Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study
|
|
- Hanna Hakola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Working conditions, health status and health behaviours as determinants of sickness absence: a prospective cohort study Työsuojelurahaston hankkeen loppuraportti Sisällys Tiivistelmä Hankkeen lähtökohta ja tavoitteet Menetelmät Tulokset Poissaolojen taso ja sukupuolierot Työolot Terveydentila Terveyskäyttäytyminen Johtopäätökset Hankkeen julkaisut Lähteet... 9
2 Tiivistelmä Sairauspoissaolot ovat merkittävä työelämän ongelma aiheuttaen vuosittain merkittävät kustannukset työnantajille ja yhteiskunnalle. Kuntien palveluksessa olevan henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät 1990-luvulla ja vaikka kasvu tasaantui 2000-luvulla jäi sairauspoissaolojen taso pysyvästi 1990-luvun alkua korkeammaksi. Sairauspoissaolot viittaavat sairauden aiheuttamaan tilapäiseen työkyvyttömyyteen selviytyä työtehtävistään. Terveydentilan ohella työolot vaikuttavat kykyyn selviytyä työtehtävistään. Koska sairauspoissaolot kuitenkin pääsääntöisesti viittaavat terveydentilaan, ovat terveydentilaan yleensä vaikuttavat tekijät tärkeitä myös sairauspoissaolojen kannalta. Sairauspoissaoloihin vaikuttavat tekijät voivat vaihdella työntekijäryhmittäin ja eri pituisten poissaolojen taustatekijät voivat olla erilaisia. Tässä hankkeessa tutkitaan pitkittäisasetelmassa työoloja, terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä sairauspoissaolojen determinantteina. Hanketta varten Helsingin kaupungin työntekijöille vuosina kohdistettujen kyselylomakkeiden tiedot yhdistettiin kaupungin sairauspoissaolorekisteriin kyselyhetkestä alkaen. Työn fyysinen rasittavuus ja työt joissa oli altistumista fyysisille ja kemiallisille olivat yhteydessä lisääntyneeseen sairauspoissaoloriskiin. Naisilla huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja miehillä työtyytymättömyys lisäsivät sairauspoissaoloriskiä tässä konservatiivisessa analyysissä. Ylitöiden tekeminen oli yhteydessä alentuneeseen poissaoloriskiin. Vaikka työtehtävien luonne on muuttunut fyysisiä rasitteita sisältävistä henkisesti rasittavampien töiden suuntaan, näyttäisivät fyysiset työolot tämän tutkimuksen perusteella edelleen olevan keskeisiä työntekijöiden terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Terveyskäyttäytymisistä voimakkain yhteys sairauspoissaoloihin havaittiin tupakoinnilla ja ylipainoisuudella. Tupakoinnin ja ylipainoisuuden vähentämisen voidaan siten olettaa johtavan myös työkyvyn paranemiseen ja sairauspoissaolojen vähenemiseen. Tupakointi ja ylipainoisuus ovat monien yleisten sairauksien riskitekijöitä ja näiden tekijöiden voimakas yhteys myös sairauspoissaoloihin kuvastaa sitä, että sairauspoissaoloja voidaan myös käyttää relevanttina terveysindikaattorina. Hankkeessa myös tutkittiin eri toimintakyvyn ulottuvuuksien yhteyttä sairauspoissaoloihin. Kaikki tarkasteltavat toimintakyvyn ulottuvuudet olivat yhteydessä poissaoloihin. Fyysistä toimintakykyä kuvaavien ulottuvuuksien yhteydet sairauspoissaoloihin olivat voimakkaampia, mikä on sopusoinnussa sen asian kanssa, että vaikka mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat yleistyneet, on valtaosa poissaoloista kuitenkin edelleen fyysisistä terveysongelmista johtuvia. Projektin tulokset on julkaistu kansainvälisissä ja kotimaisissa tieteellisissä lehdissä. Tutkimushanke on toteutettu Työsuojelurahaston tuella. 1
3 1. Hankkeen lähtökohta ja tavoitteet Sairauspoissaolot ovat merkittävä työelämän ongelma aiheuttaen vuosittain merkittävät kustannukset työnantajille ja yhteiskunnalle. Kuntien palveluksessa olevan henkilöstön sairauspoissaolot lisääntyivät 1990-luvulla ja vaikka kasvu tasaantui 2000-luvulla jäi sairauspoissaolojen taso pysyvästi 1990-luvun alkua korkeammaksi (1, 2). Sairauspoissaoloihin vaikuttavat monenlaiset tekijät (3). Määritelmänsä mukaisesti sairauspoissaolot viittaavat sairauden aiheuttamaan tilapäiseen työkyvyttömyyteen selviytyä työtehtävistään. Terveydentilan ohella työolot vaikuttavat kykyyn selviytyä työtehtävistään. Sairauspoissaolojen kuvatessa terveydentilaa ovat myös terveydentilaan yleensä vaikuttavat tekijät tärkeitä sairauspoissaolojen kannalta. Sairauspoissaoloihin vaikuttavat tekijät voivat vaihdella työntekijäryhmittäin ja eri pituisten poissaolojen taustatekijät voivat olla erilaisia (4). Hankkeen tavoitteena on tutkia pitkittäisasetelmassa työoloja, terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä sairauspoissaolojen selittäjinä. Myös sukupuolessa ja muilla demografisilla tekijöillä, joiden mukaan sairauspoissaolojen tiedetään vaihtelevan, on tutkimuksessa merkittävä rooli. Tutkimushankkeen lähestymistapa on kokonaisvaltainen, sillä eri selittäjäryhmiin kuuluvia tekijöitä tarkastellaan laajasti ja yhteen selittäjäryhmään kuuluvia tekijöitä tarkasteltaessa otetaan myös kuita tekijöitä huomioon yhteyksiä sekoittavina ja selittävinä tekijöinä. Tutkimus auttaa paikantamaan työhön liittyviä ja muita sairauspoissaolojen riskitekijöitä. 2. Menetelmät Tutkimushankkeessa käytettiin Helsinki Health Study projektissa kerättyjä osa-aineistoja (5). Projektin aineistoihin kuuluivat vuosina vuotiaille Helsingin kaupungin työntekijöille tehdyt kyselytutkimukset, samoissa ikäryhmissä tehdyt määräaikaiset terveystarkastukset sekä muun muassa sairauspoissaolotiedot sisältävät Helsingin kaupungin rekisteritiedot, jotka on saatavilla vuodesta 1990 lähtein ja joita on täydennetty vuosittain. Tässä hankkeessa kyselytutkimusten tiedot yhdistettiin sairauspoissaolotietoihin kyselyhetkestä eteenpäin niiden kyselyyn vastanneiden osalta, jotka kyselyn palauttaessaan antoivat tähän kirjallisen suostumuksen. Kyselytutkimukset kerättiin kolmelta toisistaan riippumattomalta otokselta vuosina 2000, 2001 ja 2001 niiltä kaupungin työntekijöiltä, jotka kyseisenä vuonna täyttivät 40, 45,50, 55 tai 60 vuotta (N=13344). Kyselyyn vastasi 67% otoksesta (N=8960). Kyselytutkimus sisälsi kysymyksiä terveydentilasta, työoloista, terveyskäyttäytymisestä jne. Katoanalyysin mukaan kyselyyn vastanneet edustavat otosta melko hyvin, vaikkakin vastaprosentti on keskimääräistä alhaisempi miehillä, nuoremmilla työntekijöillä ja alempiin sosiaaliryhmiin kuuluvilla. Vastaamattomilla oli myös hieman vähemmän sairauspoissaoloja kuin vastanneilla (6). Kyselytiedot yhdistettiin Helsingin kaupungin sairauspoissaolorekisteriin henkilötunnusta käyttäen niiltä vastanneilta, jotka kyselylomaketta palauttaessaan olivat antaneet siihen kirjallisen suostumuksen (N=6934). Sairauspoissaoloja lähdettiin seuraamaan kyselyn palauttamispäivämäärästä eteenpäin. Ensimmäisissä osatutkimuksissa seuranta-aika oli vuoden 2005 loppuun, ja seuranta-aikaa pidennettiin vuosittain sitä mukaan kun kaupungilta saatiin uusia poissaolotietoja. Tulososion taulukossa 1 on esitetty poissaolopäivien ja poissaolojaksojen lukumäärät iän ja sukupuolen mukaan seuranta-aineistossa jossa seuranta kesti vuoden 2005 loppuun. Muita seuranta-aikoja käyttäneissä osa-tutkimuksissa tuloksen ovat muuten samanlaiset, mutta henkilövuosien määrä poikkeaa tässä esitetystä. Rekisteri sisälsi poissaolojen tarkat alkamis- ja päättymispäivät. Peräkkäiset ja limittäiset poissaolojaksot yhdistettiin, mutta jos poissaoloissa oli yhdenkin päivän väli, katsottiin nämä erillisiksi poissaoloiksi. Tutkimuksessa huomioitiin vain omasta sairaudesta johtuvat poissaolot. Esimerkiksi lapsen sairauden takia poissaoloa ei huomioitu, kuten ei myöskään 2
4 tapaturmia. Työssäolon keskeytykset (esimerkiksi virkavapaat tai vanhempainvapaat) vähennettiin seuranta-ajasta. Tarkastelun kohteena oli pääsääntöisesti poissaolojaksojen lukumäärä seuranta-aikana tai aika seurannan alkamisesta ensimmäisen poissaolojakson ilmaantumiseen. Ensimmäisessä tapauksessa pääasiallisena analyysimenetelmänä käytettiin Poisson-regressiota ja jälkimmäisessä Coxin regressiota. Eri pituisia poissaolojaksoja tarkasteltiin erikseen. Poissaolot jaoteltiin poissaoloihin, jotka eivät vaadi lääkärin todistusta (korkeintaan 3 päivää) ja poissaoloihin, joihin vaaditaan lääkärintodistus (yli 4 päivää). Osatutkimuksesta riippuen lääkärintodistusta vaativat poissaolot jaoteltiin vielä poissaolon pituuden mukaan ryhmiin (tyypillisesti 4-14 ja yli 15 päivää tai yli 4 päivää, yli 14 päivää ja yli 60 päivää). 3.Tulokset 3.1. Poissaolojen taso ja sukupuolierot Naisilla oli keskimäärin aineistossa 18.3 poissaolopäivää vuodessa kun miehillä vastaava luku oli 14.1 (Taulukko 1). Vanhemmilla työntekijöillä poissaolopäiviä oli hieman enemmän kuin nuoremmilla, etenkin naisten kohdalla. Kuntien työntekijät saavat olla pois töistä sairauden perusteella korkeintaan 3 päivää ilman lääkärintodistusta. Tällaisia poissaoloja oli naisilla 156 sataa aineistossa oltua henkilövuotta kohti (siis keskimäärin 1.56 kappaletta vuodessa per henkilö) ja miehillä 96. Lääkärintodistuksen vaativia poissaoloja (yli 4 päivää) oli naisilla 86 ja miehillä 59 sataa henkilövuotta kohti. Yli kahden viikon mittaisia poissaoloja oli naisilla 23 ja miehillä 18, yli 60 päivän mittaisia poissaoloja kummallakin sukupuolella alle 5 sataa henkilövuotta kohti. Lyhyet poissaolot olivat yleisempiä nuoremmissa ikäryhmissä, kun taas pidemmät poissaolot olivat yleisempiä vanhemmissa ikäryhmissä. Taulukko 1. Poissaolopäivien ja poissaolojaksojen lukumäärät iän ja sukupuolen mukaan. N Personyears Number of absence days / person-year Number of sickness absence spells / 100 person-years Self-certified Medically confirmed 4 days or Over two more weeks Women 40 y olds y olds y olds y olds y olds All ages Men 40 y olds y olds y olds y olds y olds All ages Over 60 days 3
5 Kuviossa 1 on esitetty niiden osuuden vähentyminen seuranta-ajan aikana, joille ei tiettyyn hetkeen mennessä ole kertynyt yhtään poissaolojaksoa. Myös tämä kuvio osoittaa, että naisilla on enemmän kaiken pituisia poissaoloja kuin miehillä, mutta pitkissä poissaoloissa (tässä yli 2 viikkoa) ero on selvästi pienempi. Lyhyissä poissaoloissa ero on suurin. Vuoden seurannan jälkeen noin 40% naisista ei ole ollut yhtään lyhyttä poissaoloa kun taas miehistä poissaolottomia on tässä vaiheessa noin 60%. Erityisesti lyhyissä poissaoloissa poissaolot lisääntyvät ensiksi nopeasti, mutta noin vuoden seurannan jälkeen poissaolottomien määrään lisääntyminen hidastuu. Tämä kertonee jonkinlaisen poissaoloalttiuden olemassaolosta: jollei satunnaisesta ajanhetkestä lähtien seuratulla vuoden sisällä ole yhtään poissaoloa ei poissaoloriski tämän jälkeen ole enää yhtä suuri. Kuvio 1. Eri pituisten sairauspoissaolojen kertyminen seurannan alusta lukien ilmaistuna niiden henkilöiden kumulatiivisena osuutena, joilla ei ole ollut yhtään poissaolojaksoa (Kaplan-Meier käyrät) naisilla ja miehillä. Taulukon 1 mukaan naisilla oli siis miehiä enemmän sairauspoissaoloja kaikissa ikäryhmissä, ja vanhemmissa ikäryhmissä ero oli suurempi. Iän ja ammattiaseman vakioinnin jälkeen naisilla oli 46% enemmän 1-3 päivän poissaoloja ja 34% enemmän tätä pidempiä. lääkärintodistusta vaativia poissaoloja. Hankkeessa tarkasteltiin myös selityksiä näille havaituille sukupuolieroille. Selittävät tekijät jaettiin kolmeen ryhmään: terveydentila, työolot ja kotiin ja perheeseen liittyvät tekijät. Fyysisen toimintakyvyn ja lääkärin toteaminen sairauksien huomioiminen pienensi sukupuolieroja itse ilmoitetuissa ja alle kahden viikon mittaisissa lääkärin toteamissa poissaoloissa. Yli kahden viikon mittaisissa poissaoloissa sukupuolieroa ei enää havaittu fyysisen toimintakyvyn ja lääkärin toteaminen sairauksien huomioimisen jälkeen. Työn fyysiset vaatimuksen myös selittivät osan naisten suuremmista poissaolomääristä, ja työväsymys selitti naisten korkeampia poissaololukuja yli kahden viikon mittaisissa poissaoloissa. Kotiin ja perheeseen liittyvät tekijät eivät selittäneet sukupuolieroja. Näiden sukupuolieroja selittävien tekijöiden vaikutus voisi johtua siitä, että terveysongelmat ja hankalat työolosuhteet ovat naisilla yleisempiä, tai siitä, että naiset olisivat miehiä herkempiä reagoimaan terveysongelmiin tai huonoihin työoloihin. Tutkimuksemme mukaan naiset raportoivat enemmän fyysisiä työoloja, työn fyysistä rastittavuutta ja työväsymystä, mutta sen sijaan emme havainneet sukupuolieroja näihin ongelmiin reagoimisessa Työolot Työolojen on aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu olevan yhteydessä sairauspoissaoloihin. Tyypillisesti on tarkasteltu vain pientä joukkoa erilaisia työoloja. Meidän tavoitteenamme oli tarkastella mahdollisimman suurta joukkoa erilaisia työoloja ja näin yrittää muodostaa kokonaiskuva työoloista eri pituisten sairauspoissaolojen riskitekijöinä. Jaoimme tarkastelun kohteena olevat työolot työjärjestelyihin, fyysisiin työoloihin ja psykososiaalisiin työoloihin. Käytimme analyysimenetelmää, joissa kaikista aineistoon sopivista malleista saatavat tulokset keskiarvoistetaan, mikä tuottaa luotettavamman mutta samalla myös 4
6 konservatiivisemman kuvan havaituista yhteyksistä kuin tavanomaisempi tarkastelutapa, jossa raportoidaan tulokset vain yhteen sopivaan malliin nojautuen. Taulukko 2 esittää työolojen ja eri pituisten sairauspoissaolojen yhteydet naisilla. Työjärjestelyihin liittyviä tekijöitä mitattiin kolmella tekijällä. Ylitöiden tekeminen vähensi lyhyiden sairauspoissaolojen riskiä 19%. Vuorotyön tekeminen tai työskentely määräaikaisessa työsuhteessa ei ollut yhteydessä minkään pituisiin poissaoloihin. Fyysisesti raskaat työt ja työt joissa altistutaan erilaisille fyysisille ja kemiallisille altisteille olivat yhteydessä lisääntyneeseen sairauspoissaoloriskiin kaiken mittaisissa poissaoloissa. Huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön lisäsivät lyhyiden ja keskipitkien poissaolojen riskiä ja työtyytymättömyys puolestaan lisäsi yli kahden viikon mittaisten poissaolojen riskiä. Taulukko 2. Työolojen yhteydet lyhyisiin (1-3 päivää), keskipitkiin (4-14 päivää) ja pitkiin (yli 2 viikkoa) sairauspoissaoloihin naisilla. Short-term (1-3 days) Intermediate (4-14 days) Long-term (15+ days) P( 0) $ HR (95% CI) P( 0) HR (95% CI) P( 0) HR (95% CI) Age # ( ) ( ) ( ) Smoking ( ) ( ) ( ) BMI ( ) ( ) ( ) Shift work Temporary contract ( ) ( ) 0 Working overtime ( ) 0 0 Hazardous exposures ( ) ( ) ( ) Physical work load ( ) ( ) ( ) Computer work ( ) ( ) 0 Physical strain ( ) ( ) Mental strain ( ) 0 0 Low job control ( ) ( ) ( ) High job demands ( ) Low support ( ) ( ) Job dissatisfaction ( ) Poor workplace climate ( ) 0 0 N models; PMP of 10 best models 18; ; ; 1.00 $ Posterior effect probability that a given working condition is included in the supported model # Smoking, shift work, temporary work contract, working overtime, and poor workplace climate are dichotomous variables, all other variables have been standardized to mean 0 and SD 1 Number of models selected and the cumulative posterior model probability (PMP) of the ten best models Myös miehillä ylitöiden tekeminen oli yhteydessä vähentyneeseen lyhyiden sairauspoissaolojen riskiin (Taulukko 3). Vuorotyöt lisäsivät keskipitkiä poissaoloja. Fyysisesti raskaat työt ja fyysisille ja kemiallisille altisteille altistuminen olivat yhteydessä lisääntyneeseen sairauspoissaoloriskiin myös miehillä, ja yhteys oli voimakkaampi pidemmissä poissaoloissa. Työtyytymättömyys oli miehillä yhteydessä kaiken pituisiin sairauspoissaoloihin, joskaan lyhyissä poissaoloissa yhteys ei saavuttanut tilastollista merkitsevyyttä. Taulukko 3. Työolojen yhteydet lyhyisiin (1-3 päivää), keskipitkiin (4-14 päivää) ja pitkiin (yli 2 viikkoa) sairauspoissaoloihin miehillä. Short-term (1-3 days) Intermediate (4-14 days) Long-term (15+ days) P( 0) $ HR (95% CI) P( 0) HR (95% CI) P( 0) HR (95% CI) Age # ( ) ( ) ( ) Smoking ( ) ( ) ( ) BMI ( ) ( ) ( ) Shift work ( ) ( ) ( ) 5
7 Temporary contract ( ) ( ) Working overtime ( ) ( ) ( ) Hazardous exposures ( ) ( ) ( ) Physical work load ( ) ( ) ( ) Computer work ( ) ( ) Physical strain ( ) ( ) ( ) Mental strain ( ) ( ) ( ) Low job control ( ) ( ) ( ) High job demands ( ) ( ) ( ) Low support ( ) ( ) Job dissatisfaction ( ) ( ) ( ) Poor workplace climate ( ) ( ) ( ) N models; PMP of 10 best models 94; ; ; Terveydentila Hankkeessa tarkasteltiin, miten eri toimintakyvyn ulottuvuudet ennustavat yli kahden viikon mittaisia sairauspoissaoloja. Taulukossa 4 on esitetty tulokset naisille. Miesten tulokset ovat hyvin samankaltaiset. Toimintakykyä tarkasteltiin SF-36 mittarilla. Mittarissa on 8 eri toimintakyvyn ulottuvuuksia kuvaavaa osaskaalaa ja fyysistä ja psyykkistä terveyttä kuvaavat komponenttisummat. Kaikki mittarin osaskaalat olivat yhteydessä sairauspoissaoloihin. Yhteydet olivat voimakkaimpia fyysisillä kuin psyykkisillä osaskaaloilla. Voimakkain yhteys oli kivulla: kun kipu lisääntyi yhden keskihajonnan verran sairauspoissaoloriski kasvoi 77%. Heikoin yhteys oli emotionaalisia roolirajoitteita kuvaavalla osaskaalalla. Lyhyemmissä poissaoloissa yhteydet olivat hiukan heikompia, mutta osaskaalojen järjestys sairauspoissaolojen ennustajina säilyi samanlaisena. Myös käytettäessä eri osaskaalojen erottelukyvyn mittarina ROC-käyrän alle jäävää pinta-alaa (AUC) osoittautui, että kaikki osaskaalat ennustavat tulevia sairauspoissaoloja tilastollisesti merkitsevästi ja osaskaalojen järjestys oli suunnilleen samanlainen kuin aikaisemmassa tarkastelussa. Taulukko 4. Toimintakykyä kuvaavien SF-36 osaskaalojen ja komponenttisummien yhteydet yli 2 viikon mittaisiin sairauspoissaoloihin naisilla. RR per 1 SD change in functioning Median AUC Unadjusted Adjusted for age and SES No SA SA P -value (MWU) Bodily Pain 1.77 ( ) 1.68 ( ) < ( ) General Health 1.73 ( ) 1.66 ( ) < ( ) Physical Functioning 1.53 ( ) 1.48 ( ) < ( ) Role Physical 1.49 ( ) 1.44 ( ) < ( ) Social Functioning 1.41 ( ) 1.39 ( ) < ( ) Vitality 1.36 ( ) 1.37 ( ) < ( ) Mental Health 1.30 ( ) 1.31 ( ) < ( ) Role Emotional 1.29 ( ) 1.29 ( ) < ( ) Physical component 1.69 ( ) 1.61 ( ) < ( ) Mental component 1.21 ( ) 1.24 ( ) < ( ) 6
8 Hankkeessa tarkasteltiin myös selkäkivun ja niskakivun yhteyttä sairauspoissaoloihin. Iskias ja niskakipu sekä näiden yhdistelmä ennustivat lääkärintodistusta vaativia sairauspoissaoloja sekä miehillä että naisilla. Tavallinen alaselkäkipu ei ollut yhteydessä tuleviin lääkärintodistusta vaativiin sairauspoissaoloihin. Itse-varmennettuihin poissaoloihin olivat naisilla yhteydessä kaikki kiputyypit ja miehillä iskias sekä niskakipu yksinään ja esiintyessään tavallisen alaselkäkivun kanssa. 3.4 Terveyskäyttäytyminen Hankkeessa tarkasteltiin terveyskäyttäytymistä paitsi kontrolloivana ja muiden tekijöiden yhteyksiä selittävänä tekijänä, myös erilaisten terveyskäyttäytymisen muotojen itsenäisiä yhteyksiä sairauspoissaoloihin. Tarkastelun kohteena olivat tupakointi, alkoholinkäyttö, ruokatottumukset, liikunta sekä näihin liittyen ruumiin painoindeksi (BMI). Voimakkaimmat yhteydet sairauspoissaoloihin olivat tupakoinnilla ja BMI:llä. Tämä päti sekä lyhyisiin että pidempiin poissaoloihin, mutta tupakoinnin yhteys oli voimakkain lyhyisiin poissaoloihin ja BMI:n taas pitkiin. Yhteydet olivat voimakkaimmat lääkärintodistusta vaativiin poissaoloihin, joissa sekä runsas tupakointi että lihavuus kaksinkertaistivat poissaoloriskin. Fyysisten työolojen ja ammattiaseman vakioiminen heikensi yhteyksiä jonkin verran, etenkin juuri tupakoinnin ja BMI:n kohdalla. Vaikka ylipainoisuudella oli erittäin selvä yhteys poissaoloihin, havaittiin tarkemmassa tarkastelussa että vasta melko huomattava ylipainoisuus (BMI>27) lisäsi sairauspoissaoloriskiä huomattavasti. Eri terveyskäyttäytymisen muotoja vertailevassa tutkimuksessa alkoholinkäyttöä mitattiin viikon aikana juotujen annosten määrällä. Yhteys osoittautui heikoksi, ja vahvemmat yhteydet havaittiinkin kun alkoholinkäyttöä tarkasteltiin runsasta kertajuomisesta tai alkoholi-ongelmia koskevalla mittarilla. Alkoholinkäytön kuten muidenkin terveyskäyttäytymisten kohdalla on syytä huomioida, että niiden vaikutuksen esille saamisessa voi olla mittaamiseen liittyviä metodologisia ongelmia. Myös liikunnan havaittiin olevan yhteydessä sairauspoissaoloihin. Liikunnan määrän lisäksi sen intensiteetillä oli merkitystä. 4. Johtopäätökset Hankkeessa tutkittiin erilaisten sairauspoissaoloihin vaikuttavien tekijöiden merkitystä. Työoloista erityisesti työn fyysinen rasittavuus ja työt joissa oli altistumista fyysisille ja kemiallisille olivat yhteydessä lisääntyneeseen sairauspoissaoloriskiin. Vaikka työtehtävien luonne on muuttunut fyysisiä rasitteita sisältävistä henkisesti rasittavampien töiden suuntaan, näyttäisivät fyysiset työolot tämän tutkimuksen perusteella edelleen olevan keskeisiä työntekijöiden terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Naisilla huonot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja miehillä työtyytymättömyys lisäsivät sairauspoissaoloriskiä tässä konservatiivisessa analyysissä. Ylitöiden tekeminen oli yhteydessä alentuneeseen poissaoloriskiin. Terveyskäyttäytymisistä tupakoinnin ja ylipainoisuuden yhteys sairauspoissaoloihin on vähintään yhtä voimakas kuin fyysisten ja psykososiaalisten työolojen. Näin ollen on odotettavaa että tupakoinnin ja ylipainoisuuden vähentäminen johtavat myös työkyvyn paranemiseen ja sairauspoissaolojen vähenemiseen. Interventiotutkimusta tarvitaan tämän epidemiologisen havainnon todistamiseen. Tupakointi ja ylipainoisuus ovat monien yleisten sairauksien riskitekijöitä ja näiden tekijöiden voimakas yhteys myös sairauspoissaoloihin kuvastaa sitä, että sairauspoissaoloja voidaan myös käyttää relevanttina terveysindikaattorina. Hankkeessa myös tutkittiin eri toimintakyvyn ulottuvuuksien yhteyttä sairauspoissaoloihin. Kaikki tarkasteltavat 7
9 toimintakyvyn ulottuvuudet olivat yhteydessä poissaoloihin. Fyysistä toimintakykyä kuvaavien ulottuvuuksien yhteydet sairauspoissaoloihin olivat voimakkaampia, mikä on sopusoinnussa sen asian kanssa, että vaikka mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot ovat yleistyneet, on valtaosa poissaoloista kuitenkin edelleen fyysisistä terveysongelmista johtuvia. Erityisesti lyhyiden poissaolojen määrä on naisilla suurempi kuin miehillä. Fyysinen terveydentila, työn vaatimukset ja työväsymys selittivät sukupuolieroa osittain. 5. Hankkeen julkaisut Laaksonen M, Piha K, Sarlio-Lähteenkorva S. Relative weight and sickness absence. Obesity 2007;15: Salonsalmi A, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen O. Alkoholin käyttötavat ja sairauspoissaolot. Suomen Lääkärilehti 2007;62: Laaksonen M, Martikainen P, Rahkonen O, Lahelma E. Explanations for gender differences in sickness absence: Evidence from middle-aged municipal employees from Finland. Occupational and Environmental Medicine 2008;65: Laaksonen M, Piha K, Martikainen P, Rahkonen O, Lahelma E. Health-related behaviours and sickness absence from work. Occupational and Environmental Medicine 2009:66; Lahti J, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen O. The impact of physical activity on sickness absence. Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports 2010;20: Salonsalmi A, Laaksonen M, Lahelma E, Rahkonen O. Drinking habits and sickness absence: the contribution of working conditions. Scandinavian Journal of Public Health 2009;37: Laaksonen M, Pitkäniemi J, Rahkonen O, Lahelma E, Work arrangements, physical working conditions, and psychosocial working conditions as risk factors for sickness absence. Bayesian analysis of prospective data. Annals of Epidemiology 2010;20: Laaksonen M, Kääriä S, Leino-Arjas P, Lahelma E. Sickness absence as a measure of healthrelated functioning: a prospective cohort study. Scandinavian Journal of Work, Environment & Health 2010, in press. Kääriä S, Laaksonen M, Leino-Arjas P, Saastamoinen P, Lahelma E. Low back pain and neck pain as predictors of sickness absence among municipal employees. Submitted. Hankkeen tuloksia on lisäksi esitelty kotimaisissa ja kansainvälisissä tieteellisissä kokouksissa ja niistä on tiedotettu Helsingin kaupungille. 8
10 6. Lähteet 1. Piha K, Rahkonen O, Roos E, Lahelma E. Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot Suomen Lääkärilehti 2003;58: Virtanen P, Vahtera J, Pentti J, Virtanen M, Kivimäki M. Lääkäreiden, sairaanhoitajien ja muiden kunta-alan työntekijöiden sairauspoissaolotrendit Suomen Lääkärilehti 2006;26: Allebeck P, Mastekaasa A. Swedish Council on Technology Assessment in Health Care (SBU). Chapter 5. Risk factors for sick leave - general studies. Scand.J.Public Health Suppl 2004;63: Marmot M, Feeney A, Shipley M, North F, Syme SL. Sickness absence as a measure of health status and functioning: from the UK Whitehall II study. J.Epidemiol.Community Health 1995;49(2): Lahelma E, Martikainen P, Rahkonen O, Roos E, Saastamoinen P. Työntekijöiden terveydentilan vaihtelu ammattiaseman mukaan. Helsinki Health Studyn tuloksia. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti 2004;41: Laaksonen M, Aittomaki A, Lallukka T, Rahkonen O, Saastamoinen P, Silventoinen K, et al. Register-based study among employees showed small nonparticipation bias in health surveys and check-ups. J Clin Epidemiol 2008;61(9):
Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät
240111 Eero Lahelma: Työssä jaksamiseen ja ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät Työsuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (106065) - loppuraportti Sisällys: Tiivistelmä 2 Abstract
LisätiedotLiikunta edistää keski-ikäisten terveyttä
Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä Hyvinvoiva kunta arkiliikunnan olosuhdeseminaari Helsinki 6.11.2014 Jouni Lahti Hjelt-instituutti, Kansanterveystieteen osasto Helsingin kaupungin henkilöstön
LisätiedotPysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa?
Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys?? Tutkimusryhmä
LisätiedotTupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö
Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30
LisätiedotTyöpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät
Työpaikan sairauspoissaolojen kulttuuriset määrittäjät Pekka Virtanen, LT, dosentti Yliopettaja (terveyssosiologia) Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö KULTTUURI System of shared ideas, systems
LisätiedotHelsingin Johtajatutkimus 1964-2005. 1919-34 syntyneiden johtajien 26-39 vuoden seurantatutkimus
Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Timo Strandberg Geriatrian professori Oulun yliopisto Helsingin Johtajatutkimus 1964-05 Elämänlaatu, successful aging, compression of morbidity Painonmuutoksen merkitys
LisätiedotKansantautien kanssa työelämässä
Kansantautien kanssa työelämässä Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki Kansantautien kanssa työelämässä: ehkäisevän, edistävän ja kuntouttavan toiminnan kehittämis- ja arviointihankkeet
LisätiedotSosioekonomiset erot Helsingin kaupungin henkilöstön sairauspoissaoloissa vuosina 2002 2013
Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Hilla Sumanen TtM, tohtorikoulutettava hilla.sumanen@helsinki.fi Kustaa Piha LT, KTM, VTM, tutkijatohtori Olli Pietiläinen VTM, tohtorikoulutettava Jouni Lahti FT, tutkijatohtori
LisätiedotTyösuojelurahaston tutkimus- ja kehittämishanke (107281) loppuraportti. Sisällys
Työolot, uniongelmat ja sairastavuus: kunta-alan työntekijöiden seurantatutkimus 1990-2010 Tea Lallukka ja Ossi Rahkonen Hjelt-instituutti, kansanterveystieteen osasto, Helsingin yliopisto Työsuojelurahaston
LisätiedotKokkonen V, Koskenvuo K. Nuoren kuntoutusrahaa saa yhä useampi. Sosiaalivakuutus 2015;1:29.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Koskenvuo M. Childhood adversities predict strongly the use of psychotrophic drugs in adulthood: a population
LisätiedotNaisnäkökulma sijoittamiseen. 24.3.2007 Vesa Puttonen
Naisnäkökulma sijoittamiseen 24.3.2007 Vesa Puttonen Miten sukupuolella voi olla mitään tekemistä sijoittamisen kanssa??? Naiset elävät (keskimäärin) pidempään kuin miehet Naiset saavat (keskimäärin) vähemmän
LisätiedotTyön muutokset kuormittavat
Työn muutokset kuormittavat Kirsi Ahola, tiimipäällikkö, työterveyspsykologian dosentti Sisältö Mikä muutoksessa kuormittaa? Keitä muutokset erityisesti kuormittavat? Miten muutosten vaikutuksia voi hallita?
LisätiedotSairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät
Sairauspoissaoloihin voidaan vaikuttaa? Tommi Vasankari UKK-instituutti Valtakunnalliset terveydenhoitajapäivät 16.2.2018 Sisältö Mitkä tekijät vaikuttavat sairauspoissaoloihin? Akuutit infektiot Krooniset
LisätiedotSosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä
Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä Työpäivä on päättynyt Finlaysonilla vuonna 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto Linda Enroth, Tohtoriopiskelija Terveystieteiden yksikkö
LisätiedotElämänkulku ja vanheneminen
Elämänkulku ja vanheneminen Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori Gerontologian tutkimuskeskus Terveystieteiden laitos Jyväskylän yliopisto Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos
Hyvinvointia työstä Työkyvyn yhteys kolmannen iän terveyteen Jorma Seitsamo Aineistot kyselytutkimus vuosilta 1981 2009, vastaajia 6257 (81) 3093 (09) Tiedot eri rekistereistä THL:n hoitoilmoitusrekisteristä
LisätiedotOikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008
Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan
LisätiedotPerhevapaiden palkkavaikutukset
Perhevapaiden palkkavaikutukset Perhe ja ura tasa-arvon haasteena seminaari, Helsinki 20.11.2007 Jenni Kellokumpu Esityksen runko 1. Tutkimuksen tavoite 2. Teoria 3. Aineisto, tutkimusasetelma ja otos
LisätiedotKestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet
Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden
LisätiedotKeski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen
Keski-iän työuran ja työkyvyn vaikutukset vanhuuteen Mikaela von Bonsdorff, TtT Jyväskylä yliopisto Gerontologian tutkimuskeskus Vaikuttaako työura vanhuuteen? KEVA, Helsinki 2.5.2011 Miksi on tärkeää
LisätiedotMillainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu?
Millainen on sinun työhyvinvointisi - syttyykö lamppu? Timo Leino, LT, dos. Ylilääkäri 22.11.2012 Sähköurakoitsijapäivät perhe, ystävät, työtoverit läheiset, naapurit... Sosiaalinen ulottuvuus terveys,
LisätiedotTyön ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin
Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus
LisätiedotPäivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 25.11.2011 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Volanen S-M Sense of coherence. Determinants and consequences. Hjelt-instituutti, Department of Public Health, University of Helsinki Väitöskirjatyö, tammikuu
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Mickael Parviainen LT, kirurgi, ortopedi Esityksen sisältö Aineiston kuvaus Varusmiespalvelun
LisätiedotRattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus. Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012
Rattijuopon sosiaalinen tausta ja kuolleisuus Karoliina Karjalainen AHTS seminaari 25.10.2012 Tausta Rattijuoppojen taustaa tutkittu verraten vähän Rattijuopon elämänkaari -tutkimus Suomen Akatemian rahoitus
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työaikojen kehittäminen kunta-alalla Tutkimusprofessori Mikko Härmä Työajat, vireys ja ammattiliikenne tiimi Työterveyslaitos Työturvallisuuslain muutos keväästä 2013 lähtien - työn
LisätiedotAnna Siukola, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet), PL 100, Tampereen yliopisto, ,
Työryhmä: Ikä työn ja muun elämän rajankäynnissä Anna Siukola, Yhteiskuntatieteiden tiedekunta (terveystieteet), PL 100, 33014 Tampereen yliopisto, 050 3187749, anna.siukola@uta.fi Kirsi Lumme-Sandt, Yhteiskuntatieteiden
LisätiedotGEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN. Markus Jokela, Psykologian laitos, HY
GEENEISTÄ SOSIAALISEEN KÄYTTÄYTYMISEEN Markus Jokela, Psykologian laitos, HY Akateeminen tausta EPIDEMIOLOGIA - PhD (tekeillä...) UNIVERSITY COLLEGE LONDON PSYKOLOGIA -Fil. maisteri -Fil. tohtori KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINE
LisätiedotTyönteon monet muodot, kommentti. Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto
Työnteon monet muodot, kommentti Jouko Nätti Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Sisällys Työ elämän kokonaisuudessa Työsuhteiden ajalliset muutokset Työn laatu osa- ja määräaikaistyössä
LisätiedotMiten elämänhallintaa voi mitata?
Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen
LisätiedotTyöterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Turhat sairauslomat - tarua vai totta? Tuula Oksanen LT, dosentti, apulaisylilääkäri SAK:n 21. työympäristöseminaari 23.-24.3.2013 Esityksen sisältö Sairauspoissaolot ilmiönä Sairauspoissaolojen
LisätiedotIkääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän
Ikääntyminen ja toimintakyky - kestääkö toimintakyky koko elämän Miksi tutkia pitkäikäisyyttä ja vanhuuden toimintakykyä? Ihmiset toivovat elävänsä pitkään ja toimintakykyisinä hyötyvanhuus Pitkäikäisyys
LisätiedotRekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos
Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos Mitä rekisteriaineistot ovat? yleensä alkuaan hallinnollisia tarpeita
LisätiedotTausta. Tavoitteet. Menetelmät
Loppuraportti TSR:n hankkeesta 103310 Biologiset riskitekijät sekä ennenaikaiselle eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat tekijät työntekijöiden keskuudessa: Helsingin kaupungin henkilöstön terveystutkimus
LisätiedotTuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja tapaturmavammojen vaikutus varusmiehen toimintakykyyn ja myöhempään sairastavuuteen Harri Pihlajamäki Professori, ortopedian ylilääkäri Tampereen yliopisto ja Seinäjoen
LisätiedotTYÖPAIKKAKIUSAAMINEN JA SAIRAUSPOISSAOLOT SAIRAALAHENKILÖSTÖN KESKUUDESSA
TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN JA SAIRAUSPOISSAOLOT SAIRAALAHENKILÖSTÖN KESKUUDESSA MIKA KIVIMÄKI MAARIT VARTIA-VÄÄNÄNEN MARKO ELOVAINIO JUSSI VAHTERA MARIANNA VIRTANEN Kiusaamista ja henkistä väkivaltaa työpaikalla
LisätiedotMonilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä
Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä FaT, tutkija Johanna Jyrkkä Lääkehoitojen arviointi -prosessi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus,
LisätiedotSairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa
Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa Taina Leinonen, erikoistutkija Sairauspoissaolot ja uusi työelämä - seminaari, 25.10.2018 Tausta Sairauspoissaolot ovat
LisätiedotAKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)
AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen
LisätiedotStatistical design. Tuomas Selander
Statistical design Tuomas Selander 28.8.2014 Introduction Biostatistician Work area KYS-erva KYS, Jyväskylä, Joensuu, Mikkeli, Savonlinna Work tasks Statistical methods, selection and quiding Data analysis
LisätiedotNuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)
ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä
LisätiedotAKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014
AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI
ENDOMETRIOOSIN VAIKUTUS NAISEN ELÄMÄNLAATUUN -HOITONETTI ja tavoite JOHDANTO Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta esiintyy muualla kuin kohdussa, yleisimmin munasarjoissa,
LisätiedotMultisite pain@work - Liikuntaelimistön monikipuisuuden vaikutukset työkykyyn
Tietoa työstä Multisite pain@work - Liikuntaelimistön monikipuisuuden vaikutukset työkykyyn Päivi Leino-Arjas Eija Haukka Marie Birk Jørgensen Markku Heliövaara Andreas Holtermann Leena Kaila-Kangas Jaro
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotSuklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry
Suklaata herkkuhetkeen? Tuloksia suklaatutkimuksesta 6.9.2018 Heli Salmenius-Suominen, ETM Merja Suominen, ETT, dosentti, Gery ry Antioksidantit Antioksidantitovat yhdisteitä, jotka kykenevät pysäyttämään
LisätiedotTUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ
TUPAKKA, VIINA JA TERVEYSEROT TERVEELLISTEN ELINTAPOJEN EDISTÄMINEN ALEMMISSA SOSIAALIRYHMISSÄ SOSIAALILÄÄKETIETEEN YHDISTYKSEN SEMINAARI HELSINKI, 14.4.2015 ANU KATAINEN ANU.H.KATAINEN@HELSINKI.FI LÄHTÖKOHDAT
LisätiedotHR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy
HR-analytiikan seuraava vaihe: työkyvyn johtaminen ja henkilöstötuottavuus Ossi Aura, filosofian tohtori Petteri Laine, seniorikonsultti, Silta Oy Taustaa Tuotannon kausitasoitettu ja työpäiväkorjattu
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotMitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen?
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Matematiikan ja tilastotieteen laitos Esko Leskinen 28.5.2009 Mitä IHMEttä on MIXTURE -mallintaminen? A-L Lyyra 2009 2 1. Taustaa mixture sekoitus (mikstuura) sekoitetut jakaumat sekoitetut
LisätiedotRAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa
RAND-36-mittari työikäisten kuntoutuksessa Mika Pekkonen lääketieteen tohtori liikuntalääketieteen erikoislääkäri kuntoutuksen erityispätevyys johtava ylilääkäri varatoimitusjohtaja Peurunka Hyviin toimintakäytäntöihin
LisätiedotSickness Absence and Working Conditions in the Food Industry
ANNA SIUKOLA Sickness Absence and Working Conditions in the Food Industry ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Board of the School of Health Sciences of the University of Tampere,
LisätiedotBenchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies
Benchmarking Controlled Trial - a novel concept covering all observational effectiveness studies Antti Malmivaara, MD, PhD, Chief Physician Centre for Health and Social Economics National Institute for
LisätiedotKyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta. Sanni Helander
Kyselytutkimus elintavoista ja elämänlaadusta 29.09.2011 Miksi? Tausta: seulonnalla voi olla ei-toivottuja vaikutuksia elintapoihin Norja: seulontaan osallistuneiden ja negatiivisen seulontavastauksen
LisätiedotThe relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses
The relationship between leisuretime physical activity and work stress with special reference to heart rate variability analyses Teisala Tiina, TtM, tohtorikoulutettava Jyväskylän yliopisto Terveystieteiden
LisätiedotFyysiset riskit ja oireet
Fyysiset riskit ja oireet TUULA PUTUS TURUN YLIOPISTO Miksi ergonomia fokuksessa? Hoitotyön fyysisesti raskaimpia työtehtäviä ovat potilaan liikkumisen avustaminen ja käsin tehdyt nostot ja siirrot (mm.
Lisätiedot5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle
5 YKSITYISKOHTAISET LASKENTATULOKSET AURAJOELLE 28 5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle Seuraavassa on esitetty kuvina Aurajoelle: sateen, lämpötilan ja virtaaman muutokset eri ilmastonmuutosskenaarioissa
LisätiedotKieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus
Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus Suomenruotsalaiset Suomessa asuvia henkilöitä, jotka puhuvat
LisätiedotMitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?
Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä? tiimipäällikkö Kirsi Ahola, työterveyspsykologian dosentti Stressi on elimistön reaktio haasteisiin. haasteita sisältävä tilanne
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste
Tutkimusseloste 1(10) Oppilaiden sisäilmakysely - Tutkimusseloste Kohde: Ivalon yläaste ja Ivalon lukio sekä vertailukouluna toiminut Inarin koulu Kuopio 29.01.2016 Jussi Lampi Asiantuntijalääkäri jussi.lampi@thl.fi
LisätiedotAnsioluettelo. Pätevyydet. Julkaisut
Anne Kouvonen Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Center for Population, Health and Society!!Postal address: PL 54 (Unioninkatu 37) 1105 HELSINGIN YLIOPISTO Suomi!!Postal address: Suomi!!Email:
LisätiedotTyössä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta
Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?
LisätiedotSairauspoissaololla tarkoitetaan työaikaa, jolloin työntekijä
Alkuperäistutkimus Simo Taimela, Selina Justén, Jan Schugk, Kari Mäkelä, Sairauspoissaoloriskin tunnistaminen Terveyskysely työterveyshuollon apuna Lähtökohdat Selvitimme koettujen terveysongelmien ja
LisätiedotPäivitetty JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT
Päivitetty 27.11.2012 JULKAISTUT VÄITÖSKIRJAT Liukkonen Virpi Non-standard employment and health with respect to sense of coherence and social capital Acta Universitatis Tamperensis 1719 Väitöskirjatyö,
LisätiedotKysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)
Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
Lisätiedotr = 0.221 n = 121 Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit.
A. r = 0. n = Tilastollista testausta varten määritetään aluksi hypoteesit. H 0 : Korrelaatiokerroin on nolla. H : Korrelaatiokerroin on nollasta poikkeava. Tarkastetaan oletukset: - Kirjoittavat väittävät
LisätiedotIhmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015
Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden
LisätiedotStressi riskinä - Myös EU huolissaan
Stressi riskinä - Myös EU huolissaan Ylitarkastaja Jaana Vastamäki Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto 25.11.2014 Ongelman laajuus (Eurobarometri, 2014, EU-OSHA) Työperäinen stressi on työpaikkojen
LisätiedotNUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS
NUORUUDEN PERHEYMPÄRISTÖ JA AIKUISUUDEN ELÄMÄÄN TYYTYVÄISYYS Kasvatustieteen päivät Vaasassa 22.-23.11.2007 Liisa Martikainen Kasvatustieteiden laitos Jvyäskylän yliopisto liisa.martikainen@edu.jyu.fi
LisätiedotTYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ?
TYÖSSÄ, TYÖKYVYTTÖMÄNÄ VAI TYÖTTÖMÄNÄ? Vakavassa työtapaturmassa vahingoittuneiden rekisteriaineistoon perustuva viisivuotisseuranta 2008-2013 Jarna Kulmala Tiivistelmä hankeraportista Tutkimuksessa on
LisätiedotIäkkäiden ihmisten elinpiiri. Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto
Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Taina Rantanen Gerontologian ja kansanterveyden professori GEREC, Jyväskylän yliopisto Iäkkäiden ihmisten elinpiiri Life-Space Mobility in Older People Iän lisääntyessä ihmiset
LisätiedotTyöpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun. Saija Mauno & Arja Uusitalo
Työpanoksen ja palkitsemisen epätasapaino yhteys sykevaihteluun Saija Mauno & Arja Uusitalo Tausta lyhyesti Poikkeavan sykevaihtelun havaittu ennustavan sydänsairauksia ja kuolleisuutta sydänsairauksiin.
LisätiedotPalkansaajien sairauspoissaolot
Palkansaajien sairauspoissaolot Kaikilla mausteilla Artikkeleita työolotutkimuksesta Julkaisuseminaari 2.6.2006 Marko Ylitalo Asetelma! Tutkimuksessa selvitettiin " omaan ilmoitukseen perustuvien sairauspoissaolopäivien
LisätiedotOSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.
OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.2009 ESITYKSEN TEEMAT 1.Ryhmien lähtökohdat 2.Asiakkaiden alkutilanteita
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012. Lihavuus kansanterveyden haasteena
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.6.2012 Lihavuus kansanterveyden haasteena Lihavuus kuoleman vaaratekijänä Yli 6000 lihavan keskimäärin 15 vuoden seuranta
LisätiedotEpidemiologia riskien arvioinnissa
Epidemiologia riskien arvioinnissa Markku Nurminen Työterveyslaitos Epidemiologian ja biostatistiikan osasto Riskinarvioinnin vaihe Epidemiologinen strategia Riskin tunnistaminen Kuvaileva epidemiologia
LisätiedotKoskenvuo K, Hytti H, Autti-Rämö I. Seurantatutkimus nuorten kuntoutusrahasta ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisestä. Kuntoutus 2011;3: 22-30.
Karoliina Koskenvuo Julkaisut 1998 2013 Tieteelliset artikkelit, katsaukset ja raportit Koskenvuo K, Huunan-Seppälä A, Keistinen T, Autti-Rämö I, Laitinen LA, Koskenvuo M. Effect of smoking on use of antibacterials:
LisätiedotLiikunta ehkäisee pitkiä sairauslomia
TERVEYDENHUOLTO tieteessä Elina Holopainen lääketieteen kandidaatti elina.holopainen@helsinki.fi Jouni Lahti FT, tutkijatohtori Ossi Rahkonen VTT, dosentti Eero Lahelma VTT, professori Mikko Laaksonen
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotTekijä(t) Vuosi Nro. Arviointikriteeri K E? NA
JBI: Kriittisen arvioinnin tarkistuslista prevalenssitutkimukselle 26.3.2019 Tätä tarkistuslistaa käytetään prevalenssitutkimuksen metodologisen laadun arviointiin. Arvioinnin tarkistuslistaan sisältyy
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotPAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ
VII Valtakunnallinen Tupakka ja Terveys päivä 29.11.2016 PAINOHUOLET TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA ENNUSTAVANA TEKIJÄNÄ Eeva-Liisa Tuovinen, LL Tohtorikoulutettava Erikoistuva lääkäri Kansanterveystieteen osasto
LisätiedotNuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet
Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet Hanna Ollila, asiantuntija Tupakka-, päihde- ja rahapelihaitat -yksikkö 2.12.2014 1 Nykytilanne Kouluterveyskyselyn valossa Uusia tuloksia: Aloittamisalttius
LisätiedotIs violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday?
Is violence and threat at work a part of nordic socialworker s workday? The 2nd Joint Nordic Conference: Courage in Social Work June th 20, Helsinki Specialist Timo Suurnäkki The Centre for Occupational
LisätiedotHyvinvointia työstä. Vuorotyö, stressi ja palautuminen. Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija
Hyvinvointia työstä Vuorotyö, stressi ja palautuminen Sampsa Puttonen, vanhempi tutkija 1. Työaika terveysriskinä Esityksen sisältö 2. Vuorotyö ja stressi 3. Stressin vähentäminen ja palautumisen edistäminen
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotSosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus
Sosioekonomiset erot ja terveyspalvelujen saatavuus Mahdollisuus käyttää terveydenhuollon palveluita maksukyvystä riippumatta on tärkeä terveyspoliittinen tavoite. Terveyspalvelujen saatavuutta on usein
LisätiedotTupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry
Tupakka, sähkösavuke ja nuuska - ajankohtaiskatsaus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Suomalaisten tupakointi 1950-2014 (15-64v) 80 70 60 50 40
LisätiedotOppilaiden sisäilmakysely
Oppilaiden sisäilmakysely Kehittämisestä käyttöön 8.11.2017 Asiantuntijalääkäri Jussi Lampi/ Ei sidonnaisuuksia 1 Taustaa Työpaikoilla sisäilmakyselyjä käytetään paljon Suomessa Kunnissa paineita tehdä
LisätiedotAktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi
Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi 1. Tavoitteet Aktiivisen varhaisen tuen toimintamallin on tarkoituksena toimia työvälineenä esimiehille asioiden puheeksi ottamisessa
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotGOOD WORK LONGER CAREER:
Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between
LisätiedotTerveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa. Professori Tiina Laatikainen
Terveyden edistämisen tulevaisuus Itä-Suomessa Professori Tiina Laatikainen 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa sydän- ja verisuonisairauksiin, syöpään, diabetekseen ja kroonisiin
LisätiedotHENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009
TURVATEKNIIKAN KESKUS HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2009 Päivi Hakulinen Seppo Vaalavuo SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 4 2. Tehokas TUKES... 4 Henkilöstömäärä... 4 Keski-ikä... 5 Vaihtuvuus... 6 Työaika... 7
Lisätiedot54. Tehdään yhden selittäjän lineaarinen regressioanalyysi, kun selittäjänä on määrällinen muuttuja (ja selitettävä myös):
Tilastollinen tietojenkäsittely / SPSS Harjoitus 5 Tarkastellaan ensin aineistoa KUNNAT. Kyseessähän on siis kokonaistutkimusaineisto, joten tilastollisia testejä ja niiden merkitsevyystarkasteluja ei
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotSairauspoissaolo-ohje. Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä
Sairauspoissaolo-ohje Ohje esimiehille ja henkilöstölle sairauslomien hyväksymisestä Sisältö 1 Lyhyet sairauspoissaolot... 2 2 Sairauspoissaolot seitsemän kalenteripäivän jälkeen... 6 3 Työterveyspalvelujen
LisätiedotAktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava
Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari 27.9.2018 Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava Aalto Yliopisto Tavoitteena on myötävaikuttaa ikääntyvien
Lisätiedot