Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampereen kaupunkiseutu Palveluverkkoselvitys"

Transkriptio

1 Palveluverkkoselvitys TUOMAS SANTASALO Ky TAMPEREEN KAUPUNKI Nervanderinkatu 5 D 38, Helsinki

2 Palveluverkkoselvitys 1 Sisällysluettelo JOHDANTO 2 1 Kaupalliset keskittymät Tampereen kaupunkiseudulla 3 2 Vähittäiskauppa Tampereen kaupunkiseudulla Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynti ja toimipaikat Vähittäiskaupan kehitys 2000-luvulla Päivittäistavarakaupan palveluverkko Tampereen kaupunkiseudulla Päivittäistavarakaupan palveluverkko Tampereella 10 3 Ostovoima ja ostovoiman siirtymät Tampereen kaupunkiseudulla vuonna Väestö ja sen kehitys Tampereen markkina-alueella Ostovoima Tampereen markkina-alueella Ostovoiman siirtymät Tampereen kaupunkiseudulla 17 4 Ostovoiman kasvu ja lisäliiketilatarve Tampereen kaupunkiseudulla vuonna Ostovoima vuonna Liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä 20 5 Uudet kaupan hankkeet Tampereen kaupunkiseudulla 23 6 Johtopäätökset Uusien kaupan hankkeiden vertailua liiketilatarpeeseen Uusien kaupan hankkeiden merkitys palveluverkossa 29 Liite 1 Selvityksessä käytettyjä käsitteitä 33 Liite 2 Lisäliiketilatarve Tampereen kaupunkiseudun kunnissa vuoteen 2025 mennessä 34 Liite 3 Tampereen kaupunkiseudulla vireillä olevat vähittäiskaupan hankkeet 35

3 Palveluverkkoselvitys 2 JOHDANTO Tampereen kaupunkiseutu on vahvasti kasvava alue. Seudulla ostovoima on kasvussa ja samoin kaupan liiketilatarve. Kaupunkiseudulla onkin vireillä kaupan hankkeita lähes jokaisessa kaupunkiseudun kunnassa. Hankkeita ja niiden vaikutuksia on tutkittu hanke- ja aluekohtaisesti, mutta kokonaistarkastelua ei nykytilanteesta ole tehty. Tampereen kaupunki on laatimassa osayleiskaavaa Lahdesjärven ja Lakalaivan alueelle. Alue on sijaintinsa puolesta erittäin merkittävä alue Tampereen ja ympäristökuntien näkökulmasta. Alueelle kaavoitetaan seudullisesti merkittävää kauppakeskittymää, jonka vaikutuksia on tutkittu osayleiskaavatyön yhteydessä. Alueella on suuri merkitys palveluverkossa, joten kokonaisselvitys kaupunkiseudun palveluverkosta koettiin tarpeelliseksi. Tampereen kaupunkiseutua koskeva selvitys on tehty viimeksi vuonna 2001 ja päivitetty Tämän jälkeen kaupan palveluverkko on seudulla kehittynyt merkittävästi, joten selvitys ei ole enää tarpeeksi ajankohtainen. Tampereen kaupunki koki, että palveluverkkoselvitystä on syytä päivittää, eli selvittää nykyinen kaupallinen palveluverkko ja sen kehitysmahdollisuudet koko kaupunkiseudulla. Tässä raportissa selvitetään Tampereen kaupunkiseudun kaupallinen nykytilanne sekä arvioidaan tulevaisuuden näkymiä ostovoiman ja liiketilatarpeen suhteen. Lisäksi tarkastellaan vireillä olevia kaupan hankkeita ja arvioidaan niiden merkitystä kaupalliseen palveluverkkoon. Tampereen kaupunkiseutuun lasketaan kuuluvaksi Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Nämä kunnat kuuluvat yhtenäiseen markkina-alueeseen, jonka pääkeskus on Tampere. Muissakin kunnissa on kuitenkin seudullisesti merkittäviä kaupallisia keskittymiä. Tampereen vaikutusalue ulottuu koko kaupunkiseudulle ja sen ulkopuolelle, joten Tampereen vaikutusalueen mahdollisuuksia tarkasteltaessa mukana on laaja vaikutusalue kaupunkiseudun lisäksi. Palveluverkkoselvityksen on tilannut Tampereen kaupunki. Työtä ovat ohjanneet yleiskaavapäällikkö Taru Hurme, yleiskaava-arkkitehti Ritva Kangasniemi sekä arkkitehti Pia Hastio Tampereen kaupungista. Selvityksen on laatinut Tuomas Santasalo Ky ja tutkimuksesta vastaavat KTM Tuomas Santasalo sekä KTM Katja Koskela.

4 Palveluverkkoselvitys 3 1 KAUPALLISET KESKITTYMÄT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Kaupalliset palvelut ovat Tampereen kaupunkiseudulla keskittyneet lukuisiin erilaisiin keskuksiin. Seudun pääkeskus on Tampereen keskusta. Tampereen keskustaan on sijoittunut merkittävä määrä keskustahakuista erikoiskauppaa, keskustatavarataloja sekä muita kaupallisia palveluita. Tampereen keskusta palvelee koko kaupunkiseutua samoin kuin lähes koko Pirkanmaata. Elovainio Ylöjärvi kk Soppeenmäki Lielahti Tesoma Tampere Koilliskeskus Nokia Saviselkä Pirkkala Hatanpää Partola Nekala Sarankulma Lakalaiva Sammonkatu Turtola Hervanta Lentola Kangasala Kuljun kartano Ideapark Vesilahti Lempäälä Kaupalliset keskittymät 2008 Pääkeskus Kuntakeskus Aluekeskus Market-keskittymä Tiva-keskittymä Merkittävimmät kaupalliset keskittymät Tampereen kaupunkiseudulla 2008

5 Palveluverkkoselvitys 4 Kaupunkiseudulla on useita kuntakeskuksia, eli kaikkien kuntien pääkeskukset. Ylöjärvellä sekä kirkonseutu että Soppeenmäki on merkitty kuntakeskuksiksi. Kuntakeskukset ovat palveluvarustukseltaan kohtalaisen eritasoisia. Vesilahteen on sijoittunut vain lähipalveluita, kun taas esimerkiksi Kangasalan ja Nokian keskukset ovat monipuolisia paikalliskeskuksia. Yleisesti kuntakeskukset palvelevat pääosin oman kunnan asukkaita. Tosin Lempäälä palvelee myös vesilahtelaisia, sillä Vesilahden oma palvelutaso on hyvin suppea. Tampereella on pääkeskustan lisäksi aluekeskuksia, joita ovat Hervanta, Koilliskeskus, Tesoma ja Lielahti. Hervanta, Koilliskeskus sekä Tesoma palvelevat kaupallisilla palveluilla alueensa asukkaita. Keskuksissa on päivittäistavarakaupan palveluita, muita lähipalveluita sekä jonkin verran myös erikoiskaupan palveluita. Palvelut ovat kohtalaisen monipuoliset ja jotakuinkin samantasoiset kuin kaupunkiseudun kuntakeskuksissa. Monipuoliset erikoiskaupan palvelut on kuitenkin haettava muualta. Lielahti poikkeaa muista aluekeskuksista palveluvarustukseltaan. Lielahti on seudullisesti merkittävä kauppapaikka, jossa asioidaan koko luoteiselta kaupunkiseudulta. Lielahteen on keskittynyt merkittävästi tilaa vaativaa erikoiskauppaa, mutta alueella on myös muuta erikoiskauppaa sekä monipuolisesti päivittäistavarakauppaa. Muotikaupan tarjonta alueella on suppea, samoin osittain keskustahakuisen erikoiskaupan. Lielahden keskittymän tarjonta on samankaltaista kuin market-keskittymien, tosin jonkin verran laajempaa. Varsinaisten keskusten lisäksi kaupunkiseudulla on muitakin kauppakeskittymiä kuten market- sekä tilaa vaativan kaupan keskittymiä. Market-keskittymäksi on luokiteltu keskittymät, joissa päivittäistavarakaupan palveluilla tai hypermarket-toiminnalla on vetovoiman kannalta suuri merkitys. Lisäksi alueella on yleensä muuta erikoiskauppaa ja tilaa vaativaa kauppaa. Market-keskittymiä ovat Tampereella Sammonkatu ja Turtola, Kangasalla Lentola, Nokialla Saviselkä, Pirkkalassa Partola sekä Lempäälässä Ideapark ja Kuljun kartano. Sammonkadulla on Prisman ja Turtolassa Citymarketin ohella mm. huonekalukauppaa ja kodintekniikkakauppaa. Lentolassa on mm. Prisma ja pari laajan tavaravalikoiman myymälää. Nokian Saviselän alueella on Citymarket ja Kuljun kartanossa supermarket ja laajan tavaravalikoiman myymälä. Pirkkalan Partolan alue on yksi merkittävä seudullinen kaupallinen keskittymä aivan Tampereen tuntumassa. Partolassa on sekä hypermarket-kauppaa että tilaa vaativaa kauppaa mm. rauta-sisustuskauppa Bauhaus. Lisäksi Partolassa on Retail Park Veska, jossa on keskustahakuista muotikauppaa, minkä osalta Partola poikkeaa muista edellä kuvailluista marketkeskittymistä. Pirkkalaan ohikulkutien varteen on myös keskittynyt kaupunkiseudun konekaupan keskus. Konekauppa ei ole varsinaista vähittäiskauppaa, joten sitä ei tässä tarkemmin käsitellä. Lempäälän Ideapark on palveluverkkokarttaan merkitty myös market-keskittymäksi. Ideapark poikkeaa kuitenkin rakenteeltaan muista vastaavista. Ideapark on kauppakeskus, joka sijaitsee keskusta-aluiden ulkopuolella. Ideaparkissa on hypermarket-kauppaa, muotikauppaa sekä muuta keskustahakuista erikoiskauppaa ja lisäksi kodintekniikkakauppaa sekä sisustus- ja huonekalukauppaa. Ideaparkin vetovoima on monipuolisessa erikoiskaupan tarjonnassa ei niinkään päivittäistavarakaupassa, kuten muilla market-alueilla. Market-keskittymien lisäksi kaupunkiseudulla on kaupallisia keskittymiä, jotka painottuvat tilaa vaativaan kauppaan. Näillä alueilla ei myydä yleensä merkittävästi päivittäistavaroita. Tampereella tilaa vaativan kaupan keskittymiä ovat Hatanpää ja Lakalaiva, jotka molemmat keskittyvät auto- ja varaosakauppaan. Näiden läheisyyteen Sarankulmaan on myös keskittynyt jonkin verran vähittäiskauppaa mm. rautakauppaa, konekauppaa ja maatalouskauppaa. Nekalaan on keskittynyt rautakauppaa. Alueella on myös supermarket. Nekala on luonteel-

6 Palveluverkkoselvitys 5 taan kuitenkin enemmän tilaa vaativan kaupan alue kuin päivittäistavarakaupan keskittymä. Nekalan ja Lakalaivan tuntumassa Taatalassa on myös Euromarket, jota ei yksittäisenä kauppana ole merkitty palveluverkkokarttaan. Tampereen kaupungin lisäksi tilaa vaativan kaupan alue on myös Ylöjärvellä Elovainion alue, jonne on keskittynyt huonekalukauppaa. Elovainion aluetta ollaan kehittämässä ja sen luonne tulee muuttumaan merkittävästi, kun alueelle avataan uusi monipuolisen tarjonnan kauppakeskus.

7 Palveluverkkoselvitys 6 2 VÄHITTÄISKAUPPA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA Vähittäiskaupan myyntiä ja toimipaikkoja on tarkasteltu kunnittain Tilastokeskuksen yritystilaston pohjalta. Mikäli kunnassa on toimialalla alle kolme toimipaikkaa, myyntitiedot on arvioitu. Tilastokeskuksen yritystilastosta on saatu liikevaihto, johon on laskettu päälle arvonlisävero. Myynti on näin verrannollinen ostovoimaan, joka myöskin pitää sisällään arvonlisäveron. Viimeisimmät yritystilaston tiedot ovat vuodelta Päivittäistavarakaupan palveluverkkoa on tarkasteltu tarkemmin A.C. Nielsenin myymälärekisterin pohjalta. Myymälärekisteritiedot ovat vuodelta Vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynti ja toimipaikat Koko kaupunkiseudulla vähittäiskaupan myynti oli vuonna 2006 noin kaksi miljardia euroa ja auto- ja ravintolatoiminta mukaan lukien lähes 3,5 mrd euroa. Vähittäiskaupan toimipaikkoja seudulla on yhteensä Autokaupat ja ravintolatoiminta mukaan lukien niitä on 2700 toimipaikkaa. Tilastoissa päivittäistavarakauppaan kuuluvat supermarketit (mm. S-market, K-supermarket, Lidl) ja pienemmät päivittäistavarakaupat (mm. Siwa, K-extra, Sale) sekä päivittäistavaroiden erikoismyymälät kuten leipomokaupat, jäätelökioskit ja makeismyymälät sekä kioskit. Tavaratalokauppaan kuuluvat keskustatavaratalot (Sokos, Stockmann, Anttila), hypermarketit (Prisma, Euromarket, K-Citymarket) ja muut laajantavaravalikoiman myymälät (mm. Löytötavaratalo, Tokmanni, Minimani, Vapaa Valinta). Eli päivittäistavaratavaroiden myyntiä sisältyy myös tavaratalokauppaan. Tampereen kaupungin osalta tilastoissa osa tavaratalokaupan päivittäistavarakaupasta on tilastoitu kuitenkin päivittäistavarakauppaan. Tilaa vaativaan kauppaan luetaan kuuluvaksi ympäristöministeriön suosituksen mukaisesti huonekalukauppa, kodintekniikkakauppa sekä rautakauppa ja venekauppa. Autokaupan luvut on laskettu erikseen, sillä toimialana se on hyvin erityyppinen ja euromääräisesti hyvin merkittävä verrattuna muuhun tilaa vaativaan kauppaan. Autoalan kaupasta merkittävä osa myynnin arvosta on veroa. Autoalan kauppaan luokitellaan autokaupan lisäksi myös varaosakauppa, rengaskauppa sekä huolto- ja korjaustoiminta ja huoltamot. Kaupunkiseudun vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan toimipaikoista noin 70 prosenttia keskittyy Tampereelle ja myynnistä lähes 80 prosenttia. Tampereen osuus kaupunkiseudun väestöstä on 63 %. Eli kauppaa on keskittynyt Tampereelle merkittävästi enemmän kuin mitä alueella on väestöä. Tampere palveleekin kaupallaan koko kaupunkiseutua. Nokialla, Pirkkalassa ja Kangasalla vähittäiskaupan myynti on varsin saman suuruinen eli vuonna 2000 noin 130 miljoonaa euroa. Vähittäiskaupan toimipaikkamäärältään Pirkkala jää Nokiasta ja Kangasalasta jälkeen. Pirkkalassa vähittäiskaupan toimijat ovatkin keskimääräistä suurempia. Lempäälän ja Ylöjärven vähittäiskauppa oli vuonna 2006 varsin saman suuruinen, Lempäälä vain hieman suurempi. Vuoden 2006 lopussa Lempäälässä avattiin Ideapark, jonka luvut eivät vielä näy tilastossa. Nykytilanne Lempäälästä on näin ollen hyvin erilainen. Suomen Kauppakeskusyhdistyksen Kauppakeskukset 2008" -julkaisun mukaan Ideaparkin myynti vuonna 2007 oli 250 miljoonaa euroa. Tämä yli kaksinkertaistaa Lempäälän vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan myynnin, joka vuonna 2006 oli yhteensä 100 miljoonaa euroa.

8 Palveluverkkoselvitys 7 Vesilahdella vähittäiskaupan tarjonta on varsin suppeaa. Kunnassa oli vuonna 2006 vähittäiskaupan toimipaikkoja yhteensä 10 ja näiden myynti yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa. Vastaavasti vesilahtelaisten osuus seudun väestöstä jää yhteen prosenttiin, joten tarjonta vastaa lähes väestön suhdetta. Vähittäiskaupan, ravintolatoiminnan ja autoalan kaupan toimipaikat ja myynti 2006 Tampere Kangasala Lempäälä Nokia Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. Päivittäistavarakauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Autokauppa ja ravintolat Kaikki yhteensä Osuus seudun tarjonnasta 71 % 79 % 7 % 5 % 4 % 3 % 7 % 5 % Osuus seudun väestöstä 63 % 8 % 6 % 9 % Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Yhteensä Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti Toimi- Myynti paikat mil. paikat mil. paikat mil. paikat mil. Päivittäistavarakauppa ja kioskit Tavaratalokauppa Alko Apteekit Tilaa vaativa kauppa Muotikauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Huoltamot Autokauppa ja ravintolat Kaikki yhteensä Osuus seudun tarjonnasta 4 % 5 % 1 % 0 % 5 % 3 % 100 % 100 % Osuus seudun väestöstä Lähde: Tilastokeskus 5 % 1 % 8 %

9 Palveluverkkoselvitys Vähittäiskaupan kehitys 2000-luvulla Vähittäiskaupan kehitystä tarkastellaan Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilaston pohjalta indeksein. Vuosi 2000 on tarkastelussa perusvuosi eli indeksi 100. Vähittäiskaupan kehitysluvuissa on myös mukana autokaupan ja huoltamotoiminnan kehitys. Vähittäiskauppa on kehittynyt Tampereen kaupunkiseudulla 2000-luvulla varsin voimakkaasti. Kehitys on ollut nopeaa varsinkin monissa Tampereen kehyskunnissa. Tosin myös väestönkasvun painopiste on näissä kunnissa. Vähittäiskaupan liikevaihdon kehitys Ind = 100 Indeksi Keskim vuosikasvu Tampere 131 4,6 % Kangasala 145 6,3 % Lempäälä 150 7,0 % Nokia 156 7,7 % Pirkkala ,1 % Vesilahti ,3 % Ylöjärvi 147 6,6 % Yhteensä 138 5,5 % Koko Suomi 132 4,8 % Lähde: Tilastokeskus Koko Suomessa vähittäiskaupan liikevaihto on 2000-luvulla kasvanut 32 % eli lähes viiden prosentin vuosivauhdilla. Tampereen kaupungissa vähittäiskaupan kehitys on ollut vastaava kuin koko Suomessa. Kaupan hankkeista valtaosa on sijoittunut kehyskuntiin. Tampereen kauppa on kasvanut maltillisemmin oman väestönkasvun puitteissa. Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla ja Ylöjärvellä vähittäiskauppa on kasvanut kuudessa vuodessa lähes puolella, eli noin kuuden - kahdeksan prosentin vuosikasvuna. Vesilahdessa kauppa on kasvanut hieman tätäkin voimakkaammin. Pirkkalan vähittäiskaupan kehitys on ollut erityisen voimakasta Partolan rakentumisen myötä. Vähittäiskauppa on kasvanut kunnassa kolminkertaiseksi vuoden 2000 tasosta.

10 Palveluverkkoselvitys Päivittäistavarakaupan palveluverkko Tampereen kaupunkiseudulla Päivittäistavarakaupan palveluverkkoa tarkastellaan tässä A.C. Nielsenin myymälärekisterin pohjalta. Myymälärekisteri kattaa varsinaiset päivittäistavarakaupat, hypermarkettien ja tavaratalojen päivittäistavarakaupan sekä osan päivittäistavaroiden erikoismyymälöistä lähinnä leipomomyymälät ja luontaistuotekaupat. Myymälärekisteristä puuttuu joidenkin huoltoasemien, alennustavaratalojen (Löytötavaratalo, Vapaa Valinta, Tokmanni), erikoismyymälöiden ja kioskien päivittäistavaroiden myynti. A.C. Nielsenin päivittäistavarakaupan myyntitiedot ovat siten jonkin verran pienempiä kuin Tilastokeskuksen yritysrekisterin vuositilastosta lasketut päivittäistavarakaupan myyntitiedot. Vuonna 2007 Tampereen kaupunkiseudulla oli yhteensä 226 päivittäistavarakaupan myymälää. Päivittäistavaroiden myyntialaa on eniten Tampereella eli 63 % koko kaupunkiseudun myyntialasta on keskittynyt Tampereen kaupunkiin. Asukasta kohden päivittäistavaroiden myyntialaa on eniten Pirkkalassa ja toiseksi eniten Lempäälässä. Molemmissa näissä on merkittävästi enemmän myyntialaa asukasta kohden kuin keskimäärin koko kaupunkiseudulla. Lempäälän Ideapark on näissä tilastoissa jo mukana. Tampereella on päivittäistavarapinta-alaa asukasta kohden lähellä keskimääräistä arvoa. Päivittäistavaramyynti kaupunkiseudulla painottuu pinta-alan ja asukasmäärän tavoin Tampereelle. Päivittäistavaramyynti asukasta kohden on selkeästi suurinta Pirkkalassa, jossa se on kolmanneksen suurempaa kuin keskimäärin kaupunkiseudulla. Tämä merkitsee sitä, että Pirkkala myy enemmän kuin mitä asukkaiden kysyntä on, eli ostovoimaa siirtyy Pirkkalaan muualta kaupunkiseudulta. Lempäälässä, Tampereella, Kangasalla ja Nokialla päivittäistavaramyynti asukasta kohden on lähellä keskiarvoa. Myynti on siis kohtalaisen tasapainoista kysyntään nähden. Vesilahdella ja Ylöjärvellä myynti asukasta kohden on merkittävästi keskiarvoista alhaisempaa. Näissä kunnissa päivittäistavarakauppa ei vastaa asukkaiden kysyntään, vaan ostovoimaa siirtyy ulos kunnasta. Päivittäistavarakauppa Tampereen kaupunkiseudulla 2007 Merkittävimmät Myymälä- Myyntiala m2 Myynti Teho Kunta kauppapaikat määrä yht. /1000 as milj. per as /m2 Tampere Keskusta, Lielahti, Turtola, Sammonkatu % % Kangasala Keskusta, Lentola 17 7 % 86 8 % Lempäälä Keskusta, Ideapark 20 8 % % Nokia Keskusta, Saviselkä 20 9 % 99 9 % Pirkkala Partola 10 7 % % Vesilahti Keskusta 3 1 % 68 1 % Ylöjärvi Kirkonseutu, Soppeenmäki 16 6 % 69 5 % Koko kaupunkiseutu % % Punaisella merkityt yli keskiarvon Lähde: A.C. Nielsen Myyntiteho eli päivittäistavaramyynti suhteessa päivittäistavarakaupan pinta-alaan on kaupunkiseudulla suurin Kangasalla. Tampereella, Nokialla, Pirkkalassa ja Partolassa myyntiteho on kaupunkiseudun keskiarvon tasolla. Lempäälässä sekä Vesilahdella myyntiteho jää keskimääräistä alhaisemmaksi.

11 Palveluverkkoselvitys 10 Päivittäistavarakaupan myynti Tampereen kaupunkiseudulla jakautuu myymälätyypeittän kohtalaisen samankaltaisesti kuin koko Suomessa. Päivittäistavarakaupan myynnistä kaupunkiseudulla 27 prosenttia toteutuu hypermarketeissa (Prisma, Citymarket, Euromarket), mikä on hieman suurempi osuus kuin koko Suomessa keskimäärin, ja tavaratalokaupoissa (Stockmann, Anttila, Minimani) neljä prosenttia. Varsinaisista päivittäistavarakaupoista supermarketeilla (pt-ala yli 400 m2) on 45 %:n markkina-osuus ja tätä pienemmillä valintamyymälöillä (pt-ala alle 400 m2) 23 %:n markkina-osuus. Päivittäistavarakaupan myynti myymälätyypeittäin Tampreen kaupunkiseudulla 2007 Kangasala Lempäälä Nokia Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu Koko Suomi Tampere Hypermarketit 27 % 43 % 23 % 28 % 33 % 0 % 0 % 27 % 25 % Tavaratalot 5 % 0 % 5 % 0 % 0 % 0 % 0 % 4 % 5 % Supermarketit 42 % 30 % 54 % 54 % 51 % 46 % 77 % 45 % 47 % Valinta- ja pienmyymälät 24 % 26 % 16 % 17 % 16 % 54 % 22 % 23 % 22 % Erikoismyymälät ja kauppahallit 3 % 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 1 % 2 % 1 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Lähde: A.C.Nielsen Myymälätyypeittäin päivittäistavarakaupan myynti vaihtelee kunnittain suuresti. Tampereella myynti jakautuu kohtalaisen saman suuntaisesti kuin koko kaupunkiseudulla keskimäärin. Kangasalla päivittäistavaramyyntiä on eniten hypermarketeissa, myös Pirkkalassa myynti ensi sijassa painottuu hypermarketteihin. Pirkkalassa myynti painottuu myös keskimääräistä enemmän supermarketteihin samoin kuin Lempäälässä, Nokialla ja Ylöjärvellä. Näissä kunnissa Ylöjärveä lukuun ottamatta pienmyymälöiden myynti jää keskimääräistä alhaisemmaksi. Vesilahdella pienmyymälöiden osuus on hallitseva. Vesilahdessa ja Ylöjärvellä ei ole hypermarketteja ja tavarataloja. 2.4 Päivittäistavarakaupan palveluverkko Tampereella Päivittäistavarakaupan palveluverkkoa on tarkasteltu Tampereen kaupungin osalta suuralueittain. Tampere on jaettu seitsemään suuralueeseen. Eteläiseen suuralueeseen kuuluvat mm. Peltolammi, Multisilta ja Koivistonkylä. Lisäksi uusista asuinalueista Vuores sekä kauppapaikoista Lahdesjärven ja Lakalaivan alue kuuluvat eteläiseen suuralueeseen. Keskiseen suuralueeseen kuuluvat mm. keskusta sekä Kalevanrinne, johon sisältyy Sammonkadun kauppa-alue. Kaakkoiseen suuralueeseen kuuluvat Hervanta ja kauppa-alueista Turtola. Koilliseen suuralueeseen kuuluu aluekeskuksista Koilliskeskus, lounaiseen Tesoma ja luoteiseen Lielahti. Pohjoisella suuralueella ei ole suuria kaupallisia keskittymiä.

12 Palveluverkkoselvitys 11 POHJOINEN LUOTEINEN KESKINEN LOUNAINEN KOILLINEN ETELÄINEN KAAKKOINEN Tampereen suuraluejako Myymälämäärältään keskinen suuralue on selvästi suurin. Lähes puolet Tampereen päivittäistavarakaupoista on keskisellä suuralueella. Päivittäistavarakaupan myyntipintaalaltaan keskinen suuralue on myös suurin. Tampereen päivittäistavarapinta-alasta 40 % sijoittuu keskiselle alueelle, viidennes kaakkoiselle alueelle ja luoteiseen sekä koilliseen, molempiin yli kymmenen prosenttia. Päivittäistavaran myyntialaa asukasta kohden on selvästi eniten luoteisella suuralueella, jossa on mm. Leilahti. Alueella on asukkaita vain viisi prosenttia koko kaupungin asukkaista ja 13 prosenttia pt-kaupan pinta-alasta. Luoteisen alueen lisäksi myös keskisellä suuralueella on myyntialaa asukasta kohden selvästi enemmän kuin keskimäärin kaupungissa. Kaakkoisella suuralueella tarjonta on keskimääräistä. Eteläisellä tarjonta jää jonkin verran alle keskiarvon pinta-alalla mitattuna. Koillisella, lounaisella ja pohjoisella suuralueilla tarjonta on merkittävästi alhaisempaa kuin keskimäärin kaupungissa.

13 Palveluverkkoselvitys 12 Päivittäistavarakauppa Tampereen suuralueilla 2007 Merkittävimmät Myymälä- Myyntiala m2 Myynti Teho Alue kauppapaikat määrä yht. /1000 as milj. per as /m2 Eteläinen Taatala, Peltolammi, Multisilta 7 8 % 81 7 % Keskinen Keskusta, Sammonkatu % % Kaakkoinen Hervanta, Turtola % % Koillinen Koilliskeskus % 62 9 % Lounainen Tesoma 15 7 % 46 8 % Luoteinen Lielahti 8 13 % % Pohjoinen Aitolahti, Terälahti, Kämmenniemi 4 1 % 48 1 % Tampere % % Punaisella merkityt yli keskiarvon Lähde: A.C. Nielsen Myynti jakautuu lähes saman suuntaisesti kuin pinta-alakin kaupungissa. Luoteisella alueella on myyntiä asukasta kohden merkittävästi enemmän kuin keskimäärin kaupungissa. Alue palvelee päivittäistavarakaupallaan seudullisesti. Eli myös muista kaupunkiseudun kunnista käydään Lielahdessa päivittäistavarakaupan ostoksilla, eniten Ylöjärveltä, jossa oma tarjonta on suppeaa. Myös keskisellä alueella on myynti asukasta kohden selvästi keskimääräistä suurempaa. Keskustassa asioidaan alueen ulkopuolelta. Samoin Sammonkadun Prisma palvelee merkittävästi mm. hervantalaisia. Kaakkoisella alueella myynti on vastaavasti hieman keskimääräistä alhaisempaa, vaikka pinta-alaa alueella onkin keskiarvoa enemmän. Myynti asukasta kohden jää keskimääräistä heikommaksi myös eteläisellä, koillisella, lounaisella ja pohjoisella suuralueella. Näiltä alueilta siirtyy ostovoimaa lähialueille. Myyntiteho eli päivittäistavaramyynti päivittäistavarapinta-alaa kohden on suurin keskisellä ja pohjoisella alueella. Myös lounaisella ja luoteisella alueella myyntiteho on hieman koko kaupungin keskiarvoa suurempi. Eteläisellä, kaakkoisella ja koillisella alueella myyntiteho jää keskiarvoa alhaisemmaksi. Päivittäistavarakaupan myynti myymälätyypeittäin Tampreella 2007 Koillinen Päivittäistavarakaupan myymäläverkko on eri tyyppinen eri alueilla Tampereella. Eteläisellä alueella myynti painottuu hypermarket-myyntiin. Alueella ei juurikaan ole supermarketteja, vaan hypermarketin lisäksi pienet myymälät saavat markkinaosuutta. Myös luoteisella alueella hypermarkettien markkina-osuus on keskimääräistä suurempi. Eteläisestä alueesta poiketen myös supermarkettien myyntiosuus on suuri. Myynti painottuu alueella suuriin yksiköihin. Luoteisella alueella pienempien myymälöiden osuus jää hyvin pieneksi. Kaakkoi- Eteläinen Keskinen Kaakkoinen Lounainen Luoteinen Pohjoinen Tampere Hypermarketit 60 % 24 % 34 % 0 % 0 % 43 % 0 % 27 % Tavaratalot 0 % 12 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 5 % Supermarketit 9 % 36 % 39 % 77 % 56 % 53 % 0 % 42 % Valinta- ja pienmyymälät 30 % 23 % 26 % 21 % 43 % 4 % 100 % 24 % Erikoismyymälät ja kauppahallit 0 % 5 % 1 % 2 % 1 % 1 % 0 % 3 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Lähde: A.C.Nielsen

14 Palveluverkkoselvitys 13 sella alueella myynti painottuu hypermarketteihin sekä pieniin myymälöihin hieman keskimääräistä enemmän, kun taas supermarketteihin hieman vähemmän. Keskisen alueen päivittäistavarakaupan verkko poikkeaa muusta kaupungista sen suhteen, että tavaratalojen markkina-osuus on 12 %. Muilla alueilla ei Tampereella ole tavarataloja. Myös erikoismyymälöiden osuus myynnistä on selvästi suurempi kuin muilla alueilla. Koillisella, lounaisella ja pohjoisella alueella ei ole lainkaan hypermarketteja. Koillisella ja lounaisella alueella myynti painottuu supermarketkauppaan, koillisella alueella hieman lounaista enemmän. Pohjoisella alueella päivittäistavarakaupan myynti toteutuu täysin pienissä alle 400 neliömetrin suuruisissa myymälöissä.

15 Palveluverkkoselvitys 14 3 OSTOVOIMA JA OSTOVOIMAN SIIRTYMÄT TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA VUONNA 2006 Vähittäiskaupan kysyntää Tampereen kaupunkiseudulla tarkastellaan alueen ostovoimalla. Kysyntään vaikuttavat kaupunkiseudun asukkaat sekä myös koko Tampereen vaikutusaleen asukkaat. 3.1 Väestö ja sen kehitys Tampereen markkina-alueella Tampereen kaupunkiseutu toimii yhtenäisenä markkina-alueena, jonka pääkeskus on Tampere. Tampereen markkina-alueeseen kuuluu kaupunkiseudun lisäksi suuri osa Pirkanmaata. TNS Gallupin suuren vaikutusaluetutkimuksen mukaan Tampereen vaikutusalueeseen kuuluvat kaupunkiseudun lisäksi Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Pälkäne, Kuhmalahti, Valkeakoski, Akaa, Kylmäkoski, Urjala, Vammala, Mouhijärvi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi ja Vilppula. Parkano Vilppula Mänttä Kuru Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi Hämeenkyrö Tampere Orivesi Mouhijärvi Nokia Pirkkala Kangasala Kuhmalahti Vammala ala Vesilahti Lempäälä Pälkäne Akaa Valkeakoski ki Kylmäkoski Urjala Kaupunkiseutu Muut markkina-alueen kunnat

16 Palveluverkkoselvitys 15 Tampereen kaupunkiseudulla on noin asukasta, josta 63 % asuu Tampereella. Tampereen markkina-alueen muissa kunnissa on asukkaita yhteensä noin Yhteensä Tampereen markkina-alueella on asukkaita Tampereen markkina-alueen väestön kehitys Vuosimuutos Tampere - eteläinen ,0 % Tampere - kaakkoinen ,9 % Tampere - koillinen ,4 % Tampere - keskinen ,5 % Tampere - lounainen ,0 % Tampere - luoteinen ,1 % Tampere - pohjoinen ,8 % muut ,3 % Tampere yhteensä ,7 % 0,5 % Kangasala ,7 % 1,2 % Lempäälä ,9 % 1,3 % Nokia ,5 % 1,1 % Pirkkala ,7 % 1,2 % Vesilahti ,8 % 1,3 % Ylöjärvi ,0 % 1,4 % Kaupunkiseudun muut kunnat ,7 % 1,2 % Koko kaupunkiseutu ,1 % 0,8 % Hämeenkyrö ,5 % 0,4 % Ikaalinen ,0 % 0,1 % Parkano ,6 % -0,4 % Kuhmalahti ,0 % 0,1 % Pälkäne ,0 % 0,8 % Akaa ,9 % 0,7 % Kylmäkoski ,3 % 0,3 % Urjala ,2 % 0,2 % Valkeakoski ,0 % 0,0 % Mouhijärvi ,3 % 1,0 % Vammala ,1 % 0,1 % Juupajoki ,1 % 0,0 % Kuru ,5 % 0,4 % Mänttä ,4 % -0,2 % Orivesi ,1 % 0,1 % Ruovesi ,7 % -0,5 % Vilppula ,3 % -0,2 % Muut kunnat ,2 % 0,2 % Markkina-alue yhteensä ,9 % 0,6 % Lähde: Tilastokeskus, Tampere, Pirkanmaan liitto Tampereen kaupunkiseudun väestön on kasvussa. Ennuste perustuu Tampereen osalta Tampereen omaan väestöennusteeseen sekä kehyskuntien osalta Tilastokeskuksen ennusteeseen. Pääosa kasvusta kohdistuu Tampereen kehyskuntiin. Tampereen kaupungissa väestö kasvaa vuoteen 2020 mennessä 0,7 prosentin vuosivauhdilla, tämän jälkeen kasvu hidastuu hieman. Vuonna 2030 Tampereella ennustetaan olevan asukkaita Kehyskunnissa väestö kasvaa 1,7 prosentin vuosivauhdilla vuoteen 2020 mennessä ja myös hidastuu tämän jälkeen. Vuoteen 2020 mennessä koko kaupunkiseudun väestö kasvaa yhteensä lähes asukkaalla ja vuodesta 2020 vuoteen 2030 mennessä yli asukkaalla. Vuonna 2030 kaupunkiseudulla ennustetaan olevan asukkaita yli

17 Palveluverkkoselvitys 16 Tampereen markkina-alueen muissa kunnissa väestömäärän arvioidaan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan hieman kasvavan tarkastelujakson aikana. Joukossa on kuitenkin myös kuntia, joiden väestö vähenee. Tampereen markkina-alueen muissa kunnissa väestöä ennustetaan olevan vuonna 2030 yhteensä eli 7000 enemmän kuin nykyään. 3.2 Ostovoima Tampereen markkina-alueella Ostovoima kuvaa markkina-alueen kysyntää. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima on laskettu Santasalo Ky:n Keskukset ja markkinat alueet -tutkimuksen pohjalta, jossa päälähteinä on käytetty Tilastokeskuksen kulutustutkimusta sekä ansiotasotilastoa. Ostovoima kertoo alueen väestön ostokyvystä ja sen kohdistumisesta kaupan eri toimialoille. Ostovoima kertoo alueen markkinapotentiaalin muttei sitä, missä asukkaat tämän potentiaalinsa käyttävät eli missä ostovoima toteutuu myyntinä. Ostovoimaa kuvataan vuodelta 2006, sillä uusimmat kuntakohtaiset myyntitiedot ovat myös kyseiseltä vuodelta. Vuonna 2006 Tampereen kaupunkiseudulla oli vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 1,9 miljoonaa euroa ja auto-alan kauppa sekä ravintolat mukaan lukien 2,7 miljoonaa euroa. Koko Tampereen vaikutusalueella oli vähittäiskauppaan, auto-alan kauppaan ja ravintoloihin kohdistuvaa ostovoimaa 3,7 miljoonaa euroa. Kaupunkiseudun ostovoimasta pääosa kohdistuu kaupunkiseudulle, mutta muiden kuntien ostovoimasta osa suuntautuu Tampereen seudulle, osa näihin muihin kuntiin. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2006 Kangasallä Lempää- Kaupunki- Muut milj. euroa Tampere Nokia Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi seutu kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky

18 Palveluverkkoselvitys Ostovoiman siirtymät Tampereen kaupunkiseudulla Ostovoiman siirtymiä analysoimalla voidaan arvioida, miten Tampereen kaupunkiseudun kuntien vähittäiskaupan tarjonta saavuttaa kunnassa olevan kysynnän. Siirtymät saadaan vertaamalla vähittäiskaupan toimialoihin kohdistunutta ostovoimaa kunnassa toteutuneeseen myyntiin. Tavaratalokaupan myynti on jaettu arvion mukaan päivittäistavarakaupan ja erikoiskaupan toimialoille. Negatiivinen ostovoimasiirtymä tarkoittaa ostovoiman siirtyvän kunnan ulkopuolelle ja positiivinen vastaavasti sitä, että kunnan myynti on suurempaa kuin ostovoima, eli kunta saa ostovoimaa kunnan ulkopuolelta. Vähittäiskaupan, ravintolatoiminnan sekä autoalan kaupan ostovoimasiirtymät vuonna 2006 Tampere Kangasala Lempäälä Nokia OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä milj. % milj. % milj. % milj. % Päivittäistavarakauppa 7 1 % -1-1 % 1 2 % -7-9 % Tilaa vaativa kauppa % % % % Muu erikoiskauppa % % % % Erikoiskauppa yhteensä % % % % Vähittäiskauppa yhteensä % % % % Ravintolat ja kahvilat % % % % Auto- ja varaosakauppa % % % % Vk, ak ja ravintolat yht % % % % Lähde: Tuomas Santasalo Ky, Tilastokeskus Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi Kaupunkiseutu OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä OV-siirtymä milj. % milj. % milj. % milj. % Päivittäistavarakauppa % % % % Tilaa vaativa kauppa % % % % Muu erikoiskauppa % % % 51 7 % Erikoiskauppa yhteensä % % % % Vähittäiskauppa yhteensä % % % % Ravintolat ja kahvilat % % % 17 6 % Auto- ja varaosakauppa 6 27 % % % % Vk, ak ja ravintolat yht % % % % Lähde: Tuomas Santasalo Ky, Tilastokeskus Tampereen kaupungissa vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan ostovoimasiirtymät ovat hyvin positiivisia. Tampere saa ostovoimaa koko kaupunkiseudulta ja lisäksi jonkin verran kaupunkiseudun ulkopuolelta. Tampereen vähittäiskaupan, auto-alan kaupan ja ravintolatoiminnan myynti oli noin 50 %:a suurempaa kuin kaupunkilaisten ostovoima. Tamperelaiset käyvät myös ostoksilla mm. Pirkkalassa ja muissa kaupunkiseudun kunnissa, mutta huomattavasti vähemmän mitä muiden kuntien asukkaat käyvät Tampereella. Tampereen vähittäiskauppaan siirtyi vuonna 2006 naapurikunnista ostovoimaa yli 200 miljoonaa. Ostovoimasiirtymät vaihtelevat toimialoittain. Päivittäistavarakaupassa ei siirtymää juurikaan ole. Eli niin paljon kuin muiden kuntien asukkaat käyvät Tampereella päivittäistavarakauppaostoksilla, niin tamperelaiset käyvät naapurikunnissa. Tilaa vaativassa kaupassa sekä muussa erikoiskaupassa ostovoimasiirtymät ovat euromääräisesti yhtä suuria, mutta tilaa vaativassa kaupassa siirtymät ovat prosentuaalisesti suuremmat. Tampereen tilaa vaativa kauppa saa ostovoimaa noin 100 miljoonaa muista kunnista, eli 43 % enemmän kuin mitä on kuntalaisten oma ostovoima. Muuhun erikoiskauppaan kuuluvat

19 Palveluverkkoselvitys 18 myös Alko ja apteekki, jossa kuntakohtaiset siirtymät ovat yleensä hyvin pieniä. Vesilahtea lukuun ottamatta kaupunkiseudun kaikissa kunnissa on Alko. Apteekkeja on kaikissa kunnissa. Autokaupassa siirtymät ovat Tampereella huomattavan suuret. Tampere on koko kaupunkiseudun merkittävin autokaupan keskus. Tampereen kaupungin lisäksi vuonna 2006 kaupunkiseudun kunnista ainoastaan Pirkkalassa oli positiiviset ostovoimasiirtymät. Myös Pirkkalassa vähittäiskaupan, autoalan kaupan sekä ravintolatoiminnan myynti on noin puolet suurempaa kuin kuntalaisten ostovoima. Partola on palvelee pirkkalalaisten lisäksi myös muun kaupunkiseudun asukkaita. Pirkkalassa tilaa vaativan kaupan siirtymät ovat merkittäviä, johtuen osittain seudun ainoasta Bauhausista, joka tuo vetovoimaa Partolaan. Kangasalla, Lempäälässä ja Nokialla ostovoimasiirtymät olivat vuonna 2006 samaa kokoluokkaa. Noin neljännes vähittäiskaupan, autokaupan ja ravintolatoiminnan ostovoimasta siirtyi ulos kunnasta. Päivittäistavarakaupassa siirtymät olivat kohtalaisen pieniä, suurimmat Nokialla. Päivittäistavarakaupassa asioidaan pääosin omassa kunnassa. Ideaparkin vaikutus ei vielä näy luvuissa, sillä Ideapark avattiin vasta joulukuussa Nykyään Lempäälän siirtymät ovat toisen suuntaisia kuin vuonna Arvion mukaan Lempäälässä siirtymät ovat nykyään yli 100 % eli myynti kunnassa on yli kaksinkertaista kuntalaisten ostovoimaan nähden. Vesilahdessa ostovoimasiirtymät ulos kunnasta ovat suuret, sillä tarjonta kunnassa on suppeaa. Myös Ylöjärvellä ostovoimasiirtymät Tampereen suuntaan ovat suuret, jopa päivittäistavarakaupassa. Lielahti on merkittävä ostospaikka ylöjärveläisille. Erikoiskaupassa ostovoimasiirtymät ovat kuitenkin suuremmat kuin päivittäistavarakaupassa. Esimerkiksi muotikaupan tarjonta on Ylöjärvellä hyvin pientä. Koko kaupunkiseutua tarkastellen ostovoimasiirtymät ovat positiivisia. Ostovoimaa siirtyy kaupunkiseudulle lähes koko Pirkanmaan alueelta eli Tampereen koko markkina-alueelta. Merkittävimmät ovat ostovoimasiirtymät autokaupassa. Tampereen seudun autokauppa vetää asiakkaita ympäri Pirkanmaata. Myös tilaa vaativan kaupan ostovoimasiirtymät ovat suuret samoin muun erikoiskaupan. Tilaa vaativan kaupan ostovoimaa siirtyy kaupunkiseudulle noin 80 miljoonaa euroa ja muun erikoiskaupan ostovoimaa noin 50 miljoonaa euroa. Päivittäistavarakaupan markkinat ovat tasapainossa. Laskennallisesti noin 10 miljoonaa päivittäistavarakaupan ostovoimaa siirtyy ulos kaupunkiseudulta. Todennäköisesti tämä ostovoima toteutuu kuitenkin myyntinä seudun erikoiskaupassa tai palveluissa esim. ravintoloissa. Toimialaan kohdistuva ostovoima on siis potentiaali eikä suoraan toteutunut myynti.

20 Palveluverkkoselvitys 19 4 OSTOVOIMAN KASVU JA LISÄLIIKETILATARVE TAMPEREEN KAUPUNKISEUDULLA VUONNA 2025 Väestöennusteen mukaan kaupunkiseudun väestö kasvaa voimakkaasti. Myös ostovoima on voimakkaassa kasvussa. Ostovoima kasvaa nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on kasvussa. Koko ostovoiman kasvu pohjautuu siis kulutuksen kasvuun ja sen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Erityisesti tilaa vaativa erikoiskauppa on voimakkaasti kasvava erikoiskaupan toimiala. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan liiketilan lisätarvetta kaupunkiseudulla. 4.1 Ostovoima vuonna 2025 Ostovoimaennuste perustuu ansiotason kasvuun ja kulutuksessa tapahtuviin muutoksiin sekä väestön muutokseen luvulla ostovoiman kasvu on ollut Tampereen kaupunkiseudulla suurta. Kulutuksen ennustetaan yhä kasvavan seudulla, mutta kasvun asukasta kohden ennustetaan olevan tulevaisuudessa nykyistä kasvua hillitympää. Vuosikasvun ennustetaan olevan nopeampaa vuosina kuin siitä eteenpäin. Alkujaksolla ostovoiman ennustetaan kasvavan asukasta kohden päivittäistavarakaupassa runsaat pari prosenttia vuodessa ja erikoiskaupassa keskimäärin 4,5 % (vaihtelee toimialoittain) vuodessa. Tämän jälkeen päivittäistavarakaupan ostovoiman ennustetaan kasvavan runsaan prosentin vuosivauhdilla ja erikoiskaupassa keskimäärin runsaan kahden prosentin vuosivauhdilla asukasta kohden. Ostovoimaennusteessa epävarmuutta aiheuttaa yleinen taloudellinen kehitys. Viimeisimmät talousennusteet ovat olleet hieman huonompia kuin tähän asti. Yksityisten kotitaulouksien kulutuksen ennustetaan kuitenkin kasvavan. Mikäli talouden kehitys muuttuu nousevasta laskevaksi, on tällä vaikutusta ostovoiman kehitykseen. Taloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat vähemmän perushyödykkeitä myyviin päivittäistavarakauppoihin kuin erikoiskauppaan tai palveluihin. Ostovoimaennustuksiin vaikuttaa myös väestöennusteen tarkkuus. Vähittäiskauppaan kohdistuva ostovoima vuonna 2025 Kangasallä Lempää- Kaupunki- Muut milj. euroa Tampere Nokia Pirkkala Vesilahti Ylöjärvi seutu kunnat Yhteensä Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Vk, ak ja ravintolat yht Lähde: Tuomas Santasalo Ky

21 Palveluverkkoselvitys 20 Vuonna 2025 Tampereen kaupunkiseudulla ennustetaan olevan vähittäiskauppaan kohdistuvaa ostovoimaa yhteensä 3,7 miljardia euroa sekä autokauppa ja ravintolatoiminta mukaan lukien lähes 5,6 miljardia euroa. Tampereen osuus seudun ostovoimasta on yli 60 prosenttia. Kaupunkiseudun ulkopuolisista kunnista tulee myös ostovoimaa Tampereelle. Markkinaalueen muiden kuntien vähittäiskauppaan kohdistuvan ostovoiman lasketaan olevan noin 1,2 miljardia euroa vuonna Ostovoima seudulla kasvaa voimakkaasti. 4.2 Liiketilan lisätarve vuoteen 2025 mennessä Ostovoiman kasvu vaikuttaa kaupan toimintamahdollisuuksiin positiivisesti. Varsinkin tilaa vaativa erikoiskauppa oheistuotteineen on erittäin voimakkaasti kasvava kaupan toimiala. Ihmiset panostavat yhä enemmän vapaa-aikaan ja kotiin. Kodintekniikka kehittyy jatkuvasti, samoin mm. kodinsisustus on merkittävä trendi ja kasvu näyttää jatkuvan. Kaupan alalle tulee jatkuvasti uutta tarjontaa ja liikekonsepteja kehitetään. Uusia toimialan keskittymiä rakennetaan erityisesti väestön kasvualueille. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan tulevaa liiketilan lisätarvetta kaupunkiseudulla. Laskelma pohjautuu alueen ostovoiman kasvuun ja laskelmassa on käytetty arvioituja keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. AC Nielsenin myymälärekisteri on pohjana päivittäistavarakaupan myyntitehokkuudessa. Erikoiskaupan myyntitehot on laskettu erilaisten yrityskyselyjen pohjalta ja myyntitehokkuus vaihtelee toimialoittain. Bruttotilantarve kertoo uuden vähittäiskaupan, autokaupan, ravintolatoiminnan ja muiden kaupallisten palveluiden tilantarpeen markkina-alueella olettaen, että koko ostovoiman kasvu toteutuisi uusissa myymälätiloissa. Lisätila suuntautuu uusille toimijoille ja myös nykyisille toimijoille silloin, kun ne kasvattavat myymälätilojaan. Bruttotilantarve on maksimi, mitä ostovoiman kasvun pohjalta alueella liiketilaa tarvitaan lisää. Nettotilantarpeessa otetaan huomioon myös nykyisten myymälöiden kasvuodotukset. Nettolaskelmassa oletetaan, että ostovoiman kasvusta merkittävä osa toteutuu nykyisissä myymälätiloissa myynnin kasvuna. Nettotilantarvelaskelmassa kolmasosa ostovoiman kasvusta toteutuu myyntinä uusissa myymälöissä ja päivittäistavarakaupassa puolet. Päivittäistavarakaupassa tilantarve on suurempi sillä myymälöillä on laajentumistarvetta, vaikkei ostovoima kasvaisikaan. Tuotevalikoimat ja -lajitelmat laajenevat, joten päivittäistavarakaupat tarvitsevat lisää pinta-alaa säilyttääkseen kilpailukykynsä markkinoilla. Nettotarve on vähimmäismäärä, johon kaavoituksessa tulee varautua liiketilatarvetta arvioitaessa. Laskelma antaa pohjan, mihin kaavoituksessa tulee ostovoiman kasvun perusteella varautua liiketilatarpeessa. Pitkällä aikavälillä kilpailutilanteesta tai muista syistä aiheutuvia merkittäviä muutoksia ei laskelmalla ennusteta. Ne voivat aiheuttaa lisätarvetta tai ylimitoitusta arvioidun tarpeen lisäksi, mutta vastaavasti saattavat muuttaa markkina- ja kilpailuasetelmia merkittävästikin. Laskelma kertoo kokonaistarpeen eikä sitä, mihin kaupalliseen keskittymään tilatarve kohdistuu. Kohdentumiseen vaikuttavat mm. nykyisten kauppapaikkojen kehittäminen ja mahdollisuudet uusiin kauppapaikkoihin. Liiketilatarpeesta on kuitenkin erotettu keskustahakuisten toimintojen osuus ja muiden alueiden eli pääasiassa tilaa vaativan kaupan alueiden osuus. Keskusta-alueille suuntautuu suuri osa päivittäistavarakaupan tarpeesta ja pääosa muotikaupan ja muun erikoiskaupan tarpeesta. Vastaavasti muille alueille suuntautuu suurin osa tilaa vaativan kaupan sekä autokaupan tarpeesta.

22 Palveluverkkoselvitys 21 Kaupallisten palveluiden lisätilan enimmäistarve Tampereen kaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä Brutto k-m 2 Seudun Tampere muut kunnat Kaupunkiseutu yht Muut kunnat Markkinaalue yht. Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä Seudun muut kunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi Muut kunnat: Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Pälkäne, Kuhmalahti, Valkeakoski, Akaa Kylmäkoski, Urjala, Vammala, Mouhijärvi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula Muiden kuntien tilantarpeesta on arvioitu vain osan suuntautuvan Tampereelle Lähde: Santasalo Ky 2008 Mikäli koko ostovoiman kasvu suuntautuisi uusiin myymälöihin Tampereen asukkaiden ostovoiman kasvusta aiheutuva lisätarve vuoteen 2025 on yhteensä lähes k-m 2. Koko kaupunkiseudun liiketilan lisäystarve vuoteen 2020 mennessä on 1,4 miljoonaa kerrosneliömetriä. Tästä osa kohdistuu Tampereelle ja osa kaupunkiseudun muihin kuntiin. Kohdistuminen ei välttämättä tapahdu asukasmäärän suhteessa. Kaupunkiseudulle kohdistuu liiketilatarvetta myös seudun ulkopuolelta, sillä tarjonta markkina-alueen muissa kunnissa ei ole täysin tyydyttävä. Ostovoimaa virtaa Tampereen seudulle muualta Pirkanmaalta. Laskelmassa on oletettu, että muiden kuntien liiketilatarpeesta osa suuntautuu omaan kuntaan tai lähialueelle ja vain osa suuntautuu Tampereen kaupunkiseudulle. Päivittäistavarakaupan lisätarpeesta lasketaan, että 10 prosenttia suuntautuu Tampereen seudulle, erikoiskaupassa ja autokaupassa puolet ja ravintolatoiminnassa kolmasosa. Osuudet voivat olla tätä suurempia tai pienempiä riippuen siitä, miten kunnat onnistuvat kehittämään omia kauppakeskittymiään. Markkina-alueen muista kunnista lasketaan suuntautuvan Tampereen kaupunkiseudulla liiketilan lisätarvetta noin kerrosneliömetriä. Kokonaisuudessaan liiketilan lisätarve on Tampereen kaupunkiseudulla ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna maksimissaan k-m 2 vuoteen 2025 mennessä. Seudun liiketilatarve on jaettu keskustoihin ja keskustojen ulkopuolisiin alueisiin toiminnan luonteen mukaisesti. Tampereen kaupunkiseudun keskusta-alueiden lisäliiketilan tarve on maksimissaan noin k-m 2 ja keskusta-alueiden ulkopuolisten alueiden tarve noin k- m 2. Jako keskustan ja keskustan ulkopuolisten alueiden liiketilatarpeeseen on suuntaaantava. Kaavoituksella tulee pyrkiä osoittamaan toiminnot yhdyskunta- ja palvelurakenteen kannalta sopiville paikoille. Mikäli keskustassa ei ole osoittaa uutta liiketilaa keskustatoiminnoille, ne hakeutuvat hyvin helposti keskustojen ulkopuolelle.

23 Palveluverkkoselvitys 22 Kaupallisten palveluiden lisätilan vähimmäistarve Tampereen kaupunkiseudulla vuoteen 2025 mennessä Kuntakohtaisesti on laskettu, kuinka paljon uutta liikepinta-alaa voisi potentiaalisesti kunnassa toteutua kuntalaisten oman ostovoiman kasvun johdosta. Kuntakohtaiset taulut ovat liitteenä. Liiketilan kasvu ei kuitenkaan todennäköisesti toteudu kussakin kunnassa oman ostovoiman kasvun pohjalta, vaan siirtymiä kaupunkiseudulla tapahtuu. Osa kaupunkiseudun kuntien liiketilatarpeesta toteutunee oman kunnan sijaan Tampereella tai naapurikunnissa. Netto k-m 2 Seudun Tampere muut kunnat Kaupunkiseutu yht Muut kunnat Markkinaalue yht. Keskustaalueet Muut alueet Päivittäistavarakauppa Tilaa vaativa kauppa Muu erikoiskauppa Erikoiskauppa yhteensä Vähittäiskauppa yhteensä Ravintolat ja kahvilat Auto- ja varaosakauppa Autokauppa ja ravintolat Muut palvelut Liiketilatarve yhteensä Seudun muut kunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi Muut kunnat: Parkano, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Pälkäne, Kuhmalahti, Valkeakoski, Akaa Kylmäkoski, Urjala, Vammala, Mouhijärvi, Orivesi, Juupajoki, Kuru, Mänttä, Ruovesi, Vilppula Muiden kuntien tilantarpeesta on arvioitu vain osan suuntautuvan Tampereelle Lähde: Santasalo Ky 2008 Todennäköistä on, että myös nykyiset myymälät kehittävät toimintaansa ja saavat osan ostovoiman kasvusta. Nettotilantarve eli kaavoituksessa varauduttava lisätilan vähimmäistarve on Tampereen kaupunkiseudulla yhteensä yli k-m 2. Lisätilantarpeesta suurin osa tulee kaupunkiseudulta ja noin 10 % kaupunkiseudun ulkopuolelta. Minimitarpeesta keskustatoimintojen alueelle suuntautuu lähes k-m 2 ja muille alueille hieman enemmän.

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011

Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 7.11.2011 Tampereen kaupunkiseudun kaupan palveluverkkoselvitys ja Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi Tampereen kaupunki Ikano Retail Centres Ikanon asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi Päivitys

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi Päivitys LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi Päivitys 2008 28.8.2008 TUOMAS SANTASALO Ky TAMPEREEN KAUPUNKI Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi Kaupallisten

Lisätiedot

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi PÖYRY ENVIRONMENT OY

LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi PÖYRY ENVIRONMENT OY LAHDESJÄRVI-LAKALAIVAN OSAYLEISKAAVA Kaupallisten vaikutusten arviointi 11.4.2007 TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi TAMPEREEN KAUPUNKI PÖYRY ENVIRONMENT

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009

NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNGIN VÄHITTÄISKAUPAN MITOITUS JA PALVELUVERKKO 2009 NOKIAN KAUPUNKI www.nokiankaupunki.fi Nokia 19.11.2009 Vähittäiskaupan mitoitus - palveluverkko 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyiset kaupalliset

Lisätiedot

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut

Kymenlaakson maakuntakaava Kaupalliset palvelut Kaupalliset palvelut 29.5.2008 Kymenlaakson liitto TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.kymenlaakso.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupalliset palvelut 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky

NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008. Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky NUMMELAN PRISMAN LAAJENNUS Asemakaavan kaupallisten vaikutusten arviointi 5.2.2008 Suur-Seudun Osuuskauppa TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.s-kanava.net/sso www.tuomassantasalo.fi

Lisätiedot

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014

Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys. Luonnos 31.3. 2014 Kivistön vaikutusalueen väestö- ja ostovoimakehitys Luonnos 31.3. 2014 LÄHTÖKOHTIA Kivistön kauppakeskuksen päämarkkina-alue on Kivistön suuralue. Muu lähimarkkina-alue kattaa seuraavat alueet: Myyrmäen

Lisätiedot

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys

SUMMAN RISTEYSALUE Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 27.10.2011 Haminan kaupunki Kaupallisten vaikutusten arvioinnin päivitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 LÄHTÖKOHDAT 4 2.1 Markkina-alue 4 2.2 Kotka-Haminan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS

Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS Kankaanpäänkeskustanyleiskaava KAUPANPALVELUVERKKOSELVITYS 8.7.2011 Kankaanpään ydinkeskustan kaupallinen rakenne 2011 Toimiala Päivittäistavarakauppa Tavaratalokauppa Muotikauppa Terveydenhoitokauppa

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallisen selvityksen päivitys Kaupallisen selvityksen päivitys 25.6.2014 Kaupallisen selvityksen päivitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Kaupan markkinoiden kehitys... 3 3 Liiketilan lisätarve vuoteen 2020 ja 2030... 5 4 Kaupan

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa

Pohjanmaa. Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palveluiden sijoittuminen maakunnassa Pohjanmaa Kaupallisten palvelujen sijoittuminen maakunnassa Raportti: Tuomas Santasalo Ky Julkaisija: Pohjanmaan liitto 2010 Nr: 69 F ISBN:

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi

Raumalla 30.11.2003. www.tuomassantasalo.fi RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 RAUMAN KAUPPAKAMARI Raumalla 30.11.2003 TUOMAS SANTASALO Ky www.tuomassantasalo.fi Rauman vähittäiskauppa 2003 1 RAUMAN VÄHITTÄISKAUPPASELVITYS 2003 1 Kaupan toimipaikat

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2014 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Kehitys noudattaa koko Suomen kasvua, alueen kunnat kuitenkin Suomen keskiarvon alapuolella. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi kulutus /asukas

Lisätiedot

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys

LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys LAPIN LIITTO LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA Taustaselvitys Vähittäiskaupan suuryksikköalueiden vaikutukset keskustaan 2.4.2012 Lapin liitto LÄNSI-LAPIN MAAKUNTAKAAVA JOHDANTO Lapin liitto on laatimassa maakuntakaavaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus

Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys. Humppilan matkailukeskuksen mitoitus Kanta-Hämeen kaupan palveluverkkoselvityksen täydennys Humppilan matkailukeskuksen mitoitus 7.12.2017 SISÄLTÖ 1. Johdanto... 3 2. Nykyinen palveluverkko... 4 3. Humppilan matkailukeskus... 6 3.1. Humppilan

Lisätiedot

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa

Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa Heinolan strateginen yleiskaava 2035 Lausunto, kaupalliset palvelut Vuohkalliossa 3.9.2014 Strateginen yleiskaava Heinolan strategisessa yleiskaavassa 2035 kunnan kehitystä hahmotellaan yleispiirteisesti

Lisätiedot

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys

Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NCC SUOMI OY Ruskon suuryksikkö, kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (24) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 2 1.1 Selvityksen

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2015 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Keskitulot kasvaneet yhä kaikissa kunnissa edellisvuodesta, mutta tulotaso Suomen keskiarvoa matalampi. Heijastuu myös vähittäiskaupan kulutukseen, pienempi

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014

SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 2014 Muut yksityiset S-ryhmä Stockmann M-ketju Minimani Tokmanni-konserni K-ryhmä Suomen Lähikauppa Oy Lidl SUOMEN PT-KAUPAN RYHMITTYMIEN MARKKINAOSUUDET 20 PÄIVITTÄISTAVARAMYYNTI 16 705 MILJOONAA EUROA RYHMÄ

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010

Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 Kanta-Hämeen vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys Tiivistelmä 2.7.2010 2 Palveluverkon kehittämisen lähtökohdat Kanta-Hämeen päivittäistavarakaupan myymäläverkko muodostui vuoden 2009 lopussa yhteensä

Lisätiedot

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys

Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylän kirkonkylän osayleiskaava Kaupan selvitys Sodankylä kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima

Lisätiedot

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys

Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys LIITE 6 PIRKKALAN KUNTA Kauppakeskus Veska, kaupallinen selvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti Sisällysluettelo 1 Asemakaavamuutoksen sisältö... 2 2 Nykytilanne ja kehitysnäkymät...

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy

Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus. FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy Kemiönsaaren kaupallisten palvelujen tarve ja mitoitus FM, KTM Susanna Harvio, AIRIX Ympäristö Oy TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT 2 TAVOITE JA LÄHTÖKOHDAT SELVITYKSEN TAVOITE Tavoitteena on muodostaa arvio kaupan

Lisätiedot

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013

Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys

Lohjan kaupunki - Taajamaosayleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 22.2.2007 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO Ky Kaupunkisuunnittelukeskus Nervanderinkatu 5 D 38, 00100 Helsinki www.lohja.fi www.tuomassantasalo.fi Kaupallinen selvitys 1 LOHJAN KAUPUNKI

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014.

Kasvukäytävän pohjoinen keskus. Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. MAL-sidosryhmäfoorumi 2.10.2015 Kasvukäytävän pohjoinen keskus Suomen kasvukäytävän elinvoimakartasto 2014. 1. Varaudumme väestön kasvuun 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta 3. Kehitämme keskustoja ja

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1.

Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta. Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija. Kaupan tutkimuspäivä 26.1. Erikoiskaupan liiketilatarpeiden ennustaminenkuluttajien ostovoimasta Tuomas Santasalo erikoiskaupan tutkija Kaupan tutkimuspäivä 26.1.2012 Kauppaan kohdistuva ostovoima asukasta kohden maakunnittain 2010

Lisätiedot

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT

LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT LÄNSI-UUDENMAAN KAUPPAPALVELUT Lohja 21.1.2009 Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy www.lykes.fi TUOMAS SANTASALO Ky Nervanderinkatu 5 D 38 00100 Helsinki www.tuomassantasalo.fi 1 Sisällysluettelo Johdanto

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua

Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko. Maakuntavertailua Keski-Suomen ja Pohjois-Savon kaupallinen palveluverkko Maakuntavertailua KESKI-SUOMEN LIITTO POHJOIS-SAVON LIITTO 25.10.2006 TUOMAS SANTASALO Ky Väestön vuosimuutos Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa vuoteen

Lisätiedot

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010

Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava Kaupalliset ja julkiset palvelut 11.11.2010 Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut 1 1 JOHDANTO 1 2 NYKYINEN PALVELUVERKKO 2 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 2 2.2 Kaupallisten palveluiden sijoittuminen 2 2.3

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto

Kankaanpään kaupunki. Kulttuurikorttelin liikerakennushanke. Lausunto Kankaanpään kaupunki Kulttuurikorttelin liikerakennushanke Lausunto 10.10.2014 Kankaanpään kulttuurikorttelin liikerakennushanke Kankaanpään ydinkeskustaan suunnitellaan Kulttuurikortteli 20:een liikerakennushanketta.

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta

SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011. Siilinjärven kunta SIILINJÄRVEN KESKUSKORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 21.12.2011 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue

Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla A B C. Seudullisesti merkittävä alue. Paikallisesti merkittävä alue Liityntäpysäköintialueiden tyypit Pirkanmaalla Kuvaus Seudullisesti merkittävä alue Paikallisesti merkittävä alue Pienimuotoinen liityntäpysäköintialue Rooli liikennejärjestelmässä Liittyy erittäin hyviin

Lisätiedot

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT

PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Kuva: Stockmann Group, Kenneth Luoto/ Flickr PERHELÄN KORTTELI KAUPALLISEN KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT TIEDOTUSTILAISUUS 3.6.2015 SISÄLTÖ 01 Järvenpään vaikutusalue 02 Kaupan kysyntä ja tarjonta 03 Kauppakeskuksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025

Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava. Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan 1. vaihemaakuntakaava Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus vuoteen 2025 Etelä-Karjalan kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 3 1.1 Selvityksen tavoite 3 1.2 Kauppaa

Lisätiedot

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta

PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012. Siilinjärven kunta PÄIVÄRINTEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 31.1.2012 Siilinjärven kunta Kaupallisten vaikutusten arviointi 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS

Kaupunginhallitus Liite Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS Kaupunginhallitus 13.2.2017 Liite 11 64 Mikkelin kantakaupungin osayleiskaava KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 4.11.2013 LIITE 3 KAUPALLISEN SELVITYKSEN PÄIVITYS 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN

Lisätiedot

Sipoon kaupan palveluverkkoselvitys

Sipoon kaupan palveluverkkoselvitys Sipoon kaupan palveluverkkoselvitys Päivitys 2016 21.12.2016 Sisältö Sisältö... 2 1. Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 2. Kaupan nykytila Sipoossa... 4 2.1. Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti Sipoossa...

Lisätiedot

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto

Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan Kaupan palveluverkkoselvitys LUONNOS 8.5.2014. Lapin liitto n Kaupan palveluverkkoselvitys Lapin liitto Kaupan palveluverkkoselvitys 1 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tavoite 1.2 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset 2 KAUPAN NYKYTILAN

Lisätiedot

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella

Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Kaupan nykytila ja viimeaikainen kehitys SYKEn seurantatietojen perusteella Antti Rehunen SYKE KAUPAN KESKUSTELUTILAISUUS Kaavajärjestelmän ja rakentamisen lupajärjestelmän sujuvoittamisen sidosryhmätilaisuus

Lisätiedot

Levi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi

Levi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009. Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 14.5.2009 Kittilän kunta www.kittila.fi Palvelurakenneselvitys 1 Sisältö 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen tarjonta Kittilän kunnassa 3 2.1 Vähittäiskaupan ja ravintolatoiminnan

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus

HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus HELSINGIN YLEISKAAVA - Seminaari 22.4.2013 Vähittäiskaupan suuryksiköiden kaavoitus 22.4.2013, Helsinki, Laituri Pekka Normo, Ympäristöministeriö VÄHITTÄISKAUPAN PALVELUT - KESKUSTA-ALUEET, LÄHIKAUPAT,

Lisätiedot

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi

METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kaupallisten vaikutusten arviointi FCG Planeko Oy 25.9.2009 RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaupallisten vaikutusten arviointi 147-D2758 FCG Planeko Oy 2 (17) RAAHEN KAUPUNKI METTALANMÄEN KAUPPAKESKUKSEN

Lisätiedot

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus

Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson maakuntakaava, kauppa ja merialue Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus Kymenlaakson Liitto Maakunnan kehityksen kärjessä Kymenlaakson kaupan rakenne ja mitoitus 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset

Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset SEINÄJOEN KAUPUNKI Seinäjoen vähittäiskaupan selvitykset Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22981 Loppuraportti 1 (73) Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 VÄHITTÄISKAUPAN KOKONAISMITOITUKSEN

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS

ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS ETELÄ-SAVON MAAKUNTAKAAVA ETELÄ-SAVON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS Kaupan suuryksiköiden sijoitusmahdollisuudet E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T T O 2 0 0 8 Kaupan palveluverkkoselvitys -

Lisätiedot

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke

Saarenkylän Citymarketin laajennushanke 3.12.2007 Saarenkylän Citymarketin laajennushanke Kaupalliset vaikutukset 2 Sisältö Sisältö...2 Yhteenveto...3 1. Selvityksen tavoite ja lähtökohdat...5 1.1. Selvityksen tavoite... 5 1.2. Hankkeen kuvaus...

Lisätiedot

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella

Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Vähittäiskauppaa koskevien MRL:n muutosten arviointi SYKEn seurantatietojen, tutkimusten ja selvitysten perusteella Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Eduskunnan ympäristövaliokunta 7.2.2017 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti

RAUMAN KAUPUNKI. Kaupallinen selvitys. Loppuraportti RAUMAN KAUPUNKI Kaupallinen selvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (27) Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet... 3 1.2 Kaupan sijainninohjaus...

Lisätiedot

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012

Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 Lehdistötiedote Päivittäistavarakaupan myymälärekisteri 2012 JULKAISUVAPAA 27.3.2013 klo 11.00 LISÄTIEDOT: Maajohtaja Sanna Kotakorpi Sähköposti: sanna.kotakorpi@nielsen.com Puhelin: 09-4300 3239, 050

Lisätiedot

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto

Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja. KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Keskustaterikoiskaupanliikepaikkoina Parempiakauppapaikkoja -parempia keskustoja KaupantutkijaTuomasSantasalo ErikoiskaupanLiitto Vähittäiskaupan toimipaikkamäärän kehitys 1995-2007 30 000 25 000 3283

Lisätiedot

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN

ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN ESPOON KAUPAN PALVELUVERKKOSELVITYS PAIKKATIETOAINEISTOJEN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Kaupunkikehitys ja kauppa,ramboll Kaupan palveluverkkoselvityksen tavoitteet Paikkatietoaineistot palveluverkkoselvityksessä

Lisätiedot

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi

Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi Vaalimaan Outlet-keskus Kaupallisten vaikutusten arviointi 18.6.2014 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1. Vaalimaan suunnitelmat... 3 1.2. Hankkeen kuvaus... 5 1.3. Markkina-alue... 6 2. Kaupan nykytilan

Lisätiedot

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

12 Pirkanmaa. 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 12 Pirkanmaa 12.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 12.1. PIRKANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 7 kpl Taajaan asutut: 7 kpl Maaseutumaiset: 8 kpl Pirkanmaa

Lisätiedot

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos

Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos 12.3.2009 Savarin alueen laajentumisen asemakaavamuutos Lausunto kaupallisista vaikutuksista 2 1. Kaavahanke Ylivieskan Savarin alueella on vireillä asemakaavan muutos- ja laajennushanke. Savarin alue

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012

Rauman tilaa vaativan kaupan alue. Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Rauman tilaa vaativan kaupan alue Kaupallinen selvitys 27.8.2012 Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 2 Nykyinen kaupallinen rakenne Kairakadun - Metallitien alueella 3 3 Kaupan mitoitus

Lisätiedot

Joulukauppa Jaana Kurjenoja

Joulukauppa Jaana Kurjenoja Joulukauppa 2017 Taustaa Joulukauppaa yleisesti kuvaavien laskelmien taustatilastot ovat Tilastokeskuksesta. Kantar TNS toteutti otokseen perustuvan kuluttajakyselyn marraskuussa 2017. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Kaupallisten palveluiden verkosto

Kaupallisten palveluiden verkosto Kaupallisten palveluiden verkosto Keski-Suomi 2005 Pohjois-Savo 2006 Kaksi kaupallisen palveluverkon tutkimusta Sekä Keski-Suomen että Pohjois-Savon tutkimukset on tehnyt Tuomas Santasalo. 2005 ja 2006

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007

TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta

Pohjanmaan maakuntakaava. Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta Pohjanmaan maakuntakaava Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 19.5.2011 Lisäselvitys kaupallisten palveluiden sijoittumisesta 1 JOHDANTO 2 1 KAUPAN KEHITYS 3 1.1 Ostovoima 2010 3 1.2 Markkinoiden

Lisätiedot

Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten

Rauman kaupallisen selvityksen päivitys. Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten Rauman kaupallisen selvityksen päivitys Kanalin Länsirannan asemakaavan muutosta varten 7.5.2014 Kanalin Länsirannan asemakaavamuutosta varten 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013

Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Paikkatieto vähittäiskaupan suunnittelun ja ohjauksen tukena: SYKEn aineistot ja tilastot HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Antti Rehunen Rakennetun ympäristön yksikkö Ympäristöpolitiikkakeskus Suomen

Lisätiedot

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten

Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten OULUN KAUPUNKI Uuden Oulun yleiskaavan kaupallisten vaikutusten arviointi Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kansikuva: Lentokuva Vallas Oy / Oulun kaupunki Loppuraportti 1 (68) Sisällysluettelo

Lisätiedot

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS

ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS FCG Planeko Oy Tuusulan kunta ETELÄ-TUUSULAN KAUPALLINEN SELVITYS 9.6.2009 www.aanekoski.fi www.aanekoski.fi Tuusulan kunta 1 FCG Planeko Oy ALKUSANAT Tehtävänä oli arvioida Focus-alueen osayleiskaavan

Lisätiedot

Rauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011

Rauman yleiskaava. Kaupallinen selvitys 17.3.2011 Rauman yleiskaava Kaupallinen selvitys Kaupallinen selvitys 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN KARTOITUS JA KUVAUS 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat ja myynti 3 2.2 Ostovoima ja ostovoiman

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset. 19.6.2013 Jukka Tapio Toimintaympäristö Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Tampereen kaupunkiseudun väkiluku kasvaa Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli

Lisätiedot

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006

Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Ote ja tiivistelmä Lohjan keskustan kaupallisesta selvityksestä 2006 Lohjan keskustan kaupallinen selvitys 2006 KESKUSTAN KAUPALLISEN RAKENTEEN KEHITTÄMINEN Lohja 11.09.2006 LOHJAN KAUPUNKI TUOMAS SANTASALO

Lisätiedot

Kaupallinen selvitys

Kaupallinen selvitys Leppävirran keskustan yleiskaava Kaupallinen selvitys 28.11.2012 Leppävirran kunta Kaupallinen selvitys 2012 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan toimipaikat

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys

Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys Kanta-Hämeen maakuntakaavan 2040 kaupan palveluverkkoselvitys 12.4.2016 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 1.1. Selvityksen tavoitteet... 3 1.2. Kauppaa ja maankäytön suunnittelua

Lisätiedot

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset

1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset TIIVISTELMÄ 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 1.1 Kauppaa ja maankäytön suunnittelua ohjaavat lait ja siirtymäsäännökset... 3 2 KAUPAN NYKYTILAN KUVAUS... 4 2.1 Päivittäistavarakaupan verkko... 4 2.2

Lisätiedot

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus

Lamminrahkan osayleiskaava. Kaupallisten palveluiden mitoitus Lamminrahkan osayleiskaava Kaupallisten palveluiden mitoitus 1.12.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Lamminrahka palveluverkon osana... 4 2.1. Nykyinen palveluverkko... 4 2.2.

Lisätiedot

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

FCG Suunnittelukeskus Oy. Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Suunnittelukeskus Oy Porvoon kaupunki KUNINKAANPORTIN JA EESTINMÄEN ALUEEN KAUPALLISTEN RATKAISUJEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Loppuraportti 15.2.2008 Porvoon kaupunki Kuninkaanportti ja Eestinmäki - kaupallisten

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus

Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus Kivistön kaupunkikeskus 1 (12) Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Helsingin seudun kasvu ja kaupan lisätarve... 2 2.1 Väestökehitys ja ennusteet... 2 2.2 Kaupan pinta alan laskennallinen

Lisätiedot

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava

Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Rauman tilaa vaativan kaupan alueiden osayleiskaava Seudullisuuden alaraja Autokauppa Huonekalukauppa Kodintekniikka Rautakauppa Puutarhakauppa Venekauppa 13.11.2013 Seudullisuuden alaraja 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030 Haukipudas Kiiminki Anne Leskinen, 27.1.2011 Hailuoto Oulunsalo Oulu Kempele Lumijoki Liminka Tyrnävä Muhos Kaupalliset selvitykset seudun yleiskaavan taustalla

Lisätiedot

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys

Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys KOKKOLAN KAUPUNKI Kokkolan kaupan palveluverkon mitoitusselvitys Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Loppuraportti 1 (32) Sisällysluettelo 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET... 2 2 KAUPAN PALVELUVERKON

Lisätiedot

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET

LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Lahdesjärven työpaikka-alue Vuores-projekti 1 LAHDESJÄRVEN TYÖPAIKKA- JA LIIKETOIMINTA-ALUEET Tarkastelun kohteena on Lahdesjärven tulevan työpaikka-alueen toiminnallinen sisältö. Tarkastelussa määritellään

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys

Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Tampereen kaupunkiseudun rakenneselvitys Samuli Alppi EDGE kaupunkitutkimuslaboratorio Tampereen teknillinen yliopisto 30.4.2009 Kaupunkirakenneselvitys Selvityksen tarkoituksena on tutkia kaupunkirakenteen

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Mänttä-Vilppula. Kaupallinen asema ja kaupan kehittymismahdollisuudet

Mänttä-Vilppula. Kaupallinen asema ja kaupan kehittymismahdollisuudet Mänttä-Vilppula Kaupallinen asema ja kaupan kehittymismahdollisuudet Airix Ympäristö Oy 23.9.2010 1 SISÄLTÖ Selvityksen tavoite... 3 Kaupallinen asema... 3 Sijainti... 3 Väestö... 4 Kaupan tarjonta...

Lisätiedot