FYSIIKAN PRELIMINÄÄRI 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FYSIIKAN PRELIMINÄÄRI 2013"

Transkriptio

1 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 Enintään 8 tehtävään saa vastata. Tehtävät arvostellaan pistein 0 6, paitsi muita vaativammat, :lla merkityt jokeritehtävät, jotka arvostellaan pistein 0 9. Moniosaisissa, esimerkiksi a-, b- ja c-kohdan sisältävissä tehtävissä voidaan erikseen ilmoittaa eri alakohtien enimmäispistemäärät.. Yhdistä tilanne ja siihen liittyvä nopeus. A Maan ratanopeus kiertäessä Aurinkoa 37,6 km/h B Usain Boltin keskinopeus 00 m maailmanennätysjuoksussa 30 km/h C Sähkömagneettisen säteilyn etenemisnopeus vedessä 3, m/s D 30 m korkean kerrostalon katolta pudotetun kolikon nopeus osuessa 4,6 0 8 m/s maahan E Äänen nopeus ilmassa m/s Elektronien nopeus,0 kv röntgenputkessa m/s 7 3, m/s 8, m/s 9 9,8 km/s. evosta lähtevän pesukoneen rummun kulmanopeutta mitattiin linkouksen aikana, jolloin saatiin oheisen taulukon mukaiset tulokset. Määritä sopivaa graafista esitystä käyttäen rummun kulmakiihtyvyys. 3. Aika (s),0,5,0,5 3,0 3,5 Kulmanopeus (rad/s) a) Vesiastia, jota käytettiin aurinkovakion määrityskokeessa, oli ollut kauan varjossa. Vesiastia siirrettiin aurinkoon. Aurinko paistoi kohtisuoraan ympyränmuotoista vesiastian pohjaa vastaan. Ohessa ovat mittaustulokset. Veden määrä (dl) Pohjan säde (cm) Alkulämpötila ( C) oppulämpötila ( C) Mittauksen kesto (min),5 3,55 0,3,6 3 Astian lämpökapasiteetti on hyvin pieni. Kuinka suuri on Auringon säteilyn intensiteetti? Oletetaan, että kaikki säteilyn energia siirtyy veteen. (4 p) b) Millä muulla tavalla lämpö voi siirtyä kuin säteilemällä? Kerro esimerkki jokaisesta lämmönsiirtymistavasta. ( p) 4. Selitä ilmiöt. a) Auringon valo voidaan hajottaa prismalla eri väreihin, mutta laservaloa ei. b) Äänirauta, jonka taajuus on 435 Hz, tuodaan pohjasta umpinaisen putken suulle. Kun putken pituutta kasvatetaan, kuullaan ääniraudan ääni voimakkaana ensimmäisen kerran 0 cm pitkässä putkessa. c) Kahden toisiaan vastaan kohtisuorassa olevan polarisaattorin läpi ei tule valoa. 5. Kuorma-auto kiihdyttää vauhtiaan tasaisella tiellä. Auton lavalla on laatikko. avan ja laatikon välinen lepokitkakerroin on 0,5. Mikä on lyhin aika, jossa auto voi ajaa 75 metrin kiihdytysmatkan? Auto lähtee levosta ja laatikko ei saa lähteä liukumaan. 6. Toisesta päästään akseloitu homogeeninen metallisauva vapautetaan vaakasuorasta asennosta (A), jolloin se heilahtaa nousten kuvan osoittamalle korkeudelle (B). Sauvan massa on,8 kg ja pituus,5 m. Ilmanvastus jätetään huomioimatta. a) Määritä akselin ja sauvan välinen kitkamomentti. b) Ratkaise sauvan vapaan pään kiihtyvyys välittömästi liikkeellelähdön jälkeen. Sivu / 4 MKA-Kustannus Oy 03

2 YSIIKA PREIMIÄÄRI Oppilastyössä tutkittiin pariston sisäistä resistanssia kytkemällä paristoon säätövastus. Paristosta saatavaa jännitettä ja piirissä kulkevaa sähkövirtaa mitattiin. Mittaukset esitettiin graafisesti. a) Mitä tarkoitetaan pariston sisäisellä resistanssilla? ( p) b) Piirrä mittauksesta kytkentäkaavio. ( p) c) Määritä kuvaajasta pariston sisäinen resistanssi. ( p) d) Paristoon kytketään vastus, jonka resistanssi on 0 ohmia. Kuinka suuri on paristosta lähtevä sähkövirta ja kuinka suuri jännitehäviö vastuksessa tapahtuu? (3 p) 8. Kun kolmen eri komponentin jännite ja sähkövirta mitattiin ajan funktiona, saatiin oheiset kuvaajat. a) Vastaa perustellen, mikä alla olevista kuvaajista esittää käämin sähkövirtaa ja selitä miksi sähkövirta ja jännite käyttäytyvät käämissä kuvan mukaisesti. b) aske jokaisen komponentin tehonkulutus. Käytä tarvittaessa viivoitinta. Sivu / 4 MKA-Kustannus Oy 03

3 YSIIKA PREIMIÄÄRI a) Vetyatomin energiatilat voidaan laskea kaavalla. E n hcr n H Osoita, että vetyatomin perustilan energia on noin 3,6 ev. ( p) b) Alla oleva kuva esittää vetyatomin emissiospektriä. Ylärivillä on spektrin energia, jonka yksikkö on ev ja alarivillä on spektrin aallonpituus yksikössä nm. Mitä energiatilan siirtymiä spektrin viivat vastaavat? Havainnollista siirtymiä energiatasokaaviolla. (4 p) 0. Homogeeninen tasapaksu lankku asetetaan kahden toisiaan vastaan pyörivän sylinterin päälle vaakatasoon. Sylinterit pyörivät koko ajan vakionopeudella. ankun keskipiste on hieman lähempänä toista sylinteriä. ankku alkaa liikkua edestakaisin vaakasuunnassa. Sylinterien keskipisteiden etäisyys on. Osoita, että lankkuun kohdistuva kokonaisvoima on harmoninen.. a) Osoita, että kaukana kuperasta tai koverasta pelistä olevan esineen kuva muodostuu polttopisteeseen. b) Eräässä kokeessa koveran peilin ja varjostimen väliin asetettiin kynttilä. Kun pelin ja kynttilän etäisyyksiä varjostimesta muutettiin, muodostui kynttilän liekistä terävä kuva varjostimelle taulukon mukaisissa etäisyyksissä peilistä. Määritä soveltuvaa graafista esitystä käyttäen pelin polttoväli. Peilin etäisyys varjostimesta (cm) Kynttilän etäisyys varjostimesta (cm) 6, 4, 8,0 6,9,8,5 9,7 0,7 47,0 39,0 Sivu 3 / 4 MKA-Kustannus Oy 03

4 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03. a) Mitä oletuksia tehdään, kun kaasu määritellään ideaalikaasuksi? Kuvaile, miten reaalikaasu poikkeaa näistä oletuksista. b) Tarkastele mikroskooppisella tasolla isotermistä prosessia kuvaavaa Boylen lakia sekä isobaarista prosessia kuvaavaa ay-ussacin lakia. c) Kaasun lämpötila määritellään kaasun molekyylien keskimääräisen liike-energian kautta seuraavasti 3 E m v kt k. Miksi kaavassa käytetään keskimääräistä liikeenergiaa? Kuinka suuri on typpikaasun molekyylien keskimääräinen nopeus, kun sen lämpötila on - C? v nopeuksien neliöiden keskiarvo m molekyylin massa k Boltzmannin vakio T kaasun lämpötila 3. a) Cerniin on rakennettu HC-hiukkaskiihdytin, arge Hadron Collider. Mitä nimen termeillä hadron (hadroni) ja collider (törmäytin) tarkoitetaan? ( p) b) Voimakkaat sähkö- ja magneettikentät sekä suprajohteet liittyvät usein hiukkaskiihdyttimiä kuvaavaan sanastoon. Mitä suprajohde tarkoittaa ja miten voimakkaita sähkö- ja magneettikenttiä hyödynnetään kiihdyttimessä? ( p) c) Eräs menetelmä hiukkasten ratojen havaitsemiseksi perustuu hiukkasten aiheuttamaan magneettikentässä olevan väliaineen ionisaatioon. Oheisessa kuvassa rastilla merkityssä kohdassa A tapahtuu hiukkasen hajoaminen. Hiukkasten radoista on määritettävissä syntyneiden hiukkasten liikemäärät ja varaukset. Vastaa perustellen, miten hiukkasen liikemäärä ja varaus voidaan määrittää. Vertaa hajoamisessa A syntyneiden hiukkasten varauksia ja liikemääriä. Epärelativistinen tarkastelu riittää. (3 p) d) Kiihdyttimen yksi tavoitteista on selvittää, onko nykyinen hiukkasmalli, hiukkasfysiikan standardimalli, oikea. Ohessa on kuva standardimallista. Miten standardimallin hiukkaset eroavat ominaisuuksiltaan toisistaan? (3 p) Sivu 4 / 4 MKA-Kustannus Oy 03

5 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 - RATKAISUT. A 9, B, C 4, D 8, E, 6. Sijoitetaan mittauspisteet (t,ω) koordinaatistoon. Sovitetaan pistejoukkoon suora. Suoran fysikaalinen kulmakerroin kuvaa pesukoneen kulmakiihtyvyyttä ja sen arvoksi saadaan rad α 4. s 3. a) Auringon säteilyn intensiteetti on P Q cmδt I A At At J 490 0,5 kg (,6 C 0,3 C) (kg C) W I 84,9 (0,0355 m) π 860 s m W 80 m b) Muut lämmön siirtymistavat ovat johtuminen ja kulkeutuminen. Johtuminen: lämpö siirtyy väliaineessa ilman, että väliaine liikkuu (esimerkiksi erilaiset kosketustilanteet). Kulkeutuminen: nesteiden ja kaasujen liike siirtää lämpöä (golf-virta, tuuli). Ratkaisut sivu / 9 MKA-Kustannus Oy 03

6 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 - RATKAISUT 4. a) Auringon valo sisältää kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia eli kaikki värit, mutta laservalolla on vain tietty aallonpituus eli tietty väri. Eri aallonpituuksilla on erilainen taitekerroin prismassa (eri aallonpituiset valoaallot etenevät prismassa hieman eri nopeudella), joten ne taittuvat hieman eri suuntiin ja hajaantuvat eri väreihin. b) Toisesta päästä umpinaiseen putkeen syntyy ilmapatsaan seisova aaltoliike. Putken suljettuun päähän syntyy solmukohta ja avoimeen päähän kupu. Seisovan aaltoliikkeen v aallonpituus lasketaan aaltoliikkeen perusyhtälöstä λ, missä v on äänennopeus ilmassa f ja f on äänen taajuus. Putken pituutta kasvatettaessa ensimmäinen voimakas ääni kuullaan, kun putkeen muodostuu neljäsosa aalto. 4 v v 340 m/s 0,954 m 0 cm f 4 f Hz c) Valossa tapahtuu sähkö- ja magneettikentän värähtelyjä kaikkiin suuntiin, jotka ovat kohtisuorassa etenemissuuntaa vastaan. Polarisaattori laskee läpi vain yhdessä suunnassa tapahtuvaa värähtelyä. Kun kaksi polarisaattoria laitetaan peräkkäin polarisaatiosuunnat kohtisuoraan toisiaan vastaan, ovat kaikki värähtelysuunnat leikkaantuneet pois, eikä valo kulje jälkimmäisen polarisaattorin takana. 5. paino, pinnan tukivoima laatikon ja lavan välinen lepokitka. aatikkoon vaikuttavaa ilmanvastusta ei huomioida. mg : ma ma y : 0 0 mg ma g a. Matkaan kuluva aika on pienin, kun auton kiihtyvyys on suurin mahdollinen. Tällöin lepokitka on täysin kehittynyt. evosta lähtevässä tasaisesti kiihtyvässä liikkeessä kuljetulle matkalle s pätee s at. Tällöin kiihdytysaika on t s a s g 75 m 7,806 s 7,8 s 0,5 9,8 m/s Ratkaisut sivu / 9 MKA-Kustannus Oy 03

7 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 - RATKAISUT 6. a) Sovelletaan mekaniikan energiaperiaatetta. Kitkamomentin tekemä työ on yhtä suuri kuin sauvan mekaanisen energian muutos W ΔE. Alkuasennossa A sauvalla on potentiaalienergiaa, jonka nollatasoksi valitaan painopisteen korkeus loppuasennossa B. Painopisteen korkeuden muutosta merkitään h:lla. α W ΔE M ϕ E M M p pl E pa,5 m E mg sinα,8 kg 9,8 m/s sin 5 pa mgh ϕ ϕ ϕ 55 π rad 360,0689 m, m b) Pyörimisen liikeyhtälö on M Jα. Valitaan painon aiheuttaman momentin suunta positiiviseksi kiertosuunnaksi. Kitka aiheuttaa vastakkaissuuntaisen momentin. M Jα a M m 3,5 m M,8 kg 9,8 m/s,0689 m a,46 m/s m,8 kg,5 m 3 3 m/s 7. a) Sisäinen resistanssi on paristolle ominainen vakio, joka määrittää kuormitetussa virtapiirissä paristossa tapahtuvan jännitehäviön. b) Ratkaisut sivu 3 / 9 MKA-Kustannus Oy 03

8 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 - RATKAISUT c) Sisäinen resistanssi saadaan kulmakertoimen itseisarvosta. R s ΔU 4,5 V 4,60 V,346 Ω, 3 Ω ΔI 0,30 A 0,04 A d) Potentiaalin muutos saadaan Kirchhoffin toisen lain perusteella. E R I RI 0 s E I( R R) Sähkövirta ja jännitehäviö E 4,65 V I 0,450 A 40 ma R R,3 Ω 0 Ω s s U RI 0 Ω 0,450 A 4,50 V 4, V 8. a) Kuvaaja esittää käämin sähkövirtaa ja jännitettä, koska sähkövirta on jännitettä jäljessä. Käämi on kytketty vaihtovirtapiiriin. Käämissä sähkövirta muuttuu jaksollisesti. Muuttuva sähkövirta synnyttää käämiin muuttuvan magneettikentän, joka puolestaan indusoi käämiin muutosta vastustavan jännitteen. Ilmiö on itseinduktio. Sähkövirta jää jännitteestä jälkeen käämiin indusoituneen jännitteen vuoksi. ui ˆˆ b) Tehon lauseke on P UI cosϕ cosϕ. Vaihe-erot saadaan kuvaajasta. Kuvaaja : Koska vaihe-ero on ϕ 90, P UI cosϕ UI cos90 0 W. Kuvaaja : Jaksonaika on T 0,0 s ja virta on jännitettä jäljessä Δt 0,004 s Δt ϕ T 0,004 s ,0 s ui ˆˆ 3,8 V 0,8 A P UI cosϕ cosϕ cos 7 0,056 W 0, W ui ˆˆ,95 V 0,09 A Kuvaaja 3: ϕ 0 P UI cosϕ cosϕ 0,357 W 0,4 W Ratkaisut sivu 4 / 9 MKA-Kustannus Oy 03

9 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 - RATKAISUT 9. a) Energian lausekkeessa esiintyvät suureet ovat luonnonvakioita lukuun ottamatta lukua n, joka esittää vetyatomin energiatilaa. Sijoitetaan vakioiden arvot yhtälöön, jolloin saadaan 5 8 hcrh 4, evs, m/s ,0/m 3,6 ev E. n n n Vetyatomi on perustilassa, kun n, jolloin vetyatomin perustilan energia on 3,6 ev E 3,6 ev. b) Kyseessä on Balmerin sarja, koska spektriviivat ovat näkyvän valon aallonpituusalueella. Vetyatomin energiatasokaavion energiatilat 3,6 ev E 3,6 ev 3,6 ev E 3,40 ev 3,6 ev E3,5 ev 3 3,6 ev E4 0,850 ev 4 3,6 ev E5 0,544 ev 5 Viivoja vastaavat energiat siirtymissä saadaan energiatasojen erotuksena. Balmerin sarjassa siirtymät tapahtuvat energiatilalle.,9 ev : 3,55 ev : 4,85 ev : 5 E E 3 E E 4 5 E E,5 ev ( 3,40 ev),89 ev 0,850 ev ( 3,40 ev),55 ev 0,544 ev ( 3,40 ev),856 ev Ratkaisut sivu 5 / 9 MKA-Kustannus Oy 03

10 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 - RATKAISUT Ratkaisut sivu 6 / 9 MKA-Kustannus Oy Voimakuvio ankkuun kohdistuvien momenttien summa on nolla painopisteen suhteen tarkasteltaessa. ( ) ( ) 0, josta saadaan Pystysuunnassa lankkuun kohdistuvat voimat kumoavat toisensa 0 Vaakasuunnassa lankkuun kohdistuva kokonaisvoima on liukukitkojen summa: mg Tässä µmg/ on vakio. Kokonaisvoima on siis suoraan verrannollinen poikkeamaan tasapainoasemasta eli voima on harmoninen.. a) Kuvausyhtälö on b a f Kun a lähestyy ääretöntä, saadaan b f b b a f a lim

11 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 - RATKAISUT b) asketaan kynttilän etäisyys peilistä (a) ja taulukoidaan sen käänteisluku yhdessä kuvan etäisyyden (b) käänteisluvun kanssa. b (cm) a (cm) /b (/cm) /a (/cm) 6,, 0,067 0,083 8,0, 0,0556 0,090,8 0,3 0,0459 0,0970 9,7 9,0 0,0337 0, 47,0 8,0 0,03 0,5 Sijoitetaan pisteet (/a, /b)-koordinaatistoon ja piirretään suora. Kuvausyhtälöstä saadaan suoran yhtälö. f a b b a f Suora leikkaa /b-akselin pisteessä 0,4 cm. Kuvausyhtälöstä saadaan 0 f b b Polttoväliksi saadaan 0,4 f cm f 7,09 cm 7, cm Ratkaisut sivu 7 / 9 MKA-Kustannus Oy 03

12 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 - RATKAISUT. a) Ideaalikaasun oletukset ovat Koostuu pistemäisistä hiukkasista (hiukkasilla ei ole tilavuutta) Hiukkasten välillä ei ole muita vuorovaikutuksia kuin niiden väliset törmäykset Törmäykset ovat täysin kimmoisia Hiukkasten liike on satunnaista Hiukkasten liike-energia riippuu lämpötilasta Reaalikaasun ominaisuuksia Hiukkasilla on tilavuus Hiukkasten välillä on sähköisiä vuorovaikutuksia ja niihin kohdistuu painovoima Törmäykset eivät ole täysin kimmoisia, vaan hiukkaset voivat värähdellä törmäyksissä ja joutua pyörimisliikkeeseen Hiukkasten väliset vuorovaikutukset muuttavat hiukkasten energiaa b) Boylen laki ämpötila pysyy vakiona, jolloin tilavuuden ja paineen tulo on vakio. Ideaalikaasun tapauksessa hiukkaset liikkuvat tällöin samalla nopeudella. Mikroskooppisella tasolla paine aiheutuu hiukkasten törmäysten lukumäärästä. Boylen lain mukaan kaasun tilavuuden kasvaessa täytyy paineen pienentyä. Tilavuuden kasvaessa hiukkaset ovat yhä harvemmassa ja törmäyksiä tapahtuu vähemmän ja paine pienenee. ay-ussacin laki Tilavuuden ja lämpötilan suhde on vakio eli paine ei muutu. Paineen pysyessä vakiona on törmäysten määrä muuttumaton. Kun tilavuus kasvaa, ovat hiukkaset yhä harvemmassa. Tämä pienentäisi törmäysten määrää. Koska paine ei muutu, on lämpötilan noustava. ämpötilan noustessa hiukkasten liike-energia kasvaa eli nopeus suurenee. opeuden nousu lisää törmäyksiä ja kompensoi tilavuuden kasvusta aiheutuvan törmäysten määrän vähenemisen. Törmäysten kokonaismäärä ei muutu ja paine on vakio. c) Kaasumolekyylit törmäilevät toisiinsa. Törmäysten jälkeen molekyylien nopeudet eivät välttämättä ole samat. Tästä seuraa, että toisilla molekyyleillä on suurempi nopeus kuin toisilla. ämpötila määrää kaasumolekyylien keskimääräisen nopeuden. Typpimolekyyli on Typen moolimassa 4,0 g/mol, joten yhden molekyylin massa on 8,0 g/mol 3 Avogadron luku on 6,0 0 g/mol Molekyylin keskimääräinen liike-energia 3 m v kt Yhden molekyylin nopeus v 3kT m 3kT nm 3kT M A v 48,07 m/s 480 m/s 3 3,38 0 J/K 6 K m /s 0,040 kg/mol 3 6,0 0 /mol Ratkaisut sivu 8 / 9 MKA-Kustannus Oy 03

13 YSIIKA PREIMIÄÄRI 03 - RATKAISUT 3. a) HC-kiihdyttimessä hiukkasia törmäytetään toisiinsa eri kohdin ympyrän muotoista rataa. Törmäytettävät hiukkaset (protonit) ovat hadroneita eli kvarkeista koostuneita hiukkasia. Hadroni on hiukkanen, johon vahva voima vaikuttaa. b) Kun aineen resistiivisyys on hävinnyt, sitä sanotaan suprajohteeksi. Suprajohteita tarvitaan voimakkaiden magneettikenttien luomiseen. Aine saadaan suprajohtavaksi, kun sen lämpötila laskee riittävän alhaiseksi. Sähkökentillä kiihdytetään varauksia ja magneettikentillä ohjataan niitä. Kiihdytys E QU ja ohjaus QvB. c) Hiukkasen varaus selviää, kun havaitaan, mihin suuntaan magneettikenttä muuttaa varauksen suuntaa. Positiiviset ja negatiiviset varaukset kaartuvat vastakkaisiin suuntiin. Suunta saadaan oikean käden säännön perusteella. iikemäärä saadaan selville hiukkasen kaarevuussäteestä. qvb ma mv qvb r qbr mv qbr p Kaavassa p liikemäärä, q varaus, B magneettivuon tiheys ja r kaarevuussäde. Tilanteessa A neutraali hiukkanen on hajonnut positiiviseksi ja negatiiviseksi hiukkaseksi. Alaspäin kaartuvan hiukkasen liikemäärä on pienempi kuin ylöspäin kaartuvan, koska sen kaarevuussäde on pienempi. d) Standardimallin hiukkaset muodostavat kolme hiukkasperhettä: elektronin, myonin ja taun hiukkasperheet. Hiukkasilla on erilainen lepomassa. Kvarkit muodostavat useimmat hiukkaset, kuten protonit ja neutronit. Kvarkit eivät esiinny yksinään. Hiukkaset muodostuvat kolmesta kvarkista (kuten protonit ja neutronit) tai kvarkista ja antikvarkista. Kvarkkien sähkövaraus on joko /3 tai -/3. eptonit ovat yksinään esiintyviä alkeishiukkasia, eikä vahva vuorovaikutus vaikuta niihin. eptonien sähkövaraus on joko 0 tai -. ermionit ovat kvarkkeja ja leptoneita. ermionien spinkvanttiluku on puoliluku (esim. /). Spinkvanttiluvulla selitetään hiukkasten käyttäytymistä. Bosonit ovat vuorovaikutusten välittäjähiukkasia. otoni välittää sähkömagneettista vuorovaikutusta, gluoni vahvaa ja välibosonit heikkoa vuorovaikutusta. Bosonien spinkvanttiluku on kokonaisluku. Tämä tarkoittaa sitä, että samassa tilassa voi esiintyä ääretön määrä bosoneja. Puolilukuisia fermioneja voi samassa tilassa esiintyä vain yksi. Ratkaisut sivu 9 / 9 MKA-Kustannus Oy 03

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2013 Insinöörivalinnan fysiikan koe 29.5.2013, malliratkaisut A1 Ampumahiihtäjä ampuu luodin vaakasuoraan kohti maalitaulun keskipistettä. Luodin lähtönopeus on v 0 = 445 m/s ja etäisyys maalitauluun s = 50,0 m. a) Kuinka pitkä on luodin lentoaika? b) Kuinka kauaksi

Lisätiedot

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta. K i n e e t t i s t ä k a a s u t e o r i a a Kineettisen kaasuteorian perusta on mekaaninen ideaalikaasu, joka on matemaattinen malli kaasulle. Reaalikaasu on todellinen kaasu. Reaalikaasu käyttäytyy

Lisätiedot

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille] A) p 1, V 1, T 1 ovat paine tilavuus ja lämpötila tilassa 1 p 2, V 2, T 2 ovat paine tilavuus ja

Lisätiedot

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2

Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 Fysiikan valintakoe 10.6.2014, vastaukset tehtäviin 1-2 1. (a) W on laatikon paino, F laatikkoon kohdistuva vetävä voima, F N on pinnan tukivoima ja F s lepokitka. Kuva 1: Laatikkoon kohdistuvat voimat,

Lisätiedot

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1).

on radan suuntaiseen komponentti eli tangenttikomponentti ja on radan kaarevuuskeskipisteeseen osoittavaan komponentti. (ks. kuva 1). H E I L U R I T 1) Matemaattinen heiluri = painottoman langan päässä heilahteleva massapiste (ks. kuva1) kuva 1. - heilurin pituus l - tasapainoasema O - ääriasemat A ja B - heilahduskulma - heilahdusaika

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2012 Insinöörivalinnan fysiikan koe 30.5.2012, malliratkaisut A1 Kappale, jonka massa m = 2,1 kg, lähtee liikkeelle levosta paikasta x = 0,0 m pitkin vaakasuoraa alustaa. Kappaleeseen vaikuttaa vaakasuora vetävä voima F, jonka suuruus riippuu paikasta oheisen kuvan

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto

Fysiikan perusteet. Voimat ja kiihtyvyys. Antti Haarto Fysiikan perusteet Voimat ja kiihtyvyys Antti Haarto.05.01 Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure

Lisätiedot

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3.

a) Piirrä hahmotelma varjostimelle muodostuvan diffraktiokuvion maksimeista 1, 2 ja 3. Ohjeita: Tee jokainen tehtävä siististi omalle sivulleen/sivuilleen. Merkitse jos tehtävä jatkuu seuraavalle konseptille. Kirjoita ratkaisuihin näkyviin tarvittavat välivaiheet ja perustele lyhyesti käyttämästi

Lisätiedot

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen

g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen g-kentät ja voimat Haarto & Karhunen Voima Vuorovaikutusta kahden kappaleen välillä tai kappaleen ja sen ympäristön välillä (Kenttävoimat) Yksikkö: newton, N = kgm/s Vektorisuure Aiheuttaa kappaleelle

Lisätiedot

Luvun 10 laskuesimerkit

Luvun 10 laskuesimerkit Luvun 10 laskuesimerkit Esimerkki 10.1 Tee-se-itse putkimies ei saa vesiputken kiinnitystä auki putkipihdeillään, joten hän päättää lisätä vääntömomenttia jatkamalla pihtien vartta siihen tiukasti sopivalla

Lisätiedot

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q

Coulombin laki. Sähkökentän E voimakkuus E = F q Coulombin laki Kahden pistemäisen varatun hiukkasen välinen sähköinen voima F on suoraan verrannollinen varausten Q 1 ja Q 2 tuloon ja kääntäen verrannollinen etäisyyden r neliöön F = k Q 1Q 2 r 2, k =

Lisätiedot

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s. 7. KSS: Sähkömagnetismi (FOTON 7: PÄÄKOHDAT). MAGNETSM Magneettiset vuoovaikutukset, Magneettikenttä B = magneettivuon tiheys (yksikkö: T = Vs/m ), MAO s. 67, Fm (magneettikenttää kuvaava vektoisuue; itseisavona

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 28.5.2014, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 014 Insinöörivalinnan fysiikan koe 8.5.014, malliratkaisut Kalle ja Anne tekivät fysikaalisia kokeita liukkaalla vaakasuoralla jäällä.

Lisätiedot

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t,

AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, AUTON LIIKETEHTÄVIÄ: KESKIKIIHTYVYYS ak JA HETKELLINEN KIIHTYVYYS a(t) (tangenttitulkinta) sekä matka fysikaalisena pinta-alana (t, v)-koordinaatistossa ruutumenetelmällä. Tehtävä 4 (~YO-K97-1). Tekniikan

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe 27.5.2009, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe 27.5.2009, malliratkaisut Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2009, insinöörivalinnan fysiikan koe 27.5.2009, malliratkaisut 1 Huvipuiston vuoristoradalla vaunu (massa m v = 1100 kg) lähtee levosta liikkeelle

Lisätiedot

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi

Fysiikan perusteet. Työ, energia ja energian säilyminen. Antti Haarto 20.09.2011. www.turkuamk.fi Fysiikan perusteet Työ, energia ja energian säilyminen Antti Haarto 0.09.0 Voiman tekemä työ Voiman F tekemä työ W määritellään kuljetun matkan s ja matkan suuntaisen voiman komponentin tulona. Yksikkö:

Lisätiedot

MAOL-Pisteityssuositus Fysiikka syksy 2013

MAOL-Pisteityssuositus Fysiikka syksy 2013 MAOL Ry Sivu / 3 MAOL-Pisteityssuositus Fysiikka syksy 03 Tyypillisten virheiden aiheuttamia pistemenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe - /3 p - laskuvirhe, epämielekäs tulos, vähintään

Lisätiedot

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!!

FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! FYSIIKKA (FY91): 9. KURSSI: Kertauskurssi KOE 30.01.2014 VASTAA KUUTEEN (6) TEHTÄVÄÄN!! 1. Vastaa, ovatko seuraavat väittämät oikein vai väärin. Perustelua ei tarvitse kirjoittaa. a) Atomi ei voi lähettää

Lisätiedot

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset

Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Kitka ja Newtonin lakien sovellukset Haarto & Karhunen Tavallisimpia voimia: Painovoima G Normaalivoima, Tukivoima Jännitysvoimat Kitkavoimat Voimat yleisesti F f T ja s f k N Vapaakappalekuva Kuva, joka

Lisätiedot

Kvanttifysiikan perusteet 2017

Kvanttifysiikan perusteet 2017 Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.

Lisätiedot

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Oikeat vastaukset: Tehtävän tarkkuus on kolme numeroa. Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö: A1 Seppä karkaisee teräsesineen upottamalla sen lämpöeristettyyn astiaan, jossa on 118 g jäätä ja 352 g vettä termisessä tasapainossa Teräsesineen massa on 312 g ja sen lämpötila ennen upotusta on 808

Lisätiedot

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni.

a) Kun skootterilla kiihdytetään ylämäessä, kitka on merkityksettömän pieni. AVOIN SARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 1 minuuttia. Sekä tehtävä- että koepaperit palautetaan kilpailun

Lisätiedot

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4

766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 766323A Mekaniikka, osa 2, kl 2015 Harjoitus 4 0. MUISTA: Tenttitehtävä tulevassa päätekokeessa: Fysiikan säilymislait ja symmetria. (Tästä tehtävästä voi saada tentissä kolme ylimääräistä pistettä. Nämä

Lisätiedot

FY6 - Soveltavat tehtävät

FY6 - Soveltavat tehtävät FY6 - Soveltavat tehtävät 21. Origossa on 6,0 mikrocoulombin pistevaraus. Koordinaatiston pisteessä (4,0) on 3,0 mikrocoulombin ja pisteessä (0,2) 5,0 mikrocoulombin pistevaraus. Varaukset ovat tyhjiössä.

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 31.5.2006, malliratkaisut ja arvostelu. 1 Linja-autoon on suunniteltu vauhtipyörä, johon osa linja-auton liike-energiasta siirtyy jarrutuksen aikana Tätä energiaa käytetään hyväksi kun linja-autoa taas kiihdytetään Linja-auto, jonka nopeus on

Lisätiedot

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi

perushiukkasista Perushiukkasia ovat nykykäsityksen mukaan kvarkit ja leptonit alkeishiukkasiksi 8. Hiukkasfysiikka Hiukkasfysiikka kuvaa luonnon toimintaa sen perimmäisellä tasolla. Hiukkasfysiikan avulla selvitetään maailmankaikkeuden syntyä ja kehitystä. Tutkimuskohteena ovat atomin ydintä pienemmät

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Insinöörivalinnan fysiikan koe 1.6.2011, malliratkaisut A1 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien yhteisvalinta - dia-valinta 2011 Täydennä kuhunkin kohtaan yhtälöstä puuttuva suure tai vakio alla olevasta taulukosta. Anna vastauksena kuhunkin kohtaan ainoastaan

Lisätiedot

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

Mekaniikan jatkokurssi Fys102 Mekaniikan jatkokurssi Fys10 Kevät 010 Jukka Maalampi LUENTO 8 Vaimennettu värähtely Elävässä elämässä heilureiden ja muiden värähtelijöiden liike sammuu ennemmin tai myöhemmin. Vastusvoimien takia värähtelijän

Lisätiedot

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis

on hidastuvaa. Hidastuvuus eli negatiivinen kiihtyvyys saadaan laskevan suoran kulmakertoimesta, joka on siis Fys1, moniste 2 Vastauksia Tehtävä 1 N ewtonin ensimmäisen lain mukaan pallo jatkaa suoraviivaista liikettä kun kourun siihen kohdistama tukivoima (tässä tapauksessa ympyräradalla pitävä voima) lakkaa

Lisätiedot

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta

3.4 Liike-energiasta ja potentiaalienergiasta Työperiaatteeksi (the work-energy theorem) kutsutaan sitä että suljetun systeemin liike-energian muutos Δ on voiman systeemille tekemä työ W Tämä on yksi konservatiivisen voiman erityistapaus Työperiaate

Lisätiedot

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011

MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2011 MAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 0 Tyypillisten virheiden aiheuttaia pisteenetyksiä (6 pisteen skaalassa): - pieni laskuvirhe -/3 p - laskuvirhe, epäielekäs tulos, vähintään - - vastauksessa yksi erkitsevä

Lisätiedot

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3

T F = T C ( 24,6) F = 12,28 F 12,3 F T K = (273,15 24,6) K = 248,55 K T F = 87,8 F T K = 4,15 K T F = 452,2 F. P = α T α = P T = P 3 T 3 76628A Termofysiikka Harjoitus no. 1, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Muunnokset Fahrenheit- (T F ), Celsius- (T C ) ja Kelvin-asteikkojen (T K ) välillä: T F = 2 + 9 5 T C T C = 5 9 (T F 2) T K = 27,15

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 24.3.2016 Susanna Hurme Rotaatioliikkeen liike-energia, teho ja energiaperiaate (Kirjan luku 18) Osaamistavoitteet Ymmärtää, miten liike-energia määritetään kiinteän

Lisätiedot

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI

NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI MEKANIIKAN II PERUSLAKI MEKANIIKAN III PERUSLAKI NEWTONIN LAIT MEKANIIKAN I PERUSLAKI eli jatkavuuden laki tai liikkeen jatkuvuuden laki (myös Newtonin I laki tai inertialaki) Kappale jatkaa tasaista suoraviivaista liikettä vakionopeudella tai pysyy

Lisätiedot

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV =

1240eV nm. 410nm. Kun kappaleet saatetaan kontaktiin jännite-ero on yhtä suuri kuin työfunktioiden erotus ΔV = S-47 ysiikka III (ST) Tentti 88 Maksimiaallonpituus joka irroittaa elektroneja metallista on 4 nm ja vastaava aallonpituus metallille on 8 nm Mikä on näiden metallien välinen jännite-ero? Metallin työfunktio

Lisätiedot

Mitataan yleismittarilla langan resistanssi, metrimitalla pituus, mikrometrillä langan halkaisija. 1p

Mitataan yleismittarilla langan resistanssi, metrimitalla pituus, mikrometrillä langan halkaisija. 1p avoimen sarjan ratkaisut 011 LUKION FYSIIKKAKILPAILU 8.11.011 AVOIN SARJA Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoitteesi, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa

Lisätiedot

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Liike ja voima Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä Tasainen liike Nopeus on fysiikan suure, joka kuvaa kuinka pitkän matkan kappale kulkee tietyssä ajassa. Nopeus voidaan

Lisätiedot

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi Physica 9. painos (0) RATKAST. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi RATKAST:. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi. a) Vaihtovirran tehollinen arvo on yhtä suuri kuin sellaisen tasavirran arvo, joka tuottaa vastuksessa

Lisätiedot

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p

v = Δs 12,5 km 5,0 km Δt 1,0 h 0,2 h 0,8 h = 9,375 km h 9 km h kaava 1p, matkanmuutos 1p, ajanmuutos 1p, sijoitus 1p, vastaus ja tarkkuus 1p 2. Pyöräilijä lähti Pietarsaaresta kohti Kokkolaa, jonne on matkaa 33 km. Hän asetti tavoitteeksi ajaa edestakaisen matkan keskinopeudella 24 km/h. Vastatuulen takia hän joutui käyttämään menomatkaan aikaa

Lisätiedot

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla

1. Tasavirta. Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit. Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Fy3: Sähkö 1. Tasavirta Virtapiirin komponenttien piirrosmerkit Virtapiiriä havainnollistetaan kytkentäkaaviolla Sähkövirta I Sähkövirran suunta on valittu jännitelähteen plusnavasta miinusnapaan (elektronit

Lisätiedot

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7

Fy06 Koe 20.5.2015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 Fy06 Koe 0.5.015 Kuopion Lyseon lukio (KK) 1/7 alitse kolme tehtävää. 6p/tehtävä. 1. Mitä mieltä olet seuraavista väitteistä. Perustele lyhyesti ovatko väitteet totta vai tarua. a. irtapiirin hehkulamput

Lisätiedot

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013

SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI. NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 SÄHKÖSTATIIKKA JA MAGNETISMI NTIETS12 Tasasähköpiirit Jussi Hurri syksy 2013 1. RESISTANSSI Resistanssi kuvaa komponentin tms. kykyä vastustaa sähkövirran kulkua Johtimen tai komponentin jännite on verrannollinen

Lisätiedot

Muunnokset ja mittayksiköt

Muunnokset ja mittayksiköt Muunnokset ja mittayksiköt 1 a Mitä kymmenen potenssia tarkoittavat etuliitteet m, G ja n? b Mikä on massan (mass) mittayksikkö SI-järjestelmässäa? c Mikä on painon (weight) mittayksikkö SI-järjestelmässä?

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähköstatiikka ja magnetismi Johdatus magnetismiin Antti Haarto 19.11.2012 Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA

VUOROVAIKUTUS JA VOIMA VUOROVAIKUTUS JA VOIMA Isaac Newton 1642-1727 Voiman tunnus: F Voiman yksikkö: 1 N (newton) = 1 kgm/s 2 Vuorovaikutus=> Voima Miten Maa ja Kuu vaikuttavat toisiinsa? Pesäpallon ja Maan välinen gravitaatiovuorovaikutus

Lisätiedot

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen:

Alkeishiukkaset. Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkaset Alkeishiukkaset Standarimalliin pohjautuen: Alkeishiukkasiin lasketaan perushiukkaset (fermionit) ja alkeishiukkasbosonit. Ne ovat nykyisen tiedon mukaan jakamattomia hiukkasia. Lisäksi

Lisätiedot

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2)

Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Erityinen suhteellisuusteoria (Harris luku 2) Yliopistonlehtori, TkT Sami Kujala Mikro- ja nanotekniikan laitos Kevät 2016 Ajan ja pituuden suhteellisuus Relativistinen työ ja kokonaisenergia SMG-aaltojen

Lisätiedot

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V.

Kuva 1. Ohmin lain kytkentäkaavio. DC; 0 6 V. TYÖ 37. OHMIN LAKI Tehtävä Tutkitaan metallijohtimen päiden välille kytketyn jännitteen ja johtimessa kulkevan sähkövirran välistä riippuvuutta. Todennetaan kokeellisesti Ohmin laki. Välineet Tasajännitelähde

Lisätiedot

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto

Fysiikka 1. Coulombin laki ja sähkökenttä. Antti Haarto ysiikka 1 Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto 7.1.1 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä voi syntyä

Lisätiedot

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg

TEHTÄVIEN RATKAISUT. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 712 p m 105 kg TEHTÄVIEN RATKAISUT 15-1. a) Hyökkääjän liikemäärä on p = mv = 89 kg 8,0 m/s = 71 kgm/s. b) 105-kiloisella puolustajalla on yhtä suuri liikemäärä, jos nopeus on kgm 71 p v = = s 6,8 m/s. m 105 kg 15-.

Lisätiedot

Aaltoliike ajan suhteen:

Aaltoliike ajan suhteen: Aaltoliike Aaltoliike on etenevää värähtelyä Värähdysliikkeen jaksonaika T on yhteen värähdykseen kuluva aika Värähtelyn taajuus on sekunnissa tapahtuvien värähdysten lukumäärä Taajuuden ƒ yksikkö Hz (hertsi,

Lisätiedot

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit

Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Nopeus, kiihtyvyys ja liikemäärä Vektorit Luento 2 https://geom.mathstat.helsinki.fi/moodle/course/view.php?id=360 Luennon tavoitteet: Vektorit tutuiksi Koordinaatiston valinta Vauhdin ja nopeuden ero

Lisätiedot

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1

Leptonit. - elektroni - myoni - tauhiukkanen - kolme erilaista neutriinoa. - neutriinojen varaus on 0 ja muiden leptonien varaus on -1 Mistä aine koostuu? - kaikki aine koostuu atomeista - atomit koostuvat elektroneista, protoneista ja neutroneista - neutronit ja protonit koostuvat pienistä hiukkasista, kvarkeista Alkeishiukkaset - hiukkasten

Lisätiedot

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi

Magneettikentät. Haarto & Karhunen. www.turkuamk.fi Magneettikentät Haarto & Karhunen Magneettikenttä Sähkövaraus aiheuttaa ympärilleen sähkökentän Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen myös magneettikentän Magneettikenttä aiheuttaa voiman liikkuvaan

Lisätiedot

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

FY9 Fysiikan kokonaiskuva FY9 Sivu 1 FY9 Fysiikan kokonaiskuva 6. tammikuuta 2014 14:34 Kurssin tavoitteet Kerrata lukion fysiikan oppimäärä Yhdistellä kurssien asioita toisiinsa muodostaen kokonaiskuvan Valmistaa ylioppilaskirjoituksiin

Lisätiedot

Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura

Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi. Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Hiukkasfysiikan luento 21.3.2012 Pentti Korpi Lapuan matemaattisluonnontieteellinen seura Atomi Aine koostuu molekyyleistä Atomissa on ydin ja fotonien ytimeen liittämiä elektroneja Ytimet muodostuvat

Lisätiedot

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi

Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Nyt kerrataan! Lukion FYS5-kurssi Vaakasuora heittoliike Heittoliikettä voidaan tarkastella erikseen vaaka- ja pystysuunnassa v=(v x,v y ) Jos ilmanvastausta ei oteta huomioon (yleensä ei), vaakasuunnalle

Lisätiedot

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset.

2. Pystyasennossa olevaa jousta kuormitettiin erimassaisilla kappaleilla (kuva), jolloin saatiin taulukon mukaiset tulokset. Fysiikka syksy 2005 1. Nykyinen käsitys Aurinkokunnan rakenteesta syntyi 1600-luvulla pääasiassa tähtitieteellisten havaintojen perusteella. Aineen pienimpien osasten rakennetta sitä vastoin ei pystytä

Lisätiedot

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA

TÄSSÄ ON ESIMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETISMIOPIN KEVÄÄN 2017 MATERIAALISTA TÄSSÄ ON ESMERKKEJÄ SÄHKÖ- JA MAGNETSMOPN KEVÄÄN 2017 MATERAALSTA a) Määritetään magneettikentän voimakkuus ja suunta q P = +e = 1,6022 10 19 C, v P = (1500 m s ) i, F P = (2,25 10 16 N)j q E = e = 1,6022

Lisätiedot

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio

Aiheena tänään. Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio. Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Sähkömagnetismi 2 Aiheena tänään Virtasilmukka magneettikentässä Sähkömagneettinen induktio Vaihtovirtageneraattorin toimintaperiaate Itseinduktio Käämiin vaikuttava momentti Magneettikentässä olevaan

Lisätiedot

AVOIMEN SARJAN VASTAUKSET JA PISTEITYS

AVOIMEN SARJAN VASTAUKSET JA PISTEITYS AVOIME SARJA VASTAUKSET JA PISTEITYS 1. Käytössäsi on viivoitin, 10 g:n punnus, 2 :n kolikko sekä pyöreä kynä. Määritä kolikon ja viivoittimen massa. Selosta vastauksessa käyttämäsi menetelmät sekä esitä

Lisätiedot

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut.

TKK, TTY, LTY, OY, ÅA, TY ja VY insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 1.6.2005, malliratkaisut. 1 Kuvaan 1 on piiretty kahden suoraviivaisesti samaan suuntaan liikkuvan auton ja B nopeudet ajan funktiona. utot ovat rinnakkain ajanhetkellä t = 0 s. a) Kuvaile auton liikettä ajan funktiona. Kumpi autoista

Lisätiedot

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

Termodynamiikka. Fysiikka III 2007. Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Termodynamiikka Fysiikka III 2007 Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki Tilanyhtälö paine vakio tilavuus vakio Ideaalikaasun N p= kt pinta V Yleinen aineen p= f V T pinta (, ) Isotermit ja isobaarit Vakiolämpötilakäyrät

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 16.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Translaatioliikkeen kinetiikka (Kirjan luvut 12.6, 13.1-13.3 ja 17.3) Oppimistavoitteet Ymmärtää, miten Newtonin toisen lain

Lisätiedot

Magneettinen energia

Magneettinen energia Luku 11 Magneettinen energia 11.1 Kelojen varastoima energia Sähköstatiikan yhteydessä havaittiin, että kondensaattori kykenee varastoimaan sähköstaattista energiaa. astaavalla tavalla kela, jossa kulkee

Lisätiedot

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä

Pietarsaaren lukio Vesa Maanselkä Fys 9 / Mekaniikan osio Liike ja sen kuvaaminen koordinaatistossa Newtonin lait Voimavektorit ja vapaakappalekuvat Työ, teho,työ-energiaperiaate ja energian säilymislaki Liikemäärä ja sen säilymislaki,

Lisätiedot

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE

B sivu 1(6) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE B sivu 1(6) TEHTÄVÄOSA 7.6.2004 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Tehtävien suoritusaika on 2 h 45 min. Osa 1 (Tekstin ymmärtäminen) Osassa on 12 valintatehtävää. Tämän

Lisätiedot

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme

KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka. Luento Susanna Hurme KJR-C1001 Statiikka ja dynamiikka Luento 17.3.2016 Susanna Hurme Päivän aihe: Energian, työn ja tehon käsitteet sekä energiaperiaate (Kirjan luku 14) Osaamistavoitteet: Osata tarkastella partikkelin kinetiikkaa

Lisätiedot

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen

Vedetään kiekkoa erisuuruisilla voimilla! havaitaan kiekon saaman kiihtyvyyden olevan suoraan verrannollinen käytetyn voiman suuruuteen 4.3 Newtonin II laki Esim. jääkiekko märällä jäällä: pystysuuntaiset voimat kumoavat toisensa: jään kiekkoon kohdistama tukivoima n on yhtäsuuri, mutta vastakkaismerkkinen kuin kiekon paino w: n = w kitka

Lisätiedot

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton)

Fysiikka 1. Dynamiikka. Voima tunnus = Liike ja sen muutosten selittäminen Physics. [F] = 1N (newton) Dynamiikka Liike ja sen muutosten selittäminen Miksi esineet liikkuvat? Physics Miksi paikallaan oleva 1 esine lähtee liikkeelle? Miksi liikkuva esine hidastaa ja pysähtyy? Dynamiikka käsittelee liiketilan

Lisätiedot

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta

Teoreetikon kuva. maailmankaikkeudesta Teoreetikon kuva Teoreetikon kuva hiukkasten hiukkasten maailmasta maailmasta ja ja maailmankaikkeudesta maailmankaikkeudesta Jukka Maalampi Fysiikan laitos Jyväskylän yliopisto Lapua 5. 5. 2012 Miten

Lisätiedot

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus)

Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) Fysiikan perusteet ja pedagogiikka (kertaus) 1) MEKANIIKKA Vuorovaikutus vuorovaikutuksessa kaksi kappaletta vaikuttaa toisiinsa ja vaikutukset havaitaan molemmissa kappaleissa samanaikaisesti lajit: kosketus-/etä-

Lisätiedot

www.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe B / fysiikka Mallivastaukset

www.mafyvalmennus.fi YO-harjoituskoe B / fysiikka Mallivastaukset YO-harjoituskoe B / fysiikka Mallivastaukset 1. a) Laskuvarjohyppääjän pudotessa häneen vaikuttaa kaksi putoamisliikkeen kannalta merkittävää voimaa: painovoima ja ilmanvastusvoima. Painovoima on likimain

Lisätiedot

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia

Luku 7 Työ ja energia. Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia Luku 7 Työ ja energia Muuttuvan voiman tekemä työ Liike-energia Tavoitteet: Selittää työn käsite Mallittaa voiman tekemä työ Mallittaa liike-energian ja työn keskinäinen riippuvuus Esitiedot Newtonin lait

Lisätiedot

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia.

Luku 8. Mekaanisen energian säilyminen. Konservatiiviset ja eikonservatiiviset. Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia. Luku 8 Mekaanisen energian säilyminen Konservatiiviset ja eikonservatiiviset voimat Potentiaalienergia Voima ja potentiaalienergia Mekaanisen energian säilyminen Teho Tavoitteet: Erottaa konservatiivinen

Lisätiedot

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää

Suhteellinen nopeus. Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää 3.5 Suhteellinen nopeus Matkustaja P kävelee nopeudella 1.0 m/s pitkin 3.0 m/s nopeudella etenevän junan B käytävää P:n nopeus junassa istuvan toisen matkustajan suhteen on v P/B-x = 1.0 m/s Intuitio :

Lisätiedot

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1

Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Perusopintojen Laboratoriotöiden Työselostus 1 Kalle Hyvönen Työ tehty 1. joulukuuta 008, Palautettu 30. tammikuuta 009 1 Assistentti: Mika Torkkeli Tiivistelmä Laboratoriossa tehdyssä ensimmäisessä kokeessa

Lisätiedot

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho Luento 10: Työ, energia ja teho Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 1 / 23 Luennon sisältö Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho 2 / 23 Johdanto Energia suure, joka voidaan muuttaa muodosta toiseen,

Lisätiedot

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE

HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE HARMONISEN VÄRÄHTELIJÄN JAKSONAIKA JA HEILURIEN HEILAHDUSAJAT - johtaminen 1) VAIMENEMATON HARMONINEN VÄRÄHDYSLIIKE Harmoninen voima on voima, jonka suuruus on suoraan verrannollinen poikkeamaan tasapainoasemasta

Lisätiedot

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka

766334A Ydin- ja hiukkasfysiikka 1 76633A Ydin- ja hiukkasfysiikka Luentomonistetta täydentävää materiaalia: 3 5-3 Kuorimalli Juhani Lounila Oulun yliopisto, Fysiikan laitos, 011 Kuva 7-13 esittää, miten parillis-parillisten ydinten ensimmäisen

Lisätiedot

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen

23 VALON POLARISAATIO 23.1 Johdanto. 23.2 Valon polarisointi ja polarisaation havaitseminen 3 VALON POLARISAATIO 3.1 Johdanto Mawellin htälöiden avulla voidaan johtaa aaltohtälö sähkömagneettisen säteiln etenemiselle väliaineessa. Mawellin htälöiden ratkaisusta seuraa aina, että valo on poikittaista

Lisätiedot

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän

Magneettikenttä. Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän 3. MAGNEETTIKENTTÄ Magneettikenttä Liikkuva sähkövaraus saa aikaan ympärilleen sähkökentän lisäksi myös magneettikentän Havaittuja magneettisia perusilmiöitä: Riippumatta magneetin muodosta, sillä on aina

Lisätiedot

Kuvan 4 katkoviivalla merkityn alueen sisällä

Kuvan 4 katkoviivalla merkityn alueen sisällä TKK, TTY, LTY, OY ja ÅA insinööriosastojen valintakuulustelujen fysiikan koe 28.5.2003 Merkitse jokaiseen koepaperiin nimesi, hakijanumerosi ja tehtäväsarjan kirjain. Laske jokainen tehtävä siististi omalle

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Huom: luvun 4 kohdalla luennolla ei ollut laskuesimerkkejä, vaan koko luvun 5 voi nähdä kokoelmana sovellusesimerkkejä edellisen luvun asioihin! Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen

Lisätiedot

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson

Perusvuorovaikutukset. Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Tapio Hansson Perusvuorovaikutukset Vuorovaikutukset on perinteisesti jaettu neljään: Gravitaatio Sähkömagneettinen vuorovaikutus Heikko vuorovaikutus Vahva vuorovaikutus Sähköheikkoteoria

Lisätiedot

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! Miten opit parhaiten? Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla! n Harjoittelu tehdään aktiivisesti tehtäviä ratkomalla. Tehtävät kattavat kaikki yo-kokeessa

Lisätiedot

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä:

Mekaaninen energia. Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa. Suppea energian määritelmä: Mekaaninen energia Energian säilymislaki Työ, teho, hyötysuhde Mekaaninen energia Sisäenergia Lämpö = siirtyvää energiaa Suppea energian määritelmä: Energia on kyky tehdä työtä => mekaaninen energia Ei

Lisätiedot

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori!

Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! 6.1 Työ Voima F tekee työtä W vaikuttaessaan kappaleeseen, joka siirtyy paikasta r 1 paikkaan r 2. Työ on skalaarisuure, EI vektori! Siirtymä s = r 2 r 1 Kun voiman kohteena olevaa kappaletta voidaan kuvata

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden FYSIIKAN KOE 16.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua.

Lisätiedot

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan

Luku 27. Tavoiteet Määrittää magneettikentän aiheuttama voima o varattuun hiukkaseen o virtajohtimeen o virtasilmukkaan Luku 27 Magnetismi Mikä aiheuttaa magneettikentän? Magneettivuon tiheys Virtajohtimeen ja varattuun hiukkaseen vaikuttava voima magneettikentässä Magneettinen dipoli Hallin ilmiö Luku 27 Tavoiteet Määrittää

Lisätiedot

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen

VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN. Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, luento Kari Sormunen VUOROVAIKUTUKSESTA VOIMAAN JA EDELLEEN LIIKKEESEEN Fysiikan ja kemian perusteet ja pedagogiikka, 1.-2. luento Kari Sormunen Mitä yhteistä? Kirja pöydällä Opiskelijapari Teräskuulan liike magneetin lähellä

Lisätiedot

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1

Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus 1 Ratkaisut 1 Ydin- ja hiukkasfysiikka: Harjoitus Ratkaisut Tehtävä i) Isotoopeilla on sama määrä protoneja, eli sama järjestysluku Z, mutta eri massaluku A. Tässä isotooppeja keskenään ovat 9 30 3 0 4Be ja 4 Be, 4Si,

Lisätiedot

Mustan kappaleen säteily

Mustan kappaleen säteily Mustan kappaleen säteily Musta kappale on ideaalisen säteilijän malli, joka absorboi (imee itseensä) kaiken siihen osuvan säteilyn. Se ei lainkaan heijasta eikä sirota siihen osuvaa säteilyä, vaan emittoi

Lisätiedot

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n =

a) Oletetaan, että happi on ideaalikaasu. Säiliön seinämiin osuvien hiukkasten lukumäärä saadaan molekyylivuon lausekkeesta = kaava (1p) dta n = S-, ysiikka III (S) välikoe 7000 Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rs seuraaville 6 olekyylien nopeusjakauille: a) kaikkien vauhti 0 / s, b) kolen vauhti / s ja

Lisätiedot

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä

Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Sähköstatiikka ja magnetismi Coulombin laki ja sähkökenttä Antti Haarto.5.13 Sähkövaraus Aine koostuu Varauksettomista neutroneista Positiivisista protoneista Negatiivisista elektroneista Elektronien siirtyessä

Lisätiedot

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA230/2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 JOHDANTO Työssä tutustutaan hila- ja prismaspektrometreihin, joiden avulla tutkitaan valon taipumista hilassa ja taittumista prismassa. Samalla tutustutaan eräiden

Lisätiedot

LUKION FYSIIKKAKILPAILU PERUSSARJA

LUKION FYSIIKKAKILPAILU PERUSSARJA PERUSSARJA Vastaa huolellisesti ja siististi! Kirjoita tekstaten koepaperiin oma nimesi, kotiosoitteesi, sähköpostiosoite, opettajasi nimi sekä koulusi nimi. Kilpailuaikaa on 100 minuuttia. Sekä tehtävä-

Lisätiedot

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA

SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA FYSA234/K2 SPEKTROMETRI, HILA JA PRISMA 1 Johdanto Kvanttimekaniikan mukaan atomi voi olla vain tietyissä, määrätyissä energiatiloissa. Perustilassa, jossa atomi normaalisti on, energia on pienimmillään.

Lisätiedot

Luvun 5 laskuesimerkit

Luvun 5 laskuesimerkit Luvun 5 laskuesimerkit Esimerkki 5.1 Moottori roikkuu oheisen kuvan mukaisessa ripustuksessa. a) Mitkä ovat kahleiden jännitykset? b) Mikä kahleista uhkaa katketa ensimmäisenä? Piirretäänpä parit vapaakappalekuvat.

Lisätiedot

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen FYSIIKKA Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille - Laskutehtävien ratkaiseminen - Nopeus ja keskinopeus - Kiihtyvyys ja painovoimakiihtyvyys - Voima - Kitka ja kitkavoima - Työ - Teho - Paine LASKUTEHTÄVIEN

Lisätiedot