TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS ASLAK-KURSSEILLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS ASLAK-KURSSEILLA"

Transkriptio

1 KATSAUS MAIJA TIRKKONEN EEVA-LEENA RASIMUS SEIJA KERO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS ASLAK-KURSSEILLA Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa seurattiin kuntoutujien hyvinvoinnin kehitystä vuosina 2008 ja 2009 alkaneilla ja viimeistään toukokuussa 2010 päättyneillä ASLAK-kursseilla. Tutkimukseen osallistui yhteensä 433 kuntoutujaa, joiden terveyden ja työ- ja toimintakyvyn muutoksia seurattiin kuntoutusten alussa (T1) ja lopussa (T2) tehdyillä kyselyillä ja terveyskuntomittauksilla. Aikaisempien tutkimusten mukaan AS- LAK-kuntoutukseen osallistuneiden sairauspoissaolojen määrän on havaittu laskeneen kuntoutusvuonna ja kolmena seuraavana vuonna (Suoyrjö ym. 2009). Tähän suuntaan viittasi myös Holopaisen ym. (2004) tutkimus, jossa vielä viiden vuoden seurannassa todettiin, että kuntoutuksessa olleiden selkäkipujen vaikeusaste oli alkutilanteeseen verrattuna lievempi ja sairauspoissaolopäivien määrä vähäisempi. Toiseksi on havaittu, että ASLAKkuntoutujien koettu työkyky vahvistui kuntoutuksen aikana kaikilla (Kurki, 1999; Nevala-Puranen, 1996; Tirkkonen & Kinnunen, 2010) tai joissakin tutkituissa ryhmissä vain naisilla (Helo, 2000; Härkäpää, 2002). Myös työn rasituksesta palautumisen tarve ja stressi vähenivät kuntoutuksen aikana (Tirkkonen & Kinnunen, 2010). Kolmanneksi kuntoutuksen päättyessä on todettu yleiseen terveydentilaan ja toimintakykyyn liittyviä myönteisiä muutoksia. Kuntoutujien fyysinen kunto ja terveydentila kohenivat (ks. Härkäpää, 2002; Kurki, 1999; Nevala-Puranen, 1996) ja positiiviset muutokset olivat havaittavissa vielä vuosi kuntoutuksen päättymisen jälkeen (Nevala-Puranen, 1996). Kuntoutujien tuki- ja liikuntaelinoireet olivat lievittyneet, liikunta oli lisääntynyt ja itsetunto sekä positiivinen mieliala olivat vahvistuneet (Holopainen ym., 1998; Kurki, 1999; Nevala-Puranen, 1996; Tirkkonen & Kinnunen, 2010). Toisaalta ASLAK-kuntoutuksella ei pystytty vaikuttamaan fyysisiin tai psykososiaalisiin työolosuhteisiin pienyrityksissä; päinvastoin työn fyysiset kuormitustekijät lisääntyivät kolmen vuoden seuranta-aikana (Turja, 2009). Osallistujat ja interventio Tutkimuksen osallistujat olivat keskimäärin 48-vuotiaita ja heistä naisia oli 70 %. Valtaosa osallistujista eli parisuhteessa. 45 %:lla kuntoutujista ammatillinen koulutus oli vähintään opistotasoinen ja vähän yli puolella joko ammattikurssi tai ammattikoulu. Kolmasosa osallistujista työskenteli sosiaali- ja terveyssektorilla ja toinen kolmasosa teollisuus- tai rakennustyössä. Nykyisessä työpaikassaan kuntoutujat olivat olleet keskimäärin 16 vuotta. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus (ASLAK) on Kelan harkinnanvaraista ja ennaltaehkäisevää varhaiskuntoutusta. Se on kohdennettu työntekijöille, joilla työ- ja toimintakyvyn heikkenemisen riskit ovat selvästi todettavissa, mutta sairausoireet ovat vielä lieviä. ASLAKin tavoitteena on edistää terveyttä, vahvistaa osallistujien työ- ja toimintakykyä sekä luoda edellytyksiä työkyvyn pitkäaikaiselle säilyttämiselle. Tavoitteena on myös auttaa kuntoutujaa arvioimaan ja kehittämään omia työskentelytapojaan ja KUNTOUTUS

2 käsitellä työn kehittämiseen liittyviä asioita myös yhdessä työyhteisön kanssa. Kuntoutusprosessi pyritään nivomaan työpaikalla ja työterveyshuollossa tapahtuvaan toimintaan. ASLAK toteutetaan 3 4 jaksossa vuoden pituisena prosessina, johon sisältyy yhteensä vuorokautta. Yhdessä kuntoutusryhmässä on 10 osallistujaa. Kokonaisuuteen kuuluu 1 2 yhteistyöpäivää yhdessä kuntoutujien työpaikkojen edustajien kanssa (Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi 2007). Kyselyt ja mittaukset Työkykyä arvioitiin työkykyindeksillä (Tuomi, Ilmarinen, Jahkola, Katajarinne & Tulkki, 1999) ja työn rasituksista palautumista yhdellä kysymyksellä. Työhön käytettävissä olevia voimavaroja selvitettiin VSH (Voimavarat työhön, sosiaalinen tuki työssä, työn hallinta) -kyselyn neljän osion asteikolla (Pursio, 1999). Psyykkistä toimintakykyä kartoitettiin UPSseulalla (Pihnala, 2005), jossa DEPS-depressioseulaa (Salokangas, Stengård & Poutanen, 1994) on täydennetty itsearvostusta, koherenssia ja kipukokemusta mittaavilla osioilla. Työuupumuksen esiintymistä seurattiin Bergen Burnout Inventoryn avulla (BBI-15; Näätänen, Aro, Matthiesen, Salmela-Aro, 2003). Työn psykososiaalisia voimavaroja selvitettiin työn hallintamahdollisuuksien sekä esimieheltä ja työtovereilta saadun tuen avulla (VSH; Pursio, 1999). Terveydentilan kuvaajina olivat lääkärin toteamien sairauksien määrä, lääkärissä käyntien määrä ja sairauspoissaolot. Lisäksi tarkasteltiin terveyteen liittyvää elämänlaatua RAND-36 -asteikon avulla (Aalto ym.1999). Kipujen määrää ja hallintaa seurattiin RAND-36:n (Kivuttomuus) lisäksi UPS-seulan Kipujen hallinta -faktorin avulla. Kuntoutujien kestävyys- ja lihaskuntoa sekä painoindeksin kehitystä seurattiin mittauksin kuntoutuksen alussa ja lopussa. Tulokset Työkyky vahvistui ja työhön käytettävissä olevat voimavarat lisääntyivät Kuntoutujien työkyvyn keskiarvo (37,7) oli kuntoutuksen alussa työkykyindeksin viitearvojen mukaan hyvän työkyvyn (37-43) rajoissa. Toistomittausten varianssianalyysin (ANOVA) [aika (2 mittausta) sukupuoli] mukaan työkykyindeksi vahvistui kuntoutusaikana sekä miehillä että naisilla, F= 21,82, p <.001. Toisen ANOVA-analyysin [aika (2 mittausta) ryhmä (ammattikoulua vähemmän / ammattikoulu / opistotaso tai enemmän)] mukaan työkykyindeksi oli muita parempi vähintään opistotasoisesti koulutetuilla, F = 3,12, p <.05. Kun ANOVA-analyysiin [aika (2 mittausta)] lisättiin kovariaatiksi lääkärin toteamien sairauksien määrä, todettiin, että useammat sairaudet olivat yhteydessä huonompaan työkykyindeksiin (F = 35,54, p <.001), kuten olettaa voikin. Kun ANOVA-analyysiin [aika (2 mittausta)] lisättiin kovariaatiksi ikä, ajan ja ryhmän yhdysvaikutus oli merkitsevä, F= 4,59, p<.05, jonka mukaan työkykyindeksi vahvistui enemmän nuoremmilla osallistujilla. Työhön käytettävissä olevat voimavarat lisääntyivät seuranta-aikana ANOVA [aika (2 mittausta) sukupuoli] -analyysin mukaan koko ryhmässä (F = 28,46, p <.001) ja naisilla vielä enemmän kuin miehillä (F = 4,67, p <.05). Väsymyksen ja ylirasittuneisuuden tunteet vähenivät kuntoutuksen aikana ja työhuolet olivat harvemmin mielessä vapaa-aikana. Voimavarat työhön olivat heikoimmat vähintään opistotasoisen koulutuksen käyneiden ryhmässä (F=3,60, p<.05) ja viitteellisesti heikommat niillä, joilla oli useampia lääkärin toteamia sairauksia (F=3,17, p<.10). Iällä ei ollut yhteyttä työhön käytettävissä olevien voimavarojen tasoon. Myös työn rasituksesta palautuminen parantui ANOVA [aika (2 mittausta) sukupuoli] -analyysin mukaan koko ryhmässä, F= 22,13, p <.001. Miehillä työn rasituksista palautuminen oli koko seurantaajan paremmalla tasolla kuin naisilla, F= 6,80, p <.01. Koulutustasolla, lääkärin toteamien sairauksien määrällä tai iällä ei ollut yhteyttä työn rasituksista palautumiseen tai sen muutokseen. Psyykkinen toimintakyky työssä (F = 9,20, p <.01) ja positiivinen mieliala (F = 19,52, p <.001) vahvistuivat koko ryhmässä. Koulutuksella, iällä tai todettujen sairauksien määrällä 40 KUNTOUTUS

3 ei ollut yhteyttä psyykkiseen toimintakykyyn (UPS-seula). Kuntoutuksen alussa 22 % osallistujista oli vähintään lievästi työuupuneita (BBI-15). Uupumusasteinen väsymys oli lievää 11 %:lla ja kohtalaista tai vakavaa 8 %:lla kuntoutujista. Kyynistymistä oli lievänä 10 %:lla ja kohtalaisena tai vakavana 20 %:lla kuntoutujista. Ammatillinen itsetunto oli heikentynyt lievästi 10 %:lla ja kohtalaisesti tai vakavasti yhteensä 15 %:lla ASLAK-kuntoutujista. ANOVA-analyysin [aika (2 mittausta) sukupuoli] ajan ja ryhmän yhdysvaikutuksen mukaan naisten uupumusasteinen väsymys väheni enemmän kuin miesten, F = 6,64, p <.05. Naisilla oli koko seuranta-ajan yleisemmin uupumusasteista väsymystä kuin miehillä. Kyynistymisessä ei tapahtunut muutosta seuranta-aikana. Ammatillinen itsetunto vahvistui viitteellisesti koko ryhmässä (p<.10). Koulutustaso oli yhteydessä työuupumuksen kokemiseen siten, että vähintään opistotasoisen koulutuksen käyneessä ryhmässä oli uupumusasteista väsymystä enemmän (F = 13,09, p<.001) ja ammatillinen itsetunto oli heikompi kuin muilla (F = 3,20, p<.05). Uupumusasteinen väsymys lisääntyi ikävuosien lisääntyessä (F = 5,36, p<.05). Lääkärin toteamien sairauksien lukumäärällä ei ollut yhteyttä työuupumukseen. Psykososiaalisissa työoloissa vain pieniä muutoksia Työolojen psykososiaalisten voimavarojen kuvaajina olivat esimiehen ja työtovereiden tuki ja työn hallintamahdollisuudet (VSH). ANOVA-analyysin [aika (2 mittausta) sukupuoli] mukaan ajalla ja ryhmällä oli viitteellinen yhdysvaikutus esimiestuen määrään (F = 2,75, p<.10). Miesten kokemus esimiestuesta vahvistui, mutta naisten kokemus säilyi ennallaan. Työtovereilta saatu tuki ei muuttunut seuranta-aikana. Työn hallintamahdollisuudet vahvistuivat viitteellisesti (p<.10). Miesten ja naisten välillä ei ollut eroa työtovereiden tuen tai työn hallintamahdollisuuksien tasossa tai muutoksessa. Koulutustasolla oli yhteys sekä esimiestuen määrään (F = 4,69, p<.05) että hallintamahdollisuuksiin työssä (F = 7,82, p<.001). Pidemmän ammatillisen koulutuksen käyneet kokivat saavansa enemmän tukea esimieheltään ja he voivat myös vaikuttaa työhönsä enemmän. Työn hallintamahdollisuudet lisääntyivät ikävuosien lisääntyessä (F = 7,57, p<.01). Lääkärin toteamien sairauksien määrä oli viitteellisesti yhteydessä työtovereilta saatuun tukeen (F = 3,73, p<.10) siten, että kuntoutujat, joilla oli enemmän sairauksia, kokivat saavansa vähemmän tukea työtovereiltaan. Koettu terveys ja elämänlaatu parantuivat Osallistujien terveydentilaa seurattiin lääkärin kuntoutuksen alkutarkastuksessa toteamien sairauksien, lääkärissä käyntien määrän ja sairauspoissaolojen avulla. Lisäksi kuntoutujat arvioivat terveyteen liittyvää elämänlaatuaan. Lääkärin alkutarkastuksessa 15 %:lla osallistujista diagnosoitiin yksi sairaus, neljäsosalla kaksi ja 28 %:lla kolme sairautta. Joka kolmannella osallistujalla oli neljä tai useampia diagnosoituja sairauksia. Yleisin päädiagnoosi oli selkäsairaudet (46 %) tai jokin muu tuki- ja liikuntaelin- tai sidekudossairaus (23 %). Viimeksi kuluneen vuoden aikana kuntoutujat olivat käyneet lääkärissä keskimäärin kuusi kertaa ja sairauspoissaolopäiviä oli kertynyt keskimäärin 16. ANOVA [aika (2 mittausta) sukupuoli] -analyysin mukaan kuntoutusvuoden aikana sairauspoissaolojen määrä väheni (F=5,56, p<.05; T1 15,9 päivää, T2 13,2 päivää). Myös käynnit lääkärin vastaanotolla vähenivät (F=12,16, p<.01; T1 5,9 käyntiä, T2 4,1 käyntiä). Osallistujien terveyteen liittyvä elämänlaatu oli lähellä vastaavan ikäryhmän väestöarvoja. Tarmokkuus oli kuitenkin kuntoutuksen osallistujilla vähäisempää ja kivut sekä terveysongelmista johtuvat rajoitukset olivat yleisempiä kuin väestössä keskimäärin. Kuntoutuksen aikana terveyteen liittyvä elämänlaatu vahvistui useilla osa-alueilla (Kuva 1). ANOVA [aika (2 mittausta) sukupuoli] -analyysin mukaan koettu terveydentila parani (F = 18,04, p <.001), psyykkinen hyvinvointi (F = 9,46, p <.01) ja tarmokkuus (F = 49,80, p KUNTOUTUS

4 <.001) vahvistuivat, ja myös sosiaalinen toimintakyky (F = 5,52, p <.05) lisääntyi. Lisäksi sekä terveysongelmista (F = 9,59, p <.01) että psyykkisistä (F = 5,20, p <.05) syistä johtuvat arkielämän rajoitukset vähenivät. Ainoa ero naisten ja miesten välillä todettiin fyysisen toimintakyvyn kehityksessä (F = 6,77, p <.05). Naisten fyysinen toimintakyky vahvistui, mutta miesten heikkeni. Kipujen hallittavuus lisääntyi Osallistujilla oli kuntoutuksen alussa useita, erilaisia kipuja. Viidesosa osallistujista kärsi kuntoutuksen alussa yhdenlaisesta kivusta ja 44 %:lla oli 2 3 erilaista kipua. Viidesosalla oli kipuja neljällä tai useammalla alueella. Niska- (75 %) ja selkäkivut (72 %) olivat kaikkein yleisimpiä. Kaksi kolmesta osallistujasta kärsi alaraajojen kivuista ja puolet pääkivuista. ANOVA [aika (2 mittausta) sukupuoli] -analyysin mukaan kivuttomuus (Rand36) lisääntyi kuntoutuksen aikana (F = 11,28, p <.01). Kipujen määrä väheni ja hallittavuus (UPS; Kipujen hallinta) lisääntyi koko ryhmässä, F = 21,40, p <.001. Koulutuksella tai iällä ei ollut yhteyttä kipukokemuksiin. Fyysinen kunto vahvistui Osallistujien kestävyys- ja lihaskuntoa seurattiin mittauksin kuntoutuksen alussa ja lopussa. ANOVA-analyysin [aika (2 mittausta) sukupuoli] mukaan ajalla ja ryhmällä oli yhdysvaikutus kuntoindeksin muutokseen. Miesten kuntoindeksi vahvistui seuranta-aikana enemmän kuin naisten (F=45,74, p<.001), vaikka naisten kunto oli koko seuranta-ajan suhteellisesti miehiä paremmalla tasolla (F=44,32, p<.001). Painoindeksissä tapahtui hienoista laskua (F=19,23, p<.001), vyötärön ympärys lyheni (F=15,63, p<.001) ja rasvakudoksen määrä väheni (F=11,23 p<.01). Naisilla rasvakudoksen määrä oli suurempi koko seuranta-ajan (F=87,33, p<.001). Kaikilla lihaskunnon osa-alueilla tapahtui selvää positiivista kehitystä. ANOVA-analyysin [aika (2 mittausta) sukupuoli] mukaan staattinen Koettu terveys Fyysinen toimintakyky Psyykkinen hyvinvointi Sosiaalinen toimintakyky Tarmokkuus Kivuttomuus Terveysongelmien rajoittavuus Psyykkisten syiden rajoittavuus Miesten alkuarvio Miesten loppuarvio Naisten alkuarvio Naisten loppuarvio Kuva 1. RAND-36 -asteikkojen keskiarvot osa-alueittain ASLAK-kuntoutuksen alussa ja lopussa: miehillä (n=94) ja naisilla (n=293) 42 KUNTOUTUS

5 tasapaino kehittyi (F= 18,59, p<.001), vatsa- (F= 27,55, p<.001) ja selkälihakset (F= 18,59, p<.001) vahvistuivat koko ryhmässä. Yhteenveto Tutkimuksessa seurattiin Kankaanpään Kuntoutuskeskuksen vuosina 2008 ja 2009 alkaneiden ja viimeistään toukokuussa 2010 päättyneiden ASLAK-kurssien 433 osallistujan työ- ja toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin muutoksia kuntoutuksen aikana. Ensinnäkin todettiin, että kuntoutujien koettu työkyky ja työn rasituksista palautuminen parantuivat ja työhön käytettävissä olevat voimavarat vahvistuivat kuntoutuksen aikana. Koettu työkyky oli muita parempi pidemmän ammatillisen koulutuksen käyneillä ja luonnollisesti muita huonompi niillä, joilla oli useampia lääkärin toteamia sairauksia. Työkyky vahvistui enemmän nuoremmilla osallistujilla. Työn rasituksista palautuminen parantui ja työhön käytettävissä olevat voimavarat vahvistuivat koko tutkitussa ryhmässä. Väsymyksen ja ylirasittuneisuuden tunteet vähenivät kuntoutuksen aikana ja työhuolet pyörivät mielessä harvemmin vapaa-aikana. Naisilla havaittiin enemmän työstä palautumisen vaikeuksia, samoin kuin Kinnusen ja Feldtin (2009) tutkimuksessa. Voimavarojen puutetta oli eniten koulutetuilla (vähintään opistotaso) ja niillä, joilla oli useita lääkärin toteamia sairauksia. Positiivinen mieliala ja psyykkinen toimintakyky työssä vahvistuivat seuranta-aikana. Myös muissa tutkimuksissa (Kurki, 1999; Nevala-Puranen, 1996; Tirkkonen & Kinnunen, 2010) on todettu koetun työkyvyn vahvistuneen ja työperäistä väsymystä kuvaavan palautumisen tarpeen vähentyneen ASLAK-kuntoutuksessa. Toiseksi todettiin, että uupumusasteinen väsymys väheni naisilla enemmän kuin miehillä. Uupumusasteinen väsymys oli yleisempää naisilla, vähintään opistotasoisen koulutuksen käyneillä ja vanhemmilla osallistujilla. Kyynistymisen tasossa ei tapahtunut muutosta kuntoutuksen aikana. Ammatillinen itsetunto koheni viitteellisesti koko ryhmässä, vaikka se oli koko seuranta-ajan heikommalla tasolla pidemmän ammatillisen koulutuksen omaavilla. Työhyvinvointi näytti siis olevan eniten koetuksella pidemmän ammatillisen koulutuksen käyneillä. Vaikka tässä ryhmässä koettu työkyky oli muita parempi, voimavarat työhön olivat kaikkein heikoimmat, uupumusasteista väsymystä oli eniten ja ammatillinen itsetunto oli heikentynyt useammin kuin muissa ryhmissä. Ilmeisesti pidemmän ammatillisen koulutuksen käyneet toimivat useammin pitkäaikaisesti kuormittavissa tehtävissä ja olosuhteissa. Useat lääkärin toteamat sairaudet olivat yhteydessä heikompaan työkykyyn, heikompiin työssä käytettävissä oleviin voimavaroihin ja viitteellisesti heikompaan työstä palautumiseen, mutta eivät työuupumukseen. Kolmanneksi työn psykososiaalisissa voimavaroissa tapahtui hienoista vahvistumista. Miesten kokemus esimiehen tuesta parani ja työn hallintamahdollisuudet lisääntyivät viitteellisesti koko ryhmässä. Pidemmän ammatillisen koulutuksen ryhmässä ja vanhemmilla osallistujilla oli myönteisempi kokemus esimiestuesta ja omista työn hallintamahdollisuuksistaan. Myös Tirkkosen ja Kinnusen (2010) mukaan vaikutusmahdollisuudet työssä vahvistuivat viitteellisesti ASLAK-kuntoutuksen aikana. Neljänneksi kuntoutujien koettu terveys, fyysinen kunto ja terveyteen liittyvä elämänlaatu paranivat useilla osa-alueilla. Kivut vähenivät ja koettujen kipujen hallittavuus lisääntyi seuranta-aikana. Osallistujien sairauspoissaolojen lukumäärä väheni, mikä vastaa Suoyrjön ym. (2009) tuloksia. Koettu terveydentila parani ja sekä psyykkinen hyvinvointi että tarmokkuus vahvistuivat. Naisten fyysinen toimintakyky oli koko seuranta-ajan parempi kuin miesten ja se parantui edelleen samaan aikaan kun miesten fyysinen toimintakyky heikkeni. Painoindeksissä tapahtui hienoista laskua. Osallistujien lihaskunto vahvistui ja kuntoindeksi parantui seuranta-aikana. Kuntoutujien fyysisen kunnon on todettu parantuneen myös muissa tutkimuksissa (ks. Härkäpää, 2002; Kurki, 1999; Nevala-Puranen, 1996). KUNTOUTUS

6 Lopuksi Tämän tutkimuksen mukaan ASLAK-kuntoutus vahvisti monipuolisesti osallistujien elämänlaatua. Työkyky parani kaikilla ja selvimmin nuorimmilla, mikä on yhdensuuntaista ASLAK-kuntoutuksen varhaiskuntoutustavoitteiden kanssa. Koulutettujen työntekijöiden uuvuttaviin työtilanteisiin lyhyellä interventiolla ei kyetty vaikuttamaan riittävästi. Kun on kysymys pitkittyneistä työstressitilanteista, kokemuksesta tiedetään, että auttavat toimenpiteet on toteutettava työpaikalla. Haastetta tuli esiin myös työyhteisöille solidaarisuudessa niitä kohtaan, joilla oli useampia sairauksia. Tämän tutkimuksen mukaan erityisesti naispuolisten työntekijöiden työyhteisötaitojen vahvistamiseen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota esimiestuen hyödyntämiseksi. PSL MAIJA TIRKKONEN TYÖSKENTELEE TUTKIJANA TAMPEREEN YLIOPISTON YHTEISKUNTA- JA KULTTUURI- TIETEIDEN YKSIKÖN PSYKOLOGIAN OPPIAINEESSA. LL EEVA-LEENA RASIMUS ON TYÖTERVEYSHUOL- LON ERIKOISLÄÄKÄRI, JOKA TYÖSKENTELEE KUNTOU- TUSKESKUS KANKAANPÄÄN JOHTAVANA LÄÄKÄRINÄ. PSM SEIJA KERO ON TYÖTERVEYSPSYKOLOGI JA PSYKOTERAPEUTTI, JOKA TYÖSKENTELEE KUNTOU- TUSKESKUS KANKAANPÄÄN PSYKOLOGINA. Lähteet Aalto AM, Aro A, Teperi J (1999) RAND-36 terveyteen liittyvän elämänlaadun mittarina. Mittarin luotettavuus ja suomalaiset väestöarvot. Stakes, Tutkimuksia 101. Saarijärvi: Gummerus Kirjapaino Oy. Helo T (2000) Kelan Aslak-toiminnan kustannusten ja vaikutusten arviointi. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 55. Turku: Kansaneläkelaitos. Holopainen K, Kuronen P, Nevala-Puranen N, Koistinen S, Arokoski J (1998) Aslak-kurssien vaikutukset lentokonemekaanikkojen koettuun terveydentilaan ja suorituskykyyn. Puolen vuoden seurantatutkimus Suomen ilmavoimien lentokone-mekaanikoilla. Sotilas-lääketieteellinen aikakauslehti, 73(4), Holopainen K, Nevala N, Kuronen P, Arokoski J (2004) Effects of vocationally oriented medical rehabilitation for aircraft maintenance personnel - a preliminary study of long-term effects with 5-year follow-up. J Occup Rehabilitation, 14(4), Härkäpää K (2002) Varhaiskuntoutuksen vaikuttavuus. Kirjassa A-M Aalto, H Hurri, A Järvikoski, J Järvisalo, V Karjalainen, H Paatero, T Pohjolainen & P Rissanen (toim.), Kannattaako kuntoutus (s ). Stakes Raportteja 267. Saarijärvi: Gummerus. Kelan laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Versio 14 / , voimassa Kansaneläkelaitos. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto. Kuntoutusryhmä. Helsinki. Kinnunen U, Feldt T (2009) Työkuormituksesta palautuminen: psykologinen näkökulma. Kirjassa U. Kinnunen & S. Mauno (toim.), Irtiottoja työstä: työkuormituksesta palautumisen psykologia (s. 7-27). Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy. Kurki M (1999) Kuntoutuskurssit pystyvyysodotusten vahvistajana. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja B:15. Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy. Nevala-Puranen N (1996) Aslak-kurssien vaikutukset maatalousyrittäjien fyysiseen suorituskykyyn ja työtekniikkaan. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 10. Helsinki: Kansaneläkelaitos. Näätänen P, Aro A, Matthiesen SB, Salmela-Aro K (2003) Bergen Burnout Indicator 15. Helsinki: Edita Prima Oy. Pihnala K (2005) Työkykykuntoutujien psyykkinen toimintakyky. Tutkimus Kuntoutuskeskus Kankaanpään UPS-itsearviointimenetelmän osoittamista muutoksista. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, Psykologian laitos. Pursio H (1999) Voimavarat työhön, sosiaalinen tuki työssä, työn hallinta, työkykyindeksin täydennyskysely. Käsikirjoitus. Salokangas R, Stengård E, Poutanen O (1994) DEPS uusi väline depression seulontaan. Duodecim, 110(12), Suoyrjö H, Oksanen T, Hinkka K, Kivimäki M, Klaukka T, Pentti J, Vahtera J (2009) The effectiveness of vocationally oriented multidisciplinary intervention on sickness absence and early retirement among employees at risk: an observational study. Occup Environ Med; 66, Tirkkonen M, Kinnunen U (2010) Työhyvinvointi vahvistuu varhaiskuntoutuksessa: ASLAK-kuntoutuksen ja Työhyvinvointi-kuntoremontin vaikuttavuus. Miina Sillanpään Säätiön julkaisusarja A:8. Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A, Katajarinne L, Tulkki A (1999) Työkykyindeksi. Helsinki: Työterveyslaitos. Turja J (2009) Ammatillisesti syvennetyn lääketieteellisen kuntoutuksen vaikuttavuus. Kuntoutus osana työpaikan terveyden edistämistä. Acta Universitatis Tamperensis Tampere: Tampereen yliopisto. 44 KUNTOUTUS

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS TYK-KURSSEILLA

TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS TYK-KURSSEILLA KATSAUS MAIJA TIRKKONEN EEVA-LEENA RASIMUS SEIJA KERO TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN KEHITYS TYK-KURSSEILLA Kankaanpään Kuntoutuskeskuksessa seurattiin kuntoutujien hyvinvoinnin kehitystä vuosina 2008 ja 2009

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

ASLAK-KUNTOUTUS VAHVISTAA TYÖHYVINVOINTIA VALIKOIVASTI

ASLAK-KUNTOUTUS VAHVISTAA TYÖHYVINVOINTIA VALIKOIVASTI LECTIO PRAECURSORIA MAIJA TIRKKONEN ASLAK-KUNTOUTUS VAHVISTAA TYÖHYVINVOINTIA VALIKOIVASTI Johdanto Lauri Viidan romaanissa Moreeni Niemisen perheessä pohdittiin työkyvyn ja pääoman suhdetta. Paavali Niemisen

Lisätiedot

Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus

Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus KATSAUS Maija Tirkkonen Ulla Kinnunen Merja Kurki Aslak-kuntoutuksen vaikuttavuus Katsaus viimeaikaiseen suomalaiseen tutkimukseen Väestön ikääntyessä työvoiman riittävyyden kannalta on tärkeää pitää väestö

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta

GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta GAS-prosessi Aslakissa, ensikokemuksia Kiipulasta ASLAK Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kelan järjestämää ryhmämuotoista varhaiskuntoutusta Tavoitteena työ- ja toimintakyvyn säilyttäminen

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa

RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri

Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus. Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Kelan tukema ja järjestämä työikäisten kuntoutus Marja-Liisa Kauhanen Ylilääkäri Yleistä Kelan työikäisten kuntoutuksesta Kuntoutukseen hakeutuminen Hoitavan lääkärin laatima B-lausunto tai vastaava, jossa

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen

Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Työhyvinvointi ja työkuormituksesta palautuminen Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, psykologia Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Tampere, Huhtikuu 2014

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela

Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 2016 Kuntoutuspäivät 9.3.2015 Kirsi Vainiemi asiantuntijalääkäri Kela 1 Kelan kuntoutus työssä oleville vuonna 2014 Kelan kuntoutujia kaiken kaikkiaan 107 100 (2013: 98 863; 2012: 91 150) Harkinnanvaraisia

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

University of Tampere University of Jyväskylä

University of Tampere University of Jyväskylä Työ kuormituksesta palautumisen haasteet Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Psykologian laitos Työelämän muutokset 24 x 7 x 365 logiikka Aina avoin yhteiskunta Työn rajattomuus Aika ja paikka Oma kyky asettaa

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämässä olevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain ja ainoastaan

Lisätiedot

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua

MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua MTK:n Työhyvinvointipäivät/ Varala 7 8.8.2014 / Timo Lehtinen/Herttua Monipuolisia kuntoutus-, hotelli- ja ravintolapalveluja keskellä upeaa järvimaisemaa, parhaalla paikalla Suomen vetovoimaisinta matkailukolmiota

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001.

Ihmiskunnan tie. Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Ihmiskunnan tie Lähde:Juhani Ilmarinen Työterveyslaitos. 2001. Helsingin Sanomat 15.9.1999: Huono kunto tappaa varmimmin! Riskitekijä Riskikerroin miehet naiset Huono kunto 2.03 2.23 Tupakointi 1.89 2.12

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö

Pientyöpaikoilla uudistuminen mistyö Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk)-hankeen kehittämisty mistyö Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutussäätiö Pirkko Mäkelä-Pusa 17.3.2011 ESR-hanke 2009 2012, Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut

Hyvinvointia työstä. Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014. Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut Hyvinvointia työstä Työhyvinvointikymppi työhyvinvointia rakentamassa 20.1.2014 Eija Lehto erityisasiantuntija Työhyvinvointipalvelut 6.2.2014 Eija Lehto, Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin osatekijöitä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

työssä selviytymisen tukena Itellassa

työssä selviytymisen tukena Itellassa Kunnon Polku Määräaikainen työn keventäminen työssä selviytymisen tukena Itellassa Työelämä muutosmurroksessa 17.11.2009 Työhyvinvointipäällikkö i Pirjo Talvela-Blomqvist l Itella Oyj 1 Itellan haasteita

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA TYÖKYVYN VARHAINEN TUKI Työterveyshuoltolain (1383/2001) perusteella työterveyshuollon

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti

ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti MAIJA TIRKKONEN ASLAK-kuntoutus vahvistaa työhyvinvointia valikoivasti AKATEEMINEN VÄITÖSKIRJA Esitetään Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön johtokunnan suostumuksella julkisesti

Lisätiedot

Kipinä- hyvinvoin+valmennus

Kipinä- hyvinvoin+valmennus Kipinä- hyvinvoin+valmennus John Deere, Joensuu / 28.9, 8.10 MOBRA FINLAND OY Terveyden ja toimintakyvyn valmennustalo MitaBavia, tuloksellisia ja rehellisiä työhyvinvoine- palveluja yrityksille, joille

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Työelämästä poissaolevien Tules-kurssit Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella vain

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari

Mielenterveyskurssit 2011 Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) Kuntoutumiskeskus Summassaari Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit (Kela) 2 Voimavarat ja tukea elämään - mielenterveyskurssi 39456 (avo-internaatti) Alueet, joissa asuville kurssi on tarkoitettu: Länsi-Suomi Kurssin toteuttaa:

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen Luonto psykologin työssä Luonto on kumppani (työkaveri) ei pelkästään apuväline, lisuke tai hyödyke

Lisätiedot

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake

Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Kuntoutusryhmä Palveluntuottajien vuosiraportointi 2012 -tiedonkeruulomake Harkinnanvaraiset yksilölliset kuntoutusjaksot Tulostakaa lomake jokaista erillistä linjaa varten Vastatkaa yhdellä lomakkeella

Lisätiedot

Fyysiset riskit ja oireet

Fyysiset riskit ja oireet Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.

Lisätiedot

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.

Kelan työhönkuntoutushankkeen (TK2-hanke) tavoitteet ja toteutus. Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela. Kelan työhönkuntoutushankkeen (-hanke) tavoitteet ja toteutus Kuntoutuspäivät 11.4.2013 Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri kirsi.vainiemi@kela.fi Työikäisten kuntoutuksen kehittämisen eteneminen Kelassa

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos Työikäisen väestön yleistyvä sairaus Astman esiintyvyyden on todettu 12-kertaistuneen

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä

Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä Terveysongelmaiset ja osatyökykyiset työelämässä KUNTOUTUKSEN HAASTEINA OSALLISUUS JA TYÖELÄMÄ Asiantuntijaseminaari 17.3.2014, Lapin yliopisto, Castrén-sali Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työvoiman

Lisätiedot

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointitutkimus MAAMU: Esittelyä ja alustavia tuloksia 14.5.2012 14.5.2012 Anu Castaneda 1 Esityksen sisältö 1. Maamu-tutkimus ja sen tavoitteet 2. Menetelmät 3. Tutkimuksen

Lisätiedot

FIRSTBEATIN 11.5.2010

FIRSTBEATIN 11.5.2010 FIRSTBEATIN VI Stressipäivä Jyväskylässä 11.5.2010 MH-valmennus ja Siuntion Hyvinvointikeskus VIISAAT VALINNAT 2008-2010 Siuntion Hyvinvointikeskuksen kokemukset hyvinvointianalyysin käytöstä työkykyvalmennuksessa

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen

Työn imun yhteys sykemuuttujiin. Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imun yhteys sykemuuttujiin Heikki Ruskon juhlaseminaari 15.5.2007 Piia Akkanen Työn imu (Work Engagement) Wilmar Schaufeli ja Arnold Bakker ovat kehittäneet work engagement -käsitteen vuosituhannen

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa

Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa Työkyvyn alenemisen varhainen tunnistaminen työterveyshuollossa Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto Jukka Sipponen, yksikönjohtaja, Mehiläinen Oy Ulla Salmelainen,

Lisätiedot

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN

ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN ENSIHOITAJIEN TYÖSSÄ KUORMITTUMINEN SEKÄ TYÖSSÄJAKSAMINEN Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos MITÄ ENSIHOITOTYÖN KUORMITTAVUUS ON TEIDÄN MIELESTÄ? Työn kuormittavuus on moniulotteinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Kela kuntouttaja 2009

Kela kuntouttaja 2009 Kela kuntouttaja 2009 1 Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn Pohjois-Suomen vakuutusalue näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit 100 % Kelan palvelut

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET

TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET TYÖTERVEYSHUOLLON MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET Mieli 2010 - kansalliset mielenterveyspäivät 5.2.2010, Kuopio Birgitta Kinnunen Työterveyslaitos, Kuopio Suomalainen työterveyshuolto Työterveyshuolto laki

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot