Sairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä"

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Selina Justén, Jan Schugk, Kari Mäkelä, Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna Lähtökohdat Selvitimme koettujen terveysongelmien ja sairauspoissalojen välistä yhteyttä ja sen mahdollisina selittävinä tekijöinä ikää, sukupuolta ja työstatusta. Menetelmät Yhden työpaikan työntekijälle lähetettiin terveyskysely. Terveysongelmaksi määriteltiin merkittävä tuki- ja liikuntaelimistön kipu tai haitta, mieliala- tai unihäiriö tai epävarmuus omasta työkyvystä. Tiedot yhdistettiin työnantajan palkkarekisteristä kerättyihin sairauspoissaolotietoihin. Poissaoloja analysoitiin 6 kk ajan kyselyn palauttamisen jälkeen ristiintaulukoinneilla sekä logistisella ja gammaregressioanalyysilla. Tulokset Kyselyyn vastasi 60 % työntekijöistä (1 396 naista ja miestä). Terveysongelmat lisääntyivät iän myötä, ongelmia esiintyi 23 %:lla, ja heille kertyi lähes puolet sairauspoissaoloista. Poissaoloja oli 52 %:lla naisista ja 24 %:lla miehistä. Sairauspoissaolojen esiintymistä lisäsivät naissukupuoli, työstatus ja terveysongelmat, kun taas ikä itsenäisesti tarkasteltuna vähensi poissaoloja. Terveysongelmat, naissukupuoli ja ikä lisäsivät toisistaan riippumattomasti sairauspoissaolojen määrää. Päätelmät Terveysongelmien esiintyminen ennusti tulevia sairauspoissaoloja ja niiden määrää iästä, sukupuolesta ja työstatuksesta riippumatta. Terveyskyselyllä on mahdollista löytää työntekijöitä, joilla on suurentunut sairauspoissaolojen riski. Kun terveysongelmien esiintyminen, sukupuoli ja työstatus oli vakioitu, ikä yllättäen suojasi sairauspoissaoloilta, mikä heijastaa nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden erilaista sairauspoissaolokäyttäytymistä. Sairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä on estynyt hoitamasta työtehtäviään tilapäisen työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolot aiheuttavat yhteiskunnallisesti suuria kustannuksia, joista merkittävimmän osan muodostavat työpanosten ja tuotannon menetykset (1,2). Suomalaisten teollisuustyöntekijöiden vuotuisesta työajasta kuluu keskimäärin 6,5 % sairauspoissaoloihin (3). Sairauspoissaoloja voidaan käyttää mittarina tarkasteltaessa työikäisen väestön terveyttä silloin, kun yksilön terveyden ymmärretään koostuvan sosiaalisista, psykologisista ja fysiologisista tekijöistä (4,5). Sairauspoissaolot voivat johtua yksilöstä itsestään, työstä, organisaatiosta ja ympäröivästä yhteiskunnasta. Psyykkinen ja fyysinen terveydentila on selvästi yhteydessä sairauspoissaoloihin (6,7,8,9). Mitä korkeampi koulutus ja sosioekonominen asema, sitä vähemmän on sairauspoissaoloja (10,11,12,13). Naiset ovat teollisessa työssä useammin pois työstä sairauden vuoksi kuin miehet (14,15). Korkea ikä lisää etenkin pitkien sairauspoissaolojen määrää (16), mutta vanhimmilla ikäluokilla pitkiä sairauspoissaoloja on vähemmän, mikä osin selittynee kaikkein huonokuntoisimpien ennenaikaisella siirtymisellä pois työelämästä (17). Lyhyitä sairauspoissaoloja on eniten nuoremmilla ikäluokilla (18). Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi (19). Työterveyshuoltolain ( /1383) tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin ehkäistä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, edistää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä ja työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa, sekä työyhteisön toimintaa. Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista (1484/2001) velvoittaa 15 perusteella, että työterveyshuol- 3401

2 Kuvio 1. lon laatua tulee arvioida seuraamalla mm. työntekijöiden terveydentilaa, työkykyä ja sairauspoissaoloja (20). Sairauspoissaolojen seuranta on lain ja asetuksen hengen mukaisesti vakiintunut osaksi työterveyshuollon toimintaa. Sairauspoissaolot jakautuvat erittäin epätasaisesti: merkittävä osa työntekijöistä ei ole vuosittain lainkaan poissa työstä, suuri osa vain muutaman päivän vuodessa ja melko pieni joukko hyvin usein tai pitkään. Siksi voisi olettaa, että suuren sairauspoissaoloriskin yksilöiden tunnistaminen työterveyshuollossa olisi mutkatonta, mutta tutkimustiedon valossa näin ei ole. Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen ja yritykset vaikuttaa suuren riskin yksilöihin ovat osoittautuneet Tutkimuksen kulku. haastavaksi. Sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viime vuosina (3), eikä interventiotutkimuksiin perustuvaa näyttöä sairauspoissaolojen vähentämiseen pyrkivien toimenpiteiden vaikuttavuudesta juurikaan ole. Onkin selkeä tarve kehittää menetelmiä sairauspoissaoloriskin tunnistamiseksi. Tässä artikkelissa esitämme lyhyesti keskeisiä tuloksia Nokia Työterveyspalvelujen kehittämishankkeesta. Tavoitteena oli mm. tutkia voidaanko terveyskyselyn avulla tunnistaa sairauspoissalon riski. Tässä artikkelissa raportoimme itse koettujen terveysongelmien, iän, sukupuolen, työstatuksen ja sairauspoissaolojen välisiä yhteyksiä. Aineisto ja menetelmät Tutkimusasetelma oli kohorttilähtöinen seurantatutkimus. Tutkimus liittyi Nokia Oyj:n työterveyshuollon sisäiseen kehittämis- ja laadunvarmistushankkeeseen. Siksi tutkimukselle ei haettu eettisen toimikunnan lupaa, mutta se toteutettiin Helsingin julistuksen periaatteita noudattaen. Kaikille Nokia Oyj:n Salon yksikössä pysyvässä työsuhteessa olleille henkilöille lähetettiin terveyttä selvittävä kysely. Ainoana terveyskyselyn lähettämisen ja siten myös tutkimuksen sisäänottokriteerinä oli pysyvä työsuhde. Kysely lähetettiin yhteensä työntekijälle marraskuun 2004 ja tammikuun 2005 välisenä aikana. Tutkimuksen kulku selvitettiin kyselyn saatekirjeessä ja siihen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Tutkittavat antoivat tietoisen suostumuksensa tulostensa luovuttamiseen työterveyshuollon käyttöön. Vastaamattomille lähetettiin yksi muistutus. Kysely sisälsi kysymyksiä seuraavilta aihealueilta: elämäntavat, pituus ja paino, unihäiriöt, työhön liittyvä stressi ja uupumus, mielialahäiriöt, tuki- ja liikuntaelinongelmista aiheutuva kipu ja haitta, ja oma käsitys tulevasta työkyvystä (taulukko 1). Kyselyyn vastanneilla oli terveysongelma, jos hänellä oli joku seuraavista: merkittävä kipu (työntekoa haittaava vähintään 3 kertaa viikossa) tai haitta (vähintään 5 asteikolla 0 10) tuki- ja liikuntaelinongelman vuoksi, mielialahäiriö (DEPS >11), unihäiriö (nukahtamisvaikeuksia tai yöheräämisiä ja päiväväsymystä vähintään viisi kertaa viikossa tai yli kaksi tuntia univajetta vuorokaudessa) tai terveyteen liittyvä Taulukko 1. Terveyskyselyn aiheet. Aihe Kysymykset Antropometria Pituus, paino ja kehon painoindeksi Liikunta Liikunta, työmatka ja vapaa-ajan toiminta. Muokattu Laatikainen ym. (21) Päihteet Käyttökerrat ja määrä. Muokattu Simpura ym. (22) Tupakointi Kyllä/ei Kipu Esiintymisen tiheys ja intensiteetti TULE-ongelmat työssä ja vapaa-aikana Puolijatkuva VAS-jana, 0-10 (23) Mieliala Depressioasteikko (DEPS), 0-30 (24) Stressi ja uupumus Työstressi ja uupumus. Muokattu Piirainen ym. (25) Unihäiriöt Muokattu Basic Nordic Sleep -kysely (26) Päiväaikainen vireystaso Epworthin uneliaisuuskysely (ESS), 0-24 (27) Oma käsitys tulevasta työkyvystä Itse arvioitu kyky oman terveyden puolesta jatkaa nykyisessä työssä kahden vuoden kuluttua (28) 3402

3 epävarmuus omasta työkyvystä. Tulkintakriteerit oli määritelty etukäteen. Sairauspoissaolot selvitettiin työnantajan palkkarekisteristä ilman syykoodeja ajanjaksolla ja yhdistettiin anonyymisti tutkimus-id:n avulla kyselytietoihin. Sairauspoissaolotiedot eivät sisällä äitiysloman tai sairaan lapsen hoitamisesta aiheutuneita poissaoloja. Tilastomenetelmät Sairauspoissaolojen (summa tunteina) jakauma oli erittäin vino ja nolla-arvoja oli paljon: tutkittavalla (62 %) ei ollut lainkaan poissaoloja töistä seuranta-aikana. Siksi sairauspoissaoloja ennustavat tekijät analysoitiin kahdessa vaiheessa. Ensin logistisessa regressioanalyysissä oli kaksiluokkaisena vastemuuttujana sairauspoissaolot (kyllä/ei) ja selittävinä muuttujina sukupuoli, ikä (jatkuva muuttuja), työstatus (työntekijä/toimihenkilö/ylempi toimihenkilö) ja terveysongelmat (kyllä/ei). Analyysin toisessa vaiheessa käytettiin gammaregressiomallia, jossa vastemuuttujana oli sairauspoissaolojen kesto tunteina ja selittävinä muuttujina sukupuoli, ikä (jatkuva muuttuja), työstatus (työntekijä/toimihenkilö/ylempi toimihenkilö) ja terveysongelmien summamuuttuja (kyllä/ei). Mallin toisessa vaiheessa tarkasteltiin vain niitä henkilöitä (n = 1 071), joilla oli sairauspoissaoloja. Gammasovite valittiin analyysimenetelmäksi, koska se istui jakaumaan paremmin (log-likelihood 5 558) kuin Poissonin sovite (log-likelihood ). Sukupuolen ja työstatuksen yhteyksiä terveysongelmiin arvioitiin ristiintaulukoinnilla ja Khiin neliö -riippumattomuustestillä. Tilastolliset analyysit tehtiin Statistica-ohjelmalla (StatSoft Inc., versio 6). Tästä asiasta tiedettiin h Sairauspoissaolojen seuranta on vakiintunut osaksi työterveyshuollon toimintaa. h Sairauspoissaolot jakautuvat erittäin epätasaisesti: valtaosa niistä kasaantuu melko pienelle joukolle työntekijöistä. h Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen työterveyshuollossa on osoittautunut haastavaksi. Tämä tutkimus opetti h Kyselyllä selvitetty terveysongelmien esiintyminen ennusti tulevia sairauspoissaoloja iästä, sukupuolesta ja työstatuksesta riippumatta. h Kun terveysongelmat ja työstatus oli vakioitu, ikä vähensi sairauspoissaolojen esiintyvyyttä, mutta lisäsi sairauspoissaolojen määrää silloin kun niitä esiintyi. Tulokset Kyselyyn vastasi henkilöä (65 %). Vastauksista suljettiin pois 137, koska tutkittava ei joko ollut antanut lupaa käyttää vastauksiaan työterveyshuollossa (n = 106) tai kysely oli täytetty puutteellisesti tai tieto työstatuksesta puuttui (n = 31). Seurantajakson aikana 67 henkilöä poistui työnantajan palveluksesta ja 28 muutti toiselle paikkakunnalle, mistä syystä heistä ei ollut sairauspoissaolotietoja saatavilla. Lopul- Taulukko 2. Sairauspoissaolojen ja terveysongelmien esiintyminen sukupuolittain ja ikäryhmittäin. Sairauspoissaolot, tuntia Sukupuoli Ikä, v n Terveys- Sairaus- Mediaani Yläkvartaali Maksimi Keskiarvo 1 Keskiarvo 2 ongelma, % poissaolot, % Mies Kaikki Nainen Kaikki Kaikki havainnot; 2 Vain ei-nolla-arvot 3403

4 liseksi tutkimusryhmäksi jäi henkilöä, eli 60 % alkuperäisestä kohderyhmästä (kuvio 1). Kyselyhetkellä vastaajat olivat keskimäärin 38-vuotiaita (vaihteluväli vuotta). Heistä 50 % oli naisia. Ylempiä toimihenkilöitä oli 51 %, työntekijöitä 38 % ja (alempia) toimihenkilöitä 11 %. Tutkimusjoukossa oli yhteensä tuntia sairauspoissaoloja kuuden kuukauden seurantajaksolla. Sairauspoissaolojen jakauma oli erittäin vino; 62 %:lla tutkittavista ei ollut lainkaan poissaoloja töistä ja tässä oli selkeä sukupuoliero: miehistä 76 % ja naisista 48 % ei ollut ollut poissa töistä (χ 2 = 237, p < 0,001) (taulukko 2). Terveysongelmia esiintyi 632:lla (23 %) tutkittavista (taulukko 2). Näille henkilöille kertyi kuitenkin 49 % kaikista sairauspoissaoloista. Naisilla oli terveysongelmia yleisemmin kuin miehillä (χ 2 = 117, p < 0,001) ja molempien sukupuolten terveysongelmat lisääntyivät iän myötä (χ 2 = 59, p < 0,001). Taulukko 3. Sairauspoissaolojen esiintymisen suhde terveysongelmiin sukupuolen ja työstatuksen mukaan. Sukupuoli Työstatus Terveys- Sairaus- 95 %:n LV n ongelmat poissaolot, % Mies Työntekijä Ei Kyllä Toimihenkilö Ei Kyllä Ylempi th/johtaja Ei Kyllä Nainen Työntekijä Ei Kyllä Toimihenkilö Ei Kyllä Ylempi th/johtaja Ei Kyllä Taulukko 4. Sairauspoissaolojen kertymän määrä suhteessa terveysongelmiin sukupuolittain ja työstatuksen mukaan. Sukupuoli Työstatus Terveys- Sairaus- 95 %:n LV n ongelmat poissaolojen kertymä, t Mies Työntekijä Ei Kyllä Toimihenkilö Ei Kyllä Ylempi th/johtaja Ei Kyllä Nainen Työntekijä Ei Kyllä Toimihenkilö Ei Kyllä Ylempi th/johtaja Ei Kyllä Kun ikä, sukupuoli, työstatus ja terveysongelmat olivat logistisessa mallissa yhtä aikaa mukana, sairauspoissaoloja oli miehillä vähemmän kuin naisilla (OR 0,82; 95 %:n LV 0,74 0,91). Iällä oli käänteinen yhteys sairauspoissaoloihin (OR 0,988 per ikävuosi; 95 %:n LV 0,978 0,998). Työntekijöillä oli poissaoloja selvästi enemmän kuin ylemmillä toimihenkilöillä (OR 3,23; 95 %:n LV 2,93 3,68). Terveysongelmat olivat yhteydessä sairauspoissaoloihin (OR 1,53; 95 %:n LV 1,37 1,70) (taulukko 3). Sairauspoissaolojen määrää tarkastellaan seuraavaksi vain poissaolleiden osalta (n = 1 071). Kun ikä, sukupuoli, työstatus ja terveysongelmat olivat gammaregressiomallissa yhtä aikaa mukana, miesten sairauspoissaolojen määrä oli keskimäärin pienempi kuin naisten (MR 0,83; 95 %:n LV 0,78 0,89). Iällä oli positiivinen yhteys sairauspoissaolojen määrään (MR 1,014 per ikävuosi; 95 %:n LV 1,008 1,020). Työstatuksella ei ollut yhteyttä sairauspoissaolojen määrään. Terveysongelmilla oli yhteyttä sairauspoissaolojen määrään (MR 1,31; 95 %:n LV 1,23 1,41) (taulukko 4). Pohdinta Kyselyllä selvitetty terveysongelmien esiintyminen ennusti tulevia sairauspoissaoloja iästä, sukupuolesta ja työstatuksesta riippumatta. Sairauspoissaolojen riskiä on siis mahdollista arvioida yksinkertaisella terveyskyselyllä. Kun terveysongelmat ja työstatus oli vakioitu, ikä vähensi sairauspoissaolojen esiintyvyyttä, joskin ikä lisäsi sairauspoissaolojen määrää silloin kun niitä esiintyi. Työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden välinen ero sairauspoissaoloissa oli suuri. Tutkimuksen vahvuuksia ovat aineiston koko ja prospektiivinen kohorttiasetelma. Osallistumisaktiivisuus oli myös hyväksyttävällä tasolla. Sairauspoissaolot selvitettiin palkkarekisteristä, minkä ansiosta tieto on luotettavaa (29), vaikkakaan sairauspoissaolojen syyt eivät olleet tiedossa. Seurantaaika oli kuitenkin vain 6 kuukautta, jota on pidettävä tutkimuksen heikkoutena. Otos ei myöskään ole yleistettävissä laajemmin teollisuuteen, koska ylempien toimihenkilöiden osuus oli niin suuri. Sairauspoissaolojen tilastollinen analysointi on hankalaa, koska merkittävä osa havainnoista on arvoltaan nolla. Nollasta poikkeavien havaintojen jakauma on myös usein ongelmallinen tilastokäsittelyn kannalta. Aiemmissa tutkimuksissa on nollasta poikkeavia sairauspoissaoloja usein analysoitu luokiteltuna esimerkiksi lyhyisiin (1 7 päivää) ja pitkiin (yli 7 päivää). Tällaisessa luokittelussa kuitenkin katoaa hyödyllistä informaatiota. Siksi käsittelimme nollasta poikkeavat sairauspoissaolot jatkuvana muuttujana. Tässä aineistossa gammajakaumasovite istui aineistoon paremmin kuin sairauspoissaolojen analysoinnissa usein käytetty Poissonin sovite, mutta silti analyysin tuottamat piste-estimaatit tulee tulkita varovaisesti: eri ammattiryhmien väliset erot lienevät todellisuudessa pienemmät kuin tämän tutkimuksen tulokset antavat odottaa. Suuri ero sairauspoissaolojen esiintyvyydessä työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä selittyy osin sillä, että työntekijöiltä tyypillisesti edellytetään aina lääkärintodistusta sairauspoissaolosta, kun taas toimihenkilö voi 3404

5 pääsääntöisesti olla sairauden vuoksi pois työstä omalla ilmoituksellaan 2 3 päivää. Tämä tulee ottaa huomioon työntekijöiden ja toimihenkilöiden välisiä eroja tulkittaessa: toimihenkilöillä todennäköisesti esiintyy poissaoloja rekisteröityä enemmän. Toisaalta toimihenkilön poissaolon aiheuttaman todellisen työajan menetyksen arviointi on vaikeaa, sillä monet heistä hoitavat ainakin osan töistään kotoa käsin sairaanakin. Aiemmassa tutkimuksessa (30) käytettiin samaa kyselyinstrumenttia rakennusalan yrityksen työntekijöiden terveysongelmien ja sairauspoissaolojen välisen yhteyden selvittelyssä. Tutkittavien ikä- ja koulutusprofiilit erosivat työnkuvan lisäksi huomattavasti tämän tutkimuksen tutkittavista. Rakennusalan työntekijöillä esiintyi terveysongelmia selkeästi yleisemmin kuin tämän tutkimuksen tutkittavilla. Rakennusalalla noin kolmannekselle työntekijöistä kertyi kaksi kolmannesta sairauspoissaoloista vuoden seurantajaksolla. Terveysongelmat olivat kuitenkin myös rakennusalalla vahvasti yhteydessä sairauspoissaoloihin iästä, sukupuolesta ja toimenkuvasta riippumatta. Myös rakennusalalla iällä oli käänteinen yhteys sairauspoissaoloihin, kun terveysongelmien esiintyminen oli vakioitu. Yksinkertaisella ja suhteellisen halvalla kyselytekniikalla on mahdollista tunnistaa työntekijöitä, joilla on suurentunut sairauspoissaolojen riski. Tämä tieto on työterveyshuollolle tärkeä, jotta terveyttä ja työhyvinvointia edistävät interventiot voidaan kohdistaa niihin työntekijäryhmiin, joilla lyhytaikaisen työkyvyttömyyden riski on suuri. Tällöin myös toimenpiteiden vaikuttavuuden voi ainakin teoriassa olettaa olevan mahdollisimman suuren. Iän ja sairauspoissaolojen esiintymisen käänteinen yhteys antaa viitettä siitä, että nuorten ja ikääntyvien työntekijöiden välillä on eroa sairauspoissaolokäyttäytymisessä. Nuorten työntekijöiden sairauspoissaolokynnys on ehkä matalampi kuin iäkkäämpien työntekijöiden. Eri ikäryhmien erilaiset käyttäytymismallit tulisi ottaa huomioon johtamistavoissa, esimiestyössä ja työjärjestelyissä. Myös työelämän joustoja tulisi hyödyntää aiempaa enemmän. Kun vaihtoehtoina on vuorotteluvapaa, osa-aikatyö, työjärjestely tai kuntoutus, ei sairauspoissaolo ja eläkkeelle hakeutuminen ole enää ainoa hyväksytty ratkaisu, mikäli esimerkiksi uupuminen uhkaa. Sairauspoissaoloriski voidaan tunnistaa, mutta mitä mahdollisuuksia työterveyshuollolla on vaikuttaa siihen? Minkälaisia interventioita tulisi suuren sairauspoissaoloriskin työntekijöille käynnistää? Eri-ikäisille työntekijöille tulisi painottaa terveystarkastuksissa ja neuvonnassa erilaisia asioita, sillä nuorten ja ikääntyvien elämäntilanteet ja niistä aiheutuvat työelämän yhteensovittamisen ongelmat ovat usein hyvin erilaisia. Myös terveydelliset ongelmat ovat usein erityyppisiä työuran eri vaiheissa. Riskiryhmien työntekijöille tulisi pystyä suunnittelemaan yksilöllisiä ratkaisuja työssä selviytymisen tukemiseksi. Tämä vaatii yhteistyötä ja tiedonkulkua työterveyshuollon, esimiehen, työyhteisön ja työntekijän välillä. Suorittavaa työtä tekevien kanssa järjestelyjä tarvitaan usein terveydellisten rajoitteiden (esim. nostot tai yläraajojen kuormitus) vuoksi. Toimihenkilöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä järjestelyjä tarvitaan usein henkisen hyvinvoinnin tukemiseen esimerkiksi sovittamalla työajat tai matkustelu English summary Identification of the risk of sickness absence in occupational health care through a health survey Background We studied the associations between self-reported health problems and sickness absence from work. Sex, age, and occupational status were controlled as confounders. Methods employees from a single workplace received a health survey. Subjects who reported problems with future working ability, pain, impairment due to musculoskeletal problems, insomnia or insufficient sleep, or had a high depression score, were rated as having health problems. The results of the survey were combined with archival data on sickness absence during the six month follow-up. Logistic and gamma regression models were used in the statistical analysis of sickness absence data. Results The data of females and males were analysed. The prevalence of self-reported health problems increased with age. 23 % of subjects reported health problems, but these accounted for 49% of sickness absence. 52% of females and 24% of males had been off work due to sickness. Female gender, bluecollar occupational status and health problems increased, and age decreased the propensity to sickness absence. Health problems, female gender and age independently predicted the total count of sickness absence hours. Conclusions The presence of health problems predicted future sickness absence regardless of age, sex and occupational status. Employees with increased risk of sickness absence can be identified with a health survey. This could be useful in occupational health care for targeting interventions. After controlling for health problems and occupational status, young workers had a higher propensity for (any) sickness absence than older workers, which is a reflection of different health behaviour among young and old employees. Simo Taimela MD, PhD, emba Evalua International Selina Justén, Jan Schugk, Kari Mäkelä 3405

6 paremmin elämäntilanteeseen. Työterveyshuolto voi mm. järjestää yksilöille tai ryhmille suunnattuja kursseja, joiden avulla henkilöstön jaksamista ja työssä pärjäämistä voidaan tukea. Myös muiden varhaiskuntoutuksen muotojen hyödyntäminen saattaa tulla kysymykseen näiden riskiryhmien kohdalla, ja siinä työterveyshuolto on avainasemassa. Yleensä kaikkien järjestelyjen tehokas toteuttaminen edellyttää työterveyshuollolta toimivaa yhteistyötä yrityksen kanssa työterveyshuollon järjestämistavasta riippumatta. Pfizer Oy on tukenut tutkimusta taloudellisesti. Simo Taimela toimii DBC International Oy:n hallituksen jäsenenä ja Evalua International Ltd. Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Kirjallisuutta 1 Lotters F, Meerding WJ, Burdorf A. Reduced productivity after sickness absence due to musculoskeletal disorders and its relation to health outcomes. Scand J Work Environ Health 2005:31: Simon GE, Barber C, Birnbaum HG ym. Depression and work productivity: the comparative costs of treatment versus nontreatment. J Occup Environ Med 2001:43: Työaikakatsaus: Työajat ja poissaolot EK:n jäsenyrityksissä vuonna Marmot M, Feeney A, Shipley M ym. Sickness absence as a measure of health status and functioning: from the UK Whitehall II study. J Epidemiol Comm Health 1995:49: Kivimaki M, Head J, Ferrie JE ym. Sickness absence as a global measure of health: evidence from mortality in the Whitehall II prospective cohort study. BMJ 2003:327: Reiso H, Nygard JF, Brage S ym. Work ability and duration of certified sickness absence. Scand J Public Health 2001:29: Virtanen M, Kivimaki M, Elovainio M ym. From insecure to secure employment: changes in work, health, health related behaviours, and sickness absence. Occup Environ Med 2003:60: Vaananen A, Toppinen-Tanner S, Kalimo R ym. Job characteristics, physical and psychological symptoms, and social support as antecedents of sickness absence among men and women in the private industrial sector. Soc Sci Med 2003:57: Roelen CA, van der Pol TR, Koopmans PC ym. Identifying workers at risk of sickness absence by questionnaire. Occup Med (Lond) 2006;56: Stansfeld S, Head J, Ferrie J. Short-term disability, sickness absence, and social gradients in the Whitehall II Study. Int J Law Psychiatry 1999:22: Allebeck P, Mastekaasa A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 5. Risk factors for sick leave general studies. Scand J Public Health Suppl 2004:63: Vaananen A, Kalimo R, Toppinen-Tanner S ym. Role clarity, fairness, and organizational climate as predictors of sickness absence: a prospective study in the private sector. Scand J Public Health 2004:32: Gjesdal S, Bratberg E. Diagnosis and duration of sickness absence as predictors for disability pension: results from a three-year, multi-register based and prospective study. Scand J Public Health 2003:31: Mastekaasa A. Parenthood, gender and sickness absence. Soc Sci Med 2000;50: Sandanger I, Nygard JF, Brage S ym. Relation between health problems and sickness absence: gender and age differences--a comparison of low-back pain, psychiatric disorders, and injuries. Scand J Public Health 2000:28: Ilmarinen J, Tuomi K, Klockars M. Changes in the work ability of active employees over an 11-year period. Scand J Work Environ Health 1997:23 Suppl 1: Brenner H, Ahern W. Sickness absence and early retirement on health grounds in the construction industry in Ireland. Occup Environ Med 2000:57: Vahtera J, Kivimaki M, Pentti J. The role of extended weekends in sickness absenteeism. Occup Environ Med 2001:58: Työterveyshuoltolaki Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammatti-henkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta, Laatikainen T, Tapanainen H, Alfthan G ym. FINRISKI 2002: Tutkimuksen toteutus ja tulokset 1. Perusraportti. Helsinki: Kansanterveyslaitos Simpura J. Development of common instrument for alcohol consumption. Kirjassa: Nasikov A, Guder C toim. Eurohis. IOS Press, WHO Regional Office for Europe Menetelmäraportti. Terveys 2000-tutkimuksen toteutus, aineisto ja menetelmät. Helsinki: Kansanterveyslaitos Salokangas RK, Poutanen O, Stengard E. Screening for depression in primary care. Development and validation of the Depression Scale, a screening instrument for depression. Acta Psychiatr Scand 1995:92: Piirainen H, Hirvonen M, Elo A ym. Työ ja terveys -haastattelututkimus Taulukkoraportti. Helsinki: Työterveyslaitos Partinen M, Gislason T. Basic Nordic Sleep Questionnaire (BNSQ): a quantitated measure of subjective sleep complaints. J Sleep Res 1995:4: Johns MW. A new method for measuring daytime sleepiness: the Epworth sleepiness scale. Sleep 1991:14: Tuomi K, Ilmarinen J, Jahkola A ym. Työkykyindeksi. Helsinki: Työterveyslaitos Ferrie JE, Kivimaki M, Head J ym. A comparison of self-reported sickness absence with absences recorded in employers' registers: evidence from the Whitehall II study. Occup Environ Med 2005:62: Taimela S, Läärä E, Malmivaara A ym. Self-reported health problems and sickness absence in different age groups predominantly engaged in physical work. Occup Environ Med 2007: doi: /oem Simo Taimela LT, emba, epidemiologian dosentti, toimitusjohtaja Evalua International Selina Justén VTM, BSc tutkija Evalua International Jan Schugk LL, Työterveys- ja työturvallisuusjohtaja Nokia Group Kari Mäkelä LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, yksikönjohtaja Mehiläinen Oy, Työterveys Turku 3406

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet huomattava. Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus. työterveyshuollossa.

Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet huomattava. Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus. työterveyshuollossa. Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Kari Mäkelä, Selina Justén, Jan Schugk Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus työterveyshuollossa Lähtökohdat Selvitimme masennusoireiden yleisyyttä,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Työterveyslaitos Marjo Wallin Hyvinvointia työstä Työkyky elämän eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 3.6.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Esityksen aiheet Terveellinen työ elämän eri vaiheissa kampanja

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina 2002 2013

Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina 2002 2013 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Hilla Sumanen TtM, tohtorikoulutettava hilla.sumanen@helsinki.fi Kustaa Piha LT, KTM, VTM, tutkijatohtori Olli Pietiläinen VTM, tohtorikoulutettava Jouni Lahti FT, tutkijatohtori

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Työsuojelurahaston hankkeen 106066 loppuraportti Sisällys Tiivistelmä... 1 1. Hankkeen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

9.5.2011 Pitkän työuran salaisuudet

9.5.2011 Pitkän työuran salaisuudet 9.5.2011 Pitkän työuran salaisuudet Prof. Juhani Ilmarinen, TTL ( 1970-2008), JIC Oy DEMO: Ikävoimaa alueille ja yrityksille joukokohtaus, 3-5-5.2011, Vanajanlinna,Hämeenlinna TEM ja KOKO-verkosto Juhani

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014

Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen. Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 Sosterin työterveyshuollon uudelleen järjestely ja kehittäminen Sosterin kuntayhtymän hallituksen kokous 25.3.2014 TYÖTERVEYSHUOLLON TOIMINNAN LAKITAUSTA Työterveyshuoltolaki 1383/2001, 4 : Työnantajan

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta

Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Työterveyshuollon tulevaisuus - Yrityksen odotukset työterveyshuollolta Asko Saastamoinen Asko Saastamoinen 13.10.2016 1 Työterveyshuoltolaki 2001 1 Lain tarkoitus Tässä laissa säädetään työnantajan velvollisuudesta

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Työterveyshuollon vaikuttavuus

Työterveyshuollon vaikuttavuus Työterveyshuollon vaikuttavuus Healthcare Executive Circle Helsinki 6.2.2014 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän

Lisätiedot

Voiko työssä voida hyvin?

Voiko työssä voida hyvin? Voiko työssä voida hyvin? Pirjo Manninen Ylilääkäri, teemajohtaja Vaikuttava työterveyshuolto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 0.-.2.20 Helsinki Agenda Työhyvinvoinnin määrittely Työpahoinvoinnin

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely

Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Työterveyslaitoksen sisäilmastokysely Kohde: Pulkkilan peruskoulu Kyselyn ajankohta: Tammikuu 2013 Tilaaja: Siikalatvan kunta Lausunto -166134 Työterveyslaitos Oulussa 30.1.2013 Työterveyslaitos Sisäilmastokyselypalvelu

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työkyvyn yhteys kolmannen iän terveyteen Jorma Seitsamo Aineistot kyselytutkimus vuosilta 1981 2009, vastaajia 6257 (81) 3093 (09) Tiedot eri rekistereistä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Turhat sairauslomat - tarua vai totta? Tuula Oksanen LT, dosentti, apulaisylilääkäri SAK:n 21. työympäristöseminaari 23.-24.3.2013 Esityksen sisältö Sairauspoissaolot ilmiönä Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo

Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot