HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs

Transkriptio

1 Pöytäkirja 1 (81) Kokoustiedot Aika maanantai klo 8:30-13:10 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 39 Infoasiat 5 40 Esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi Orton Oy:n osakkeiden ostaminen Invalidisäätiöltä sekä sairaalatilojen vuokraaminen Ruskeasuolta 42 Raaseporin sairaalan uusi toimintamalli ja integroituminen HYKSiin Uuden lastensairaalan pääomavuokrasopimusta koskevan päätöksen tarkistaminen 44 Esitys HYKS Neurokeskuksen perustamisesta Kymenlaakson sairaala-apteekin lääkehuollon palvelujen ja kliinisen farmasian palvelujen siirtäminen osaksi HUS-Apteekin toimintaa liikkeenluovutusperiaatteella HUS:n ja yksityisen terveydenhuollon yhteistyö Selvitys HUS:n lääkäripäivystyksestä n kuntayhtymän ensihoidon palvelutasopäätös vuodelle Sairaanhoitopiirin lausunto valinnanvapausehdotuksesta HUS-brändi ja HUS-nimen käyttö Raportti osallistumisesta European Public -konferenssiin Tukholmassa Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 53 Muut asiat

2 Pöytäkirja 2 (81) Osallistujat Läsnä Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja, 39-46, Helka Hosia Tuomas Tuure Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi Pertti Panula, 39-42, Sirpa Peura Sakari Rokkanen Mikko Piirtola Kari Reijula Ilkka Taipale Reetta Vanhanen Anna Vuorjoki Muut osallistujat Suzan Ikävalko, valtuuston puheenjohtaja 39-47, Maija Anttila, valtuuston I vpj , Ari Oksanen, valtuuston II vpj. Aki Lindén, toimitusjohtaja Lauri Tanner, hallintojohtaja Risto Renkonen, dekaani Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja Mikko Salla, toimitusjohtaja, HUS-Kiinteistöt Oy Petri Bono, johtava ylilääkäri, Hyks Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri Niina Kauppinen, viestintäpäällikkö Markku Mäkijärvi, johtajaylilääkäri Asko Saari, sairaanhoitoalueen johtaja Raija Kontio, sairaanhoitoalueen johtaja Tuula Silvola, henkilöstöpäällikkö Leena Koponen, sairaanhoitoalueen johtaja Mari Frostell, talousjohtaja Vesa Vainiotalo, vs. kiinteistöpäällikkö esittelijä sihteeri 39-40, , , , , , , , ,

3 Pöytäkirja 3 (81) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki Mikko Piirtola Anna Vuorjoki Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri

4 Pöytäkirja 4 (81) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Mikko Piirtola (varalle Sakari Rokkanen) ja Anna Vuorjoki (varalle Pertti Panula).

5 Pöytäkirja 5 (81) Asianro HUS/425/2017 Infoasiat Selostus Katsaus ICT-ongelmista johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Henkilöstöasuntojen tilannekatsaus kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo ja HUS-Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Mikko Salla Päätösesitys Merkitään tiedoksi. Asian käsittely Merkittiin, että vs. kiinteistöjohtaja Vesa Vainiotalo ja toimitusjohtaja Mikko Salla HUS-Kiinteistöistä olivat läsnä kokouksessa klo esittelemässä henkilöstöasuntojen tilannetta hallitukselle. Merkittiin lisäksi, että valtuuston puheenjohtaja Suzan Ikävalko saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa klo Päätös Päätösesitys hyväksyttiin.

6 Pöytäkirja 6 (81) 40 Asianro HUS/1909/ Esitys vuoden 2018 talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi Selostus Talousarvion hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli talousarvion 2018 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman linjauksia. Hallitus hyväksyi kokouksessaan talousarvion 2018 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan. Hallitus käsitteli varsinaista talousarvioesitystä ensimmäisen kerran kokouksessa ja päätti jatkaa asian käsittelyä Edellisen käsittelyn jälkeen talousarvioesitykseen on päivitetty vuoden 2018 tuloslaskelman kululajijakoa siten, että henkilöstökuluista on vähennetty 11,4 milj. euroa ja samalla summalla on vastaavasti nostettu aine- ja tarvikekuluja sekä palveluiden ostoja. Lisäksi muiden maksajien käyttämien palveluiden laskutuksen kehitystä on tarkennettu ja tuloslaskelmasta on vähennetty muita palvelutuottoja ja vastaavasti sopeutettu toimintakuluja 4,8 milj. euron verran. Jotta esittelytekstistä muodostuu looginen kokonaisuus, se sisältää aiempiin hallituskäsittelyihin sisältyneet tiedot valmistelun etenemisen mukaisesti täydennettynä. Vuoden 2017 aikana on valmisteltu selvitys Carean (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) apteekkitoimintojen siirtymisestä HUS-Apteekki tulosalueen toiminnaksi vuoden 2018 alusta lukien. Tätä ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa ole sisällytetty HUSkuntayhtymän vuoden 2018 talousarvioesitykseen. Carean apteekkitoimintojen siirto HUS:n toiminnaksi on hallituksen käsittelyssä Em. toiminnot kasvattavat 2018 talousarviossa HUS:n toimintatuottoja ja toimintakuluja 18,2 milj. euroa. Henkilöstömäärä kasvaa 36 henkilöllä ja työpanos kasvaa 30 henkilötyövuodella. Talousarvioesitys päivitetään hallituksen päätöksen jälkeen Carean apteekkitoiminnoilla viimeiseen hallituskäsittelyyn Yhteenveto Esittelijä esitti edellisen kokouksen ( ) talousarviokäsittelyn yhteydessä suullisesti muutaman pp-dian täydentämänä näkemyksiä vuoden 2018 talousarvion laadinnasta ja sen ydinkohdista. Niiden sisältö on nyt tiivistetty sanallisesti seuraavasti. Talousarvion laadinnan suuret linjaukset voidaan tuloslaskelmaa hyödyntäen kuvata teknisesti seuraavasti. Toiminnan kulut (2168,0 milj. euroa) eli toimintakulut (2047,3 milj. euroa) plus poistot (108,1 milj. euroa) ja nettorahoituskulut (12,6 milj. euroa) plus ylijäämä (0) ovat se kokonaisuus, joka on katettava tuloilla. Tulot (2168,0 milj. euroa) puolestaan jakaantuvat karkeasti jäsenkunnilta saatavaan erikoissairaanhoidon palveluiden maksuosuuteen (1557,0 milj. euroa) ja kuudesta eri alalajista muodostuviin muihin tuloihin (yhteensä 611,0 milj. euroa).

7 Pöytäkirja 7 (81) Näistä osa kuten poistot, rahoituskulut, valtion rahoitus tutkimus- ja opetustoimintaan ja eräät muutkin tulot ovat sillä tavalla kiinteitä, että ne tulee merkitä tuloslaskelmaan tiedetyn suuruisina, ts. niissä ei ole harkintavaltaa. Vain osa kuluista ja tuotoista on liikuteltavissa. Tällaisia ovat jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuuslaskutus, ulkokuntatulot, yli/alijäämä ja toimintakulut. Jos näistä yhtä lukua muuttaa, on vastaava muutos tehtävä muihin lukuihin. Esimerkiksi jos toimintaresursseja (toimintakulut) lisätään, on lisättävä joko jäsenkuntien maksuosuutta, ulkokuntatuloja, potilasmaksuja (niissä rajoissa, joissa se on mahdollista) tai tehtävä alijäämää. Vastaavasti jos jäsenkuntien maksuosuutta pienennetään, on toimintakuluja pienennettävä tai muita tuloja lisättävä tai tehtävä alijäämää. Toinen tärkeä asia esittelijän puheenvuorossa oli talousarvion vuodesta 2017 vuoteen 2018 tapahtuneiden muutosten sisäinen logiikka. Sen tulisi olla näinkin suuressa kokonaisuudessa mahdollisimman läpinäkyvä ja ymmärrettävä ja tehtävistä päätöksistä seuraavien vaikutusten tulisi olla mahdollisimman selkeitä. Asiaa tarkastellaan tässä jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palveluiden maksuosuuslaskutuksen osalta. Tarkastelu on tehtävä siten, että vertailukelpoisuus vuosien 2017 ja 2018 välillä säilyy, ts. kunnilta HUS:lle siirtyvät toiminnot on vertailussa neutraloitava. Kuten edellä todettiin, on HUS:lla jäsenkuntien maksuosuuden lisäksi ensi vuoden talousarviossa 611,0 miljoonaa euroa muita tuloja. Näillä yhteensä katetaan HUS:n toiminnan kulut. 40 Jäsenkuntalaskutus vuoden 2017 talousarviossa on 1531,9 milj. euroa. Vuonna 2018 on arvioitu inflatorisen kustannustason muutoksen lisäysvaikutuksen olevan 4,6 milj. euroa. Uudenmaan alueen väestömäärän lisääntymisestä ja väestön ikärakenteen vanhenemisesta johtuvan palvelutarpeen lisäyksen yhteisvaikutuksen on arvioitu olevan 17,7 milj. euroa. Tämä arvio on pienempi kuin puhtaasti laskennallinen arvio, ts. jo siihen on sisällytetty tehostamisvaatimus. Muut lisäystarpeet johtuvat mm. päätetyistä ict-ratkaisuista, tehdyistä tilaratkaisuista, laitteisiin ja yleisesti teknologian kehitykseen liittyvistä tarpeista, lääkkeiden käytön profiilin muuttumiseen (käytetään laajemmin yhä vaikuttavampia lääkkeitä), eräiden nykyisen toiminnan resurssivajeista johtuvien pullonkaulojen poistamisesta ja toiminnan laadullisesta parantamisesta (kaikki laadullinen parantaminen ei vaadi resurssilisäyksiä, mutta osa vaatii). Näiden yhteisvaikutus on 29,0 milj. euroa. Edellä mainitut lisäykset (4,6 + 17,7 + 29,0 = 51,3 milj. euroa) esitetään rahoitettavaksi seuraavasti. Kuntien maksuosuus (edellä mainitulla tavalla vertailukelpoinen) lisääntyy 20,8 milj. euroa ja nykyisestä toiminnasta säästetään resursseja 30,5 milj. euroa. Viimeksi mainitun asian avaaminen on tärkeää, jotta asiasta syntyy mahdollisimman tarkka ja oikea kuva. Kysymys on siitä, että aikaisempi (vuoden 2017 talousarvion tasoa vastaava) palvelutuotannon määrä tulee saada aikaan 30,5 miljoonaa euroa pienemmillä kuluilla. Luonnollisesti kyse ei ole puhtaasti vain kulujen leikkaamisesta, vaan sen tulee tapahtua siten, että otetaan käyttöön uusia toimintatapoja, joilla saadaan 30,5 miljoonaa euroa halvemmalla tuotettua aikaisempi palvelutuotanto. Joka tapauksessa tämä merkitsee kulujen pienentämistä. Esimerkiksi yhden työpäivän aikana saadaan yhdessä leikkaussalissa tehtyä kahden sijasta kolme tekonivelleikkausta. Tämähän sinänsä lisää

8 Pöytäkirja 8 (81) kuluja, koska jokaiseen leikkaukseen sisältyy euroa tarvikekuluja. Näin ollen tehostaminen kohdistuu pääasiassa henkilöstön työn uudelleen järjestelyyn. Aikaisempaan palvelutuotantoon kohdistuvan henkilöstön määrän tulee vähentyä 3-4 %:lla, muuten mainittua 30,5 miljoonan euron tehostumista ei tapahdu. Vastaavasti edellä kerrotut toiminnan lisäykset (17,7 milj. euroa ja osa 29,0 milj. euroa) sisältävät henkilöstön lisäämistä, mutta se kohdentuu eri toimintoihin ja tämä tarkoittaa erikoisaloihin jakaantuneessa erikoissairaanhoidossa samalla, että se kohdentuu merkittävässä laajuudessa eri henkilöihin. Toisin sanoen henkilöstöä tulee eräissä toiminnoissa vähentää ja eräissä lisätä. Tämä kokonaisuudessaan on vaativa yhteistoimintaprosessi. Tämän lisäksi tulevat HUS:lle tapahtuvat toimintojen siirrot henkilöstöineen. Oman haasteensa muodostaa vuoden 2017 palvelutuotannon eli toiminnan volyymi, joka on ollut merkittävästi suurempi kuin vuoden 2017 talousarviossa arvioitiin. Myös kulut ovat ylittäneet talousarvion, mutta vähemmän, koska toiminta on palveluvolyymin kasvaessa samalla tehostunut. Vuoden 2018 talousarvio on laadittu pienemmälle palveluvolyymille kuin vuoden 2017 toteutuva kehitys tulee olemaan. Jos tarvittavien ja tuotettujen palveluiden volyymi edelleen kasvaa vuonna 2018 vuoden 2017 tasosta, tulee talousarvio ylittymään, mutta tavoite on tällöin, että kulujen ylitys on pienempi kuin palvelutuotannon lisäys. 40 Yleistä Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman pohjana on voimassaoleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita muuttamalla parannetaan HUS:n kilpailukykyä, toiminnan tuottavuutta ja samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Maamme hallituksen tavoitteena on valmistella maakunta- ja sote-uudistus astumaan voimaan asteittain alkaen. Tuolloin HUS:n nykyinen toiminta muodossa tai toisessa sulautuu osaksi maakunnan sotejärjestelmää ja muutos katkaisee taloussuunnittelukauden HUS-kuntayhtymän vuoden 2018 toimintaa ja taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan tulevaan maakuntarakenteeseen. Vuoden 2018 talousarviossa ja toimintasuunnitelmassa huomioidaan maakunta- ja soteuudistuksen edistäminen ja siihen aktiivisesti osallistuminen. Valmisteluun käytettävä työpanos HUS:ssa tulee oletettavasti olemaan merkittävä. Uudistukseen käytettävästä työpanoksesta huolimatta HUS:n nykyisten toimintojen ja tavoitteiden toteutuminen on turvattava. Tämä edellyttää aikaisempaa tarkempaa priorisointia ja valintoja ajankäytöstä. Soteuudistuksen lähtökohtana on, että pääsääntöisesti tuotannollinen sairaalatoiminta siirtyy vuoden 2020 alussa sellaisenaan ilman katkoksia uuden soteorganisaation alaisuuteen. Muutoksessa merkittävin painopiste kohdistuu hallinnolliseen valmisteluun ja hallinnon uudelleen organisointiin.

9 Kuntalain talousarviota koskevat säädökset Pöytäkirja 9 (81) Taloussuunnitelma laaditaan Kuntalain mukaisesti kolmeksi vuodeksi nykyrakenteen mukaisesti, vaikka maakuntauudistus tulee katkaisemaan suunnittelukauden kesken. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta eli vuodet Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2018 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi Kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä kuntayhtymän tulosalueiden (mukaan lukien uudet tulosalueet HUS- Apteekki, HUS-Logistiikka ja HUS-Tukipalvelut) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Vuosisuunnitteluprosessin pitkäjänteistä parantamista toiminnan sisällöllisen suunnittelun lisäämiseksi jatketaan. Ts. suunnitellaan toiminnan sisältöä eli asioita, joilla on vaikutusta lopputulokseen eikä ainoastaan euromääräistä lopputulosta. Muutos edellyttää yksiköiden johtajien ja esimiesten aktiivista osallistumista toiminnan ja talouden suunnitteluun. Kuntalain 110 :n mukaan 40 talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. myös kuntayhtymää koskee kuntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta Talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman kuntayhtymätasoisina painopistealueina on nostettu esille tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa ja HUS:n palveluiden monipuolinen kilpailukykyisyys. Vuosittain HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen sairaanhoitoalueille ja muille tulosalueille. Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien väestön ennakoitu palvelutarve sekä jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa.

10 Pöytäkirja 10 (81) 40 HUS:n visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien painopisteiden ja avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Vuosien strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon. Avaintavoitteet sekä niiden tarkemman tason alatavoitteet vuodelle 2018 ovat; 1. HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta 1. potilaan hoito on oikea-aikaista 2. päivystysprosessi on tehokas 3. toiminta on laadukasta ja turvallista 4. potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana 5. potilaat valitsevat HUS:n

11 Pöytäkirja 11 (81) HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua 1. jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina 2. toiminta on tehokasta 3. hinnat ovat kilpailukykyiset 4. HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö 5. Sosiaali- ja terveyspalvelujen preventiota ja peruspalveluja vahvistava rakennemuutos etenee Uudellamaalla 3. HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka 1. johtaminen on laadukasta 2. henkilöstö suosittelee HUS:a työpaikkana 3. henkilöstö on sitoutunutta Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia tavoitteita on yhteensä 13 ja niiden mittareita 17. Strategisten avaintavoitteiden toteuttamiseksi HUS-tasolla on määritelty yhteensä 6 läpimurtohanketta (uudet palvelukonseptit digitalisaatiota hyödyntäen, asiakaslähtöinen palveluiden tuotantomalli, potilas aktiivisena osallistujana ja vaikuttajana, johtaminen voimavarana, kansainväliset akkreditoinnit ja Biopankkitoiminta osaksi päivittäistä toimintaa). Kaikille läpimurtohankkeille on määritelty omistaja ja tarkemman tason toteutussuunnitelma, jonka edistymistä seurataan säännöllisesti kuntayhtymän johtoryhmässä. Kuntalain määritelmän mukaiset valtuustoon nähden sitovat talousarvion tavoitteet koostuvat viidestä taloustavoitteesta (tulostavoite, sitovat nettokulut, investointien yhteismäärä, pitkäaikaisten lainojen muutos nettomääräisenä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä). Em. tavoitteet sisältyvät päivittäistoiminnan operatiivisiin taloustavoitteisiin. Talousarvion sitovuus Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Sitovat tavoitteet euroa Tilikauden tulos 0 Sitovat nettokulut Tulosalueiden investointien yhteismäärä Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä Antolainauksen muutokset nettomääräisinä Taloussuunnittelukauden tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Lähtökohtana on kattaa edellisiltä kausilta kertynyt alijäämä (-2,5 milj. euroa) vuoden 2017 loppuun mennessä. Vuoden 2018 tulostavoite ja taloussuunnitteluvuosien vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot.

12 Pöytäkirja 12 (81) Talousarviovuodelle 2018 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa. Sitovilla nettokuluilla tarkoitetaan jäsenkunnille kohdistuvan erikoissairaanhoidon palvelutuotannon kuluja. Sitovat nettokulut ovat yhtä suuret kuin jäsenkuntien maksuosuuslaskutus vähennettynä tilikauden tuloksella (alijäämä kasvattaa sitovia nettokuluja ja ylijäämä puolestaan pienentää sitovia nettokuluja). Investointien osalta sitovaksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä siirtyy Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelta HYKS:n erityisvastuualueelle vuoden 2018 alusta (valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon erityisvastuualueista ). Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on tähän asti hankkinut noin kolmanneksen yliopistosairaalatason ei-kiireellisistä erikoissairaanhoidon palveluista Hyksistä ja kiireelliset hoidot lähes kokonaisuudessaan. Yhteistyö Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) kanssa jatkuu siirtymävaiheen ajan ja palveluita on mahdollista jatkossakin hankkia sopimusperusteisesti. Vuoden 2018 alusta siirtyy Päijät-Hämeen keskussairaalan sädehoitoyksikkö, jonka toiminnasta on vastannut Tays, hallinnollisesti HYKS Syöpäkeskukseen. HUS:n ja jäsenkuntien välillä toteutettavista työnjaollisista muutoksista merkittävin on Helsingin kaupungin neurologian poliklinikan ja kuntoutustoiminnan yhdistäminen HYKS Neurokeskukseen vuoden 2018 alusta. Kuntoutusyksikkö tuottaa neurologian erikoisalan polikliinisia tutkimus-, hoito- ja kuntoutus- ja neuropsykologian palveluja polikliinisesti ja kahdella kuntoutusosastolla. Työnjaollisen muutoksen vaikutus jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen on 9,0 milj. euroa ja HYKS-sairaanhoitoalueen henkilöstö kasvaa yhteensä 71,8 henkilötyövuodella. Kuntien kanssa sovittuja työnjaollisia muutoksia esitetään vuodelle 2018 yhteensä 11,2 milj. euroa ja niistä on tarkempi erittely jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen esittelyosuudessa. Helsingin neurologian toimintojen siirron yhteydessä HYKS Pää- ja kaulakeskus tulosyksikön toiminnot jaetaan kahdelle uudelle, vuoden 2018 alusta perustettavalle tulosyksikölle seuraavasti: hammas-, suu- ja leukasairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien sekä silmäsairauksien toiminnot siirtyvät HYKS Suu- ja Aistikeskus-tulosyksikköön ja vastaavasti neurokirurgian ja neurologian toiminnot Neurokeskus-tulosyksikköön. 40

13 Pöytäkirja 13 (81) 40 HUS.n hallitus päätti kokouksessaan , että HUS Raaseporin sairaalasta tulee HYKS:n tulosyksikkö vuoden 2018 alusta, jos HYKS:n ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakuntien lausunnoissa muutos hyväksytään. Lopullisesti asiasta päättää HUS:n valtuusto joulukuussa. Tässä vaiheessa talousarvioesitykseen ei ole sisällytetty Raaseporin sairaalan hallinnollista yhdistämistä Hyksiin. HUS:n sairaaloiden työnjako ja profiilit vuonna 2018 Palvelutarpeen ja toimintaympäristön muutokset edellyttävät jatkuvaa HUS:n sairaaloiden työnjaon ja profiilin tarkastelua. Sote- ja maakuntauudistus asettaa tälle toiminnalle erityisiä paineita. HUS-tason potilasohjausta tehostetaan muodostamalla keskitettyjä lähetekeskuksia. Toimintaa pilotoidaan HUS-Ortopedian ja HUS- Plastiikkakirurgian lähetekeskuksilla vuoden 2018 alusta lähtien. HUStason lähetekeskusten tarkoitus on varmistaa yhdenvertainen hoitoonpääsy ja tehokas tuotanto kaikissa HUS:n sairaaloissa. Lisäksi HUS:n sairaaloiden erikoislääkärinpalveluiden turvaamiseksi tullaan perustamaan muutamia HUS yhteisvirkoja esim. gastroenterologian, kardiologian ja muutaman muun erikoisalan tarpeisiin. Toukokuussa 2017 käynnistettiin erillinen selvitystyö HUS:n sairaaloiden työnjaosta ja toimintaprofiileista. Selvityshankkeessa määritettiin yhdessä yhtymähallinnon kehittämisyksikön ja talousjohdon asiantuntijoiden kanssa sairaaloiden toimintavolyymit, profiilit ja resurssit erikoisalatoiminnoittain (3-5 volyymitoimintoa per erikoisala), leikkaussalien ja vuodeosastojen käyttöasteet sekä kustannustehokkuus (vertailtavilta toiminnoilta). Työssä otettiin huomioon erikoissairaanhoidon keskittämisasetus, kiireellisen hoidon asetus, ensihoidon asetus, sairaalan rooli alueensa väestön palvelutuotannossa ja palvelujen saatavuudessa/saavutettavuudessa sekä sairaalan elinvoimaisuus. Selvityksen lopputuloksena on yhdessä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa läpikäyty ehdotus siitä, miten toiminnot tulisi HUS-sairaaloihin ryhmitellä sekä miltä osin näitä toimintoja ja/tai resursseja olisi soteuudistus huomioiden tarkoituksenmukaista johtaa keskitetysti ja miltä osin alueellisesti. Ehdotetut muutokset on huomioitu vuoden 2018 toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutusja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita n kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2016 vuoden 2017 talousarvion hyväksymisen yhteydessä tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille eikä niihin esitetä merkittäviä muutoksia vuodelle Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä sähköisiin etäasiointipalveluihin, muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Psykiatrian avohoitokäyntien tuotteistusta tarkennetaan toteutettuja palvelutoimintoja kuvaavammaksi.

14 Pöytäkirja 14 (81) 40 Muutos käynnistyy Hyks psykiatriasta ja tavoitteena on laajentaa muutos HUS-tasoiseksi toimintamalliksi. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2018 ja tavoitteena on, ettei jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palvelujen määrä kasvaa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää tuottavuuden parantamista kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Palveluiden hinnoittelussa on huomioitava myös vastaavien palveluiden yleinen hintataso ja palvelutuotannon prosesseja kehitettävä siten, että palvelut kyetään tuottamaan yleistä hintatasoa vastaavilla kustannuksilla. Hoitopalveluiden hinnat on määritetty perussopimuksen mukaisesti sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite vuodelle 2018 on HYKS:n ja Hyvinkään sairaanhoitoalueilla 2,0 %, Lohjan sairaanhoitoalueella 1,6 % sekä Porvoon sairaanhoitoalueella 1,4 %. HYKS-sairaanhoitoalueeseen liitettävällä Raaseporin sairaalalla tuottavuustavoite on 0,4 %. Toiminnalle asetettu tuottavuustavoite huomioidaan täysimääräisesti NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Käyntien, hoitopäivien, leikkaustoimenpiteiden ja polikliinistentoimenpiteiden välisuoritehinnoissa sekä niihin perustuvassa suoriteperusteisessa laskutuksessa huomioidaan puolet sairaanhoitoaluekohtaisesta tuottavuustavoitteesta. Talousarviossa toimintatuottojen, tuotehintojen ja tuotekohtaisten tuotantosuunnitelmien on oltava keskenään tasapainossa. Ts. toimintatuotot muodostuvat palveluiden määrän ja palveluiden yksikköhintojen tulona. Tulosalueiden vastuulla on sairaanhoidollisen palvelutuotannon hinnoittelu ja tuotekohtaisen tuotantosuunnitelman laadinta talousarvion tuloraamin asettamat rajoitukset ja tavoitteet huomioiden (ml. tuottavuustavoitteet). Tuotehinnoittelussa ja tuotantosuunnitelmien laadinnassa käytetään Ecomed PP-ohjelmistoa. Tuotantosuunnitelmaan sisältyvien tuotemäärien tulee olla tuotettavissa suunnitteluvuoden aikana käytettävissä olevilla resursseilla. HUS tasolla laskutusosuudella painotettu volyymimuutos on oltava vähintään +2,4 % talousarvioon 2017 verrattuna. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2018 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin.

15 Pöytäkirja 15 (81) 40 Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2018 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa noin 72 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi HUS:n tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, sähköiset etäasiointipalvelut, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, kliininen hammashoito, ensihoito, HUS:n tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin. Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2018 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2016 tilinpäätös ennen vuoden 2015 ylijäämän palautusta (54,6 milj. euroa) Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan Huomioidaan vuoden 2017 ja 2018 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena kilpailukykysopimuksen HUS-tasoisia arviolaskelmia sekä peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta -2,1 % (2017 vs. 2016) ja 0,6 % (2018 vs. 2017) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Huomioidaan uusien vuodelle 2018 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Huomioidaan vuoden 2018 tuottavuustavoite 2,0 %

16 Pöytäkirja 16 (81) 40 Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2018 yhteensä noin 1,0 % (n henkilöä) vuodesta Väestön kasvu on yhä voimakkaampaa yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,0 % vuodesta 2017 vuoteen Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUStasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2016 vuoteen 2017 oli 1,38 % ja vuodesta 2017 vuoteen 2018 on 1,29 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2018 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 17,7 milj. euroa (1,16 %). Talousarvioesityksessä 2018 esitetään jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettävän 17 miljoonaa euroa uusiin toiminnallisiin muutoksiin, jotka kohdistetaan sairaanhoitoalueille tukemaan sairaanhoidollisen palvelutuotannon hankkeita parantamaan palveluiden saatavuutta, laatua tai vaikuttavuutta sekä uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 12 milj. euroa. Toiminnalliset muutokset on priorisoitu johtajaylilääkärin johdolla ja ne kohdistuvat useisiin sairaanhoidollisen palvelutuotannon toimintoihin. Tietohallinnon toiminnalliset muutokset muodostuvat niin ikään useista priorisoiduista hankkeista. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2018 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 545,8 miljoonaa euroa ilman uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. Vuoden 2018 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2017 ennuste ei merkittävästi ylity.

17 Pöytäkirja 17 (81) 40 Jäsenkuntien maksuosuudet milj.euroa milj. euroa milj. euroa % vaikutus TP ,9 V ylijäämän palautus 54,6 Ylijäämäpalautuksella oikaistu TP 2016, proforma 1 521,6 Väestön kasvu ja ikärakenne (2017 vs. 2016), tuotantovolyymin kasvu 18,9 1,2 % Kustannustason muutos (2017 vs. 2016) 0,0 0,0 % Tuottavuustavoite ,4-1,8 % Toiminnan muutokset ,0 0,8 % Laskennallinen ennuste ,1 0,2 % Väestön kasvu ja ikärakenne (2018 vs. 2017), tuotantovolyymin kasvu 17,7 1,2 % Kustannustason muutos (2018 vs. 2017) 4,6 0,3 % Tuottavuustavoite ,5-2,0 % Toiminnalliset muutokset 2018 (toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavat hankkeet) 29,0 1,9 % Yhteensä TAE 2018 maksuosuudet ilman työnjaollisia muutoksia (lähtökohtana TP 2016) 1 545,8 1,4 % Kuntien ja HUS:n väliset työnjaolliset muutokset 11,2 0,7 % Yhteensä TAE 2018 maksuosuudet 1 557,0 2,1 % milj. euroa Muutos edv TP ,2 2,8 % TP ,7 5,1 % TP ,3 3,8 % TP 2015, proforma 1 515,3 2,7 % TP 2016, proforma 1 521,6 0,4 % TA ,9 0,7 % Laskennallinen ennuste ,1 0,2 % TAE ,0 1,6 % Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus.

18 Pöytäkirja 18 (81) 40 HUS-tasolla jäsenkuntien maksuosuuslaskutus vuonna 2018 alkavat uudet toiminnot mukaan lukien kasvaa vuoden 2015 ylijäämän palautuksella oikaistuun tilinpäätökseen 2,3 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2017 talousarvioon verrattuna kasvu on 1,6 % ja TP 2016 tietoihin perustuvasta laskennallisesta ennusteesta (2017) vuosikasvu vuoteen 2018 on 2,1 %. Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2018 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 936,7 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus laskee -1,1 prosenttia vuoden 2017 ennusteesta ja nousee 0,6 prosenttia vuoden 2016 ylijäämäpalautuksella oikaistusta tilinpäätöksestä. Talousarvioesityksessä 2018 jäsenkuntien maksuosuuteen esitetään sisällytettäväksi työnjaollisia muutoksia sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välillä seuraavasti: - Helsingin kaupungin neurologian poliklinikka ja kuntoutustoiminta tuhatta euroa - Hyvinkään kaupungin akuuttisairaansijat +820 tuhatta euroa - Espoon kaupungin skopioiden siirto erillislaskutuksesta jäsenkuntien maksuosuuteen +900 tuhatta euroa - Hyvinkään sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon vahvistaminen (mm. lasten päivystyksen eriyttäminen ja psykiatrian palvelujärjestelmän kehittäminen) +500 tuhatta euroa Työnjaolliset muutokset ovat yhteensä jäsenkuntien maksuosuuksissa 11,2 milj. euroa. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa on huomioitu kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista on laskettu keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2018 HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus on kohdistettu kunnille. Näin kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa on huomioitu kuntien kanssa erikseen sovittavat työnjaolliset muutokset vuonna Kuntakohtaiset jäsenkuntien maksuosuudet on esitetty liitteessä 1. Jäsenkuntien yhteenlasketut vertailukelpoiset maksuosuudet euroa/asukas vuosina (deflatoitu ja ylijäämäpalautukset huomioitu) sekä asukaskohtaisen maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen.

19 Pöytäkirja 19 (81) 40 *) TP 2015 ylijäämäpalautus huomioitu **) Huomioitu 2017 ennustettu ylijäämän palautus Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2018 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 936,7 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus laskee -1,1 prosenttia vuoden 2017 ennusteesta ja nousee 0,6 % vuoden 2016 ylijäämäpalautuksella oikaistusta tilinpäätöksestä. Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella huomioiden tammi-kesäkuussa 2017 toteutuneen kuntakohtaisen palveluiden käytön sekä suunnitellut toiminnalliset muutokset. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet suunnittelevat talousarviovuoden tuotantoprofiilin tarvittaessa muuttamalla toteutuneen palvelutuotannon tuotantoprofiileja joko tuote- tai tuoteryhmätasolla. Vuoden 2017 aikana on valmisteltu sairaalaprofiilien muutosta koskien elektiivistä kirurgiaa. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon ohjauksella valmistaudutaan tulevaan päivystysasetukseen. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä näkyy edelleen tuotekohtaisissa palvelusuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien ja käyntituotteiden kasvuna vuoden 2017 talousarvioon verrattuna.

20 Pöytäkirja 20 (81) 40 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2015 TP 2016 TA 2017 ENN 2017 TAE 2018 Muutos-% TAE 2018/ TA 2017 Muutos-% TAE 2018/ ENN 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % 12,7 % NordDRG-tuotteet ,1 % -1,9 % Drg-ryhmät ,2 % -8,0 % Drg-O-ryhmät ,8 % 2,0 % Tähystykset ,6 % 7,5 % Pientoimenpiteet ,0 % -3,4 % 900-ryhmä ,2 % -1,0 % Kustannusperusteinen jakso ,2 % -35,7 % Avohoitokäynnit ,4 % -4,0 % Sähköiset palvelut ,9 % 59,6 % Oma palvelutuotanto yhteensä Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 4,5 % -1,5 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2015 TP 2016 TA 2017 ENN 2017 TAE 2018 Muutos-% TAE 2018/ TA 2017 Muutos-% TAE 2018/ ENN 2017 Oma palvelutuotanto ,2 % -5,0 % Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % 4,6 % NordDRG-tuotteet ,6 % -4,5 % Drg-ryhmät ,2 % -5,0 % Drg-O-ryhmät ,4 % 6,9 % Tähystykset ,6 % 1,1 % Pientoimenpiteet ,8 % -8,7 % 900-ryhmä ,5 % -8,7 % Kustannusperusteinen jakso ,4 % -67,7 % Avohoitokäynnit ,4 % -8,1 % Sähköiset palvelut ,0 % -42,4 % Muu palvelutuotanto ,2 % -7,4 % Ostopalvelut ,9 % -7,7 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,2 % -6,7 % Palvelusetelit ,2 % -17,7 % Potilashotelli ,4 % 56,7 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % -4,9 % Potilasvakuutus ,5 % -8,5 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,6 % -2,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,3 % 3,2 % KAIKKI YHTEENSÄ ,7 % -2,1 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Jäsenkunnille suunniteltu HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee -5,0 % vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -1,5 %. Vuoteen 2016 verrattuna jäsenkunnille suunniteltujen omien palvelutuotteiden laskutus laskee yhteensä -2,6 %, mutta tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 2,4 %.

21 Pöytäkirja 21 (81) 40 Suunniteltu sairaanhoidollinen palvelutuotanto kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TP 2016 TA 2017 ENN 2017 TAE 2018 Muutos-% TAE 2018/ TA 2017 Muutos-% TAE 2018/ ENN 2017 Tuotteistetut hoitopäivät ,7 % 12,4 % NordDRG-tuotteet ,0 % -0,7 % Drg-ryhmät ,4 % -7,9 % Drg-O-ryhmät ,6 % 2,3 % Tähystykset ,2 % 1,7 % Pientoimenpiteet ,3 % -3,8 % 900-ryhmä ,3 % 3,1 % Kustannusperusteinen jakso ,3 % -21,1 % Avohoitokäynnit ,5 % -3,9 % Sähköiset palvelut ,4 % 69,9 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,9 % -1,8 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,4 % 24,4 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 74,1 % Oma palvelutuotanto yhteensä Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 5,5 % -0,7 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TP 2016 TA 2017 ENN 2017 TAE 2018 Muutos-% TAE 2018/ TA 2017 Muutos-% TAE 2018/ ENN 2017 Oma palvelutuotanto ,4 % -3,9 % Tuotteistetut hoitopäivät ,2 % 4,3 % NordDRG-tuotteet ,8 % -3,4 % Drg-ryhmät ,0 % -3,7 % Drg-O-ryhmät ,8 % 8,2 % Tähystykset ,7 % -3,9 % Pientoimenpiteet ,2 % -8,7 % 900-ryhmä ,1 % -7,4 % Kustannusperusteinen jakso ,2 % -60,3 % Avohoitokäynnit ,5 % -7,9 % Sähköiset palvelut ,9 % -39,8 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit ,9 % 4,2 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät ,2 % 10,3 % Kliininen hammashoito (TK) ,0 % 213,6 % Muu palvelutuotanto ,5 % -7,9 % Ostopalvelut ,7 % -9,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,2 % -6,7 % Palvelusetelit ,1 % -17,6 % Potilashotelli ,8 % 75,3 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % -4,9 % Potilasvakuutus ,5 % -8,5 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -100,0 % YHTEENSÄ ,7 % -1,7 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,3 % 3,2 % Myynti muille maksajille ,0 % 1,7 % Myynti erityisvastuualueelle ,5 % 52,2 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut)

22 Pöytäkirja 22 (81) 40 Ensihoidon kuntalaskutus 2018 Kaikille maksajille suunniteltujen HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee -3,9 % vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -0,7 %. Vuoteen 2016 verrattuna kaikille maksajille suunniteltujen omien palvelutuotteiden kokonaislaskutus laskee -1,8 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 3,5 %. HUS tuottaa terveyskeskuspäivystystuotteita, yleislääketieteen kliinistä hammashoitoa ja siirtoviivehoitopäiviä lähinnä jäsenkunnilleen, mutta niiden laskutus ei sisälly jäsenkuntien maksuosuuteen. Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä, eikä niitä sen vuoksi suunnitella talousarviossa. Terveyskeskuspäivystystuotteiden laskutuksen on suunniteltu kasvavan 4,6 % vuoden 2017 ennusteeseen verrattuna. HYKS sairaanhoitoalueen osuus yhteispäivystyksen vuoden 2018 suunnitellusta laskutuksesta on 46,5 %, Hyvinkään sairaanhoitoalueen 22,5 %, Lohjan sairaanhoitoalueen osuus 13,0 %, Porvoon sairaanhoitoalueen 10,3 % ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen 7,7 %. Hammaslääketieteen perusopetuksen kliininen koulutus siirtyi Helsingin kaupungilta HUS:lle vuoden 2017 alusta. HYKS Suu- ja leukasairauksien linjan palvelukseen siirtyi 10 erikoishammaslääkäriä, osastonhoitaja ja apulaisosastonhoitaja. HYKS Suusairauksien opetus- ja hoitoyksikön perustamisen myötä opetusklinikan toiminta laajeni siten, että hammashoitopalveluja tarjotaan kaikille HUS-sairaanhoitoalueella asuville. HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon muille maksajille on suunniteltu olevan 175,2 milj. euroa. Suunnitelma ylittää 2,0 % vuoden 2017 talousarvion ja 1,7 % vuoden 2017 ennusteen. Erityisvastuualueen laskutus on suunniteltu olevan 61,7 milj. euroa. Laskutus kasvaa merkittävästi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän liittyessä HUSin erityisvastuualueeksi vuoden 2018 alusta. Valtaosa (95,1 %) palveluista on HYKS sairaanhoitoalueen tuottamia. HUS ensihoidon palvelutasopäätös on hyväksytty hallituksessa vuosille Päätöksessä viitataan hallituksen tekemään päätökseen, jonka mukaan järjestämisalueita on seitsemän: HYKS Helsinki, HYKS Jorvi, HYKS Peijas, Hyvinkään sairaanhoitoalue, Lohjan sairaanhoitoalue, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja Porvoon sairaanhoitoalue. Seuraava palvelutasopäätöstä koskeva päivitys on ollut hallituksen käsittelyssä Terveydenhuoltolaki tai STM asetus ensihoitopalvelusta ei tunne järjestämisalueita. Toisaalta tämä ei ole kiellettykään, mikäli se ei vaaranna yhdenvertaisen palvelun toteutumista koko n alueella. Lähtökohtaisesti ensihoitopalvelua koskevat velvoitteet on osoitettu lle ja ne koskevat koko n aluetta. STM ohjeessa palvelutasopäätöksen laatimisesta mainitaan erikseen, että ensihoidon järjestämistapa (oma tuotanto, yhteistoimintasopimus pelastuslaitoksen kanssa, ostopalvelu jne.) voi olla erilainen n alueen eri osissa.

23 Pöytäkirja 23 (81) 40 Ensihoidon palvelutasopäätöksessä tai päätöspöytäkirjoissa ei ole otettu tarkemmin kantaa siihen, miten ensihoitopalvelu hinnoitellaan ja miten siitä aiheutuvat kustannukset kohdennetaan jäsenkunnille. Valtuuston vuoden 2012 talousarviopäätöksen perusteluosaan sisältyy kuitenkin seuraava teksti: Edellä mainittujen muutosten lisäksi valtuustolle esitetään, että HUS:n vastuulle siirtyvän ensihoidon laskutus perustuu järjestämisaluekohtaisesti määritettyyn kapitaatioperusteiseen veloitukseen ja kapitaatioperusteinen laskutus tasataan vuoden lopussa ensihoidon palveluiden toteutuneita kustannuksia vastaavaksi. Poikkeuksena Hyvinkään sairaanhoitoalueen ensihoidon järjestämisalue, missä ensihoidon laskutus vuonna 2012 perustuu kapitaatioperusteisesti määritettyyn veloitukseen (70 %) ja tehtävälukumääräperusteiseen veloitukseen (30 %). Vuoden 2012 kapitaatioveloitus määritetään järjestämisalueen mukaisen asukasluvun ja ensihoidon suunniteltujen kustannusten perusteella. Valtuuston vuoden 2012 talousarviopäätöksen päätösosaan ei kuitenkaan sisälly tämän sisältöistä päätöstä eikä hallitus ei ole myöskään asiaa valtuustolle esittänyt kyseisessä päätöksessä. Jäsenkunnan maksuvelvollisuus kuntayhtymässä perustuu aina perussopimukseen. HUS:n perussopimuksessa määrätään kuntien maksuista 14 :ssä (Jäsenkunnan palvelumaksu) ja 15 (Kalliin hoidon tasausjärjestelmä). Kyse on tässä kuntayhtymän tuottamasta palvelusta, joten maksuvelvollisuuden tulisi perustua 14 :ään. Kyseinen perussopimuksen kohta kuuluu: Kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista. Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palveluiden mukaan. Palveluiden hinnoitteluperusteet päättää valtuusto ja sairaalakohtaiset hinnat määrää hallitus. Kustannusten jako sairaanhoitoalueittain nykyisen mallin mukaisesti on perussopimuksen 14 :n valossa vaikeasti perusteltavissa. Ensihoidon kustannuksista suurin osa muodostuu valmiuden ylläpitämisestä, mikä velvoite kohdistuu in eikä sen yksittäisiin jäsenkuntiin. Toisin sanoen: vaikka palvelutasopäätöksestä johtuen tietyillä n alueilla tulisi ylläpitää korkeammasta riskitasosta johtuen korkeampaa palvelutasoa, ei ole perussopimuksesta johtuvaa perustetta velvoittaa kyseisen alueen kuntia suoraan maksamaan tästä korkeammasta palvelutasosta aiheutuvat kustannukset. Sinänsä mahdollista olisi ajatella järjestelmä, jossa ensihoidon suoritehinnat olisivat eri suuruiset eri järjestämisalueiden välillä palvelutason mukaisesti. Edellä esitetyn perusteella esitetään, että vuonna 2018 ensihoitopalveluiden kuntalaskutuksessa siirrytään kustannusvastaavuuteen (vuonna 2015 ja 2016 kunnilta on laskutettu todellisia kustannuksia alhaisempi summa Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalueen järjestämisalueella) ja että kuntakohtaisesti 60 euroa / asukas ylittävä osuus tasataan kapitaatioperusteisesti kaikkien jäsenkuntien kesken. Ensihoidon kuntakohtaiset maksut on esitetty talousarvioasiakirjan liitteessä 5.