Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina 2002 2013"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Hilla Sumanen TtM, tohtorikoulutettava Kustaa Piha LT, KTM, VTM, tutkijatohtori Olli Pietiläinen VTM, tohtorikoulutettava Jouni Lahti FT, tutkijatohtori Eero Lahelma VTT, professori Ossi Rahkonen VTT, professori Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa vuosina. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot olivat selvät ja säilyivät koko tutkimusjakson ajan. Sosioekonomiset erot olivat miehillä suuremmat kuin naisilla. Alemmilla toimihenkilöillä oli toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja muita enemmän ja erot ovat myös kasvaneet. Pitkissä sairauspoissaoloissa ja sairauspoissaolopäivien lukumäärissä sosioekonomiset erot kaventuivat erityisesti työntekijöiden ja toimihenkilöryhmien välillä. Vertaisarvioitu VV Sairauspoissaolot ilmentävät sairauksia ja työkyvyn rajoitteita (1,2) ja niistä aiheutuu vuosittain merkittäviä kustannuksia työpanosten ja tuotannon menetysten vuoksi (3). Lyhyet, 1 3 päivän sairauspoissaolot ilmentävät työntekijän itsensä arvioimaa poissaolon tarvetta, kun taas pitkät sairauspoissaolot ilmentävät sairauksia ja lääketieteellisesti arvioitua terveydentilaa ja työkykyä (2,4). Lyhyet sairauspoissaolot voivat liittyä sairauden ohella työmotivaatioon tai työhön sopeutumiseen (2), mutta jo kaksi lyhyttä sairaus poissaoloa vuodessa ennustaa pitkiä sairauspoissaoloja (5). Aikaisempien, erityisesti pitkien, mutta myös lyhyiden sairauspoissaolojen on todettu ennustavan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä (6,7,8). Pitkät sairauspoissaolot voivat taloudellisten seuraamusten lisäksi myös edistää työntekijän syrjäytymistä ansiotyöstä (9). Kansaneläkelaitoksen korkeampi, 6 %:n korvaustaso työterveyshuollon palveluista on edellyttänyt varhaisen tuen mallin toteuttamista työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä 1.1. lähtien (HE67/). Varhaisen tuen mallissa työnantaja huomioi työntekijän toistuvat poissaolot jo ennen työkykyongelman muodostumista ja pohtii yhdessä työntekijän kanssa tämän tarvitsemia tukitoimia. Toistuvat sairauspoissaolot ovat merkki työkyvyn heikkenemisestä (1). Naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä (11,12). Sairauspoissaoloja määrittää myös sosioekonominen asema, joka kuvaa sijoittumista yhteiskunnalliseen hierarkiaan ja jota mitataan ammattiasemalla, koulutuksella ja tuloilla (13). Huono sosioekonominen asema lisää sekä lyhyitä että pitkiä sairauspoissaoloja (14,15). Työntekijäasemassa lääkärin määräämien pitkien sairauspoissaolojen riski on kaksin- tai kolminkertainen ylempiin toimihenkilöihin verrattuna (16,17). Raskaat fyysiset työolot selittävät suuren osan sairauspoissaolojen sosioekonomisista eroista (17,18). Olemme aiemmin tutkineet Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen muutoksia vuosina (19). Lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät 199-luvulla. Korkeammin koulutetuilla ja määräaikaisessa työsuhteessa olevilla oli muita vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja (19). Nyt raportoitavan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta lyhyissä (1 3 päivää), toistuvissa lyhyissä ( 3 kertaa) ja pitkissä ( 4 päivää) sairauspoissaoloissa sekä sairauspoissaolopäivien lukumäärässä vuotiailla Helsingin kaupungin nais- ja miespuolisilla työntekijöillä vuosina. Aineisto ja menetelmät Tutkimus on osa Helsingin yliopistossa tehtävää Helsinki Health Study -hanketta (2). Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja ja työllistää vuosittain noin 4 ihmistä. Henkilöstömäärä pysyi tutkimusjaksolla Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 139

2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Marmot M, Feeney A, Shipley M, North F, Syme SL. Sickness absence as a measure of health status and functioning: from the UK Whitehall II study. J Epidemiol Community Health 1995;49: Kivimäki M, Head J, Ferrie JE ym. Sickness absence as a global measure of health: evidence from mortality in the Whitehall II prospective cohort study. BMJ 23;327: Lehtonen V. Ihmisten johtamisen ja työhyvinvoinnin tila valtiolla vuonna ja kehitys vuodesta alkaen. Tilanneanalyysi ja kehitysehdotuksia. Helsinki: valtiovarainministeriö. 4 Verhaeghe R, Mak R, van Maele G, Kornitzer M, de Backer G. Job stress among middle-aged health care workers and its relation to sickness absence. Stress and Health 23;19: Hultin H, Lindholm C, Malfert M, Moller J. Short-term sick leave and future risk of sickness absence and unemployment the impact of health status. BMC Public Health ;12: Kivimäki M, Forma P, Wikström J ym. Sickness absence as a risk marker of future disability pension: the 1-town study. J Epidemiol Community Health ;58: Koopmans PC, Roelen CA, Groothoff JW. Risk of future sickness absence in frequent and long-term absentees. Occup Med (Lond) ;58: Roelen CA, Koopmans PC, Schreuder JA, Anema JR, van der Beek AJ. The history of registered sickness absence predicts future sickness absence. Occup Med (Lond) ;61: Bryngelson A. Long-term sickness absence and social exclusion. Scand J Public Health ;37: Hirvonen T, Pohjonen T, Eranti E, Pentilä R, Poikonen M. Varhainen tuki -toimintamalli työkyvyn heiketessä. Helsinki: Helsingin kaupungin työterveyskeskus. 11 Allebeck P, Mastekaasa A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 5. Risk factors for sick leave general studies. Scand J Public Health Suppl ;63: Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O, Lahelma E. Explanations for gender differences in sickness absence: evidence from middle-aged municipal employees from Finland. Occup Environ Med ;65: Galobardes B, Shaw M, Lawlor DA, Lynch JW, Davey Smith G. Indicators of socioeconomic position (part 1). J Epidemiol Community Health ;6: Feeney A, North F, Head J, Canner R, Marmot M. Socioeconomic and sex differentials in reason for sickness absence from the Whitehall II Study. Occup Environ Med 1998;55:91 8. Taulukko 1. Taustatiedot Helsingin kaupungin vuotiaille työntekijöille vuosilta, ja. melko samansuuruisena (21,22). Naisten osuus henkilöstöstä oli huomattavasti suurempi kuin miesten, mikä vastaa koko kunta-alaa (taulukko 1). Alle 35- ja yli 5-vuotiaiden työntekijöiden määrä kasvoi tutkimusjakson aikana, vuotiaiden työntekijöiden määrä väheni naisilla ja pysyi melko muuttumattomana miehillä. Tutkimuksessa käytettiin Helsingin kaupungin henkilötieto- ja sairauspoissaolorekisteriä vuosilta. Helsingin kaupungilla Naiset Miehet n Ikä, lukumäärä Ammattiasema, lukumäärä Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät päivän sairauspoissaolo vuodessa, % Ylemmät toimihenkilöt 18,5 21,7 21,4 1,2 13,9 12,1 Keskitoimihenkilöt 23,3 29,7 27,9 13,5 2,8 19,3 Alemmat toimihenkilöt 28, 34,8 33,8 24,8 31,6 29,5 Työntekijät 24,6 25,3 23,1 15,4 17,9 15,3 4 päivän sairauspoissaolot/ 1 henkilötyövuotta Ylemmät toimihenkilöt 46,5 51,8 45,1 29,2 38,8 29,5 Keskitoimihenkilöt 65,1 81,5 71, 52,3 63,1 49,1 Alemmat toimihenkilöt 1,7 122,1 11,8 73,8 8,7 79,1 Työntekijät 123,8 148,4 118,9 92,5 97,6 81, Sairauspoissaolopäivät/ 1 henkilötyövuotta Ylemmät toimihenkilöt 913,5 1 14,3 934,1 67,9 769,3 681,3 Keskitoimihenkilöt 1 331, , ,6 1 39, 1 269,8 1 6,5 Alemmat toimihenkilöt 1 938, , , ,1 1 7, ,7 Työntekijät 2 42,6 2 74, , ,1 2 29, ,2 lyhy een, 1 3 päivän sairauspoissaoloon riittää oma ilmoitus ja lähiesimiehen lupa, neljännestä poissaolopäivästä lähtien tarvitaan työterveyshoitajan todistus ja > 7 päivän sairauspoissaoloihin vaaditaan lääkärintodistus. Tässä tutkimuksessa sairauspoissaololla tarkoitetaan työntekijän omasta sairaudesta johtuvaa poissaoloa. Työtapaturmista ja lapsen sairaudesta johtuvat poissaolot poistettiin aineistosta. Sosioekonomista asemaa mitattiin ammattiasemalla, joka luokiteltiin neljään ryhmään: 14 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

3 tieteessä 15 Piha K, Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O, Lahelma E. Interrelationships between education, occupational class, income and sickness absence. Eur J Public Health ;2: Piha K, Martikainen P, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Trends in socioeconomic differences in sickness absence among Finnish municipal employees Scand J Public Health ;35: Laaksonen M, Piha K, Rahkonen O, Martikainen P, Lahelma E. Explaining occupational class differences in sickness absence: results from middle-aged municipal employees. J Epidemiol Community Health ;64: Christensen KB, Labriola M, Lund T, Kivimäki M. Explaining the social gradient in long-term sickness absence: a prospective study of Danish employees. J Epidemiol Community Health ;62: Piha K, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot Suom Lääkäril 23;58: Lahelma E, Aittomäki A, Laaksonen M ym. Cohort profile: the Helsinki Health Study. Int J Epidemiol ;42: Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 22 Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 23 Warner RW. Applied statistics. From bivariate through multivariate techniques. 2. painos. Los Angeles: Sage. 24 Beemsterboer W, Stewart R, Groothoff J, Nijhuis F. A literature review on sick leave determinants (1984 ). Int J Occup Med Environ Health ;22: Helsingin kaupungin työterveyskeskus. Toimintakertomus. Tyke. 26 Kauppinen T, Hanhela R, Kandolin I ym., toim. Työ ja terveys Suomessa. Työterveyslaitos. 27 Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 28 Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 29 Sverke M, Hellgren J, Naswall K. Job insecurity: A literature review. Stockholm: National Institute for Working Life. 3 Blekesaune M. Job insecurity and sickness absence: correlations between attrition and absence in 36 occupational groups. Scand J Public Health ;4: Osthus S, Mastekaasa A. The impact of downsizing on remaining workers sickness absence. Soc Sci Med ;71: Vahtera J, Kivimäki M, Pentti J ym. Organisational downsizing, sickness absence, and mortality: 1-town prospective cohort study. BMJ ;328: Hansen H, Ingebrigtsen T. Social class and sickness absence in Norway. Acta Sociologica ;51: ylemmät toimihenkilöt (esimerkiksi johtajat, opettajat ja lääkärit), keskitoimihenkilöt (esimerkiksi työnjohtajat ja sairaanhoitajat), alemmat toimihenkilöt (esimerkiksi lähihoitajat, koulunkäyntiavustajat ja toimistotyöntekijät) sekä työntekijät (esimerkiksi keittäjät, laitoshuoltajat ja bussinkuljettajat). Naisilla suurin ryhmä oli alemmat toimihenkilöt ja miehillä ylemmät toimihenkilöt. Naisten pienin ryhmä oli työntekijät ja miesten alemmat toimihenkilöt (taulukko 1). Henkilöt, joilta puuttui ammattiryhmätieto, poistettiin aineistosta (,3 3,8 % vuosittain). Analyyseissa käytettiin suoraa ikävakiointia viisivuotisikäryhmittäin, käyttäen vuoden henkilöstöä vakioväestönä (23). Naisten ja miesten lyhyiden (1 3 päivän) ja pitkien ( 4 päivän) sairauspoissaolokertojen lukumäärät esitetään vuositasolla 1 henkilötyövuotta kohti (kuvio 1). Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot ( 3 kertaa) esitetään prosenttiosuuksina ja pitkien sairauspoissaolokertojen ( 4 päivän) sekä sairauspoissaolopäivien lukumäärät esitetään 1 henkilötyövuotta kohti vuosittain sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan (kuviot 2, 3 ja 4). Suhteelliset erot on laskettu prosentuaalisen eron kaavalla (ryhmän 1 luku/ryhmän 2 luku) Î 1 1 %. Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen ja Helsingin kaupungin terveysviraston eettiset toimikunnat ovat hyväksyneet Helsinki Health Studyn tutkimussuunnitelman. Kuvio 1. Tulokset Naisilla oli miehiä enemmän sekä lyhyitä että pitkiä sairauspoissaoloja. Naisten ja miesten lyhy et sairauspoissaolot lisääntyivät neljänneksellä vuoteen asti, jonka jälkeen ne vähentyivät jonkin verran. Koko tutkimusjaksolla lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät suhteellisesti 13 % naisilla ja 16 % miehillä. Pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät vuoteen asti naisilla ja miehillä, mutta vähenivät sen jälkeen vielä enemmän. Sukupuolten väliset erot säilyivät ennallaan sekä lyhyissä että pitkissä sairauspoissaoloissa. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot naisilla Naisilla toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja ( kuvio 2) oli eniten alemmilla toimihenkilöillä, seuraavaksi eniten keskitoimihenkilöillä ja työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Naisten toimihenkilöryhmissä toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen prosenttiosuus lisääntyi vuodesta vuoteen yli kolmanneksella, jonka jälkeen lyhyet sairauspoissaolot vähenivät. Työntekijöiden toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen trendit poikkesivat toimihenkilöiden trendeistä, sillä työntekijöiden sairauspoissaolot säilyivät tasaisempana koko tutkimusjakson ajan. Tämä johti siihen, että alempien Helsingin kaupungin henkilöstön lyhyiden (1 3 päivän) ja pitkien ( 4 päivän) sairauspoissaolojen ikävakioitu lukumäärä/1 henkilötyövuotta. LYHYET SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta PITKÄT SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta Naiset Miehet Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 141

4 Terveydenhuoltotutkimus Pitkät sairauspoissaolot alkoivat vähetä vuosina. Kuvio 2. Toistuvien ( 3 kertaa) lyhyiden (1 3 päivän) sairauspoissaolojen ikävakioidut sosioekonomiset erot, % ammattiasemaryhmästä. % 4 NAISET % 4 MIEHET Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät toimi henkilöiden ero työntekijöihin kasvoi tutkimusjakson alun 14 prosentista lopun 47 prosenttiin. Vastaavasti ylempien toimihenkilöiden ero työntekijöihin kaventui 33 prosentista 7 prosenttiin. Toimihenkilöiden väliset erot pysyivät melko tasaisina koko tutkimusjakson. Koko jaksolla pitkiä sairauspoissaoloja (kuvio 3) oli naisista eniten työntekijöillä, seuraavaksi eniten alemmilla toimihenkilöillä ja keskitoimihenkilöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Tutkimusjakson aikana pitkät sairauspoissaolot ensin lisääntyivät ja sitten vähentyivät kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Työntekijöillä ja alemmilla toimihenkilöillä pitkät sairauspoissaolot kääntyivät laskuun vuonna, ylemmillä ja keskitoimihenkilöillä vuonna. Tutkimusjakson alkupuolella pitkät sairaus poissaolot lisääntyivät suhteellisesti eniten (27 %) keskitoimihenkilöillä ja vähiten (13 %) ylemmillä toimihenkilöillä. Vuoden jälkeen väheneminen oli voimakkainta (2 %) työntekijöillä ja pienintä (9 %) alemmilla toimihenkilöillä. Alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden pitkien sairauspoissaolojen erot kaventuivat tutkimusjaksolla 22 prosentista 7 prosenttiin. Vastaavasti keskitoimihenkilöiden ja työntekijöiden ero kaventui 89 prosentista 67 prosent- Kuvio 3. Pitkien ( 4 päivän) sairauspoissaolojen ikävakioidut sosioekonomiset erot/ 1 henkilötyövuotta. NAISET Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta MIEHET Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kustaa Piha: työsuhde (Med Group Oy, toimitusjohtaja), osakkeet (Med Group Oy). Eero Lahelma: apuraha (Suomen Akatemia). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt 5 23 Alemmat toimihenkilöt Työntekijät 142 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

5 tieteessä Sairauspoissaolopäiviä oli eniten työntekijöillä. Kuvio 4. Sairauspoissaolojen lukumäärän ikävakioidut sosioekonomiset erot/1 henkilötyövuotta. NAISET MIEHET Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät tiin. Muiden ryhmien väliset erot pysyivät melko tasaisina. Sairauspoissaolopäiviä oli lukumäärällisesti eniten työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä (kuvio 4). Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät ensin ja vähentyivät sitten tutkimusjakson aikana erityisesti työntekijöillä, minkä seurauksena sosioekonomiset erot kaventuivat tutkimusjakson lopulla työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä. Esimerkiksi alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden sairauspoissaolopäivien ero kaventui tutkimusjakson alun 24 prosentista lopun 3 prosenttiin. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot miehillä Myös miesten kohdalla alemmilla toimihenkilöillä oli selkeästi eniten toistuvia lyhyitä sairaus poissaoloja (kuvio 2) ja ylemmillä toimihenkilöillä vähiten. Miesten toistuvat lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät suhteellisesti eniten (62 %) ylemmillä toimihenkilöillä ja vähiten (4 %) työntekijöillä. Vuodesta vuoteen laskua oli eniten (27 %) työntekijöillä ja vähiten (8 %) keskitoimihenkilöillä. Toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot kasvoivat tutkimusjaksolla alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä 59 prosentista 9 prosenttiin. Keskitoimihenkilöiden ero ylempiin toimihenkilöihin kasvoi 34 prosentista 61 prosenttiin. Alempien ja keskitoimihenkilöihin välinen ero kaventui 8 prosentista 5 prosenttiin. Miehillä pitkien sairauspoissaolojen (kuvio 3) sosioekonomiset erot olivat samansuuntaiset kuin naisilla. Työntekijöillä oli eniten pitkiä sairauspoissaoloja ja ylemmillä toimihenkilöillä vähiten. Kuten naisilla, myös miehillä pitkät sairauspoissaolot ensin lisääntyivät ja sitten vähentyivät kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Ylemmillä ja keskitoimihenkilöillä pitkät sairauspoissaolot kääntyivät laskuun vuonna, alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä vuonna. Tutkimusjakson alkupuolella pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät eniten (33 %) ylemmillä toimihenkilöillä ja vähiten (6 %) työntekijöillä. Ylempien toimihenkilöiden pitkät sairauspoissaolot myös vähentyivät voimakkaimmin (24 %) vuoden jälkeen. Kuten naisilla, myös miehillä pitkien sairauspoissaolojen väheneminen oli vähäisintä (8 %) alemmilla toimihenkilöillä. Miehillä työntekijöiden pitkien sairauspoissaolojen erot kaventuivat toimihenkilöryhmiin nähden. Alempien toimihenkilöiden ero työntekijöihin oli tutkimusjakson lopussa enää 3 %. Sairauspoissaolopäiviä oli miehillä lukumäärällisesti eniten työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä (kuvio 4). Kuten naisilla, myös miehillä poissaolopäivät ensin lisääntyivät Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 143

6 Terveydenhuoltotutkimus Avainasemassa ovat fyysisten työolojen parantaminen ja terveyskäyttäytymisen edistäminen. ja sitten vähentyivät tutkimusjakson aikana erityisesti työntekijöillä. Sosioekonomiset erot kaventuivat tutkimusjakson lopulla työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä. Esimerkiksi keskitoimihenkilöiden ja työntekijöiden sairauspoissaolopäivien ero kaventui tutkimusjakson alun 86 prosentista lopun 46 prosenttiin. Pohdinta Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta toistuvissa lyhyissä ja pitkissä sairauspoissaoloissa Helsingin kaupungin nais- ja miestyöntekijöillä vuosina. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot säilyivät selvinä koko tutkimusjakson ajan. Sosioekonomiset erot kaventuivat erityisesti työntekijöiden ja toimihenkilöryhmien välillä pitkissä sairauspoissaoloissa ja sairauspoissaolopäivien lukumäärissä. Sosioekonomiset erot olivat suuremmat miehillä kuin naisilla. Toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja oli sekä miehillä että naisilla eniten alemmilla toimihenkilöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti toimihenkilöryhmissä vuoteen saakka, ja vähentyivät sen jälkeen lähes kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Naisilla työntekijöiden toistuvat lyhyet sairauspoissaolot säilyivät tasaisempina kuin muissa sosioekonomisissa ryhmissä. Näin ollen työntekijöiden ero alempiin toimihenkilöiden nähden kasvoi, mutta ylempiin toimihenkilöiden nähden kaventui. Miehillä alempien ja keskitoimihenkilöiden erot muihin sosioekonomisiin ryhmiin kasvoivat. Sairauspoissaolojen sosioekonomisista eroista aikaisemmin tiedettyyn poiketen alemmilla ja myös keskitoimihenkilöillä oli enemmän toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja kuin työntekijöillä. Työntekijöillä useammin kuin muilla sosioekonomisilla ryhmillä on ollut vähintään yksi lyhyt sairauspoissaolo vuodessa, mikä on linjassa aikaisempiin tutkimuksiin nähden (14). Lyhyiden poissaolojen lisääntyessä niiden sosioekonominen jakauma on muuttunut. Alempien toimihenkilöiden toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen suuri määrä saattaa liittyä ammatteihin, joissa työ on henkisesti tai ruumiillisesti rasittavaa (esim. hoitoala). Aikaisempien tutkimusten mukaan hyvä työilmapiiri voi vähentää sairauspoissaoloja (24). Toisaalta saattaa olla, että sairauspoissaolot hyväksyvä ja tukea antava työyhteisö voisi lisätä sairauspoissaolokertojen määrää. Syitä alempien toimihenkilöiden toistuviin lyhyisiin sairauspoissaoloihin tulisi selvittää, jotta sairauspoissaoloja ja lyhyiden poissaolojen muuttumista pitkiksi voidaan ennaltaehkäistä (5). Sekä naisilla että miehillä pitkiä sairauspoissaoloja ja sairauspoissaolopäiviä oli sitä enemmän mitä alempi sosioekonominen asema oli. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden pitkien sairauspoissaolojen ja myös sairauspoissaolopäivien erot kaventuivat tutkimusjaksolla erityisesti miehillä. Sairauspoissaolojen kokonaiskehitys noudattaa Helsingin kaupungin omia laskelmia; kaupungin kaikkien työntekijöiden sairaus poissaolojen trendi on kääntynyt laskuun ennen -lukua (25). Myös valtakunnallisissa tarkasteluissa sairauspoissaolojen määrä on taittunut -luvulle tultaessa (26). Aiempi tutkimuksemme Helsingin kaupungin 4 6-vuotiaiden työntekijöiden vuosien 2 pitkistä sairauspoissaoloista osoitti, että fyysiset työolot, tupakointi ja lihavuus selittivät suuren osan sairauspoissaolojen sosioekonomisista eroista (17). Sitä vastoin psykososiaaliset työolot eivät selittäneet eroja (17). Mikäli työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden työn fyysinen rasittavuus vähenisi ja terveyskäyttäytyminen paranisi, olisi mahdollista, että myös sosioekonomiset erot kaventuisivat. Pitkien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt vuoden jälkeen. Helsingin kaupungin työterveyshuollon painopistettä siirrettiin esimiesten tukemisen ja sitä kautta työyhteisöjen tukemisen suuntaan vuodesta lähtien (27). Tavoitteena on työyhteisöissä tapahtuva sairauspoissaoloihin johtavien tekijöiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen sekä sairaus poissaolojen ehkäisy yhteistyössä työterveyshuollon kanssa (28). Yhtenä menetelmänä Helsingin kaupungilla on ollut se, että esimies ottaa sairauspoissaolot puheeksi työntekijän kanssa sen jälkeen, kun poissaolopäiviä on ollut vuoden sisällä yli 2 (1). Tämä toiminta on osa varhaisen tuen mallia, jonka toteuttamisessa Helsingin kaupunki on ollut edelläkävijä jo ennen lakisääteisyyttä. On myös mahdollista, että taloudellinen taantuma vaikuttaa osaltaan pitkien sairauspoissaolojen vähentymiseen, kun epävarmuus omasta työn sisällöstä ja työpaikasta lisääntyy (29,3,31). Toisaalta aikaisempien tutkimusten mukaan taloudellinen taantuma ja 144 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

7 tieteessä Sosioekonomiset erot näkyvät erityisesti alemmilla toimihenkilöillä. siitä johtuva työn jatkumisen epävarmuus voivat myös lisätä pitkiä sairauspoissaoloja niiden aiheuttaman stressin vuoksi (3,32). Tutkimuksen vahvuudet ja rajoitukset Tutkimuksen vahvuutena on ajankohtainen ja luotettava rekisteriaineisto. Tutkittavien määrä oli suuri ja ammattikirjo monipuolinen. Helsingin kaupunki on suuri työnantaja ja henkilötieto- ja sairauspoissaolorekisterit ovat kattavat ja täsmälliset. Tutkimuksen rajoituksina ovat vain yksi, joskin suuri työnantaja sekä miesten pieni osuus verrattuna naisiin. Johtopäätökset Sosioekonomiset erot näkyvät toistuvissa lyhyissä sairauspoissaoloissa erityisesti alemmilla toimi henkilöillä. Alempien toimihenkilöiden ero muihin sosioekonomisiin ryhmiin on myös kasvanut. Pitkissä sairauspoissaoloissa sosioekonomiset erot ovat kaventuneet sekä naisilla että miehillä. Sosioekonomiset erot ovat kuitenkin edelleen selkeät ja suhteellisesti tarkasteltuna miehillä suuremmat. Sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen kaventaminen vaatii toimenpiteiden kohdentamista ensisijaisesti alempien sosioekonomisten ryhmien fyysisten työolojen parantamiseen ( kuten koneistus, apuvälineet, ergonomian opetus, koulutus) (33), terveyskäyttäytymisen edistämiseen (kuten alkoholi, tupakka, ylipaino) (17) sekä myös psykososiaalisten työolojen kohentamiseen. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden hyödyntäminen on tärkeää sairauspoissaolojen vähentämisessä. Varhaisen tuen mallin ohjaamana tulisi toistuviin sairauspoissaoloihin ja työnantajakohtaisesti sovitun sairaus poissaolopäivien lukumäärän ylityksiin puuttua välittömästi esimiehen taholta. Oireilevien työntekijöiden kohdalla työterveyshuollossa toteutettavaa työkykyarviointia olisi hyvä hyödyntää herkästi terveydentilan ja työn yhteensopivuuden selvittämiseksi. Työyhteisössä ilmeneviin toistuviin sairauspoissaoloihin olisi syytä puuttua myös työyhteisötasolla huomioiden myös muu kuin terveydentilasta johtuva, esimerkiksi motivaatioon tai työhön sopeutumiseen (2) liittyvä poissaolokäyttäytyminen. n English summary > in english Socioeconomic differences in sickness absence among city of Helsinki personnel in Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 145

8 Hilla Sumanen Master of Health Sciences, doctorate student. University of Helsinki, Hjelt Institute, Department of Public Health Kustaa Piha Olli Pietiläinen Jouni Lahti Eero Lahelma Ossi Rahkonen Socioeconomic differences in sickness absence among city of Helsinki personnel in Background Sickness absence is a well-known health-related measure. Low socioeconomic position is related to higher sickness absence. Short sickness absences may not only be related to ill health, but can also be considered a type of coping behaviour. Short sickness absences, especially if frequent, predict longer sickness absence. Long, medically confirmed sickness absence is a risk for permanent work disability. Early support models require supervisors to talk with employees who have three or more sickness absences and discuss with them the actions that could improve work ability. Our aim was to study changes in socioeconomic differences in short (1-3 day), recurrent short ( 3 times) and long ( 4 days) sickness absences and in the total number of sickness absence days among women and men from. Methods City of Helsinki personnel and sickness absence register data were used. All permanent, full-time workers aged 25 to 59 years were included in the study. Women and men were analyzed separately. Socioeconomic position was measured by occupational class, which was divided into four different groups: managers and professionals, semi-professionals, non-manual and manual workers. Results Women had more short and long sickness absences than men. Socio-economic differences in sickness absence were evident and more prominent among men. Non-manual workers had clearly more recurrent short sickness absences than other socioeconomic groups. Every other socioeconomic group except female manual workers had an increasing trend in their recurrent short sickness absences until. Since then recurrent short sickness absence has decreased. Socioeconomic differences in recurrent short sickness absence narrowed especially among men towards the end of the study period. Manual workers had the highest and managers and professionals the lowest amounts of long sickness absence. In all studied groups the amounts of long sickness absence increased from to / and then decreased until. Differences in long sickness absence between manual workers and other socioeconomic groups narrowed towards the end of the study period. Other socioeconomic differences in long sickness absence remained quite stable over time. Our findings on the total number of sickness absence days are in line with those on long sickness absence. Conclusions Reducing sickness absence and narrowing socioeconomic differences in sickness absence should be in employers and occupational health services interest. Early support models should be used consistently. Occupational health services should be informed and used when symptoms that are threatening work ability occur. 145a Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Työsuojelurahaston hankkeen 106066 loppuraportti Sisällys Tiivistelmä... 1 1. Hankkeen

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen

Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses

The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy

HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu

Lisätiedot

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?

Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät

Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät 240111 Eero Lahelma: Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (106065) - loppuraportti Sisällys: Tiivistelmä 2 Abstract

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Sairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä

Sairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Selina Justén, Jan Schugk, Kari Mäkelä, Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna Lähtökohdat Selvitimme koettujen terveysongelmien ja

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY

GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen

Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Hoitohenkilöstön valvonta ja ammattioikeuksien varmistaminen Työterveyshuollon kommenttipuheenvuoro Turku Petrea Marjo Sinokki, työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012

Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012 Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014

KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö

Lisätiedot

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla

Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa 2000-luvulla Antero Heloma, THL 4.12.2014 Esityksen nimi / Tekijä 1 Päivittäisen tupakoinnin yleisyys työikäisen aikuisväestön keskuudessa vuosina 1960 2013 ja

Lisätiedot

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.

Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel. Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski

Lisätiedot

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo Osaaminen osana työkykyä seminaari Kuntoutussäätiö 21.1.2010 OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA Pekka Ylöstalo Erityisasiantuntija pekka.ylostalo@tem.fi We can see our forests vanishing, our

Lisätiedot

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos

Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,

Lisätiedot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot

Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaation eri ilmenemismuodot ja sukupuolten palkkaerot Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot tutkimushankkeen päätösseminaari Valkoinen Sali, 25.04.2008 Reija Lilja (yhteistyössä Rita Asplundin,

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi

Lisätiedot

Työterveyslaitos www.ttl.fi

Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Turhat sairauslomat - tarua vai totta? Tuula Oksanen LT, dosentti, apulaisylilääkäri SAK:n 21. työympäristöseminaari 23.-24.3.2013 Esityksen sisältö Sairauspoissaolot ilmiönä Sairauspoissaolojen

Lisätiedot

27 Suunnistus Orienteering Kalliokiipeily Rock, mountain climbing Maastoratsastus Crosscountry horseback riding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki

Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa. Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Kokemuksia toistotyön aiheuttamasta kuormittumisesta elintarviketeollisuudessa Työfysioterapeutti Ulla Mäntymäki Elintarviketeollisuus Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala Työskentelee n. 34 000 työntekijää

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet

Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Varhaisen reagoinnin, tuen ja sairauspoissaoloseurannan periaatteet Kuvat: Pekka Ruuskanen, kolmesta eri sarjakuvasta Työkirja pienille ja keskisuurille työyhteisöille ja heidän työterveyshuolloilleen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.

Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4. Mitä teemme iäkkäille kuljettajille? (Vai pitäisikö meidän tehdä mitään?) Heikki Summala 33. liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari 22.4.2008 Tiivistelmä Naiset uusivat ajokortin 70 vuoden iässä selvästi

Lisätiedot

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan Diacor terveyspalvelut Oy Terveyspalvelujen suomalainen suunnannäyttäjä Työterveyttä suurille ja pienille asiakkaille Yli 4000 sopimusasiakasta, joissa

Lisätiedot

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988 2007

Tuloluokkien väliset erot elinajanodotteessa ovat kasvaneet vuosina 1988 2007 ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ LASSE TARKIAINEN VTM, projektitutkija Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos lasse.tarkiainen@helsinki.fi PEKKA MARTIKAINEN Ph.D., professori Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella

Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Masennuksesta toipuvan paluu töihin työterveyshuollon tuella Kehittämisasiantuntija Työterveyshoitaja Leena Haakana Helsingin kaupungin työterveyskeskus 1 Työterveyshuollon näkökulma Työn ja terveyden

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Työperäisen stressin syitä ja seurauksia Tuula Oksanen LT, dosentti, tiimipäällikkö Psykososiaaliset tekijät tiimi Työterveyslaitos

Työperäisen stressin syitä ja seurauksia Tuula Oksanen LT, dosentti, tiimipäällikkö Psykososiaaliset tekijät tiimi Työterveyslaitos Työperäisen stressin syitä ja seurauksia Tuula Oksanen LT, dosentti, tiimipäällikkö Psykososiaaliset tekijät tiimi Työterveyslaitos Työperäisen stressin aiheuttajia Työstressi Työn vaatimusten ja työn

Lisätiedot

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos

National Public Health Institute, Finland SOKERIT JA TERVEYS. Antti Reunanen Kansanterveyslaitos SOKERIT JA TERVEYS Antti Reunanen Kansanterveyslaitos RAVINNON SOKERIT Monosakkaridit Glukoosi Fruktoosi Maltoosi Disakkaridit Sakkaroosi Laktoosi Oligosakkaridit Raffinoosi Stakyoosi RAVINNON SOKEREIDEN

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT

HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT HELSINGIN YLIOPISTON TYÖHYVINVOINTIPALVELUT 19.5.2009 Eeva-Liisa Putkinen Työhyvinvointiyksikkö Henkilöstö- ja lakiasiain osasto Tekijöitä, jotka vaikuttavat työkykyyn Vaikutusmahdollisuus omaan työhön

Lisätiedot

Lihavuus ja työ. Eira Roos. Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava

Lihavuus ja työ. Eira Roos. Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava Lihavuus ja työ Eira Roos Työterveyshuollon erikoislääkäri LL (väit) Helsingin yliopisto Lääkärikeskus Aava Ylipaino ja lihavuus Suomessa Suurin osa Suomen työikäisestä väestöstä on vähintään ylipainoisia,

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas Johdanto Työurien pidentäminen on noussut yhdeksi tärkeimmäksi kansalliseksi tavoitteeksi. Tässä terveydenhoitajaopiskelijoiden

Lisätiedot

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai

Työterve yshuollon ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule - tule sairauksissa työkykyä vai Työterveyshuollon y ennakoiva rooli: tukeeko työterveyshuolto tule -sairauksissa työkykyä vai työkyvyttömyyttä kehittämispäällikkö Ritva Teerimäki ritva.teerimaki@hel.fi Työterveyskeskus Edistää kaupungin

Lisätiedot

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.

Koskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 2013 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Huunan-Seppälä A, Keistinen T, Autti-Rämö I, Laitinen LA, Koskenvuo M. Effect of smoking on use of antibacterials:

Lisätiedot

Varhainen tuki Iin kunnan toimintamalli. Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11.

Varhainen tuki Iin kunnan toimintamalli. Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11. Varhainen tuki Iin kunnan toimintamalli Johtoryhmä 26.10.2011 Johtoryhmä 9.11.2011 Yhteistyötoimikunta 29.11.2011 Kunnanhallitus 29.11.2011 Sisältö 1 Varhaisen tuen merkitys 3 2 Varhaisen tuen toimintamalli

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. KP Martimo: Työhyvinvoinnista. www.ttl.fi Hyvinvointia työstä KP Martimo: Työhyvinvoinnista 12.2.2014 Hyvinvointi työssä vai siitä huolimatta? Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja KP Martimo: Työhyvinvoinnista

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot