Pöytäkirja 1 (47) HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (47) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:30-12:15 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 104 Infoasiat Talousarvion 2020 tavoiteasetanta ja taloussuunnitelman linjaukset 106 Vaali HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan asemaan Liittyminen Taimi työterveyshuoltokonserniin ja HUS Työterveyden toimintojen liikkeenluovutus Taimi Uusimaa Oy:lle 108 Kymsoten hankinta- ja logistiikkatoiminnan siirtäminen liikkeenluovutuksena HUSille 109 Selvitys kesän 2019 toiminnasta Hallituksen kokousaikataulu vuonna Muut asiat Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 113 Hyksin Oy:n osakkeiden ja pääomalainojen ostaminen

2 Pöytäkirja 2 (47) Osallistujat Läsnä Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja Helka Hosia Tuomas Tuure Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi Tom Böhling, , Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula Ilkka Taipale Reijo Vuorento Reetta Vanhanen Terhi Aalto Anna Vuorjoki Muut osallistujat Minerva Krohn, valtuuston puheenjohtaja , Maija Anttila, valtuuston 1. vpj. Ari Oksanen, valtuuston 2. vpj. Juha Tuominen, toimitusjohtaja esittelijä Mari Frostell, talousjohtaja virkamies, , Lasse Lehtonen, diagnostiikkajohtaja virkamies, , Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri virkamies Risto Renkonen, dekaani, ylilääkäri virkamies, 104, Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja virkamies Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja virkamies Lauri Tanner, hallintojohtaja sihteeri

3 Pöytäkirja 3 (47) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsingissä Jari Oksanen Sirpa Peura Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (47) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Sirpa Peura (varalle Marika Niemi) ja Jari Oksanen (varalle Tuomas Tuure).

5 Pöytäkirja 5 (47) 104 Asianro HUS/200/2019 Infoasiat Selostus Lastensairaala mediassa toimialajohtaja Jari Petäjä HUSin viestinnän linjaukset viestintäjohtaja Paula Isopahkala Päätösesitys Strategian valmistelu toimitusjohtaja Juha Tuominen ja kehittämisjohtaja Visa Honkanen Merkitään tiedoksi. Asian käsittely Informointi HUSin viestinnän linjauksista siirretään seuraavaan kokoukseen. Merkittiin, että - toimialajohtaja Jari Petäjä oli saapuvilla kokouksessa klo esittelemässä asiaa hallitukselle - Risto Renkonen poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa klo Päätös Merkittiin tiedoksi. Hallitus toteaa Uutta lastensairaalaa koskevan informaation johdosta, että se tukee Uuden lastensairaalan henkilökuntaa heidän vaativassa työssään ja haluaa rohkaista HUSin henkilöstöä avoimeen asioiden esille ottoon ja keskustelukulttuuriin. Selvitystyö tilanteen osalta on käynnistynyt johtajaylilääkärin johdolla.

6 Pöytäkirja 6 (47) 105 Asianro HUS/1696/2019 Talousarvion 2020 tavoiteasetanta ja taloussuunnitelman linjaukset Selostus Talousarvion aikaisemmat hallituskäsittelyt HUSin hallitus käsitteli talousarvion 2020 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä tarkensi palveluista vuonna 2020 perittäviä asiakasmaksuja Hallitus jatkoi tavoiteasetannan käsittelyä kokouksessaan ja linjasi talousarvion tarkennettua tavoiteasetantaa sekä käsitteli jäsenkuntien maksuosuuksien laskentaperiaatteita ja euromääräistä kokonaisraamitusta. Hallitus päätti merkitä tiedoksi talousarvion 2020 valmistelutilanteen - hyväksyä esitetyt talousarvion 2020 valmistelun yleiset periaatteet - hyväksyä - että talousarviovalmistelun perusteena käytettävä tuottavuustavoite on 1,0 % (sisältää Apotin käyttöönottoon liittyvät kertaluontoiset kulut) - että ensihoitotoiminnan kuntalaskutuksessa 50 euroa per asukas ylittävä osuus kustannuksista tasataan kaikkien jäsenkuntien kesken vuonna että HUSin oma tutkimusmääräraha vuoden 2020 talousarviossa on 15,0 milj. - että HUS-tasoisten yhtenäishinnoiteltujen tuotteiden määrää lisätään hallitusti vuodelle että HUSin toimielimien käyttöön vuoden 2020 talousarviossa varataan toimintakuluihin 1,1 milj. euroa ja investointiohjelmaan sisältyen taidehankintoihin 0,4 milj. euroa - että HUSissa perittäviä erikoissairaanhoidon asiakasmaksuja korotetaan osittain huomioiden käyty keskustelu ja että esittelijä tuo tarkemman korotusesityksen seuraavan hallituksen käsittelyyn - hyväksyä esitetyt vuosien investointien suunnittelua koskevat linjaukset. Hallitus päätti hyväksyä, että HUSissa perittäviä erikoissairaanhoidon asiakasmaksuja korotetaan vuoden 2020 alusta päiväkirurgian asiakasmaksujen osalta 125,00 euroon ja terveyskeskuspäivystyksen iltaja yöaikaan lääkärillä käynnin maksuja 37,00 euroon. Muita maksuja ei koroteta. Hallitus on lisäksi ( 73) päättänyt, että jatkossa asiakasmaksuja tarkistetaan asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaisesti, ellei hallitus erikseen toisin päätä. Viimeisin indeksitarkistus on tullut voimaan vuoden 2018 alussa. Todennäköistä on, että vuodelle 2020 on tulossa indeksitarkistus, jonka Valtioneuvosto vahvistaa loppuvuonna.

7 Pöytäkirja 7 (47) Hallitus päätti merkitä tiedoksi talousarvion 2020 valmistelutilanteen - hyväksyä esitetyt talousarvion 2020 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan esitetyt muutokset ja päivitykset - vahvistaa talousarviolinjausten mukaiset HUS-kuntayhtymän sitovien tavoitteiden enimmäismäärät - tilikauden tulostavoite euroa alijäämäinen, - sitovat nettokulut enintään euroa, - tulosalueiden investoinnit enintään euroa, - pitkäaikainen lainakanta vuoden lopussa enintään euroa; - että jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen talousarviota ja sitovien nettokulujen tavoitetasoa tarkastellaan uudelleen hallituksen kokouksessa huomioiden jäsenkuntien johdolta saatu palaute Yhtenäisen talousarvioesittelyn ja kokonaisuuden ylläpitämiseksi listatekstiin on sisällytetty myös ne osat, jotka on jo käsitelty hallituksen edellisissä kokouksissa. Yleistä Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta eli vuodet Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2020 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi Kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä kuntayhtymän kaikkien muiden tulosalueiden käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Taustaa HUSin talousarviovalmistelu perustuu oletukselle, että HUS jatkaa taloussuunnittelukaudella itsenäisenä Uudenmaan erikoissairaanhoidon yksikkönä kiinteässä kumppanuudessa ja yhteistyössä alueen kuntien perusterveydenhuollon ja ERVA-alueen organisaatioiden kanssa. Sipilän hallituksen maakunta- ja soteuudistuksen kaaduttua HUSissa osallistutaan aktiivisesti sotepalveluiden jatkokehityksen valmisteluun ja hyödynnetään tarkoituksenmukaisella tavalla maakuntavalmistelutyössä aikaansaatuja tuotoksia. HUSissa valmistellaan vuodelle 2020 uutta ajuripohjaista rullaavan suunnittelun sisäistä prosessia, johon osallistetaan aiempaa tiiviimmin yksiköiden johto sekä linjaesimiehet. Suunnitteluprosessin uudistamisella pyritään myötävaikuttamaan talousarvion ohjausvaikutuksen merkittävään parantamiseen. Vuoden 2020 suunnittelussa on tavoitteena aikaisempaa

8 Pöytäkirja 8 (47) selkeämmin kytkeä toiminnan sisällöllinen suunnittelu ja sitä kautta erikoissairaanhoidon tuotantosuunnitelmat strategista tahtotilaa tukeviksi toimenpiteiksi. Suunnittelujärjestelmän sisällön ja -prosessin määritystä on tehty tiiviissä yhteistyössä sairaanhoidon yksiköiden johtajien kanssa. Suunnitteluprosessin aikana tapahtuva vuoropuhelu yhtymäjohdon, tulosalueiden ja tulosyksiköiden johdon välillä lisää suunnitteluprosessin läpinäkyvyyttä ja tuo paremmin esiin toiminnan ja talouden syyseuraussuhteet. Tiukassa taloustilanteessa resurssien optimaalinen kohdentaminen tulosalueille ja tulosyksiköille toimialakohtaisen ennakoidun kysynnän ja hoidon tarpeen muutoksen analyysiin perustuen parantaa käytettävissä olevien resurssien tehokasta hyödyntämistä. Toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi, mitattavien tulosten säännöllinen seuranta sekä palaute tavoitteiden toteutumisesta toteutetaan kaikilla organisaation tasoilla. Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa suunnittelujärjestelmää rakennettaessa on painotettu sairaanhoidollisen palvelutuotannon ja henkilöstön ajuripohjaista suunnittelua. Järjestelmä hyödyntää mm. tilastotieteellisiä menetelmiä ennusteen laskennassa. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta HUSin nykyinen strategia on hyväksytty valtuuston kokouksessa ensin vuosille Strategisia painopisteitä ja avaintavoitteita on käsitelty ja uudistettu tämän jälkeen vuosittain valtuustossa talousarvion yhteydessä. Kattavaa päivitystä strategiaan ei ole kuitenkaan viime vuosina tehty käynnissä olleen sote- ja maakuntavalmistelun takia. Maakuntavalmistelun kariuduttua HUSissa on keväällä käynnistetty strategiapäivitys. Uuden strategian valmisteluun osallistetaan koko henkilöstö. Strategiapäivitystä käsitellään valtuuston seminaarissa syyskuussa ja tavoitteena on, että päivitetty strategia hyväksytään joulukuussa valtuuston kokouksessa. Talousarvion vuositavoitteet pohjautuvat strategiaan. Koska strategiapäivitys on vielä käynnissä, perustuvat 2020 talousarvion vuositavoitteet syyskuun alun mukaiseen strategialuonnokseen. Päivitettävän strategian mukaisesti tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan HUSin kilpailukykyä, toiminnan tuottavuutta, palvelujen vaikuttavuutta ja asiakaslähtöisyyttä sekä samalla tehokkaasti hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategisten avaintavoitteiden sekä päivittäistoiminnan operatiivisten tavoitteiden mittarit ja tavoitearvot. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat neljästä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä sekä pitkäaikainen lainakanta vuoden lopussa). Em. tavoitteet sisältyvät päivittäistoiminnan operatiivisiin taloustavoitteisiin. Sitovuus valtuustoon nähden tarkoittaa vastuuta ohjata toimintaa vuoden aikana siten, että varmistetaan sitovien tavoitteiden toteuttaminen. Jos seurantatietojen mukaan tavoitteiden toteutuminen on jäljessä tavoitteesta, tulee toimintaan tehdä korjaavia toimenpiteitä vuositavoitteiden saavuttamiseksi. Jos vuoden loppuun mennessä tässä ei kuitenkaan

9 Pöytäkirja 9 (47) onnistuta tai toiminnassa on vuoden aikana tapahtunut suurempia rakenteellisia muutoksia ja alkuperäisen talousarvion tavoitteet eivät enää vastaa tarkoitusperiä, talousarviota on Kuntalain vaatimusten mukaisesti ennen talousarviovuoden päättymistä muutettava. Tämä vaatii sitovien tavoitteiden osalta aina uutta valtuustokäsittelyä. Edellä selostetun takia strategisia tavoitteita ei sisällytetä Kuntalain mukaisiin valtuustoon nähden sitoviin tavoitteisiin. Apotin käyttöönottojen vaikutukset talousarviosuunnitteluun Sekä työpanoksella että euromääräisellä panostuksella mitattuna HUSin historian suurin yksittäinen toiminnan muutos- ja kehityshanke Apotti etenee vuosien 2019 ja 2020 aikana. Apotin käyttöönotto toteutettiin HUSin Peijaksen sairaalassa marraskuussa 2018 ja Vantaan kaupungin perusterveydenhuollon ensimmäinen käyttöönotto oli Seuraavat HUSin käyttöönotot on porrastettu alkamaan HUSin muissa sairaaloissa alkuvuonna Voimassaolevan käyttöönottoaikataulun mukaisesti tammikuussa 2020 Apotin käyttöön siirtyvät Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon sairaalat sekä HYKSin yksiköistä Jorvin ja Raaseporin sairaalat sekä Naistentautien ja synnytyksien sekä Psykiatrian tulosyksiköt. Toukokuussa Apotin käyttöönotto laajenee mm. Meilahden sairaala-alueelle (loput HUSin sairaanhoidolliset yksiköt). HUS Kuvantamisen Apotti-käyttöönotto on myös siirretty vuodelta 2021 toteutettavaksi lokakuussa Vuodelle 2019 ja 2020 kohdistuu Apotin käyttöönottoon liittyviä kertaluontoisia kustannuksia; mm. henkilökunnan koulutus- ja sijaiskustannuksia. Vuosien 2019 ja 2020 toimintakuluja kasvattaa lisäksi osittain päällekkäiset potilastietojärjestelmäkustannukset. Käytöstä poistuvien potilastietojärjestelmien sopimuksista ja kustannuksista päästään täysimääräisesti irtaantumaan vasta vuonna Viimeistään silloin alkavat myös Apotin käyttöönotolla tavoitellut hyödyt realisoitumaan. Apotin käyttöönotolla on myös lyhytaikaisia vaikutuksia tuotantoon ennalta suunnitellun elektiivisen toiminnan väliaikaisena supistamisena käyttöönoton onnistumisen varmistamiseksi. Apotin käyttöönottovaiheessa kliininen tuotanto laskee väistämättä. Parhaissa sairaaloissa on kyetty tuotanto nostamaan normaalitasolle noin neljässä viikossa. Tämä merkitsee sitä, että HUSin vuoden 2020 käyttöönottojen onnistuessa parhaiden referenssisairaaloiden veroisesti syntyy noin kahden prosentin tuotantovaje koko vuoden tasolla, ellei tuotantokäytön kolmen ensimmäisen viikon aikaista tuotannonlaskua pystytä tehostuneiden toimintaprosessien avulla kompensoimaan loppuvuoden aikana. Vuonna 2019 ennustetaan Apotin käyttöönottojen valmisteluun ja Peijaksen sairaalan tuotannon ylläpitoon HUS-tasolla sitoutuvan 43,6 milj. euroa (TA ,0 milj. euroa). Vuoden 2020 osalta Apotti käyttöönottojen arvioidut kertaluontoisten kulujen ja tuotantokäytön ylläpidon kuluarvio on 79, 4 milj. euroa. Em. summat saattavat tarkentua talousarviovalmistelun edetessä.

10 Pöytäkirja 10 (47) Talousarvion 2020 tuottavuustavoite Tuottavuuden parantamistavoitteella edistetään HUSin strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaa parantamista. Tavoitteena on pystyä samoilla resursseilla tuottamaan aikaisempaa enemmän tai vastaavasti pienemmillä resursseilla tuottamaan nykyinen tuotanto. Tuottavuuden parantaminen edellyttää määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintatapojen ja prosessien kehittämistä mahdollinen hukka eliminoiden sekä rakenteellisia ratkaisuja (esim. toimintojen keskittämisiä HUS-tasoisesti sekä sairaaloiden välisen työnjaon edelleen tehostamista). Tärkeää on, että tuottavuutta parannetaan keinoilla, jotka edistävät kokonaistason optimointia. Periaatteessa tuottavuutta voidaan parantaa viidellä eri tavalla: Tuotos kasvaa panosten pysyessä ennallaan Panosten käyttöä vähennetään, mutta tuotos säilyy ennallaan Tuotoksen kasvu on suurempi kuin panosten kasvu Tuotos kasvaa, panokset vähenevät Tuotos vähenee enemmän kuin panokset Toiminnan tehostaminen ja tuottavuuden parantaminen ovat kiinteä osa normaalia päivittäistä toimintaa. Tuottavuuden parantamiseen tähtäävien tavoitteiden rinnalla monilla tuottavuutta parantavilla toimenpiteillä on vaikutusta myös hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. HUSin sairaanhoidollisen toiminnan tuottavuutta mitataan somatiikan erikoisaloilla deflatoidulla DRG-pistekustannuksella ja psykiatriassa kustannus / hoidettu potilas. Mittarit ovat olleet käytössä HUSin tuottavuusseurannassa useita vuosia ja niiden määrittelyt on tehty keskitetysti yhtymähallinnossa. Tuottavuuden mittaus erikoissairaanhoidossa on haastavaa eikä sitä pystytä mittaamaan kattavasti ainoastaan yhdellä mittarilla. Hoidetun potilaan keskimääräinen kustannus poikkeaa selvästi eri toimialoilla hoidon edellyttämien resurssien takia ja tämän vuoksi eri toimialoilla hoidettujen potilaiden kustannuksia ei voi verrata keskenään. Se sopii kuitenkin yksittäisen toimialan oman toiminnan tuottavuuden kehityksen mittaamiseen. DRG-pisteisiin perustuvassa mittarissa potilaat on pyritty yhteismitallistamaan, minkä mahdollistaa paremmin eri toimialojen keskinäisen vertailun. Avohoidon osuus HUSin toiminnasta on viime vuosina kasvanut, ja tulee edelleen kasvamaan, eikä somatiikan DRG-pisteisiin pohjautuva tuottavuuslaskenta enää anna täysin osuvaa kuvaa tuottavuuskehityksestä. Tämän takia HUS-tason tuottavuuskehityksen päämittarina vuonna 2020 tullaan käyttämään sekä somatiikassa että psykiatriassa kustannusta / hoidettu potilas. Diagnostisia ja muita tukipalveluita tuottavilla tulosyksiköillä ja tulosalueilla on vastaavasti käytössä omat yksilölliset tuottavuusmittarit toiminnan sisällön erilaisuuden takia. Jokaisesta käytettävästä tuottavuusmittarista laaditaan mittarikortti, jossa on yksityiskohtaisesti kuvattu mittarin laskenta ja sen sisältö. Tämän lisäksi tulosalueilla ja tulosyksiköissä käytetään päivittäisen johtamisen tukena HUS-tason lopputulosmittarien (kustannukset / hoidettu potilas ja DRG-pistetuottavuus) toteumaan vaikuttavia ennakoivia

11 Pöytäkirja 11 (47) mittaraita kuten leikkaussaliaika, kapasiteetin käyttöaste ja suoritteet / työpanos. Vuonna 2020 kuntayhtymätasolla tuottavuustavoite on 1,0 %, sisältäen Apotin käyttöönotosta aiheutuvat kertaluontoiset kustannukset ja päällekkäisten potilastietojärjestelmien kustannukset (käytöstä poistuvien järjestelmien kustannukset) sekä niiden tuottavuutta hetkellisesti laskevan vaikutuksen. Apottiin arvioidaan sitoutuvan vuonna 2020 kertaluontoisia kuluja (mm. päällekkäiset potilastietojärjestelmät vuonna 2020, käyttöönottokoulutukset loppukäyttäjille sekä käyttöönoton aikaiset tukitoiminnot) yhteensä n. 32,3 milj. euroa ja tämän vaikutus tuottavuuteen on arvioitu olevan 1,6 %-yksikköä. Tuottavuustavoite ilman Apotin käyttöönottoon liittyviä kertaluonteisia kuluja vuonna 2020 on siten yhteensä 2,6 %. Apotin käyttöönoton ei oleteta merkittävästi vaikuttavan potilasmääriin vuoden aikana. Käyttöönoton aikaiseen heikentyneeseen tuotantokykyyn vastataan ensisijaisesti siirtämällä elektiivistä toimintaa myöhemmäksi tai aikaisemmaksi. Apotin käyttöönoton kolmen ensimmäisen viikon ajan elektiivisen tuotannon oletetaan olevan normaalitasoa alhaisempi ensimmäisellä ja toisella viikolla 50 % sekä kolmannella viikolla 75 %. Yhteensä tuotannon alenema on 125 % viikkotuotannosta, joka vastaa n. 2,4 % vuosituotantoa. Jos elektiivistä toimintaa ei onnistuta siirtämään tai käyttöönoton jälkeen kirittyä kiinni, jää tuottavuutta rasittamaan lisäksi alentuneen tuotannon ajalta kiinteiden kulujen osuus, joka on arvoilta n. 60 %. Tällöin tuottavuus heikkenisi vielä lisäksi 60 % * 2,4 % = 1,4 %. Arvioitu elektiivisen tuotannon lasku huomioituna vuoden 2020 kokonaistuottavuustavoitteeksi muodostuu siten 4,0 %. Yksikkökohtaiset tuottavuustavoitteet valmistellaan talousarviovalmistelun edetessä siten, että tuottavuustavoitteessa huomioidaan Apotin kertaluontoisten käyttöönottokulujen lisäksi mm talousarvioon sisällytettävät sairaaloiden ja muiden yksiköiden välisessä työnjaossa tapahtuvat muutokset. Erikoissairaanhoidon palvelulaskutus jäsenkunnilta eli jäsenkuntien maksuosuudet vuoden 2020 talousarviossa Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2020 palvelutarpeeseen. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa yli 70 % HUSin toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien toiminnallinen ja taloudellinen tilanne sekä HUSin strategian mukainen tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen erikoissairaanhoidon palvelulaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus sisältää varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, potilashotelli sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede).

12 Pöytäkirja 12 (47) Lisäksi potilasvakuutus ja päivystysapu veloitetaan kapitaatioperusteisesti osana jäsenkuntien maksuosuutta. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUSin tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUSin muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen talousarviolaskenta vuodelle 2020 perustuu kokonaistasolla siihen tavoitteeseen, ettei vuoden 2020 asukaskohtainen jäsenkuntien maksuosuuslaskutus kasva vuoden 2019 ennustetusta tasosta vaikka Apotin käyttöönotosta syntyy vuonna 2020 merkittäviä kertaluontoisia kustannuksia käyttöönoton onnistumisen varmistamiseksi. Sisältäen vuoden 2019 alussa jäsenkunnilta HUSille siirtyneet toiminnot jäsenkuntien maksuosuus per asukas on kesäkuussa laaditussa vuosiennusteessa 1043,20 euroa. Vaihteluväli vuoden 2019 ennusteessa eri kuntien välillä on Kauniaisten 903,60 eurosta per asukas Raaseporin 1425,90 euroon. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2020 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: - Lähtökohtana on vuoden 2019 ennuste (kesäkuussa 2019 laadittu) - Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan - Huomioidaan vuoden 2020 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus palvelutarpeeseen ja maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua

13 Pöytäkirja 13 (47) - Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskenta on tehty kustannuslajeittain ja siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota on laskennassa käytetty tukena peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta ,0 % (2019 2,6 %) - Huomioidaan vuoden 2020 tuottavuustavoite 1,0 %. Em. luku sisältää Apotin käyttöönottoon ja päällekkäisiin potilastietojärjestelmiin liittyvät kulut. Ilman niiden vaikutusta tuottavuustavoite on 2,6 %. - Huomioidaan vuonna 2020 toteutettavat välttämättömät palvelujen saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta parantavien hankkeiden kustannuslisäys siltä osin, kun ne sopivat euromääräiseen kokonaisraamiin. Tämä sisältää myös Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvät kustannukset ja vuonna 2020 päällekkäin toimivat potilastietojärjestelmät. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUSin strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2019 vuoteen 2020 on 1,22 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvavatkin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2020 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 1,1 %. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2020 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 795,8 miljoonaa euroa talousavion maksuosuus ei vielä tässä vaiheessa sisällä mahdollisia vuonna 2020 tapahtuvia toimintasiirtoja omistajakuntien ja HUSin välillä. Apotin käyttöönoton kertaluontoisiin kustannuksiin ja päällekkäisiin potilastietojärjestelmiin (käytöstä poistuvat järjestelmät) arvioidaan sitoutuvan vuonna 2020 yhteensä 32,3 milj. euroa. Jäsenkunnille kohdistuvaan erikoissairaanhoidon palvelulaskutukseen em. summasta kohdistuu 28,4 milj. euroa (88 %).

14 Pöytäkirja 14 (47) Jäsenkuntien maksuosuudet milj. euroa milj. euroa milj. euroa % vaikutus Vuoden 2019 lähtötaso (Enn "4+8") 1 750,0 Väestön kasvun ja ikärakenteen muutoksen vaikutus palvelutarpeeseen (2020 vs. 2019) 19,3 1,1 % Kustannustason muutos (2020 vs. 2019) 30,5 1,7 % Apotin käyttöönottoon liittyvät kertaluontoiset kustannukset ja päällekkäiset potilastietojärjestelmät, kertaluontoinen vaikutus tuottavuuteen 28,4 1,6 % Tuottavuustavoite ,9-2,6 % Tuottavuustavoite sisältäen Apotin käyttöönottoon liittyvät kertaluontoiset kustannukset -17,5-1,0 % Muut, mm. Apotin tuotantokäytön ylläpidon kustannukset 13,6 0,8 % Yhteensä TAE 2020 maksuosuudet 1 795,8 2,6 % milj. euroa Muutos edv TP ,3 3,8 % TP 2015, proforma 1 515,3 2,7 % TP 2016, proforma 1 521,6 0,4 % TP ,2 1,8 % TP ,8 4,8 % TA 2019 (vertailukelpoinen muutos vs. TP 2018, ilman toimintasiirtoja) 1 617,8-0,3 % TA 2019 (sisältäen merkittäviä toimintasiirtoja HUSille) 1 682,0 3,6 % ENN 2019 (vertailukelpoinen muutos vs. TP 2018, ilman toimintasiirtoja) 1 685,8 3,9 % ENN 2019 "4+8" (vs. TP 2018) 1 750,0 7,8 % TAE 2020 (vs. TA 2019) 1 795,8 6,8 % TAE 2020 (vs. ENN 2019 lähtötaso) 1 795,8 2,6 % HUS-tasolla kasvua vuoden 2019 talousarvioon verrattuna kasvu on 6,8 % ja ennusteeseen 2019 (4+8) verrattuna 2,6 %. Vuoden 2019 vertailukelpoinen talousarvio ilman vuoden 2019 alussa tapahtuneita toimintasiirtoja HUSille on 0,3 % alhaisempi kuin vuoden 2018 tilinpäätös (ilman Töölön kiinteistön myyntivoiton palautusta). Vastaavasti vuoden 2019 vertailukelpoinen ennuste ilman vuoden 2019 alussa tapahtuneita toimintasiirtoja HUSille on 3,9 % korkeampi kuin vuoden 2018 tilinpäätös.

15 Pöytäkirja 15 (47) Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2020 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 1043,2 euroa. Deflatoitu asukaskohtainen kustannus pysyy vuoden 2019 ennusteen tasolla ja nousee 1,2 % vuoden 2019 lähtötasosta, jossa on huomioitu vuoden 2018 tilinpäätös ja vuoden 2019 alusta siirtyneet uudet toiminnot. Jäsenkuntien maksuosuuksien laadintaperiaatteita ja euromääräistä raamitusta vuoden 2020 talousarviossa on käsitelty konsernin johtoryhmässä sekä jäsenkuntien ja HUSin yhteisen HUSTRA-työryhmän kokouksessa. Kuntien edustajilta saadun palautteen yhteenveto: Kokonaiskasvun laskentaperiaatteet ovat ymmärrettävät ja laskentatapa samankaltainen kuin esim. Helsingin omassa talousarviossa. Kuluvan vuoden toteumaennuste seuraavan vuoden talousarviovalmistelun lähtökohtana on kestämätön. Vuoden 2019 osalta on vaadittu vaikuttavia toimenpiteitä kustannuskasvun hillitsemiksi. Vuodelle 2019 ei ole saatu keskusteluista huolimatta merkittäviä toiminnan tehostamistoimenpiteitä käyntiin, joten vuonna 2020 toiminnan tulee tehostua merkittävästi. Tämän vuoksi ennuste vuoden 2019 toteumasta ei voi toimia talousarviovalmistelun pohjana. HUSin johdon on tehtävä kaikki mahdolliset toimenpiteet vuoden 2019 kustannuskasvun hillitsemiseksi, jotta vuoden 2020 budjettiraami saadaan pienemmäksi. Euromääräinen näkemysero esim. Helsingin kaupunginkansilian johdon kanssa on 44,6 milj. euroa eli 6,6 % (632,4 milj. euroa vs. 677,0 milj. euroa). Talousarvion tavoiteasetantaa ja jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen laadintaperiaatteita käsiteltiin HUSin ja jäsenkuntien virkamiesjohdon strategisen yhteistyöryhmän (HUS Strato) järjestäytymiskokouksessa 5.9. Aiempaa laajapohjaisempi uusi yhteistyöryhmä korvaa Hustra työryhmän. Uuden yhteistyöryhmän jäsenkuntaedustajien mukaan kuntatalous on kiristynyt ja yksi keskeinen syy on sotekustannusten kasvu. Kuntatalous ei kestä kuuvan vuoden ennakoitua rajua kasvua, ja siksi tuottavuutta tulee parantaa ja sen lisäksi arvioida rakenteellisten muutosten tarvetta pidemmällä aikavälillä. Toiminta ja talous tulee synkronoida ja kustannuskasvun aiheuttavaa ongelmaa tulee lähteä selvittämään syvemmältä. Talousarvion lähtötasoa jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen osalta (ennuste 2019) pidettiin liian korkeana. HUSin johto on elokuussa käynnistänyt tehostetut toimenpiteet, mm. rekrytointikiellon, vuoden 2019 liian suuren kustannuskasvun hillitsemiseksi. Toimenpiteillä tavoitellaan merkittäviä vaikutuksia jo vuoden 2019 kustannuksiin ja sitä kautta pienentävää vaikutusta jäsenkuntien lopulliseen palvelulaskutukseen. Koska kuluvan vuoden kuntalaskutuksen budjettiylitykseen vaikuttaa osaltaan myös palvelukäytön määrän ennakoitua korkeampi taso, pitää HUSin johto perusteltuna tässä vaiheessa edetä vuoden 2020 talousarvion jäsenkuntalaskutuksen osalta aiemmin määritellyn kokonaisraamin mukaisesti. Tavoitteena on, että pidemmällä aikavälillä jäsenkuntien asukaskohtainen erikoissairaanhoidon palvelulaskutus laskee nykytasosta HUSin toiminnan tehostumisen sekä erikoissairaanhoidon ja perustason sotepalveluiden toiminnallisen integraation edistymisen myötä.

16 Pöytäkirja 16 (47) Vuoden 2020 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2019 ennuste ei nykytasosta kasva ja tehostamistoimenpiteillä ja HUS-tason tuottavuusohjelmalla saadaan jo syksyn 2019 aikana tuloksia aikaiseksi vaarantamatta pitkän aikavälin kustannusten hillitsemistavoitteita. Jäsenkuntien maksuosuudet määritetään ensin HUS-tasoisina, ja ne kohdennetaan HUSin sairaaloille syksyn aikana talousarviovalmistelun edetessä. Jäsenkuntien maksuosuus kohdistetaan sairaanhoitoalueille ennakoidun toiminnan mukaisesti ts. sairaanhoitoalueiden tulo- ja kuluraami seuraa toimintaa. Jäsenkuntien maksuosuuksien tuottajakohdennuksessa vuodelle 2020 tullaan huomioimaan johtajaylilääkärin koordinoiman valmistelun mukaisesti HUSin sairaaloiden työnjakoon ja sairaaloiden toiminnan kehittämiseen suunnitellut muutokset. Kuntien euromääräiset maksuosuudet puretaan tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi tuotantosuunnitelmien ja palveluhinnoittelun valmistuttua. Jäsenkuntien maksuosuuksien toteutumista suhteessa talousarvioon seurataan kuntakohtaisesti mm. hintamääräeroanalyysin avulla. Syksyn aikana sovitaan lisäksi kuntakohtaisesti mahdollisista toimintojen siirroista HUSin ja omistajakuntien välillä. Edellä mainitut työnjaolliset muutokset huomioidaan jäsenkuntien lopullisissa maksuosuuksissa vuodelle Mahdolliset työnjaolliset muutokset koordinoidaan keskitetysti HUStasolla. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset kuuden kuukauden laskutustiedot. Vertailutietoihin oikaistaan vertailukauden aikana aloitettujen uusien kunnilta siirtyneiden toimintojen kohdistus ainoastaan niille kunnille, joille kyseisiä, uusia palveluita tuotetaan. Tämän keskiarvon suhteessa vuoden 2020 arvioitu HUStasoinen jäsenkuntien laskutusosuus kohdistetaan kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa huomioidaan kuntien kanssa erikseen sovittavat mahdolliset toimintojen siirrot vuonna Alustavat kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet vuoden 2020 talousarviossa on esitetty oheismateriaalissa 1. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistus ja hinnoittelu Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin, sähköisiin etäasiointipalveluihin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tuotteistukseen, palveluiden hinnoitteluun ja kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan etukäteen palveluhinnastossa määritellyin hinnoin. Pitkällä tähtäimellä arvioidaan kapitaatioperusteisesti laskutettavien palveluiden osuuden lisäämistä jäsenkuntalaskutuksesta. Palveluhinnoittelun tavoitteena on, että palvelut voidaan tuottaa kustannusvastaavin, kilpailukykyisin hinnoin eikä jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palveluiden määrä kasvaa. Palvelut on hinnoiteltu

17 Pöytäkirja 17 (47) pääsääntöisesti tulosyksikkö- tai tulosaluekohtaisesti, mutta HUS laajuisesti yhtenäishinnoiteltavien tuotteiden määrää kasvatetaan hallitusti vuodelle Strategian mukaisen kilpailukykyisen ja kustannuskattavan hinnoittelun edellytys on tehokas kustannusten hallinta ja parantuva tuottavuus. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan palveluhinnoittelussa. Tuottavuustavoite huomioidaan tuotehinnoittelussa välisuoritehintojen kautta. Käyntien, hoitopäivien, leikkaustoimenpiteiden sekä polikliinistentoimenpiteiden välisuoritehinnoissa huomioidaan tuottajakohtaisesti määritelty tuottavuustavoite ja välisuoritehintoihin perustuva suoriteperusteinen laskutus sisältää tuottavuustavoitteen täysimääräisesti. Potilasvahinkovakuutus siirtyi jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti veloitettavaksi eräksi vuoden 2015 alusta. Tämä huomioidaan muiden kuin jäsenkuntamaksajien osalta palveluhinnoissa laskutuskertoimella vastaavalla tavalla kuin edeltävinä vuosina. Investoinnit Seuraavien neljän vuoden investointiohjelman rungon ja suuren osan sen kustannuksista muodostavat jo aikaisemmin hyväksytyt ja aloitetut hankkeet. Hankekohtaiset suurten hankkeiden investointipäätökset ovat kauaskantoisia ratkaisuja, koska meneillään olevien projektien keskeyttäminen ei käytännössä ole mahdollista. Tämä koskee rakennusprojektien lisäksi mm. investointeja tietojärjestelmiin. Valtuuston hyväksymä investointitaso vuosille oli ennen siihen tehtyjä kahta suurta muutosta keskimäärin 207 milj. euroa vuodessa. Jorvin sairaalan uusi osastorakennus (aikataulun nopeuttaminen aikaisemmin suunnitellusta) ja uuden silmäsairaalan hankkeen lisääminen omaan hankeohjelmaan nostavat vuosien investointimäärää yhteensä 230 milj. eurolla. Lähivuosien investointitasoon vaikuttavat myös toiminnan laajentumisen tuomat uudet laitehankintatarpeet (Kymsote, Eksote), sairaalakannan kiireelliset korjaustarpeet ja rakentamiskustannusten nousu Uudellamaalla. Suunnitelmajaksoon sisältyy useita suurten rakennushankkeiden käyttöönottoja, joista aiheutuu merkittäviä kertaeriä laiteinvestointien puolelle. Jäsenkuntien omistajaohjaus kohdistuu vahvasti investointitasoon ja perustuu tavoitteeseen vaikuttaa n kustannuskehitykseen säätelemällä investointien kokonaismäärää ja ajoitusta. Tavoite investointitason asettamisesta rahoituksellisesti kestävälle tasolle vastaa myös konsernijohdon näkemystä. Kun uudet investoinnit pääsääntöisesti lisäävät HUSin vuosikuluja, tasainen ja hallittu investointien määrä on koko HUSin ja sen tulosalueiden johtamisen kannalta tärkeää. Tämän vuoksi osaa nykyiseen vahvistettuun investointiohjelmaan sisältyvistä hankkeista varaudutaan siirtämään myöhemmäksi ja uusia päivitettävää strategiaa tukevia investointeja voidaan ottaa ohjelmaan hyvin rajallisesti. Vuosien investointiohjelmaa valmistellaan niin, että investointien määrä neljän vuoden jaksolla on yhteensä enintään milj. euroa. Vuoden 2020 raamiksi esitetään 250 milj. euroa.

18 Pöytäkirja 18 (47) Sitovat tavoitteet ja tulostavoitteet Valtuustossa hyväksytään kuntayhtymätasoiset valtuustoon nähden sitovat tavoitteet. Kuntayhtymä Tilikauden tulos Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2020 tavoitteena on kuitenkin alijäämäinen tulos kuten vuonna 2019 (-20 milj. euroa). Siten varmistetaan se, että talousarvioon voidaan sisällyttää palvelujen tarpeen ja toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät resurssit ja varautua Apotti-potilastietojärjestelmän käyttöönoton ja tuotantokatkosten aiheuttamiin kertaluontoisiin kulueriin vuonna Apotin käytöllä tavoiteltujen hyötyjen toteutumisen käynnistyminen viimeistään vuonna 2021 mahdollistaa vastaavasti ylijäämäisen tulostavoitteen taloussuunnittelukauden lopussa. Sitovat nettokulut Kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi vuodelle 2020 asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut (tilikauden tuloksen ollessa 0, sitovat nettokulut = jäsenkuntien maksuosuus). Sitovien nettokulujen laskentakaava; Toimintakulut + korkokulut + muut rahoituskulut + poistot = Toiminnan kulut - muut myyntituotot (mm. laboratoriotutkimukset, kuvantaminen) - maksutuotot (mm. poliklinikka- ja hoitopäivämaksut potilailta) - tuet ja avustukset (mm. Kela-korvaus työterveyshuollosta) - muut toimintatuotot (mm. valtion korvaus opetus- ja tutkimustoiminnasta, lääkäreiden koulutuskorvaukset) - korkotuotot - muut rahoitustuotot = Toiminnan nettokulut - myyntituotot ulkokunnilta ja muilta maksajilta = Sitovat nettokulut Jäsenkunnat netto = Sitovat nettokulut +/- tilikauden tulos Investoinnit Investointien sitovat tavoitteet ovat vuositason tavoitteita, vaikka ohjelma laaditaan nelivuotiskaudelle Investointiosan sitovana tavoitteena on tulosalueiden eli sairaanhoitoalueiden ja muiden kuntayhtymän tulosalueiden investointien yhteismäärä. Lisäksi kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia hankekohtaisen enimmäiskustannuksen osalta.

19 Pöytäkirja 19 (47) Rahoitus Kuntayhtymän rahoitusosan sitovaksi tavoitteeksi asetetaan pitkäaikaisen lainakannan enimmäismäärä vuoden lopussa. (Vuonna 2019 sitova tavoite oli pitkäaikaisen lainakannan muutos). Alla olevassa taulukossa on esitetty sitoville tavoitteille asetettava enimmäismäärä talousarviosuunnittelun tavoiteasetantaa määritettäessä. Sitova tavoite (1 000 euroa) TP 2017 TP 2018 TA 2019 ENN 2019 TAE 2020 Tilikauden tulos (ennen tilikauden tasauseriä) Sitovat nettokulut *) Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Pitkäaikainen lainakanta vuoden lopussa Antolainauksen muutokset nettomääräisinä n/a n/a n/a *) v sisältää Töölön kiinteistön myyntivoiton 38,4 milj. euroa v.2020 sitovat nettokulut ilman mahdollisia uusia työnjaollisia muutoksia jäsenkuntien kanssa Talousarviovalmistelun 2020 lähtökohtia Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus sekä muiden maksajien tavoitteeksi asetettu laskutuksen kehitys asettaa raamin kustannuskehitykselle, jotta HUS-kuntayhtymän talous saadaan tasapainoiseksi. Jäsenkuntien maksuosuus kattaa HUSin toimintatuotoista suurimman osan. Vastaavasti kulueristä merkittävin on henkilöstökulut (n. 60 % toimintakuluista). Henkilöstökulujen (palkat ja palkkiot + henkilösivukulut) osalta kustannustaso on ollut alhaisempi vuosina kilpailukykysopimuksen ansiosta. Henkilöstökulujen kustannustason ennustetaan nousevan merkittävästi vuonna 2019 (HUS keskimäärin 2,8 %). Nousu perustuu vuoden 2018 alussa toteutuneeseen kunta-alan palkkaratkaisuun sekä kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahan määräaikaisen 30 % leikkauksen päättymiseen, joka kohdentuu vuosille 2019 (9 kk osuus) ja 2020 (3 kk osuus). Näiden vaikutuksesta HUSin työpanoksen kustannustason arvioidaan nousevan vuonna 2019 n. 3,4 % ja vuonna ,3 %. Sivukulujen muutos huomioiden henkilöstökulujen kustannustason ennustetaan nousevan vuonna 2020 yhteensä 2,1 % vuoden 2019 ennustetusta tasosta. Muiden toimintakulujen kustannustason muutos on arvioitu kululajeittain ja arviossa huomioidaan tiedossa oleva kilpailutusohjelma mm. lääkkeiden ja hoitotarvikkeiden osalta. Potilasvakuutusmaksun budjetointi perustuu vakuutusyhtiöiltä saatuun ennakkotietoon. Poistojen ja rahoituserien määrä muodostuu nykyisen käyttöomaisuuden ja investointiohjelman perusteella. Kustannustason muutoksen arviossa on myös hyödynnetty valtiovarainministeriön tuoretta ennustetta peruspalvelujen hintaindeksistä siltä osin, kun yksittäisen kululajin kustannustason muutoksesta ei ole yksilöityä tietoa.

20 Pöytäkirja 20 (47) Peruspalvelujen hintaindeksin ennuste vuodelle 2020 on 2,6. Alla olevassa taulukossa on esitetty alustavat HUS-tasoiset keskimääräiset painotetut kustannustason arvioidut muutokset kuluryhmittäin. Kustannustason muutoksella tarkoitetaan yksittäisten tuotantopanosten yksikköhintojen arvioitua muutosta. Ts. tämä ei ole sama kuin tuloslaskelmassa esitettävä kuluryhmän kokonaiskustannusten vuosimuutos. Arvioitu kustannustason muutos Painotettu kustannustason muutos Arvioitu kustannustason muutos Painotettu kustannustason muutos Henkilöstökulut 2,8 % 1,5 % 2,1 % 1,1 % Palveluiden ostot 2,3 % 0,4 % 2,0 % 0,3 % Aineet, tarvikkeet, tavarat 2,1 % 0,4 % 1,8 % 0,4 % Muut toimintakulut 1,6 % 0,1 % 1,6 % 0,1 % Käyttötalous 2,4 % 1,9 % Poistot * -4,5 % -0,2 % -2,8 % -0,1 % Rahoituserät * 25,1 % 0,1 % 2,7 % 0,0 % Poistot ja rahoituserät -0,1 % -0,1 % Painotettu kustannustason muutos yht. 2,3 % 1,7 % Ensihoidon kuntalaskutuksen periaatteet vuonna 2020 HUSin alueella ensihoitopalvelu on tällä hetkellä järjestetty sairaanhoitoalueittain seitsemänä toiminnallisena kokonaisuutena siten, että HYKSsairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen alueeseen. HUS veloittaa kunkin järjestämisalueen ensihoitotoiminnan kustannukset järjestämisalueen kunnilta kapitaatioperusteisesti. Laskutus tasataan vuoden lopussa ensihoidon palveluiden toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Vuoden 2018 ja 2019 talousarviossa ensihoidon kuntalaskutus ja kustannukset suunniteltiin järjestämisalueittain niin, ettei kapitaatioperusteinen kuntalaskutus ylittänyt asetettua raja-arvoa 60 euroa per asukas. 60 euron raja-arvo tarkoittaa n. 1,2 milj. euron kulujen tasaamista HUSin jäsenkuntien kesken. Samaa periaatetta noudatetaan myös vuonna 2020 kuitenkin niin, että raja-arvo lasketaan 50 euroa per asukas tasolle. 50 euron rajaarvon käyttöönotto nostaa jäsenkuntien kesken tasattavien kulujen määrää vuoden 2020 arvioidusta kulutasosta laskettuna n. 0,4 milj. eurolla (1,3 milj. -> 1,7 milj.). Jotta ensihoidon osalta ei synny yli- tai alijäämää millekään järjestämisalueelle myös kustannukset tasataan sisäisellä kirjanpitoviennillä järjestämisalueelta toiselle. Toteutuneet kustannukset tasataan järjestämisalueittain viimeistään tilinpäätöksessä. Vuoden 2020 kuntalaskutuksen suunnittelussa kapitaatioperusteena käytetään (= ) väestöpohjaa. Aiemmin määriteltynä tavoitteena on se, että pidemmällä aikavälillä ensihoidon kuntalaskutus toteutetaan HUS-tasoisen yhtenäisen periaatteen mukaisesti kaikille jäsenkunnille. Asukaskohtaisen raja-arvon laskeminen on hallittu portaittainen muutos kohti tätä tavoitetta.

21 Pöytäkirja 21 (47) Asiakasmaksut vuonna 2020 Hallitus käsitteli ( 63) kokouksessa vuoden 2020 talousarvion valmistelun periaatteita ja osana talousarviolinjauksia esitettiin asiakasmaksujen korotusta asetuksen sallimiin maksimimääriin vuoden 2020 alusta lukien. Hallitus päätti, että HUSissa perittäviä asiakasmaksuja korotetaan osittain vuonna 2020 ja että esittelijä tuo tarkemman korotusesityksen hallituksen käsittelyyn. Hallitus on lisäksi ( 73) päättänyt, että jatkossa asiakasmaksuja tarkistetaan asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaisesti, ellei hallitus erikseen toisin päätä. Viimeisin indeksitarkistus on tullut voimaan vuoden 2018 alussa. HUSin asiakasmaksutulot olivat vuonna 2016 yhteensä 71,2 milj. euroa, vuonna ,9 milj. euroa ja vuonna ,4 milj. euroa sekä vuoden 2019 talousarviossa 91,3 milj. euroa. Asiakasmaksut muodostavat noin 4 % HUSin kokonaistoimintatuotoista. Opetus ja tutkimus Hallitus päätti 17.6., että päiväkirurgian asiakasmaksua korotetaan vuoden 2020 alusta lukien 125,00 euroon ja terveyskeskuspäivystyksen ilta- ja yöaikaan lääkärillä 37,00 euroon ja muita maksuja ei koroteta. Em. summat eivät vielä sisällä mahdollista indeksitarkistusta. Korotuksen arvioitu vaikutus vuositason asiakasmaksukertymään on noin 0,8 milj. euroa. Alustava arvio HUSin vuoden 2020 valtion koulutusmäärärahan tutkintokorvauksesta on 16,1 milj. euroa. HYKS:n ja muiden HUSin sairaanhoitoalueiden saaman koulutuskuukausikorvauksen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2020 yhteensä 1,5 milj. euroa. Valtion tutkintokorvaus ei kata opetustoiminnosta aiheutuvia todellisia kustannuksia (välittömät ja välilliset kustannukset). Alustava arvio valtion vuoden 2020 talousarvioesityksen terveyden tutkimuksen valtakunnallisesta määrärahasta on 25,0 milj. euroa (2019: 23,8 milj. euroa, 2018: 21 milj. euroa, 2017: 20 milj. euroa). Valtion tutkimusmääräraha jaetaan yliopistosairaalan erityisvastuualueen (erva) tutkimustoimikunnan kautta. Kunkin ervan määrärahaosuus vuosittain budjetissa olevasta valtion tutkimusrahasta määräytyy STM:n päättämin laskennallisin perustein. HYKS-ervan osuus valtion tutkimusmäärärahasta on 39,6 % vuosina ( : 36,4 %), yhteensä 9,9 milj. euroa vuodelle Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia tai tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta. HUSissa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömien rakenteiden ylläpitämiseksi ja kliinisen tutkimuksen kehittämiseksi esitetään talousarvioon ,0 milj. euron suuruinen HUSin oma tutkimusmääräraha. Rahoitus osoitetaan tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi.

22 Pöytäkirja 22 (47) milj. euroa HUSin oma tutkimusmääräraha TP 2014 TP 2015 TP 2016 TP 2017 TP 2018 TA 2019 TAE ,8 6,1 9,0 10,6 13,4 15,0 15,0 Vuonna 2020 HUSin oma tutkimusmääräraha säilyy vuoden 2019 tasolla. HUSin oma tutkimusmääräraha sisällytetään palveluhintoihin. Lisäksi HUS pyrkii aktiivisesti lisäämään ulkopuolisella rahoituksella tehtävää tutkimusta. Kuluvana vuonna suurimmat ulkopuolisella rahoituksella toteutettavat hankkeet ovat genomitiedon keräämiseen perustuva FinnGen-hanke ja Conect4Children-hanke, jossa kehitetään uusia lääkkeitä ja hoitomuotoja eurooppalaisille lapsille ja nuorille. HUSin toimielimien käyttöön varattavat resurssit vuoden 2020 talousarviossa Tytäryhtiöiden tavoiteasetanta HUSin toimielinten (valtuusto, hallitus, talous- ja konsernijaosto, lautakunnat ja muut toimielimet) sekä erikseen kohdennettuna museotoimikunnan ja taidetoimikunnan käyttöön on vuosittain varattu talousarviossa toimintaa tukeva budjetti. Vuodelle 2020 toimielinten budjetin (sekä toimintakulut että investointiohjelmaan sisältyvät taidehankinnat) pysyvät ennallaan alla olevan taulukon mukaisesti. Toimielimille varattu budjetti v v euroa Käyttötalous Toimielimien palkkiot ja muut kulut Taidetoimikunta Museotoimikunta Yhteensä toimintakulut Investoinnit Taidehankinnat Talousarvioesityksen hallituskäsittelyaikataulu Toimielinten käyttöön budjetoitavat resurssit sisältyvät yhtymähallinnon tulosalueen talousarvioon. Toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita asetetaan Hyksin Kliiniset palvelut Oy:lle, HUS-Kiinteistöt Oy:lle, Hyks-instituutti Oy:lle, HUS-Asunnot Oy:lle, Orton Oy:lle sekä yhteistyössä muiden osakkaiden kanssa Uudenmaan Sairaalapesula Oy:lle. Sidosyksikköasemassa toimivien tytäryhtiöiden tavoitteissa huomioidaan HUSin tulosalueiden toiminnalliset vaatimukset tytäryhtiöiden tuottamille palveluille. Hallitus käsittelee varsinaista talousarvioesitystä ensimmäisen kerran Hallituksen talousarvioesitys valtuustolle käsitellään hallituksen kokouksessa Valtuusto päättää talousarviosta joulukuun kokouksessa.

23 Pöytäkirja 23 (47) Päätösesitys Hallitus päättää Kokouksessa muutettu päätösesitys - merkitä tiedoksi talousarvion 2020 valmistelutilanteen - vahvistaa talousarviolinjausten mukaiset HUS-kuntayhtymän sitovien tavoitteiden enimmäismäärät - tilikauden tulostavoite euroa alijäämäinen, - sitovat nettokulut enintään euroa, - tulosalueiden investoinnit enintään euroa, - pitkäaikainen lainakanta vuoden lopussa enintään euroa. Esittelijä muutti esitystään kuulumaan seuraavasti: Hallitus päättää - merkitä tiedoksi talousarvion 2020 valmistelutilanteen - vahvistaa talousarviolinjausten mukaiset HUS-kuntayhtymän sitovien tavoitteiden enimmäismäärät - tilikauden tulostavoite euroa alijäämäinen, - sitovat nettokulut enintään euroa, - tulosalueiden investoinnit enintään euroa, - pitkäaikainen lainakanta vuoden lopussa enintään euroa; - tuottavuustavoite on yhteensä 2,9 % kun huomioidaan Apotin käyttöönottoon liittyvien kertaluontoisten kustannusten vaikutus sekä käyttöönoton yhteydessä toteutettavan elektiivisen toiminnan väliaikainen supistaminen. Päätös Lisätiedot Kokouksessa muutettu päätösesitys hyväksyttiin. Toimitusjohtaja Juha Tuominen, s-posti juha.a.tuominen(at)hus.fi Talousjohtaja Mari Frostell, s-posti mari.frostell(at)hus.fi

24 Pöytäkirja 24 (47) 106 Asianro HUS/808/2019 Vaali HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan asemaan Selostus Esittelijän perustelut Hallintosäännön 40 :n 2 momentin mukaan hallitus ottaa tulosalueen johtajat virkaan. Hakijat ja rekrytointiprosessi HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan tehtävä tuli avoimeksi HUSin hallitus päätti HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan tehtävän perustamisesta ja haettavaksi julistamisesta. Tehtävä oli haettavana Haku toteutettiin sisäisenä hakuna ja ilmoitus julkaistiin HUSin sisäisessä avoimien työpaikkojen kanavassa. Tehtävän sisältöä on kuvattu hakuilmoituksessa seuraavasti: Sairaanhoitoalueen johtajan tehtävänä on johtaa tulosalueensa toimintaa, vastata sen toiminnasta ja talouden hallinnasta sekä siitä, että tulosalueelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Edellä mainittujen tehtävien lisäksi hän toimii sairaanhoitoalueen lautakunnan esittelijänä. Hän vastaa myös muista hallintosäännössä määrätyistä ja toimitusjohtajan antamista tehtävistä. Kelpoisuusehtona HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan asemaan on "soveltuva ylempi yliopistotutkinto ja kokemus johtamistehtävissä". HUSin toimitusjohtaja on HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan henkilöstöhallinnollinen esimies. Vaalissa Hyks-sairaanhoitoalueen johtajan tehtävään on kyse viranhaltijan määräämisestä tiettyyn hallinnolliseen asemaan, jonka hallitus tekee työnantajan työnjohto-oikeuteen perustuen. Kyse ei ole siis virkaan nimittämisestä. Oikeuskäytännön mukaan tällaiseen asemaan määräämiseen ei voi hakea muutosta. Tehtävää haki määräaikaan mennessä kuusi (6) henkilöä. Kaikki täyttivät tehtävän kelpoisuusvaatimukset. Haastatteluun kutsuttiin kaikki kuusi (6) hakijaa ja kolme (3) hakijoista kävi soveltuvuusarvioissa, jonka suoritti yhteistyötaho MPS. Hakijaluettelo on oheismateriaalina 2. Hakijoita haastattelivat HUS hallituksen puheenjohtaja Ulla- Marja Urho, hallituksen jäsenet Ilkka Taipale, Helka Hosia ja Kari Reijula, HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan varapuheenjohtaja Minna Hakapää sekä toimitusjohtaja Juha Tuominen. Arviointikokouksessa 29.8 Minna Hakapään tilalla oli HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtaja Paula Lehmuskallio. Kaikilla haastatelluilla on kokemusta ja näyttöjä menestyksellisestä johtamisesta suurissa sairaalaorganisaatiossa sekä laajaa tieteellistä julkaisutoimintaa sekä tehtävän kannalta soveltuvaa johtamiskoulutusta. Haastatteluissa osa haastateltavista pystyi tuomaan hyvinkin kattavasti esiin strategisia näkemyksiä HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnan kehittämisestä ja

25 Pöytäkirja 25 (47) toiminnan vaatimista muutoksista. Muutama haastateltavista toi esiin näkemystään laaja-alaisesti myös muilta kuin omalta toimialaltaan, huomioiden myös kansallisen ja kansainvälisen näkemyksen toiminnassa. Haastattelujen perusteella osa haastateltavista osoitti myös vahvaa motivaatiota HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan tehtävän hoitamiseen. Arviointi Haastattelun suorittanut ryhmä päätyi yksimieliseen arvioon, että dosentti Atte Meretojalla on parhaat edellytykset suoriutua menestyksellisesti HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan tehtävästä. Hakemuksen ja haastattelun perusteella on katsottava, että dosentti Atte Meretojalla, joka toimii tällä hetkellä HYKS Neurokeskuksen toimialajohtajana, on parhaat edellytykset suoriutua menestyksellisesti HYKSsairaanhoitoalueen johtajan tehtävästä, sillä osaamisen ja johtajakokemuksen lisäksi hän osoitti vahvaa määrätietoista ja tavoitteellista kykyä johtaa aktiivisella otteella ryhmien toimintaa. Hän on analyyttinen, vakuuttava ja selkeä viestijä, jolla on myös osoittaa aktiivista ja menestyksellistä toimeenpanokykyä. Hän pystyy tarkastelemaan toimintaa laaja-alaisesti ja näkemään joustavasti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Hänellä on myös kyky ja halu johtaa henkilöstöä ja muita sidosryhmiä. Lausunto Päätösesitys HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta on käsitellyt valintaa ja päättänyt puoltaa dosentti Atte Meretojan valintaa HYKSsairaanhoitoalueen johtajaksi. HUSin hallitus päättää 1. valita Atte Meretojan HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan asemaan ja 2. oikeuttaa toimitusjohtajan päättämään sairaanhoitoalueen johtajan aseman hoitamisesta suoritettavasta korvauksesta sekä HYKS Neurokeskuksen tulosyksikön johtamisjärjestelyistä. Asian käsittely Päätös Lisätiedot Merkittiin, että Atte Meretoja esittäytyi hallitukselle asian esittelyn aluksi. Päätösesitys hyväksyttiin. Toimitusjohtaja Juha Tuominen, s-posti juha.a.tuominen(at)hus.fi

26 Pöytäkirja 26 (47) 107 Asianro HUS/655/2018 Liittyminen Taimi -työterveyshuoltokonserniin ja HUS Työterveyden toimintojen liikkeenluovutus Taimi Uusimaa Oy:lle Selostus Pöydältä Taustaa HUSn valtuusto käsitteli julkisomisteisen työterveysyhtiön muodostamista ja päätti luovuttaa perustettavalle osakeyhtiölle HUSin työterveyspalvelutoiminnan liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen, valtuuttaa hallituksen päättämään tarkemmin kohdassa 1. tarkoitetun liikkeenluovutuksen ehdoista ja muista järjestelyyn liittyvistä sopimuksista; ja poistaa hallintosäännön 14 2 momentista maininnan HUS Työterveys - tulosalueesta. Hallitus jatkoi asian käsittelyä kokouksissaan ja ja päätti, että HUS jatkaa valtuuston päätöksen mukaisella linjalla ja seuraavaan hallituksen kokoukseen tuodaan käsittelyyn liikkeenluovutuksen ehdot ja muut järjestelyyn liittyvät sopimukset. Hankkeen ja HUSin tavoitteita ja yhtiölle suunniteltu konsernirakennetta on kuvattu edellisten hallituksen käsittelyjen perusteluosissa, ja niitä ei toisteta enää tässä. Hallituksen päätöksen mukaisesti esitetään hallitukselle nyt HUSin liittymistä Taimi -työterveyshuoltokonserniin ja tähän liittyviä osakemerkintöjä, HUS Työterveyden toimintojen luovuttamista liikkeenluovutuksena konsernin alueyhtiö Taimi Uusimaa Oy:lle ja esitetään hyväksyttäväksi emoyhtiön sekä alueyhtiön osakassopimukset (liitteet 1-2) ja tiedoksi emoyhtiön sekä alueyhtiön yhtiöjärjestys sekä liiketoimintasuunnitelma (oheismateriaali 3-5). Lisäksi esitetään hyväksyttäväksi liittymiseen ja osakejärjestelyihin liittyvät asiakirjat, joita kuvataan seuraavassa. Hallituksen edellisen käsittelyn jälkeen Lohjan kaupungin ja Perusturvakuntayhtymä Karviaisen hankkeen valmistelusta vastaavat viranhaltijat ovat ilmoittaneet, että ensisijaisena vaihtoehtona Lohjalle ja Karviaiselle olisi järjestää työterveyshuoltonsa Keski-Uudenmaan Työterveyden kautta. Luottamuselinten päätöksiä asiasta ei toistaiseksi ole. Tällöin Uudeltamaalta Taimi -konserniin olisivat ensimmäisessä vaiheessa liittymässä HUS ja Hangon kaupunki. Hangon kaupunki on tehnyt jo myönteisen päätöksen asiassa. Liittyminen Taimi -konserniin Liittyminen konserniin on tarkoitus toteuttaa kaksivaiheisena järjestelynä KPMG Oy:n laatiman suunnitelman mukaisesti. Ensimmäisessä vaiheessa HUS tulee tällä hetkellä Työterveys Taimi Oy:n kokonaan omistaman Taimi Uusimaa Oy:n osakkaaksi suunnatussa osakeannissa ja luovuttaa HUS Työterveyden toiminnot liikkeenluovutuksena yhtiölle. Merkintähintana käytetään 0,25 euroa osakkeelta, joka vastaa yhtiötä perustettaessa käytettyä hintaa. Osakkeiden merkintähinta maksetaan apporttina, joka muodostuu Taimi Uusimaa Oy:lle siirrettävästä työterveystoiminnasta. Osakeannissa

27 Pöytäkirja 27 (47) merkittyjen ja maksettujen osakkeiden lukumäärä riippuu Taimi Uusimaa Oy:lle siirrettävän nettoapportin määrästä. HUS Työterveydellä ei ole omaa tasetta ja työterveystoiminnan käytössä olevan irtaimiston arvo on arvioitu vähäiseksi (arviolta t ), joka sisältää enimmäkseen vastaanottotilojen pöytiä ja tuoleja, käytävien ja odotustilojen kalusteita ym. Irtaimisto on joko hankittu vuosikuluna, tai vaihtoehtoisesti isommat kokonaishankinnat ovat jo niin vanhoja, että ne ovat täysin poistettuja käyttöomaisuudesta. HUS omistaisi tämän vaiheen jälkeen pääosan yhtiöstä. Työterveyden käytössä olevat tietojärjestelmät on pääsääntöisesti hankittu palveluna, eikä niille voida laskea luovutushintaa. Nettoapportin tarkempi määrä ja HUSin omistusosuus tarkentuu irtaimen omaisuuden läpikäynnin ja arvostamisen jälkeen. Jos nettoapportti olisi ,39 euroa, olisi HUSin merkitsemien osakkeiden lukumäärä kappaletta (50980,39 euroa / 0,25 euroa = ). Osakeannin jälkeen HUS omistaisi yhteensä 93,19 prosenttia Taimi Uusimaa Oy:n osakkeista, ja Työterveys Taimi Oy:n omistusosuus olisi puolestaan 4,57 %Taimi Uusimaa Oy:n osakkeista. Välittömästi ensimmäisen vaiheen jälkeen toisessa vaiheessa Työterveys Taimi Oy:n yhtiökokous tekee päätöksen suunnatun osakeannin toteuttamisesta HUSille. Merkintähintana käytetään 15,00 euroa per osake, ja osakkeita annetaan yhteensä kappaletta, joiden merkintähinta on yhteensä ,00. Käytännössä osakeanti toteutetaan apporttina, jossa HUS maksaa osakkeiden merkintähinnan osittain rahana (noin 363 t ) ja osittain omistamillaan Taimi Uusimaa Oy:n osakkeilla (noin 25 t ) ja saa vastikkeena Työterveys Taimi Oy:n osakkeita. HUSin rahana maksettava merkintähinnan määrä riippuu siitä, mistä arvosta HUSilta hankitaan alueyhtiön osakkeita, eli käytännössä siitä, minkä arvoinen omaisuus HUSilta on 1. vaiheessa siirtynyt alueyhtiölle. Osakeannin ja alueyhtiön osakkeiden hankinnan jälkeen tarkoituksena on, että Työterveys Taimi Oy omistaa 51 % Taimi Uusimaa Oy:n osakkeista. HUSin omistusosuus yhtiöstä on puolestaan edellä kuvatuilla oletuksilla 47,85%. Summat tarkentuvat tältäkin osin nettoapportin määrän tarkentuessa. Selvyyden vuoksi todettakoon, että edellä kuvatut kaksi vaihetta muodostavat yhden kokonaisuuden ja ne tapahtuvat samanaikaisesti vuodenvaihteessa Liitteenä 3 on ehdotus KPMG:n laatima ehdotus apporttisopimukseksi. HUS Työterveyden henkilöstö siirtyy apporttisopimuksella Taimi Uusimaa Oy:n palvelukseen. Henkilöstö siirtyy vanhoina työntekijöinä nykyisin palvelussuhteen ehdoin. Kuten aiemmissa valmisteluasiakirjoissa on todettu, tulee yhtiö järjestäytymää Avaintyönantajat ry:n ja noudattamaan AVAINTESiä. Oheismateriaalina 6 on vertailu AVAINTESin ja KVTESin välillä. Nykyistä työ- ja virkaehtosopimusta (KVTES) noudatetaan nykyisen sopimuskauden loppuun (ns. jälkivaikutus). Nykyinen lainsäädäntö ei mahdollista kuntaomisteisten osakeyhtiöiden järjestäytymistä Kuntatyönantajissa ja KVTES:n soveltaminen jälkivaikutusta pidempään ei ole mahdollista. Yhtiön henkilöstön eläkkeet järjestetään Kevassa.

28 Pöytäkirja 28 (47) Yhtiöiden hallinto Työterveys Taimi Oy:n hallitukseen on tulossa yksitoista jäsentä, jotka jakautuvat omistusosuuksien suhteessa. Tämänhetkisten neuvottelujen mukaan yhtiön hallituspaikat olisivat tulossa ainakin Kevalle, HUS:lle (puheenjohtajuus suurimpana omistajana), Vaasan kaupungille, Jyväskylän kaupungille, JIK:lle ja Suupohjalle. Edustus Taimi Uusimaa Oy:n hallituksessa riippuu hallituksen koosta. HUS on yhtiön toiseksi merkittävin osakkeenomistaja. Hallintosäännön 22 4 k. mukaan toimitusjohtaja nimeää ehdokkaat yhteisöjen hallituksiin, koska kumpikaan yhteisöistä ei ole HUSin tytäryhtiö. Toimitusjohtajien rekrytointi sekä Työterveys Taimi Oy:lle että Taimi Uusimaa Oy:lle on tarkoitus käynnistää heti syyskuun alussa. Ennen yhtiöiden hallitusten toiminnan käynnistymistä on tarkoitus nimetä omistajien edustajista koostuva nimitysvaliokunta, joka huolehtii valintaprosessin valmistelusta hallituksille. HUSia edustaa valiokunnassa hallintojohtaja. Kummassakin valinnassa on tarkoitus käyttää suorahakua. Vaikutusten arviointia Oheismateriaalina on selvitykset muutoksen ennakoiduista vaikutuksista sekä toiminnalliselta että taloudelliselta kannalta. Toiminnallisten vaikutusten osalta selvitys pyydettiin HUS Työterveyden tulosaluejohtaja, työterveysjohtaja Leena Forss-Latvalalta. Hänen laatimansa muistio on oheismateriaalina 7. Hän tuo esille järjestelyyn liittyviä riskejä, joita varautumisesta huolimatta ei välttämättä voida estää. Oheismateriaalina 8 on lisäksi arvio nykyisen työterveydenhuollon liiketoimintasiirron ja alueyhtiön perustamisen arvioiduista vaikutuksista sekä laskelma alueyhtiön perustamisen taloudellisista vaikutuksista HUSlle huomioitavaksi talousarvion valmistelua varten. Päätösesitys Hallitus päättää 1. lähteä Taimi Uusimaa Oy:n osakkaaksi ja merkitä osakkeita 0,25 euron osakekohtaisella merkintähinnalla ja sellaisesta määrästä, joka vastaa HUS Työterveyden siirtyvälle irtaimistolle arvioitua käypää arvoa, 2. maksaa edellä kohdassa 1 tarkoitetut osakkeet apporttina ja hyväksyä esityslistan liitteenä olevan apporttisopimuksen, 3. hyväksyä Taimi Uusimaa Oy:n liitteenä olevan osakassopimusluonnoksen, 4. lähteä Taimi Työterveys Oy:n osakkaaksi ja merkitä osakkeita 15,00 euron osakekohtaisella merkintähinnalla yhteensä kappaletta, 5. maksaa edellä kohdassa 4 tarkoitetut osakkeet osittain rahalla ja osittain omistamillaan Taimi Uusimaa Oy:n osakkeilla edellä perustelutekstissä kuvatun mukaisesti, 6. hyväksyä Taimi Työterveys Oy:n liitteenä olevan osakassopimusluonnoksen,

29 Pöytäkirja 29 (47) 7. merkitä muut liitteenä ja oheismateriaalina olevat asiakirjat tiedokseen, 8. todeta, että Taimi Uusimaa Oy:n maksuvalmiuden ylläpitäminen edellyttää osakaslainan antamista enintään 2 miljoonan euron määrään (limiitti) saakka, joka määrä otetaan huomioon valtuustolle tehtävän talousarvioesityksen yhteydessä koskien antolainausvaltuuksia vuodelle 2020, 9. valtuuttaa toimitusjohtajan tekemään tarvittaessa edellä hyväksyttyihin asiakirjoihin vähäisiksi katsottavia tarkistuksia ennen niiden allekirjoittamista. Asian käsittely Asiassa käydyn keskustelun aikana Katrina Harjuhahto-Madetoja esitti, että asia vietäisiin uudelleen valtuuston käsiteltäväksi, koska hankkeen sisältö poikkeaa olennaisesti valtuuston aiemmasta käsittelystä. Marika Niemi kannatti Harjuhahto-Madetojan ehdotusta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että asiassa on tehty esittelijän kannasta poikkeava päätösesitys ja asiasta tulee äänestää. Puheenjohtaja esitti äänestysjärjestykseksi, että esittelijän ehdotusta kannattavat äänestävät JAA ja Harjuhahto-Madetojan ehdotusta kannattavat äänestävät EI. Asiassa annettiin kymmenen JAA -ääntä (Böhling, Handolin, Kajander, Letto, Månsson, Oksanen, Reijula, Vuorento, Aalto, Vuorjoki) ja seitsemän EI -ääntä (Harjuhahto-Madetoja, Tuure, Lehtimäki, Niemi, Peura, Piirtola, Urho). Puheenjohtaja totesi, että hallitus oli hyväksynyt esittelijän ehdotuksen. Merkittiin, että Lasse Lehtonen poistui kokouksesta asiasta käydyn keskustelun aikana ennen päätöksentekoa asiasta klo Päätös Päätösesitys hyväksyttiin. Urho, Harjuhahto-Madetoja, Niemi, Peura ja Piirtola ilmoittivat seuraavasti kuuluvan eriävän mielipiteen päätökseen: "Asia olisi tullut viedä valtuuston käsiteltäväksi, koska se sisällöltään poikkeaa olennaisesti valtuuston antamasta aiemmasta valtuutuksesta." Lisätiedot Hallintojohtaja Lauri Tanner, s-posti lauri.tanner(at)hus.fi Liitteet Liite 1: Taimi osakassopimus - Clean Liite 2: Työterveys Taimi Uusimaa Oy osakassopimus - Clean Liite 3: HUS - Apporttisopimus - Luonnos Merkittiin, että valtuuston puheenjohtaja Minerva Krohn poistui kokouksesta tämän asian päätöksenteon jälkeen klo

30 Pöytäkirja 30 (47) 108 Asianro HUS/2591/2019 Kymsoten hankinta- ja logistiikkatoiminnan siirtäminen liikkeenluovutuksena HUSille Selostus Valtuuston kesäkuussa 2018 hyväksymässä Hyks-ervan järjestämissopimuksessa pyritään tiivistämään tukipalveluyhteistyötä Hyks-ervan en välillä. HUS Logistiikka on tämän vuoksi keväällä 2019 tehnyt esiselvityksen ja neuvotellut Kymsoten kanssa sen hankinta- ja logistiikkatoimintojen liikkeenluovutuksesta HUSille. Asia on käsitelty Kymsoten hallituksessa osana yhteistoimintaneuvottelujen neuvottelutuloksen hyväksyntää. Hallitus päätti hyväksyä työnantajan esityksen toimenpiteiden ja henkilöstövähennysten kokonaissuunnitelmasta ja työllistymistä edistävästä toimintasuunnitelmasta. Kymsoten hallitus käsittelee hankinta- ja logistiikkapalveluiden liikkeenluovutusta uudestaan syyskuussa 2019 sen jälkeen, kun HUSin hallitus päättää liikkeenluovutuksen hyväksymisestä. Integraation tavoitteena on hankinnan ja logistiikan toiminnallisuuden kehittäminen vakioimalla materiaaliketjua, kustannustehokkuuden parantaminen jakamalla kustannuksia sekä hyödyntämällä yhteishankintojen volyymia. Hankintojen siirtäminen HUS Logistiikkaan vähentää toiminnan haavoittuvuutta asiantuntijaryhmän kasvaessa. Myös HUS hyötyy yhteistyön tiivistämisestä; se mahdollistaa yhteishankintojen ja materiaaliketjun optimoinnin. HUS ja Kymsote ovat neuvotelleet yhteistyösopimuksesta liittyen hankintaja logistiikkapalvelujen järjestämiseen sekä hankinta- ja logistiikkatoiminnan siirtämisestä liikkeenluovutuksella HUS:lle. Liikkeenluovutus merkitsisi, että Kymsotesta siirtyisi HUSin palvelukseen n. 26 hankinnan ja logistiikan työntekijää vanhoina työntekijöinä. HUS Logistiikan vastuulle siirtyvät sisäiset kuljetukset Kymsoten alueen sairaaloissa, alueen materiaalitoimitukset ja täyttöpalvelu sekä tarvike-, laite- ja palveluhankinnat. Liikkeenluovutuksen häiriöttömän toteutuksen varmistamiseksi käydään Kymsoten hankinta- ja sopimustilanne huolellisesti läpi ja varmistetaan hankintasopimusten kattavuus ja voimassaolo ennen liikkeenluovutusta. Lisäksi varmistetaan, että siirtyvä hankintaresurssi on riittävä suhteessa välittömiin Kymsoten tarpeisiin. Kymsoten näkemyksen mukaan hankintatilanne Kymsotessa on ajantasainen. Liikkeenluovutuksen ajankohtana on , jotta Kymsote ehtisi saattaa mahdolliset puuttuvat hankinnat päätökseen. Näin voidaan varmistaa, etteivät Kymsoten hankinnat hidasta HUSin tekeillä olevien hankintojen toteutusta. Yhteistyösopimus Yhteistyösopimus on luonteeltaan hallintolain 3 :n tarkoittama hallintosopimus, jolla tarkoitetaan viranomaisen toimivaltaan kuuluvaa sopimusta julkisen hallintotehtävän hoitamisesta tai sopimusta, joka liittyy julkisen vallan käyttöön.

31 Pöytäkirja 31 (47) Sopimus liikkeenluovutuksesta HUSin ja Kymsoten tavoitteena on, että Kymsote luovuttaa HUSille hankinta- ja logistiikkapalvelujen toiminnan liikkeenluovutuksena Yhteistyösopimuksessa sovitaan yhteistoiminnan muodoista ja toiminnan jatkamisesta liikkeenluovutuksen jälkeen. HUS laskuttaa Kymsotea HUS Logistiikan kulloinkin voimassa olevien vakiohinnastojen perusteella siirtymäajan (12/2021) jälkeen. Hinnoitteluperiaatteet ovat yhtenevät HUSin jäsenkuntien hinnoittelun kanssa ja hinnoittelussa noudatetaan HUSin päätösvaltaisten elinten vahvistamia periaatteita. Sopijapuolet toteavat, että HUS päivittää hinnoittelunsa HUSin sisäisten prosessien ja HUSin päätösvaltaisten elinten päätösten mukaisesti. Siirtymäaikana ( ) palvelun hinnoittelu perustuu toteutuneisiin kustannuksiin. Liikkeenluovutusta koskevassa sopimuksessa sovitaan niistä ehdoista ja periaatteista, joilla Kymsoten sopimuksessa tarkemmin määritellyt hankinta- ja logistiikkatoiminnot ja niihin liittyvät omaisuuserät, sopimukset sekä henkilöstö siirtyvät näitä toimintoja jatkavalle HUSille. Liikkeenluovutussopimuksen osana laaditaan seuraavat liitteet: 1. Luovuttajan tuottamat luovutettavan toiminnan talouden ja toiminnan tunnusluvut (sisältäen mm. talouden ja toiminnan toteuma- ja ennustetiedot, tilinpäätöstiedot edeltävältä tilinpäätösvuodelta, toteumatiedot kuluvalta vuodelta, ennustetiedot kuluvalle vuodelle), 2. Luovuttajalta Luovutuksensaajalle siirtyvä omaisuus (a. vaihtoomaisuus, b. käyttöomaisuus (esim. laitteet ja tietojärjestelmät) c. kalusteet ja d. muu omaisuus) 3. Henkilöstön siirtoa koskevat ehdot ( Henkilöstön siirtosopimus ) 4. Luettelo siirtyvistä sopimuksista 5. Vuokrasopimukset 6. Tukipalveluita koskevat sopimukset 7. Muut mahdolliset asiakirjat: Palvelutoiminnan siirtosuunnitelma Sopimusasiakirjat Liitteenä olevat sopimusasiakirjaluonnokset edellyttävät vielä tarkennuksia ja täydennyksiä. Esimerkiksi sopimuksen liitteistä merkittävä osa koskee operatiivisen toiminnan määrittelyä ja ne tarkentuvat, kun toimintojen siirron valmistelut etenevät. Esityslistan liitteenä 1-2 olevissa yhteistoiminta- ja liikkeenluovutussopimuksissa on kuitenkin kuvattu riittävällä tarkkuudella liikkeenluovutuksen periaatteet ja tulevan yhteistoiminnan sisältö. Päätösesitys Hallitus päättää hyväksyä liitteenä olevat sopimukset (Kymsoten hankinta- ja logistiikkapalveluiden siirtäminen liikkeenluovutuksella HUS-kuntayhtymälle sekä HUS-kuntayhtymän ja Kymsoten välinen yhteistyösopimus liittyen hankinta- ja logistiikkapalveluiden järjestämiseen);

32 Pöytäkirja 32 (47) valtuuttaa HUS Logistiikan toimialajohtajan hyväksymään sopimuksiin tehtävät tarvittavat muutokset, tarkennukset ja täydennykset sekä allekirjoittamaan sopimukset; ja valtuuttaa HUS Logistiikan toimialajohtajan hyväksymään sopimusasiakirjojen liitteet. Päätös Lisätiedot Päätösesitys hyväksyttiin. Toimialajohtaja Jyrki Putkonen, s-posti jyrki.putkonen(at)hus.fi Liitteet Liite 1: Yhteistyösopimus_Kymsote_hankinnat ja logistiikka Liite 2: Liikkeenluovutussopimus_Kymsote_hankinta- ja logistiikka

33 Pöytäkirja 33 (47) 109 Asianro HUS/2579/2019 Selvitys kesän 2019 toiminnasta Selostus Kesäaika on monesta syystä kriittinen ajanjakso HUSin päivystävien sairaaloiden toiminnassa. Kiireellisten päivystyspotilaiden määrä lisääntyy suurissa sairaaloissa pienempien sairaaloiden vähentäessä suunnitellusti toimintojaan kesäkuukausina. Elektiivistä, eli ennalta suunniteltua eikiireellistä, toimintaa vähennetään kaikissa sairaaloissa. Sijaishenkilöstö, jota tarvitaan runsaasti henkilöstön kesälomien ajaksi, on enenevässä määrin loppuvaiheessa olevia alan opiskelijoita tai vastavalmistuneita ammattilaisia. Monet suuret yleisötapahtumat ja kasvava turismi ajoittuvat kesäaikaan ja vaikuttavat myös sairaaloiden päivystystoimintaan. Edellä mainituista syistä on päädytty raportoimaan hallitukselle erikseen kesäajan toiminnasta potilaiden, henkilöstön, laadun ja turvallisuuden sekä eräistä muista näkökulmista. Sairaanhoitoalueet ja HYKSin tulosyksiköt ovat suunnitelleet kesä- heinäja elokuun sairaansijojen käytön, polikliinisen toiminnan ja ennalta suunnitellun leikkaustoiminnan sekä em. toimintoihin sisältyvät henkilöstösuunnitelmat osana talousarviota Kesäajan sairaanhoidollisen toiminnan onnistuminen edellyttää yhteistyötä HUS Tukipalveluiden, Apteekin, Logistiikan ym. tukipalveluiden kanssa. Myös eri sairaaloiden päivystysten ja vuodeosastojen toiminnan laajuuden yhteensopivuus on otettu huomioon suunnitelmissa potilashoidon sujuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi suunnitelmissa on hyödynnetty aikaisempien kesäaikojen tietoja potilaiden hoidon tarpeesta, osaavan henkilökunnan saatavuudesta sekä kesäajan vaikutuksista syksyn toimintaan. Kesäajan 2019 toiminnan tunnuslukuja on alla olevassa taulukossa.