Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä"

Aila Aaltonen
1 vuotta sitten
Katselukertoja:

Kuntoutuskeskus Kiipula, Kuntoutumiskeskus Apila,

1 Kuntoutuskursseista ja valmennuksista tukea työkykyyn kokemuksia hankkeen kehittämistyöstä Kuntoutuskeskus Kiipula, Kuntoutumiskeskus Apila, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos sekä UKK-instituutti

2 Hankkeen vaikuttavuus Tules-kurssin tulosten arviointi ja interventioiden alku- ja loppukyselyt Marjo Rinne, TtT, erikoistutkija UKK-instituutti

3 Marjo Rinne Vaikuttavuusarviointia Tules-kursseilla olleista (51 naista ja 13 miestä) 35 Kuvio 1. Ikä 30 Kuvio 2. Koettu terveydentila 60 Kuvio 3. Sairaudet huono kohtalainen hyvä Kuvio 4. Itseraportoitu liikunta-aktiivisuus Naiset Miehet 0

4 Tules-kuntoutujille tehtyjen mittausten tulokset Naiset (alussa 51/lopussa 23) Miehet (alussa 13) Alkumittaus Muutos Alkumittaus Paino 82,5 kg -0,8 kg 93,7 kg Painoindeksi/BMI 30,6 (7,6) - 0,5 (1,3) 29,6 (8,0) -sopiva paino (BMI 18,5-25) - lievä ylipaino (BMI 25,1-30) - merkittävä ylipaino (BMI 30,1-35) - vaikea ylipaino (BMI 35,1-40) 12 naisella 5 miehellä 19 naisella 2 miehellä 9 naisella 4 miehellä 11 naisella 2 miehellä Vyötärön ympärys 101,5 cm 1,3 cm 107cm Verenpaine systolinen 130 mmhg - 4,1 mmhg 130 mmhg Verenpaine diastolinen 88 mmhg - 5,2 mmhg 88 mmhg Loppumittauksissa 11 naisella paino oli pudonnut, systolinen verenpaine laskenut 15 naisella ja diastolinen 18 naisella. Marjo Rinne

5 Terveyskuntotestien tulokset Alkumittaus Naiset (alussa 51,/lopussa 23) Muutos Parempi kuin alkutilanteessa Miehet (alussa13) Alkumittaus Hartianseudun liikerajoitus 6 naisella 21 naisella 8 miehellä Puristusvoima 34,5 kg 0,6 kg 12 naisella 52,4 kg Muunneltu punnerrus 4 punnerrusta + 2,9 10 naisella 8 punnerrusta Ponnistushyppy 18,5 cm 0,5 cm 10 naisella 30,9 cm 6 min. kävelytesti 529,3 m 17,9 m 12 naisella 593,4 m Marjo Rinne

6 Marjo Rinne Päivittäinen liikkuminen ja paikallaanolo (51 naista ja 13 miestä) Mahdollisuudet harrastaa liikuntaa/kysely Päivittäinen fyysinen aktiivisuus/liikemittari lkm 30 h:min:sek 8:24: :12:00 6:00:00 4:48:00 3:36: :24:00 5 1:12:00 0 hyvät kohtalaiset huonot 0:00:00 Naiset Miehet Alkumittaus Loppumittaus

7 Päivittäinen liikkuminen ja paikallaanolo liikemittarianalyysi (yht. 51 naista ja 13 miestä) Yhtämittaisten yli 20 minuutin istumisjaksojen kokonaisaika h:min:sek 3:48:58 3:48:14 3:47:31 3:46:48 Yhtämittaisten yli 20 minuutin istumisjaksojen ylösnousujen lukumäärä lkm 40,0 35,0 30,0 25,0 3:46:05 3:45:22 20,0 15,0 Alkumittaus Loppumittaus 3:44:38 10,0 3:43:55 5,0 3:43:12 Alkumittaus Loppumittaus 0,0 Istumisjaksot 20+ Ylösnousut lkm Marjo Rinne

8 Päivittäinen liikkuminen - liikemittarianalyysi Yli 10 minuutin mittaisista liikkumisjaksoista (yli 1,5 MET) ja reippaista liikuntajaksoista (yli 3 MET) kertynyt päivittäinen aika ja lukumäärä. h:min:sek lkm 0:50:24 3,0 0:43:12 2,5 0:36:00 2,0 0:28:48 1,5 0:21:36 0:14:24 1,0 0:07:12 0,5 0:00:00 Liikkumisjakso 10+, aika Reipas ja rasittava liikkum10+; aika Päivittäisten askelten lukumäärä Yht. 0,0 Liikkuminen 10+, lkm Reipas ja rasittava 10+, lkm Tunneittain Mittaus 1 Mittaus Marjo Rinne 0 Total klo 7-10 klo klo klo kklo 19-22

9 Palveluohjautumisen toteutumisen selvitys Webropol kyselyt alussa ja lopussa Marjo Rinne

10 Ikä Palveluohjautumisen toteutumisen selvitys Vastaajien taustatiedot Naiset (n=124) Miehet (n=69) % 70 % % 8 % % 12 % % 10 % Koulutustausta ei ole käynyt koulua kansa-/kansalais/peruskoulu peruskoulu/jäänyt kesken Koulutus peruskoulun jälkeen ei koulutusta lukio ammatilliseen koulutukseen valmentava (VALMA) kurssimuotoinen ammatillinen koulutus ammattikoulu-/opisto tai näyttötutkinto amk-tutkinto amk aloitettu, mutta keskeyttänyt 1 % 97 % 2 % 79 % 15 % 7 % 8 % 45 % 3 % 18 % - 94 % 6 % 75 % 9% 6% - 45 % - 28 % Työttömyyden kesto alle vuosi 1 5 vuotta yli 5 vuotta kuntouttava työtoiminta/kokeilu Työttömyyspäivät (ed. 6 kk) ei yhtään päivää 1-30 päivää päivää yli 100 päivää Sairauspäivien määrä (ed. 6 kk) ei yhtään 1-10 päivää päivää päivää yli 90 päivää Naiset (n=124) 18 % 21 % 4 % 15 % 23 % 3 % 9 % 56 % 43 % 22 % 8 % 7 % 7 % Miehet (n=69) 32 % 25 % 4 % 20 % 12 % 4 % 13 % 65 % 54 % 26 % 6 % - 6 % Marjo Rinne

11 Marjo Rinne Alkutilanteen kartoituksen tietoja Tyytyväisyys elämään - puolet vastaajista oli tyytyväisiä tämän hetkiseen elämäänsä - vain 20 % naisista ja 10 % miehistä oli tyytymättömiä Päivittäinen suoriutuminen - 1/3:lla vastaajista vaikeuksia suoriutua päivittäisistä toimista (esim. kotityöt, asioiminen, matkustaminen) - internetin käyttäminen ei ollut vaikeaa: 80 % miehistä ja 40 % naisista pystyi käyttämään, koulutustausta ei vaikuttanut tähän Työkyky - vain 10 % arvioi työkykynsä hyväksi - pitkäaikaissairaudet haittana n. 40 %:lla vastaajista Mieliala, toiveikkuus sekä kokemus omasta hyödyllisyydestä - 15 %:lla huono, 15 %:lla erittäin hyvä - 40 % huolissaan alakuloisuudesta ja yleisestä mielenkiinnon puutteesta - vastaajille kuitenkin tarve saada psyykkistä tukea omaan tilanteeseensa

12 Marjo Rinne Mieliala, toiveikkuus sekä kokemus omasta hyödyllisyydestä - 15 %:lla huono, 15 %:lla erittäin hyvä - 40 % huolissaan alakuloisuudesta ja yleisestä mielenkiinnon puutteesta Vastaajilla tarve saada psyykkistä tukea omaan tilanteeseensa. Koettuja vaikeuksia - Keskittymiskyky - Ongelmatilanteiden ratkaisu - Ajattelun selkeys - Vireys-/energisyys vähissä - Unettomuus - Huono kunto (30 %:lla)

13 Marjo Rinne Loppukyselyn tarkastelu katoanalyysin perusteella Vain 36 % alkukyselyyn osallistuneista vastasi - naiset enemmistönä, nuorempi ikäryhmä ei vastannut juurikaan - vastaajilla pidempi koulutustausta kuin ei-vastaajilla - vastaajista monet kokopäivätyössä - parempi suoriutuminen päivittäisistä toiminnoista - suurimmalla osalla vastaajista jokin pitkäaikaissairaus - työkyky heikompi alkutilanteeseen verrattuna - mieliala parempi kuin alkukyselyssä

14 Marjo Rinne Pohdintaa kyselyn perusteella Heikentynyt terveydentila oli työttömyyden ohella monilla ongelmana. Moni tarvitsisi psyykkistä tukea (mieliala ym.). Vastaajilla oli lisäksi melko vähän virallista ja nykyvaatimuksiin vastaavaa koulutusta. Pitkäaikainen työttömyys syrjäyttää nyky-yhteiskunnan työelämästä, jossa muutoksia tapahtuu jatkuvasti ja nopeassa tahdissa.

15 Kiitos! Kuntoutuskeskus Kiipula Kuntoutumiskeskus Apila Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos UKK-instituutti

Samankaltaiset tiedostot

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa TUTKIJARYHMÄ: Nina Rautio, Pirkanmaan shp, nina.rautio@oulu.fi Jari Jokelainen, Oulun yliopisto Heikki Oksa,