Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina
|
|
- Satu Hakola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Hilla Sumanen TtM, tohtorikoulutettava Kustaa Piha LT, KTM, VTM, tutkijatohtori Olli Pietiläinen VTM, tohtorikoulutettava Jouni Lahti FT, tutkijatohtori Eero Lahelma VTT, professori Ossi Rahkonen VTT, professori Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa vuosina. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot olivat selvät ja säilyivät koko tutkimusjakson ajan. Sosioekonomiset erot olivat miehillä suuremmat kuin naisilla. Alemmilla toimihenkilöillä oli toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja muita enemmän ja erot ovat myös kasvaneet. Pitkissä sairauspoissaoloissa ja sairauspoissaolopäivien lukumäärissä sosioekonomiset erot kaventuivat erityisesti työntekijöiden ja toimihenkilöryhmien välillä. Vertaisarvioitu VV Sairauspoissaolot ilmentävät sairauksia ja työkyvyn rajoitteita (1,2) ja niistä aiheutuu vuosittain merkittäviä kustannuksia työpanosten ja tuotannon menetysten vuoksi (3). Lyhyet, 1 3 päivän sairauspoissaolot ilmentävät työntekijän itsensä arvioimaa poissaolon tarvetta, kun taas pitkät sairauspoissaolot ilmentävät sairauksia ja lääketieteellisesti arvioitua terveydentilaa ja työkykyä (2,4). Lyhyet sairauspoissaolot voivat liittyä sairauden ohella työmotivaatioon tai työhön sopeutumiseen (2), mutta jo kaksi lyhyttä sairaus poissaoloa vuodessa ennustaa pitkiä sairauspoissaoloja (5). Aikaisempien, erityisesti pitkien, mutta myös lyhyiden sairauspoissaolojen on todettu ennustavan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä (6,7,8). Pitkät sairauspoissaolot voivat taloudellisten seuraamusten lisäksi myös edistää työntekijän syrjäytymistä ansiotyöstä (9). Kansaneläkelaitoksen korkeampi, 6 %:n korvaustaso työterveyshuollon palveluista on edellyttänyt varhaisen tuen mallin toteuttamista työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä 1.1. lähtien (HE67/). Varhaisen tuen mallissa työnantaja huomioi työntekijän toistuvat poissaolot jo ennen työkykyongelman muodostumista ja pohtii yhdessä työntekijän kanssa tämän tarvitsemia tukitoimia. Toistuvat sairauspoissaolot ovat merkki työkyvyn heikkenemisestä (1). Naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä (11,12). Sairauspoissaoloja määrittää myös sosioekonominen asema, joka kuvaa sijoittumista yhteiskunnalliseen hierarkiaan ja jota mitataan ammattiasemalla, koulutuksella ja tuloilla (13). Huono sosioekonominen asema lisää sekä lyhyitä että pitkiä sairauspoissaoloja (14,15). Työntekijäasemassa lääkärin määräämien pitkien sairauspoissaolojen riski on kaksin- tai kolminkertainen ylempiin toimihenkilöihin verrattuna (16,17). Raskaat fyysiset työolot selittävät suuren osan sairauspoissaolojen sosioekonomisista eroista (17,18). Olemme aiemmin tutkineet Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen muutoksia vuosina (19). Lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät 199-luvulla. Korkeammin koulutetuilla ja määräaikaisessa työsuhteessa olevilla oli muita vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja (19). Nyt raportoitavan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta lyhyissä (1 3 päivää), toistuvissa lyhyissä ( 3 kertaa) ja pitkissä ( 4 päivää) sairauspoissaoloissa sekä sairauspoissaolopäivien lukumäärässä vuotiailla Helsingin kaupungin nais- ja miespuolisilla työntekijöillä vuosina. Aineisto ja menetelmät Tutkimus on osa Helsingin yliopistossa tehtävää Helsinki Health Study -hanketta (2). Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja ja työllistää vuosittain noin 4 ihmistä. Henkilöstömäärä pysyi tutkimusjaksolla Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 139
2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Marmot M, Feeney A, Shipley M, North F, Syme SL. Sickness absence as a measure of health status and functioning: from the UK Whitehall II study. J Epidemiol Community Health 1995;49: Kivimäki M, Head J, Ferrie JE ym. Sickness absence as a global measure of health: evidence from mortality in the Whitehall II prospective cohort study. BMJ 23;327: Lehtonen V. Ihmisten johtamisen ja työhyvinvoinnin tila valtiolla vuonna ja kehitys vuodesta alkaen. Tilanneanalyysi ja kehitysehdotuksia. Helsinki: valtiovarainministeriö. 4 Verhaeghe R, Mak R, van Maele G, Kornitzer M, de Backer G. Job stress among middle-aged health care workers and its relation to sickness absence. Stress and Health 23;19: Hultin H, Lindholm C, Malfert M, Moller J. Short-term sick leave and future risk of sickness absence and unemployment the impact of health status. BMC Public Health ;12: Kivimäki M, Forma P, Wikström J ym. Sickness absence as a risk marker of future disability pension: the 1-town study. J Epidemiol Community Health ;58: Koopmans PC, Roelen CA, Groothoff JW. Risk of future sickness absence in frequent and long-term absentees. Occup Med (Lond) ;58: Roelen CA, Koopmans PC, Schreuder JA, Anema JR, van der Beek AJ. The history of registered sickness absence predicts future sickness absence. Occup Med (Lond) ;61: Bryngelson A. Long-term sickness absence and social exclusion. Scand J Public Health ;37: Hirvonen T, Pohjonen T, Eranti E, Pentilä R, Poikonen M. Varhainen tuki -toimintamalli työkyvyn heiketessä. Helsinki: Helsingin kaupungin työterveyskeskus. 11 Allebeck P, Mastekaasa A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 5. Risk factors for sick leave general studies. Scand J Public Health Suppl ;63: Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O, Lahelma E. Explanations for gender differences in sickness absence: evidence from middle-aged municipal employees from Finland. Occup Environ Med ;65: Galobardes B, Shaw M, Lawlor DA, Lynch JW, Davey Smith G. Indicators of socioeconomic position (part 1). J Epidemiol Community Health ;6: Feeney A, North F, Head J, Canner R, Marmot M. Socioeconomic and sex differentials in reason for sickness absence from the Whitehall II Study. Occup Environ Med 1998;55:91 8. Taulukko 1. Taustatiedot Helsingin kaupungin vuotiaille työntekijöille vuosilta, ja. melko samansuuruisena (21,22). Naisten osuus henkilöstöstä oli huomattavasti suurempi kuin miesten, mikä vastaa koko kunta-alaa (taulukko 1). Alle 35- ja yli 5-vuotiaiden työntekijöiden määrä kasvoi tutkimusjakson aikana, vuotiaiden työntekijöiden määrä väheni naisilla ja pysyi melko muuttumattomana miehillä. Tutkimuksessa käytettiin Helsingin kaupungin henkilötieto- ja sairauspoissaolorekisteriä vuosilta. Helsingin kaupungilla Naiset Miehet n Ikä, lukumäärä Ammattiasema, lukumäärä Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät päivän sairauspoissaolo vuodessa, % Ylemmät toimihenkilöt 18,5 21,7 21,4 1,2 13,9 12,1 Keskitoimihenkilöt 23,3 29,7 27,9 13,5 2,8 19,3 Alemmat toimihenkilöt 28, 34,8 33,8 24,8 31,6 29,5 Työntekijät 24,6 25,3 23,1 15,4 17,9 15,3 4 päivän sairauspoissaolot/ 1 henkilötyövuotta Ylemmät toimihenkilöt 46,5 51,8 45,1 29,2 38,8 29,5 Keskitoimihenkilöt 65,1 81,5 71, 52,3 63,1 49,1 Alemmat toimihenkilöt 1,7 122,1 11,8 73,8 8,7 79,1 Työntekijät 123,8 148,4 118,9 92,5 97,6 81, Sairauspoissaolopäivät/ 1 henkilötyövuotta Ylemmät toimihenkilöt 913,5 1 14,3 934,1 67,9 769,3 681,3 Keskitoimihenkilöt 1 331, , ,6 1 39, 1 269,8 1 6,5 Alemmat toimihenkilöt 1 938, , , ,1 1 7, ,7 Työntekijät 2 42,6 2 74, , ,1 2 29, ,2 lyhy een, 1 3 päivän sairauspoissaoloon riittää oma ilmoitus ja lähiesimiehen lupa, neljännestä poissaolopäivästä lähtien tarvitaan työterveyshoitajan todistus ja > 7 päivän sairauspoissaoloihin vaaditaan lääkärintodistus. Tässä tutkimuksessa sairauspoissaololla tarkoitetaan työntekijän omasta sairaudesta johtuvaa poissaoloa. Työtapaturmista ja lapsen sairaudesta johtuvat poissaolot poistettiin aineistosta. Sosioekonomista asemaa mitattiin ammattiasemalla, joka luokiteltiin neljään ryhmään: 14 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7
3 tieteessä 15 Piha K, Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O, Lahelma E. Interrelationships between education, occupational class, income and sickness absence. Eur J Public Health ;2: Piha K, Martikainen P, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Trends in socioeconomic differences in sickness absence among Finnish municipal employees Scand J Public Health ;35: Laaksonen M, Piha K, Rahkonen O, Martikainen P, Lahelma E. Explaining occupational class differences in sickness absence: results from middle-aged municipal employees. J Epidemiol Community Health ;64: Christensen KB, Labriola M, Lund T, Kivimäki M. Explaining the social gradient in long-term sickness absence: a prospective study of Danish employees. J Epidemiol Community Health ;62: Piha K, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot Suom Lääkäril 23;58: Lahelma E, Aittomäki A, Laaksonen M ym. Cohort profile: the Helsinki Health Study. Int J Epidemiol ;42: Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 22 Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 23 Warner RW. Applied statistics. From bivariate through multivariate techniques. 2. painos. Los Angeles: Sage. 24 Beemsterboer W, Stewart R, Groothoff J, Nijhuis F. A literature review on sick leave determinants (1984 ). Int J Occup Med Environ Health ;22: Helsingin kaupungin työterveyskeskus. Toimintakertomus. Tyke. 26 Kauppinen T, Hanhela R, Kandolin I ym., toim. Työ ja terveys Suomessa. Työterveyslaitos. 27 Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 28 Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 29 Sverke M, Hellgren J, Naswall K. Job insecurity: A literature review. Stockholm: National Institute for Working Life. 3 Blekesaune M. Job insecurity and sickness absence: correlations between attrition and absence in 36 occupational groups. Scand J Public Health ;4: Osthus S, Mastekaasa A. The impact of downsizing on remaining workers sickness absence. Soc Sci Med ;71: Vahtera J, Kivimäki M, Pentti J ym. Organisational downsizing, sickness absence, and mortality: 1-town prospective cohort study. BMJ ;328: Hansen H, Ingebrigtsen T. Social class and sickness absence in Norway. Acta Sociologica ;51: ylemmät toimihenkilöt (esimerkiksi johtajat, opettajat ja lääkärit), keskitoimihenkilöt (esimerkiksi työnjohtajat ja sairaanhoitajat), alemmat toimihenkilöt (esimerkiksi lähihoitajat, koulunkäyntiavustajat ja toimistotyöntekijät) sekä työntekijät (esimerkiksi keittäjät, laitoshuoltajat ja bussinkuljettajat). Naisilla suurin ryhmä oli alemmat toimihenkilöt ja miehillä ylemmät toimihenkilöt. Naisten pienin ryhmä oli työntekijät ja miesten alemmat toimihenkilöt (taulukko 1). Henkilöt, joilta puuttui ammattiryhmätieto, poistettiin aineistosta (,3 3,8 % vuosittain). Analyyseissa käytettiin suoraa ikävakiointia viisivuotisikäryhmittäin, käyttäen vuoden henkilöstöä vakioväestönä (23). Naisten ja miesten lyhyiden (1 3 päivän) ja pitkien ( 4 päivän) sairauspoissaolokertojen lukumäärät esitetään vuositasolla 1 henkilötyövuotta kohti (kuvio 1). Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot ( 3 kertaa) esitetään prosenttiosuuksina ja pitkien sairauspoissaolokertojen ( 4 päivän) sekä sairauspoissaolopäivien lukumäärät esitetään 1 henkilötyövuotta kohti vuosittain sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan (kuviot 2, 3 ja 4). Suhteelliset erot on laskettu prosentuaalisen eron kaavalla (ryhmän 1 luku/ryhmän 2 luku) Î 1 1 %. Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen ja Helsingin kaupungin terveysviraston eettiset toimikunnat ovat hyväksyneet Helsinki Health Studyn tutkimussuunnitelman. Kuvio 1. Tulokset Naisilla oli miehiä enemmän sekä lyhyitä että pitkiä sairauspoissaoloja. Naisten ja miesten lyhy et sairauspoissaolot lisääntyivät neljänneksellä vuoteen asti, jonka jälkeen ne vähentyivät jonkin verran. Koko tutkimusjaksolla lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät suhteellisesti 13 % naisilla ja 16 % miehillä. Pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät vuoteen asti naisilla ja miehillä, mutta vähenivät sen jälkeen vielä enemmän. Sukupuolten väliset erot säilyivät ennallaan sekä lyhyissä että pitkissä sairauspoissaoloissa. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot naisilla Naisilla toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja ( kuvio 2) oli eniten alemmilla toimihenkilöillä, seuraavaksi eniten keskitoimihenkilöillä ja työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Naisten toimihenkilöryhmissä toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen prosenttiosuus lisääntyi vuodesta vuoteen yli kolmanneksella, jonka jälkeen lyhyet sairauspoissaolot vähenivät. Työntekijöiden toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen trendit poikkesivat toimihenkilöiden trendeistä, sillä työntekijöiden sairauspoissaolot säilyivät tasaisempana koko tutkimusjakson ajan. Tämä johti siihen, että alempien Helsingin kaupungin henkilöstön lyhyiden (1 3 päivän) ja pitkien ( 4 päivän) sairauspoissaolojen ikävakioitu lukumäärä/1 henkilötyövuotta. LYHYET SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta PITKÄT SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta Naiset Miehet Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 141
4 Terveydenhuoltotutkimus Pitkät sairauspoissaolot alkoivat vähetä vuosina. Kuvio 2. Toistuvien ( 3 kertaa) lyhyiden (1 3 päivän) sairauspoissaolojen ikävakioidut sosioekonomiset erot, % ammattiasemaryhmästä. % 4 NAISET % 4 MIEHET Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät toimi henkilöiden ero työntekijöihin kasvoi tutkimusjakson alun 14 prosentista lopun 47 prosenttiin. Vastaavasti ylempien toimihenkilöiden ero työntekijöihin kaventui 33 prosentista 7 prosenttiin. Toimihenkilöiden väliset erot pysyivät melko tasaisina koko tutkimusjakson. Koko jaksolla pitkiä sairauspoissaoloja (kuvio 3) oli naisista eniten työntekijöillä, seuraavaksi eniten alemmilla toimihenkilöillä ja keskitoimihenkilöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Tutkimusjakson aikana pitkät sairauspoissaolot ensin lisääntyivät ja sitten vähentyivät kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Työntekijöillä ja alemmilla toimihenkilöillä pitkät sairauspoissaolot kääntyivät laskuun vuonna, ylemmillä ja keskitoimihenkilöillä vuonna. Tutkimusjakson alkupuolella pitkät sairaus poissaolot lisääntyivät suhteellisesti eniten (27 %) keskitoimihenkilöillä ja vähiten (13 %) ylemmillä toimihenkilöillä. Vuoden jälkeen väheneminen oli voimakkainta (2 %) työntekijöillä ja pienintä (9 %) alemmilla toimihenkilöillä. Alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden pitkien sairauspoissaolojen erot kaventuivat tutkimusjaksolla 22 prosentista 7 prosenttiin. Vastaavasti keskitoimihenkilöiden ja työntekijöiden ero kaventui 89 prosentista 67 prosent- Kuvio 3. Pitkien ( 4 päivän) sairauspoissaolojen ikävakioidut sosioekonomiset erot/ 1 henkilötyövuotta. NAISET Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta MIEHET Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kustaa Piha: työsuhde (Med Group Oy, toimitusjohtaja), osakkeet (Med Group Oy). Eero Lahelma: apuraha (Suomen Akatemia). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt 5 23 Alemmat toimihenkilöt Työntekijät 142 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7
5 tieteessä Sairauspoissaolopäiviä oli eniten työntekijöillä. Kuvio 4. Sairauspoissaolojen lukumäärän ikävakioidut sosioekonomiset erot/1 henkilötyövuotta. NAISET MIEHET Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät tiin. Muiden ryhmien väliset erot pysyivät melko tasaisina. Sairauspoissaolopäiviä oli lukumäärällisesti eniten työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä (kuvio 4). Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät ensin ja vähentyivät sitten tutkimusjakson aikana erityisesti työntekijöillä, minkä seurauksena sosioekonomiset erot kaventuivat tutkimusjakson lopulla työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä. Esimerkiksi alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden sairauspoissaolopäivien ero kaventui tutkimusjakson alun 24 prosentista lopun 3 prosenttiin. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot miehillä Myös miesten kohdalla alemmilla toimihenkilöillä oli selkeästi eniten toistuvia lyhyitä sairaus poissaoloja (kuvio 2) ja ylemmillä toimihenkilöillä vähiten. Miesten toistuvat lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät suhteellisesti eniten (62 %) ylemmillä toimihenkilöillä ja vähiten (4 %) työntekijöillä. Vuodesta vuoteen laskua oli eniten (27 %) työntekijöillä ja vähiten (8 %) keskitoimihenkilöillä. Toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot kasvoivat tutkimusjaksolla alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä 59 prosentista 9 prosenttiin. Keskitoimihenkilöiden ero ylempiin toimihenkilöihin kasvoi 34 prosentista 61 prosenttiin. Alempien ja keskitoimihenkilöihin välinen ero kaventui 8 prosentista 5 prosenttiin. Miehillä pitkien sairauspoissaolojen (kuvio 3) sosioekonomiset erot olivat samansuuntaiset kuin naisilla. Työntekijöillä oli eniten pitkiä sairauspoissaoloja ja ylemmillä toimihenkilöillä vähiten. Kuten naisilla, myös miehillä pitkät sairauspoissaolot ensin lisääntyivät ja sitten vähentyivät kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Ylemmillä ja keskitoimihenkilöillä pitkät sairauspoissaolot kääntyivät laskuun vuonna, alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä vuonna. Tutkimusjakson alkupuolella pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät eniten (33 %) ylemmillä toimihenkilöillä ja vähiten (6 %) työntekijöillä. Ylempien toimihenkilöiden pitkät sairauspoissaolot myös vähentyivät voimakkaimmin (24 %) vuoden jälkeen. Kuten naisilla, myös miehillä pitkien sairauspoissaolojen väheneminen oli vähäisintä (8 %) alemmilla toimihenkilöillä. Miehillä työntekijöiden pitkien sairauspoissaolojen erot kaventuivat toimihenkilöryhmiin nähden. Alempien toimihenkilöiden ero työntekijöihin oli tutkimusjakson lopussa enää 3 %. Sairauspoissaolopäiviä oli miehillä lukumäärällisesti eniten työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä (kuvio 4). Kuten naisilla, myös miehillä poissaolopäivät ensin lisääntyivät Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 143
6 Terveydenhuoltotutkimus Avainasemassa ovat fyysisten työolojen parantaminen ja terveyskäyttäytymisen edistäminen. ja sitten vähentyivät tutkimusjakson aikana erityisesti työntekijöillä. Sosioekonomiset erot kaventuivat tutkimusjakson lopulla työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä. Esimerkiksi keskitoimihenkilöiden ja työntekijöiden sairauspoissaolopäivien ero kaventui tutkimusjakson alun 86 prosentista lopun 46 prosenttiin. Pohdinta Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta toistuvissa lyhyissä ja pitkissä sairauspoissaoloissa Helsingin kaupungin nais- ja miestyöntekijöillä vuosina. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot säilyivät selvinä koko tutkimusjakson ajan. Sosioekonomiset erot kaventuivat erityisesti työntekijöiden ja toimihenkilöryhmien välillä pitkissä sairauspoissaoloissa ja sairauspoissaolopäivien lukumäärissä. Sosioekonomiset erot olivat suuremmat miehillä kuin naisilla. Toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja oli sekä miehillä että naisilla eniten alemmilla toimihenkilöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti toimihenkilöryhmissä vuoteen saakka, ja vähentyivät sen jälkeen lähes kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Naisilla työntekijöiden toistuvat lyhyet sairauspoissaolot säilyivät tasaisempina kuin muissa sosioekonomisissa ryhmissä. Näin ollen työntekijöiden ero alempiin toimihenkilöiden nähden kasvoi, mutta ylempiin toimihenkilöiden nähden kaventui. Miehillä alempien ja keskitoimihenkilöiden erot muihin sosioekonomisiin ryhmiin kasvoivat. Sairauspoissaolojen sosioekonomisista eroista aikaisemmin tiedettyyn poiketen alemmilla ja myös keskitoimihenkilöillä oli enemmän toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja kuin työntekijöillä. Työntekijöillä useammin kuin muilla sosioekonomisilla ryhmillä on ollut vähintään yksi lyhyt sairauspoissaolo vuodessa, mikä on linjassa aikaisempiin tutkimuksiin nähden (14). Lyhyiden poissaolojen lisääntyessä niiden sosioekonominen jakauma on muuttunut. Alempien toimihenkilöiden toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen suuri määrä saattaa liittyä ammatteihin, joissa työ on henkisesti tai ruumiillisesti rasittavaa (esim. hoitoala). Aikaisempien tutkimusten mukaan hyvä työilmapiiri voi vähentää sairauspoissaoloja (24). Toisaalta saattaa olla, että sairauspoissaolot hyväksyvä ja tukea antava työyhteisö voisi lisätä sairauspoissaolokertojen määrää. Syitä alempien toimihenkilöiden toistuviin lyhyisiin sairauspoissaoloihin tulisi selvittää, jotta sairauspoissaoloja ja lyhyiden poissaolojen muuttumista pitkiksi voidaan ennaltaehkäistä (5). Sekä naisilla että miehillä pitkiä sairauspoissaoloja ja sairauspoissaolopäiviä oli sitä enemmän mitä alempi sosioekonominen asema oli. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden pitkien sairauspoissaolojen ja myös sairauspoissaolopäivien erot kaventuivat tutkimusjaksolla erityisesti miehillä. Sairauspoissaolojen kokonaiskehitys noudattaa Helsingin kaupungin omia laskelmia; kaupungin kaikkien työntekijöiden sairaus poissaolojen trendi on kääntynyt laskuun ennen -lukua (25). Myös valtakunnallisissa tarkasteluissa sairauspoissaolojen määrä on taittunut -luvulle tultaessa (26). Aiempi tutkimuksemme Helsingin kaupungin 4 6-vuotiaiden työntekijöiden vuosien 2 pitkistä sairauspoissaoloista osoitti, että fyysiset työolot, tupakointi ja lihavuus selittivät suuren osan sairauspoissaolojen sosioekonomisista eroista (17). Sitä vastoin psykososiaaliset työolot eivät selittäneet eroja (17). Mikäli työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden työn fyysinen rasittavuus vähenisi ja terveyskäyttäytyminen paranisi, olisi mahdollista, että myös sosioekonomiset erot kaventuisivat. Pitkien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt vuoden jälkeen. Helsingin kaupungin työterveyshuollon painopistettä siirrettiin esimiesten tukemisen ja sitä kautta työyhteisöjen tukemisen suuntaan vuodesta lähtien (27). Tavoitteena on työyhteisöissä tapahtuva sairauspoissaoloihin johtavien tekijöiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen sekä sairaus poissaolojen ehkäisy yhteistyössä työterveyshuollon kanssa (28). Yhtenä menetelmänä Helsingin kaupungilla on ollut se, että esimies ottaa sairauspoissaolot puheeksi työntekijän kanssa sen jälkeen, kun poissaolopäiviä on ollut vuoden sisällä yli 2 (1). Tämä toiminta on osa varhaisen tuen mallia, jonka toteuttamisessa Helsingin kaupunki on ollut edelläkävijä jo ennen lakisääteisyyttä. On myös mahdollista, että taloudellinen taantuma vaikuttaa osaltaan pitkien sairauspoissaolojen vähentymiseen, kun epävarmuus omasta työn sisällöstä ja työpaikasta lisääntyy (29,3,31). Toisaalta aikaisempien tutkimusten mukaan taloudellinen taantuma ja 144 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7
7 tieteessä Sosioekonomiset erot näkyvät erityisesti alemmilla toimihenkilöillä. siitä johtuva työn jatkumisen epävarmuus voivat myös lisätä pitkiä sairauspoissaoloja niiden aiheuttaman stressin vuoksi (3,32). Tutkimuksen vahvuudet ja rajoitukset Tutkimuksen vahvuutena on ajankohtainen ja luotettava rekisteriaineisto. Tutkittavien määrä oli suuri ja ammattikirjo monipuolinen. Helsingin kaupunki on suuri työnantaja ja henkilötieto- ja sairauspoissaolorekisterit ovat kattavat ja täsmälliset. Tutkimuksen rajoituksina ovat vain yksi, joskin suuri työnantaja sekä miesten pieni osuus verrattuna naisiin. Johtopäätökset Sosioekonomiset erot näkyvät toistuvissa lyhyissä sairauspoissaoloissa erityisesti alemmilla toimi henkilöillä. Alempien toimihenkilöiden ero muihin sosioekonomisiin ryhmiin on myös kasvanut. Pitkissä sairauspoissaoloissa sosioekonomiset erot ovat kaventuneet sekä naisilla että miehillä. Sosioekonomiset erot ovat kuitenkin edelleen selkeät ja suhteellisesti tarkasteltuna miehillä suuremmat. Sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen kaventaminen vaatii toimenpiteiden kohdentamista ensisijaisesti alempien sosioekonomisten ryhmien fyysisten työolojen parantamiseen ( kuten koneistus, apuvälineet, ergonomian opetus, koulutus) (33), terveyskäyttäytymisen edistämiseen (kuten alkoholi, tupakka, ylipaino) (17) sekä myös psykososiaalisten työolojen kohentamiseen. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden hyödyntäminen on tärkeää sairauspoissaolojen vähentämisessä. Varhaisen tuen mallin ohjaamana tulisi toistuviin sairauspoissaoloihin ja työnantajakohtaisesti sovitun sairaus poissaolopäivien lukumäärän ylityksiin puuttua välittömästi esimiehen taholta. Oireilevien työntekijöiden kohdalla työterveyshuollossa toteutettavaa työkykyarviointia olisi hyvä hyödyntää herkästi terveydentilan ja työn yhteensopivuuden selvittämiseksi. Työyhteisössä ilmeneviin toistuviin sairauspoissaoloihin olisi syytä puuttua myös työyhteisötasolla huomioiden myös muu kuin terveydentilasta johtuva, esimerkiksi motivaatioon tai työhön sopeutumiseen (2) liittyvä poissaolokäyttäytyminen. n English summary > in english Socioeconomic differences in sickness absence among city of Helsinki personnel in Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 145
8 Hilla Sumanen Master of Health Sciences, doctorate student. University of Helsinki, Hjelt Institute, Department of Public Health Kustaa Piha Olli Pietiläinen Jouni Lahti Eero Lahelma Ossi Rahkonen Socioeconomic differences in sickness absence among city of Helsinki personnel in Background Sickness absence is a well-known health-related measure. Low socioeconomic position is related to higher sickness absence. Short sickness absences may not only be related to ill health, but can also be considered a type of coping behaviour. Short sickness absences, especially if frequent, predict longer sickness absence. Long, medically confirmed sickness absence is a risk for permanent work disability. Early support models require supervisors to talk with employees who have three or more sickness absences and discuss with them the actions that could improve work ability. Our aim was to study changes in socioeconomic differences in short (1-3 day), recurrent short ( 3 times) and long ( 4 days) sickness absences and in the total number of sickness absence days among women and men from. Methods City of Helsinki personnel and sickness absence register data were used. All permanent, full-time workers aged 25 to 59 years were included in the study. Women and men were analyzed separately. Socioeconomic position was measured by occupational class, which was divided into four different groups: managers and professionals, semi-professionals, non-manual and manual workers. Results Women had more short and long sickness absences than men. Socio-economic differences in sickness absence were evident and more prominent among men. Non-manual workers had clearly more recurrent short sickness absences than other socioeconomic groups. Every other socioeconomic group except female manual workers had an increasing trend in their recurrent short sickness absences until. Since then recurrent short sickness absence has decreased. Socioeconomic differences in recurrent short sickness absence narrowed especially among men towards the end of the study period. Manual workers had the highest and managers and professionals the lowest amounts of long sickness absence. In all studied groups the amounts of long sickness absence increased from to / and then decreased until. Differences in long sickness absence between manual workers and other socioeconomic groups narrowed towards the end of the study period. Other socioeconomic differences in long sickness absence remained quite stable over time. Our findings on the total number of sickness absence days are in line with those on long sickness absence. Conclusions Reducing sickness absence and narrowing socioeconomic differences in sickness absence should be in employers and occupational health services interest. Early support models should be used consistently. Occupational health services should be informed and used when symptoms that are threatening work ability occur. 145a Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7
Työn muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotWorking conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study
Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Työsuojelurahaston hankkeen 106066 loppuraportti Sisällys Tiivistelmä... 1 1. Hankkeen
LisätiedotSairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa
Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018 Tausta Sairauspoissaolot ovat
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotVarhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa
Varhainen puuttuminen ja välittäminen työhyvinvoinnin edistämisessä ja seurannassa Elintarvikealan tuottavuustalkoot Seminaari 1.10.2009 Valio Oy Elisa Putula ja Seija Hoikka Valion tehtävä ja arvot Tehtävä:
LisätiedotPalkansaajien sairauspoissaolot
Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotIncrease of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?
Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotTyöterveyslaitos Marjo Wallin
Hyvinvointia työstä Työkyky elämän eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 3.6.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Esityksen aiheet Terveellinen työ elämän eri vaiheissa kampanja
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotGOOD WORK LONGER CAREER:
Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
Lisätiedot15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1
VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut
Lisätiedot7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotKansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 26.09.2013 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotKansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur. Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle
Kansanterveystiede L2, L3, sivuaine, avoin yo, approbatur VÄESTÖN TERVEYS L2 Sosioekonomiset tekijät ja terveys: Terveyserojen haaste kansanterveydelle 01.10.2012 Kurssin johtaja: Prof. Eero Lahelma, eero.lahelma@helsinki.fi
LisätiedotVarhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty
Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotOther approaches to restrict multipliers
Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
LisätiedotRattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012
Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus
LisätiedotConstructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland
Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research
LisätiedotSairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä
Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Selina Justén, Jan Schugk, Kari Mäkelä, Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna Lähtökohdat Selvitimme koettujen terveysongelmien ja
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotSepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin
TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.
LisätiedotMASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI
MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotTyöterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi
Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi
LisätiedotHR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy
HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työkyvyn yhteys kolmannen iän terveyteen Jorma Seitsamo Aineistot kyselytutkimus vuosilta 1981 2009, vastaajia 6257 (81) 3093 (09) Tiedot eri rekistereistä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä
LisätiedotIs violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?
Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational
LisätiedotTyökyvyn hallinta ja varhainen tuki
Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 2.11.2017 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,
LisätiedotTyökyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista
Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen
LisätiedotTyönantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet
Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen
LisätiedotAnna Siukola, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet), PL 100, Tampereen yliopisto, ,
Työryhmä: Ikä työn ja muun elämän rajankäynnissä Anna Siukola, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet), PL 100, 33014 Tampereen yliopisto, 050 3187749, anna.siukola@uta.fi Kirsi Lumme-Sandt, Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotKESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018
KESKI-POHJANMAAN LIITTO HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2018 TIIVISTELMÄ Henkilöstövoimavarat Vuoden 2018 henkilöstöraportin tunnusluvut antavat liiton henkilöstövoimavarojen tilanteesta kokonaisnäkemyksen,
LisätiedotJohtoryhmä Työsuojelutoimikunta Yhteistyötoimikunta Henkilöstöjaosto
Johtoryhmä 8.9.2014 Työsuojelutoimikunta 1.10.2014 Yhteistyötoimikunta 7.10.2014 Henkilöstöjaosto 27.10.2014 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta
LisätiedotAikuiskoulutustutkimus2006
2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia
LisätiedotTyöhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo
Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA
Lisätiedot33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily
LisätiedotTyöhyvinvointi ja johtaminen
Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981
LisätiedotTyöhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen
Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotMiten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?
Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria? 10.2.2014 Sosioekonomiset erot elinajan odotteissa suuria erityisesti miehillä Onko eläkejärjestelmä reilu? Raportti tarjoaa tietoa eri näkökulmista
LisätiedotSAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA
1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on
LisätiedotInformation on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2018 Päivi Paukku & Jenni Laine 4.1.2018 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve
LisätiedotTyössä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät
240111 Eero Lahelma: Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (106065) - loppuraportti Sisällys: Tiivistelmä 2 Abstract
LisätiedotTyöterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri
Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotTyökyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy
Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät
LisätiedotERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
LisätiedotResults on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data
Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen
LisätiedotAmmatillinen opettajakorkeakoulu
- Ammatillinen opettajakorkeakoulu 2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä 762007 Tekijä(t) Merja Hilpinen Julkaisun laji Kehittämishankeraportti Sivumäärä 65 Julkaisun kieli Suomi Luottamuksellisuus
LisätiedotKuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet. M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos
Kuntatyönantaja ja potilassiirtoergonomian haasteet M j R Merja Rusanen Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kunta-alan haasteet t Kunta-alan alan työntekijöiden ikääntyminen,
LisätiedotJulkisen ja yksityisen sektorin välinen ero sairauspoissaoloissa on säilynyt väestötasolla mutta pienentynyt sote-alalla
Taina Leinonen, Svetlana Solovieva, Kirsti Husgafvel-Pursiainen, Lauri J. Virta, Mikko Laaksonen, Ilona Autti-Rämö ja Eira Viikari-Juntura Julkisen ja yksityisen sektorin välinen ero sairauspoissaoloissa
LisätiedotVaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa. Siru Korkala 12.10.2012
Vaihtoon lähdön motiivit ja esteet Pohjoismaissa Siru Korkala 12.10.2012 Tutkimuskysymykset Miten kansainväliseen liikkuvuuteen osallistuvat opiskelijat eroavat ei-liikkujista taustoiltaan Mitkä ovat liikkuvuuden
LisätiedotTyöttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi
TIETEESSÄ alkuperäistutkimus Mikko Laaksonen FT, erikoistutkija Heidi Nyman tilastosuunnittelija Eläketurvakeskus Työttömien ja ikääntyneiden siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle on vähentynyt selvästi
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotOlet vastuussa osaamisestasi
Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio
LisätiedotProsessin nimi Varhaisen tuen prosessi
1 Prosessin nimi Varhaisen tuen prosessi Prosessin tarkoitus Mahdollisimman aikainen tuki työntekijälle työkyvyn heiketessä Prosessin omistaja Toimitusjohtaja Hyväksyntä Käsitelty YTN:ssä xx.xx.2016 Prosessia
LisätiedotEfficiency change over time
Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel
LisätiedotHENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI
HENKILÖSTÖRAPORTTI 2014 ÄHTÄRIN KAUPUNKI 1 Henkilöstöraportti kertoo tiivistetyssä muodossa olennaisimmat tiedot henkilöstön määrästä, henkilöstörakenteesta ja henkilöstökuluista. Raportti sisältää lisäksi
LisätiedotPricing policy: The Finnish experience
Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict
Lisätiedot56 Ulkoilun useus Koko vuosi Tammi maaliskuu Kesä elokuu Syys joulukuu ja ajankäyttö Year around January March June-August September December viikossa Weekly frequency and time use Ka / Mean Koko väestö
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotTyöpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla
Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotKoetun terveyden koulutusryhmittäiset erot ovat pysyneet tasaisen suurina
Tieteessä alkuperäistutkimus Eero Lahelma professori Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Oona Pentala VTM, tilastotutkija THL, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
LisätiedotYhteistyö työkyvyn arvioinnissa
Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö
LisätiedotNetwork to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi
Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi
LisätiedotInformation on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku Centre for Language and Communication Studies
Information on Finnish Courses Autumn Semester 2017 Jenni Laine & Päivi Paukku 24.8.2017 Centre for Language and Communication Studies Puhutko suomea? -Hei! -Hei hei! -Moi! -Moi moi! -Terve! -Terve terve!
LisätiedotSiilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli
Siilinjärven seurakunta Varhaisen tuen toimintamalli Kuvat Pekka Ruuskasen sarjakuvista Yt-toimikunta 23.1.2012 Kirkkoneuvosto 21.2.2012 1 1. YLEISTÄ TYÖKYVYSTÄ Työkyky on monitahoinen käsite, joka on
LisätiedotOsaaminen osana työkykyä 21.1.2010
Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus
LisätiedotKANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014
KANSAINVÄLINEN TYÖTURVALLISUUSPÄIVÄ 28.4.2014 Henkilöstöjohtaja Riitta Hallberg Puh. 044-4598946, riitta.hallberg@saarikka.fi Perustietoja Saarikasta: - Tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja - 5 kunnan
LisätiedotStudents Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student
Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical
LisätiedotLataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli. Lataa
Lataa Cognitive Function in Opioid Substitution Treated Patiens - Pekka Rapeli Lataa Kirjailija: Pekka Rapeli ISBN: 9789523022232 Sivumäärä: 173 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.54 Mb Opioid substitution
LisätiedotÄijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!
Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita
LisätiedotTyöympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020
Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998
LisätiedotZA5776. Flash Eurobarometer 341 (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish)
ZA77 Flash Eurobarometer (Gender Inequalities in the European Union) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Women in the European Union - FIF D Minkä ikäinen olette? (KIRJOITA IKÄ JOS KIELTÄYTYI,
LisätiedotMitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 Tiina Pohjonen työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.
Mitä lisäarvoa työterveyspalveluista on asiakkaan työkyvylle? Työeläkepäivä 2012 työterveysjohtaja tiina.pohjonen@hel.fi 2 3 4 Työterveydestä on tullut sairaanhoitoa 5 Työkykynäkymä suuri työkykyriski
LisätiedotOP1. PreDP StudyPlan
OP1 PreDP StudyPlan PreDP The preparatory year classes are in accordance with the Finnish national curriculum, with the distinction that most of the compulsory courses are taught in English to familiarize
LisätiedotLYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER
LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are
Lisätiedot