Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet huomattava. Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus. työterveyshuollossa.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet huomattava. Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus. työterveyshuollossa."

Transkriptio

1 Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Kari Mäkelä, Selina Justén, Jan Schugk Masennusoireiden seulonta ja oireisten työntekijöiden hoitoonohjaus työterveyshuollossa Lähtökohdat Selvitimme masennusoireiden yleisyyttä, merkitystä ja taustatekijöitä vakituisessa työsuhteessa olevilta henkilöiltä yhdellä työpaikalla. Lisäksi tutkimme masennuksen varhaisen toteamisen ja hoidon toteutettavuutta työterveyshuollossa. Menetelmät Terveyskyselyyn osallistuneiden (1 396 naista ja miestä) henkilön joukosta valittiin ne vastaajat, joiden DEPS-pistesumma oli yli 11. Heille lähetettiin palaute terveyskyselyn tuloksista ja kehotus varata aika työterveyshuoltoon. Kyselyn tulokset ja demografiset tiedot yhdistettiin työnantajan palkkarekisteristä kerättyihin sairauspoissaolotietoihin. Työterveyspalvelujen käyttö selvitettiin potilasrekisteristä. Sairauspoissaoloja ja terveyspalvelujen käyttöä analysoitiin kyselyn palauttamisen jälkeen 6 kk:n ajan. Analyysimenetelminä käytettiin ristiintaulukointeja ja logistista regressioanalyysiä. Tulokset Masennusoireita (DEPS > 11) esiintyi 174 henkilöllä (6,2 %). Oireita esiintyi yleisemmin naisilla kuin miehillä. Naisilla oli trendi iän yhteydestä masennusoireisiin; työstatus ei tähän vaikuttanut. Miehillä oireiden esiintyvyys kasvoi iän myötä ja työntekijöillä esiintyi enemmän masennusoireita kuin toimihenkilöillä tai ylemmillä toimihenkilöillä. Masennusoireisilla oli paljon sairauspoissaoloja ja muita terveysongelmia, ja he myös käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti muista kuin mielenterveyssyistä. Kutsutuista 100 (57 %) kävi työterveyslääkärin vastaanotolla. Masennuksen hoito aloitettiin 42 henkilölle; 24 oli jo muualla hoidossa mielenterveyssyyn vuoksi, eikä hoidon tehostamiseen nähty tarvetta. Päätelmät Työterveyshuollon on mahdollista seuloa masennusoireita työntekijöiltä, merkittävä osa oireisista tulee kutsuttuna vastaanotolle ja valtaosalle niistä kutsutuista, jotka eivät ole olleet hoidon piirissä, työterveyslääkärit katsovat aiheelliseksi aloittaa masennuksen hoidon. Mielenterveyden häiriöt ovat jo pitkään olleet huomattava työkyvyttömyyden aiheuttaja (1,2). Mielenterveyden häiriöiden osuus sairauspäivärahakausien perusteena on kaksinkertaistunut vuodesta 1992 (3). Mielenterveyssyistä alkaneista sairauspäivärahakausista lähes puolessa syynä on masennus (3). Vuonna 2006 työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi henkilöä. Heistä 16 %:lla oli syynä masennus ja 14 %:lla jokin muu mielenterveyden häiriö. Masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyi henkilöä (3). Masennusdiagnoosin perusteella alkaneiden yksityisen sektorin työkyvyttömyyseläkkeiden lukumäärä on kahden viime 4203

2 Taulukko 1. vuosikymmenen aikana kymmenkertaistunut ja 1990-luvun alusta lähes kolminkertaistunut (3). Yksityisellä sektorilla alkaneista mielenterveyseläkkeistä joka toisessa tapauksessa ensimmäisenä diagnoosina oli masennus (4,5). Psyykkinen sairastavuus ei ole lisääntynyt väestössä, toisin kuin sen aiheuttama työkyvyttömyys: masennustilojen esiintyvyys oli Terveys tutkimuksen mukaan 5 % eli sama kuin 20 vuotta sitten tehdyssä Mini-Suomi-tutkimuksessa (6). Psyykkisten rasitusoireiden esiintyvyydet ovat myös pysyneet samana (6). Mielenterveyssyihin perustuvien sairauspäivärahakausien lisääntymisen ja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuuden kasvun on arveltu liittyvän sairastavuuden ja sairauskäyttäytymisen muutoksiin siten, että mielialaongelmien vuoksi hakeudutaan ehkä aiempaa herkemmin hoitoon. Psyykkiset häiriöt eivät ehkä ole yhtä häpeällisiä kuin aiemmin. Muutosten on myös arveltu liittyvän diagnosointi- ja hoitokäytäntöihin, työelämän ja työllisyyden muutoksiin sekä laajempiin kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviin tekijöihin (3,5). Näistä muutoksista huolimatta väestössä on edelleen paljon piilevää psyykkistä sairautta, joka jää vaille hoitoa. Vain pieni osa vakavaakin masennusta sairastavista hakeutuu hoitoon (1) ja hoitoon hakeutuneistakin merkittävä osa jää ilman vaikuttavaa hoitoa (7,8). Hoitoon hakeudutaan myös huomattavan myöhään. Suuri osa masennusta sairastavista ei ole ollut työstä poissa masennuksen vuoksi, vaan sinnittelee vajaakuntoisena työssä (1,6,9). Lieväasteisena masennus ei yleensä aiheuta työkyvyttömyyttä, mutta se heikentää kuitenkin lähes aina jossain määrin ihmisen toimintakykyä (10,11), ja tämä heijastuu myös työn tuottavuuteen (12,13). Masennusoireiden esiintyvyys (% ja 95 %:n luottamusväli) työstatuksen mukaan sukupuolittain ositettuna. Työstatus n Masennusoireita (DEPS > 11) % 95 %:n LV Miehet työntekijä 263 8,7 5,3 12,2 toimihenkilö 105 6,7 1,8 11,5 ylempi toimihenkilö ,2 2,1 4,2 Naiset työntekijä 804 7,7 5,9 9,6 toimihenkilö 203 9,9 5,7 14,0 ylempi toimihenkilö 390 7,4 4,8 10,1 Taulukko 2. Sairauspoissaolot (tunteja) sukupuolen ja masennusoireiden esiintymisen suhteen ositettuina. Masennus- n Sairauspoissa- Poissaolotunteja oireita oloja, % mediaani yläkvartaali maksimi keskiarvo Miehet ei kyllä Naiset ei kyllä Lievänkin masennuksen hoitoon kannattaa panostaa. Mahdollisimman varhainen hoitoon hakeutuminen ja häiriön tunnistaminen työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa on tärkeää (1), koska hoito voi lyhentää sairauden kestoa, parantaa työ- ja toimintakykyä, vähentää pysyvän työkyvyttömyyden riskiä ja vähentää oleellisesti potilaan subjektiivisia kärsimyksiä (7,14,15). Tällä tutkimuksella oli kaksi erillistä tavoitetta: 1) masennusoireiden yleisyyden, merkityksen ja taustatekijöiden selvittäminen työntekijän kohortissa ja 2) masennuksen varhaisen toteamisen ja hoidon toteutettavuuden tutkiminen työterveyshuollossa. Aineisto ja menetelmät Tutkimusasetelma oli kohorttilähtöinen seurantatutkimus. Tutkimus liittyi Nokia Oyj:n työterveyshuollon sisäiseen kehittämis- ja laadunvarmistushankkeeseen. Siksi tutkimukselle ei haettu eettisen toimikunnan lupaa; se kuitenkin toteutettiin Helsingin julistuksen periaatteita noudattaen. Kaikille Nokia Oyj:n Salon yksikössä pysyvässä työsuhteessa olleille henkilölle lähetettiin terveyskysely, joka sisälsi myös DEPS-arviointiskaalan (16). Ainoana terveyskyselyn lähettämisen ja siten myös tutkimukseen ottamisen kriteerinä oli pysyvä työsuhde. Kyselyn tarkoitus selvitettiin saatekirjeessä ja siihen osallistuminen oli täysin vapaaehtoista. Vastaamattomille lähetettiin yksi muistutus. Tutkittavat antoivat tietoisen suostumuksen tulostensa luovuttamiseen työterveyshuollon käyttöön. Tutkimuksen 6 kuukauden seuranta toteutui henkilölle (60 % alkuperäisestä kohderyhmästä). Tästä joukosta valittiin tämän tutkimuksen tutkimusjoukoksi ne 174 henkilöä, joilla DEPS-pistesumma oli yli 11 (asteikko 0 30). Tutkittaville lähetettiin kotiosoitteeseen palaute kyselyn tuloksista ja kehotus varata työterveyshuollosta aika lääkärin vastaanotolle jatkoselvittelyjä varten. Niille tutkittaville, jotka eivät omatoimisesti varanneet aikaa, työterveyshoitaja lähetti yhden muistutuskirjeen. Sairauspoissaolot selvitettiin palkkarekisteristä väliseltä seuranta-ajalta ilman syykoodeja ja kyselytiedot yhdistettiin sairauspoissaolotietojen kanssa. Työterveyspalvelujen käyttö selvitettiin potilasrekisteristä henkilöittäin käymällä läpi terveyskertomustekstit ja keräämällä strukturoidusti tarvittavat tiedot. Tunnistetietona käytettiin henkilötunnusta. Kerätyt tiedot seuranta-ajalta olivat käyntien lukumäärä työterveyshuollossa mielenterveyssyystä ja muusta syystä, aloitettiinko lääkitys, terapia tai jokin muu hoito ja jos niin mikä, lähetettiinkö erikoislääkärille, oliko potilas mielenterveyssyystä jo hoidossa sekä oliko hoito asianmukaista ja riittävää vai pitikö sitä tehostaa. Lisäksi kirjattiin tieto siitä, oliko potilas käynyt työterveyshuollossa mielenterveyssyystä seuranta-ajan päätyttyä vuoden 2005 jälkimmäisen puoliskon aikana. Tilastomenetelmät Masennusoireiden esiintymistä (kyllä/ei) analysoitiin logistisella regressioanalyysillä, jossa selittävinä muuttujina olivat sukupuoli, ikä (jatkuva muuttuja) ja työstatus (työntekijä/ 4204

3 toimihenkilö/ylempi toimihenkilö). Sukupuolen yhteyksiä masennusoireiden esiintymiseen arvioitiin ristiintaulukoinnilla ja χ 2 -riippumattomuustestillä. Tilastolliset analyysit tehtiin Statistica-ohjelmalla (StatSoft, Inc., versio 6.). Tulokset Kaikkiaan vastaajasta 174:llä DEPS-seulan tulos oli yli 11, eli masennusoireiden esiintyvyys oli 6,2 %. Naiset olivat yliedustettuina tässä masennusoireisten osakohortissa: miehiä oli 63 (36 %) ja naisia 111 (64 %), kun lähtökohortissa miesten osuus oli 50 % (χ 2 = 14,6; p = 0,0001). Masennusoireisten keski-ikä oli 39,4 vuotta (vaihteluväli v), kun lähtökohortissa vastaajat olivat keskimäärin 37,6-vuotiaita (vaihteluväli v: keskiarvojen erotus 1,9 v; 95 %:n luottamusväli 0,5 3,2). Logistisessa regressioanalyysissä (masennusoireet vastemuuttujana; ikä, sukupuoli ja työstatus selittävinä muuttujina) oli merkitsevä interaktio sukupuolen ja työstatuksen välillä (Wald = 7,1; p = 0,01). Siksi iän ja työstatuksen yhteydet masennusoireiden esiintymiseen analysoitiin sukupuolittain ositettuna. Miehillä masennusoireiden esiintyvyys kasvoi iän myötä (OR 1,032 ikävuotta kohti; 95 %:n luottamusväli 1,000 1,064). Työntekijöillä esiintyi enemmän masennusoireita kuin ylemmillä toimihenkilöillä (OR 1,8; 95 %:n LV 1,2 2,8). Toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden välillä ei ollut eroa masennusoireiden esiintymisessä (OR 1,0; 95 %:n LV 0,6 1,8) (taulukko 1). Naisilla oli trendi iän yhteydestä masennusoireiden esiintymiseen (OR 1,018 ikävuotta kohti; 95 %:n LV 0,998 1,039). Työntekijöiden ja ylempien toimihenkilöiden (OR 0,9; 95 %:n LV 0,7 1,2) tai toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden (OR 1,2; 95 %:n LV 0,9 1,7) masennusoireiden esiintymisessä ei ollut eroa (taulukko 1). Masennusoireisilla esiintyi selvästi enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla vastaajilla (taulukko 2): he olivat todennäköisemmin poissa töistä, ja poissaolojen määrä oli keskimäärin suurempi. Masennusoireisilla esiintyi myös paljon muita terveysongelmia: merkittävää kipua (n = 14); tuki- ja liikuntaelinongelmista aiheutuvaa merkittävää haittaa (n = 41); vakavaa unettomuutta (n = 51), yli 2 tunnin koettua univajetta (n = 59) ja päiväaikaisen vireystilan heikkenemää (n = 31) eri yhdistelminä. Tulevan työkykynsä koki uhatuksi 69 (40 % mielialahäiriöisistä). Käynnit työterveyshuollossa masennusoireiden vuoksi Seuranta-aikana oli 100 henkilöä (57 % kutsutuista) käynyt työterveyshuollossa lääkärin vastaanotolla masennusoireiden vuoksi. Heistä 44 oli jo aiemmin mielenterveyssyystä hoidossa. Hoito aloitettiin 42 henkilölle: lääkitys (n = 27), terapia (n = 9), lähete erikoislääkärille (n = 12), muu hoito (n = 8; yleensä kuntoutus tai voimavarakurssit), tai edellä mainittujen yhdistelmä. Niistä, jotka kävivät kutsuttuina masennusoireiden vuoksi vastaanotolla mutta joille masennuksen hoitoa ei aloitettu tai tehostettu (n = 58), 24 henkilöä oli jo muualla hoidossa masennuksen vuoksi eikä hoidon tehostamiseen nähty tarvetta: kahdeksalla oli vastaanottohetkellä jo ohimenneeksi tulkittu vaikeaan elämäntilanteeseen liittyvä reaktio (esim. erokriisi tai läheisen kuolema), kolmella ei todettu hoidon tarvetta vastaanotolla, yksi ei halunnut hoitoa lääkärin suosituksesta huolimatta ja loppujen 22 henkilön kohdalla syytä olla aloittamatta hoitoa ei ollut kirjattu terveyskertomukseen. Seurantajakson jälkeen vastaanotolla vuoden 2005 loppuun mennessä oli masennusoireiden vuoksi käynyt lisäksi 12 sellaista henkilöä, jotka eivät alkuvuoden aikana olleet käyneet vastaanotolla. Lopulta siis 112 henkilöä 174 kutsutusta (64 %) oli päätynyt työterveyshuollon palvelujen piiriin. Ikä, sukupuoli ja työstatus eivät olleet yhteydessä käynteihin työterveyshuollossa masennusoireiden vuoksi. Muut käynnit työterveyshuollossa Masennusoireiset käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti muista kuin mielenterveyssyistä. Vain 17 henkilöä 174:stä (9,8 %) ei ollut lainkaan käynyt työterveyshuollossa kuuden kuukauden seuranta-aikana. Kaikki käynnit työterveyshuollossa huomioon otettuina masennusoireisille oli kirjattu yhteensä 633 käyntiä (taulukko 3), joten keskiarvo oli 3,6 käyntiä. Muista kuin mielenterveyssyistä työterveyshuollossa oli käynyt 57 henkilöä, jotka eivät muistutuksenkaan jälkeen käyneet vastaanotolla masennusoireiden vuoksi, eikä terveyskertomuksesta löytynyt kirjausta masennusoireiden huomioimisesta. Tosin 12 näistä 57 henkilöstä tuli työterveyshuollon vastaanotolle masennusoireiden vuoksi kuuden kuukauden kuluessa seurantajaksomme päätyttyä. Pohdinta Masennusoireisista vastaajista oli naisia selvästi suurempi osuus kuin miehiä. Oireiden esiintyvyyden sukupuoliero on samansuuntainen muiden tutkimusten havaintojen kanssa (6). Huomattavalla osalla masennusoireisista oli myös muita terveysongelmia, kuten kipua ja tuki- ja liikuntaelinongelmista aiheutunutta haittaa sekä uni- ja vireystilan ongelmia. Merkittävä osa masennusoireita kokeneista työntekijöistä ei ollut asianmukaisen hoidon piirissä, vaikka heillä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla työntekijöillä ja he käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti eri syistä. Masennusoireiden seulonta terveyskyselyn avulla onnistui ja merkittävä osa kutsutuista tuli työterveyshuollon vastaanotolle. Myös aiemmissa tutkimuksissa on saatu suunni- Taulukko 3. Masennusoireisten henkilöiden työterveyshuollossa käyntien jakauma kuuden seurantakuukauden aikana. Käyntejä Henkilöitä tai enemmän

4 telmallisilla ja suunnatuilla masennuksen ehkäisyohjelmilla hyviä tuloksia aikaan (17). Masennusoireiden esiintyvyys oli tässä tutkimuksessa 6,2 %, mitä voidaan pitää vähäisenä: kaikilla masennusoireisilla eivät masennusdiagnoosin kriteerit täyty. Terveys tutkimuksessa vakavan masennustilan yleisyys vuotiaassa väestössä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana oli 5,9 % (6). Erityisesti ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden osalta luotettavana psyykkisen oireilun indikaattorina pidetyn General Health Questionnaire (GHQ-12) -kyselyn summapistemäärän raja-arvon 4 ylitti 18,9 % aikuisväestöstä (6). Masennusoireisilla esiintyi selvästi enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla tutkimukseen osallistuneilla. He myös ilmoittivat runsaasti muita terveysongelmia. Masennusoireiset kävivät työterveyshuollossa usein myös muista kuin mielenterveyssyistä: käyntimäärä työterveyshuollon vastaanotolla 6 kuukauden seurantajaksolla oli keskimäärin 3,6, kun kyseisen toimipaikan kaikkien työntekijöiden keskiarvo oli 1,9. Silti vain noin neljännes kutsutuista oli ennen kutsua asiallisen masennuksen hoidon piirissä. Tuloksemme koskien masennusoireisten henkilöiden hoitoon hakeutumisesta ovat linjassa muiden tutkimusten kanssa: vain osa hakeutuu oma-aloitteisesti hoitoon (1,18). Mielialaongelmien tunnistaminen on siis edelleenkin haaste työterveyshuollolle. Työterveyspalvelujen suurkuluttajien mielialaan olisi syytä kiinnittää pontevammin huomiota ja heidän mielialaansa olisi syytä testata systemaattisesti. Masennuksen tunnistamiseen ja hoitoon, palveluketjujen sujuvuuteen ja kuntoutusmahdollisuuksiin tulisi panostaa aiempaa enemmän. Hoito ei yleensä ole riittävän intensiivistä eikä lääkitys ole optimaalista. Sen lisäksi lääkkeettömät hoitomuodot puuttuvat usein kokonaan, hoito on aloitettu liian myöhään ja se keskeytyy usein turhan nopeasti. Hoidossa voisi hyödyntää nykyistä enemmän lääkkeettömiä hoitomuotoja kuten neuvontaa, kuntoutuskursseja, vertaistukea sekä psykoterapian eri muotoja. Työssä jatkamista tukeva hoito ja työhönpaluun tukeminen olisi myös tärkeää. Tutkimukseen osallistui ja seurannassa pysyi 60 % alkuperäisestä kohderyhmästä, joten osallistumisprosenttia voi pitää tyydyttävänä ja tuloksia yleistettävinä. Tutkimukseen osallistuneiden ja osallistumattomien mahdollisia eroavaisuuksia ei voitu selvittää. DEPS (16) on aiemmin validoitu ja vakiintuneessa käytössä oleva masennusoireiden seulontainstrumentti, joka mittaa erityisesti masennuksen psyykkisiä oireita. Alkuperäisessä validointitutkimuksessa kahdentoista pisteen katkaisukohtaa käytettäessä instrumentin sensitiivisyys oli 56,5 % ja spesifisyys 92,7 % (19). Siksi oletamme, että osa masentuneista on kuitenkin jäänyt vaille huomiota, mutta että valtaosalla seulaan jääneistä mielialaongelma on ollut todellinen. Tätä vahvistaa myös se, että työterveyslääkärin vastaanotolla valtaosalle oireisista päädyttiin asettamaan masennusdiagnoosi ja hoitamaan ongelmaa. Miespuolisten ylempien toimihenkilöiden ikävakioitu masennusoireiden esiintyvyys oli selvästi pienempi kuin työntekijämiesten. Tätä löydöstä saattaa osin selittää valikoituminen, mutta työn vaatimukset ja työn hallinta ovat työntekijöillä ja ylemmillä toimihenkilöillä varsin erilaiset. Asiaa voidaan tarkastella myös Karasekin (20) ja Siegristin (21) stressimallien avulla. Työn asettamat suuret vaatimukset yhdistettynä vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin aiheuttavat stressiä ja sairastuvuutta (20). Myös epäsuhta työssä ponnistelun ja palkitsevuuden välillä selittää työn stressivaikutusta (21). Ponnistelulla tarkoitetaan työn asettamia vaatimuksia ja velvoitteita ja palkitsevuudella työstä saatavaa asemaa, arvostusta, palkkaa ja työuran kehittymistä. Terveyden kannalta haitallisen epätasapainon oletetaan syntyvän silloin, kun kova ponnistelu yhdistyy vähäisiin vaikutusmahdollisuuksiin ja työn vähäiseen palkitsevuuteen. Miksi vastaavaa eroa masennusoireiden yleisyydessä työstatuksen suhteen ei nähty naisilla, jää avoimeksi. Tutkimuksemme osoittaa, että työterveyshuollon on mahdollista seuloa masennusoireita työntekijöiltä, merkittävä osa masennusoireisista tulee kutsuttuna vastaanotolle ja että valtaosalle niistä kutsutuista, jotka eivät ole olleet hoidon piirissä, työterveyslääkärit katsovat aiheelliseksi aloittaa masennuksen hoidon. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää tällaisen suunnitelmallisen oireseulonnan pohjalta käynnistyvien interventioiden vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus. Tästä asiasta tiedettiin h Masennus on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja. h Vain pieni osa vakavaakin masennusta sairastavista hakeutuu hoitoon. h Hoitoon hakeutuneistakin merkittävä osa jää ilman vaikuttavaa hoitoa. h Lievänkin masennuksen hoitoon kannattaa panostaa. Tämä tutkimus opetti h Merkittävä osa masennusoireita kokeneista työntekijöistä ei ollut asianmukaisen hoidon piirissä, vaikka heillä oli enemmän sairauspoissaoloja kuin muilla työntekijöillä ja he käyttivät työterveyshuollon palveluja runsaasti eri syistä. h Työterveyshuollon on mahdollista seuloa masennusoireita työntekijöiltä, ja merkittävä osa oireisista tulee kutsuttuna työterveyshuollon vastaanotolle. h Valtaosalle niistä kutsutuista, jotka eivät olleet hoidon piirissä, työterveyslääkärit katsoivat aiheelliseksi aloittaa masennuksen hoidon. 4206

5 Pfizer Oy on tukenut tutkimusta taloudellisesti. Kirjallisuutta 1 Salminen J. Mielenterveyden häiriöt ja työkyvyttömyys. Suom Lääkäril 2004;59: Pohjolainen T. Tule-sairauksien ja mielenterveyshäiriöiden työkyvyttömyyskulut kasvussa. Onko vikaa työssä, hoidoissa vai hoitojärjestelmässä? Suom Lääkäril 2005;60: Gould R, Grönlund H, Korpiluoma R ym. Miksi masennus vie eläkkeelle? Vol. 2007:1. Helsinki: Eläketurvakeskus, Tilasto Suomen eläkkeensaajista Helsinki: Eläketurvakeskus ja Kansaneläkelaitos, Lehto M, Lindström K, Lönnqvist J ym. Mielenterveyden häiriöt työkyvyttömyyseläkkeen syynä ajatuksia ehkäisystä, hoidosta ja kuntoutuksesta. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Aromaa AK, toim. Terveys ja toimintakyky Suomessa. Terveys tutkimuksen perustulokset. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B3/ Herva A. Depression varhainen toteaminen ja hoito. Suom Lääkäril 2002;57: Isometsa ET, Katila H, Aro T. Disability pension for major depression in Finland. Am J Psychiatry 2000;157: Saarijarvi S, Salminen JK, Toikka T ym. Health-related quality of life among patients with major depression. Nord J Psychiatry 2002;56: Kruijshaar ME, Hoeymans N, Bijl RV ym. Levels of disability in major depression: findings from the Netherlands Mental Health Survey and Incidence Study (NEMESIS). J Affect Disord 2003;77: Lepine JP, Gastpar M, Mendlewicz J ym. Depression in the community: the first pan- European study DEPRES (Depression Research in European Society). Int Clin Psychopharmacol 1997;12: Wang PS, Beck AL, Berglund P ym. Effects of major depression on moment-in-time work performance. Am J Psychiatry 2004;161: Simon GE, Barber C, Birnbaum HG ym. Depression and work productivity: the comparative costs of treatment versus nontreatment. J Occup Environ Med 2001;43: Neumeyer-Gromen A, Lampert T, Stark K ym. Disease management programs for depression: a systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. Med Care 2004;42: Barrett B, Byford S, Knapp M. Evidence of cost-effective treatments for depression: a systematic review. J Affect Disord 2005;84: Salokangas RK, Poutanen O, Stengard E. Screening for depression in primary care. Development and validation of the Depression Scale, a screening instrument for depression. Acta Psychiatr Scand 1995;92: Badamgarav E, Weingarten,SR, Henning JM ym. Effectiveness of disease management programs in depression: a systematic review. Am J Psychiatry 2003;160: Tuulari J, Aromaa E, Herberts K ym. Pohjalainen masennus ja hakeutuminen hoitoon. Suom Lääkäril 2007;62: Salokangas RK, Stengard E, Poutanen O. DEPS uusi väline depression seulontaan. Duodecim 1994;110: Karasek R, Theorell T. Stress, productivity and reconstruction of working life. New York: Basic Books, Siegrist J. Adverse health effects of high-effort/low-reward conditions. J Occup Health Psychol 1996;1: Simo Taimela LT, emba, epidemiologian dosentti, toimitusjohtaja Evalua International Ltd Simo Taimela toimii DBC International Oy:n lääketieteellisenä johtajana ja hallituksen jäsenenä ja Evalua International Ltd Oy:n toimitusjohtajana ja hallituksen jäsenenä. Kari Mäkelä LL, työterveyshuollon erikoislääkäri, yksikönjohtaja Mehiläinen Oy, Työterveys Turku Selina Justén VTM, B.Sc., tutkija Evalua International Ltd Jan Schugk LL, työterveys- ja työturvallisuusjohtaja Nokia Group English summary Screening for depressive symptoms in occupational health care and referral of symptomatic employees for treatment Background We studied the prevalence, determinants and consequences of depressive symptoms. In addition, we evaluated the feasibility of screening and treatment of depression at occupational health services. Methods employees (1 396 females and males) at one workplace had responded to a health survey. From this cohort we selected those with a DEPS (depression scale) score of 11 or higher. These employees received a letter with personal feedback on their survey results and an invitation to a consultation at the occupational health services (OHS). Occupational health resource use was analysed from the patient registers and combined with the survey results, demographic data and archival data of sickness absence. Sickness absence and health resource use were followed up for six months. Crosstabulation and logistic regression were used in the statistical analysis. Results 174 employees (6.2%) reported depressive symptoms (DEPS > 11). Symptoms were more common among females than males. In females, age tended to increase the prevalence of depressive symptoms, but there was no association between occupational grade and prevalence. In males, age and blue-collar occupational grade increased the prevalence of depressive symptoms. Depressive symptoms predicted future sickness absence and occupational health resource use due to reasons other than depression. After the invitation, 100 employees (57%) attended a consultation with the occupational physician. Treatment of depression was started for 42 employees; 24 employees were already receiving adequate treatment. Conclusions Employees with depressive symptoms can be identified with a health survey and a significant proportion of them attend a consultation at OHS when invited. Simo Taimela M.D., Ph.D., emba CEO, Evalua International Ltd Kari Mäkelä, Selina Justén, Jan Schugk 4207

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, yksikön päällikkö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos; Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto;

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä SÄRKYÄ JA ALAKULOA TUKI- JA LIIKUNTAELINTEN KIVUN JA MASENTUNEISUUDEN YHTEISESIINTYVYYS SUOMESSA http://www.ttl.fi/fi/verkkokirjat/documents/sarkya_ja_alakuloa.pdf Helena Miranda, Leena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä KPMartimo 0. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä 27.5.13 KPMartimo 0 Työterveys, vaikuttavuus ja tuotannon menetykset Kari-Pekka Martimo, LT Teemajohtaja, johtava ylilääkäri 27.5.13 KPMartimo 1 Esityksen sisältö Mitä työterveyshuolto

Lisätiedot

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?

Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Valintakoe klo 13-16 12.5.2015 Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto Mediteknia Nimi Henkilötunnus Tehtävä 1 (max 8 pistettä) Saatte oheisen artikkelin 1 Exercise blood pressure and the risk for future

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Mikael Ojala Ylilääkäri, neurologi Merimieseläkekassa Omaa taustaani ja työtehtäviäni Lääket. ja kir. tri, neurologi, väitellyt huimauksesta Vakuutuslääketieteen

Lisätiedot

Palkansaajien sairauspoissaolot

Palkansaajien sairauspoissaolot Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien

Lisätiedot

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa

Toimintakykykyselyn tuloksia. Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa Toimintakykykyselyn tuloksia Era Taina, Tuija Ketola ja Jaana Paltamaa 24.11.2016 Toimintakyvyn kartoituksen tavoitteet luoda Sovatek-säätiön ja Jyväskylän Katulähetyksen asiakasprofiilien kuvaus kerätä

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari:

Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: Kuntoutuksen vaikuttavuus, näytön paikka Mika Pekkonen johtava ylilääkäri Kuntoutus Peurunka Tämä esitys perustuu tarkastettuun väitöstutkimukseeni Kiipulankuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari: 40-vuotisjuhlaseminaari:

Lisätiedot

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI

ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori XII Terveydenhuollon laatupäivä Vaikuttavia kohtaamisia ja tehokkaita toimintamalleja Lääkäin dilemma: tutkimusta ja yksilöllisiä valintoja vai liukuhihnaa ja byrokratiaa 25.03.2015 Eija Kalso, LKT, professori

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä Tuija Koivunen & Satu Ojala Tampereen yliopisto Työsuojelurahaston projekti Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura (2015 2017) 1. Tutkimuksessa analysoidaan

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Hyvinvointia työstä Rauma 7.6.2016 Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen? Tutkimuksissa todettua Yleisesti ottaen kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi

Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Omahoitointerventioiden vaikuttavuuden arviointi Yleislääkäripäivät, 24.11.2016 TkT, KTM Iiris Hörhammer (os. Riippa) HEMA-instituutti Aalto-yliopisto Sidonnaisuudet Työnantaja: Aalto-yliopisto Viimeisen

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Jyrki Varjonen Ylilääkäri Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät

Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems

Lisätiedot

Seulontatutkimusten perusperiaatteet

Seulontatutkimusten perusperiaatteet Seulontatutkimusten perusperiaatteet Ilona Autti-Rämö, dos Finohta / Sikiöseulontojen yhtenäistäminen / Ilona Autti-Rämö 1 Seulontatutkimuksen yleiset periaatteet Tutkitaan sovittu ryhmä oireettomia henkilöitä,

Lisätiedot

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström

PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA. Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF-TYÖPAIKKASEURANTA AMMATTIASTMAN DIAGNOSTIIKASSA Kosteusvaurioastma-koulutus kevät 2010 Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström PEF= Peak expiratory flow eli uloshengityksen huippuvirtaus

Lisätiedot

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio

MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio MASENNUKSEN HYVÄ HOITOKÄYTÄNTÖ Aluemalli miten hoidan? Jarmo Heikkinen Työterveyshuollon erikoislääkäri Terveystalo, Kuopio 09.09.09 1. TTL TOIMINTAYMPÄRISTÖT VAIHTELEVAT TERVEYSTALO: 4 toimipistettä,

Lisätiedot

AMMATILLINEN KUNTOUTUS

AMMATILLINEN KUNTOUTUS AMMATILLINEN KUNTOUTUS Ammatillinen kuntoutus auttaa jatkamaan työssä Työkyvyn heikkeneminen voi estää työskentelysi jossain vaiheessa työuraa. Tällöin ammatillinen kuntoutus voi auttaa sinua jatkamaan

Lisätiedot

Aktiivisen tuen avaimet

Aktiivisen tuen avaimet SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Aktiivisen tuen avaimet Työntekijän työhyvinvoinnin tukeminen Ammatillinen kuntoutus Työntekijällä on sairauden vuoksi uhka tulla työkyvyttömäksi lähivuosina. Ammatillisen

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille

Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille kuntoutus Riikka Shemeikka VTT, erikoistutkija Hanna Rinne VTM, tutkija Erja Poutiainen FT, dosentti, tutkimusjohtaja Lääkäri löytää kuntoutusta helpoimmin tules-potilaille Lääkärien mielestä kuntoutusta

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua? Kaisa Perko & Ulla Kinnunen Tampereen yliopisto Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä

Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Naisten ja miesten käsityksiä henkilöstöjohtamisesta, työhyvinvoinnista ja työn muutoksista kasvu- ja muissa yrityksissä Kasvuyritysten ketterä henkilöstöjohtaminen toimintamalleja pk-yrityksille (KetteräHR)

Lisätiedot

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP solja.niemela@lshp.fi. KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito Tervey&ä Lapista 2015 Solja Niemelä Psykiatrian professori, ylilääkäri Oulun yliopisto Lapin sairaanhoitopiiri Kaksoisdiagnoosi? Määritelmä Esiintyvyys Kliininen

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera

Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi. Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääkärit ja työkyvyn arviointi Maija Haanpää Ylilääkäri Etera Vakuutuslääketieteen tehtävä Korvausoikeudesta päätettäessä asettaa yksittäinen hakija sairauden osalta samankaltaisessa tilanteessa

Lisätiedot

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin 25.3.2015 Silja Komulainen Kehittämispäällikkö LT Työterveyshuollon erikoislääkäri Oulun Työterveys liikelaitos Oulun Työterveys liikelaitos Oulun

Lisätiedot

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys

Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Työpapereita 50/2013 Karoliina Koskenvuo ja Ilona Autti-Rämö Alle 25-vuotiaiden nuorten työkyvyttömyys- ja kuntoutusetuuksien käytön kehitys Kirjoittajat Karoliina Koskenvuo, FT, erikoistutkija etunimi.sukunimi@kela.fi

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki

Työntekijän työkyvyn tukeminen Aktiivinen tuki Varhainen tukeminen osa esimiestyötä asiantuntijapalvelut Tehostettu tuki kun työpaikan eivät riitä 1. Työntekijän ongelman tunnistaminen 2. Esimies ottaa asian puheeksi 3. Työpaikan 4. Työterveyshuollon

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen

Naisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma

MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma MASENNUS, TYÖ- JA TOIMINTAKYKY Työterveyshuollon näkökulma Työterveyspsykologi Marja Luttinen-Kuisma Psykologien alueellinen koulutuspäivä 11.11.2016 11.11.2016 Länsirannikon Työterveys MASENNUS TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Osaamisohjelman tavoitteet: Osa nuorisotakuuta Tavoitteena kohottaa vailla toisen

Lisätiedot

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla

Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla Työkyky työuran lopussa julkisella sektorilla VTT, dosentti Pauli Forma Keva Työelämän tutkimuspäivät 7.11.2014 7.11.2014 1 Tutkimuksen lähtökohdat Keskustelu työurien pidentämisestä ja tukemisesta jatkuu,

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Mainonnan neuvottelukunta Joulukuu 1 SFS ISO22 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista 12/1 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä

Lisätiedot

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi?

Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi? Masennus työkyvyttömyyssyiden kärjessä - miksi? Teija Honkonen, Sosiaali- ja terveysministeriö Jorma Kiuttu, Kansaneläkelaitos Anne Lamminpää, Valtiokonttori Tapio Ropponen, Kuntien Eläkevakuutus 1 Masennustilat

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä

NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI. Terveys 2000/2011 laajan johtoryhmän kokous 21.10.2014 / Annamari Lundqvist ja työryhmä NUORTEN AIKUISTEN TULOSTEN RAPORTOINTI Tavoitteet Julkaista keskeisistä tuloksista muutamia artikkeleita kotimaisissa (ja ulkomaisissa) sarjoissa v. 2014-2015 Otos sukupuolittain ja ikäryhmittäin Miehet

Lisätiedot

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema

KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA. Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema KEUHKOSYÖVÄN SEULONTA Tiina Palva Dosentti, Syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri, Väestövastuulääkäri, Kuhmoisten terveysasema Seulonta on tiettyyn väestöryhmään kohdistuva tutkimus, jolla pyritään

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku

TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku TYÖFYSIOTERAPEUTIN JA TYÖPAIKAN YHTEISHANKE TULE POISSAOLOJEN EHKÄISEMISEKSI Piuska Espola ja Teija Onnela Työfysioterapeutit Helsinki ja Turku Taustaa ensimmäinen tule-pilotti L&T:n ja Terveystalon yhteishankkeena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Hyvinvointia työstä Aivojen hyvinvointi työssä kurssi Miten työ vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn? Mikael Sallinen 7.4.2016 Työterveyslaitos Mikael Sallinen www.ttl.fi 2 1) Kognitiivinen toimintakyky

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi.

Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi. Työeläkelaitoksen mahdollisuudet osatyökykyisen työssä jatkamiseksi Aiheet Jukka Kivekäs 1. Työkyvyttömyys vähenee 2. Työkyvyttömyyden arvioinnista 3. Osatyökyvyttömyyseläkkeet 4. Työeläkekuntoutus 5.

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.

Kokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29. Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas

TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI. LTKY012 Timo Törmäkangas TUTKIMUSAINEISTON ANALYYSI LTKY012 Timo Törmäkangas JAKAUMAN MUOTO Vinous, skew (g 1, γ 1 ) Kertoo jakauman symmetrisyydestä Vertailuarvona on nolla, joka vastaa symmetristä jakaumaa (mm. normaalijakauma)

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 V ls. Uusintamahdollisuus on rästitentissä.. ke 6 PR sali. Siihen tulee ilmoittautua WebOodissa 9. 8.. välisenä aikana. Soveltuvan

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä

ROVANIEMEN KAUPUNKI. Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä ROVANIEMEN KAUPUNKI Havaintoja sairauspoissaoloista ja analyysi syistä SAIRAUSLOMA Ei ole olemassa subjektiivista sairauslomaoikeutta, vaan kyse on työkyvyttömäksi todetun henkilön sosiaaliturvasta Ei

Lisätiedot

Ikääntyminen ja alkoholi

Ikääntyminen ja alkoholi Ikääntyminen ja alkoholi Mauri Aalto dos, psyk el Järvenpään sosiaalisairaala ja Kansanterveyslaitos Katsaus on laadittu osana Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittamaa Liika on aina liikaa - ikääntyminen

Lisätiedot

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste

Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot