SGY 204. Infra pohjatutkimusformaatti versio 2.5

Transkriptio

1 SGY 204 Inra pohjaukimusormaai versio 2.5 Helsinki 2018

2 Sivu 2/20 Versiohisoria Versio Pvm Sisälö Dra A1-A Tekla ormaain rakeneen mukaise yöversio. Dra B1-B Muuokse ja laajennukse. Dra Versio oikolukuun. v Julkaisava Inra pohjaukimusormaai versio 1.0. v Lausunnoille lähevä Inra pohjaukimusormaai versio 2.0. v Julkaisava Inra pohjaukimusormaai versio 2.0. v Hyväksyy SGY:n halliuksen kokouksessa v Versioon 2.0 ehdy muuokse: -nimi ja päiväys muueu v.2.1 SGY (s.1-3, 5) -lisäy uusi ukimusapaunnus HK (s.12) -muueu kenien pakollisuua (harmaa ausa) ja kuvaeksiä aulukoissa 1, 3 ja 4 -aulukko 1 muueu alimmasa sarakkeesa vinoporakonekairaus vinokairaukseksi -aulukko 3 muueu Heijari-purisin-kairaus Purisin-heijari-kairaukseksi ja ko kairauksen parameriä 4 sekä MWD-kairauksen paramerejä 8 ja 9 -aulukko 4 kallionäyekairauksen (KE) loppusyvyyden pakollisuus poiseu, näyeissä (NO, NE) käyäjän anaman näyeen numero muueu näyeen unnukseksi, LB parameri 2 muueu -muuokse kirjau versiohisoriaan (s.2) ja kappaleeseen 3 (s.19) v.2.1a Tarkennukse AT-unnuksen käyöön (s.7,10 ja liie3) ja kallionäyekairaus-esimerkkiin (s.14). v.2.1b Lisäy yleisimmä näyeenoime (s. 9). Muueu Pohjaveden pinnankorkeus Pohjaveden miauspukeksi (s.13 aulukko 4). Korjau hienon hiekan lyhenne (liie 1 aul.8) Lisäy seliyseksi (liie 2, s. 1). Lisäy - merkkejä vapaaehoisiin keniin TT, AL ja KK riveille esimerkkeihin (sivu 14, liiee 2 ja 3). v Korjau s.12 aulukko 3 CP/CPT ja CU/CPTU kairausen kärkivasuksen yksiköksi MN/m 2 ja korjau liie 2 s.6 esimerkkilisausa. Lisäy vedenpinnan miausen seliyseksiä s.13 ja liie2 s.19 esimerkkilisausa. Lisäy s.8 koordinaai- ja korkeusjärjeselmä esimerkkejä Muuokse kirjau versiohisoriaan s. 2 ja s. 19 v Lisäy vesipiseiden ieoja varen pisekohaise unnukse ZP, TP ja LP aul. 1 s. 7 ja seliys s.11. Lisäy uk.apaunnus VPK Kalliopohjavesipuki ja vedenpinnan miausparamerejä aul.4 ja eksi s.13. Lisäy aul. 11 (liie 1 s.2) pukiainesen lyheneisä ja uusi esimerkki liie 2 s.18. Tarkenneu KK-unnuksen seliysä s.11. Versiohisoria s. 2 ja s.20. v Lisäy ukimusapaunnus HU huokosilmapuki. Päiviey vasuualue yheysieoja. v Päiviey versiohisoria s.2 ja 20. Lisäy s.7 aulukko 1 mahdollisuus kirjaa pisekohaisiin ieoihin, jos kairausiedo on digioiu kuvasa ja ukimusheken olosuhdeiedo (PK param 5 ja 6), lisäksi uusi parameri 6 ukimusapaarkenne ukimusapauunnukseen TT laadunvalvonakairauksia (ST) ja likaanuneen maan ukimuksia (LM) varen. Lisäy LA laieiedo unnukseen parameri 3: Kärjen koko. Muueu aulukko 1 TT-unnuksen unnus 1 paramerin nimeksi ukimuskohainen unnus ja XY-unnuksen paramerin unnus2 nimeksi piseunnus. Korjau edellisiin liiyen eksiä s. 8, 9 ja 12. Lisäy liie 2 sivu 18 esimerkkikuvaan puken alapää ja seliyseksi. Yhdenmukaiseu vesipukien suodain --> siivilä (s.7 ja liie 2 sivu 18). Lisäy näyeenoon syvyysiedon seliyseksi s.14.

3 Sivu 3/20 Alkusana Käsillä oleva rapori on inra-pohjaukimusormaain v. 1.0 jakokehiämiseen ähäävä hanke. Edellinen versio v. 1.0 kuului inramodel - inrasuunnielun ieomalli iedonsiiroon ukimushankkeen osaraporiin. Hanke kuului INRA Rakenaminen ja palvelu eknologiaohjelmaan. Rahoiajina oliva TEKES, SKOL ry, Tiehallino, Raahallinokeskus, Tieliikelaios ja VTT. Pääosin vuoden 2008 aikana oeueua projekia yösi SGY:n pohjaukimusoimikunnan nimeämä asianunijaryhmä, johon kuuluiva Juha Korpi (pj., Helsingin kaupunki), Juha Liukas (Sio Oy), Timo Ruoho (Vianova Sysems inland Oy), Markku Alanko (Tekla Oyj), Hannu Halkola (Helsingin kaupunki ja Sgy), Jussi Ahonen (GTK), Aimo Karvinen (Helsingin kaupunki), Riku Raiala (Espoon kaupunki), Jouni Rauiainen (Espoon kaupunki) ja Kirsi Melander (sih., Helsingin kaupunki). Tukimuksen pääkoordinaaori oli Helsingin kaupungin geoekninen osaso. Hankkeen arkoiuksena on edisää yhenäisä meneelyä inrasrukuurin suunnieluvaiheen iedonsiirroissa eri ohjelmisojen, ieokanojen ja alan oimijoiden välillä. Myös Eurokoodi ja sandardi on oeu hankkeessa jo rinnalle. Niiä on lähinnä ukiu, mua varsinaisesi niiden suora vaikuus jää seuraavan version arkaseluun. Tämä versio sallii maa- ja kivilajien eurosandardin mukaisen käyön. Pääpaino on ollu siinä, eä uude v. 1.0:sa puuuva meneelmä sekä siinä olleiden määriysen epäloogisuude on pyriy korjaamaan. Tarkaselaessa osapuolien välisä iedonsiiroa on ehoomuuden koeu luovan nykyilaneessa merkiäviä lisäkusannuksia. Ongelmakenän laajuuden akia ässä hankkeessa keskiyiin Suomessa käyössä olevien/olleiden eri kairaus- ja näyeapojen, maalaboraorion perusmääriysen, rakeisuusieojen yms. ieojen siiroormaain edelleen kehiykseen. Tämän yön ulkopuolelle on jäey vino kairaukse (kallionäyekairausa lukuunoamaa), geoysikaalise ukimukse maasossa sekä laboraoriossa ehyjen purisuvuus- ja kolmiaksiaalikokeiden ulosen siirro. Tässä yheydessä ormaai ei määriä eikä oa kanaa pohjaukimusen esiämiseen karoissa ja leikkauksissa. Liieissä uloseu esimerki ova arkoieu ainoasaan havainnollisamaan ormaaia kuvaavia esimerkkejä. SGY vasaa esiysavan kehiämisesä. Inra pohjaukimusormaain versio 2.0 ja sen jälkeise versio julkaisaan Suomen Geoeknillisen Yhdisyksen (SGY) inerne sivuilla (hp:// Tiedonsiirron meneelmille on saavueava laaja ja yleinen hyväksynä. Tämän hankkeen esielemän ormaain käyöön siirymisä suosiellaan alalla; muuoksien välämäömyydesä ollaan jo laajasi yhä mielä. Yleisen ja avoimen pohjaukimusieojen iedonsiiroormaain käyöönoo edellyää ulevaisuudessa yheisyöä ohjelmisoalojen ja hankkeiden osapuolien kesken. Edessä on arkemman iedonsiirron ja oiminnallisen määrielyn oeuaminen, implemenoini, esaus, pilooini ja käyöönoon opasus sekä kouluus asiakasahoilla. Tavoieena on, eä alan kaikki oimija (suunnielija, ukimusurakoisija ja laievalmisaja) ryhyvä käyämään ormaain versioa 2.0 sen muodon valmisuua. Vuoden 2010 alusa lähien esimerkiksi Helsingin kaupunki sekä merkiävä alan osapuole uleva edellyämään ämän dokumenin mukaisa iedonsiiroapaa (sekä luku eä kirjoius). Helsinki ryhyy luovuamaan ieoa inernepalvelussaan (Soili) ässä muodossa. Helsingissä marraskuussa 2018, Suomen Geoeknillinen Yhdisys SGY

4 Sivu 4/20 Sisällyslueelo Alkusana... 3 Sisällyslueelo Johdano Inra pohjaukimusormaai ormaain esiysapa Tunnukse Tukimusava Maalaji Laajennukse, muuokse ja jakokehiys Lähee Taulukkolueelo Taulukko 1: Inra-ormaain unnukse...7 Taulukko 2: Suosielava ukimuksen aloiusava...10 Taulukko 3:Tukimusapaunnukse,osa Taulukko 4:Tukimusapaunnukse,osa Taulukko 5: Tukimusapojen lyhenee sandardin SS-EN mukaan...15 Taulukko 6: Laboraorioukimuksissa käyeäviä suureia Liie1: Taulukko 8: Suosielava maalajilyhenee Taulukko 9: Maalajien yheydessä käyey muu lyhenee Taulukko 10: Maan luokiuksen periaaee sandardin SS-EN ISO mukaan Taulukko 11: Yleisimmä pukiainekse ja niiden lyhenee Liie2: Esimerki eri kairausavoisa ja laboraorioukimuksisa Liie 3 Esimerkki kallionäyekairauksesa Käyeävä aribuui ja vasaavuusaulukko Kivilaji

5 Sivu 5/20 1 Johdano Inra-pohjaukimusormaai version 1.0 yön aikana odeiin arve nimeä laajenneu ormaai Inra pohjaukimusormaaiksi, joa käyäjille osoieaan sen sisälävän rakeneellisia muuoksia ja samalla oaa eäisyyä vieläkin käyössä oleviin käyössä oleviin lukuisiin TEKLA ormaain mureisiin. Versioon 2.0 -> ehy jakokehiys pyrkii edelleen samaan, mua hankkeessa on pyriy paremmin huomioimaan se, miä suunnielija kaipaava siirreävän iedon osala, korjaamaan epäloogisuuksia sekä määriämään uude ukimusmeneelmä. Alkuperäinen ja edelleen voimassa oleva arkoius on, eä ämä määriys on pohjaukimusiedon siiroon arkoieu. Tämän raporin viimeisessä luvussa esiellään nykyisen ormaain uudisukse ja muuokse. Dokumenaaiossa Inra pohjaukimusormaaisa käyeään lyhenneyä nimeä Inra ormaai. Dokumenoidun pohjaukimusormaain saamiseksi mahdollisimman laajasi ja nopeasi käyöön, se julkaisaan Suomen Geoeknillisen Yhdisyksen sivuilla (SGY, hp:// SGY:n pohjaukimus-oimikunnan ehävänä on alan kehiyksen seuraaminen, ohjeisusoimina, geoysikaalisen meneelmien käyöönoon edisäminen, kairausoiminnan uudisaminen ja alan kansainvälinen yheydenpio. Vasuualuee ja yheyshenkilö. Vasuualue Inra pohjaukimusormaain versio 2.x Jakokehiys ja lisäykse Yheyshenkilö Juha Korpi, Helsingin kaupunki, Kaupunkiympärisö, Maankäyö ja kaupunkirakenne, Maaomaisuuden kehiäminen ja oni (juha.korpi@hel.i) SGY (sgy.siheeri@gmail.com)

6 Sivu 6/20 2 Inra pohjaukimusormaai 2.1 ormaain esiysapa Pohjaukimusen havainoieojen Inra -ormaain luku- ja kirjoiusmuoo: - Siirreävä ieo on havainoja ei ulkinaa - Kaikki ieorivi, paisi varsinaise kairaushavainorivi, alkava kaksikirjaimisella unnuksella (rivin avain), joka osoiaa miä ieoa rivillä on. Mikäli rivi sisälää havainoja, yhjien merkkien käyö rivin alussa on suosielavaa. Tyhjien merkkien käyö havainorivin alussa ei kuienkaan ole pakollisa, niillä pyriään selkeyämään esiysapaa. - Rivin sarakkeiden eroinmerkki on (vähinään yksi) välilyöni. Rivin avaimen, ukimusapalyheneen ja pääymisavan äyyy olla havainoiedosossa äysin oikeassa muodossa. Tiedo eivä periydy eri ukimuksiin. Mikäli samassa iedosossa esieään useamman ukimuksen uloksia, ennen jokaisa miausuloslohkoa on olava lohkoa vasaava unnus- ja ieorivi. Täsä on poikkeuksena ormaain versionumeroieo (O unnus) ja miausjärjeselmäieo (KJ-unnus), joka periyyvä koko iedosolle. Siiroiedoson alussa oleva O-unnuksella kerroaan millä ohjelmalla ormaai on uoeu sekä miä ormaaiversioa se edusaa. Vr. aulukko 1. Huomauus: Jos ormaai noudaaa joain Teklan murrea, ei käyeä O-unnusa. Esimerkki: O 2 GeoKaira v. 5.2 Tyhjien rivien käyö iedoson sisällä on salliua. Huuomerkillä (!) alkava rivi ova inormaaiorivejä. Inormaaiorivejä ei luea sisään ohjelmisoihin ja niiden uloskirjoius ei ole ormaaissa ueu ominaisuus. Päivämäärien esiysmuoo on ppkkvvvv. Jos päiväys ei ole iedossa, merkiään Rivikuvauksessa käyeyjen kenäormaaien ja -piuuksien lyhenee: - i kokonaisluku - eksikenä, jonka piuua ei ole rajoieu. Ei sisällä välilyönejä. - c eksikenä, jonka piuus on rajoieu. Ei sisällä välilyönejä (esim. c4 = neljä merkkiä pikä eksikenä) - desimaaliluku, jossa desimaalien määrää ei ole rajoieu. - '-' ieoa ei käsiellä luvussa eikä kirjoiuksessa. Kun jonkun kenän arvoa ei annea, ilalla esieään '-' merkki. - Jos ormaain lyhenne (I, T, C, ) on merkiy isolla kirjaimella, niin havainoarvon on olava olemassa eikä 'ei käsiellä' merkki ('-', miinusmerkki) kelpaa kenän arvoksi. - Salliu merki, jos ei erikseen mainia, ova A...Z, a...z, 0...9

7 Sivu 7/ Tunnukse Tunnuksilla kuvaaan rivillä olevan iedon merkiys. Taulukossa 1 esieään ormaaissa unniseava iedo sekä niiä vasaavien ieokenien lyhenee ja seliykse. Kaksikirjaiminen unnus (rivin avain) kuvaa lyhenneä, jonka jälkeen esieään seliys. On ärkeää eroaa lyheneiden eri merkiykse; ne voiva kuvaa iedoso-, pise- ai rivikohaisia ieoja. aulukossa 1 on mainina äsä. rivikohaise pisekohaise iedosokohaise Taulukko 1. Inra-ormaain unnukse (kyseessä olevan lyheneen pakollisen paramerien ausaväri harmaa). Pakollise lyhenee O, KJ, TT, XY, -1 sekä ML rivi käyeäessä SS- EN ISO :n mukaisa maalajiluokiusa ja KK rivi kallionäyekairauksissa. Lyhenne Param.1 Param.2 Param.3 Param.4 Param.5 Param.6 ormaaiiedo O Miausjärjeselmä KJ Tiedon omisaja OM Maa- ai kalliolajiluokius ML Tukimusorganisaaio OR Työnumero TY Pöyäkirja PK Tukimusapa TT Laieiedo LA Koordinaaiiedo XY Linjaiedo LN Pääymisapa -1 Pohjauk.ohj.yleisiedo GR Pohjauk.ohj.eksirivi GL Syvyydeön aribuuiieo AT (kallionäyekairauksissa) Alkukairausiedo AL Vesi- ai huokosilmapuken asoiedo ZP Vesi- ai huokosilmapuken TP rakenne Vesi- ai huokosilmapuken LP lisäiedo Huomauuseksi HM Vapaa eksi TX Piiloeksi HT Epävirallinen maalaji EM Vedenpinnan havaino VH Kallionäyekairausiedo Vino kairaus KK ormaain versio nro Koordinaaiso T Nimi Nimi Nimi Työnumero T Pöyäkirjan nro i Tukimusapalyhenne T Laienumero i x Linjan nimi ai nro T Pääymisapa T Ohjelman nimi Pohjauk.ohj.eksirivi Kallionäyearibuuin T nimi Alkukair. syvyys (m) Puken yläpään aso (m) PP Yläosan rakenne (puki, suojap, kaivo) Miauskoha (PP, MP, SP, KN) Huomauuseksi (välilyönni salliaan) Vapaa eksi (välilyönni salliaan) Ei uloseava eksi Epävirallinen maalaji Suunakulma (ase) Kirjoiava sovellus Korkeusjärj. Nimi Kairaaja Luokka i Laieen seliyseksi y Paalu Päiväys Mahdollinen arvo T Alkukair.apa Maanpinnan aso (m) MP Siivilän pi. (m) Lisäieo Pysykulma (ase) Sov. versio nro Tarkasaja Tukimuskohainen unnus T Kärjen koko kair. aloiusaso Eäisyys Ohjelmoija Alkukair.maalaji Suojapuken yläpää aso (m) SP Siiviläyyppi Lukiu Kyllä / Ei Vakio= K ai E Halkaisija (mm) i Käsielijä Noudaeu sandardi Päiväys T Kaivon kannen aso (m) KN Puken halkaisija (sisä/ulko mm) Lukon omisaja Digioiu Vakio = D Näyeenoin Piseunnus Siivilä alap aso (m) Pukiaines (aul.11) Asenaja Olosuhde Tuk.apa arkenne

8 Sivu 8/20 Rivin avaimen, ukimusapalyheneen ja pääymisavan äyyy olla havainoiedosossa äysin oikeassa muodossa. - Tukimuskohainen unnus ja Piseunnus, merkiys riippuu ohjelmisosa ja käyäjäorganisaaiosa. Tukimuskohainen unnus on aina pakollinen ja sillä on olava arvo. Piseunnus ei ole pakollinen ja sen arvona voi olla myös '-' merkki. Tunnukse ova vapaamiaisia eksiieoja, joissa voi olla numeroia ja kirjaimia. ormaain iedo (O) - Esieään ormaain ja sen kirjoianeen ohjelmison iedo. Tiedoson alussa olava inraormaain versiomerkinä. Jos ei ole merkinää, niin kyseessä on jokin Teklaormaain mureisa. Jos kyseessä on nimenomaan ormaain 1 mukainen iedoso, on merkinä O 1.0 ja ämän ormaain mukaisissa O 2.5. Järjeselmä -unnus (KJ) - Anneaan koordinaaijärjeselmä ja korkeusjärjeselmä Esimerkkejä yleisimmisä koordinaaijärjeselmisä: HKI ETRS-GK25 KKJ2 KKJ3 VANTAA ESPOO WGS84 EURE-IN Lisa on vapaa, eli koordinaaijärjeselmä voi olla muukin kuin yllä mainiu esimerki. Järjeselmän unnus (param1) kirjoieaan isoilla kirjaimilla. Tunemaon järjeselmä merkiään?-merkillä. Esimerkkejä korkeusjärjeselmisä: NN ( ) N43 ( ) väliaikaisena N60 (edellisen valmisuua) LN (Lapissa väliaikainen, kunnes arkkavaaius valmisuu) N2000 Jos koordinaaijärjeselmä on 3d muooinen, ei korkeusjärjeselmää esieä. Lisa on vapaa, eli koordinaaijärjeselmä voi olla muukin kuin yllä mainiu esimerki. Järjeselmän unnus (param2) kirjaaan isoilla kirjaimilla. Tunemaon järjeselmä merkiään?-merkillä. Esimerkki: KJ HKI NN KJ WGS84 - Tiedon omisaja ja Tukimusorganisaaio (OM, OR) - Nimessä salliaan normaalisi salliujen merkkien A...Z, a...z, lisäksi myös merki Å, Ä, Ö, å, ä ja ö

9 Sivu 9/20 Maalajiluokius (ML) - Versiossa 2.0 on mahdollisa käyää myös sandardin SS-EN ISO mukaisa kansainvälisä maalajiluokiusa. Luokiusa käyeäessä ulee kiinniää eriyisä huomioa siihen, eä GEO luokiuksen mukainen lyhenne Sa (Savi) ja SS-EN ISO :n mukaisen luokiuksen lyhenne Sa (hiekka) eivä mene sekaisin keskenään. SS-EN ISO :n mukaisen luokiuksen käyäminen uleekin aina ilmoiaa ML-ieorivillä (ML ISO). Oleusarvona on GEO luokius, ks. liie 1 aulukko 8. Maalajimerkinnä kairauksissa ova kairaajan havainoja ja näyeissä ukiuja näyeieoja. Työnumero -unnus (TY) - Anneaan pohjaukimuksen perusiedo. Pöyäkirja -unnus (PK) - Kuvaaan ukimuksen kirjausiedo ja mahdollise ukimusheken olosuhee. Tukimusapa -unnus (TT) - Meneelmäiedo myöhemmin iedosossa esieävisä miausiedoisa. Tukimusapalyheneen (ks. aul 3 ja 4) lisäksi voidaan anaa piseelle unnus, noudaeu sandardi ja luokka (kokonaisluku, esim CPTU-kairauksessa 1-4) sekä kirjaa käyey näyeenoin. Näyeenoossa ISO sandardissa luokkaa A vasaa ukimusapa NE. Luokkia B ja C vasaa ukimusapa NO ja luokka määräyyy näyeenoimesa, eli näyeenoossa luokkaa ei merkiä erikseen param2-kohaan. Yleisimmä näyeenoime ova seuraava: Lyhenne Oin K Kierrekaira Laieiedo -unnus (LA) L Lapio pmk Pienoismänäkaira-26 - Kuvaaan käyössä ollee ukimuslaiee. R Pussinäye s50 S-50 Koordinaaiiedo -unnus (XY) s60 S-60 - Sisälää ukimuksen unnuksen sekä paikkaiedo (x, y, z). Koordinaaiesiyksessä x on pohjoissuunainen ja y iäsuunainen koordinaai. Nämä ova pakollisia. Päiväys merkiään aina muodossa ppkkvvvv. Jos siä ei ole iedossa, on merkinä Linjaniedo -unnus (LN) - Miausulokse voidaan sioa haluuun linjaan ja siihen liiyvään paalu- ja eäisyysasemaan. Eäisyyden arvo on vasemmalle miinusmerkkinen ja oikealle plusmerkkinen kasoaessa linjalla kasvavan paaluluvun suunaan. Näiden ieojen esiys on kohdejärjeselmäriippuvaisa. LN-rivin avulla voidaan laskea koordinaai linjan avulla. Linjan numero on linjan id ai muu unnise. - Kun sekä x- eä y-koordinaain arvo ova iedosossa , käyeään LN-riviä piseen koordinaaien laskemiseksi arvo merkisevä unemaomia koordinaaeja ja aloiusasoa.

10 Sivu 10/20 - XY -koordinaai ova merkiseviä, mikäli ne on määriely. Linja- ja paaluieoa ei käyeä, jos xy-koordinaai unneaan Pääymisapa-unnus (-1) - Osoiaa ukimuksen pääymisavan. Sen käyö on aina pakollisa ja lyheneen ulee olla jokin seuraavisa vaihoehdoisa: - TM Tiivis maakerros - KI Kivi ai lohkare - KL Kivi, lohkare ai kallio - KA Kallio (kalliokairaus) - KK Kallio (koekuoppa) - MS Määräsyvyys - KN Kiilauuminen kivien ai lohkareiden väliin - JA Jakuu oisena kairauksena Näyeessä käyeään pääymisapana MS, jos muua ei ole ilmoieu Pohjaukimuksen pääymissyvyyden ja kallionpinnan esiinymissyvyyden määriely: - Pääymissyvyys on kaikilla ukimusavoilla viimeisen havainorivin syvyys. Pääymisaso saadaan vähenämällä pohjaukimuksen z-arvosa pääymissyvyys. Porakone-, MWD- ja kallionäyekairauksen kallionpinnan esiinymissyvyys on havainnoissa olevan ensimmäisä Ka-riviä edelävän rivin syvyys. Pohjaukimusohjelman yleisiedo unnus (GR) - Tukimusohjelman nimi, päiväys ja suunnielijaiedo. Tämän unnuksen jälkeen voidaan esiää pohjaukimusohjelman arkemma iedo Pohjaukimusohjelman eksirivi unnus (GL). - Teksirivejä voi olla eninään 10 kpl. Syvyydeön aribuuiieo unnus (AT). - Pisekohainen ieo kallionäyekairauksissa, aribuuien nime liieen 3 mukaisesi. Alkukairausiedo -unnus (AL) - Rivi sisälää iedon ukimuksen aloiusavasa. Suosielava aloiusunnisee esiellään aulukossa 2. Tukimuksessa voi olla vain yksi alkukairausrivi. Taulukko 2: Suosielava ukimuksen aloiusava. Lyhenne Selie Sl Suojapuken läpi Lk Lapiokaivuu Ap Avaus porakoneella Ly Lyöy Va Vesialoius Ja jakuu edellisesä kairauksesa (yypillisesi sovelluksen generoima)

11 Sivu 11/20 Ja-aloiusunnisea käyeään yhdiselmäkairauksissa kairausapojen vaihdon yheydessä saman piseen oisen, kolmannen jne. kairauksen aloiuksessa korvaamaan puuuva ai maasossa muulla aloiusavalla merkiy unnus. Näin voidaan ohjaa diagrammien piiro yhdeksi yhenäiseksi diagrammiksi. Vesipiseiden ai huokosilmapukien lisäieojen unnukse (ZP, TP, LP) - Pohja- ja orsivedenpinnan miauspiseiden ai huokosilmapukien arkenavia lisäieoja Huomauukse -unnus (HM) - Tukimusieoihin voidaan liiää syvyyeen liiyviä eksiieoja. Kairaushavainojen seassa voi olla myös huomauuksia. Huomauusrivin sisälö: rivin avain (HM) ja ise huomauus. Huomauuksen syvyyspaikka saadaan edellisen havainnon syvyydesä. Vapaa eksi unnus (TX) - Lisäään vapaaa korkeusriippumaona eksiä yksiäiseen ukimusapaan liiyen. Rivejä voi olla useia, mua niiden sijaini ukimusavan iedoissa ei ole merkisevä. Näin ollen sisään lueu erillise TX-rivi kirjoieaan ulos peräkkäin. Piiloeksi unnus (HT) - Rivikohainen lisäieo, joa ei ulosea diagrammiin Epävirallinen maalaji (EM) - Jos maalaji ei ole Ki, Lo, Po, Ka, Ta, Ma, Ei, Vesi ai ei ole suosielavien maalajien lisalla (esiey liieen 1 aulukossa 8), ulee käyöön oaa havainokohainen EMieorivi (epävirallinen maalaji). EM-ieoriviä käyämällä haluu epävirallinen maalajinimi ai -lyhenne voidaan esim. esiää kommenina ai piirää proiileihin vasaavasi kuin Maalaji-parameri. Tämä liiyy yleensä vanhoihin ukimuksiin. EM unnusen lyheneiden esimerkkejä on esiey liieen 1 aulukossa 9. Vedenpinnan havaino unnus (VH) - Käyeään pohjaveden pinnan havainona missä ahansa kairausapahumassa. Havainnon syvyys saadaan edellisesä kairaushavainnosa. Kallionäyekairauksen ai vinon kairauksen iedo unnus (KK) - Anneaan kairauksen suunaiedo ja reikähalkaisija. KK rivin iedo ova voimassa kaikissa piseen havainnoissa niin kauan kunnes anneaan uusi KK rivi. - Kairauksen kulma ilmoieaan aseissa. Suunakulmaa miaaan pohjoissuunnasa myöäpäivään. Pysykulma miaaan vaakaasosa alaspäin. (Perineisen kairauksen pysykulma on siis 90.) Yläkäisen kairauksen (kairaus ylöspäin esim. unnelissa) pysykulma ilmaisaan negaiivisilla kulmilla (pysysuora kairaus ylöspäin on siis -90 ) - Halkaisija ilmoieaan mm:nä ja se arkoiaa näyeen halkaisijaa.

12 Sivu 12/ Tukimusava Taulukoissa 3 ja 4 esieävä ukimusapaunnukse esiellään havainoiedosossa TT-rivillä. Kaikkien ulosen ulee olla ässä järjesyksessä. Havainorivin kaikki arvo on anneava maalajia lukuun oamaa. Mikäli jonkun paramerin arvoa ei iedeä, se on korvaava '-' merkillä. Taulukko 3: Tukimusapaunnukse, osa 1 (kyseisessä ukimusavassa pakollisen kenien ausaväri harmaa) Lyhenne Param.1 Param.2 Param.3 Param.4 Param.5 Param.6 Painokairaus PA /WST Syvyys (m) Kuorma (kn) Puolikierrokse (-) i Maalaji Pisokairaus PI Syvyys (m) Maalaji Lyönikairaus LY Syvyys (m) Kuorma (kn) Lyönni (-) i Maalaji Siipikairaus Syvyys (m) Leikkauslujuus(kN/m 2 ) Häiriy leikk.lujuus Sensiiivisyys Jäännöslujuus SI /VT (kn/m 2 ) (-) (MPa) Heijarikairaus HE /DP Syvyys (m) Lyönni (-) i Maalaji Heijarikairaus Syvyys (m) Lyönni (-) Väänömomeni Maalaji väänömomenilla HK /DP i (Nm) Pukikairaus PT Tärykairaus TR Purisinkairaus PR Purisinkairaus(CPT) CP /CPT Huokospainekairaus(CPTU) CU /CPTU Purisin-heijari kairaus heijarivaihe HP purisinvaihe HP Syvyys (m) Maalaji Syvyys (m) Maalaji Syvyys (m) Kok.vasus (MN/m 2 ) Syvyys (m) Kok.vasus (MN/m 2 ) Syvyys (m) Kok.vasus (MN/m 2 ) Vaippavasus(kN/m 2 ) Vaippavasus(kN/m 2 ) Vaippavasus(kN/m 2 ) Maalaji Kärkivasus Maalaji (MN/m 2 ) Kärkivasus (MN/m 2 ) Huokospaine (kn/m 2 ) Kaikki varsinaise havainorivi alkava syvyyshavainoarvolla. Rivien alussa ei esieä ukimusapalyhenneä. Tieojen sisään luvussa havainno ulkiaan viimeksi anneun TTrivin mukaisesi. Salliu maalajilyhenee riippuva käyeäväsä ohjelmisosa, mua niiden yheydessä suosiellaan vahvasi käyeäväksi GEO-luokiuksen mukaisia maalajilyheneiä ai niiden lisäksi soviuja eriyislyheneiä (ks. liie 1 Maalaji). Sabiloidun maan laadunvalvonaukimukse merkiään havainoiedosossa aulukon 1 mukaisesi TT-rivillä ukimusapalyheneen lisäksi kohdassa Param 6 Tukimusapaarkenne unnuksella ST ja likaanuneen maan ukimukse unnuksella LM. Maalaji Syvyys (m) Lyönni (-) Väänömomeni Vakio=H Maalaji i (Nm) Syvyys (m) Purisuspaine(MN/m 2 ) Väänömomeni Vakio=P Maalaji (Nm) Porakonekairaus PO Syvyys (m) Aika (s) i Maalaji Lyhenne Param1 Param2 Param3 Param4 Param5 Param6 Param7 Param8 Param9 MWD- syvyys eenemisnop. purisusvoima huuhelupaine vesimenekki väänömomeni pyöriysnopeus isku (0/1) maalaji kairaus (m) (cm/min) (kn) (bar) (l/min) (Nm) (rpm) Vakio=0 MW Vakio=1

13 Sivu 13/20 Taulukko 4: Tukimusapaunnukse, osa 2 (kyseisessä ukimusavassa pakollisen kenien ausaväri harmaa) Lyhenne Param.1 Param.2 Param.3 Param.4 Param.5 Param.6 Pohjaveden miauspuki VP Pinnan korkeusasema Päiväys T Puken yläpään korkeusasema Puken alapään korkeusasema Siiviläosan piuus (m) Miaaja Orsiveden miauspuki VO Vedenpinnan miaus kaivosa VK Kalliopohjavesipuki VPK Huokosvedenpaineen miaus HV Huokosilmapuki HU Pressomerikoe PS /PMT Painumamiaus PM Koekuoppa KO Kallionäyekair. laajenneu KE Kallionäyekair. videoiu KR Näyeenoo häiriy NO Näyeenoo häiriinymäön NE Laboraorioukimukse / Kallionäyeukimus LB Rakeisuuskäyrä RK Pinnan korkeusasema Pinnan korkeusasema Pinnan korkeusasema Syvyys (m) Pinnan korkeusasema Syvyys (m) Korkeusluku Syvyys (m) Alkusyvyys (m) Alkusyvyys (m) Syvyysieo1 (m) Syvyysieo1 (m) Laboraoriolyhenne / Kallionäyearibuuin nimi T Seulamillimeri Päiväys T Päiväys T Päiväys T Paine (kn/m 2 ) Päiväys T Pressomerimoduli (MN/ m 2 ) Päiväys Maalaji Loppusyvyys (m) Loppusyvyys (m) Käyäjän anama näyeen unnus T Käyäjän anama näyeen unnus T Tukimusulos T Läpäisyproseni Puken yläpään korkeusasema Tyyppi (O/P) Vakio=O orsivesi Vakio=P pohjavesi Päiväys Puken yläpään korkeusasema Muropaine (MN/ m 2 ) Miaaja Kivisyys Näyeen syvyysieo2(m) Näyeen syvyysieo2(m) Yksikkö (esim. kg) Puken alapään korkeusasema Miaaja Puken alapään korkeusasema Lohkareisuus i Maalaji Maalaji Siiviläosan piuus (m) Siiviläosan piuus (m) Maksimileveys Miaaja Miaaja Minimileveys Osassa ukimusapoja paramerien arvoilla on eriyisvaaimuksia ai ennala soviuja käyöarkoiuksia. Tällaisia ova: Painokairaus (PA) - lyönni merkiään miinusmerkkisinä puolikierroksina Heijari-purisin (Purisin-heijari) -kairaus (HP) - käyeään kahdenlaisia havainorivejä riippuen siiä onko kyseessä heijari- vai purisinvaihe Vedenpinnan miaus (VP, VO, VK, VPK) - jos korkeusasema ei ole miaavissa (kuiva, ylivuoo, jäässä, ukossa, ese), anneaan korkeuslukemaksi ja syy kirjaaan HM-riville (ks liie 2 s.19).

14 Sivu 14/20 Kallionäyekairaus- laajenneu ( KE ) / Kallionäyekairaus- videoiu (KR) Syvyyde esieään omalla rivillään ja lukuisa kairaukseen liiyvä parameri esieään LB rivillä joka viiaa aina edelliseen alku- ja loppusyvyyeen. - Pisemäisessä havainnossa alku- ja loppusyvyys ova sama. - Peräkkäisen syvyyksien ei arvise kasvaa järjeselmällisesi. - Liuskeisuuden arvona käyeään aina lyhenneä, mua rakonäye ja kivilaji ova vapaia eksejä. - Suunnaun näyeen piuus ulee havainnoisa. - Näyeen piuus kasvaa kairauksen reiän suuna- ja kalevuuskulman osoiamassa suunnassa. Jos lopussa ei ole näyeä, ulee viimeiseksi merkinnäksi esim näyehukka Esimerkki kallionäyekairauksesa alla. Käyeävä aribuui, esimerkki diagrammi ja vasaavuus-aulukko versioiden 1.0 ja 2.0 välillä sekä kivilaji on esiey liieessä 3. Esimerkki: TT KE - JT - - XY KK AT kuna Espoo AT kuvau Kyllä AT liie Kairausrapori.x AT urakoisija Suomen Malmi Oy LB kalliolaau Ma LB kalliolaau Ma3 LB rakoluku 6 LB kakossumma 7 LB Jn 4 LB Jr 3 LB Ja 1 LB RQD 100 LB knesevari punainen LB rakoaye hemaiii LB rakoluku 1 LB kakossumma 4 LB Jn 4 LB Jr 3 LB Ja LB kivilaji Graniii -1 MS Näyeenoo häiriy (NO) ja Näyeenoo häiriinymäön (NE) - Syvyysieo 1 ja Näyeen syvyysieo 2 kuvaava syvyysväliä, jola näye on oeu eli näyepuken alku- ja loppusyvyyä - näyeeseen voi liiyä laboraorioukimuksia, joiden havainno anneaan LBriveillä

15 Sivu 15/20 Laboraorioukimukse (LB) ja Rakeisuuskäyrä (RK) - liiyvä edellä olevaan näyeeseen. - rivin alussa on 2-kirjaiminen unnus (LB ai RK), joka määrää onko kyseessä laboraorioukimus- vai rakeisuuskäyräarvoja. - unnus aseeaan omalle riville, ei TT-riville. - suosielava laboraoriolyhenee esiellään aulukossa 6 - rivejä voi olla useia kuakin näyeä kohi - kallionäyekairauksessa aribuui esieään LB aribuui ukimusulos Sandardeissa oeaan kanaa ieynlaisen pohjaukimusapojen lyheneisiin. Kansallisessa käyössä lyheneiä on ollu ja on edelleen enemmän kuin sandardissa. Taulukkoon 5 on koou ny iedossa olevien apojen yheys oisiinsa. Taulukossa oleva sandardisa kopioidu lyhenee on kirjau ulevaisuua ajaellen. Versio 2.0 ei asea eseiä sandardin lyheneiden käyölle. Taulukko 5: Tukimusapojen lyhenee sandardin SS-EN mukaan sekä vasinee Suomessa Sandardin Seliys (eng.) Seliys Suomessa käyössä lyhenne oleva ukimusapa unnus CPT Elecric cone peneraion es purisinkairauskoe CP CPTU Piezocone peneraion es purisinkairauskoe CU huokospainemiauksella DMT la dilaomeer es lapadilaomerikoe DP Dynamic probing heijarikairaus HE DPL Dynamic probing, ligh kevy heijarikairaus HE DPM Dynamic probing, medium keskiraskas heijarikairaus HE DPH Dynamic probing, heavy raskas heijarikairaus HE DPSH-A Dynamic probing, heavy Type A superraskas, yypin A heijarikairaus HE DPSH-B Dynamic probing, heavy Type B superraskas, yypin B heijarikairaus HE DP ull displacemen pressuremeer es äyden siirymän pressomeri DT lexible dilaomeer es jousodilaomerikoe VT ield vane es siipikairauskoe SI MPM Ménard pressuremeer es Ménardin pressomeri PBP Prebored pressuremeer es esiporau pressomeri PLT Plae loading es levykuormiuskoe PMT Pressuremeer es pressomerikoe PS RDT Rock dilaomeer es kallion dilaomerikoe SBP Sel boring pressuremeer es iseporaava pressomerikoe SDT Soil dilaomeer es maan dilaomerikoe SPT Sandard peneraion es SPT-kairaus WST Weigh sounding es painokairaus PA pre boring alkukairaus AL saic dynamic peneraion es purisin-heijarikairaus HP disurbed sample häiriinyny näye NO undisurbed sample häiriinymäön näye NE core sampling in rock kallionäyekairaus KL/KN/KV/KE/KR casing pukikairaus PT percussion drilling porakonekairaus PO es pi koekuoppa KO sick driling pisokairaus PI hammer drilling lyönikairaus LY vibraion drilling ärykairaus TR perched groundwaer well orsiveden miauspuki VO groundwaer well pohjaveden miauspuki VP ground waer well pohjaveden miaus kaivosa VK CPT purisinkairaus PR MWD-drilling MWD-kairaus MW

16 Sivu 16/20 Laboraorioukimukse Salliu laboraorioukimusen lyhenee määräyyvä käyeävän ohjelmison mukaan. Taulukko 6 sisälää joiain yleisesi käyeyjä miaussuureia. Taulukko 6: Laboraorioukimuksissa käyeäviä suureia. Lyhenne Seliys Yksikkö Huom w Vesipioisuus % Hu Humuspioisuus % VG Tilavuuspaino kn/m 3 Rs Kiinoiheys /m 3 n Huokoisuus - e Huokosluku - Sr Kylläsysase % D Tiiviysase % Wp Kieriysraja % Wl Juoksuraja % Ip Plasisuusluku - k Vedenläpäisevyys m/s Hc Kapillaarinen nousukorkeus m d10 Tehokas raekoko d10 - U Tasaisuusluku d60:d10 - KIRK Kivinäye rakeisuus - KIRs Kivinäye kiinoiheys /m 3 KIR Kivinäye iroiheys /m 3 KIHu Kivinäye humuspioisuus % KILP Kivinäye lieepioisuus % KIS Kivinäye muooarvo - KILA Kivinäye Los Angeles-luku - KIHA Kivinäye paranneu haurausarvo - KIHI Kivinäye hiouuvuusluku cm 3 KIMP Kivinäye muropinaluku - m1 Moduuliluku normaalisi konsolidoiunu - m2 Moduuliluku, ylikonsolidoiunu - be1 Jänniyseksponeni, normaalisi konsolidoiunu maakerros - be2 Jänniyseksponeni, ylikonsolidoiunu maakerros - cv Konsolidaaiokerroin verikaalinen m 2 /a ch Konsolidaaiokerroin horisonaalinen m 2 /a Hienousluku % sk Leikkauslujuus, kariokoe kpa S Sensiiivisyys - sp Leikkauslujuus, purisuskoe kpa rak Rakeisuus - R Iroiheys (/m 3 ) VG=R*g Rd Kuivaiheys (/m 3 ) Vd Kuivailavuus paino (kn/m 3 ) Vd=Rd*g Dr Suheellinen iiviys - Ph Ph-arvo - So Valliseva jänniys (kn/m 2 ) Sc Konsolidaaio jänniys (kn/m 2 ) Mv Kokoonpurisuvuuskerroin (m 2 /MN) M Kokoonpurisuvuusmoduuli (MN/m 2 ) Cc Kokoonpurisuvuusindeksi - P Poissonin luku - A Huokospaine parameri - B Huokospaine parameri -

17 Sivu 17/20 Lisäyksenä voisi odea eä kiinoiheys unneaan myös ermillä ominaispaino. Tässä yheydessä ei oea kanaa/määriellä varsinaisen kokoonpurisuvuus- ja kolmiaksiaalikokeiden siiroormaaia. Lyhenee yksikäsieisesi määriävä myös laadun, jossa ukimusulos ulee esiää. Laadu on esiey aulukossa 6. Lyheneissä isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkiysä. 2.4 Maalaji Maalajilyheneenä suosiellaan käyeäväksi Geoeknisen maalajiluokiuksen (GEO) mukaisia lyheneiä. Isoilla ja pienillä kirjaimilla on merkiysä. Maalaji on voimassa kunnes on anneu uusi maalaji. Suosielava lyhenee esiellään liieessä 1. Versiossa 2.0 on mahdollisa käyää myös sandardin SS-EN ISO mukaisa kansainvälisä maalajiluokiusa. Luokiusa käyeäessä ulee kiinniää eriyisä huomioa siihen, eä GEO luokiuksen mukainen lyhenne Sa (Savi) ja SS-EN ISO :n mukaisen luokiuksen lyhenne Sa (hiekka) eivä mene sekaisin keskenään. ISO - maalajinimiykse eivä kaikila osin vasaa GEO-luokiusa. ISO - ja GEO -maalajien määriely eroava joilain osin. Mainiava ero on kiven ja lohkareen rakeisuusraja, joka ISO:ssa on 200 mm. ISO -nimiykse perusuva maeriaalin rakeisuueen ja sien esim moreeni -nimiys puuuu. SS-EN ISO :n mukaisen luokiuksen käyäminen uleekin aina ilmoiaa ML-ieorivillä. Kansainvälisen luokiuksen perusee esiellään liieessä 1. Jos maalajien nimeämisessä on arvea käyää muia maalajiluokiuksia ai maalajinimiä ulee käyöön oaa havainokohainen EM-ieorivi (epävirallinen maalaji). EM-ieoriviä käyämällä haluu epävirallinen maalajinimi ai -lyhenne voidaan esim. esiää kommenina ai piirää proiileihin vasaavasi kuin Maalaji-parameri.

18 Sivu 18/20 3 Laajennukse, muuokse ja jakokehiys Tehdy lisäykse ja muuokse Inra -ormaain versioon 2.0: Perusiedo ja yleisunnukse: - Lisäy: - Miausjärjeselmä (KJ) - Tiedon omisaja (OM) - Maalajiluokius (ML) - Tukimusorganisaaio (OR) - Syvyydeön aribuuiieo (AT) - Piiloeksi (HT) - Epävirallinen maalaji (EM) - Pääymisapa JA - Aloiusapa Ja - Vino porakonekairaus (KK) - Muueu paramerien nimikeä, yksikköä ai pakollisuua ai lisäy paramereja: - ormaaiiedo (O) - Tukimusapa (TT) - Koordinaaiiedo (XY) - Pääymisapa (-1) - Alkukairausiedo (AL) Tukimusava - Lisäy: - MWD-kairaus (MW) - Yhdiselmäkairaus - Kallionäyekairaus-laajenneu (KE) - Kallionäyekairaus-videoiu (KR) - Sandardien mukaise enlanninkielise ermi ja maalajiluokiukse - Kallionäyeukimus (LB) - Vedenpinnan miaus kaivosa (VK) - Muueu: - Rakeisuuskäyrä (RK) parameri pakolliseksi - Poiseu: - Kallionäyekairaukse KL, KN, KV Tehdy lisäykse ja muuokse Inra -ormaain versioon 2.1: Perusiedo ja yleisunnukse: - Muueu - Kenien pakollisuua (harmaa ausa) ja kuvaeksiä aulukossa 1 - Taulukko 1 alimmasa sarakkeesa vinoporakonekairaus vinokairaukseksi

19 Sivu 19/20 Tukimusava - Lisäy: - Heijarikairaus väänömomenilla (HK) - Muueu - Kenien pakollisuua (harmaa ausa) ja kuvaeksiä aulukoissa 3 ja 4 - Taulukko 3 Heijari-purisin-kairaus Purisin-heijari-kairaukseksi - HP-kairauksen parameriä 4 - MWD-kairauksen paramerejä 8 ja 9 - Taulukko 4 kallionäyekairauksen (KE) loppusyvyyden pakollisuus poiseu - Näyeissä (NO, NE) käyäjän anaman näyeen numero muueu näyeen unnukseksi - LB parameri 2 Tehdy lisäykse ja muuokse Inra -ormaain versioon 2.2: Perusiedo ja yleisunnukse: - Lisäy: - Tarkennukse AT-unnuksen käyöön (s.7, 10 ja liie 3) ja kallionäyekairausesimerkkiin (s. 14) - Yleisimmä näyeenoime (s. 9) - Seliyseksi liieen 2 sivulle 1 - Lisäy - merkkejä vapaaehoisiin keniin TT, AL ja KK riveille esimerkkeihin (sivu 14, liiee 2 ja 3). - Lisäy koordinaai- ja korkeusjärjeselmä-esimerkkejä - Muueu - Hienon hiekan lyhenne hhk:sa hhk:ksi (liie 1 aulukko 8) Tukimusava - Lisäy: - Lisäy vedenpinnan miausen seliyseksiä s.13 ja esimerkkilisausa liie 2 s.19 - Muueu - Pohjaveden pinnankorkeus Pohjaveden miauspukeksi (s.13 aulukko 4) - Korjau s. 12 aulukko 3 CP/CPT ja CU/CPTU kairausen kärkivasuksen yksiköksi MN/M 2 ja korjau liie 2 s. 6 esimerkkilisausa. Tehdy lisäykse ja muuokse Inra -ormaain versioon 2.3: Perusiedo ja yleisunnukse: - Lisäy: - Lisäy vesipiseiden ieoja varen pisekohaise unnukse ZP, TP ja LP aul. 1 s. 7 ja seliys s Lisäy aul. 11 (liie 1 s.2) pukiainesen lyheneisä ja uusi esimerkki liie 2 s Tarkenneu KK-unnuksen seliysä s.11.

20 Sivu 20/20 Tukimusava - Lisäy: - Lisäy ukimusapaunnus VPK Kalliopohjavesipuki ja vedenpinnan miausparamerejä aul.4 ja eksi s.13. Tehdy lisäykse ja muuokse Inra -ormaain versioon 2.4: Tukimusava - Lisäy: - Lisäy ukimusapaunnus HU Huokosilmapuki Tehdy lisäykse ja muuokse Inra -ormaain versioon 2.5: Perusiedo ja yleisunnukse: - Lisäy aulukkoon 1 (s.7) ja eksiseloseisiin (s. 8, 9, 12): - PK Pöyäkirja unnukselle parameri 5 (kairausiedo digioiu) ja 6 (olosuhde). - TT Tukimusapaunnukselle parameri 6 (ukimusapaarkenne) laadunvalvonakairauksia (ST) ja likaanuneen maan ukimuksia (LM) varen. - LA laieiedo unnukseen parameri 3 (kärjen koko). - Muueu TT-unnuksen unnus 1 paramerin nimeksi ukimuskohainen unnus ja XY-unnuksen paramerin unnus2 nimeksi piseunnus. - Lisäy liie 2 sivu 18 esimerkkikuvaan puken alapää ja seliyseksi. - Yhdenmukaiseu vesipukien suodain --> siivilä (s.7 ja liie 2 sivu 18). - Lisäy näyeenoon syvyysiedon seliyseksi s.14. ormaain jakokehiys, kuen uude ukimusava ai laboraorioukimukse, on ehdoeu hoideavaksi Suomen Geoeknillisen Yhdisyksen (SGY, hp:// kaua. Yheyshenkilönä oimii pohjaukimusoimikunnan puheenjohaja. Lähee Geoekninen maaluokius, Tiedonano 14. Korhonen, K-H., Gardemeiser, R., Tammirinne, M., VTT, Geoekniikan laboraorio, Pohjaukimusmerkinnä, Symbols or ground (sie) invesigaions, SGY 201. Suomen Geoeknillinen Yhdisys ry, Geoeknise laboraorio-ohjee, GLO -85 Suomen Geoeknillinen Yhdisys ry, 1985 sandardi: SS-EN SS-EN ISO SS-ISO :2006 (E)

21 LIITE 1 Sivu 1/2 Nykyisin käyössä oleva maalajien lyhenee perusuva VTT:n geoekniseen maaluokiukseen (iedonano 14, 1974) ja SGY:n julkaisuun (GLO -85, Geoeknise laboraorio-ohjee). Näiä kuvaava aulukko on esiey seuraavassa. Taulukko 8: Suosielava maalajilyhenee. Lyhenne Sr hsr kesr kasr hksr husr Hk hhk kehk kahk srhk sihk huhk Mr SrMr hksrmr HkMr sihkmr srhkmr huhkmr SiMr hksimr husimr Si hsi kesi kasi hksi sasi ljsi Sa lasa lisa ljsa Lj silj salj Tv RTv KTv MTv Mu Hm Seliys Sora Hieno sora Keskirakeinen sora Karkea sora Hiekkainen sora Humuksinen sora Hiekka Hieno hiekka Keskirakeinen hiekka Karkea hiekka Sorainen hiekka Silinen hiekka Humuksinen hiekka Moreeni Soramoreeni Hiekkainen soramoreeni Hiekkamoreeni Silinen hiekkamoreeni Sorainen hiekkamoreeni Humuksinen hiekkamoreeni Silimoreeni Hiekkainen silimoreeni Humuksinen silimoreeni Sili Hieno sili Keskirakeinen sili Karkea sili Hiekkainen sili Savinen sili Liejuinen sili Savi Laiha savi Lihava savi Liejuinen savi Lieju Silinen lieju Savinen lieju Turve Raakaurve Keskinkeraisesi maaunu urve Maaunu urve Mula Humusmaa Suosielavien maalajilyheneiden kalaisesi käyeään myös lyheneiä Ta (äyemaa), Ki (kivi), Lo (lohkare) ja Po (läpiporau kivi ai lohkare) sekä lyhenneä Ka (kallio), kun kairauksessa on kallionpinnan varmisus poraamalla. Samoin voidaan käyää myös merkinää Vesi sekä lyheneiä Ma (määrielemäön maalaji) ja Ei (ei ulosea diagrammiin).

22 LIITE 1 Sivu 2/2 GEO luokiuksen lisäksi unniseaan aulukossa 9 esiey maalajin kalaise lyhenee. Taulukko 9: Esimerkkejä maalajien yheydessä käyeyisä muisa lyheneisä ja epävirallisisa maalajeisa (EM). Tässä yheydessä voi käyää myös vanhempia maalajilyheneiä (esim. h). Lyhenne ILMA RAKO JATE BETO As Murs Se Ks S Seliys Ilma Rako Jäemaa Beoni Asali Murske Sepeli Kevysora Sabiloinnilla käsiely maa Taulukko 10: Maan luokiuksen periaaee sandardin SS-EN ISO mukaan Tunnusen ulkina-avain Maa-aines Päänimike Toinen ai kolmas aineosa Lohkaree Bo bo Kive Co co Sora Gr gr Gr (gr) ja Sa (sa) voidaan jakaa hienoon (), Hiekka Sa sa keski- M (m) ai karkeaan C (c) Sili Si si Savi Cl cl Humus/Orgaaninen Or or Keinoekoinen maa Mg - x Mikä ahansa osien yhdiselmä Maalajin piiro päämaalajin mukaan. Nimikkeiä voi yhdisellä mien vain, ainoasaan päämaalaji kirjoieaan isolla Esimerkkejä: - hiekka (Sa) - hiekkainen sora (sagr) - karkeahiekkainen hieno sora (csagr) - hienosorainen karkea hiekka (grcsa) - silinen hieno hiekka (sisa) - hienosorainen hiekkainen sili (grsasi)(huom! GEO-luokiuksessa Moreenimaalaji) - keskihiekkainen savi (msacl) Raekoon lisämääreiden (), M(m) ja C(c) käyöä suosiellaan vain laboraoriokokeisiin perusuvissa maalaji-nimeämisissä. Taulukko 11: Yleisimmä pukiainekse ja niiden lyhenee Lyhenne Seliys PEHD Muovipuki PEH Muovipuki PVC Muovipuki E Rauapuki RAUTA Rauapuki

23 LIITE 2 Sivu 1/19 Esimerkki O 2 GeoKaira v.5.2 KJ HKI NN OM HK/Geo ML GEO OR RakPa TT PA XY AL Si Sa Si Hk srhk KL TT SI XY AL MS - TT TR XY KL O ja KJ rivi ova iedosokohaisia, joen ne on esiey vain keraalleen iedoson alussa. OM ja OR rivi ova vapaaehoisia pisekohaisia ieoja. Tässä esimerkissä ne on anneu ensimmäisesä piseesä, mua seuraavissa niiä ei ole haluu esiää ai ne eivä ole iedossa. Tässä apauksessa myös pisekohainen ML-ieo on vapaaehoinen, koska on käyey oleusarvona olevaa GEO-maalajiluokiusa

24 LIITE 2 Sivu 2/19 Esimerkki alkukairauksesa TT PA XY AL Si Sa Si Hk srhk KL

25 LIITE 2 Sivu 3/19 Esimerkki painokairauksesa TT PA XY Hm Sa Hk Hk Sa Hk srhk KL

26 LIITE 2 Sivu 4/19 Esimerkki heijarikairauksesa TT HE XY TM

27 LIITE 2 Sivu 5/19 Esimerkki siipikairauksesa TT SI XY AL MS

28 LIITE 2 Sivu 6/19 Esimerkki huokospainekairauksesa (CPTU) TT CU XY MS

29 LIITE 2 Sivu 7/19 Esimerkki purisinheijarikairauksesa TT HP XY P Hm P sihk P P P P P P P P P P P P P P P P Sa P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P P srhk H H H H H H H H H H H H H H H -1 KL

30 LIITE 2 Sivu 8/19 Esimerkki ärykairauksesa - TT TR XY KL

31 LIITE 2 Sivu 9/19 Esimerkki pukikairauksesa TT PT XY EM vh/ 1.80 EM hkhki/ 3.00 EM hkh/ 4.50 srhk 4.80 EM hkh/ 5.00 EM kisrhk/ 5.50 EM kisrhk/ 6.50 EM kisrhk/ 7.00 EM kisrhk/ 7.60 EM kisrhk/ 8.00 srhk 9.00 EM srhhk/ EM srhhk/ srhk srhk Ki srhk srhk srhk Ka -1 KA

32 LIITE 2 Sivu 10/19 Esimerkki porakonekairauksesa TT PO XY srhk Sa Hk Ki Hk Ka HM ehy ko -1 KA

33 LIITE 2 Sivu 11/19 Esimerkki piso- ai lyönikairauksesa TT PI XY Vesi 7.35 Lj Hk Ki Sr -1 KI

34 LIITE 2 Sivu 12/19 Esimerkki koekuopasa TT KO XY HM rak.jae EM jae 1.50 Hk 2.80 srhk srhk Hk SiMr -1 MS

35 LIITE 2 Sivu 13/19 Esimerkki MWD-porauksesa TT MW XY AL srhk Ki Hk Ka KA

36 LIITE 2 Sivu 14/19 Esimerkki häiriysä näyeesä TT NO XY Lj LB w LB Lj LB w LB Lj LB w LB Lj LB w LB Lj LB w LB silj LB w 95.5 LB sasi LB w 96.0 LB sasi LB w 93.0 LB sasi LB w 84.0 LB sasi LB w 71.5 LB Hk LB w MS

37 LIITE 2 Sivu 15/19 Esimerkki häiriinymäömäsä näyeesä TT NE XY silj LB w LB 90.0 LB VG 13.5 LB sk 5.0 LB S Lj LB w LB LB VG 13.1 LB sk 1.0 LB S Lj LB w LB LB VG 12.9 LB sk 16.0 LB S Lj LB w LB LB VG 12.7 LB sk 9.0 LB S Lj LB w LB LB VG 13.7 LB sk 23.0 LB S sasi LB w 92.0 LB 85.0 LB VG 14.5 LB sk 16.0 LB S sasi LB w 90.5 LB 85.0 LB VG 14.4 LB sk 11.0 LB S sasi LB w 88.0 LB 85.0 LB VG 15.0 LB sk 19.0 LB S sasi LB w 79.0 LB 85.0 LB VG 14.4 LB sk 13.0 LB S sasi LB w 77.0 LB 80.0 LB VG 15.6 LB sk 17.0 LB S MS

38 LIITE 2 Sivu 16/19 Esimerkki rakeisuuskäyräsä TT NO XY /1 0.8 srhk LB w 2.6 % RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK /2 1.3 HkMr LB w 7.1 % RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK RK MS

39 LIITE 2 Sivu 17/19 Esimerkki yhdiselmäkairauksesa TT PO XY Ta HM as srhk HM kiviä Ki Hk Ki srhk Ki srhk -1 JA TT HP XY AL 7.50 Ja P Hk P P P P P P P P P P P srhk P P P P P P P P P P P P H H H H H H -1 JA TT PO XY AL Ja srhk Ki srhk Ki srhk Ka HM ehy kova -1 KA