Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet huomattava. Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus. työterveyshuollossa.
|
|
- Otto Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Kari Mäkelä, Selina Justén, Jan Schugk Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus työterveyshuollossa Lähtökohdat Selvitimme masennusoireiden yleisyyttä, merkitystä ja taustatekijöitä vakituisessa työsuhteessa olevilta henkilöiltä yhdellä työpaikalla. Lisäksi tutkimme masennuksen varhaisen toteamisen ja hoidon toteutettavuutta työterveyshuollossa. Menetelmät Terveyskyselyyn osallistuneiden (1 396 naista ja miestä) henkilön joukosta valittiin ne vastaajat, joiden DEPS-pistesumma oli yli 11. Heille lähetettiin palaute terveyskyselyn tuloksista ja kehotus varata aika työterveyshuoltoon. Kyselyn tulokset ja demografiset tiedot yhdistettiin työnantajan palkkarekisteristä kerättyihin sairauspoissaolotietoihin. Työterveyspalvelujen käyttö selvitettiin potilasrekisteristä. Sairauspoissaoloja ja terveyspalvelujen käyttöä analysoitiin kyselyn palauttamisen jälkeen 6 kk:n ajan. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointeja ja logistista regressioanalyysiä. Tulokset Masennusoireita (DEPS > 11) esiintyi 174 henkilöllä (6,2 %). Oireita esiintyi yleisemmin naisilla kuin miehillä. Naisilla oli trendi iän yhteydestä masennusoireisiin; työstatus ei tähän vaikuttanut. Miehillä oireiden esiintyvyys kasvoi iän myötä ja työntekijöillä esiintyi enemmän masennusoireita kuin toimihenkilöillä tai ylemmillä toimihenkilöillä. Masennusoireisilla oli paljon sairauspoissaoloja ja muita terveysongelmia, ja he myös käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti muista kuin mielenterveyssyistä. Kutsutuista 100 (57 %) kävi työterveyslääkärin vastaanotolla. Masennuksen hoito aloitettiin 42 henkilölle; 24 oli jo muualla hoidossa mielenterveyssyyn vuoksi, eikä hoidon tehostamiseen nähty tarvetta. Päätelmät Työterveyshuollon on mahdollista seuloa masennusoireita työntekijöiltä, merkittävä osa oireisista tulee kutsuttuna vastaanotolle ja valtaosalle niistä kutsutuista, jotka eivät ole olleet hoidon piirissä, työterveyslääkärit katsovat aiheelliseksi aloittaa masennuksen hoidon. Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet huomattava työkyvyttömyyden aiheuttaja (1,2). Mielenterveyden häiriöiden osuus sairauspäivärahakausien perusteena on kaksinkertaistunut vuodesta 1992 (3). Mielenterveyssyistä alkaneista sairauspäivärahakausista lähes puolessa syynä on masennus (3). Vuonna 2006 työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi henkilöä. Heistä 16 %:lla oli syynä masennus ja 14 %:lla jokin muu mielenterveyden häiriö. Masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyi henkilöä (3). Masennusdiagnoosin perusteella alkaneiden yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä on kahden viime 4203
2 Taulukko 1. vuosikymmenen aikana kymmenkertaistunut ja 1990-luvun alusta lähes kolminkertaistunut (3). Yksityisellä sektorilla alkaneista mielenterveyseläkkeistä joka toisessa tapauksessa ensimmäisenä diagnoosina oli masennus (4,5). Psyykkinen sairastavuus ei ole lisääntynyt väestössä, toisin kuin sen aiheuttama työkyvyttömyys: masennustilojen esiintyvyys oli Terveys tutkimuksen mukaan 5 % eli sama kuin 20 vuotta sitten tehdyssä Mini-Suomi-tutkimuksessa (6). Psyykkisten rasitusoireiden esiintyvyydet ovat myös pysyneet samana (6). Mielenterveyssyihin perustuvien sairauspäivärahakausien lisääntymisen ja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden kasvun on arveltu liittyvän sairastavuuden ja sairauskäyttäytymisen muutoksiin siten, että mielialaongelmien vuoksi hakeudutaan ehkä aiempaa herkemmin hoitoon. Psyykkiset häiriöt eivät ehkä ole yhtä häpeällisiä kuin aiemmin. Muutosten on myös arveltu liittyvän diagnosointi- ja hoitokäytäntöihin, työelämän ja työllisyyden muutoksiin sekä laajempiin kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviin tekijöihin (3,5). Näistä muutoksista huolimatta väestössä on edelleen paljon piilevää psyykkistä sairautta, joka jää vaille hoitoa. Vain pieni osa vakavaakin masennusta sairastavista hakeutuu hoitoon (1) ja hoitoon hakeutuneistakin merkittävä osa jää ilman vaikuttavaa hoitoa (7,8). Hoitoon hakeudutaan myös huomattavan myöhään. Suuri osa masennusta sairastavista ei ole ollut työstä poissa masennuksen vuoksi, vaan sinnittelee vajaakuntoisena työssä (1,6,9). Lieväasteisena masennus ei yleensä aiheuta työkyvyttömyyttä, mutta se heikentää kuitenkin lähes aina jossain määrin ihmisen toimintakykyä (10,11), ja tämä heijastuu myös työn tuottavuuteen (12,13). Masennusoireiden esiintyvyys (% ja 95 %:n luottamusväli) työstatuksen mukaan sukupuolittain ositettuna. Työstatus n Masennusoireita (DEPS > 11) % 95 %:n LV Miehet työntekijä 263 8,7 5,3 12,2 toimihenkilö 105 6,7 1,8 11,5 ylempi toimihenkilö ,2 2,1 4,2 Naiset työntekijä 804 7,7 5,9 9,6 toimihenkilö 203 9,9 5,7 14,0 ylempi toimihenkilö 390 7,4 4,8 10,1 Taulukko 2. Sairauspoissaolot (tunteja) sukupuolen ja masennusoireiden esiintymisen suhteen ositettuina. Masennus- n Sairauspoissa- Poissaolotunteja oireita oloja, % mediaani yläkvartaali maksimi keskiarvo Miehet ei kyllä Naiset ei kyllä Lievänkin masennuksen hoitoon kannattaa panostaa. Mahdollisimman varhainen hoitoon hakeutuminen ja häiriön tunnistaminen työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa on tärkeää (1), koska hoito voi lyhentää sairauden kestoa, parantaa työ- ja toimintakykyä, vähentää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä ja vähentää oleellisesti potilaan subjektiivisia kärsimyksiä (7,14,15). Tällä tutkimuksella oli kaksi erillistä tavoitetta: 1) masennusoireiden yleisyyden, merkityksen ja taustatekijöiden selvittäminen työntekijän kohortissa ja 2) masennuksen varhaisen toteamisen ja hoidon toteutettavuuden tutkiminen työterveyshuollossa. Aineisto ja menetelmät Tutkimusasetelma oli kohorttilähtöinen seurantatutkimus. Tutkimus liittyi Nokia Oyj:n työterveyshuollon sisäiseen kehittämis- ja laadunvarmistushankkeeseen. Siksi tutkimukselle ei haettu eettisen toimikunnan lupaa; se kuitenkin toteutettiin Helsingin julistuksen periaatteita noudattaen. Kaikille Nokia Oyj:n Salon yksikössä pysyvässä työsuhteessa olleille henkilölle lähetettiin terveyskysely, joka sisälsi myös DEPS-arviointiskaalan (16). Ainoana terveyskyselyn lähettämisen ja siten myös tutkimukseen ottamisen kriteerinä oli pysyvä työsuhde. Kyselyn tarkoitus selvitettiin saatekirjeessä ja siihen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Vastaamattomille lähetettiin yksi muistutus. Tutkittavat antoivat tietoisen suostumuksen tulostensa luovuttamiseen työterveyshuollon käyttöön. Tutkimuksen 6 kuukauden seuranta toteutui henkilölle (60 % alkuperäisestä kohderyhmästä). Tästä joukosta valittiin tämän tutkimuksen tutkimusjoukoksi ne 174 henkilöä, joilla DEPS-pistesumma oli yli 11 (asteikko 0 30). Tutkittaville lähetettiin kotiosoitteeseen palaute kyselyn tuloksista ja kehotus varata työterveyshuollosta aika lääkärin vastaanotolle jatkoselvittelyjä varten. Niille tutkittaville, jotka eivät omatoimisesti varanneet aikaa, työterveyshoitaja lähetti yhden muistutuskirjeen. Sairauspoissaolot selvitettiin palkkarekisteristä väliseltä seuranta-ajalta ilman syykoodeja ja kyselytiedot yhdistettiin sairauspoissaolotietojen kanssa. Työterveyspalvelujen käyttö selvitettiin potilasrekisteristä henkilöittäin käymällä läpi terveyskertomustekstit ja keräämällä strukturoidusti tarvittavat tiedot. Tunnistetietona käytettiin henkilötunnusta. Kerätyt tiedot seuranta-ajalta olivat käyntien lukumäärä työterveyshuollossa mielenterveyssyystä ja muusta syystä, aloitettiinko lääkitys, terapia tai jokin muu hoito ja jos niin mikä, lähetettiinkö erikoislääkärille, oliko potilas mielenterveyssyystä jo hoidossa sekä oliko hoito asianmukaista ja riittävää vai pitikö sitä tehostaa. Lisäksi kirjattiin tieto siitä, oliko potilas käynyt työterveyshuollossa mielenterveyssyystä seuranta-ajan päätyttyä vuoden 2005 jälkimmäisen puoliskon aikana. Tilastomenetelmät Masennusoireiden esiintymistä (kyllä/ei) analysoitiin logistisella regressioanalyysillä, jossa selittävinä muuttujina olivat sukupuoli, ikä (jatkuva muuttuja) ja työstatus (työntekijä/ 4204
3 toimihenkilö/ylempi toimihenkilö). Sukupuolen yhteyksiä masennusoireiden esiintymiseen arvioitiin ristiintaulukoinnilla ja χ 2 -riippumattomuustestillä. Tilastolliset analyysit tehtiin Statistica-ohjelmalla (StatSoft, Inc., versio 6.). Tulokset Kaikkiaan vastaajasta 174:llä DEPS-seulan tulos oli yli 11, eli masennusoireiden esiintyvyys oli 6,2 %. Naiset olivat yliedustettuina tässä masennusoireisten osakohortissa: miehiä oli 63 (36 %) ja naisia 111 (64 %), kun lähtökohortissa miesten osuus oli 50 % (χ 2 = 14,6; p = 0,0001). Masennusoireisten keski-ikä oli 39,4 vuotta (vaihteluväli v), kun lähtökohortissa vastaajat olivat keskimäärin 37,6-vuotiaita (vaihteluväli v: keskiarvojen erotus 1,9 v; 95 %:n luottamusväli 0,5 3,2). Logistisessa regressioanalyysissä (masennusoireet vastemuuttujana; ikä, sukupuoli ja työstatus selittävinä muuttujina) oli merkitsevä interaktio sukupuolen ja työstatuksen välillä (Wald = 7,1; p = 0,01). Siksi iän ja työstatuksen yhteydet masennusoireiden esiintymiseen analysoitiin sukupuolittain ositettuna. Miehillä masennusoireiden esiintyvyys kasvoi iän myötä (OR 1,032 ikävuotta kohti; 95 %:n luottamusväli 1,000 1,064). Työntekijöillä esiintyi enemmän masennusoireita kuin ylemmillä toimihenkilöillä (OR 1,8; 95 %:n LV 1,2 2,8). Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä ei ollut eroa masennusoireiden esiintymisessä (OR 1,0; 95 %:n LV 0,6 1,8) (taulukko 1). Naisilla oli trendi iän yhteydestä masennusoireiden esiintymiseen (OR 1,018 ikävuotta kohti; 95 %:n LV 0,998 1,039). Työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden (OR 0,9; 95 %:n LV 0,7 1,2) tai toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden (OR 1,2; 95 %:n LV 0,9 1,7) masennusoireiden esiintymisessä ei ollut eroa (taulukko 1). Masennusoireisilla esiintyi selvästi enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla vastaajilla (taulukko 2): he olivat todennäköisemmin poissa töistä, ja poissaolojen määrä oli keskimäärin suurempi. Masennusoireisilla esiintyi myös paljon muita terveysongelmia: merkittävää kipua (n = 14); tuki- ja liikuntaelinongelmista aiheutuvaa merkittävää haittaa (n = 41); vakavaa unettomuutta (n = 51), yli 2 tunnin koettua univajetta (n = 59) ja päiväaikaisen vireystilan heikkenemää (n = 31) eri yhdistelminä. Tulevan työkykynsä koki uhatuksi 69 (40 % mielialahäiriöisistä). Käynnit työterveyshuollossa masennusoireiden vuoksi Seuranta-aikana oli 100 henkilöä (57 % kutsutuista) käynyt työterveyshuollossa lääkärin vastaanotolla masennusoireiden vuoksi. Heistä 44 oli jo aiemmin mielenterveyssyystä hoidossa. Hoito aloitettiin 42 henkilölle: lääkitys (n = 27), terapia (n = 9), lähete erikoislääkärille (n = 12), muu hoito (n = 8; yleensä kuntoutus tai voimavarakurssit), tai edellä mainittujen yhdistelmä. Niistä, jotka kävivät kutsuttuina masennusoireiden vuoksi vastaanotolla mutta joille masennuksen hoitoa ei aloitettu tai tehostettu (n = 58), 24 henkilöä oli jo muualla hoidossa masennuksen vuoksi eikä hoidon tehostamiseen nähty tarvetta: kahdeksalla oli vastaanottohetkellä jo ohimenneeksi tulkittu vaikeaan elämäntilanteeseen liittyvä reaktio (esim. erokriisi tai läheisen kuolema), kolmella ei todettu hoidon tarvetta vastaanotolla, yksi ei halunnut hoitoa lääkärin suosituksesta huolimatta ja loppujen 22 henkilön kohdalla syytä olla aloittamatta hoitoa ei ollut kirjattu terveyskertomukseen. Seurantajakson jälkeen vastaanotolla vuoden 2005 loppuun mennessä oli masennusoireiden vuoksi käynyt lisäksi 12 sellaista henkilöä, jotka eivät alkuvuoden aikana olleet käyneet vastaanotolla. Lopulta siis 112 henkilöä 174 kutsutusta (64 %) oli päätynyt työterveyshuollon palvelujen piiriin. Ikä, sukupuoli ja työstatus eivät olleet yhteydessä käynteihin työterveyshuollossa masennusoireiden vuoksi. Muut käynnit työterveyshuollossa Masennusoireiset käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti muista kuin mielenterveyssyistä. Vain 17 henkilöä 174:stä (9,8 %) ei ollut lainkaan käynyt työterveyshuollossa kuuden kuukauden seuranta-aikana. Kaikki käynnit työterveyshuollossa huomioon otettuina masennusoireisille oli kirjattu yhteensä 633 käyntiä (taulukko 3), joten keskiarvo oli 3,6 käyntiä. Muista kuin mielenterveyssyistä työterveyshuollossa oli käynyt 57 henkilöä, jotka eivät muistutuksenkaan jälkeen käyneet vastaanotolla masennusoireiden vuoksi, eikä terveyskertomuksesta löytynyt kirjausta masennusoireiden huomioimisesta. Tosin 12 näistä 57 henkilöstä tuli työterveyshuollon vastaanotolle masennusoireiden vuoksi kuuden kuukauden kuluessa seurantajaksomme päätyttyä. Pohdinta Masennusoireisista vastaajista oli naisia selvästi suurempi osuus kuin miehiä. Oireiden esiintyvyyden sukupuoliero on samansuuntainen muiden tutkimusten havaintojen kanssa (6). Huomattavalla osalla masennusoireisista oli myös muita terveysongelmia, kuten kipua ja tuki- ja liikuntaelinongelmista aiheutunutta haittaa sekä uni- ja vireystilan ongelmia. Merkittävä osa masennusoireita kokeneista työntekijöistä ei ollut asianmukaisen hoidon piirissä, vaikka heillä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla työntekijöillä ja he käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti eri syistä. Masennusoireiden seulonta terveyskyselyn avulla onnistui ja merkittävä osa kutsutuista tuli työterveyshuollon vastaanotolle. Myös aiemmissa tutkimuksissa on saatu suunni- Taulukko 3. Masennusoireisten henkilöiden työterveyshuollossa käyntien jakauma kuuden seurantakuukauden aikana. Käyntejä Henkilöitä tai enemmän
4 telmallisilla ja suunnatuilla masennuksen ehkäisyohjelmilla hyviä tuloksia aikaan (17). Masennusoireiden esiintyvyys oli tässä tutkimuksessa 6,2 %, mitä voidaan pitää vähäisenä: kaikilla masennusoireisilla eivät masennusdiagnoosin kriteerit täyty. Terveys tutkimuksessa vakavan masennustilan yleisyys vuotiaassa väestössä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana oli 5,9 % (6). Erityisesti ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden osalta luotettavana psyykkisen oireilun indikaattorina pidetyn General Health Questionnaire (GHQ-12) -kyselyn summapistemäärän raja-arvon 4 ylitti 18,9 % aikuisväestöstä (6). Masennusoireisilla esiintyi selvästi enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla tutkimukseen osallistuneilla. He myös ilmoittivat runsaasti muita terveysongelmia. Masennusoireiset kävivät työterveyshuollossa usein myös muista kuin mielenterveyssyistä: käyntimäärä työterveyshuollon vastaanotolla 6 kuukauden seurantajaksolla oli keskimäärin 3,6, kun kyseisen toimipaikan kaikkien työntekijöiden keskiarvo oli 1,9. Silti vain noin neljännes kutsutuista oli ennen kutsua asiallisen masennuksen hoidon piirissä. Tuloksemme koskien masennusoireisten henkilöiden hoitoon hakeutumisesta ovat linjassa muiden tutkimusten kanssa: vain osa hakeutuu oma-aloitteisesti hoitoon (1,18). Mielialaongelmien tunnistaminen on siis edelleenkin haaste työterveyshuollolle. Työterveyspalvelujen suurkuluttajien mielialaan olisi syytä kiinnittää pontevammin huomiota ja heidän mielialaansa olisi syytä testata systemaattisesti. Masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon, palveluketjujen sujuvuuteen ja kuntoutusmahdollisuuksiin tulisi panostaa aiempaa enemmän. Hoito ei yleensä ole riittävän intensiivistä eikä lääkitys ole optimaalista. Sen lisäksi lääkkeettömät hoitomuodot puuttuvat usein kokonaan, hoito on aloitettu liian myöhään ja se keskeytyy usein turhan nopeasti. Hoidossa voisi hyödyntää nykyistä enemmän lääkkeettömiä hoitomuotoja kuten neuvontaa, kuntoutuskursseja, vertaistukea sekä psykoterapian eri muotoja. Työssä jatkamista tukeva hoito ja työhönpaluun tukeminen olisi myös tärkeää. Tutkimukseen osallistui ja seurannassa pysyi 60 % alkuperäisestä kohderyhmästä, joten osallistumisprosenttia voi pitää tyydyttävänä ja tuloksia yleistettävinä. Tutkimukseen osallistuneiden ja osallistumattomien mahdollisia eroavaisuuksia ei voitu selvittää. DEPS (16) on aiemmin validoitu ja vakiintuneessa käytössä oleva masennusoireiden seulontainstrumentti, joka mittaa erityisesti masennuksen psyykkisiä oireita. Alkuperäisessä validointitutkimuksessa kahdentoista pisteen katkaisukohtaa käytettäessä instrumentin sensitiivisyys oli 56,5 % ja spesifisyys 92,7 % (19). Siksi oletamme, että osa masentuneista on kuitenkin jäänyt vaille huomiota, mutta että valtaosalla seulaan jääneistä mielialaongelma on ollut todellinen. Tätä vahvistaa myös se, että työterveyslääkärin vastaanotolla valtaosalle oireisista päädyttiin asettamaan masennusdiagnoosi ja hoitamaan ongelmaa. Miespuolisten ylempien toimihenkilöiden ikävakioitu masennusoireiden esiintyvyys oli selvästi pienempi kuin työntekijämiesten. Tätä löydöstä saattaa osin selittää valikoituminen, mutta työn vaatimukset ja työn hallinta ovat työntekijöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä varsin erilaiset. Asiaa voidaan tarkastella myös Karasekin (20) ja Siegristin (21) stressimallien avulla. Työn asettamat suuret vaatimukset yhdistettynä vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin aiheuttavat stressiä ja sairastuvuutta (20). Myös epäsuhta työssä ponnistelun ja palkitsevuuden välillä selittää työn stressivaikutusta (21). Ponnistelulla tarkoitetaan työn asettamia vaatimuksia ja velvoitteita ja palkitsevuudella työstä saatavaa asemaa, arvostusta, palkkaa ja työuran kehittymistä. Terveyden kannalta haitallisen epätasapainon oletetaan syntyvän silloin, kun kova ponnistelu yhdistyy vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin ja työn vähäiseen palkitsevuuteen. Miksi vastaavaa eroa masennusoireiden yleisyydessä työstatuksen suhteen ei nähty naisilla, jää avoimeksi. Tutkimuksemme osoittaa, että työterveyshuollon on mahdollista seuloa masennusoireita työntekijöiltä, merkittävä osa masennusoireisista tulee kutsuttuna vastaanotolle ja että valtaosalle niistä kutsutuista, jotka eivät ole olleet hoidon piirissä, työterveyslääkärit katsovat aiheelliseksi aloittaa masennuksen hoidon. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää tällaisen suunnitelmallisen oireseulonnan pohjalta käynnistyvien interventioiden vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Tästä asiasta tiedettiin h Masennus on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. h Vain pieni osa vakavaakin masennusta sairastavista hakeutuu hoitoon. h Hoitoon hakeutuneistakin merkittävä osa jää ilman vaikuttavaa hoitoa. h Lievänkin masennuksen hoitoon kannattaa panostaa. Tämä tutkimus opetti h Merkittävä osa masennusoireita kokeneista työntekijöistä ei ollut asianmukaisen hoidon piirissä, vaikka heillä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla työntekijöillä ja he käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti eri syistä. h Työterveyshuollon on mahdollista seuloa masennusoireita työntekijöiltä, ja merkittävä osa oireisista tulee kutsuttuna työterveyshuollon vastaanotolle. h Valtaosalle niistä kutsutuista, jotka eivät olleet hoidon piirissä, työterveyslääkärit katsoivat aiheelliseksi aloittaa masennuksen hoidon. 4206
5 Pfizer Oy on tukenut tutkimusta taloudellisesti. Kirjallisuutta 1 Salminen J. Mielenterveyden häiriöt ja työkyvyttömyys. Suom Lääkäril 2004;59: Pohjolainen T. Tule-sairauksien ja mielenterveyshäiriöiden työkyvyttömyyskulut kasvussa. Onko vikaa työssä, hoidoissa vai hoitojärjestelmässä? Suom Lääkäril 2005;60: Gould R, Grönlund H, Korpiluoma R ym. Miksi masennus vie eläkkeelle? Vol. 2007:1. Helsinki: Eläketurvakeskus, Tilasto Suomen eläkkeensaajista Helsinki: Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos, Lehto M, Lindström K, Lönnqvist J ym. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen syynä ajatuksia ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Aromaa AK, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/ Herva A. Depression varhainen toteaminen ja hoito. Suom Lääkäril 2002;57: Isometsa ET, Katila H, Aro T. Disability pension for major depression in Finland. Am J Psychiatry 2000;157: Saarijarvi S, Salminen JK, Toikka T ym. Health-related quality of life among patients with major depression. Nord J Psychiatry 2002;56: Kruijshaar ME, Hoeymans N, Bijl RV ym. Levels of disability in major depression: findings from the Netherlands Mental Health Survey and Incidence Study (NEMESIS). J Affect Disord 2003;77: Lepine JP, Gastpar M, Mendlewicz J ym. Depression in the community: the first pan- European study DEPRES (Depression Research in European Society). Int Clin Psychopharmacol 1997;12: Wang PS, Beck AL, Berglund P ym. Effects of major depression on moment-in-time work performance. Am J Psychiatry 2004;161: Simon GE, Barber C, Birnbaum HG ym. Depression and work productivity: the comparative costs of treatment versus nontreatment. J Occup Environ Med 2001;43: Neumeyer-Gromen A, Lampert T, Stark K ym. Disease management programs for depression: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Med Care 2004;42: Barrett B, Byford S, Knapp M. Evidence of cost-effective treatments for depression: a systematic review. J Affect Disord 2005;84: Salokangas RK, Poutanen O, Stengard E. Screening for depression in primary care. Development and validation of the Depression Scale, a screening instrument for depression. Acta Psychiatr Scand 1995;92: Badamgarav E, Weingarten,SR, Henning JM ym. Effectiveness of disease management programs in depression: a systematic review. Am J Psychiatry 2003;160: Tuulari J, Aromaa E, Herberts K ym. Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon. Suom Lääkäril 2007;62: Salokangas RK, Stengard E, Poutanen O. DEPS uusi väline depression seulontaan. Duodecim 1994;110: Karasek R, Theorell T. Stress, productivity and reconstruction of working life. New York: Basic Books, Siegrist J. Adverse health effects of high-effort/low-reward conditions. J Occup Health Psychol 1996;1: Simo Taimela LT, emba, epidemiologian dosentti, toimitusjohtaja Evalua International Ltd simo.taimela@evalua.fi Simo Taimela toimii DBC International Oy:n lääketieteellisenä johtajana ja hallituksen jäsenenä ja Evalua International Ltd Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Kari Mäkelä LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, yksikönjohtaja Mehiläinen Oy, Työterveys Turku Selina Justén VTM, B.Sc., tutkija Evalua International Ltd Jan Schugk LL, työterveys- ja työturvallisuusjohtaja Nokia Group English summary Screening for depressive symptoms in occupational health care and referral of symptomatic employees for treatment Background We studied the prevalence, determinants and consequences of depressive symptoms. In addition, we evaluated the feasibility of screening and treatment of depression at occupational health services. Methods employees (1 396 females and males) at one workplace had responded to a health survey. From this cohort we selected those with a DEPS (depression scale) score of 11 or higher. These employees received a letter with personal feedback on their survey results and an invitation to a consultation at the occupational health services (OHS). Occupational health resource use was analysed from the patient registers and combined with the survey results, demographic data and archival data of sickness absence. Sickness absence and health resource use were followed up for six months. Crosstabulation and logistic regression were used in the statistical analysis. Results 174 employees (6.2%) reported depressive symptoms (DEPS > 11). Symptoms were more common among females than males. In females, age tended to increase the prevalence of depressive symptoms, but there was no association between occupational grade and prevalence. In males, age and blue-collar occupational grade increased the prevalence of depressive symptoms. Depressive symptoms predicted future sickness absence and occupational health resource use due to reasons other than depression. After the invitation, 100 employees (57%) attended a consultation with the occupational physician. Treatment of depression was started for 42 employees; 24 employees were already receiving adequate treatment. Conclusions Employees with depressive symptoms can be identified with a health survey and a significant proportion of them attend a consultation at OHS when invited. Simo Taimela M.D., Ph.D., emba CEO, Evalua International Ltd simo.taimela@evalua.fi Kari Mäkelä, Selina Justén, Jan Schugk 4207
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen
Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;
Lisätiedottyökyvyttömyyseläkkeistä
FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus
LisätiedotSairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä
Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Selina Justén, Jan Schugk, Kari Mäkelä, Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna Lähtökohdat Selvitimme koettujen terveysongelmien ja
LisätiedotMasto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi
Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotMasennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009
Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä
LisätiedotMitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?
Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen
LisätiedotSOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä
SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotSairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa
Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018 Tausta Sairauspoissaolot ovat
LisätiedotMASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto
MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotDEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1
DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto
LisätiedotHyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto
LisätiedotTyökyky, terveys ja hyvinvointi
Työkyky, terveys ja hyvinvointi Miia Wikström, tutkija, hankejohtaja miia.wikstrom@ttl.fi www.kykyviisari.fi kykyviisari@ttl.fi Mitä työkyky on? Työkyky voidaan määritellä yhdistelmäksi terveyttä, toimintakykyä,
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena
LisätiedotTutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit
Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotSISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA
SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA Juha Pekkanen 1,2, Janne Viertävä 2, Katja Borodulin 2, Pekka Jousilahti 2, Tiina Laatikainen 2 1 Kansanterveystieteen osasto, Helsingin Yliopisto
LisätiedotDepression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli
Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -
LisätiedotNuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.
Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät. Pauliina Mattila-Holappa, erityisasiantuntija, PsL Työterveyslaitos 14.9.2017 2 1 14.9.2017 3 2 500
LisätiedotYleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka
NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen
Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen Taina Leinonen 1, Eira Viikari-Juntura 1, Kirsti Husgafvel-Pursiainen 1, Pirjo Juvonen-Posti 1, Mikko Laaksonen 2, Svetlana Solovieva 1 1 Työterveyslaitos
LisätiedotValkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009
Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo
LisätiedotMielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami
Mielenterveysomaisten keskusliitto - FinFami Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami on asiantuntijaorganisaatio, joka edistää mielenterveysomaisten hyvinvointia yhdessä sen 17 jäsenyhdistyksen kanssa.
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla
Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden
LisätiedotMasennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa
Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo
Lisätiedotsairasloma-automaatti?
Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden
LisätiedotTyökyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen
Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9
LisätiedotForskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö
Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.
LisätiedotLiikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus
Liikunnan vaikuttavuus ja kuntoutus Urho Kujala Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Liikuntalääketieteen professori Terveystieteiden yksikkö, Liikuntatieteellinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto urho.m.kujala@jyu.fi
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri
YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?
LisätiedotMielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?
Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän
LisätiedotTyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus
Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät
LisätiedotHOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON
LisätiedotIkämiesten seksuaalisuus
Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden
LisätiedotE-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia
E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä
LisätiedotPOHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa
POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)
LisätiedotTYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ
TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN
LisätiedotTyöeläkekuntoutuksen uudet haasteet
Työeläkekuntoutuksen uudet haasteet Työhönkuntoutumisen palveluverkosto 3.11.10 Jukka Kivekäs Ylilääkäri Aiheet Eläke- ja kuntoutustilastoa ja tulkintaa Masennusbuumi on taittunut? Työurakeskustelussa
LisätiedotNuoret tarvitsevat apua aikaisemmin
Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin KAIKISTA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖISTÄ ALKAA 50 % ennen14. ikävuotta ja 75 % ennen24. ikävuotta Lähde: Lifetime prevalence and age-of onset distributions of DSM-IV disorders
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotMasennustalkoot kansantautimme kimpussa
Masennustalkoot kansantautimme kimpussa Psykologia 2008, 21.8.08 Mielenterveyspsykologia ja interventiot Esa Aromaa, Virpi-Liisa Kykyri, Marjut Malviniemi, Jyrki Tuulari Masennus kansantautina Nykyisten
Lisätiedot15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1
VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut
LisätiedotTyösuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj
Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotTavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen
Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen
LisätiedotTYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA
TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)
LisätiedotEläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma
Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotTyöterveyshuollon vaikuttavuus
Työterveyshuollon vaikuttavuus Healthcare Executive Circle Helsinki 6.2.2014 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän
LisätiedotMiksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015
Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Maakuntaorganisaation rakentaminen & TKI resurssit 5.2.12019 Maria Virkki, LT, EMBA Hallintoylilääkäri, PHHYKY SOTE-palvelujen vaikuttavuus ja terveyshyöty
LisätiedotYHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA
1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä
LisätiedotMielenterveys ja työkyvyttömyys
Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö
LisätiedotVanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa
Vanhuuseläkkeelle jäännin vaikutukset terveyteen Suomessa tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen Etla Miksi tutkitaan? Eläkkeelle siirtymisen terveysvaikutuksista tiedetään Suomessa vähän, vaikka vanhuuseläkeiän
LisätiedotFysioterapia työterveyshuollossa
Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:
LisätiedotTerveyden edistämisen hyvät käytännöt
Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti
LisätiedotJohdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?
Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan
LisätiedotVakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa
Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen
LisätiedotTyöhyvinvoin) ja kuntoutus
Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä
LisätiedotOsaaminen osana työkykyä 21.1.2010
Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus
LisätiedotPäihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012
Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn
LisätiedotTampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.
Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto
LisätiedotTyössä vai työkyvyttömänä
Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI
ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,
LisätiedotNuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen
Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-
LisätiedotSELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista
LisätiedotTyövalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut
Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
Lisätiedot3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ
Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University
LisätiedotTyöntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.
Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 8.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta
LisätiedotHenkilöstökertomus 2014
Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotMIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO
MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotAsiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?
Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi
Lisätiedot11. Jäsenistön ansiotaso
24 Kuvio 19. 11. Jäsenistön ansiotaso Tutkimuksessa selvitettiin jäsenistön palkkaukseen liittyviä asioita. Vastaajilta kysyttiin heidän kokonaiskuukausiansioitaan (kuukausibruttotulot). Vastaajia pyydettiin
LisätiedotPalkansaajien sairauspoissaolot
Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien
LisätiedotTyöelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma
Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060
LisätiedotMasennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla
Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA
LisätiedotValintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto
Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future
LisätiedotVähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014
Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
LisätiedotPropecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti , versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Propecia (finasteridi 0,2 ja 1 mg) tabletti 25.4.2017, versio 4.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Miestyyppinen hiustenlähtö
LisätiedotEturauhassyövän seulonta. Patrik Finne
Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta
LisätiedotViherseinien efekti Tilastoanalyysi
Viherseinien efekti Tilastoanalyysi Risto Heikkinen Tutkimuskysymykset Seinän vaikutus koettuun haittoihin työympäristössä? Seinän vaikutus oireiden määrään? Mitkä tekijät selittävät viherseinän jatkokäytön
LisätiedotKYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ
KYSELYN TULOKSIA OSITTAISESTA VANHUUSELÄKKEESTÄ 18.5.217 SELVITIMME SYITÄ, MIKSI OSITTAINEN VANHUUSELÄKE ON SUOSITTU Osittainen vanhuuseläke on ollut suosittu eläkelaji ja saimme neljännesvuodessa enemmän
LisätiedotDepression paikallinen hoitomalli Turku
Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton
LisätiedotAmmatillisen kuntoutuksen. Pensola, Tiina VTT
Ammatillisen kuntoutuksen kohdentuminen Pensola, Tiina VTT Tiina.pensola@kuntoutussaatio.fi Ammatillisen kuntoutuksen kohdentuminen Rajoitutaan pääasiassa Kelan järjestämän kuntoutuksen kohdentumiseen
LisätiedotMitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?
Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin
Lisätiedot