Sairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Selina Justén, Jan Schugk, Kari Mäkelä, Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna Lähtökohdat Selvitimme koettujen terveysongelmien ja sairauspoissalojen välistä yhteyttä ja sen mahdollisina selittävinä tekijöinä ikää, sukupuolta ja työstatusta. Menetelmät Yhden työpaikan työntekijälle lähetettiin terveyskysely. Terveysongelmaksi määriteltiin merkittävä tuki- ja liikuntaelimistön kipu tai haitta, mieliala- tai unihäiriö tai epävarmuus omasta työkyvystä. Tiedot yhdistettiin työnantajan palkkarekisteristä kerättyihin sairauspoissaolotietoihin. Poissaoloja analysoitiin 6 kk ajan kyselyn palauttamisen jälkeen ristiintaulukoinneilla sekä logistisella ja gammaregressioanalyysilla. Tulokset Kyselyyn vastasi 60 % työntekijöistä (1 396 naista ja miestä). Terveysongelmat lisääntyivät iän myötä, ongelmia esiintyi 23 %:lla, ja heille kertyi lähes puolet sairauspoissaoloista. Poissaoloja oli 52 %:lla naisista ja 24 %:lla miehistä. Sairauspoissaolojen esiintymistä lisäsivät naissukupuoli, työstatus ja terveysongelmat, kun taas ikä itsenäisesti tarkasteltuna vähensi poissaoloja. Terveysongelmat, naissukupuoli ja ikä lisäsivät toisistaan riippumattomasti sairauspoissaolojen määrää. Päätelmät Terveysongelmien esiintyminen ennusti tulevia sairauspoissaoloja ja niiden määrää iästä, sukupuolesta ja työstatuksesta riippumatta. Terveyskyselyllä on mahdollista löytää työntekijöitä, joilla on suurentunut sairauspoissaolojen riski. Kun terveysongelmien esiintyminen, sukupuoli ja työstatus oli vakioitu, ikä yllättäen suojasi sairauspoissaoloilta, mikä heijastaa nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden erilaista sairauspoissaolokäyttäytymistä. Sairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä on estynyt hoitamasta työtehtäviään tilapäisen työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolot aiheuttavat yhteiskunnallisesti suuria kustannuksia, joista merkittävimmän osan muodostavat työpanosten ja tuotannon menetykset (1,2). Suomalaisten teollisuustyöntekijöiden vuotuisesta työajasta kuluu keskimäärin 6,5 % sairauspoissaoloihin (3). Sairauspoissaoloja voidaan käyttää mittarina tarkasteltaessa työikäisen väestön terveyttä silloin, kun yksilön terveyden ymmärretään koostuvan sosiaalisista, psykologisista ja fysiologisista tekijöistä (4,5). Sairauspoissaolot voivat johtua yksilöstä itsestään, työstä, organisaatiosta ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Psyykkinen ja fyysinen terveydentila on selvästi yhteydessä sairauspoissaoloihin (6,7,8,9). Mitä korkeampi koulutus ja sosioekonominen asema, sitä vähemmän on sairauspoissaoloja (10,11,12,13). Naiset ovat teollisessa työssä useammin pois työstä sairauden vuoksi kuin miehet (14,15). Korkea ikä lisää etenkin pitkien sairauspoissaolojen määrää (16), mutta vanhimmilla ikäluokilla pitkiä sairauspoissaoloja on vähemmän, mikä osin selittynee kaikkein huonokuntoisimpien ennenaikaisella siirtymisellä pois työelämästä (17). Lyhyitä sairauspoissaoloja on eniten nuoremmilla ikäluokilla (18). Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi (19). Työterveyshuoltolain ( /1383) tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, sekä työyhteisön toimintaa. Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista (1484/2001) velvoittaa 15 perusteella, että työterveyshuol- 3401

2 Kuvio 1. lon laatua tulee arvioida seuraamalla mm. työntekijöiden terveydentilaa, työkykyä ja sairauspoissaoloja (20). Sairauspoissaolojen seuranta on lain ja asetuksen hengen mukaisesti vakiintunut osaksi työterveyshuollon toimintaa. Sairauspoissaolot jakautuvat erittäin epätasaisesti: merkittävä osa työntekijöistä ei ole vuosittain lainkaan poissa työstä, suuri osa vain muutaman päivän vuodessa ja melko pieni joukko hyvin usein tai pitkään. Siksi voisi olettaa, että suuren sairauspoissaoloriskin yksilöiden tunnistaminen työterveyshuollossa olisi mutkatonta, mutta tutkimustiedon valossa näin ei ole. Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen ja yritykset vaikuttaa suuren riskin yksilöihin ovat osoittautuneet Tutkimuksen kulku. haastavaksi. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina (3), eikä interventiotutkimuksiin perustuvaa näyttöä sairauspoissaolojen vähentämiseen pyrkivien toimenpiteiden vaikuttavuudesta juurikaan ole. Onkin selkeä tarve kehittää menetelmiä sairauspoissaoloriskin tunnistamiseksi. Tässä artikkelissa esitämme lyhyesti keskeisiä tuloksia Nokia Työterveyspalvelujen kehittämishankkeesta. Tavoitteena oli mm. tutkia voidaanko terveyskyselyn avulla tunnistaa sairauspoissalon riski. Tässä artikkelissa raportoimme itse koettujen terveysongelmien, iän, sukupuolen, työstatuksen ja sairauspoissaolojen välisiä yhteyksiä. Aineisto ja menetelmät Tutkimusasetelma oli kohorttilähtöinen seurantatutkimus. Tutkimus liittyi Nokia Oyj:n työterveyshuollon sisäiseen kehittämis- ja laadunvarmistushankkeeseen. Siksi tutkimukselle ei haettu eettisen toimikunnan lupaa, mutta se toteutettiin Helsingin julistuksen periaatteita noudattaen. Kaikille Nokia Oyj:n Salon yksikössä pysyvässä työsuhteessa olleille henkilöille lähetettiin terveyttä selvittävä kysely. Ainoana terveyskyselyn lähettämisen ja siten myös tutkimuksen sisäänottokriteerinä oli pysyvä työsuhde. Kysely lähetettiin yhteensä työntekijälle marraskuun 2004 ja tammikuun 2005 välisenä aikana. Tutkimuksen kulku selvitettiin kyselyn saatekirjeessä ja siihen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Tutkittavat antoivat tietoisen suostumuksensa tulostensa luovuttamiseen työterveyshuollon käyttöön. Vastaamattomille lähetettiin yksi muistutus. Kysely sisälsi kysymyksiä seuraavilta aihealueilta: elämäntavat, pituus ja paino, unihäiriöt, työhön liittyvä stressi ja uupumus, mielialahäiriöt, tuki- ja liikuntaelinongelmista aiheutuva kipu ja haitta, ja oma käsitys tulevasta työkyvystä (taulukko 1). Kyselyyn vastanneilla oli terveysongelma, jos hänellä oli joku seuraavista: merkittävä kipu (työntekoa haittaava vähintään 3 kertaa viikossa) tai haitta (vähintään 5 asteikolla 0 10) tuki- ja liikuntaelinongelman vuoksi, mielialahäiriö (DEPS >11), unihäiriö (nukahtamisvaikeuksia tai yöheräämisiä ja päiväväsymystä vähintään viisi kertaa viikossa tai yli kaksi tuntia univajetta vuorokaudessa) tai terveyteen liittyvä Taulukko 1. Terveyskyselyn aiheet. Aihe Kysymykset Antropometria Pituus, paino ja kehon painoindeksi Liikunta Liikunta, työmatka ja vapaa-ajan toiminta. Muokattu Laatikainen ym. (21) Päihteet Käyttökerrat ja määrä. Muokattu Simpura ym. (22) Tupakointi Kyllä/ei Kipu Esiintymisen tiheys ja intensiteetti TULE-ongelmat työssä ja vapaa-aikana Puolijatkuva VAS-jana, 0-10 (23) Mieliala Depressioasteikko (DEPS), 0-30 (24) Stressi ja uupumus Työstressi ja uupumus. Muokattu Piirainen ym. (25) Unihäiriöt Muokattu Basic Nordic Sleep -kysely (26) Päiväaikainen vireystaso Epworthin uneliaisuuskysely (ESS), 0-24 (27) Oma käsitys tulevasta työkyvystä Itse arvioitu kyky oman terveyden puolesta jatkaa nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua (28) 3402

3 epävarmuus omasta työkyvystä. Tulkintakriteerit oli määritelty etukäteen. Sairauspoissaolot selvitettiin työnantajan palkkarekisteristä ilman syykoodeja ajanjaksolla ja yhdistettiin anonyymisti tutkimus-id:n avulla kyselytietoihin. Sairauspoissaolotiedot eivät sisällä äitiysloman tai sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuneita poissaoloja. Tilastomenetelmät Sairauspoissaolojen (summa tunteina) jakauma oli erittäin vino ja nolla-arvoja oli paljon: tutkittavalla (62 %) ei ollut lainkaan poissaoloja töistä seuranta-aikana. Siksi sairauspoissaoloja ennustavat tekijät analysoitiin kahdessa vaiheessa. Ensin logistisessa regressioanalyysissä oli kaksiluokkaisena vastemuuttujana sairauspoissaolot (kyllä/ei) ja selittävinä muuttujina sukupuoli, ikä (jatkuva muuttuja), työstatus (työntekijä/toimihenkilö/ylempi toimihenkilö) ja terveysongelmat (kyllä/ei). Analyysin toisessa vaiheessa käytettiin gammaregressiomallia, jossa vastemuuttujana oli sairauspoissaolojen kesto tunteina ja selittävinä muuttujina sukupuoli, ikä (jatkuva muuttuja), työstatus (työntekijä/toimihenkilö/ylempi toimihenkilö) ja terveysongelmien summamuuttuja (kyllä/ei). Mallin toisessa vaiheessa tarkasteltiin vain niitä henkilöitä (n = 1 071), joilla oli sairauspoissaoloja. Gammasovite valittiin analyysimenetelmäksi, koska se istui jakaumaan paremmin (log-likelihood 5 558) kuin Poissonin sovite (log-likelihood ). Sukupuolen ja työstatuksen yhteyksiä terveysongelmiin arvioitiin ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliö -riippumattomuustestillä. Tilastolliset analyysit tehtiin Statistica-ohjelmalla (StatSoft Inc., versio 6). Tästä asiasta tiedettiin h Sairauspoissaolojen seuranta on vakiintunut osaksi työterveyshuollon toimintaa. h Sairauspoissaolot jakautuvat erittäin epätasaisesti: valtaosa niistä kasaantuu melko pienelle joukolle työntekijöistä. h Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen työterveyshuollossa on osoittautunut haastavaksi. Tämä tutkimus opetti h Kyselyllä selvitetty terveysongelmien esiintyminen ennusti tulevia sairauspoissaoloja iästä, sukupuolesta ja työstatuksesta riippumatta. h Kun terveysongelmat ja työstatus oli vakioitu, ikä vähensi sairauspoissaolojen esiintyvyyttä, mutta lisäsi sairauspoissaolojen määrää silloin kun niitä esiintyi. Tulokset Kyselyyn vastasi henkilöä (65 %). Vastauksista suljettiin pois 137, koska tutkittava ei joko ollut antanut lupaa käyttää vastauksiaan työterveyshuollossa (n = 106) tai kysely oli täytetty puutteellisesti tai tieto työstatuksesta puuttui (n = 31). Seurantajakson aikana 67 henkilöä poistui työnantajan palveluksesta ja 28 muutti toiselle paikkakunnalle, mistä syystä heistä ei ollut sairauspoissaolotietoja saatavilla. Lopul- Taulukko 2. Sairauspoissaolojen ja terveysongelmien esiintyminen sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Sairauspoissaolot, tuntia Sukupuoli Ikä, v n Terveys- Sairaus- Mediaani Yläkvartaali Maksimi Keskiarvo 1 Keskiarvo 2 ongelma, % poissaolot, % Mies Kaikki Nainen Kaikki Kaikki havainnot; 2 Vain ei-nolla-arvot 3403

4 liseksi tutkimusryhmäksi jäi henkilöä, eli 60 % alkuperäisestä kohderyhmästä (kuvio 1). Kyselyhetkellä vastaajat olivat keskimäärin 38-vuotiaita (vaihteluväli vuotta). Heistä 50 % oli naisia. Ylempiä toimihenkilöitä oli 51 %, työntekijöitä 38 % ja (alempia) toimihenkilöitä 11 %. Tutkimusjoukossa oli yhteensä tuntia sairauspoissaoloja kuuden kuukauden seurantajaksolla. Sairauspoissaolojen jakauma oli erittäin vino; 62 %:lla tutkittavista ei ollut lainkaan poissaoloja töistä ja tässä oli selkeä sukupuoliero: miehistä 76 % ja naisista 48 % ei ollut ollut poissa töistä (χ 2 = 237, p < 0,001) (taulukko 2). Terveysongelmia esiintyi 632:lla (23 %) tutkittavista (taulukko 2). Näille henkilöille kertyi kuitenkin 49 % kaikista sairauspoissaoloista. Naisilla oli terveysongelmia yleisemmin kuin miehillä (χ 2 = 117, p < 0,001) ja molempien sukupuolten terveysongelmat lisääntyivät iän myötä (χ 2 = 59, p < 0,001). Taulukko 3. Sairauspoissaolojen esiintymisen suhde terveysongelmiin sukupuolen ja työstatuksen mukaan. Sukupuoli Työstatus Terveys- Sairaus- 95 %:n LV n ongelmat poissaolot, % Mies Työntekijä Ei Kyllä Toimihenkilö Ei Kyllä Ylempi th/johtaja Ei Kyllä Nainen Työntekijä Ei Kyllä Toimihenkilö Ei Kyllä Ylempi th/johtaja Ei Kyllä Taulukko 4. Sairauspoissaolojen kertymän määrä suhteessa terveysongelmiin sukupuolittain ja työstatuksen mukaan. Sukupuoli Työstatus Terveys- Sairaus- 95 %:n LV n ongelmat poissaolojen kertymä, t Mies Työntekijä Ei Kyllä Toimihenkilö Ei Kyllä Ylempi th/johtaja Ei Kyllä Nainen Työntekijä Ei Kyllä Toimihenkilö Ei Kyllä Ylempi th/johtaja Ei Kyllä Kun ikä, sukupuoli, työstatus ja terveysongelmat olivat logistisessa mallissa yhtä aikaa mukana, sairauspoissaoloja oli miehillä vähemmän kuin naisilla (OR 0,82; 95 %:n LV 0,74 0,91). Iällä oli käänteinen yhteys sairauspoissaoloihin (OR 0,988 per ikävuosi; 95 %:n LV 0,978 0,998). Työntekijöillä oli poissaoloja selvästi enemmän kuin ylemmillä toimihenkilöillä (OR 3,23; 95 %:n LV 2,93 3,68). Terveysongelmat olivat yhteydessä sairauspoissaoloihin (OR 1,53; 95 %:n LV 1,37 1,70) (taulukko 3). Sairauspoissaolojen määrää tarkastellaan seuraavaksi vain poissaolleiden osalta (n = 1 071). Kun ikä, sukupuoli, työstatus ja terveysongelmat olivat gammaregressiomallissa yhtä aikaa mukana, miesten sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin pienempi kuin naisten (MR 0,83; 95 %:n LV 0,78 0,89). Iällä oli positiivinen yhteys sairauspoissaolojen määrään (MR 1,014 per ikävuosi; 95 %:n LV 1,008 1,020). Työstatuksella ei ollut yhteyttä sairauspoissaolojen määrään. Terveysongelmilla oli yhteyttä sairauspoissaolojen määrään (MR 1,31; 95 %:n LV 1,23 1,41) (taulukko 4). Pohdinta Kyselyllä selvitetty terveysongelmien esiintyminen ennusti tulevia sairauspoissaoloja iästä, sukupuolesta ja työstatuksesta riippumatta. Sairauspoissaolojen riskiä on siis mahdollista arvioida yksinkertaisella terveyskyselyllä. Kun terveysongelmat ja työstatus oli vakioitu, ikä vähensi sairauspoissaolojen esiintyvyyttä, joskin ikä lisäsi sairauspoissaolojen määrää silloin kun niitä esiintyi. Työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden välinen ero sairauspoissaoloissa oli suuri. Tutkimuksen vahvuuksia ovat aineiston koko ja prospektiivinen kohorttiasetelma. Osallistumisaktiivisuus oli myös hyväksyttävällä tasolla. Sairauspoissaolot selvitettiin palkkarekisteristä, minkä ansiosta tieto on luotettavaa (29), vaikkakaan sairauspoissaolojen syyt eivät olleet tiedossa. Seurantaaika oli kuitenkin vain 6 kuukautta, jota on pidettävä tutkimuksen heikkoutena. Otos ei myöskään ole yleistettävissä laajemmin teollisuuteen, koska ylempien toimihenkilöiden osuus oli niin suuri. Sairauspoissaolojen tilastollinen analysointi on hankalaa, koska merkittävä osa havainnoista on arvoltaan nolla. Nollasta poikkeavien havaintojen jakauma on myös usein ongelmallinen tilastokäsittelyn kannalta. Aiemmissa tutkimuksissa on nollasta poikkeavia sairauspoissaoloja usein analysoitu luokiteltuna esimerkiksi lyhyisiin (1 7 päivää) ja pitkiin (yli 7 päivää). Tällaisessa luokittelussa kuitenkin katoaa hyödyllistä informaatiota. Siksi käsittelimme nollasta poikkeavat sairauspoissaolot jatkuvana muuttujana. Tässä aineistossa gammajakaumasovite istui aineistoon paremmin kuin sairauspoissaolojen analysoinnissa usein käytetty Poissonin sovite, mutta silti analyysin tuottamat piste-estimaatit tulee tulkita varovaisesti: eri ammattiryhmien väliset erot lienevät todellisuudessa pienemmät kuin tämän tutkimuksen tulokset antavat odottaa. Suuri ero sairauspoissaolojen esiintyvyydessä työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä selittyy osin sillä, että työntekijöiltä tyypillisesti edellytetään aina lääkärintodistusta sairauspoissaolosta, kun taas toimihenkilö voi 3404

5 pääsääntöisesti olla sairauden vuoksi pois työstä omalla ilmoituksellaan 2 3 päivää. Tämä tulee ottaa huomioon työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisiä eroja tulkittaessa: toimihenkilöillä todennäköisesti esiintyy poissaoloja rekisteröityä enemmän. Toisaalta toimihenkilön poissaolon aiheuttaman todellisen työajan menetyksen arviointi on vaikeaa, sillä monet heistä hoitavat ainakin osan töistään kotoa käsin sairaanakin. Aiemmassa tutkimuksessa (30) käytettiin samaa kyselyinstrumenttia rakennusalan yrityksen työntekijöiden terveysongelmien ja sairauspoissaolojen välisen yhteyden selvittelyssä. Tutkittavien ikä- ja koulutusprofiilit erosivat työnkuvan lisäksi huomattavasti tämän tutkimuksen tutkittavista. Rakennusalan työntekijöillä esiintyi terveysongelmia selkeästi yleisemmin kuin tämän tutkimuksen tutkittavilla. Rakennusalalla noin kolmannekselle työntekijöistä kertyi kaksi kolmannesta sairauspoissaoloista vuoden seurantajaksolla. Terveysongelmat olivat kuitenkin myös rakennusalalla vahvasti yhteydessä sairauspoissaoloihin iästä, sukupuolesta ja toimenkuvasta riippumatta. Myös rakennusalalla iällä oli käänteinen yhteys sairauspoissaoloihin, kun terveysongelmien esiintyminen oli vakioitu. Yksinkertaisella ja suhteellisen halvalla kyselytekniikalla on mahdollista tunnistaa työntekijöitä, joilla on suurentunut sairauspoissaolojen riski. Tämä tieto on työterveyshuollolle tärkeä, jotta terveyttä ja työhyvinvointia edistävät interventiot voidaan kohdistaa niihin työntekijäryhmiin, joilla lyhytaikaisen työkyvyttömyyden riski on suuri. Tällöin myös toimenpiteiden vaikuttavuuden voi ainakin teoriassa olettaa olevan mahdollisimman suuren. Iän ja sairauspoissaolojen esiintymisen käänteinen yhteys antaa viitettä siitä, että nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden välillä on eroa sairauspoissaolokäyttäytymisessä. Nuorten työntekijöiden sairauspoissaolokynnys on ehkä matalampi kuin iäkkäämpien työntekijöiden. Eri ikäryhmien erilaiset käyttäytymismallit tulisi ottaa huomioon johtamistavoissa, esimiestyössä ja työjärjestelyissä. Myös työelämän joustoja tulisi hyödyntää aiempaa enemmän. Kun vaihtoehtoina on vuorotteluvapaa, osa-aikatyö, työjärjestely tai kuntoutus, ei sairauspoissaolo ja eläkkeelle hakeutuminen ole enää ainoa hyväksytty ratkaisu, mikäli esimerkiksi uupuminen uhkaa. Sairauspoissaoloriski voidaan tunnistaa, mutta mitä mahdollisuuksia työterveyshuollolla on vaikuttaa siihen? Minkälaisia interventioita tulisi suuren sairauspoissaoloriskin työntekijöille käynnistää? Eri-ikäisille työntekijöille tulisi painottaa terveystarkastuksissa ja neuvonnassa erilaisia asioita, sillä nuorten ja ikääntyvien elämäntilanteet ja niistä aiheutuvat työelämän yhteensovittamisen ongelmat ovat usein hyvin erilaisia. Myös terveydelliset ongelmat ovat usein erityyppisiä työuran eri vaiheissa. Riskiryhmien työntekijöille tulisi pystyä suunnittelemaan yksilöllisiä ratkaisuja työssä selviytymisen tukemiseksi. Tämä vaatii yhteistyötä ja tiedonkulkua työterveyshuollon, esimiehen, työyhteisön ja työntekijän välillä. Suorittavaa työtä tekevien kanssa järjestelyjä tarvitaan usein terveydellisten rajoitteiden (esim. nostot tai yläraajojen kuormitus) vuoksi. Toimihenkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä järjestelyjä tarvitaan usein henkisen hyvinvoinnin tukemiseen esimerkiksi sovittamalla työajat tai matkustelu English summary Identification of the risk of sickness absence in occupational health care through a health survey Background We studied the associations between self-reported health problems and sickness absence from work. Sex, age, and occupational status were controlled as confounders. Methods employees from a single workplace received a health survey. Subjects who reported problems with future working ability, pain, impairment due to musculoskeletal problems, insomnia or insufficient sleep, or had a high depression score, were rated as having health problems. The results of the survey were combined with archival data on sickness absence during the six month follow-up. Logistic and gamma regression models were used in the statistical analysis of sickness absence data. Results The data of females and males were analysed. The prevalence of self-reported health problems increased with age. 23 % of subjects reported health problems, but these accounted for 49% of sickness absence. 52% of females and 24% of males had been off work due to sickness. Female gender, bluecollar occupational status and health problems increased, and age decreased the propensity to sickness absence. Health problems, female gender and age independently predicted the total count of sickness absence hours. Conclusions The presence of health problems predicted future sickness absence regardless of age, sex and occupational status. Employees with increased risk of sickness absence can be identified with a health survey. This could be useful in occupational health care for targeting interventions. After controlling for health problems and occupational status, young workers had a higher propensity for (any) sickness absence than older workers, which is a reflection of different health behaviour among young and old employees. Simo Taimela MD, PhD, emba Evalua International Selina Justén, Jan Schugk, Kari Mäkelä 3405

6 paremmin elämäntilanteeseen. Työterveyshuolto voi mm. järjestää yksilöille tai ryhmille suunnattuja kursseja, joiden avulla henkilöstön jaksamista ja työssä pärjäämistä voidaan tukea. Myös muiden varhaiskuntoutuksen muotojen hyödyntäminen saattaa tulla kysymykseen näiden riskiryhmien kohdalla, ja siinä työterveyshuolto on avainasemassa. Yleensä kaikkien järjestelyjen tehokas toteuttaminen edellyttää työterveyshuollolta toimivaa yhteistyötä yrityksen kanssa työterveyshuollon järjestämistavasta riippumatta. Pfizer Oy on tukenut tutkimusta taloudellisesti. Simo Taimela toimii DBC International Oy:n hallituksen jäsenenä ja Evalua International Ltd. Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Kirjallisuutta 1 Lotters F, Meerding WJ, Burdorf A. Reduced productivity after sickness absence due to musculoskeletal disorders and its relation to health outcomes. Scand J Work Environ Health 2005:31: Simon GE, Barber C, Birnbaum HG ym. Depression and work productivity: the comparative costs of treatment versus nontreatment. J Occup Environ Med 2001:43: Työaikakatsaus: Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna Marmot M, Feeney A, Shipley M ym. Sickness absence as a measure of health status and functioning: from the UK Whitehall II study. J Epidemiol Comm Health 1995:49: Kivimaki M, Head J, Ferrie JE ym. Sickness absence as a global measure of health: evidence from mortality in the Whitehall II prospective cohort study. BMJ 2003:327: Reiso H, Nygard JF, Brage S ym. Work ability and duration of certified sickness absence. Scand J Public Health 2001:29: Virtanen M, Kivimaki M, Elovainio M ym. From insecure to secure employment: changes in work, health, health related behaviours, and sickness absence. Occup Environ Med 2003:60: Vaananen A, Toppinen-Tanner S, Kalimo R ym. Job characteristics, physical and psychological symptoms, and social support as antecedents of sickness absence among men and women in the private industrial sector. Soc Sci Med 2003:57: Roelen CA, van der Pol TR, Koopmans PC ym. Identifying workers at risk of sickness absence by questionnaire. Occup Med (Lond) 2006;56: Stansfeld S, Head J, Ferrie J. Short-term disability, sickness absence, and social gradients in the Whitehall II Study. Int J Law Psychiatry 1999:22: Allebeck P, Mastekaasa A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 5. Risk factors for sick leave general studies. Scand J Public Health Suppl 2004:63: Vaananen A, Kalimo R, Toppinen-Tanner S ym. Role clarity, fairness, and organizational climate as predictors of sickness absence: a prospective study in the private sector. Scand J Public Health 2004:32: Gjesdal S, Bratberg E. Diagnosis and duration of sickness absence as predictors for disability pension: results from a three-year, multi-register based and prospective study. Scand J Public Health 2003:31: Mastekaasa A. Parenthood, gender and sickness absence. Soc Sci Med 2000;50: Sandanger I, Nygard JF, Brage S ym. Relation between health problems and sickness absence: gender and age differences--a comparison of low-back pain, psychiatric disorders, and injuries. Scand J Public Health 2000:28: Ilmarinen J, Tuomi K, Klockars M. Changes in the work ability of active employees over an 11-year period. Scand J Work Environ Health 1997:23 Suppl 1: Brenner H, Ahern W. Sickness absence and early retirement on health grounds in the construction industry in Ireland. Occup Environ Med 2000:57: Vahtera J, Kivimaki M, Pentti J. The role of extended weekends in sickness absenteeism. Occup Environ Med 2001:58: Työterveyshuoltolaki Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammatti-henkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta, Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G ym. FINRISKI 2002: Tutkimuksen toteutus ja tulokset 1. Perusraportti. Helsinki: Kansanterveyslaitos Simpura J. Development of common instrument for alcohol consumption. Kirjassa: Nasikov A, Guder C toim. Eurohis. IOS Press, WHO Regional Office for Europe Menetelmäraportti. Terveys 2000-tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Helsinki: Kansanterveyslaitos Salokangas RK, Poutanen O, Stengard E. Screening for depression in primary care. Development and validation of the Depression Scale, a screening instrument for depression. Acta Psychiatr Scand 1995:92: Piirainen H, Hirvonen M, Elo A ym. Työ ja terveys -haastattelututkimus Taulukkoraportti. Helsinki: Työterveyslaitos Partinen M, Gislason T. Basic Nordic Sleep Questionnaire (BNSQ): a quantitated measure of subjective sleep complaints. J Sleep Res 1995:4: Johns MW. A new method for measuring daytime sleepiness: the Epworth sleepiness scale. Sleep 1991:14: Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A ym. Työkykyindeksi. Helsinki: Työterveyslaitos Ferrie JE, Kivimaki M, Head J ym. A comparison of self-reported sickness absence with absences recorded in employers' registers: evidence from the Whitehall II study. Occup Environ Med 2005:62: Taimela S, Läärä E, Malmivaara A ym. Self-reported health problems and sickness absence in different age groups predominantly engaged in physical work. Occup Environ Med 2007: doi: /oem Simo Taimela LT, emba, epidemiologian dosentti, toimitusjohtaja Evalua International Selina Justén VTM, BSc tutkija Evalua International Jan Schugk LL, Työterveys- ja työturvallisuusjohtaja Nokia Group Kari Mäkelä LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, yksikönjohtaja Mehiläinen Oy, Työterveys Turku 3406

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Työterveyslaitos Marjo Wallin Hyvinvointia työstä Työkyky elämän eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 3.6.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Esityksen aiheet Terveellinen työ elämän eri vaiheissa kampanja

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Työsuojelurahaston hankkeen 106066 loppuraportti Sisällys Tiivistelmä... 1 1. Hankkeen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to

Specsavers. Tutkimusraportti. Syksy Being More 1. Committed to Specsavers Tutkimusraportti Syksy 2015 Being More 1 Tutkimuksen perustiedot Tutkimus toteutettiin elokuussa 2015 markkinatutkimusyhtiö M3 Research Oy:n internet-paneelissa. Tutkimuksen suunnitteli ja analysoi

Lisätiedot

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys

Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys Yksityisen sektorin työntekijöiden työurapolut ja toimipaikkojen liikevaihdon kehitys 2007 2012 Katri-Maria Järvinen, Liudmila Lipiäinen, Satu Ojala, Tiina Saari ja Pasi Pyöriä Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma

TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma TK II arviointi/ kuntoutujanäkökulma THL 21.5.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Työelämän murros ja rakennemuutos Palveluala kasvaa, teollisuus vähenee Organisaatioiden uudelleenjärjestelyt (esim. fuusiot)

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1.

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus. Voimassa 1.1. Ammatilllinen kuntoutus Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus eli Tykkuntoutus Voimassa 1.1.2012 TYK-kuntoutus Työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet sairauden vuoksi tai asianmukaisesti

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työkyvyn yhteys kolmannen iän terveyteen Jorma Seitsamo Aineistot kyselytutkimus vuosilta 1981 2009, vastaajia 6257 (81) 3093 (09) Tiedot eri rekistereistä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina

Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Erilaiset oppijat yhteinen koulu -projekti Aulikki Etelälahti 23.8.6 Sukupuolistereotypiat opettajien kokemina Taustaa... 1 Arvioinnin kohderyhmä... 1 Arvioinnin mittaristo ja aineiston analysointi...

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö työkyvyn turvaajana Jari Latvala apulaisylilääkäri Työterveyslaitos, Oulu Terveydenhuollon yhteistyön lainsäädäntöpohja Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos tukihenkilöstö. Vastaajia 21 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos tukihenkilöstö Vastaajia Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 0 8 6 8% 6% % 8% Nainen Mies Biologian laitos, Muu henkilökunta,

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009

AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö

SPSS-pikaohje. Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS-pikaohje Jukka Jauhiainen OAMK / Tekniikan yksikkö SPSS on ohjelmisto tilastollisten aineistojen analysointiin. Hyvinvointiteknologian ATK-luokassa on asennettuna SPSS versio 13.. Huom! Ainakin joissakin

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Til.yks. x y z

Til.yks. x y z Tehtävien ratkaisuja. a) Tilastoyksiköitä ovat työntekijät: Vatanen, Virtanen, Virtanen ja Voutilainen; muuttujina: ikä, asema, palkka, lasten lkm (ja nimikin voidaan tulkita muuttujaksi, jos niin halutaan)

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE

TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE TYÖPAIKKOJEN JA TYÖNTEKIJÖIDEN TARPEET TYÖTERVEYSHUOLLOLLE OULU 13.10.2016 KARI HARING SAK RY ERI TARKASTELUMAHDOLLISUUKSIA TARPEESEEN Työelämän muutos Työsuojelullinen Lainsäädäntö edellyttää Taloudellinen

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27

Yliopistojen työhyvinvointikysely 2011 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö. Vastaajia 27 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos opetus- ja tutkimushenkilöstö Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 66 0 8 6 6% 9% % 9% Nainen Mies Biologian

Lisätiedot

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47

Yliopistojen työhyvinvointikysely Biologian laitos. Vastaajia 47 Yliopistojen työhyvinvointikysely 0 Biologian laitos Vastaajia 7 Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: LuTK 06, Biologian laitos 9 00% 80% 60% % 6% 0% 0% % 0% 0% Nainen Mies

Lisätiedot

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto

Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen. L.Toivonen - Työterveys Aalto Terveystarkastuksen kautta hyvinvointikartoitukseen Työterveys Aalto 9 toimipaikkaa Työntekijöitä 103 Yritys- / yrittäjäasiakkaita n. 2500 Henkilöasiakkaita n. 32 000 Työterveyspalvelut - Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot