikutuksia. Vuoden 2001 jälkeen tehtyjen tutkimusten perusteella voidaan ensinnäkin todeta, että koko Kelan ammatillisen ja lääkinnällisen kuntoutuksen ryhmässä ennen kuntoutusta havaittava sairauspoissaolopäivien määrän kasvu kääntyi kuntoutuksen aikana laskuun (Lind ym. 2007). Aslak-kuntoutukseen osallistuneiden sairauspoissaolojen määrä laski kuntoutusvuonna ja kolmena seuraavana vuonna (Suoyrjö ym. 2008). Tähän suuntaan viittaa myös Holopaisen ym. (2004) tutkimus, jossa vielä viiden vuoden seurannassa todettiin sairauspoissaolopäivien määrän vähentyneen merkitsevästi alkutilanteeseen verrattuna. Toiseksi työkyvyttömyyseläkkeiden kertyminen näytti hidastuvan kuntoutukseen osallistuneilla 3,5 vuoden ajan kuntoutuksen jälkeen (Suoyrjö ym. 2008). Kolmanneksi kuntoutuksen päättyessä voidaan todeta monenlaisia myönteisiä muutoksia kuntoutujien suoritus- ja toimintakyvyssä, mutta ne eivät yleensä näytä säilyvän pitemmällä (3 5 vuoden) aikavälillä (Arokoski ym. 2002, Holopainen ym. 2002, Kurki 2004). Neljänneksi kuntoutuksella ei pystytty vaikuttamaan fyysisiin työolosuhteisiin; päinvastoin työn fyysiset kuormitustekijät lisääntyivät kolmen vuoden seurantaaikana (Turja 2009). Päätelmät Työ- ja toimintakyky ja koettu hyvinvointi näyttävät paranevan ainakin lyhytaikaisesti Tehtyjen tutkimusten perusteella näyttää siltä, että kuntoutuksen päättyessä voidaan todeta monenlaisia myönteisiä muutoksia kuntoutujien työ- ja toimintakyvyssä sekä koetussa hyvinvoinnissa. Myös terveydentilassa, fyysisessä suorituskyvyssä, liikunnan määrässä ja työasennoissa havaitaan myönteisiä muutoksia. Harvat muutokset kuitenkin näyttävät säilyvän pitemmällä (3 5 vuoden) aikavälillä. Kurki (2004) havaitsi kolmen vuoden seurannassa, että myönteisistä muutoksista itsetuntoarviot ja liikunnan rasittavuustaso olivat vielä alkutilannetta paremmalla tasolla. Suoyrjön ym. (2008) mukaan kuntoutuksen vaikutus sairauspoissaolojen määrän vähenemiseen kesti kolme vuotta. Tosin Holopaisen ym. (2002) tutkimuksessa sairauspoissaolojen määrä oli vähentynyt merkitsevästi alkutilanteeseen verrattuna vielä viiden vuoden seurannassakin (ks. myös Lind ym. 2007). Jonkin verran on selvitetty Aslak-kuntoutuksen yhteyttä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen. Kurjen (2004) tutkimuksessa vertailtiin ennenaikaiselle eläkkeelle siirtyneiden määriä muihin kuntoutujaryhmiin. Aslak-kuntoutujien tilanne näytti hyvältä, sillä kolmen vuoden seurannassa vain 3 % oli siirtynyt ennenaikaiselle eläkkeelle. Suoyrjön ym. (2008) mukaan Aslak-kuntoutujilla työkyvyttömyyseläkkeiden kertymä oli 3,5 vuotta kuntoutuksen jälkeen hitaampaa kuin ei-kuntoutujilla, palautuen sen jälkeen 52 Kuntoutus

11 samalle tasolle. Sen sijaan Aslak-kuntoutuksella ei ollut vaikutusta fyysisiin tai psykososiaalisiin työolosuhteisiin kolmen vuoden seurannassa; päinvastoin työn fyysiset kuormitustekijät lisääntyivät ja työpaikan ilmapiiri ja yhteistyö heikkenivät kaikilla kolmen vuoden seuranta-aikana (Turja 2009). Kaikkiaan edellä raportoidut Aslak-kuntoutuksen myönteiset muutokset voidaan kyseenalaistaa niiden tutkimusten osalta, joista puuttui vertailuryhmä. Esimerkiksi vaikka Holopaisen ym. (2004) tutkimuksessa viiden vuoden seuranta-ajan jälkeen edelleen näkyvät tulokset selkäoireiden lievenemisessä ja sairauspoissaolojen vähentymisessä viittaavat kuntoutuksen vaikuttavuuteen, voidaan silti spekuloida kysymyksellä, olisivatko muutokset olleet mahdollisia ilman kuntoutustakin. Samoin vasta vertailuryhmän mukanaolo Kurjen (2004) tutkimuksessa olisi tehnyt mahdolliseksi tulkita, onko kuntoutujien toimintakyvyn arvioiminen kolmen vuoden kuluttua kuntoutuksen päättymisestä yhtä hyväksi kuin kuntoutuksen alkaessa hyvä vai huono tulos. Työolojen tutkimisen vähäisyyttä selittänee se, että katsauksessa tarkasteltujen tutkimusten aineistot on Turjan (2009) tutkimusta lukuun ottamatta kerätty ennen vuotta 1997, eli aikana, jolloin Aslak-kuntoutus oli tavoitteiltaan yksilöpainotteisempaa. Nykyisten Kelan standardien (1997, 2004, 2007) mukaan Aslak-kuntoutuksen tavoitteeksi asetetaan myös yksilön ja organisaation vuorovaikutusta koskevia tavoitteita, kuten tarvittavien muutosten käynnistäminen työoloissa ja työyhteisön hyvinvointiin vaikuttaminen (ks. myös STM:n Kuntoutusselonteko 2002). Työolot saavat enemmän huomiota niin ryhmäkeskusteluissa kuin yhteistoimintapäivän muodossa, johon osallistuvat kuntoutujat, kurssin työntekijät ja työpaikan edustajat. Kaikkiaan voidaan todeta, ettei tällaisen nykymuotoisen Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuudesta ole juurikaan tietoa, koska julkaistut tutkimukset koskevat pääasiassa sitä edeltävää aikaa. Aslak-kuntoutus ja jatkotutkimustarpeet Kuten edellä todettiin, nykymuotoisen Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuustutkimukselle on selvä tilaus. Voidaan olettaa, että nykyinen työyhteisömuotoinen Aslak-kuntoutus olisi itse asiassa tehokkaampaa kuin yksilötavoitteisesti suuntautunut Aslak-kuntoutus. Tähän viittaavat ne työuupumuksen hoitoa koskevat tutkimustulokset, joiden mukaan työyhteisökytkennän sisältävä Virveli (Vireyttä ja elinvoimaa työelämään) -kuntoutus osoittautui perinteistä yksilösuuntautunutta kuntoutusta tehokkaammaksi (Hätinen ym. 2007ab; Hätinen 2008). Työyhteisömuotoiseen kuntoutusprosessiin sisältyi kummallakin kuntoutusjaksolla yhteistyöpäivä, johon kutsuttiin mukaan kuntoutujien työnantajan ja työterveyshuollon edustajia. Tämä tulos on myös niiden havaintojen mukainen, joissa on todettu useammanlaisia (sekä yksilöön että työhön kohdistuvia) toimenpiteitä sisältävien interventiohankkeiden tehokkuus muihin nähden (esim. Giga ym. 2003, Hätinen ja Kinnunen 2002, van der Klink ym. 2001). Vaikka tietäisimmekin, että jokin kuntoutusmuoto on vaikuttavaa, emme voi sen perusteella vielä sanoa, mikä kuntoutuksessa toteutetuista monista sisällöistä ja Kuntoutus

12 menetelmistä tuotti mahdolliset muutokset. Jatkossa tarvittaisiinkin tutkimusta, jossa paneuduttaisiin kuntoutusprosessiin liittyviin vaikutusmekanismeihin. Harvat olemassa olevat tutkimukset viittaavat siihen, että esimerkiksi vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työssä toimii muutosta välittävänä mekanismina (Bond ja Bunce 2001, Hätinen ym. 2007ab). Esimerkiksi Hätisen ym. (2007ab) tutkimuksesta ilmeni, että mikäli kuntoutujan vaikutusmahdollisuudet työssä kohentuivat kuntoutuksen aikana, myös hänen työuupumusoireensa erityisesti uupumusasteinen väsymys ja kyynistyneisyys vähenivät. Myös motivaation tutkiminen kuntoutuskontekstissa olisi jatkossa tärkeää. Käytännön kuntoutustyötä tekevät tietävät, että motivaatio vaikuttaa sekä kuntoutuksen tuloksellisuuteen että siihen, miten kuntoutuja sitoutuu oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämiseen loppuelämänsä ajaksi. Motivaation rakentumista tukee myös kuntoutuksen oikea kohdentaminen ja varhainen aloittaminen (esim. Pekkonen ym. 2002). Jos esimerkiksi Aslak-kuntoutukseen valitaan mukaan sellaisia henkilöitä, jotka voisivat paremmin hyötyä toisenlaisesta kuntoutusmuodosta, kuntoutus ei todennäköisesti tuota toivottuja tuloksia. Vaikka käytännössä motivaatiotekijöiden roolia korostetaan kuntoutusprosessin onnistumisessa, ei siitä ole toistaiseksi tieteellistä näyttöä. Kaikkiaan tähänastiset tutkimukset viittaavat siihen, että Aslak-kuntoutuksen vaikutukset ovat jääneet melko lyhytaikaisiksi. Tämä voidaan tulkita merkiksi kuntoutujan riittämättömästä sitoutumisesta kuntoutuksessa asettamiinsa tavoitteisiin. Tutkimusten mukaan kuntoutusprosessissa käynnistyy niin psyykkisen, fyysisen kuin sosiaalisenkin toimintakyvyn alueilla myönteisiä muutoksia, mutta kysymykseksi nousee näiden muutosten ylläpitäminen pidemmällä aikavälillä. Turjan (2009) mukaan kuntoutusprosessin jatkuminen työpaikalla jäi usein puutteelliseksi ja vastuu tehtävistä muutoksista jäi yksin kuntoutujalle. Tämä haastaa niin terveydenhuollon kuin työyhteisönkin mukaan luomaan jatkuvuutta kuntoutusprosessiin varsinaisen intervention päättymisen jälkeen. Kuntoutusprosessissa on tarpeen kehittää toimintatapoja, jotka vahvistavat sekä yksilön että työpaikan sitoutumista tavoitteiden mukaiseen toimintaan. Myös kuntoutustavoitteiden laajentuminen työyhteisön suuntaan merkitsee sitä, että kuntoutuksen jälkeen työpaikoilla tarvitaan tukea uudenlaisten toimintatapojen vakiinnuttamiseksi osaksi arkikäytäntöjä. Tässä puolestaan tarvitaan entistä parempaa yhteistyötä kuntoutuksen, työterveyshuollon ja työpaikan välillä. PsL Maija Tirkkonen työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston psykologian laitoksessa. Dosentti, PsT Ulla Kinnunen työskentelee professorina Tampereen yliopiston psykologian laitoksessa. PsT Merja Kurki työskentelee tutkimus- ja kehittämispäällikkönä Miina Sillanpään Säätiössä. 54 Kuntoutus

13 Kirjallisuus Arokoski J, Juntunen M., Luikku J. (2002) Use of health-care services, work absenteeism, leisure-time physical activity, musculoskeletal symptoms and physical performance after vocationally oriented medical rehabilitation - description of the courses and a one-anda-half-year follow-up study with farmers, loggers, police officers and hairdressers. Int J Rehabil Res, 25, Bond F, Bunce D. (2001) Job control mediates change in a work reorganization intervention for stress reduction. Journal of Occupational Health Psychology 6, 4, Giga S, Noblet A, Faragher B, Cooper C L. (2003) The UK perspective: A review of research on organizational stress management interventions. Australian Psychologist 38, 2, Helo T. (2000) Kelan Aslak-toiminnan kustannusten ja vaikutusten arviointi. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 55. Turku. Hinkka K, Takala I, Saarni H. (2000) Merenkulkualan Aslak-kurssien vaikuttavuus laboratorio- ja suorituskykymittareilla arvioituna. Suomen Lääkärilehti 55, 3, Holopainen K, Kuronen P, Nevala-Puranen N, Koistinen S, Arokoski J. (1998) Aslakkurssien vaikutukset lentokonemekaanikkojen koettuun terveydentilaan ja suorituskykyyn. Puolen vuoden seurantatutkimus Suomen ilmavoimien lentokonemekaanikoilla. Sotilaslääketieteellinen aikakauslehti 73, 4, Holopainen K, Nevala N, Kuronen P, Arokoski J. (2004) Effects of vocationally oriented medical rehabilitation for aircraft maintenance personnel - a preliminary study of long-term effects with 5-year follow-up. Journal of Occupational Rehabilitation 14, 4, Härkäpää K. (2002) Varhaiskuntoutuksen vaikuttavuus. Teoksessa Aalto AM, Hurri H, Järvikoski A, Järvisalo J, Karjalainen V, Paatero H, Pohjolainen T, Rissanen P. (toim.) Kannattaako kuntoutus. Stakes Raportteja 267. Gummerus, Saarijärvi, Hätinen M. (2008) Treating job burnout in employee rehabilitation. Changes in symptoms, antecedents, and consequences. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Hätinen M, Kinnunen U, Pekkonen M, Kalimo R. (2007a) Comparing two burnout interventions: Perceived job control mediates decreases in burnout. Int J Stress Management 14, 3, Hätinen M, Kinnunen U, Pekkonen M, Kalimo R. (2007b) Työuupumuksen hoito kuntoutuksessa: kahden kuntoutusintervention vertailu. Kuntoutus 30, 2, Hätinen M, Kinnunen U. (2005) Työstressi ja työuupumusinterventiot: vaikuttavuustutkimuksen haasteet. Teoksessa Kinnunen U, Feldt T, Mauno S. (toim.) Työ leipälajina. Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet. Otavan Kirjapaino Oy, Keuruu, Hätinen M, Kinnunen U. (2002) Työstressi ja työuupumus interventioiden näkökulmasta: katsaus viimeaikaisiin interventiotutkimuksiin. Työ ja ihminen 16, 1, Kuntoutus

14 Järvikoski A. (2002) Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Teoksessa Aalto AM, Hurri H, Järvikoski A, Järvisalo J, Karjalainen V, Paatero H, Pohjolainen T, Rissanen P. (toim.) Kannattaako kuntoutus. Stakes Raportteja 267. Gummerus, Saarijärvi, Järvikoski A, Härkäpää K. (2001) Kuntoutuksen käsitteet ja kuntoutustarve - kuntoutujan, ammattihenkilön ja yhteiskunnan näkökulmat. Teoksessa Kallanranta T, Rissanen P, Vilkkumaa I. (toim.) Kuntoutus. Duodecim, Helsinki, Järvikoski A, Lind J, Härkäpää K. (2001) Kuntoutuksen tuloksellisuus, vaikuttavuus ja uudistuminen. Teoksessa Kallanranta T, Rissanen P, Vilkkumaa I. (toim.) Kuntoutus. Duodecim, Helsinki, Järvinen P, Järvisalo J, Parvinen A, Pietikäinen I, Puukka P, Varjo J. (1995) Aslak-kuntoutuksen teho sairauslomapäivillä mitattuna. Suomen Lääkärilehti 50, 6, Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Versio 14 / , voimassa Kansaneläkelaitos. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto. Kuntoutusryhmä. Helsinki. Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Versio 10 / Kansaneläkelaitos. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto. Kuntoutusryhmä. Helsinki. Kelan laitosmuotoisen kuntoutusprosessin standardi. Versio 2 / Kansaneläkelaitos. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto. Kuntoutuslinja. Helsinki. Kelan kuntoutustilasto Kansaneläkelaitos. Tilastoryhmä. Helsinki kelasto/kelasto.nsf/alias/kunto_06_pdf/$file/ Kunto_06.pdf?OpenElement Luettu Kuntoutusselonteko Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Sosiaali- ja terveysministeriö. Julkaisuja 6. Edita Prima Oy, Helsinki. Kurki M. (1999) Kuntoutuskurssit pystyvyysodotusten vahvistajana. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja B:15. Vammalan Kirjapaino Oy, Helsinki. Kurki M. (2004) Missä kunnossa kuntoutukseen, entä kuntoutuksen jälkeen? Tules- ja Aslakkurssit pystyvyysarvioiden vahvistajina. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja A:6. Vammalan Kirjapaino Oy, Helsinki. Laki kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta 610/1991. Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005. Lind J, Aaltonen T, Halonen JP, Klaukka T. (2007) Kelan kuntoutuksen vuonna 2002 päättäneet. Kuntoutujien rekisteriseuranta vuosina Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 74. Vammalan Kirjapaino Oy, Vammala. Nevala-Puranen N. (1996) Aslak-kurssien vaikutukset maatalousyrittäjien fyysiseen suorituskykyyn ja työtekniikkaan. Kansaneläkelaitos. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 10. Helsinki. Pekkonen M, Männikkö K, Sörensen L, Alen M. (2002) Kelan järjestämään laitoskuntoutukseen osallistuneiden terveyteen liittyvä elämänlaatu. Suomen Lääkärilehti 57, 48, Kuntoutus

15 Rissanen P, Aalto A-M (2002). Yhteenveto kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnista. Teoksessa Aalto A-M, Hurri H, Järvikoski A, Järvisalo J, Karjalainen V, Paatero H, Pohjolainen T, Rissanen P. (toim.) Kannattaako kuntoutus? Asiantuntija-katsaus eräiden kuntoutusmuotojen vaikuttavuudesta. STAKES. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Raportteja 267. Gummerus Kirjapaino OY, Saarijärvi, Suoyrjö H, Oksanen T, Hinkka K, Kivimäki M, Klaukka T, Pentti J, Vahtera J. (2008) The effectiveness of vocationally oriented multidisciplinary intervention on sickness absence and early retirement among employees at risk: an observational study. Occupational and Environmental Medicine, painossa. Turja J (2009) Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kuntoutus osana työpaikan terveyden edistämistä. Acta Universitatis Tamperensis Tampereen Yliopistopaino Oy, Tampere. Turja J, Kaleva S, Nygård CH. (2005) ASLAK kuntoutuksen vaikutus työpaikan koettuihin fyysisiin työolosuhteisiin kolmen vuoden seurantajaksolla. Kuntoutus 4, Turja J, Kaleva S, Nygård CH. (2007) ASLAK kuntoutuksen vaikutus henkiseen hyvinvointiin sekä koettuun terveyteen ja työkykyyn sekä niiden yhteys työolosuhteiden muutoksiin kolmen vuoden seurantajaksolla. Työ ja ihminen 21, 3, van der Klink J, Blonk R, Schene A, van Dijk F. (2001) The benefits of interventions for workrelated stress. American Journal of Public Health 91, Vuorio A. (1998) Kokemuksia Aslak-kursseista Helsingin kaupungin henkilökunnan työterveyshuollossa. Pro gradu - tutkielma, Helsingin yliopiston yleislääketieteen ja perusterveydenhuollon laitos. Helsinki. Kuntoutus

ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti

ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti MAIJA TIRKKONEN ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön johtokunnan suostumuksella julkisesti

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007

Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Henkilöstön työkyky ja yrityksen menestyminen vuosina 1997 2007 Kyselytutkimuksen tuloksia Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi tapaaminen 13.2.2009 HENKILÖSTÖN TYÖKYKY JA YRITYKSEN MENESTYMINEN VUOSINA

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Liikahdus Elämäntapa

Liikahdus Elämäntapa Liikahdus Elämäntapa Tanja Lujanen Hyvinvointipalvelut Tanja Lujanen 040 568 0580 www.hyvaote.fi tanja.lujanen@hyvaote.fi 2 Liikahdus Elämäntapa Matalankynnyksen projekti 2013-2015 liikuntatottumusten

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA)

Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) 21.1.2015 Kuntoutuksen vaikutusten seuranta (AKVA) Veli-Matti Vadén Suunnittelija Kela, Terveysosasto Kuntoutuksen vaikutusten seuranta Kuntoutusselonteko 2002: Kuntoutuksen järjestäjät ja rahoittajat

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus

Ajankohtaista lausunnoista. Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus Ajankohtaista lausunnoista Ylilääkäri Jari Välimäki Kela, Läntisen vakuutuspiirin asiantuntijalääkärikeskus A-todistus: annetaan lyhytaikaisen työkyvyttömyyden ( sairauslomatodistus ) osoittamiseksi ja

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS Kristiina Hellstén, hankejohtaja, FT Turun kaupunki Kotihoitotyön ergonomian ja työturvallisuuden kehittäminen seminaari 15.4.2015, Turku Hoito-

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutustutkimus Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan yhdestä

Lisätiedot

Monenlaisia haasteita jatkoon!

Monenlaisia haasteita jatkoon! Monenlaisia haasteita jatkoon! Eerika Rosqvist Tutkimus- ja kehittämiskekus GeroCenter Tiina Airaksinen ry 1 CP-vammaisen aikuisen kuntoutuksen tutkimukseen kohdistuvia haasteita? 2 Ikääntyvien CP-vammaisten

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos

Taustaa. runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden vuoksi. 2011 Kaija Riento Lindroos Taustaa ergonomiaan kiinnitetty huomiota työmenetelmiin ja työtapoihin kiinnitetty huomiota MUTTA työ toistotyötä, joka sisältää mm. puristamista ja painamista runsaasti sairauspoissaoloja epicondyliittioireiden

Lisätiedot

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ

TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ TIEDOTE HAASTATTELUSTA JA TIETOJEN KERÄÄMISESTÄ Kiitos osallistumisestasi Kelan Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen toista vaihetta (TK2) koskevaan arviointitutkimukseen kuluneen vuoden aikana. Tutkimuksessa

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina

Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina Nettityöpapereita 17/2010 Jouko Lind Ammattikoulutusta Kelan kuntoutuksena vuonna 2003 saaneiden työ- ja eläketilanteen rekisteriseuranta vuosina 2003 2006 Kirjoittaja Jouko Lind, VTT, johtava tutkija,

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä

Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Kelan työkykyneuvojaverkosto ja heidän tehtävänsä Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja 11.9.2014 Lappeenranta Nuorisotakuun ajankohtaiset asiat Koulutustakuu: Peruskoulun päättäneitä oli 57 201 ja heistä 55 655 haki tutkintoon johtavaan

Lisätiedot

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat

Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Mittarit kertovat ja eurot puhuvat Uuden työelämän trendit -huippuseminaari Tornio 7.9.2016 Tauno Hepola, Mcompetence Oy Toimitusjohtaja, yritysvalmentaja TYÖELÄMÄN LAADULLA ON MAHDOLLISTA RAKENTAA KILPAILUETUA,

Lisätiedot

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA

KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA KOKEMUKSET MONITILATOIMISTOSTA SEURANTATUTKIMUS KAHDELLA TYÖPAIKALLA Annu Haapakangas, Valtteri Hongisto & Johanna Varjo Turun ammattikorkeakoulu annu.haapakangas@turkuamk.fi Sisäilmastoseminaari 16.3.2016,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön

Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Liikuntalääketieteen päivät 2015 Ikääntyminen ja fyysinen harjoittelu: Tutkitusta tiedosta käytäntöön Sarianna Sipilä Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto MIKSI? Ikääntyvien

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa

Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa LECTIO PRAECURSORIA Mika Pekkonen Terveyteen liittyvä elämänlaatu laitoskuntoutuksen vaikuttavuuden arvioinnissa RAND-36-mittarin soveltuvuus työikäisten laitoskuntoutuksen ongelmaprofiilin määrittämiseen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämistarpeet - tutkimushankkeen alustavia havaintoja ja johtopäätöksiä Jaakko Harkko, Tutkija 8.11.2013 1 Tutkimuksen esittely Tavoitteena

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Työterveyslaitos Marjo Wallin Hyvinvointia työstä Työkyky elämän eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 3.6.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Esityksen aiheet Terveellinen työ elämän eri vaiheissa kampanja

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari 8.9.2010 Heidi Paatero Kuntoutuslaitostoiminnan pitkä kehityskaari (1) Sodanjälkeiset suuret laitokset

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS

Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa. Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS Terveyteen liittyvä elämänlaatu terveydenhuollon arvioinneissa Risto Roine LKT, dos. Arviointiylilääkäri HUS 2 Taustaa Terveydenhuollon mahdollisuudet vaikuttaa sairauksiin lisääntyneet, mutta samalla

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman

Lisätiedot

AMMATILLISESTI SYVENNETYN LÄÄKETIETEELLISEN KUNTOUTUKSEN VAIKUTUS HOITAJIEN TERVEYTEEN, TYÖKYKYYN JA FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN

AMMATILLISESTI SYVENNETYN LÄÄKETIETEELLISEN KUNTOUTUKSEN VAIKUTUS HOITAJIEN TERVEYTEEN, TYÖKYKYYN JA FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN AMMATILLISESTI SYVENNETYN LÄÄKETIETEELLISEN KUNTOUTUKSEN VAIKUTUS HOITAJIEN TERVEYTEEN, TYÖKYKYYN JA FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN Kati Huikuri Pro gradu tutkielma Ergonomia Kuopion yliopisto Fysiologian laitos

Lisätiedot

Olkapään sairauksien kuntoutus

Olkapään sairauksien kuntoutus Hyvinvointia työstä Olkapään sairauksien kuntoutus Esa-Pekka Takala Dos., ylilääkäri 16.2.2016 Työterveyslaitos E-P Takala:Olkapään sairauksien kuntous www.ttl.fi 2 Esa-Pekka Takala Sidonnaisuudet LKT,

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT)

Perimmäinen kysymys. Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista. Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? Kari Hämäläinen (VATT) Työllistämisen tukitoimien vaikuttavuuden arvioinnista Kari Hämäläinen (VATT) VATES päivät, 5.5.2015 Perimmäinen kysymys Mitkä ovat tukitoimen X vaikutukset Y:hyn? 1 Kolme ehtoa kausaaliselle syy seuraussuhteelle

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

TK 2-hanke arviointitutkimus

TK 2-hanke arviointitutkimus TK 2-hanke arviointitutkimus Tutkimuksen info 220812 Riitta Seppänen-Järvelä johtava tutkija Kela/tutkimusosasto TK2 Sisältö 1. tutkimuksen tavoite ja aineistot 2. tutkimuksen yhteyshenkilöiden roolit

Lisätiedot

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA

POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA POTILASSIMULAATIOMENETELMÄ JA OPPIMISTULOKSET LÄÄKEHOIDON KOULUTUKSESSA INTEGROITU KIRJALLISUUSKATSAUS SimPro 25.8. 2015 Aura, Suvi; / Itä-Suomen Yliopisto, Kuopion Yliopistollinen Sairaala Sormunen, Marjorita/

Lisätiedot

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa 23.9.2014 Irma Paso vakuutussihteeri, kuntoutuksen etuusvastaava Kela, Oulun vakuutuspiiri Ammatillinen kuntoutusjärjestelmä Suomessa 1/2 Kuntoutuksen

Lisätiedot

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo

Näyttötutkinnot 20 vuotta, , klo Näyttötutkinnot 20 vuotta, 21.10.2014, klo 10.45 15.30 NÄYTTÖTUTKINTOJEN VAIKUTTAVUUDEN KYSYMYS? Mitä rekisteriaineistot ja vertailuasetelmat kertovat? Asko Suikkanen, emeritusprofessori (YTT), Lapin yliopisto

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen

Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Tiedosta hyvinvointia Mielenterveyden edistäminen 1 Näyttöön perustuva väestön mielenterveyden edistäminen Kristian Wahlbeck Tutkimusprofessori, Stakes Professori, Helsingin yliopisto Sosiaali ja terveysalan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka

KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SOSIAALI- JA TERVEYSALA Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie Kotka 1 Liite 3 KYMENLAAKSON AMMATTIKORKEAKOULU SAATE SOSIAALI- JA TERVEYSALA 30.08.2010 Ensihoidon koulutusohjelma Takojantie 1 48220 Kotka Hyvä kyselyyn vastaaja Olen Ensihoitaja (AMK)-opiskelija Kymenlaakson

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiö. Tutkimus ja kehittäminen. Arviointi ja koulutus. Viestintä ja tietopalvelut. Kuntoutussäätiö Tutkimus ja kehittäminen Arviointi ja koulutus Viestintä ja tietopalvelut 1 on on monipuolinen ja kokenut kuntoutuksen tutkija, kehittäjä, arvioija, kouluttaja ja tiedottaja. Erityisiä osaamisalueita ovat

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot