Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet huomattava. Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus. työterveyshuollossa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet huomattava. Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus. työterveyshuollossa."

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Kari Mäkelä, Selina Justén, Jan Schugk Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus työterveyshuollossa Lähtökohdat Selvitimme masennusoireiden yleisyyttä, merkitystä ja taustatekijöitä vakituisessa työsuhteessa olevilta henkilöiltä yhdellä työpaikalla. Lisäksi tutkimme masennuksen varhaisen toteamisen ja hoidon toteutettavuutta työterveyshuollossa. Menetelmät Terveyskyselyyn osallistuneiden (1 396 naista ja miestä) henkilön joukosta valittiin ne vastaajat, joiden DEPS-pistesumma oli yli 11. Heille lähetettiin palaute terveyskyselyn tuloksista ja kehotus varata aika työterveyshuoltoon. Kyselyn tulokset ja demografiset tiedot yhdistettiin työnantajan palkkarekisteristä kerättyihin sairauspoissaolotietoihin. Työterveyspalvelujen käyttö selvitettiin potilasrekisteristä. Sairauspoissaoloja ja terveyspalvelujen käyttöä analysoitiin kyselyn palauttamisen jälkeen 6 kk:n ajan. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointeja ja logistista regressioanalyysiä. Tulokset Masennusoireita (DEPS > 11) esiintyi 174 henkilöllä (6,2 %). Oireita esiintyi yleisemmin naisilla kuin miehillä. Naisilla oli trendi iän yhteydestä masennusoireisiin; työstatus ei tähän vaikuttanut. Miehillä oireiden esiintyvyys kasvoi iän myötä ja työntekijöillä esiintyi enemmän masennusoireita kuin toimihenkilöillä tai ylemmillä toimihenkilöillä. Masennusoireisilla oli paljon sairauspoissaoloja ja muita terveysongelmia, ja he myös käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti muista kuin mielenterveyssyistä. Kutsutuista 100 (57 %) kävi työterveyslääkärin vastaanotolla. Masennuksen hoito aloitettiin 42 henkilölle; 24 oli jo muualla hoidossa mielenterveyssyyn vuoksi, eikä hoidon tehostamiseen nähty tarvetta. Päätelmät Työterveyshuollon on mahdollista seuloa masennusoireita työntekijöiltä, merkittävä osa oireisista tulee kutsuttuna vastaanotolle ja valtaosalle niistä kutsutuista, jotka eivät ole olleet hoidon piirissä, työterveyslääkärit katsovat aiheelliseksi aloittaa masennuksen hoidon. Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet huomattava työkyvyttömyyden aiheuttaja (1,2). Mielenterveyden häiriöiden osuus sairauspäivärahakausien perusteena on kaksinkertaistunut vuodesta 1992 (3). Mielenterveyssyistä alkaneista sairauspäivärahakausista lähes puolessa syynä on masennus (3). Vuonna 2006 työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi henkilöä. Heistä 16 %:lla oli syynä masennus ja 14 %:lla jokin muu mielenterveyden häiriö. Masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyi henkilöä (3). Masennusdiagnoosin perusteella alkaneiden yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä on kahden viime 4203

2 Taulukko 1. vuosikymmenen aikana kymmenkertaistunut ja 1990-luvun alusta lähes kolminkertaistunut (3). Yksityisellä sektorilla alkaneista mielenterveyseläkkeistä joka toisessa tapauksessa ensimmäisenä diagnoosina oli masennus (4,5). Psyykkinen sairastavuus ei ole lisääntynyt väestössä, toisin kuin sen aiheuttama työkyvyttömyys: masennustilojen esiintyvyys oli Terveys tutkimuksen mukaan 5 % eli sama kuin 20 vuotta sitten tehdyssä Mini-Suomi-tutkimuksessa (6). Psyykkisten rasitusoireiden esiintyvyydet ovat myös pysyneet samana (6). Mielenterveyssyihin perustuvien sairauspäivärahakausien lisääntymisen ja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden kasvun on arveltu liittyvän sairastavuuden ja sairauskäyttäytymisen muutoksiin siten, että mielialaongelmien vuoksi hakeudutaan ehkä aiempaa herkemmin hoitoon. Psyykkiset häiriöt eivät ehkä ole yhtä häpeällisiä kuin aiemmin. Muutosten on myös arveltu liittyvän diagnosointi- ja hoitokäytäntöihin, työelämän ja työllisyyden muutoksiin sekä laajempiin kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviin tekijöihin (3,5). Näistä muutoksista huolimatta väestössä on edelleen paljon piilevää psyykkistä sairautta, joka jää vaille hoitoa. Vain pieni osa vakavaakin masennusta sairastavista hakeutuu hoitoon (1) ja hoitoon hakeutuneistakin merkittävä osa jää ilman vaikuttavaa hoitoa (7,8). Hoitoon hakeudutaan myös huomattavan myöhään. Suuri osa masennusta sairastavista ei ole ollut työstä poissa masennuksen vuoksi, vaan sinnittelee vajaakuntoisena työssä (1,6,9). Lieväasteisena masennus ei yleensä aiheuta työkyvyttömyyttä, mutta se heikentää kuitenkin lähes aina jossain määrin ihmisen toimintakykyä (10,11), ja tämä heijastuu myös työn tuottavuuteen (12,13). Masennusoireiden esiintyvyys (% ja 95 %:n luottamusväli) työstatuksen mukaan sukupuolittain ositettuna. Työstatus n Masennusoireita (DEPS > 11) % 95 %:n LV Miehet työntekijä 263 8,7 5,3 12,2 toimihenkilö 105 6,7 1,8 11,5 ylempi toimihenkilö ,2 2,1 4,2 Naiset työntekijä 804 7,7 5,9 9,6 toimihenkilö 203 9,9 5,7 14,0 ylempi toimihenkilö 390 7,4 4,8 10,1 Taulukko 2. Sairauspoissaolot (tunteja) sukupuolen ja masennusoireiden esiintymisen suhteen ositettuina. Masennus- n Sairauspoissa- Poissaolotunteja oireita oloja, % mediaani yläkvartaali maksimi keskiarvo Miehet ei kyllä Naiset ei kyllä Lievänkin masennuksen hoitoon kannattaa panostaa. Mahdollisimman varhainen hoitoon hakeutuminen ja häiriön tunnistaminen työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa on tärkeää (1), koska hoito voi lyhentää sairauden kestoa, parantaa työ- ja toimintakykyä, vähentää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä ja vähentää oleellisesti potilaan subjektiivisia kärsimyksiä (7,14,15). Tällä tutkimuksella oli kaksi erillistä tavoitetta: 1) masennusoireiden yleisyyden, merkityksen ja taustatekijöiden selvittäminen työntekijän kohortissa ja 2) masennuksen varhaisen toteamisen ja hoidon toteutettavuuden tutkiminen työterveyshuollossa. Aineisto ja menetelmät Tutkimusasetelma oli kohorttilähtöinen seurantatutkimus. Tutkimus liittyi Nokia Oyj:n työterveyshuollon sisäiseen kehittämis- ja laadunvarmistushankkeeseen. Siksi tutkimukselle ei haettu eettisen toimikunnan lupaa; se kuitenkin toteutettiin Helsingin julistuksen periaatteita noudattaen. Kaikille Nokia Oyj:n Salon yksikössä pysyvässä työsuhteessa olleille henkilölle lähetettiin terveyskysely, joka sisälsi myös DEPS-arviointiskaalan (16). Ainoana terveyskyselyn lähettämisen ja siten myös tutkimukseen ottamisen kriteerinä oli pysyvä työsuhde. Kyselyn tarkoitus selvitettiin saatekirjeessä ja siihen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Vastaamattomille lähetettiin yksi muistutus. Tutkittavat antoivat tietoisen suostumuksen tulostensa luovuttamiseen työterveyshuollon käyttöön. Tutkimuksen 6 kuukauden seuranta toteutui henkilölle (60 % alkuperäisestä kohderyhmästä). Tästä joukosta valittiin tämän tutkimuksen tutkimusjoukoksi ne 174 henkilöä, joilla DEPS-pistesumma oli yli 11 (asteikko 0 30). Tutkittaville lähetettiin kotiosoitteeseen palaute kyselyn tuloksista ja kehotus varata työterveyshuollosta aika lääkärin vastaanotolle jatkoselvittelyjä varten. Niille tutkittaville, jotka eivät omatoimisesti varanneet aikaa, työterveyshoitaja lähetti yhden muistutuskirjeen. Sairauspoissaolot selvitettiin palkkarekisteristä väliseltä seuranta-ajalta ilman syykoodeja ja kyselytiedot yhdistettiin sairauspoissaolotietojen kanssa. Työterveyspalvelujen käyttö selvitettiin potilasrekisteristä henkilöittäin käymällä läpi terveyskertomustekstit ja keräämällä strukturoidusti tarvittavat tiedot. Tunnistetietona käytettiin henkilötunnusta. Kerätyt tiedot seuranta-ajalta olivat käyntien lukumäärä työterveyshuollossa mielenterveyssyystä ja muusta syystä, aloitettiinko lääkitys, terapia tai jokin muu hoito ja jos niin mikä, lähetettiinkö erikoislääkärille, oliko potilas mielenterveyssyystä jo hoidossa sekä oliko hoito asianmukaista ja riittävää vai pitikö sitä tehostaa. Lisäksi kirjattiin tieto siitä, oliko potilas käynyt työterveyshuollossa mielenterveyssyystä seuranta-ajan päätyttyä vuoden 2005 jälkimmäisen puoliskon aikana. Tilastomenetelmät Masennusoireiden esiintymistä (kyllä/ei) analysoitiin logistisella regressioanalyysillä, jossa selittävinä muuttujina olivat sukupuoli, ikä (jatkuva muuttuja) ja työstatus (työntekijä/ 4204

3 toimihenkilö/ylempi toimihenkilö). Sukupuolen yhteyksiä masennusoireiden esiintymiseen arvioitiin ristiintaulukoinnilla ja χ 2 -riippumattomuustestillä. Tilastolliset analyysit tehtiin Statistica-ohjelmalla (StatSoft, Inc., versio 6.). Tulokset Kaikkiaan vastaajasta 174:llä DEPS-seulan tulos oli yli 11, eli masennusoireiden esiintyvyys oli 6,2 %. Naiset olivat yliedustettuina tässä masennusoireisten osakohortissa: miehiä oli 63 (36 %) ja naisia 111 (64 %), kun lähtökohortissa miesten osuus oli 50 % (χ 2 = 14,6; p = 0,0001). Masennusoireisten keski-ikä oli 39,4 vuotta (vaihteluväli v), kun lähtökohortissa vastaajat olivat keskimäärin 37,6-vuotiaita (vaihteluväli v: keskiarvojen erotus 1,9 v; 95 %:n luottamusväli 0,5 3,2). Logistisessa regressioanalyysissä (masennusoireet vastemuuttujana; ikä, sukupuoli ja työstatus selittävinä muuttujina) oli merkitsevä interaktio sukupuolen ja työstatuksen välillä (Wald = 7,1; p = 0,01). Siksi iän ja työstatuksen yhteydet masennusoireiden esiintymiseen analysoitiin sukupuolittain ositettuna. Miehillä masennusoireiden esiintyvyys kasvoi iän myötä (OR 1,032 ikävuotta kohti; 95 %:n luottamusväli 1,000 1,064). Työntekijöillä esiintyi enemmän masennusoireita kuin ylemmillä toimihenkilöillä (OR 1,8; 95 %:n LV 1,2 2,8). Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä ei ollut eroa masennusoireiden esiintymisessä (OR 1,0; 95 %:n LV 0,6 1,8) (taulukko 1). Naisilla oli trendi iän yhteydestä masennusoireiden esiintymiseen (OR 1,018 ikävuotta kohti; 95 %:n LV 0,998 1,039). Työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden (OR 0,9; 95 %:n LV 0,7 1,2) tai toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden (OR 1,2; 95 %:n LV 0,9 1,7) masennusoireiden esiintymisessä ei ollut eroa (taulukko 1). Masennusoireisilla esiintyi selvästi enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla vastaajilla (taulukko 2): he olivat todennäköisemmin poissa töistä, ja poissaolojen määrä oli keskimäärin suurempi. Masennusoireisilla esiintyi myös paljon muita terveysongelmia: merkittävää kipua (n = 14); tuki- ja liikuntaelinongelmista aiheutuvaa merkittävää haittaa (n = 41); vakavaa unettomuutta (n = 51), yli 2 tunnin koettua univajetta (n = 59) ja päiväaikaisen vireystilan heikkenemää (n = 31) eri yhdistelminä. Tulevan työkykynsä koki uhatuksi 69 (40 % mielialahäiriöisistä). Käynnit työterveyshuollossa masennusoireiden vuoksi Seuranta-aikana oli 100 henkilöä (57 % kutsutuista) käynyt työterveyshuollossa lääkärin vastaanotolla masennusoireiden vuoksi. Heistä 44 oli jo aiemmin mielenterveyssyystä hoidossa. Hoito aloitettiin 42 henkilölle: lääkitys (n = 27), terapia (n = 9), lähete erikoislääkärille (n = 12), muu hoito (n = 8; yleensä kuntoutus tai voimavarakurssit), tai edellä mainittujen yhdistelmä. Niistä, jotka kävivät kutsuttuina masennusoireiden vuoksi vastaanotolla mutta joille masennuksen hoitoa ei aloitettu tai tehostettu (n = 58), 24 henkilöä oli jo muualla hoidossa masennuksen vuoksi eikä hoidon tehostamiseen nähty tarvetta: kahdeksalla oli vastaanottohetkellä jo ohimenneeksi tulkittu vaikeaan elämäntilanteeseen liittyvä reaktio (esim. erokriisi tai läheisen kuolema), kolmella ei todettu hoidon tarvetta vastaanotolla, yksi ei halunnut hoitoa lääkärin suosituksesta huolimatta ja loppujen 22 henkilön kohdalla syytä olla aloittamatta hoitoa ei ollut kirjattu terveyskertomukseen. Seurantajakson jälkeen vastaanotolla vuoden 2005 loppuun mennessä oli masennusoireiden vuoksi käynyt lisäksi 12 sellaista henkilöä, jotka eivät alkuvuoden aikana olleet käyneet vastaanotolla. Lopulta siis 112 henkilöä 174 kutsutusta (64 %) oli päätynyt työterveyshuollon palvelujen piiriin. Ikä, sukupuoli ja työstatus eivät olleet yhteydessä käynteihin työterveyshuollossa masennusoireiden vuoksi. Muut käynnit työterveyshuollossa Masennusoireiset käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti muista kuin mielenterveyssyistä. Vain 17 henkilöä 174:stä (9,8 %) ei ollut lainkaan käynyt työterveyshuollossa kuuden kuukauden seuranta-aikana. Kaikki käynnit työterveyshuollossa huomioon otettuina masennusoireisille oli kirjattu yhteensä 633 käyntiä (taulukko 3), joten keskiarvo oli 3,6 käyntiä. Muista kuin mielenterveyssyistä työterveyshuollossa oli käynyt 57 henkilöä, jotka eivät muistutuksenkaan jälkeen käyneet vastaanotolla masennusoireiden vuoksi, eikä terveyskertomuksesta löytynyt kirjausta masennusoireiden huomioimisesta. Tosin 12 näistä 57 henkilöstä tuli työterveyshuollon vastaanotolle masennusoireiden vuoksi kuuden kuukauden kuluessa seurantajaksomme päätyttyä. Pohdinta Masennusoireisista vastaajista oli naisia selvästi suurempi osuus kuin miehiä. Oireiden esiintyvyyden sukupuoliero on samansuuntainen muiden tutkimusten havaintojen kanssa (6). Huomattavalla osalla masennusoireisista oli myös muita terveysongelmia, kuten kipua ja tuki- ja liikuntaelinongelmista aiheutunutta haittaa sekä uni- ja vireystilan ongelmia. Merkittävä osa masennusoireita kokeneista työntekijöistä ei ollut asianmukaisen hoidon piirissä, vaikka heillä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla työntekijöillä ja he käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti eri syistä. Masennusoireiden seulonta terveyskyselyn avulla onnistui ja merkittävä osa kutsutuista tuli työterveyshuollon vastaanotolle. Myös aiemmissa tutkimuksissa on saatu suunni- Taulukko 3. Masennusoireisten henkilöiden työterveyshuollossa käyntien jakauma kuuden seurantakuukauden aikana. Käyntejä Henkilöitä tai enemmän

4 telmallisilla ja suunnatuilla masennuksen ehkäisyohjelmilla hyviä tuloksia aikaan (17). Masennusoireiden esiintyvyys oli tässä tutkimuksessa 6,2 %, mitä voidaan pitää vähäisenä: kaikilla masennusoireisilla eivät masennusdiagnoosin kriteerit täyty. Terveys tutkimuksessa vakavan masennustilan yleisyys vuotiaassa väestössä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana oli 5,9 % (6). Erityisesti ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden osalta luotettavana psyykkisen oireilun indikaattorina pidetyn General Health Questionnaire (GHQ-12) -kyselyn summapistemäärän raja-arvon 4 ylitti 18,9 % aikuisväestöstä (6). Masennusoireisilla esiintyi selvästi enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla tutkimukseen osallistuneilla. He myös ilmoittivat runsaasti muita terveysongelmia. Masennusoireiset kävivät työterveyshuollossa usein myös muista kuin mielenterveyssyistä: käyntimäärä työterveyshuollon vastaanotolla 6 kuukauden seurantajaksolla oli keskimäärin 3,6, kun kyseisen toimipaikan kaikkien työntekijöiden keskiarvo oli 1,9. Silti vain noin neljännes kutsutuista oli ennen kutsua asiallisen masennuksen hoidon piirissä. Tuloksemme koskien masennusoireisten henkilöiden hoitoon hakeutumisesta ovat linjassa muiden tutkimusten kanssa: vain osa hakeutuu oma-aloitteisesti hoitoon (1,18). Mielialaongelmien tunnistaminen on siis edelleenkin haaste työterveyshuollolle. Työterveyspalvelujen suurkuluttajien mielialaan olisi syytä kiinnittää pontevammin huomiota ja heidän mielialaansa olisi syytä testata systemaattisesti. Masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon, palveluketjujen sujuvuuteen ja kuntoutusmahdollisuuksiin tulisi panostaa aiempaa enemmän. Hoito ei yleensä ole riittävän intensiivistä eikä lääkitys ole optimaalista. Sen lisäksi lääkkeettömät hoitomuodot puuttuvat usein kokonaan, hoito on aloitettu liian myöhään ja se keskeytyy usein turhan nopeasti. Hoidossa voisi hyödyntää nykyistä enemmän lääkkeettömiä hoitomuotoja kuten neuvontaa, kuntoutuskursseja, vertaistukea sekä psykoterapian eri muotoja. Työssä jatkamista tukeva hoito ja työhönpaluun tukeminen olisi myös tärkeää. Tutkimukseen osallistui ja seurannassa pysyi 60 % alkuperäisestä kohderyhmästä, joten osallistumisprosenttia voi pitää tyydyttävänä ja tuloksia yleistettävinä. Tutkimukseen osallistuneiden ja osallistumattomien mahdollisia eroavaisuuksia ei voitu selvittää. DEPS (16) on aiemmin validoitu ja vakiintuneessa käytössä oleva masennusoireiden seulontainstrumentti, joka mittaa erityisesti masennuksen psyykkisiä oireita. Alkuperäisessä validointitutkimuksessa kahdentoista pisteen katkaisukohtaa käytettäessä instrumentin sensitiivisyys oli 56,5 % ja spesifisyys 92,7 % (19). Siksi oletamme, että osa masentuneista on kuitenkin jäänyt vaille huomiota, mutta että valtaosalla seulaan jääneistä mielialaongelma on ollut todellinen. Tätä vahvistaa myös se, että työterveyslääkärin vastaanotolla valtaosalle oireisista päädyttiin asettamaan masennusdiagnoosi ja hoitamaan ongelmaa. Miespuolisten ylempien toimihenkilöiden ikävakioitu masennusoireiden esiintyvyys oli selvästi pienempi kuin työntekijämiesten. Tätä löydöstä saattaa osin selittää valikoituminen, mutta työn vaatimukset ja työn hallinta ovat työntekijöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä varsin erilaiset. Asiaa voidaan tarkastella myös Karasekin (20) ja Siegristin (21) stressimallien avulla. Työn asettamat suuret vaatimukset yhdistettynä vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin aiheuttavat stressiä ja sairastuvuutta (20). Myös epäsuhta työssä ponnistelun ja palkitsevuuden välillä selittää työn stressivaikutusta (21). Ponnistelulla tarkoitetaan työn asettamia vaatimuksia ja velvoitteita ja palkitsevuudella työstä saatavaa asemaa, arvostusta, palkkaa ja työuran kehittymistä. Terveyden kannalta haitallisen epätasapainon oletetaan syntyvän silloin, kun kova ponnistelu yhdistyy vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin ja työn vähäiseen palkitsevuuteen. Miksi vastaavaa eroa masennusoireiden yleisyydessä työstatuksen suhteen ei nähty naisilla, jää avoimeksi. Tutkimuksemme osoittaa, että työterveyshuollon on mahdollista seuloa masennusoireita työntekijöiltä, merkittävä osa masennusoireisista tulee kutsuttuna vastaanotolle ja että valtaosalle niistä kutsutuista, jotka eivät ole olleet hoidon piirissä, työterveyslääkärit katsovat aiheelliseksi aloittaa masennuksen hoidon. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää tällaisen suunnitelmallisen oireseulonnan pohjalta käynnistyvien interventioiden vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Tästä asiasta tiedettiin h Masennus on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. h Vain pieni osa vakavaakin masennusta sairastavista hakeutuu hoitoon. h Hoitoon hakeutuneistakin merkittävä osa jää ilman vaikuttavaa hoitoa. h Lievänkin masennuksen hoitoon kannattaa panostaa. Tämä tutkimus opetti h Merkittävä osa masennusoireita kokeneista työntekijöistä ei ollut asianmukaisen hoidon piirissä, vaikka heillä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla työntekijöillä ja he käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti eri syistä. h Työterveyshuollon on mahdollista seuloa masennusoireita työntekijöiltä, ja merkittävä osa oireisista tulee kutsuttuna työterveyshuollon vastaanotolle. h Valtaosalle niistä kutsutuista, jotka eivät olleet hoidon piirissä, työterveyslääkärit katsoivat aiheelliseksi aloittaa masennuksen hoidon. 4206

5 Pfizer Oy on tukenut tutkimusta taloudellisesti. Kirjallisuutta 1 Salminen J. Mielenterveyden häiriöt ja työkyvyttömyys. Suom Lääkäril 2004;59: Pohjolainen T. Tule-sairauksien ja mielenterveyshäiriöiden työkyvyttömyyskulut kasvussa. Onko vikaa työssä, hoidoissa vai hoitojärjestelmässä? Suom Lääkäril 2005;60: Gould R, Grönlund H, Korpiluoma R ym. Miksi masennus vie eläkkeelle? Vol. 2007:1. Helsinki: Eläketurvakeskus, Tilasto Suomen eläkkeensaajista Helsinki: Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos, Lehto M, Lindström K, Lönnqvist J ym. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen syynä ajatuksia ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Aromaa AK, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/ Herva A. Depression varhainen toteaminen ja hoito. Suom Lääkäril 2002;57: Isometsa ET, Katila H, Aro T. Disability pension for major depression in Finland. Am J Psychiatry 2000;157: Saarijarvi S, Salminen JK, Toikka T ym. Health-related quality of life among patients with major depression. Nord J Psychiatry 2002;56: Kruijshaar ME, Hoeymans N, Bijl RV ym. Levels of disability in major depression: findings from the Netherlands Mental Health Survey and Incidence Study (NEMESIS). J Affect Disord 2003;77: Lepine JP, Gastpar M, Mendlewicz J ym. Depression in the community: the first pan- European study DEPRES (Depression Research in European Society). Int Clin Psychopharmacol 1997;12: Wang PS, Beck AL, Berglund P ym. Effects of major depression on moment-in-time work performance. Am J Psychiatry 2004;161: Simon GE, Barber C, Birnbaum HG ym. Depression and work productivity: the comparative costs of treatment versus nontreatment. J Occup Environ Med 2001;43: Neumeyer-Gromen A, Lampert T, Stark K ym. Disease management programs for depression: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Med Care 2004;42: Barrett B, Byford S, Knapp M. Evidence of cost-effective treatments for depression: a systematic review. J Affect Disord 2005;84: Salokangas RK, Poutanen O, Stengard E. Screening for depression in primary care. Development and validation of the Depression Scale, a screening instrument for depression. Acta Psychiatr Scand 1995;92: Badamgarav E, Weingarten,SR, Henning JM ym. Effectiveness of disease management programs in depression: a systematic review. Am J Psychiatry 2003;160: Tuulari J, Aromaa E, Herberts K ym. Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon. Suom Lääkäril 2007;62: Salokangas RK, Stengard E, Poutanen O. DEPS uusi väline depression seulontaan. Duodecim 1994;110: Karasek R, Theorell T. Stress, productivity and reconstruction of working life. New York: Basic Books, Siegrist J. Adverse health effects of high-effort/low-reward conditions. J Occup Health Psychol 1996;1: Simo Taimela LT, emba, epidemiologian dosentti, toimitusjohtaja Evalua International Ltd Simo Taimela toimii DBC International Oy:n lääketieteellisenä johtajana ja hallituksen jäsenenä ja Evalua International Ltd Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Kari Mäkelä LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, yksikönjohtaja Mehiläinen Oy, Työterveys Turku Selina Justén VTM, B.Sc., tutkija Evalua International Ltd Jan Schugk LL, työterveys- ja työturvallisuusjohtaja Nokia Group English summary Screening for depressive symptoms in occupational health care and referral of symptomatic employees for treatment Background We studied the prevalence, determinants and consequences of depressive symptoms. In addition, we evaluated the feasibility of screening and treatment of depression at occupational health services. Methods employees (1 396 females and males) at one workplace had responded to a health survey. From this cohort we selected those with a DEPS (depression scale) score of 11 or higher. These employees received a letter with personal feedback on their survey results and an invitation to a consultation at the occupational health services (OHS). Occupational health resource use was analysed from the patient registers and combined with the survey results, demographic data and archival data of sickness absence. Sickness absence and health resource use were followed up for six months. Crosstabulation and logistic regression were used in the statistical analysis. Results 174 employees (6.2%) reported depressive symptoms (DEPS > 11). Symptoms were more common among females than males. In females, age tended to increase the prevalence of depressive symptoms, but there was no association between occupational grade and prevalence. In males, age and blue-collar occupational grade increased the prevalence of depressive symptoms. Depressive symptoms predicted future sickness absence and occupational health resource use due to reasons other than depression. After the invitation, 100 employees (57%) attended a consultation with the occupational physician. Treatment of depression was started for 42 employees; 24 employees were already receiving adequate treatment. Conclusions Employees with depressive symptoms can be identified with a health survey and a significant proportion of them attend a consultation at OHS when invited. Simo Taimela M.D., Ph.D., emba CEO, Evalua International Ltd Kari Mäkelä, Selina Justén, Jan Schugk 4207

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

työkyvyttömyyseläkkeistä

työkyvyttömyyseläkkeistä FINNISH CENTRE FOR PENSIONS KANSAINVÄLINEN VAMMAISNAISSEMINAARI 12.3.2008 Kuvitettua Naisten tietoa työkyky ja työkyvyttömyyseläkkeistä työkyvyttömyyseläkkeet Raija Gould Raija Gould Eläketurvakeskus Eläketurvakeskus

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

Sairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä

Sairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Selina Justén, Jan Schugk, Kari Mäkelä, Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna Lähtökohdat Selvitimme koettujen terveysongelmien ja

Lisätiedot

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä KANSANTAUTIEN KANSSA TYÖELÄMÄSSÄ SOTERKOn tutkimuspäivä 23.9.2013 Marianna Virtanen, TTL Eira Viikari-Juntura, TTL Kansantautien kanssa

Lisätiedot

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski + Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto 1 Yleisyys Sisältö Maailmalla Suomessa Riskitekijät Sosiaaliluokka, siviilisääty

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Työn muutokset kuormittavat

Työn muutokset kuormittavat Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Kansantautien kanssa työelämässä

Kansantautien kanssa työelämässä Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka

Yleislääketieteen erikoislääkäri, päihdelääkäri Esti Laaksonen. Turun yliopisto Turun A-klinikka NÄYTTÖÖN PERUSTUVIEN, ALKOHOLIRIIPPUVUUTTA KOSKEVIEN HOITOMUOTOJEN SATUNNAISTETTU, VERTAILEVA TUTKIMUS: DISULFIRAAMI, NALTREKSONI JA AKAMPROSAATTI ALKOHOLIRIIPPUVUUDEN HOIDOSSA Yleislääketieteen erikoislääkäri,

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot Tutkimusseminaari 21.03.2013 Mikko Laaksonen Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64-vuotiaat (%), 2011 Ahvenanmaa 5,3 Etelä-Karjala 9,9 Etelä-Pohjanmaa 10,4 Etelä-Savo 11,9

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön

Lisätiedot

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia

E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia E-vitamiini saattaa lisätä ja vähentää kuolemia Harri Hemilä Duodecim-lehti Kommentti / Keskustelua Sanoja 386 Tarjottu Duodecim lehteen julkaistavaksi 24.10.2013 Hylätty 29.10.2013 Julkaistu mielipiteenä

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla

Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Yhteiset kansanterveytemme haasteet riskitiedoista toimintaan Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisy väestötasollatasolla Markku Peltonen PhD,, dosentti, yksikön n pääp äällikkö Diabetesyksikkö Terveyden

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010

Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Osaaminen osana työkykyä 21.1.2010 Kommenttipuheenvuoro Anu Polvinen, Eläketurvakeskus Koulutusta kuvaava mittari (5 ryhmää): 1. Akateeminen korkea-aste 2. Ammatillinen korkea-aste 3. Keskiasteen koulutus

Lisätiedot

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta?

Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Mielenterveyspotilaitten ammatillinen kuntoutus: Tuottavuutta vai turhuutta? Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve 17.9.2014 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Hyvä työ tukee mielenterveyttä Työntekijän

Lisätiedot

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Valkotakkiverenpaine ja piilevä hypertensio totta vai tarua? Antti Jula Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 135/85 Ambulatory awake or Home BP Antti Jula 2 Valkotakkihypertensio ja piilevä

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelma: Dehkon 2D-hankkeen (D2D) arviointitutkimus Markku Peltonen PhD, dosentti, yksikön päällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 30.11.2011 Terveydenhuoltotutkimuksen päivät

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö

Forskningssamarbete i Österbotten-projektet. Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Forskningssamarbete i Österbotten-projektet Pohjanmaa-hankkeen tutkimusyhteistyö Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health Prof.

Lisätiedot

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne

Eturauhassyövän seulonta. Patrik Finne Eturauhassyövän seulonta Patrik Finne Ulf-Håkan Stenman-juhlasymposiumi, 21.4.2009 Seulonnan tavoite löytää syöpä aikaisemmin, ennen kuin se on levinnyt mahdollistaa radikaalinen hoito Vähentää kuolleisuutta

Lisätiedot

Masennustalkoot kansantautimme kimpussa

Masennustalkoot kansantautimme kimpussa Masennustalkoot kansantautimme kimpussa Psykologia 2008, 21.8.08 Mielenterveyspsykologia ja interventiot Esa Aromaa, Virpi-Liisa Kykyri, Marjut Malviniemi, Jyrki Tuulari Masennus kansantautina Nykyisten

Lisätiedot

Henkilöstökertomus 2014

Henkilöstökertomus 2014 Henkilöstökertomus 2014 Tilastointihetken henkilöstömäärät 2009-2014 Henkilöstömäärä 686 (703) Henkilötyövuosia yht. 639 (649) HENKILÖSTÖMÄÄRÄ 2009-2014 800 761 756 750 710 703 700 671 650 686 Opetushenkilöstö

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Työterveyshuollon vaikuttavuus

Työterveyshuollon vaikuttavuus Työterveyshuollon vaikuttavuus Healthcare Executive Circle Helsinki 6.2.2014 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Työterveyshuollon tavoitteet Työterveyshuoltolain tarkoituksena on työnantajan, työntekijän

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012

Päihdeongelmaisen työkyky. Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Päihdeongelmaisen työkyky Tiina Kaarne, työterveyshuollon erikoislääkäri 9.3.2012 Työkyvyn arvio Työkyvyttömyys Juridinen käsite, johon aina liittyy lääketieteellinen arvio Sairaus-kudosvaurio-toimintakyvyn

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Mielenterveys ja työkyvyttömyys

Mielenterveys ja työkyvyttömyys Mielenterveys ja työkyvyttömyys huhtikuu 2012 KT Kuntatyönantajat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Juko ry Kunta-alan Unioni ry Tekniikka ja terveys KTN ry Toimihenkilöiden neuvottelujärjestö

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Ikämiesten seksuaalisuus

Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Ikämiesten seksuaalisuus Turku 26.1.2012 Juhana Piha Fysiologian dosentti, Kliinisen fysiologian erikoislääkäri Kliininen seksologi (vaativa erityistaso, NACS) Seksuaalisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos

TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ ETEENPÄIN. 9.6.2015, Etera, Helsinki Tuomas Kopperoinen, johtaja, Oulun Työterveys liikelaitos Asiantuntijasta managereiksi - työsuojelun, työterveyshuollon ja työpaikkojen uudistuvat työroolit, vastuut ja työtavat - Työterveysyhteistyön hyvät käytännöt TEY:n juhlaseminaari TYÖTERVEYSYHTEISTYÖLLÄ

Lisätiedot

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen

Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari. Työkyky ja terveysjohtaminen. Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Tavoitteena nolla tapaturmaa 2020 seminaari Työkyky ja terveysjohtaminen Työhyvinvointiyksikön päällikkö Tarja Kostiainen Mitä työkyky- ja terveysjohtaminen ovat Työkykyjohtaminen ja terveysjohtaminen

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014

Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014

Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Vähentääkö eläkeuudistus työkyvyttömyyttä? Jukka Kivekäs 4.12.2014 Sidonnaisuudet Vakuutuslääketieteen dosentti, kuntoutuksen ja vakuutuslääketieteen erityispätevyys Päätoimi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj

Työsuhdesairaanhoitotyönantajan. vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj Työsuhdesairaanhoitotyönantajan velvollisuus vai mahdollisuus? Jan Schugk Johtava työterveyslääkäri Nokia Oyj 1 2005 Nokia Työsuhdesairaanhoito.ppt / 2005-09-29 / JS Käsitteen määrittely Työsuhdesairaanhoito

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet. Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF TYÖPAIKKASEURANTA uudet ohjeet Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen ulosvirtaus Kuvaa suurten hengitysteiden väljyyttä Puhalluksiin vaikuttavat:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma

Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle. LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Työelämästä arkiliikkujana eläkkeelle LIVE-tilaisuus 18.4.2013 Katariina Tuunanen, Liisamaria Kinnunen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma Ikääntyneiden määrä kasvaa Väestöennuste ikäryhmittäin 1910 2060

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,

Lisätiedot

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia

Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Win Win Win Työkyvyn kokonaishallinta avaa monia mahdollisuuksia Satu Huber 17.11.2011 17.11.2011 1 Kysymys Jos yrityksenne palkkasumma on > 30mio 30 vuotias henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle; palkka

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013

Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät 31.10.2013 Supermiehen työkykypolku LVI-TU yrittäjät LVI-päivät Anne Tamminen Yhteyspäällikkö Eläke-Fennia Uusi, vahva työeläkeyhtiö 1.1.2014 2 29.10.2013 Uusi työeläkeyhtiö Eläke-Fennia Eläke-Fennia ja LähiTapiola

Lisätiedot

Työajanodotteet ja niiden erot

Työajanodotteet ja niiden erot Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012 TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006)

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta?

Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Johdatko työhyvinvointia vai jahtaatko tulosta? Mitä työhyvinvointi tuottaa? Jari Honkanen Vastaava työterveyslääkäri Mehiläinen Kuopio 1 9.10.2014 TYHY tapahtuma Työhyvinvoinnin merkitys liiketoiminnan

Lisätiedot

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander

TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander TYÖLLÄ EUROOPAN MESTARIKSI KUINKA HYVÄÄ SUOMALAINEN TYÖELÄMÄ ON VERRATTUNA MUIHIN? Mikkelin kesäyliopisto 12.6.2014 Jaakko Kiander ONKO TYÖELÄMÄ HUONONTUNUT? Ajoittainen arkikokemus kiireestä ja paineesta

Lisätiedot

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014

Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa. Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Opintopsykologin vastaanoton tilastotietoa Lukuvuosilta 2012-2013 ja 2013-2014 Lukuvuosi 2013-2014 (1/2) Kaikkiaan 99 opiskelijaa kävi vastaanotolla, lukuvuonna 2013-2014, joista: 1. vuoden opiskelijoita

Lisätiedot

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015

Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja. käytännön sudenkuopat. Raija Kerätär 17.11.2015 Päihderiippuvaisen työkyvyn arvioinnin suositukset ja käytännön sudenkuopat Raija Kerätär 17.11.2015 www.oorninki.fi Alkoholiriippuvuuden esiintyvyys Alkoholiriippuvuus ja haitallinen käyttö 5,4% Suomessa

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

Työssä vai työkyvyttömänä

Työssä vai työkyvyttömänä Työssä vai työkyvyttömänä Johtajaylilääkäri Tapio Ropponen Kuntamarkkinat to 13.9.2012 klo 10.00 10.20 Kevan tavoitteet työssä jatkamisen tukemisessa 1. Mahdollisimman moni jatkaisi työssä omaan eläkeikäänsä

Lisätiedot

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä Jukka Vahlo CCR / Up Your Game -pelitutkimusverkosto PELIT JA PELILLISYYS Digitaaliset pelit erotellaan viihdepeleihin sekä hyötypeleihin. Viihdepeleillä

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006

Kaikilla mausteilla. Artikkeleita työolotutkimuksesta. Julkistamisseminaari 2.6.2006 Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkistamisseminaari 2.6.2006 Esityksen rakenne! Mitä työolotutkimukset ovat?! Artikkelijulkaisun syntyhistoria! Sisältöalueet! Seminaarista puuttuvat

Lisätiedot

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys

Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Marita Pirttijärvi Työterveyslääkäri Oulun Työterveys Yleislääketieteen ja työterveyshuollon erikoislääkäri. Oulun kaupungin opetuspalveluja hoitavan tiimin palveluesimies. Työterveyslääkärinä vuodesta

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot