Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys

Transkriptio

1 Palveluverkkoselvitys TUOMAS SANTASALO Ky TAMPEREEN KAUPUNKI Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki

2 Palveluverkkoselvitys 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 2 1 Kaupalliset keskittymät Tampereen kaupunkiseudulla 3 2 Vähittäiskauppa Tampereen kaupunkiseudulla Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynti ja toimipaikat Vähittäiskaupan kehitys 2000-luvulla Päivittäistavarakaupan palveluverkko Tampereen kaupunkiseudulla Päivittäistavarakaupan palveluverkko Tampereella 10 3 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Tampereen kaupunkiseudulla vuonna Väestö ja sen kehitys Tampereen markkina-alueella Ostovoima Tampereen markkina-alueella Ostovoiman siirtymät Tampereen kaupunkiseudulla 17 4 Ostovoiman kasvu ja lisäliiketilatarve Tampereen kaupunkiseudulla vuonna Ostovoima vuonna Liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä 20 5 Uudet kaupan hankkeet Tampereen kaupunkiseudulla 23 6 Johtopäätökset Uusien kaupan hankkeiden vertailua liiketilatarpeeseen Uusien kaupan hankkeiden merkitys palveluverkossa 29 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä 33 Liite 2 Lisäliiketilatarve Tampereen kaupunkiseudun kunnissa vuoteen 2025 mennessä 34 Liite 3 Tampereen kaupunkiseudulla vireillä olevat vähittäiskaupan hankkeet 35

3 Palveluverkkoselvitys 2 JOHDANTO Tampereen kaupunkiseutu on vahvasti kasvava alue. Seudulla ostovoima on kasvussa ja samoin kaupan liiketilatarve. Kaupunkiseudulla onkin vireillä kaupan hankkeita lähes jokaisessa kaupunkiseudun kunnassa. Hankkeita ja niiden vaikutuksia on tutkittu hanke- ja aluekohtaisesti, mutta kokonaistarkastelua ei nykytilanteesta ole tehty. Tampereen kaupunki on laatimassa osayleiskaavaa Lahdesjärven ja Lakalaivan alueelle. Alue on sijaintinsa puolesta erittäin merkittävä alue Tampereen ja ympäristökuntien näkökulmasta. Alueelle kaavoitetaan seudullisesti merkittävää kauppakeskittymää, jonka vaikutuksia on tutkittu osayleiskaavatyön yhteydessä. Alueella on suuri merkitys palveluverkossa, joten kokonaisselvitys kaupunkiseudun palveluverkosta koettiin tarpeelliseksi. Tampereen kaupunkiseutua koskeva selvitys on tehty viimeksi vuonna 2001 ja päivitetty Tämän jälkeen kaupan palveluverkko on seudulla kehittynyt merkittävästi, joten selvitys ei ole enää tarpeeksi ajankohtainen. Tampereen kaupunki koki, että palveluverkkoselvitystä on syytä päivittää, eli selvittää nykyinen kaupallinen palveluverkko ja sen kehitysmahdollisuudet koko kaupunkiseudulla. Tässä raportissa selvitetään Tampereen kaupunkiseudun kaupallinen nykytilanne sekä arvioidaan tulevaisuuden näkymiä ostovoiman ja liiketilatarpeen suhteen. Lisäksi tarkastellaan vireillä olevia kaupan hankkeita ja arvioidaan niiden merkitystä kaupalliseen palveluverkkoon. Tampereen kaupunkiseutuun lasketaan kuuluvaksi Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Nämä kunnat kuuluvat yhtenäiseen markkina-alueeseen, jonka pääkeskus on Tampere. Muissakin kunnissa on kuitenkin seudullisesti merkittäviä kaupallisia keskittymiä. Tampereen vaikutusalue ulottuu koko kaupunkiseudulle ja sen ulkopuolelle, joten Tampereen vaikutusalueen mahdollisuuksia tarkasteltaessa mukana on laaja vaikutusalue kaupunkiseudun lisäksi. Palveluverkkoselvityksen on tilannut Tampereen kaupunki. Työtä ovat ohjanneet yleiskaavapäällikkö Taru Hurme, yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi sekä arkkitehti Pia Hastio Tampereen kaupungista. Selvityksen on laatinut Tuomas Santasalo Ky ja tutkimuksesta vastaavat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela.

4 Palveluverkkoselvitys 3 1 KAUPALLISET KESKITTYMÄT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Kaupalliset palvelut ovat Tampereen kaupunkiseudulla keskittyneet lukuisiin erilaisiin keskuksiin. Seudun pääkeskus on Tampereen keskusta. Tampereen keskustaan on sijoittunut merkittävä määrä keskustahakuista erikoiskauppaa, keskustatavarataloja sekä muita kaupallisia palveluita. Tampereen keskusta palvelee koko kaupunkiseutua samoin kuin lähes koko Pirkanmaata. Elovainio Ylöjärvi kk Soppeenmäki Lielahti Tesoma Tampere Koilliskeskus Nokia Saviselkä Pirkkala Hatanpää Partola Nekala Sarankulma Lakalaiva Sammonkatu Turtola Hervanta Lentola Kangasala Kuljun kartano Ideapark Vesilahti Lempäälä Kaupalliset keskittymät 2008 Pääkeskus Kuntakeskus Aluekeskus Market-keskittymä Tiva-keskittymä Merkittävimmät kaupalliset keskittymät Tampereen kaupunkiseudulla 2008

5 Palveluverkkoselvitys 4 Kaupunkiseudulla on useita kuntakeskuksia, eli kaikkien kuntien pääkeskukset. Ylöjärvellä sekä kirkonseutu että Soppeenmäki on merkitty kuntakeskuksiksi. Kuntakeskukset ovat palveluvarustukseltaan kohtalaisen eritasoisia. Vesilahteen on sijoittunut vain lähipalveluita, kun taas esimerkiksi Kangasalan ja Nokian keskukset ovat monipuolisia paikalliskeskuksia. Yleisesti kuntakeskukset palvelevat pääosin oman kunnan asukkaita. Tosin Lempäälä palvelee myös vesilahtelaisia, sillä Vesilahden oma palvelutaso on hyvin suppea. Tampereella on pääkeskustan lisäksi aluekeskuksia, joita ovat Hervanta, Koilliskeskus, Tesoma ja Lielahti. Hervanta, Koilliskeskus sekä Tesoma palvelevat kaupallisilla palveluilla alueensa asukkaita. Keskuksissa on päivittäistavarakaupan palveluita, muita lähipalveluita sekä jonkin verran myös erikoiskaupan palveluita. Palvelut ovat kohtalaisen monipuoliset ja jotakuinkin samantasoiset kuin kaupunkiseudun kuntakeskuksissa. Monipuoliset erikoiskaupan palvelut on kuitenkin haettava muualta. Lielahti poikkeaa muista aluekeskuksista palveluvarustukseltaan. Lielahti on seudullisesti merkittävä kauppapaikka, jossa asioidaan koko luoteiselta kaupunkiseudulta. Lielahteen on keskittynyt merkittävästi tilaa vaativaa erikoiskauppaa, mutta alueella on myös muuta erikoiskauppaa sekä monipuolisesti päivittäistavarakauppaa. Muotikaupan tarjonta alueella on suppea, samoin osittain keskustahakuisen erikoiskaupan. Lielahden keskittymän tarjonta on samankaltaista kuin market-keskittymien, tosin jonkin verran laajempaa. Varsinaisten keskusten lisäksi kaupunkiseudulla on muitakin kauppakeskittymiä kuten market- sekä tilaa vaativan kaupan keskittymiä. Market-keskittymäksi on luokiteltu keskittymät, joissa päivittäistavarakaupan palveluilla tai hypermarket-toiminnalla on vetovoiman kannalta suuri merkitys. Lisäksi alueella on yleensä muuta erikoiskauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa. Market-keskittymiä ovat Tampereella Sammonkatu ja Turtola, Kangasalla Lentola, Nokialla Saviselkä, Pirkkalassa Partola sekä Lempäälässä Ideapark ja Kuljun kartano. Sammonkadulla on Prisman ja Turtolassa Citymarketin ohella mm. huonekalukauppaa ja kodintekniikkakauppaa. Lentolassa on mm. Prisma ja pari laajan tavaravalikoiman myymälää. Nokian Saviselän alueella on Citymarket ja Kuljun kartanossa supermarket ja laajan tavaravalikoiman myymälä. Pirkkalan Partolan alue on yksi merkittävä seudullinen kaupallinen keskittymä aivan Tampereen tuntumassa. Partolassa on sekä hypermarket-kauppaa että tilaa vaativaa kauppaa mm. rauta-sisustuskauppa Bauhaus. Lisäksi Partolassa on Retail Park Veska, jossa on keskustahakuista muotikauppaa, minkä osalta Partola poikkeaa muista edellä kuvailluista marketkeskittymistä. Pirkkalaan ohikulkutien varteen on myös keskittynyt kaupunkiseudun konekaupan keskus. Konekauppa ei ole varsinaista vähittäiskauppaa, joten sitä ei tässä tarkemmin käsitellä. Lempäälän Ideapark on palveluverkkokarttaan merkitty myös market-keskittymäksi. Ideapark poikkeaa kuitenkin rakenteeltaan muista vastaavista. Ideapark on kauppakeskus, joka sijaitsee keskusta-aluiden ulkopuolella. Ideaparkissa on hypermarket-kauppaa, muotikauppaa sekä muuta keskustahakuista erikoiskauppaa ja lisäksi kodintekniikkakauppaa sekä sisustus- ja huonekalukauppaa. Ideaparkin vetovoima on monipuolisessa erikoiskaupan tarjonnassa ei niinkään päivittäistavarakaupassa, kuten muilla market-alueilla. Market-keskittymien lisäksi kaupunkiseudulla on kaupallisia keskittymiä, jotka painottuvat tilaa vaativaan kauppaan. Näillä alueilla ei myydä yleensä merkittävästi päivittäistavaroita. Tampereella tilaa vaativan kaupan keskittymiä ovat Hatanpää ja Lakalaiva, jotka molemmat keskittyvät auto- ja varaosakauppaan. Näiden läheisyyteen Sarankulmaan on myös keskittynyt jonkin verran vähittäiskauppaa mm. rautakauppaa, konekauppaa ja maatalouskauppaa. Nekalaan on keskittynyt rautakauppaa. Alueella on myös supermarket. Nekala on luonteel-

6 Palveluverkkoselvitys 5 taan kuitenkin enemmän tilaa vaativan kaupan alue kuin päivittäistavarakaupan keskittymä. Nekalan ja Lakalaivan tuntumassa Taatalassa on myös Euromarket, jota ei yksittäisenä kauppana ole merkitty palveluverkkokarttaan. Tampereen kaupungin lisäksi tilaa vaativan kaupan alue on myös Ylöjärvellä Elovainion alue, jonne on keskittynyt huonekalukauppaa. Elovainion aluetta ollaan kehittämässä ja sen luonne tulee muuttumaan merkittävästi, kun alueelle avataan uusi monipuolisen tarjonnan kauppakeskus.

7 Palveluverkkoselvitys 6 2 VÄHITTÄISKAUPPA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu kunnittain Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Päivittäistavarakaupan palveluverkkoa on tarkasteltu tarkemmin A.C. Nielsenin myymälärekisterin pohjalta. Myymälärekisteritiedot ovat vuodelta Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynti ja toimipaikat Koko kaupunkiseudulla vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2006 noin kaksi miljardia euroa ja auto- ja ravintolatoiminta mukaan lukien lähes 3,5 mrd euroa. Vähittäiskaupan toimipaikkoja seudulla on yhteensä Autokaupat ja ravintolatoiminta mukaan lukien niitä on 2700 toimipaikkaa. Tilastoissa päivittäistavarakauppaan kuuluvat supermarketit (mm. S-market, K-supermarket, Lidl) ja pienemmät päivittäistavarakaupat (mm. Siwa, K-extra, Sale) sekä päivittäistavaroiden erikoismyymälät kuten leipomokaupat, jäätelökioskit ja makeismyymälät sekä kioskit. Tavaratalokauppaan kuuluvat keskustatavaratalot (Sokos, Stockmann, Anttila), hypermarketit (Prisma, Euromarket, K-Citymarket) ja muut laajantavaravalikoiman myymälät (mm. Löytötavaratalo, Tokmanni, Minimani, Vapaa Valinta). Eli päivittäistavaratavaroiden myyntiä sisältyy myös tavaratalokauppaan. Tampereen kaupungin osalta tilastoissa osa tavaratalokaupan päivittäistavarakaupasta on tilastoitu kuitenkin päivittäistavarakauppaan. Tilaa vaativaan kauppaan luetaan kuuluvaksi ympäristöministeriön suosituksen mukaisesti huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa sekä rautakauppa ja venekauppa. Autokaupan luvut on laskettu erikseen, sillä toimialana se on hyvin erityyppinen ja euromääräisesti hyvin merkittävä verrattuna muuhun tilaa vaativaan kauppaan. Autoalan kaupasta merkittävä osa myynnin arvosta on veroa. Autoalan kauppaan luokitellaan autokaupan lisäksi myös varaosakauppa, rengaskauppa sekä huolto- ja korjaustoiminta ja huoltamot. Kaupunkiseudun vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan toimipaikoista noin 70 prosenttia keskittyy Tampereelle ja myynnistä lähes 80 prosenttia. Tampereen osuus kaupunkiseudun väestöstä on 63 %. Eli kauppaa on keskittynyt Tampereelle merkittävästi enemmän kuin mitä alueella on väestöä. Tampere palveleekin kaupallaan koko kaupunkiseutua. Nokialla, Pirkkalassa ja Kangasalla vähittäiskaupan myynti on varsin saman suuruinen eli vuonna 2000 noin 130 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan toimipaikkamäärältään Pirkkala jää Nokiasta ja Kangasalasta jälkeen. Pirkkalassa vähittäiskaupan toimijat ovatkin keskimääräistä suurempia. Lempäälän ja Ylöjärven vähittäiskauppa oli vuonna 2006 varsin saman suuruinen, Lempäälä vain hieman suurempi. Vuoden 2006 lopussa Lempäälässä avattiin Ideapark, jonka luvut eivät vielä näy tilastossa. Nykytilanne Lempäälästä on näin ollen hyvin erilainen. Suomen Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskukset 2008" -julkaisun mukaan Ideaparkin myynti vuonna 2007 oli 250 miljoonaa euroa. Tämä yli kaksinkertaistaa Lempäälän vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynnin, joka vuonna 2006 oli yhteensä 100 miljoonaa euroa.

8 Palveluverkkoselvitys 7 Vesilahdella vähittäiskaupan tarjonta on varsin suppeaa. Kunnassa oli vuonna 2006 vähittäiskaupan toimipaikkoja yhteensä 10 ja näiden myynti yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa. Vastaavasti vesilahtelaisten osuus seudun väestöstä jää yhteen prosenttiin, joten tarjonta vastaa lähes väestön suhdetta. Vähittäiskaupan, ravintolatoiminnan ja autoalan kaupan toimipaikat ja myynti 2006 Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. Päivittäistavarakauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Autokauppa ja ravintolat Kaikki yhteensä Osuus seudun tarjonnasta 71 % 79 % 7 % 5 % 4 % 3 % 7 % 5 % Osuus seudun väestöstä 63 % 8 % 6 % 9 % Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. Päivittäistavarakauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Autokauppa ja ravintolat Kaikki yhteensä Osuus seudun tarjonnasta 4 % 5 % 1 % 0 % 5 % 3 % 100 % 100 % Osuus seudun väestöstä Lähde: Tilastokeskus 5 % 1 % 8 %

9 Palveluverkkoselvitys Vähittäiskaupan kehitys 2000-luvulla Vähittäiskaupan kehitystä tarkastellaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilaston pohjalta indeksein. Vuosi 2000 on tarkastelussa perusvuosi eli indeksi 100. Vähittäiskaupan kehitysluvuissa on myös mukana autokaupan ja huoltamotoiminnan kehitys. Vähittäiskauppa on kehittynyt Tampereen kaupunkiseudulla 2000-luvulla varsin voimakkaasti. Kehitys on ollut nopeaa varsinkin monissa Tampereen kehyskunnissa. Tosin myös väestönkasvun painopiste on näissä kunnissa. Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Ind = 100 Indeksi Keskim vuosikasvu Tampere 131 4,6 % Kangasala 145 6,3 % Lempäälä 150 7,0 % Nokia 156 7,7 % Pirkkala ,1 % Vesilahti ,3 % Ylöjärvi 147 6,6 % Yhteensä 138 5,5 % Koko Suomi 132 4,8 % Lähde: Tilastokeskus Koko Suomessa vähittäiskaupan liikevaihto on 2000-luvulla kasvanut 32 % eli lähes viiden prosentin vuosivauhdilla. Tampereen kaupungissa vähittäiskaupan kehitys on ollut vastaava kuin koko Suomessa. Kaupan hankkeista valtaosa on sijoittunut kehyskuntiin. Tampereen kauppa on kasvanut maltillisemmin oman väestönkasvun puitteissa. Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla ja Ylöjärvellä vähittäiskauppa on kasvanut kuudessa vuodessa lähes puolella, eli noin kuuden - kahdeksan prosentin vuosikasvuna. Vesilahdessa kauppa on kasvanut hieman tätäkin voimakkaammin. Pirkkalan vähittäiskaupan kehitys on ollut erityisen voimakasta Partolan rakentumisen myötä. Vähittäiskauppa on kasvanut kunnassa kolminkertaiseksi vuoden 2000 tasosta.

10 Palveluverkkoselvitys Päivittäistavarakaupan palveluverkko Tampereen kaupunkiseudulla Päivittäistavarakaupan palveluverkkoa tarkastellaan tässä A.C. Nielsenin myymälärekisterin pohjalta. Myymälärekisteri kattaa varsinaiset päivittäistavarakaupat, hypermarkettien ja tavaratalojen päivittäistavarakaupan sekä osan päivittäistavaroiden erikoismyymälöistä lähinnä leipomomyymälät ja luontaistuotekaupat. Myymälärekisteristä puuttuu joidenkin huoltoasemien, alennustavaratalojen (Löytötavaratalo, Vapaa Valinta, Tokmanni), erikoismyymälöiden ja kioskien päivittäistavaroiden myynti. A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myyntitiedot ovat siten jonkin verran pienempiä kuin Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilastosta lasketut päivittäistavarakaupan myyntitiedot. Vuonna 2007 Tampereen kaupunkiseudulla oli yhteensä 226 päivittäistavarakaupan myymälää. Päivittäistavaroiden myyntialaa on eniten Tampereella eli 63 % koko kaupunkiseudun myyntialasta on keskittynyt Tampereen kaupunkiin. Asukasta kohden päivittäistavaroiden myyntialaa on eniten Pirkkalassa ja toiseksi eniten Lempäälässä. Molemmissa näissä on merkittävästi enemmän myyntialaa asukasta kohden kuin keskimäärin koko kaupunkiseudulla. Lempäälän Ideapark on näissä tilastoissa jo mukana. Tampereella on päivittäistavarapinta-alaa asukasta kohden lähellä keskimääräistä arvoa. Päivittäistavaramyynti kaupunkiseudulla painottuu pinta-alan ja asukasmäärän tavoin Tampereelle. Päivittäistavaramyynti asukasta kohden on selkeästi suurinta Pirkkalassa, jossa se on kolmanneksen suurempaa kuin keskimäärin kaupunkiseudulla. Tämä merkitsee sitä, että Pirkkala myy enemmän kuin mitä asukkaiden kysyntä on, eli ostovoimaa siirtyy Pirkkalaan muualta kaupunkiseudulta. Lempäälässä, Tampereella, Kangasalla ja Nokialla päivittäistavaramyynti asukasta kohden on lähellä keskiarvoa. Myynti on siis kohtalaisen tasapainoista kysyntään nähden. Vesilahdella ja Ylöjärvellä myynti asukasta kohden on merkittävästi keskiarvoista alhaisempaa. Näissä kunnissa päivittäistavarakauppa ei vastaa asukkaiden kysyntään, vaan ostovoimaa siirtyy ulos kunnasta. Päivittäistavarakauppa Tampereen kaupunkiseudulla 2007 Merkittävimmät Myymälä- Myyntiala m2 Myynti Teho Kunta kauppapaikat määrä yht. /1000 as milj. per as /m2 Tampere Keskusta, Lielahti, Turtola, Sammonkatu % % Kangasala Keskusta, Lentola 17 7 % 86 8 % Lempäälä Keskusta, Ideapark 20 8 % % Nokia Keskusta, Saviselkä 20 9 % 99 9 % Pirkkala Partola 10 7 % % Vesilahti Keskusta 3 1 % 68 1 % Ylöjärvi Kirkonseutu, Soppeenmäki 16 6 % 69 5 % Koko kaupunkiseutu % % Punaisella merkityt yli keskiarvon Lähde: A.C. Nielsen Myyntiteho eli päivittäistavaramyynti suhteessa päivittäistavarakaupan pinta-alaan on kaupunkiseudulla suurin Kangasalla. Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa ja Partolassa myyntiteho on kaupunkiseudun keskiarvon tasolla. Lempäälässä sekä Vesilahdella myyntiteho jää keskimääräistä alhaisemmaksi.

11 Palveluverkkoselvitys 10 Päivittäistavarakaupan myynti Tampereen kaupunkiseudulla jakautuu myymälätyypeittän kohtalaisen samankaltaisesti kuin koko Suomessa. Päivittäistavarakaupan myynnistä kaupunkiseudulla 27 prosenttia toteutuu hypermarketeissa (Prisma, Citymarket, Euromarket), mikä on hieman suurempi osuus kuin koko Suomessa keskimäärin, ja tavaratalokaupoissa (Stockmann, Anttila, Minimani) neljä prosenttia. Varsinaisista päivittäistavarakaupoista supermarketeilla (pt-ala yli 400 m2) on 45 %:n markkina-osuus ja tätä pienemmillä valintamyymälöillä (pt-ala alle 400 m2) 23 %:n markkina-osuus. Päivittäistavarakaupan myynti myymälätyypeittäin Tampreen kaupunkiseudulla 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Koko Suomi Tampere Hypermarketit 27 % 43 % 23 % 28 % 33 % 0 % 0 % 27 % 25 % Tavaratalot 5 % 0 % 5 % 0 % 0 % 0 % 0 % 4 % 5 % Supermarketit 42 % 30 % 54 % 54 % 51 % 46 % 77 % 45 % 47 % Valinta- ja pienmyymälät 24 % 26 % 16 % 17 % 16 % 54 % 22 % 23 % 22 % Erikoismyymälät ja kauppahallit 3 % 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 1 % 2 % 1 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Lähde: A.C.Nielsen Myymälätyypeittäin päivittäistavarakaupan myynti vaihtelee kunnittain suuresti. Tampereella myynti jakautuu kohtalaisen saman suuntaisesti kuin koko kaupunkiseudulla keskimäärin. Kangasalla päivittäistavaramyyntiä on eniten hypermarketeissa, myös Pirkkalassa myynti ensi sijassa painottuu hypermarketteihin. Pirkkalassa myynti painottuu myös keskimääräistä enemmän supermarketteihin samoin kuin Lempäälässä, Nokialla ja Ylöjärvellä. Näissä kunnissa Ylöjärveä lukuun ottamatta pienmyymälöiden myynti jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Vesilahdella pienmyymälöiden osuus on hallitseva. Vesilahdessa ja Ylöjärvellä ei ole hypermarketteja ja tavarataloja. 2.4 Päivittäistavarakaupan palveluverkko Tampereella Päivittäistavarakaupan palveluverkkoa on tarkasteltu Tampereen kaupungin osalta suuralueittain. Tampere on jaettu seitsemään suuralueeseen. Eteläiseen suuralueeseen kuuluvat mm. Peltolammi, Multisilta ja Koivistonkylä. Lisäksi uusista asuinalueista Vuores sekä kauppapaikoista Lahdesjärven ja Lakalaivan alue kuuluvat eteläiseen suuralueeseen. Keskiseen suuralueeseen kuuluvat mm. keskusta sekä Kalevanrinne, johon sisältyy Sammonkadun kauppa-alue. Kaakkoiseen suuralueeseen kuuluvat Hervanta ja kauppa-alueista Turtola. Koilliseen suuralueeseen kuuluu aluekeskuksista Koilliskeskus, lounaiseen Tesoma ja luoteiseen Lielahti. Pohjoisella suuralueella ei ole suuria kaupallisia keskittymiä.

12 Palveluverkkoselvitys 11 POHJOINEN LUOTEINEN KESKINEN LOUNAINEN KOILLINEN ETELÄINEN KAAKKOINEN Tampereen suuraluejako Myymälämäärältään keskinen suuralue on selvästi suurin. Lähes puolet Tampereen päivittäistavarakaupoista on keskisellä suuralueella. Päivittäistavarakaupan myyntipintaalaltaan keskinen suuralue on myös suurin. Tampereen päivittäistavarapinta-alasta 40 % sijoittuu keskiselle alueelle, viidennes kaakkoiselle alueelle ja luoteiseen sekä koilliseen, molempiin yli kymmenen prosenttia. Päivittäistavaran myyntialaa asukasta kohden on selvästi eniten luoteisella suuralueella, jossa on mm. Leilahti. Alueella on asukkaita vain viisi prosenttia koko kaupungin asukkaista ja 13 prosenttia pt-kaupan pinta-alasta. Luoteisen alueen lisäksi myös keskisellä suuralueella on myyntialaa asukasta kohden selvästi enemmän kuin keskimäärin kaupungissa. Kaakkoisella suuralueella tarjonta on keskimääräistä. Eteläisellä tarjonta jää jonkin verran alle keskiarvon pinta-alalla mitattuna. Koillisella, lounaisella ja pohjoisella suuralueilla tarjonta on merkittävästi alhaisempaa kuin keskimäärin kaupungissa.

13 Palveluverkkoselvitys 12 Päivittäistavarakauppa Tampereen suuralueilla 2007 Merkittävimmät Myymälä- Myyntiala m2 Myynti Teho Alue kauppapaikat määrä yht. /1000 as milj. per as /m2 Eteläinen Taatala, Peltolammi, Multisilta 7 8 % 81 7 % Keskinen Keskusta, Sammonkatu % % Kaakkoinen Hervanta, Turtola % % Koillinen Koilliskeskus % 62 9 % Lounainen Tesoma 15 7 % 46 8 % Luoteinen Lielahti 8 13 % % Pohjoinen Aitolahti, Terälahti, Kämmenniemi 4 1 % 48 1 % Tampere % % Punaisella merkityt yli keskiarvon Lähde: A.C. Nielsen Myynti jakautuu lähes saman suuntaisesti kuin pinta-alakin kaupungissa. Luoteisella alueella on myyntiä asukasta kohden merkittävästi enemmän kuin keskimäärin kaupungissa. Alue palvelee päivittäistavarakaupallaan seudullisesti. Eli myös muista kaupunkiseudun kunnista käydään Lielahdessa päivittäistavarakaupan ostoksilla, eniten Ylöjärveltä, jossa oma tarjonta on suppeaa. Myös keskisellä alueella on myynti asukasta kohden selvästi keskimääräistä suurempaa. Keskustassa asioidaan alueen ulkopuolelta. Samoin Sammonkadun Prisma palvelee merkittävästi mm. hervantalaisia. Kaakkoisella alueella myynti on vastaavasti hieman keskimääräistä alhaisempaa, vaikka pinta-alaa alueella onkin keskiarvoa enemmän. Myynti asukasta kohden jää keskimääräistä heikommaksi myös eteläisellä, koillisella, lounaisella ja pohjoisella suuralueella. Näiltä alueilta siirtyy ostovoimaa lähialueille. Myyntiteho eli päivittäistavaramyynti päivittäistavarapinta-alaa kohden on suurin keskisellä ja pohjoisella alueella. Myös lounaisella ja luoteisella alueella myyntiteho on hieman koko kaupungin keskiarvoa suurempi. Eteläisellä, kaakkoisella ja koillisella alueella myyntiteho jää keskiarvoa alhaisemmaksi. Päivittäistavarakaupan myynti myymälätyypeittäin Tampreella 2007 Koillinen Päivittäistavarakaupan myymäläverkko on eri tyyppinen eri alueilla Tampereella. Eteläisellä alueella myynti painottuu hypermarket-myyntiin. Alueella ei juurikaan ole supermarketteja, vaan hypermarketin lisäksi pienet myymälät saavat markkinaosuutta. Myös luoteisella alueella hypermarkettien markkina-osuus on keskimääräistä suurempi. Eteläisestä alueesta poiketen myös supermarkettien myyntiosuus on suuri. Myynti painottuu alueella suuriin yksiköihin. Luoteisella alueella pienempien myymälöiden osuus jää hyvin pieneksi. Kaakkoi- Eteläinen Keskinen Kaakkoinen Lounainen Luoteinen Pohjoinen Tampere Hypermarketit 60 % 24 % 34 % 0 % 0 % 43 % 0 % 27 % Tavaratalot 0 % 12 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 5 % Supermarketit 9 % 36 % 39 % 77 % 56 % 53 % 0 % 42 % Valinta- ja pienmyymälät 30 % 23 % 26 % 21 % 43 % 4 % 100 % 24 % Erikoismyymälät ja kauppahallit 0 % 5 % 1 % 2 % 1 % 1 % 0 % 3 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Lähde: A.C.Nielsen

14 Palveluverkkoselvitys 13 sella alueella myynti painottuu hypermarketteihin sekä pieniin myymälöihin hieman keskimääräistä enemmän, kun taas supermarketteihin hieman vähemmän. Keskisen alueen päivittäistavarakaupan verkko poikkeaa muusta kaupungista sen suhteen, että tavaratalojen markkina-osuus on 12 %. Muilla alueilla ei Tampereella ole tavarataloja. Myös erikoismyymälöiden osuus myynnistä on selvästi suurempi kuin muilla alueilla. Koillisella, lounaisella ja pohjoisella alueella ei ole lainkaan hypermarketteja. Koillisella ja lounaisella alueella myynti painottuu supermarketkauppaan, koillisella alueella hieman lounaista enemmän. Pohjoisella alueella päivittäistavarakaupan myynti toteutuu täysin pienissä alle 400 neliömetrin suuruisissa myymälöissä.

15 Palveluverkkoselvitys 14 3 OSTOVOIMA JA OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA VUONNA 2006 Vähittäiskaupan kysyntää Tampereen kaupunkiseudulla tarkastellaan alueen ostovoimalla. Kysyntään vaikuttavat kaupunkiseudun asukkaat sekä myös koko Tampereen vaikutusaleen asukkaat. 3.1 Väestö ja sen kehitys Tampereen markkina-alueella Tampereen kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä markkina-alueena, jonka pääkeskus on Tampere. Tampereen markkina-alueeseen kuuluu kaupunkiseudun lisäksi suuri osa Pirkanmaata. TNS Gallupin suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan Tampereen vaikutusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun lisäksi Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Pälkäne, Kuhmalahti, Valkeakoski, Akaa, Kylmäkoski, Urjala, Vammala, Mouhijärvi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi ja Vilppula. Parkano Vilppula Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Tampere Orivesi Mouhijärvi Nokia Pirkkala Kangasala Kuhmalahti Vammala ala Vesilahti Lempäälä Pälkäne Akaa Valkeakoski ki Kylmäkoski Urjala Kaupunkiseutu Muut markkina-alueen kunnat

16 Palveluverkkoselvitys 15 Tampereen kaupunkiseudulla on noin asukasta, josta 63 % asuu Tampereella. Tampereen markkina-alueen muissa kunnissa on asukkaita yhteensä noin Yhteensä Tampereen markkina-alueella on asukkaita Tampereen markkina-alueen väestön kehitys Vuosimuutos Tampere - eteläinen ,0 % Tampere - kaakkoinen ,9 % Tampere - koillinen ,4 % Tampere - keskinen ,5 % Tampere - lounainen ,0 % Tampere - luoteinen ,1 % Tampere - pohjoinen ,8 % muut ,3 % Tampere yhteensä ,7 % 0,5 % Kangasala ,7 % 1,2 % Lempäälä ,9 % 1,3 % Nokia ,5 % 1,1 % Pirkkala ,7 % 1,2 % Vesilahti ,8 % 1,3 % Ylöjärvi ,0 % 1,4 % Kaupunkiseudun muut kunnat ,7 % 1,2 % Koko kaupunkiseutu ,1 % 0,8 % Hämeenkyrö ,5 % 0,4 % Ikaalinen ,0 % 0,1 % Parkano ,6 % -0,4 % Kuhmalahti ,0 % 0,1 % Pälkäne ,0 % 0,8 % Akaa ,9 % 0,7 % Kylmäkoski ,3 % 0,3 % Urjala ,2 % 0,2 % Valkeakoski ,0 % 0,0 % Mouhijärvi ,3 % 1,0 % Vammala ,1 % 0,1 % Juupajoki ,1 % 0,0 % Kuru ,5 % 0,4 % Mänttä ,4 % -0,2 % Orivesi ,1 % 0,1 % Ruovesi ,7 % -0,5 % Vilppula ,3 % -0,2 % Muut kunnat ,2 % 0,2 % Markkina-alue yhteensä ,9 % 0,6 % Lähde: Tilastokeskus, Tampere, Pirkanmaan liitto Tampereen kaupunkiseudun väestön on kasvussa. Ennuste perustuu Tampereen osalta Tampereen omaan väestöennusteeseen sekä kehyskuntien osalta Tilastokeskuksen ennusteeseen. Pääosa kasvusta kohdistuu Tampereen kehyskuntiin. Tampereen kaupungissa väestö kasvaa vuoteen 2020 mennessä 0,7 prosentin vuosivauhdilla, tämän jälkeen kasvu hidastuu hieman. Vuonna 2030 Tampereella ennustetaan olevan asukkaita Kehyskunnissa väestö kasvaa 1,7 prosentin vuosivauhdilla vuoteen 2020 mennessä ja myös hidastuu tämän jälkeen. Vuoteen 2020 mennessä koko kaupunkiseudun väestö kasvaa yhteensä lähes asukkaalla ja vuodesta 2020 vuoteen 2030 mennessä yli asukkaalla. Vuonna 2030 kaupunkiseudulla ennustetaan olevan asukkaita yli

17 Palveluverkkoselvitys 16 Tampereen markkina-alueen muissa kunnissa väestömäärän arvioidaan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan hieman kasvavan tarkastelujakson aikana. Joukossa on kuitenkin myös kuntia, joiden väestö vähenee. Tampereen markkina-alueen muissa kunnissa väestöä ennustetaan olevan vuonna 2030 yhteensä eli 7000 enemmän kuin nykyään. 3.2 Ostovoima Tampereen markkina-alueella Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Santasalo Ky:n Keskukset ja markkinat alueet -tutkimuksen pohjalta, jossa päälähteinä on käytetty Tilastokeskuksen kulutustutkimusta sekä ansiotasotilastoa. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoimaa kuvataan vuodelta 2006, sillä uusimmat kuntakohtaiset myyntitiedot ovat myös kyseiseltä vuodelta. Vuonna 2006 Tampereen kaupunkiseudulla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 1,9 miljoonaa euroa ja auto-alan kauppa sekä ravintolat mukaan lukien 2,7 miljoonaa euroa. Koko Tampereen vaikutusalueella oli vähittäiskauppaan, auto-alan kauppaan ja ravintoloihin kohdistuvaa ostovoimaa 3,7 miljoonaa euroa. Kaupunkiseudun ostovoimasta pääosa kohdistuu kaupunkiseudulle, mutta muiden kuntien ostovoimasta osa suuntautuu Tampereen seudulle, osa näihin muihin kuntiin. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2006 Kangasallä Lempää- Kaupunki- Muut milj. euroa Tampere Nokia Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi seutu kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky

18 Palveluverkkoselvitys Ostovoiman siirtymät Tampereen kaupunkiseudulla Ostovoiman siirtymiä analysoimalla voidaan arvioida, miten Tampereen kaupunkiseudun kuntien vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa kunnassa olevan kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Negatiivinen ostovoimasiirtymä tarkoittaa ostovoiman siirtyvän kunnan ulkopuolelle ja positiivinen vastaavasti sitä, että kunnan myynti on suurempaa kuin ostovoima, eli kunta saa ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Vähittäiskaupan, ravintolatoiminnan sekä autoalan kaupan ostovoimasiirtymät vuonna 2006 Tampere Kangasala Lempäälä Nokia OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä milj. % milj. % milj. % milj. % Päivittäistavarakauppa 7 1 % -1-1 % 1 2 % -7-9 % Tilaa vaativa kauppa % % % % Muu erikoiskauppa % % % % Erikoiskauppa yhteensä % % % % Vähittäiskauppa yhteensä % % % % Ravintolat ja kahvilat % % % % Auto- ja varaosakauppa % % % % Vk, ak ja ravintolat yht % % % % Lähde: Tuomas Santasalo Ky, Tilastokeskus Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä milj. % milj. % milj. % milj. % Päivittäistavarakauppa % % % % Tilaa vaativa kauppa % % % % Muu erikoiskauppa % % % 51 7 % Erikoiskauppa yhteensä % % % % Vähittäiskauppa yhteensä % % % % Ravintolat ja kahvilat % % % 17 6 % Auto- ja varaosakauppa 6 27 % % % % Vk, ak ja ravintolat yht % % % % Lähde: Tuomas Santasalo Ky, Tilastokeskus Tampereen kaupungissa vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan ostovoimasiirtymät ovat hyvin positiivisia. Tampere saa ostovoimaa koko kaupunkiseudulta ja lisäksi jonkin verran kaupunkiseudun ulkopuolelta. Tampereen vähittäiskaupan, auto-alan kaupan ja ravintolatoiminnan myynti oli noin 50 %:a suurempaa kuin kaupunkilaisten ostovoima. Tamperelaiset käyvät myös ostoksilla mm. Pirkkalassa ja muissa kaupunkiseudun kunnissa, mutta huomattavasti vähemmän mitä muiden kuntien asukkaat käyvät Tampereella. Tampereen vähittäiskauppaan siirtyi vuonna 2006 naapurikunnista ostovoimaa yli 200 miljoonaa. Ostovoimasiirtymät vaihtelevat toimialoittain. Päivittäistavarakaupassa ei siirtymää juurikaan ole. Eli niin paljon kuin muiden kuntien asukkaat käyvät Tampereella päivittäistavarakauppaostoksilla, niin tamperelaiset käyvät naapurikunnissa. Tilaa vaativassa kaupassa sekä muussa erikoiskaupassa ostovoimasiirtymät ovat euromääräisesti yhtä suuria, mutta tilaa vaativassa kaupassa siirtymät ovat prosentuaalisesti suuremmat. Tampereen tilaa vaativa kauppa saa ostovoimaa noin 100 miljoonaa muista kunnista, eli 43 % enemmän kuin mitä on kuntalaisten oma ostovoima. Muuhun erikoiskauppaan kuuluvat

19 Palveluverkkoselvitys 18 myös Alko ja apteekki, jossa kuntakohtaiset siirtymät ovat yleensä hyvin pieniä. Vesilahtea lukuun ottamatta kaupunkiseudun kaikissa kunnissa on Alko. Apteekkeja on kaikissa kunnissa. Autokaupassa siirtymät ovat Tampereella huomattavan suuret. Tampere on koko kaupunkiseudun merkittävin autokaupan keskus. Tampereen kaupungin lisäksi vuonna 2006 kaupunkiseudun kunnista ainoastaan Pirkkalassa oli positiiviset ostovoimasiirtymät. Myös Pirkkalassa vähittäiskaupan, autoalan kaupan sekä ravintolatoiminnan myynti on noin puolet suurempaa kuin kuntalaisten ostovoima. Partola on palvelee pirkkalalaisten lisäksi myös muun kaupunkiseudun asukkaita. Pirkkalassa tilaa vaativan kaupan siirtymät ovat merkittäviä, johtuen osittain seudun ainoasta Bauhausista, joka tuo vetovoimaa Partolaan. Kangasalla, Lempäälässä ja Nokialla ostovoimasiirtymät olivat vuonna 2006 samaa kokoluokkaa. Noin neljännes vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan ostovoimasta siirtyi ulos kunnasta. Päivittäistavarakaupassa siirtymät olivat kohtalaisen pieniä, suurimmat Nokialla. Päivittäistavarakaupassa asioidaan pääosin omassa kunnassa. Ideaparkin vaikutus ei vielä näy luvuissa, sillä Ideapark avattiin vasta joulukuussa Nykyään Lempäälän siirtymät ovat toisen suuntaisia kuin vuonna Arvion mukaan Lempäälässä siirtymät ovat nykyään yli 100 % eli myynti kunnassa on yli kaksinkertaista kuntalaisten ostovoimaan nähden. Vesilahdessa ostovoimasiirtymät ulos kunnasta ovat suuret, sillä tarjonta kunnassa on suppeaa. Myös Ylöjärvellä ostovoimasiirtymät Tampereen suuntaan ovat suuret, jopa päivittäistavarakaupassa. Lielahti on merkittävä ostospaikka ylöjärveläisille. Erikoiskaupassa ostovoimasiirtymät ovat kuitenkin suuremmat kuin päivittäistavarakaupassa. Esimerkiksi muotikaupan tarjonta on Ylöjärvellä hyvin pientä. Koko kaupunkiseutua tarkastellen ostovoimasiirtymät ovat positiivisia. Ostovoimaa siirtyy kaupunkiseudulle lähes koko Pirkanmaan alueelta eli Tampereen koko markkina-alueelta. Merkittävimmät ovat ostovoimasiirtymät autokaupassa. Tampereen seudun autokauppa vetää asiakkaita ympäri Pirkanmaata. Myös tilaa vaativan kaupan ostovoimasiirtymät ovat suuret samoin muun erikoiskaupan. Tilaa vaativan kaupan ostovoimaa siirtyy kaupunkiseudulle noin 80 miljoonaa euroa ja muun erikoiskaupan ostovoimaa noin 50 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan markkinat ovat tasapainossa. Laskennallisesti noin 10 miljoonaa päivittäistavarakaupan ostovoimaa siirtyy ulos kaupunkiseudulta. Todennäköisesti tämä ostovoima toteutuu kuitenkin myyntinä seudun erikoiskaupassa tai palveluissa esim. ravintoloissa. Toimialaan kohdistuva ostovoima on siis potentiaali eikä suoraan toteutunut myynti.

20 Palveluverkkoselvitys 19 4 OSTOVOIMAN KASVU JA LISÄLIIKETILATARVE TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA VUONNA 2025 Väestöennusteen mukaan kaupunkiseudun väestö kasvaa voimakkaasti. Myös ostovoima on voimakkaassa kasvussa. Ostovoima kasvaa nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on kasvussa. Koko ostovoiman kasvu pohjautuu siis kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan liiketilan lisätarvetta kaupunkiseudulla. 4.1 Ostovoima vuonna 2025 Ostovoimaennuste perustuu ansiotason kasvuun ja kulutuksessa tapahtuviin muutoksiin sekä väestön muutokseen luvulla ostovoiman kasvu on ollut Tampereen kaupunkiseudulla suurta. Kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan seudulla, mutta kasvun asukasta kohden ennustetaan olevan tulevaisuudessa nykyistä kasvua hillitympää. Vuosikasvun ennustetaan olevan nopeampaa vuosina kuin siitä eteenpäin. Alkujaksolla ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa runsaat pari prosenttia vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin 4,5 % (vaihtelee toimialoittain) vuodessa. Tämän jälkeen päivittäistavarakaupan ostovoiman ennustetaan kasvavan runsaan prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa keskimäärin runsaan kahden prosentin vuosivauhdilla asukasta kohden. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Viimeisimmät talousennusteet ovat olleet hieman huonompia kuin tähän asti. Yksityisten kotitaulouksien kulutuksen ennustetaan kuitenkin kasvavan. Mikäli talouden kehitys muuttuu nousevasta laskevaksi, on tällä vaikutusta ostovoiman kehitykseen. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän perushyödykkeitä myyviin päivittäistavarakauppoihin kuin erikoiskauppaan tai palveluihin. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa myös väestöennusteen tarkkuus. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2025 Kangasallä Lempää- Kaupunki- Muut milj. euroa Tampere Nokia Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi seutu kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky

21 Palveluverkkoselvitys 20 Vuonna 2025 Tampereen kaupunkiseudulla ennustetaan olevan vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 3,7 miljardia euroa sekä autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien lähes 5,6 miljardia euroa. Tampereen osuus seudun ostovoimasta on yli 60 prosenttia. Kaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista tulee myös ostovoimaa Tampereelle. Markkinaalueen muiden kuntien vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lasketaan olevan noin 1,2 miljardia euroa vuonna Ostovoima seudulla kasvaa voimakkaasti. 4.2 Liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä Ostovoiman kasvu vaikuttaa kaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Varsinkin tilaa vaativa erikoiskauppa oheistuotteineen on erittäin voimakkaasti kasvava kaupan toimiala. Ihmiset panostavat yhä enemmän vapaa-aikaan ja kotiin. Kodintekniikka kehittyy jatkuvasti, samoin mm. kodinsisustus on merkittävä trendi ja kasvu näyttää jatkuvan. Kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja liikekonsepteja kehitetään. Uusia toimialan keskittymiä rakennetaan erityisesti väestön kasvualueille. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta kaupunkiseudulla. Laskelma pohjautuu alueen ostovoiman kasvuun ja laskelmassa on käytetty arvioituja keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. AC Nielsenin myymälärekisteri on pohjana päivittäistavarakaupan myyntitehokkuudessa. Erikoiskaupan myyntitehot on laskettu erilaisten yrityskyselyjen pohjalta ja myyntitehokkuus vaihtelee toimialoittain. Bruttotilantarve kertoo uuden vähittäiskaupan, autokaupan, ravintolatoiminnan ja muiden kaupallisten palveluiden tilantarpeen markkina-alueella olettaen, että koko ostovoiman kasvu toteutuisi uusissa myymälätiloissa. Lisätila suuntautuu uusille toimijoille ja myös nykyisille toimijoille silloin, kun ne kasvattavat myymälätilojaan. Bruttotilantarve on maksimi, mitä ostovoiman kasvun pohjalta alueella liiketilaa tarvitaan lisää. Nettotilantarpeessa otetaan huomioon myös nykyisten myymälöiden kasvuodotukset. Nettolaskelmassa oletetaan, että ostovoiman kasvusta merkittävä osa toteutuu nykyisissä myymälätiloissa myynnin kasvuna. Nettotilantarvelaskelmassa kolmasosa ostovoiman kasvusta toteutuu myyntinä uusissa myymälöissä ja päivittäistavarakaupassa puolet. Päivittäistavarakaupassa tilantarve on suurempi sillä myymälöillä on laajentumistarvetta, vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat ja -lajitelmat laajenevat, joten päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää pinta-alaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Nettotarve on vähimmäismäärä, johon kaavoituksessa tulee varautua liiketilatarvetta arvioitaessa. Laskelma antaa pohjan, mihin kaavoituksessa tulee ostovoiman kasvun perusteella varautua liiketilatarpeessa. Pitkällä aikavälillä kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia merkittäviä muutoksia ei laskelmalla ennusteta. Ne voivat aiheuttaa lisätarvetta tai ylimitoitusta arvioidun tarpeen lisäksi, mutta vastaavasti saattavat muuttaa markkina- ja kilpailuasetelmia merkittävästikin. Laskelma kertoo kokonaistarpeen eikä sitä, mihin kaupalliseen keskittymään tilatarve kohdistuu. Kohdentumiseen vaikuttavat mm. nykyisten kauppapaikkojen kehittäminen ja mahdollisuudet uusiin kauppapaikkoihin. Liiketilatarpeesta on kuitenkin erotettu keskustahakuisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa tilaa vaativan kaupan alueiden osuus. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja pääosa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta.

22 Palveluverkkoselvitys 21 Kaupallisten palveluiden lisätilan enimmäistarve Tampereen kaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä Brutto k-m 2 Seudun Tampere muut kunnat Kaupunkiseutu yht Muut kunnat Markkinaalue yht. Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä Seudun muut kunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi Muut kunnat: Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Pälkäne, Kuhmalahti, Valkeakoski, Akaa Kylmäkoski, Urjala, Vammala, Mouhijärvi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula Muiden kuntien tilantarpeesta on arvioitu vain osan suuntautuvan Tampereelle Lähde: Santasalo Ky 2008 Mikäli koko ostovoiman kasvu suuntautuisi uusiin myymälöihin Tampereen asukkaiden ostovoiman kasvusta aiheutuva lisätarve vuoteen 2025 on yhteensä lähes k-m 2. Koko kaupunkiseudun liiketilan lisäystarve vuoteen 2020 mennessä on 1,4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tästä osa kohdistuu Tampereelle ja osa kaupunkiseudun muihin kuntiin. Kohdistuminen ei välttämättä tapahdu asukasmäärän suhteessa. Kaupunkiseudulle kohdistuu liiketilatarvetta myös seudun ulkopuolelta, sillä tarjonta markkina-alueen muissa kunnissa ei ole täysin tyydyttävä. Ostovoimaa virtaa Tampereen seudulle muualta Pirkanmaalta. Laskelmassa on oletettu, että muiden kuntien liiketilatarpeesta osa suuntautuu omaan kuntaan tai lähialueelle ja vain osa suuntautuu Tampereen kaupunkiseudulle. Päivittäistavarakaupan lisätarpeesta lasketaan, että 10 prosenttia suuntautuu Tampereen seudulle, erikoiskaupassa ja autokaupassa puolet ja ravintolatoiminnassa kolmasosa. Osuudet voivat olla tätä suurempia tai pienempiä riippuen siitä, miten kunnat onnistuvat kehittämään omia kauppakeskittymiään. Markkina-alueen muista kunnista lasketaan suuntautuvan Tampereen kaupunkiseudulla liiketilan lisätarvetta noin kerrosneliömetriä. Kokonaisuudessaan liiketilan lisätarve on Tampereen kaupunkiseudulla ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna maksimissaan k-m 2 vuoteen 2025 mennessä. Seudun liiketilatarve on jaettu keskustoihin ja keskustojen ulkopuolisiin alueisiin toiminnan luonteen mukaisesti. Tampereen kaupunkiseudun keskusta-alueiden lisäliiketilan tarve on maksimissaan noin k-m 2 ja keskusta-alueiden ulkopuolisten alueiden tarve noin k- m 2. Jako keskustan ja keskustan ulkopuolisten alueiden liiketilatarpeeseen on suuntaaantava. Kaavoituksella tulee pyrkiä osoittamaan toiminnot yhdyskunta- ja palvelurakenteen kannalta sopiville paikoille. Mikäli keskustassa ei ole osoittaa uutta liiketilaa keskustatoiminnoille, ne hakeutuvat hyvin helposti keskustojen ulkopuolelle.

23 Palveluverkkoselvitys 22 Kaupallisten palveluiden lisätilan vähimmäistarve Tampereen kaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä Kuntakohtaisesti on laskettu, kuinka paljon uutta liikepinta-alaa voisi potentiaalisesti kunnassa toteutua kuntalaisten oman ostovoiman kasvun johdosta. Kuntakohtaiset taulut ovat liitteenä. Liiketilan kasvu ei kuitenkaan todennäköisesti toteudu kussakin kunnassa oman ostovoiman kasvun pohjalta, vaan siirtymiä kaupunkiseudulla tapahtuu. Osa kaupunkiseudun kuntien liiketilatarpeesta toteutunee oman kunnan sijaan Tampereella tai naapurikunnissa. Netto k-m 2 Seudun Tampere muut kunnat Kaupunkiseutu yht Muut kunnat Markkinaalue yht. Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä Seudun muut kunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi Muut kunnat: Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Pälkäne, Kuhmalahti, Valkeakoski, Akaa Kylmäkoski, Urjala, Vammala, Mouhijärvi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula Muiden kuntien tilantarpeesta on arvioitu vain osan suuntautuvan Tampereelle Lähde: Santasalo Ky 2008 Todennäköistä on, että myös nykyiset myymälät kehittävät toimintaansa ja saavat osan ostovoiman kasvusta. Nettotilantarve eli kaavoituksessa varauduttava lisätilan vähimmäistarve on Tampereen kaupunkiseudulla yhteensä yli k-m 2. Lisätilantarpeesta suurin osa tulee kaupunkiseudulta ja noin 10 % kaupunkiseudun ulkopuolelta. Minimitarpeesta keskustatoimintojen alueelle suuntautuu lähes k-m 2 ja muille alueille hieman enemmän.