Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina 2002 2013"

Transkriptio

1 Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Hilla Sumanen TtM, tohtorikoulutettava Kustaa Piha LT, KTM, VTM, tutkijatohtori Olli Pietiläinen VTM, tohtorikoulutettava Jouni Lahti FT, tutkijatohtori Eero Lahelma VTT, professori Ossi Rahkonen VTT, professori Helsingin yliopisto, kansanterveystieteen osasto Sosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta Helsingin kaupungin henkilöstön keskuudessa vuosina. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot olivat selvät ja säilyivät koko tutkimusjakson ajan. Sosioekonomiset erot olivat miehillä suuremmat kuin naisilla. Alemmilla toimihenkilöillä oli toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja muita enemmän ja erot ovat myös kasvaneet. Pitkissä sairauspoissaoloissa ja sairauspoissaolopäivien lukumäärissä sosioekonomiset erot kaventuivat erityisesti työntekijöiden ja toimihenkilöryhmien välillä. Vertaisarvioitu VV Sairauspoissaolot ilmentävät sairauksia ja työkyvyn rajoitteita (1,2) ja niistä aiheutuu vuosittain merkittäviä kustannuksia työpanosten ja tuotannon menetysten vuoksi (3). Lyhyet, 1 3 päivän sairauspoissaolot ilmentävät työntekijän itsensä arvioimaa poissaolon tarvetta, kun taas pitkät sairauspoissaolot ilmentävät sairauksia ja lääketieteellisesti arvioitua terveydentilaa ja työkykyä (2,4). Lyhyet sairauspoissaolot voivat liittyä sairauden ohella työmotivaatioon tai työhön sopeutumiseen (2), mutta jo kaksi lyhyttä sairaus poissaoloa vuodessa ennustaa pitkiä sairauspoissaoloja (5). Aikaisempien, erityisesti pitkien, mutta myös lyhyiden sairauspoissaolojen on todettu ennustavan työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä (6,7,8). Pitkät sairauspoissaolot voivat taloudellisten seuraamusten lisäksi myös edistää työntekijän syrjäytymistä ansiotyöstä (9). Kansaneläkelaitoksen korkeampi, 6 %:n korvaustaso työterveyshuollon palveluista on edellyttänyt varhaisen tuen mallin toteuttamista työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä 1.1. lähtien (HE67/). Varhaisen tuen mallissa työnantaja huomioi työntekijän toistuvat poissaolot jo ennen työkykyongelman muodostumista ja pohtii yhdessä työntekijän kanssa tämän tarvitsemia tukitoimia. Toistuvat sairauspoissaolot ovat merkki työkyvyn heikkenemisestä (1). Naisilla on enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä (11,12). Sairauspoissaoloja määrittää myös sosioekonominen asema, joka kuvaa sijoittumista yhteiskunnalliseen hierarkiaan ja jota mitataan ammattiasemalla, koulutuksella ja tuloilla (13). Huono sosioekonominen asema lisää sekä lyhyitä että pitkiä sairauspoissaoloja (14,15). Työntekijäasemassa lääkärin määräämien pitkien sairauspoissaolojen riski on kaksin- tai kolminkertainen ylempiin toimihenkilöihin verrattuna (16,17). Raskaat fyysiset työolot selittävät suuren osan sairauspoissaolojen sosioekonomisista eroista (17,18). Olemme aiemmin tutkineet Helsingin kaupungin työntekijöiden sairauspoissaolojen muutoksia vuosina (19). Lyhyet ja pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät 199-luvulla. Korkeammin koulutetuilla ja määräaikaisessa työsuhteessa olevilla oli muita vähemmän pitkiä sairauspoissaoloja (19). Nyt raportoitavan tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta lyhyissä (1 3 päivää), toistuvissa lyhyissä ( 3 kertaa) ja pitkissä ( 4 päivää) sairauspoissaoloissa sekä sairauspoissaolopäivien lukumäärässä vuotiailla Helsingin kaupungin nais- ja miespuolisilla työntekijöillä vuosina. Aineisto ja menetelmät Tutkimus on osa Helsingin yliopistossa tehtävää Helsinki Health Study -hanketta (2). Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja ja työllistää vuosittain noin 4 ihmistä. Henkilöstömäärä pysyi tutkimusjaksolla Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 139

2 Terveydenhuoltotutkimus Kirjallisuutta 1 Marmot M, Feeney A, Shipley M, North F, Syme SL. Sickness absence as a measure of health status and functioning: from the UK Whitehall II study. J Epidemiol Community Health 1995;49: Kivimäki M, Head J, Ferrie JE ym. Sickness absence as a global measure of health: evidence from mortality in the Whitehall II prospective cohort study. BMJ 23;327: Lehtonen V. Ihmisten johtamisen ja työhyvinvoinnin tila valtiolla vuonna ja kehitys vuodesta alkaen. Tilanneanalyysi ja kehitysehdotuksia. Helsinki: valtiovarainministeriö. 4 Verhaeghe R, Mak R, van Maele G, Kornitzer M, de Backer G. Job stress among middle-aged health care workers and its relation to sickness absence. Stress and Health 23;19: Hultin H, Lindholm C, Malfert M, Moller J. Short-term sick leave and future risk of sickness absence and unemployment the impact of health status. BMC Public Health ;12: Kivimäki M, Forma P, Wikström J ym. Sickness absence as a risk marker of future disability pension: the 1-town study. J Epidemiol Community Health ;58: Koopmans PC, Roelen CA, Groothoff JW. Risk of future sickness absence in frequent and long-term absentees. Occup Med (Lond) ;58: Roelen CA, Koopmans PC, Schreuder JA, Anema JR, van der Beek AJ. The history of registered sickness absence predicts future sickness absence. Occup Med (Lond) ;61: Bryngelson A. Long-term sickness absence and social exclusion. Scand J Public Health ;37: Hirvonen T, Pohjonen T, Eranti E, Pentilä R, Poikonen M. Varhainen tuki -toimintamalli työkyvyn heiketessä. Helsinki: Helsingin kaupungin työterveyskeskus. 11 Allebeck P, Mastekaasa A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 5. Risk factors for sick leave general studies. Scand J Public Health Suppl ;63: Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O, Lahelma E. Explanations for gender differences in sickness absence: evidence from middle-aged municipal employees from Finland. Occup Environ Med ;65: Galobardes B, Shaw M, Lawlor DA, Lynch JW, Davey Smith G. Indicators of socioeconomic position (part 1). J Epidemiol Community Health ;6: Feeney A, North F, Head J, Canner R, Marmot M. Socioeconomic and sex differentials in reason for sickness absence from the Whitehall II Study. Occup Environ Med 1998;55:91 8. Taulukko 1. Taustatiedot Helsingin kaupungin vuotiaille työntekijöille vuosilta, ja. melko samansuuruisena (21,22). Naisten osuus henkilöstöstä oli huomattavasti suurempi kuin miesten, mikä vastaa koko kunta-alaa (taulukko 1). Alle 35- ja yli 5-vuotiaiden työntekijöiden määrä kasvoi tutkimusjakson aikana, vuotiaiden työntekijöiden määrä väheni naisilla ja pysyi melko muuttumattomana miehillä. Tutkimuksessa käytettiin Helsingin kaupungin henkilötieto- ja sairauspoissaolorekisteriä vuosilta. Helsingin kaupungilla Naiset Miehet n Ikä, lukumäärä Ammattiasema, lukumäärä Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät päivän sairauspoissaolo vuodessa, % Ylemmät toimihenkilöt 18,5 21,7 21,4 1,2 13,9 12,1 Keskitoimihenkilöt 23,3 29,7 27,9 13,5 2,8 19,3 Alemmat toimihenkilöt 28, 34,8 33,8 24,8 31,6 29,5 Työntekijät 24,6 25,3 23,1 15,4 17,9 15,3 4 päivän sairauspoissaolot/ 1 henkilötyövuotta Ylemmät toimihenkilöt 46,5 51,8 45,1 29,2 38,8 29,5 Keskitoimihenkilöt 65,1 81,5 71, 52,3 63,1 49,1 Alemmat toimihenkilöt 1,7 122,1 11,8 73,8 8,7 79,1 Työntekijät 123,8 148,4 118,9 92,5 97,6 81, Sairauspoissaolopäivät/ 1 henkilötyövuotta Ylemmät toimihenkilöt 913,5 1 14,3 934,1 67,9 769,3 681,3 Keskitoimihenkilöt 1 331, , ,6 1 39, 1 269,8 1 6,5 Alemmat toimihenkilöt 1 938, , , ,1 1 7, ,7 Työntekijät 2 42,6 2 74, , ,1 2 29, ,2 lyhy een, 1 3 päivän sairauspoissaoloon riittää oma ilmoitus ja lähiesimiehen lupa, neljännestä poissaolopäivästä lähtien tarvitaan työterveyshoitajan todistus ja > 7 päivän sairauspoissaoloihin vaaditaan lääkärintodistus. Tässä tutkimuksessa sairauspoissaololla tarkoitetaan työntekijän omasta sairaudesta johtuvaa poissaoloa. Työtapaturmista ja lapsen sairaudesta johtuvat poissaolot poistettiin aineistosta. Sosioekonomista asemaa mitattiin ammattiasemalla, joka luokiteltiin neljään ryhmään: 14 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

3 tieteessä 15 Piha K, Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O, Lahelma E. Interrelationships between education, occupational class, income and sickness absence. Eur J Public Health ;2: Piha K, Martikainen P, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Trends in socioeconomic differences in sickness absence among Finnish municipal employees Scand J Public Health ;35: Laaksonen M, Piha K, Rahkonen O, Martikainen P, Lahelma E. Explaining occupational class differences in sickness absence: results from middle-aged municipal employees. J Epidemiol Community Health ;64: Christensen KB, Labriola M, Lund T, Kivimäki M. Explaining the social gradient in long-term sickness absence: a prospective study of Danish employees. J Epidemiol Community Health ;62: Piha K, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot Suom Lääkäril 23;58: Lahelma E, Aittomäki A, Laaksonen M ym. Cohort profile: the Helsinki Health Study. Int J Epidemiol ;42: Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 22 Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 23 Warner RW. Applied statistics. From bivariate through multivariate techniques. 2. painos. Los Angeles: Sage. 24 Beemsterboer W, Stewart R, Groothoff J, Nijhuis F. A literature review on sick leave determinants (1984 ). Int J Occup Med Environ Health ;22: Helsingin kaupungin työterveyskeskus. Toimintakertomus. Tyke. 26 Kauppinen T, Hanhela R, Kandolin I ym., toim. Työ ja terveys Suomessa. Työterveyslaitos. 27 Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 28 Helsingin kaupunki. Henkilöstöraportti. 29 Sverke M, Hellgren J, Naswall K. Job insecurity: A literature review. Stockholm: National Institute for Working Life. 3 Blekesaune M. Job insecurity and sickness absence: correlations between attrition and absence in 36 occupational groups. Scand J Public Health ;4: Osthus S, Mastekaasa A. The impact of downsizing on remaining workers sickness absence. Soc Sci Med ;71: Vahtera J, Kivimäki M, Pentti J ym. Organisational downsizing, sickness absence, and mortality: 1-town prospective cohort study. BMJ ;328: Hansen H, Ingebrigtsen T. Social class and sickness absence in Norway. Acta Sociologica ;51: ylemmät toimihenkilöt (esimerkiksi johtajat, opettajat ja lääkärit), keskitoimihenkilöt (esimerkiksi työnjohtajat ja sairaanhoitajat), alemmat toimihenkilöt (esimerkiksi lähihoitajat, koulunkäyntiavustajat ja toimistotyöntekijät) sekä työntekijät (esimerkiksi keittäjät, laitoshuoltajat ja bussinkuljettajat). Naisilla suurin ryhmä oli alemmat toimihenkilöt ja miehillä ylemmät toimihenkilöt. Naisten pienin ryhmä oli työntekijät ja miesten alemmat toimihenkilöt (taulukko 1). Henkilöt, joilta puuttui ammattiryhmätieto, poistettiin aineistosta (,3 3,8 % vuosittain). Analyyseissa käytettiin suoraa ikävakiointia viisivuotisikäryhmittäin, käyttäen vuoden henkilöstöä vakioväestönä (23). Naisten ja miesten lyhyiden (1 3 päivän) ja pitkien ( 4 päivän) sairauspoissaolokertojen lukumäärät esitetään vuositasolla 1 henkilötyövuotta kohti (kuvio 1). Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot ( 3 kertaa) esitetään prosenttiosuuksina ja pitkien sairauspoissaolokertojen ( 4 päivän) sekä sairauspoissaolopäivien lukumäärät esitetään 1 henkilötyövuotta kohti vuosittain sosioekonomisen aseman ja sukupuolen mukaan (kuviot 2, 3 ja 4). Suhteelliset erot on laskettu prosentuaalisen eron kaavalla (ryhmän 1 luku/ryhmän 2 luku) Î 1 1 %. Helsingin yliopiston kansanterveystieteen laitoksen ja Helsingin kaupungin terveysviraston eettiset toimikunnat ovat hyväksyneet Helsinki Health Studyn tutkimussuunnitelman. Kuvio 1. Tulokset Naisilla oli miehiä enemmän sekä lyhyitä että pitkiä sairauspoissaoloja. Naisten ja miesten lyhy et sairauspoissaolot lisääntyivät neljänneksellä vuoteen asti, jonka jälkeen ne vähentyivät jonkin verran. Koko tutkimusjaksolla lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät suhteellisesti 13 % naisilla ja 16 % miehillä. Pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät vuoteen asti naisilla ja miehillä, mutta vähenivät sen jälkeen vielä enemmän. Sukupuolten väliset erot säilyivät ennallaan sekä lyhyissä että pitkissä sairauspoissaoloissa. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot naisilla Naisilla toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja ( kuvio 2) oli eniten alemmilla toimihenkilöillä, seuraavaksi eniten keskitoimihenkilöillä ja työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Naisten toimihenkilöryhmissä toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen prosenttiosuus lisääntyi vuodesta vuoteen yli kolmanneksella, jonka jälkeen lyhyet sairauspoissaolot vähenivät. Työntekijöiden toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen trendit poikkesivat toimihenkilöiden trendeistä, sillä työntekijöiden sairauspoissaolot säilyivät tasaisempana koko tutkimusjakson ajan. Tämä johti siihen, että alempien Helsingin kaupungin henkilöstön lyhyiden (1 3 päivän) ja pitkien ( 4 päivän) sairauspoissaolojen ikävakioitu lukumäärä/1 henkilötyövuotta. LYHYET SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta PITKÄT SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta Naiset Miehet Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 141

4 Terveydenhuoltotutkimus Pitkät sairauspoissaolot alkoivat vähetä vuosina. Kuvio 2. Toistuvien ( 3 kertaa) lyhyiden (1 3 päivän) sairauspoissaolojen ikävakioidut sosioekonomiset erot, % ammattiasemaryhmästä. % 4 NAISET % 4 MIEHET Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät toimi henkilöiden ero työntekijöihin kasvoi tutkimusjakson alun 14 prosentista lopun 47 prosenttiin. Vastaavasti ylempien toimihenkilöiden ero työntekijöihin kaventui 33 prosentista 7 prosenttiin. Toimihenkilöiden väliset erot pysyivät melko tasaisina koko tutkimusjakson. Koko jaksolla pitkiä sairauspoissaoloja (kuvio 3) oli naisista eniten työntekijöillä, seuraavaksi eniten alemmilla toimihenkilöillä ja keskitoimihenkilöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Tutkimusjakson aikana pitkät sairauspoissaolot ensin lisääntyivät ja sitten vähentyivät kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Työntekijöillä ja alemmilla toimihenkilöillä pitkät sairauspoissaolot kääntyivät laskuun vuonna, ylemmillä ja keskitoimihenkilöillä vuonna. Tutkimusjakson alkupuolella pitkät sairaus poissaolot lisääntyivät suhteellisesti eniten (27 %) keskitoimihenkilöillä ja vähiten (13 %) ylemmillä toimihenkilöillä. Vuoden jälkeen väheneminen oli voimakkainta (2 %) työntekijöillä ja pienintä (9 %) alemmilla toimihenkilöillä. Alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden pitkien sairauspoissaolojen erot kaventuivat tutkimusjaksolla 22 prosentista 7 prosenttiin. Vastaavasti keskitoimihenkilöiden ja työntekijöiden ero kaventui 89 prosentista 67 prosent- Kuvio 3. Pitkien ( 4 päivän) sairauspoissaolojen ikävakioidut sosioekonomiset erot/ 1 henkilötyövuotta. NAISET Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta MIEHET Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta SIDONNAISUUDET Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): Kustaa Piha: työsuhde (Med Group Oy, toimitusjohtaja), osakkeet (Med Group Oy). Eero Lahelma: apuraha (Suomen Akatemia). Muut kirjoittajat: ei sidonnaisuuksia Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt 5 23 Alemmat toimihenkilöt Työntekijät 142 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

5 tieteessä Sairauspoissaolopäiviä oli eniten työntekijöillä. Kuvio 4. Sairauspoissaolojen lukumäärän ikävakioidut sosioekonomiset erot/1 henkilötyövuotta. NAISET MIEHET Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta Sairauspoissaolokertojen lukumäärä / 1 henkilötyövuotta Ylemmät toimihenkilöt Keskitoimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät tiin. Muiden ryhmien väliset erot pysyivät melko tasaisina. Sairauspoissaolopäiviä oli lukumäärällisesti eniten työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä (kuvio 4). Sairauspoissaolopäivät lisääntyivät ensin ja vähentyivät sitten tutkimusjakson aikana erityisesti työntekijöillä, minkä seurauksena sosioekonomiset erot kaventuivat tutkimusjakson lopulla työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä. Esimerkiksi alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden sairauspoissaolopäivien ero kaventui tutkimusjakson alun 24 prosentista lopun 3 prosenttiin. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot miehillä Myös miesten kohdalla alemmilla toimihenkilöillä oli selkeästi eniten toistuvia lyhyitä sairaus poissaoloja (kuvio 2) ja ylemmillä toimihenkilöillä vähiten. Miesten toistuvat lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät suhteellisesti eniten (62 %) ylemmillä toimihenkilöillä ja vähiten (4 %) työntekijöillä. Vuodesta vuoteen laskua oli eniten (27 %) työntekijöillä ja vähiten (8 %) keskitoimihenkilöillä. Toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot kasvoivat tutkimusjaksolla alempien toimihenkilöiden ja työntekijöiden välillä 59 prosentista 9 prosenttiin. Keskitoimihenkilöiden ero ylempiin toimihenkilöihin kasvoi 34 prosentista 61 prosenttiin. Alempien ja keskitoimihenkilöihin välinen ero kaventui 8 prosentista 5 prosenttiin. Miehillä pitkien sairauspoissaolojen (kuvio 3) sosioekonomiset erot olivat samansuuntaiset kuin naisilla. Työntekijöillä oli eniten pitkiä sairauspoissaoloja ja ylemmillä toimihenkilöillä vähiten. Kuten naisilla, myös miehillä pitkät sairauspoissaolot ensin lisääntyivät ja sitten vähentyivät kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Ylemmillä ja keskitoimihenkilöillä pitkät sairauspoissaolot kääntyivät laskuun vuonna, alemmilla toimihenkilöillä ja työntekijöillä vuonna. Tutkimusjakson alkupuolella pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät eniten (33 %) ylemmillä toimihenkilöillä ja vähiten (6 %) työntekijöillä. Ylempien toimihenkilöiden pitkät sairauspoissaolot myös vähentyivät voimakkaimmin (24 %) vuoden jälkeen. Kuten naisilla, myös miehillä pitkien sairauspoissaolojen väheneminen oli vähäisintä (8 %) alemmilla toimihenkilöillä. Miehillä työntekijöiden pitkien sairauspoissaolojen erot kaventuivat toimihenkilöryhmiin nähden. Alempien toimihenkilöiden ero työntekijöihin oli tutkimusjakson lopussa enää 3 %. Sairauspoissaolopäiviä oli miehillä lukumäärällisesti eniten työntekijöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä (kuvio 4). Kuten naisilla, myös miehillä poissaolopäivät ensin lisääntyivät Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 143

6 Terveydenhuoltotutkimus Avainasemassa ovat fyysisten työolojen parantaminen ja terveyskäyttäytymisen edistäminen. ja sitten vähentyivät tutkimusjakson aikana erityisesti työntekijöillä. Sosioekonomiset erot kaventuivat tutkimusjakson lopulla työntekijöiden ja toimihenkilöiden välillä. Esimerkiksi keskitoimihenkilöiden ja työntekijöiden sairauspoissaolopäivien ero kaventui tutkimusjakson alun 86 prosentista lopun 46 prosenttiin. Pohdinta Tutkimuksessa tarkasteltiin sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen muutosta toistuvissa lyhyissä ja pitkissä sairauspoissaoloissa Helsingin kaupungin nais- ja miestyöntekijöillä vuosina. Sairauspoissaolojen sosioekonomiset erot säilyivät selvinä koko tutkimusjakson ajan. Sosioekonomiset erot kaventuivat erityisesti työntekijöiden ja toimihenkilöryhmien välillä pitkissä sairauspoissaoloissa ja sairauspoissaolopäivien lukumäärissä. Sosioekonomiset erot olivat suuremmat miehillä kuin naisilla. Toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja oli sekä miehillä että naisilla eniten alemmilla toimihenkilöillä ja vähiten ylemmillä toimihenkilöillä. Toistuvat lyhyet sairauspoissaolot lisääntyivät erityisesti toimihenkilöryhmissä vuoteen saakka, ja vähentyivät sen jälkeen lähes kaikissa sosioekonomisissa ryhmissä. Naisilla työntekijöiden toistuvat lyhyet sairauspoissaolot säilyivät tasaisempina kuin muissa sosioekonomisissa ryhmissä. Näin ollen työntekijöiden ero alempiin toimihenkilöiden nähden kasvoi, mutta ylempiin toimihenkilöiden nähden kaventui. Miehillä alempien ja keskitoimihenkilöiden erot muihin sosioekonomisiin ryhmiin kasvoivat. Sairauspoissaolojen sosioekonomisista eroista aikaisemmin tiedettyyn poiketen alemmilla ja myös keskitoimihenkilöillä oli enemmän toistuvia lyhyitä sairauspoissaoloja kuin työntekijöillä. Työntekijöillä useammin kuin muilla sosioekonomisilla ryhmillä on ollut vähintään yksi lyhyt sairauspoissaolo vuodessa, mikä on linjassa aikaisempiin tutkimuksiin nähden (14). Lyhyiden poissaolojen lisääntyessä niiden sosioekonominen jakauma on muuttunut. Alempien toimihenkilöiden toistuvien lyhyiden sairauspoissaolojen suuri määrä saattaa liittyä ammatteihin, joissa työ on henkisesti tai ruumiillisesti rasittavaa (esim. hoitoala). Aikaisempien tutkimusten mukaan hyvä työilmapiiri voi vähentää sairauspoissaoloja (24). Toisaalta saattaa olla, että sairauspoissaolot hyväksyvä ja tukea antava työyhteisö voisi lisätä sairauspoissaolokertojen määrää. Syitä alempien toimihenkilöiden toistuviin lyhyisiin sairauspoissaoloihin tulisi selvittää, jotta sairauspoissaoloja ja lyhyiden poissaolojen muuttumista pitkiksi voidaan ennaltaehkäistä (5). Sekä naisilla että miehillä pitkiä sairauspoissaoloja ja sairauspoissaolopäiviä oli sitä enemmän mitä alempi sosioekonominen asema oli. Työntekijöiden ja toimihenkilöiden pitkien sairauspoissaolojen ja myös sairauspoissaolopäivien erot kaventuivat tutkimusjaksolla erityisesti miehillä. Sairauspoissaolojen kokonaiskehitys noudattaa Helsingin kaupungin omia laskelmia; kaupungin kaikkien työntekijöiden sairaus poissaolojen trendi on kääntynyt laskuun ennen -lukua (25). Myös valtakunnallisissa tarkasteluissa sairauspoissaolojen määrä on taittunut -luvulle tultaessa (26). Aiempi tutkimuksemme Helsingin kaupungin 4 6-vuotiaiden työntekijöiden vuosien 2 pitkistä sairauspoissaoloista osoitti, että fyysiset työolot, tupakointi ja lihavuus selittivät suuren osan sairauspoissaolojen sosioekonomisista eroista (17). Sitä vastoin psykososiaaliset työolot eivät selittäneet eroja (17). Mikäli työntekijöiden ja alempien toimihenkilöiden työn fyysinen rasittavuus vähenisi ja terveyskäyttäytyminen paranisi, olisi mahdollista, että myös sosioekonomiset erot kaventuisivat. Pitkien sairauspoissaolojen määrä on vähentynyt vuoden jälkeen. Helsingin kaupungin työterveyshuollon painopistettä siirrettiin esimiesten tukemisen ja sitä kautta työyhteisöjen tukemisen suuntaan vuodesta lähtien (27). Tavoitteena on työyhteisöissä tapahtuva sairauspoissaoloihin johtavien tekijöiden tunnistaminen ja niihin vaikuttaminen sekä sairaus poissaolojen ehkäisy yhteistyössä työterveyshuollon kanssa (28). Yhtenä menetelmänä Helsingin kaupungilla on ollut se, että esimies ottaa sairauspoissaolot puheeksi työntekijän kanssa sen jälkeen, kun poissaolopäiviä on ollut vuoden sisällä yli 2 (1). Tämä toiminta on osa varhaisen tuen mallia, jonka toteuttamisessa Helsingin kaupunki on ollut edelläkävijä jo ennen lakisääteisyyttä. On myös mahdollista, että taloudellinen taantuma vaikuttaa osaltaan pitkien sairauspoissaolojen vähentymiseen, kun epävarmuus omasta työn sisällöstä ja työpaikasta lisääntyy (29,3,31). Toisaalta aikaisempien tutkimusten mukaan taloudellinen taantuma ja 144 Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

7 tieteessä Sosioekonomiset erot näkyvät erityisesti alemmilla toimihenkilöillä. siitä johtuva työn jatkumisen epävarmuus voivat myös lisätä pitkiä sairauspoissaoloja niiden aiheuttaman stressin vuoksi (3,32). Tutkimuksen vahvuudet ja rajoitukset Tutkimuksen vahvuutena on ajankohtainen ja luotettava rekisteriaineisto. Tutkittavien määrä oli suuri ja ammattikirjo monipuolinen. Helsingin kaupunki on suuri työnantaja ja henkilötieto- ja sairauspoissaolorekisterit ovat kattavat ja täsmälliset. Tutkimuksen rajoituksina ovat vain yksi, joskin suuri työnantaja sekä miesten pieni osuus verrattuna naisiin. Johtopäätökset Sosioekonomiset erot näkyvät toistuvissa lyhyissä sairauspoissaoloissa erityisesti alemmilla toimi henkilöillä. Alempien toimihenkilöiden ero muihin sosioekonomisiin ryhmiin on myös kasvanut. Pitkissä sairauspoissaoloissa sosioekonomiset erot ovat kaventuneet sekä naisilla että miehillä. Sosioekonomiset erot ovat kuitenkin edelleen selkeät ja suhteellisesti tarkasteltuna miehillä suuremmat. Sairauspoissaolojen sosioekonomisten erojen kaventaminen vaatii toimenpiteiden kohdentamista ensisijaisesti alempien sosioekonomisten ryhmien fyysisten työolojen parantamiseen ( kuten koneistus, apuvälineet, ergonomian opetus, koulutus) (33), terveyskäyttäytymisen edistämiseen (kuten alkoholi, tupakka, ylipaino) (17) sekä myös psykososiaalisten työolojen kohentamiseen. Työterveyshuollon ennaltaehkäisevien toimenpiteiden hyödyntäminen on tärkeää sairauspoissaolojen vähentämisessä. Varhaisen tuen mallin ohjaamana tulisi toistuviin sairauspoissaoloihin ja työnantajakohtaisesti sovitun sairaus poissaolopäivien lukumäärän ylityksiin puuttua välittömästi esimiehen taholta. Oireilevien työntekijöiden kohdalla työterveyshuollossa toteutettavaa työkykyarviointia olisi hyvä hyödyntää herkästi terveydentilan ja työn yhteensopivuuden selvittämiseksi. Työyhteisössä ilmeneviin toistuviin sairauspoissaoloihin olisi syytä puuttua myös työyhteisötasolla huomioiden myös muu kuin terveydentilasta johtuva, esimerkiksi motivaatioon tai työhön sopeutumiseen (2) liittyvä poissaolokäyttäytyminen. n English summary > in english Socioeconomic differences in sickness absence among city of Helsinki personnel in Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7 145

8 Hilla Sumanen Master of Health Sciences, doctorate student. University of Helsinki, Hjelt Institute, Department of Public Health Kustaa Piha Olli Pietiläinen Jouni Lahti Eero Lahelma Ossi Rahkonen Socioeconomic differences in sickness absence among city of Helsinki personnel in Background Sickness absence is a well-known health-related measure. Low socioeconomic position is related to higher sickness absence. Short sickness absences may not only be related to ill health, but can also be considered a type of coping behaviour. Short sickness absences, especially if frequent, predict longer sickness absence. Long, medically confirmed sickness absence is a risk for permanent work disability. Early support models require supervisors to talk with employees who have three or more sickness absences and discuss with them the actions that could improve work ability. Our aim was to study changes in socioeconomic differences in short (1-3 day), recurrent short ( 3 times) and long ( 4 days) sickness absences and in the total number of sickness absence days among women and men from. Methods City of Helsinki personnel and sickness absence register data were used. All permanent, full-time workers aged 25 to 59 years were included in the study. Women and men were analyzed separately. Socioeconomic position was measured by occupational class, which was divided into four different groups: managers and professionals, semi-professionals, non-manual and manual workers. Results Women had more short and long sickness absences than men. Socio-economic differences in sickness absence were evident and more prominent among men. Non-manual workers had clearly more recurrent short sickness absences than other socioeconomic groups. Every other socioeconomic group except female manual workers had an increasing trend in their recurrent short sickness absences until. Since then recurrent short sickness absence has decreased. Socioeconomic differences in recurrent short sickness absence narrowed especially among men towards the end of the study period. Manual workers had the highest and managers and professionals the lowest amounts of long sickness absence. In all studied groups the amounts of long sickness absence increased from to / and then decreased until. Differences in long sickness absence between manual workers and other socioeconomic groups narrowed towards the end of the study period. Other socioeconomic differences in long sickness absence remained quite stable over time. Our findings on the total number of sickness absence days are in line with those on long sickness absence. Conclusions Reducing sickness absence and narrowing socioeconomic differences in sickness absence should be in employers and occupational health services interest. Early support models should be used consistently. Occupational health services should be informed and used when symptoms that are threatening work ability occur. 145a Suomen Lääkärilehti 3-4/215 vsk 7

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study

Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Työsuojelurahaston hankkeen 106066 loppuraportti Sisällys Tiivistelmä... 1 1. Hankkeen

Lisätiedot

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Työterveyslaitos Marjo Wallin

Työterveyslaitos Marjo Wallin Hyvinvointia työstä Työkyky elämän eri vaiheissa Marjo Wallin, ft, TtT erikoistutkija 3.6.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 1 Esityksen aiheet Terveellinen työ elämän eri vaiheissa kampanja

Lisätiedot

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI

MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI MASKUN KUNNAN VARHAISEN TUEN TOIMINTAMALLI Maskun kunnalle työkykyinen ja jaksava henkilöstö on tärkeä. Esimiehen tehtäviin kuuluu tukea työntekoa sekä kehittää työoloja. Varhaisen tuen malli auttaa esimiestä

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012

Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus

Lisätiedot

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin

Sepelvaltimotaudin riskitekijät ja riski koulutusryhmittäin TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 TOUKOKUU 2016 1982 2012 Päälöydökset Miesten tupakointi väheni eniten ylimmässä koulutusryhmässä. Naisten tupakointi lisääntyi alimmassa koulutusryhmässä ja väheni ylimmässä.

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista Kirsi Ahola Työelämän lait ohjaavat esimiestä määrittelemällä velvollisuudet ja toimintatavat Työturvallisuuslaki 738/2002: Työnantaja on velvollinen

Lisätiedot

Olet vastuussa osaamisestasi

Olet vastuussa osaamisestasi Olet vastuussa osaamisestasi Ohjelmistoammattilaisuuden uudet haasteet Timo Vehmaro 02-12-2015 1 Nokia 2015 Mitä osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Vahva perusosaaminen on kaiken perusta Implementaatio

Lisätiedot

33 Lähiulkoilukerta Aluetyyppi, etäisyys Visit closetohome Type of area, distance distance 0,5 h > 0,5 h % ulkoilukerroista / of visits Ulkoiluharrastus / Outdoor activity Kuntokävely, kävelylenkkeily

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää!

Äijä-vatu välittämisen välineenä. Työkykyä lisää! Äijä-vatu välittämisen välineenä Peter Andersen, Stara /Helsingin kaupunki Työkykyä lisää! Valtiokonttori 11.09.2014 11.9.2014 peter.andersen@hel.fi p. 040 334 1699 Varhaisen tuen kehitystyön vaiheita

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Research in Chemistry Education

Research in Chemistry Education Research in Chemistry Education The Unit of Chemistry Teacher Education, Department of Chemistry, University of Helsinki Chemistry Education Centre Kemma, National LUMA Centre, University of Helsinki Prof.

Lisätiedot

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?

Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työkyvyn yhteys kolmannen iän terveyteen Jorma Seitsamo Aineistot kyselytutkimus vuosilta 1981 2009, vastaajia 6257 (81) 3093 (09) Tiedot eri rekistereistä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä

Lisätiedot

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo

OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA. Pekka Ylöstalo Osaaminen osana työkykyä seminaari Kuntoutussäätiö 21.1.2010 OSAAMINEN JA TYÖKYKY TYÖOLOBAROMETRIN VALOSSA Pekka Ylöstalo Erityisasiantuntija pekka.ylostalo@tem.fi We can see our forests vanishing, our

Lisätiedot

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma

SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma SELL Student Games kansainvälinen opiskelijaurheilutapahtuma Painonnosto 13.5.2016 (kansallinen, CUP) Below in English Paikka: Nääshalli Näsijärvenkatu 8 33210 Tampere Alustava aikataulu: Punnitus 12:00-13:00

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Naisjärjestöjen Keskusliitto

Naisjärjestöjen Keskusliitto Naisjärjestöjen Keskusliitto CEDAW SOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO VAMMAISTEN NAISTEN KANNALTA Leena Ruusuvuori 17.10.2013 CEDAW = Convention on the Elimination of All Kinds of Discrimination Against Women New

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät

Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät 240111 Eero Lahelma: Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (106065) - loppuraportti Sisällys: Tiivistelmä 2 Abstract

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

27 Suunnistus Orienteering Kalliokiipeily Rock, mountain climbing Maastoratsastus Crosscountry horseback riding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Kansallinen diabetesfoorumi 15.5.212 Suomiko terveyden edistämisen mallimaa? Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Tyypin 2 Diabetes

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Työkyky ja työurien pidentäminen

Työkyky ja työurien pidentäminen 25.5.2012 Työkyky ja työurien pidentäminen Prof. (emer.) Juhani Ilmarinen, TTL (1970-2008 ) Terve Suomi 2012 seminaari: Erkonomioo usseelta erj kantilta Itä Suomen Yliopisto, Kuopio 24.5.2012 Juhani Ilmarinen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015

Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Erasmus Charter for Higher Education (ECHE) Havaintoja suomalaisista ja pohjoismaisista peruskirjahakemuksista Irma Garam CIMO 28.5.2015 Pohjoismainen ECHE-hanke ECHE-dokumenttien tarkastelu ja vertailu

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Expression of interest

Expression of interest Expression of interest Avoin hakemus tohtorikoulutettavaksi käytäntö Miksi? Dear Ms. Terhi virkki-hatakka I am writing to introduce myself as a volunteer who have the eagerness to study in your university.

Lisätiedot

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark 22 Hiihto Hiihtoretkeily > 20 km Skiing, > 20 km Maastohiihto, latu Crosscountry skiing on trail Maastohiihto, ei latua Crosscountry skiing without Skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8 2004 Statistics Uusimaa Helsinki Region Area and population 3 Demographic changes 4 Housing 5 Municipal economy 6 Sectoral employment 7 Labour and work self-sufficiency 8 Unemployment 9 Transport 10 Age

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta?

Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Mitä uu'a menopaussin hormonihoidosta? Tomi Mikkola! Helsinki University Central Hospital! Department of Obstetrics and Gynecology! Helsinki, Finland!! Hormonihoito - Heilurin liike Government Labels Estrogen

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa. Helsinki Erityisasiantuntija Jouni Pousi Henkisen työsuojelun kehittäminen pelastustoimessa Helsinki 31.5.2016 Erityisasiantuntija Jouni Pousi Työhyvinvoinnin osatekijät 2016: Marja-Liisa Manka 3.6.2016 2 Säädösperusta Työturvallisuuslaki 738/2002

Lisätiedot

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä Farmer Muu yrittäjä Entrepreneur Ylempi toimihenkilö Upperlevel employee Alempi toimihe

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä Farmer Muu yrittäjä Entrepreneur Ylempi toimihenkilö Upperlevel employee Alempi toimihe 2 Kävely Retkeily, erävaellus Backpacking Patikointi Hiking Kuntokävely, kävelylenkkeily Walking for pleasure Walking Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Osallis. Harrastuskertoja

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Noora Järnefelt Tutkimus tutuksi 15.4.2011 KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT Tuoko koulutus lisää työvuosia? Miksi koulutetut pysyvät työelämässä ä ä pitempään? Miten eläkejärjestelmä

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia. Mari Matveinen, TtM-opiskelija

Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia. Mari Matveinen, TtM-opiskelija Harjoittelijana kansainvälisessä ympäristössä: opiskelijan kokemuksia Mari Matveinen, TtM-opiskelija 8.9.2010 Sisältö Miksi työharjoitteluun ulkomaille? Harjoittelupaikka: The WHO European Office for Investment

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet

lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Saattohoidon opetus lääketieteen koulutuksessa nykytila ja haasteet Leila Niemi-Murola dosentti, kliininen opettaja Anestesiologian ja tehohoidon klinikka HY/HYKS Esityksen sisältö Työelämässä olevat,

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin

EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa Mika Scheinin EU:n lääketutkimusasetus ja eettiset toimikunnat Suomessa 20.5.2016 Mika Scheinin Asetus vs. direktiivi EU-asetus no. 536/2014 korvaa aiemman direktiivin Directive 2001/20/EC on the approximation of the

Lisätiedot

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT

Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio

Erasmus-liikkuvuuden tilastoja Anni Kallio Erasmus-liikkuvuuden tilastoja 28-9 3.2.21 Anni Kallio Persons Erasmus-liikkuvuus 7/8 ja 8/9 Outgoing from Finland 7/8 and 8/9 4 35 3436 3265 3 25 2 15 1 5 687 112 975 177 435 656 27-8 28-9 SMS SMP STA

Lisätiedot

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?

Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Elämänkulku ja vanheneminen

Elämänkulku ja vanheneminen Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden

Lisätiedot

Time spent reading magazines NRS 2012

Time spent reading magazines NRS 2012 Time spent reading magazines NRS 2012 Time spent reading magazines Researched in NRS Consumer 2012 survey through an internet questionnaire A customised form: only the magazines which the respondent had

Lisätiedot

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2

KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 KMTK lentoestetyöpaja - Osa 2 Veijo Pätynen 18.10.2016 Pasila YHTEISTYÖSSÄ: Ilmailun paikkatiedon hallintamalli Ilmailun paikkatiedon hallintamalli (v0.9 4.3.2016) 4.4 Maanmittauslaitoksen rooli ja vastuut...

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

WORKING COMMUNITY SKILLS

WORKING COMMUNITY SKILLS WORKING COMMUNITY SKILLS 8.10.2011 Päivi Huotari Paivi.huotari@hamk.fi DIFFERENT ROLES OF SUPERVISORS AND SUBORDINATES MANAGEMENT AND LEADERSHIP SKILLS ORGANIZATIONAL CITIZENSHIP BEHAVIOUR SELF MANAGEMENT

Lisätiedot

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland

ERKKI SALMENHAARA. Viulusonaatti. Sonata for Violin and Piano (1982) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savonlinna 1994, Finland ERKKI SALMENHAARA Viulusoaatti Soata for Violi ad Piao (98) M055 ISMN M-55003-068-8 Modus Musiikki Oy, Savolia 99, Filad ========== ERKKI SALMENHAARA (9 00) suoritti sävellykse diplomitutkio Jooas Kokkose

Lisätiedot

Korkeakoulujen tuottamat tiedot kv-rankingeihin

Korkeakoulujen tuottamat tiedot kv-rankingeihin Korkeakoulujen tuottamat tiedot kv-rankingeihin Korkeakoulujen Laura Himanen, asiantuntija Tutkimuksen kehittämispalvelut Tampereen teknillinen yliopisto TUHA-Tab: Tutkimuksen arviointien kehittäminen

Lisätiedot