Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset"

Raili Juusonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja

1 Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke

2 Tarve Tarve kehittää työllisyystoimien laadullisten vaikutusten arviointia. Työllisyystoimien tuloksellisuuden arviointi on ollut pääasiassa työmarkkina-aseman muutosten mittaamista. Yhtenä ongelmana on se, että kaikkia työllisyystoimia arvioidaan samalla työllistymistä mittaavalla indikaattorilla, vaikka toimien tavoitteet tai osallistujaryhmä ovatkin erilaisia. Osa työllistymistä tukevista toimista näyttää tehottomilta Havaintoja työllisyystoimien voimavaroja ja hyvinvointia lisäävistä vaikutuksista on saatu, mutta tarvittaisiin näyttöä. Miten työllisyystoimiin osallistuvien mahdollista voimavarojen vahvistumista voitaisiin mitata? Tarve mittariston kehittämiseen on noussut sekä käytännön toimijoilta että viranomaisten taholta Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

3 Kokeilun periaatteita Voimavara-näkökulma Olemme kiinnostuneita mahdollisesta muutoksesta voimavaroissa. Mittaus kahdessa pisteessä: palvelun alussa (T1) ja 6 kk/ palvelun päättyessä (T2). Yritämme tavoittaa sellaisia vaikutuksia voimavaroihin, joita työllisyystoimien avulla voidaan vahvistaa. Työllisyystoimen vaikutus (Vrt. palvelutarpeen arviointi tai työskentelyväline). Olemme kiinnostuneita yksilön kokemista voimavaroista & hyvinvoinnista - Yksilön omaan tulkintaan ja kokemukseen perustuva arviointi. Työllistymisen voimavarat/arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

4 Työllistymisen voimavarat mittarin sisältö Tulevaisuuden tavoitteiden selkeys Toiveikkuus työllistymiseen Koulutusvalmius Työhaun aktiivisuus Koettu terveys ja työkyky Koettu sosiaalinen tuki ja osallisuus Yksinäisyys Pääsy palveluihin ja tietoon Tyytyväisyys elämään Elämänlaatumittari (Eurohis-Qol-8) WHO:n kehittämä ja THL:n suomentama 8 kysymystä Koherenssin tunne -mittari (elämänhallintakyky) Antonovskyn teoria: 13 kysymystä Kompetenssimittari (pystyvyys) (Wallston Self Performance Survey): Kuntoutussäätiön suomentama, 8 kysymystä Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

Kokeiluasetelma Työllistymisen voimavarat Henkilön kokema muutos Työllistymisen voimavarat Työllistymistä tukeva palvelu/ toimenpide Mittaus 1 Mittaus 2 T1

Mukana: Kotikartano ry, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kajokeskus, Honkalampisäätiön Työpankki-hanke, SPR:n Kotitalkkari-hanke, TE-toimiston palveluja:

5 Kokeiluasetelma Työllistymisen voimavarat Henkilön kokema muutos Työllistymisen voimavarat Työllistymistä tukeva palvelu/ toimenpide Mittaus 1 Mittaus 2 T1 Kokeilu kentällä käynnissä 06/ /2014 välisen ajan. Mukana: Kotikartano ry, Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kajokeskus, Honkalampisäätiön Työpankki-hanke, SPR:n Kotitalkkari-hanke, TE-toimiston palveluja: tuetun työllistymisen palvelulinja, uravalmennus, valmentava koulutus (kuntakokeilu, TYP) Kyselyt paperilomakkeella asiakkaille kahtena eri ajankohtana (T1 ja T2) sekä kysely sähköisenä ohjaajalle (T2). T2 Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

6 Taustatietoja kokeiluun osallistuneista T1 131 vastaajaa ja T2 97 vastaajaa (katoprosentti 26%) (Kato kohdentui miehiin ja henkilöihin, joilla työkyky oli alhaisempi tai joiden elämänlaatu oli heikompi) Miehiä oli 60 % ja yksinasuvia 46 % Keski-ikä 38,3 v (nuorin 19 v ja vanhin 61 v), naiset 42 v ja miehet 35,9 v Kolmasosa vailla ammatillista koulutusta, 55 % ammattikoulu- tai opistotaso Yli puolella yli 2 vuotta edellisestä avointen työmarkkinoiden työstä ja lähes kolmanneksella yli 5 v Vain viidennes suhtautui toiveikkaasti työllistymiseensä Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

7 Tuloksia elämänlaadusta ja hyvinvoinnista (T1) Yksinäisyyttä kokeneita oli 15,5 %, mikä on selvästi enemmän kuin koko maassa (9,5 %) tai Pohjois-Karjalassa (12 %) yksinäisyyttä kokeneiden osuus. Enemmän rajoitteita terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn suhteen kuin maakunnan tai koko Suomen väestöllä keskimäärin: lähes puolet arvioi terveytensä keskitasoiseksi tai sitä heikommaksi. Kyselyyn vastaajat arvioivat elämänlaatunsa heikommaksi kuin koko väestö keskimäärin. EuroHis8-mittarin mukaan 68 % koki elämänlaadussaan jollakin osa-alueella vajeita (pistemäärä korkeintaan 2). Eniten ongelmia koettiin olevan taloudellisessa toimeentulossa ja terveydessä (kuvio). Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

8 Arviot elämänlaadusta elämän eri osa-alueilla (T1) (1=erittäin heikko 5=erittäin hyvä) Rahan riittävyys tarpeisiin nähden % Terveys Tyytyväisyys asuinalueen oslosuhteisiin Tyytyväisyys itseen Arkipäivän tarmo Tyytyväisyys ihmissuhteisiin Elämänlaatu Selviytyminen päivittäisistä toiminnoista Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

9 Elämänlaatu ja muutos Elämänlaatu oli yhteydessä työkykyyn, terveyteen ja työttömyyden kestoon. Paras elämänlaatu oli työkykynsä ja terveytensä hyväksi arvioineilla sekä niillä, joilla edellisestä avointen työmarkkinoiden työsuhteesta oli alle vuosi. Elämänlaadun koettiin kohentuneen vain vähän työllistymistä tukeneen palvelun aikana. (Naisilla enemmän kuin miehillä.) Miksi näin? Ehkä siksi, että työllistymistä tukevat toimet eivät nosta riittävästi taloudelliseen toimeentulon tasoa. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

10 Muutos elämänlaadun eri osa-aluilla Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

11 Muutokset työllistymisen voimavaroissa Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

12 Koherenssin tunne -mittari - elämänhallintakyky Ryhmän elämänhallintakyky oli alhaisempi kuin vertailuryhmillä (vrt. Jaanan Vastamäen tutkimus) tai väestöllä keskimäärin. Miehillä koherenssin tunne alhaisempi kuin naisilla ja erityisesti elämän mielekkyyden sekä elämän hallittavuuden ulottuvuuksien kohdalla. Koherenssin tunne näytti olevan yhteydessä selvästi terveyteen, elämähallintakyky oli vahvempi terveytensä hyväksi kokevilla (on tutkittu, samanlainen tulos). Lisäksi se näytti olevan yhteydessä työkykyyn ja koulutukseen (korkeampi työkykynsä hyväksi arvioineilla ja korkeakoulutuksen omaavilla). Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

13 Muutos koherenssin tunne -mittarilla Muutosta koherenssin tunne mittarin mukaan ei tapahtunut ollenkaan tutkimusryhmän kohdalla. Miksi ei? J. Vastamäen tutkimusryhmällä elämänhallintakyky nousi. Erilainen tutkimusjoukko (taustamuuttujien mukaan kuitenkin samankaltaiset) Erilainen palvelu (ohjaava koulutus) ja siihen valikoituminen (motivaatio?) Erilainen lopputulos: työllistyminen nostaa elämänhallintakykyä enemmän kuin palvelut Koherenssin tunne ei ole kovin herkästi muuttuva ominaisuus Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

14 Käsitys omasta kyvykkyydestä (kompetenssi) ja sen muutos Kokeilussa vastaajien kompetenssipistemäärä eli käsitys omasta kyvykkyydestä oli selvästi alhaisempi kuin viiteryhmissä. Naisilla pistemäärä oli korkeampi kuin miehillä. Kompetenssi näyttäisi olevan yhteydessä terveyteen ja työkykyyn mitä parempi terveys ja työkyky niin sitä vahvempi käsitys omasta kyvykkyydestä. Lisäksi se näytti olevan yhteydessä koulutukseen ja ikään korkea koulutuksen omaavilla ja vanhemmilla kompetenssipistemäärä oli korkeampi Muutos mittausajankohtien välillä on pieni. Käsitys omasta kyvykkyydestä kohosi eniten alle 30-vuotiailla. Naisilla pysyi samana ja miehillä vähän kohosi. Muutos näyttäisi olevan yhteydessä myös ohjaajilta saatuun tukeen. Muutos oli merkitsevä (p=0.034) alle 30-vuotiailla Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

15 Johtopäätöksiä Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden voimavaroissa - hyvinvoinnissa, elämänlaadussa, elämänhallintakyvyssä, kompetenssissa oli vajeita enemmän kuin vertailuryhmillä. Työllistymistä tukevat palvelut tarjosivat voimavarojen vahvistumisen mahdollistavaa sosiaalista tukea. Tyytyväisyys elämään kohosi = koettu yleinen hyvinvointi kasvoi, vaikka elämänlaadussa ei havaittu suurta muutosta. Työllistymisen voimavarojen vahvistumista tapahtui: mm. tavoitteiden selkiytymisen, työhön ja koulutukseen hakeutumisen aktiivisuuden, ja sosiaalisen osallisuuden kohdalla. Elämänlaatu kohosi hieman, mutta muutos ei merkitsevä. Elämänhallintakyky- tai kompetenssimittareilla saadut tulokset osoittivat ettei muutosta juuri tapahtunut. Ainoastaan nuorten, alle 30- vuotiaiden, käsitys omasta kyvykkyydestä vahvistui merkitsevästi. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

16 Pohdintaa Työllistymisen voimavarojen muutosta tapahtui ja muutosta voidaan mitata. Mihin voimavaroihin voidaan vaikuttaa työllistymistä tukevilla palveluilla? Terveys, talous =elämänlaatu, elämänhallintakyky? Miten muuttuvia käsitykset omasta kompetenssista tai koherenssista ovat? Ajan merkitys, työllistymisen merkitys? Kokeiltujen, valmiiden mittaristojen käytettävyys tavoittamaan työllisyystoimien laadullisia vaikutuksia? Sovellettavuus & helppokäyttöisyys? Erilaiset palvelut, tavoitteet ja osallistujaryhmät edellyttävät erilaisia mittareita. Arvioidaanko palvelutarvetta, vaikutuksia vai molempia? Työllistymisen voimavarojen mittariston kehittämistyötä jatketaan. Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

17 Työllistymistä tukevat palvelut Mistä työllistymisen voimavaroissa on kysymys? Osaaminen Aktiivisuus Terveys TYÖNHAKIJAT Koulutus Motivaatio Työkyky Osallisuus Sosiaalinen tuki Hyvinvointi Elämänlaatu TYÖ- JA KOULUTUS- MARKKINAT Työmahdollisuudet Koulutusmahdollisuudet Vallitsevat asenteet Yhteiskunnallinen ohjaus Talouden suhdanteet Työllistymisen voimavarat/ Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen

18 KIITOKSET MIELENKIINNOSTA Lisätietoa:

Samankaltaiset tiedostot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan