Ansioturvan ABC 2010 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN SISÄLLYSLUETTTELO. Sisällysluettelo. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8

Transkriptio

1 Ansioturvan ABC 2010

2 SISÄLLYSLUETTTELO Sisällysluettelo Päivärahan hakeminen 3 Päivärahaoikeuden esteet 8 Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Päivärahan suuruus 12 Päivärahan kesto 13 Työllistymistä edistävät palvelut 14 Korotettu ansio-osa 14 Muutosturvan ansio-osa 15 Oikeus soviteltuun päivärahaan 16 Yrittäjien työttömyysturvasta 21 Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva 22 Työttömyysturvatietoa 25 Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville 28 Työttömyyskassan jäsenyydestä 29 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Oikeus päivärahaan Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana. Tämä tarkoittaa, että lailla on turvattu työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Päivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle henkilölle. Koska pääsäännön mukaan henkilön tulee olla vakuutettu siinä maassa, missä hän työskentelee, katsotaan Suomessa asuvaksi myös tänne muuttanut henkilö, mikäli hän työskentelee Suomessa. Perusedellytys ansiopäivärahan saamiselle on, että olet työttömyyskassa jäsen. Silloin Sinulle maksetaan työttömyyden tai lomautuksen aikana päivärahaa seuraavin ehdoin: Olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä. Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyyskassassa vähintään 34 kalenteriviikkoa ennen työttömyyden alkua. 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy ollessasi vakuutettuna. Ilmoittautuminen TE-toimistoon Jos sinut irtisanotaan, lomautetaan tai siirretään lyhennetylle työajalle, ilmoittaudu kotipaikkakuntasi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työnhakijana TE-toimistossa. Päivärahahakemus Päivärahaa haetaan kirjallisesti. TE-toimistosta tai nettisivuiltamme ( kohdasta lomakkeet) saat päivärahahakemuksen. Puutteellisesti täytetty hakemus saatetaan joutua palauttamaan, jolloin päivärahan maksu viivästyy. Täytä hakemukseen kaikki viikonpäivät, myös lauantai ja sunnuntai. Jos olet ollut työssä, ilmoita työtuntien lukumäärä kaikilta työpäiviltä. Toimita alkuperäinen ja allekirjoitettu hakemus kassaan postitse osoitteella Yleinen työttömyyskassa YTK, PL 100, Loimaa taikka käytä hakemuksen täyttämiseen Sähköistä asiointiamme (kts. jäljempänä). Päivärahaa on haettava työttömyyskassalta kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan maksettavaksi (kts. hakuaika). Työttömyyspäiväraha haetaan aina jälkikäteen. Huomaa myös, että hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassalle ennen jakson päättymistä, vaikka jakson viimeinen päivä olisi pyhäpäivä. Myös jatkohakemus on toimitettava kassaan kolmen kuukauden kuluessa jakson alkupäivästä. Päivärahan myöntämisestä tai epäämisestä saat kassalta kirjallisen päätöksen, johon on muutoksenhakuoikeus. Hakujakso Päivärahaa voi hakea kuukauden, kalenterikuukauden tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voit lähettää oltuasi työttömänä vähintään kaksi viikkoa. Mikäli et ole vielä saanut ensimmäisestä hakemuksesta päätöstä, täytä seuraava hakemus samanlaiselle lomakkeelle, kun on kulunut kuukausi tai neljä viikkoa ensimmäisestä hakemuksesta, vaikka et olisi vielä saanut ensimmäistä suoritusta. Maksun yhteydessä saat esitäytetyn lomakkeen, jolla haet jatkossa päivärahaa. Neljän tai kahden viikon hakujaksot on hyvä päättää sunnuntaihin. Hakemusten käsittelyajat voit tarkistaa osoitteesta Hakuaika Työttömyysetuuden hakemiselle säädetyn kolmen kuukauden määräajan laskeminen aloitetaan asian vireille tulosta eli hakemuksen saapumisajankohdasta lukien. Hakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on saapunut työttömyyskassalle joko postitse tai sinne muuten toimitettuna. Määräajan ylittyminen johtaa pääsääntöisesti siihen, että hakija menettää oikeutensa päivärahaan ajalta, jolta hakemus on myöhässä. Määräajan pituus lasketaan siten, että esimerkiksi työttömyyskassaan saapuneen hakemuksen perusteella etuus voidaan ilman erityisen painavaa syytä myöntää aikaisintaan alkaen. Määräaika koskee sekä ensimmäistä päivärahahakemusta että jatkohakemusta. Muista myös allekirjoittaa hakemus. Vaikka et olisi saanut kaikkia tarvittavia liitteitä kokoon kolmen kuukauden kuluessa, toimita kuitenkin hakemus kassaan. Täydennä puuttuvat liitteet, kun olet ne saanut. Näin et menetä oikeuttasi päivärahaan yli kolme kuukautta vanhempien työttömyyspäivien osalta. Ansioturvan ABC

3 Sähköinen asiointi Voit täyttää hakemuksen myös Sähköisessä asioinnissamme osoitteessa Ohjelma ohjaa Sinua täyttämään hakemuksen siten, että hakemus ei tulisi kassaan puutteellisena. Työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia on kaksi, joista toinen on kokonaan työttömän jakson jatkohakemus ja toinen sellaiselle jaksolle, jossa on ollut muitakin päiviä kuin kokonaan työttömiä päiviä, esimerkiksi työpäiviä tai sairaspäiviä. Jos etuushakemukseen pitää liittää liitteitä, ne pitää toimittaa kassaan postitse, faksilla tai nettisivujemme kautta osoitteesta kohdasta Lähetä liitteet. Sähköisessä asioinnissamme voit hakemusten täyttämisen lisäksi maksaa vuosittaisen jäsenmaksusi sekä tarvittaessa tarkistaa, että jäsenmaksu on maksettu. Myös yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen käyvät vaivattomasti Sähköisessä asioinnissa. Lisäksi voit tarkistaa päivärahan hakemisen ja maksamisen tilannetiedot sekä esittää jäsenasioihin tai päivärahan maksamiseen liittyviä kysymyksiä tämän palvelumme kautta. Sähköinen asiointi toimii henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Käyttäjätunnuksesi on kassan jäsennumero ja salasana ensimmäisellä kerralla postinumerosi. Ohjelma pakottaa vaihtamaan salasanan ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Kassan jäsennumeron saat kassan jäsenmaksulaskussa tai voit tarkistaa sen tarvittaessa kassan asiakaspalvelusta. Jatkohakemus puhelimitse kassaan YTK:n jäsenet voivat tehdä kokonaan työttömän tai lomautetun jatkohakemuksen puhelimitse. Tämän lisäksi palvelussa voi kuunnella kokonaan lomautetun ja kokonaan työttömän hakijan päivärahan hakuohjeet ja tilata kassan esitteitä työttömyysturvasta. Palvelussa voi päivittää tarvittaessa myös puhelinnumeron ja tiedustella viimeisimmät maksatustiedot. Palveluun pääsee soittamalla kassan päivärahaneuvontanumeroon Päivärahan hakemista koskevat ohjeet ja työttömyysturvaesitteet kassan jäsen saa, kun hän kertoo palvelussa henkilötunnuksensa. Henkilökohtaisten maksatustietojen saamiseen sekä hakemusten tekemiseen vaaditaan hakijan henkilökohtainen jäsennumero. Jäsennumeron näet laskustasi. Palvelussa hakija voi lähettää kokonaan työttömän tai lomautetun jatkohakemuksen kuunnella kokonaan lomautetun ja kokonaan työttömän hakuohjeet tilata kassan esitteitä työttömyysturvasta päivittää puhelinnumeron tarkistaa viimeisimmät maksatustiedot Palvelun kautta lähetetty jatkohakemus maksetaan hakijan tilille yhtä nopeasti kuin kassan sähköisen asioinnin kautta lähetetty hakemus, eli pääsääntöisesti lähettämispäivää seuraavan kahden päivän sisällä. Hakemuksen lähettäminen sähköisesti on entistä helpompaa, sillä jäsen ei tarvitse Internet-yhteyttä ja tietokonetta, vaan asioimiseen riittää tavallinen puhelin. Tarvittavat liitteet Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Kassan tarvitsemat tiedot vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle, osaaikatyöntekijä tai satunnaisesti työtä tekevä henkilö. Toimita verokorttia lukuun ottamatta kaikki liitteet kassalle jäljennöksinä. Muutosverokortti ja kesken kuluvaa vuotta liittyneiden jäsenten verokortti pitää toimittaa kassaan alkuperäisenä (kts. tarkemmin kohdasta Verokortti). Mikäli asiakirjoja pyydetään palauttamaan, kassa palauttaa ne jäljennöksinä kassan sähköisestä arkistosta. Palkkatodistus tai laskelma Päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneiden 34 kalenteriviikon palkkojen perusteella. Jos Sinulla ei ole ollut vähintään 34 kalenteriviikon yhtenäistä työsuhdetta, Sinun tulee toimittaa kassalle jokaisen työsuhteen palkkatodistukset, joiden yhteenlasketut kalenteriviikot ylittävät 34 viikkoa. Työnantajan on ilmoitettava palkat ns. ansaintaperiaatteen mukaisesti, eli ilmoitettu ajanjakso ei saa sisältää muuna aikana tehtyjen töiden palkkoja, vaikka palkka olisikin maksettu palkkatodistuksen ansainta-ajalla. Myös mahdolliset urakkapalkat, provisiopalkat, tuotantopalkkiot, bonukset tai muut vastaavat erät tulee ilmoittaa ansaintaperiaatteella. Jos palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palk- koja, ne on erikseen merkittävä todistukseen. Myös tieto maksuajankohdasta on ilmoitettava. Palkkatodistukseen on tärkeää merkitä kaikki palkattomat poissaolot. Tällaisia jaksoja voivat olla esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys- tai vanhempainloma. Lisäksi on erittäin tärkeää, että palkkatodistukseen on merkitty erikseen lomakorvaus ja lomaraha. Lomakorvaus on työsuhteen päättyessä pitämättä jääneestä lomasta maksettu korvaus. Lomarahalla tarkoitetaan yleisesti sitä työehtosopimukseen perustuvaa suoritusta, joka maksetaan työntekijän palatessa loman jälkeen työhön. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Huomaa, että työnantajan tai työnantajan yhteyshenkilön on allekirjoitettava palkkatodistus. Itselle tai lähisukulaiselle kirjoitettua palkkatodistusta kassa ei pääsääntöisesti hyväksy. Palkkatodistuksen tulisikin olla kolmannen henkilön esimerkiksi tilitoimiston allekirjoittama. Jos Sinulla on sama sukunimi kuin palkkatodistuksen allekirjoittajalla, ilmoita selvyyden vuoksi, jos kyse ei ole sukulaissuhteesta. Irtisanomisilmoitus Työsopimuksen päättämisilmoitus on työsopimuslain mukaan toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi toimittaa myös kirjeitse tai sähköpostitse. Irtisanomisilmoitus voi siten olla suullinen tai kirjallinen, mutta työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä ja irtisanomisen perusteet. Lisäksi kassa tarvitsee irtisanomisajan selvittämiseksi tiedon siitä, milloin työsopimus on irtisanottu. Siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työsopimus Sinun tulee toimittaa kassalle työsopimus ainakin silloin, kun määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai kun Sinut on lomautettu. Työsopimusta saatetaan tarvita myös muissa tilanteissa, mutta silloin kassa pyytää sitä erikseen. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, on kassalle toimitettava työnantajan kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Lomautusilmoitus Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi kassa tarvitsee myös tiedon siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu. Verokortti Vanhojen jäsenten verotiedot kassa saa suoraan verottajalta. Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa kassaan alkuperäinen verokortti. Oikean veroprosentin varmistamiseksi Sinun kannattaa pyytää verottajalta sosiaali- ja muuta etuutta varten muutosverokortti, jonka toimitat kassaan alkuperäisenä. Selvitykset muista tuloista ja etuuksista Jos Sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta. Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, toimita kassaan tiedot viimeksi valmistuneesta verotuksesta. Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, toimita kassaan ennakkoverolippu ja/tai tuloslaskelma yritystoiminnan tai oman työn tuloksesta kuukausittain. Jos saat sosiaalietuutta, toimita kassalle kopio viimeisestä päätöksestä. Ilmoita kassalle aina eläkkeen hakemisesta tai valituksesta. Jos Sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto siitä, hoitaako puolisosi lasta. TE-toimiston lausunto Ilmoittaudu TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työvoimapoliittinen lausunto toimitetaan kassalle sähköisesti linjasiirtona. Viikkotuntilista Kassa voi ottaa huomioon työssäoloehtoon ja ansiopäivärahasi perusteeksi vain ne kalenteriviikot, joissa työaikasi on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa taikka 80 tuntia neljän kalenteriviikon aikana, kun jokaisena kalenteriviikkona on tehty työtä. Huomioi, että joillakin työaloilla (esimerkiksi opetusala tai taiteellinen työ) voidaan hyväksyä myös alle 18 tunnin työviikkoja. Jos olet tehnyt kahta tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista jo- 4 5

4 kaiselta työnantajalta viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi on eritelty. Samoin Sinun pitää toimittaa kassaan viikkotyötuntilista, jos työaikasi on vaihdellut siten, että joinakin kalenteriviikkoina työaikasi on ylittänyt 18 tuntia, mutta joinakin kalenteriviikkoina työaikasi on jäänyt alle 18 tunnin. Lapsikorotus Kassa saa tiedot omista lapsistasi väestörekisterikeskuksesta. Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös kassaan. Oikeus lapsikorotukseen on myös puolison lapsista, jotka asuvat hakijan kanssa samassa taloudessa. Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta Jos olet ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja Sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Työssäoloehto ja jäsenyysehto Ansiopäiväraha edellyttää työssäoloehdon täyttymistä vakuutettuna (kassan jäsenenä) ollessa. Työssäolo- ja jäsenyysehto on vähintään 34 kalenteriviikkoa. Palkansaajan on täytettävä 34 kalenteriviikon työssäoloehto työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Jos palkansaaja ei ole työskennellyt vuonna 2010 vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää viikkoa, tarkastellaan työssäoloehdon täyttymistä seuraavasti: ensimmäistä kertaa työttömäksi tulevan henkilön on täytettävä 43 kalenteriviikon työssäoloehto ja 10 kuukauden jäsenyysehto työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Sen sijaan henkilön, joka on saanut päivärahaa jälkeen, on kerättävä työssäoloehtoa 34 kalenteriviikkoa 24 kuukauden aikana voidakseen palata uudelleen päivärahan saajaksi (paluuehto). Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea myös yrittäjäkassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa enintään 10 viikkoa. Edellytyksenä muun muassa on, että kassasiirto yrittäjäkassasta palkansaajakassaan on tapahtunut yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta ja yrittäjäkassasta eroamisesta. Tarkastelujakso Tarkastelujakso on työttömyyttä edeltävä ajanjakso, jolta ajalta työssäoloehtoon luettavat kalenteriviikot huomioidaan. Tarkastelujakso on 28 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos olet kuitenkin työskennellyt sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei kyseinen aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa. Aiemmin työttömyyspäivärahaa saaneilla tarkastelujakso on ollut 24 kuukautta ja se on pidentynyt 28 kuukauteen. Lakimuutoksen mukaan aiemmin päivärahaa saaneen henkilön tarkastelujakso ulotetaan kuitenkin enintään 1 päivään tammikuuta 2008, ellei tarkastelujaksoa ole syytä pidentää. Työaika Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia, ja jaksotyössä silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut 18 tuntia kalenteriviikossa. Kirjallisesta pyynnöstä voidaan ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika yhteensä on vähintään 80 tuntia ja työssäoloa on ollut jokaisena viikkona. Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty työssäoloehdon täyttymisestä työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Asetuksella säädetään poikkeus ainoastaan työaikaedellytykseen. Esimerkiksi opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, 1. jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia; 2. jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia. Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä kassan asiakaspalvelusta. Työaikapankki Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla on sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaaaika voitaisiin lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun palkan on vastattava työssäoloehdon työaikaedellytyksen täyttävältä työajalta maksettavaa palkkaa. Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymiseen. Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos työaikapankista nostetaan rahakorvausta, tulee se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa aikaa tai jaksotusaikaa ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan esimerkiksi työaikapankin säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua palkkaa ei jaksoteta, ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa. TES-palkka tai palkkaminimin mukainen palkka Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalainen työ. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä on toimitettu ennakonpidätys. Työssäoloehto edellyttää lisäksi, että em. työstä on maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työalalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna 2010 tehdystä työstä 1052 /kk (vuonna 2009 palkan oltava vähintään 1019 /kk). Palkkatuettu työ Työssäoloehtoon huomioidaan puolet niiden kalenteriviikkojen lukumäärästä, joina tehdyn työn palkkakustannuksiin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea Tämä palkkatuki on alkaen korvannut yhdistelmätuen. Vuoden 2005 loppuun saakka työnantaja saattoi saada palkkauskustannuksiin ns. yhdistelmätukea. Jos yhdistelmätukena maksettiin työmarkkinatukea ja työllistämistukea, voidaan työssäoloehtoon lukea tästä työstä puolet kalenteriviikkojen lukumäärästä. Mikäli työnantaja sai palkkauskustannuksiin vain työmarkkinatukea, voidaan työ lukea työssäoloehtoon kokonaisuudessaan. Nämä säännökset yhdistelmätuesta ovat olleet voimassa alkaen. Työssäoloehdon voimassaolo Palkansaajakassan jäsenenä hankitun 34 kalenteriviikon työssäoloehdon voi menettää työttömyysturvalain 5 luvun säännösten mukaan seuraavissa tilanteissa: 1. Jos jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt yritystoiminnan jälkeen uudelleen. 2. Jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on työmarkkinoilta poissaolon jälkeen täyttynyt uudelleen. 3. Jos jäsen vaihtaa kassaa ja vanhasta kassasta eroamisen ja uuteen kassaan liittymisen välinen aika on yli kuukausi, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt uudessa kassassa. Jäsenen katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, päätoimiset opinnot, työllistymistä edistävät palvelut, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito tai muu näihin verrattava syy. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko 34 kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen ennen kuin palkansaajalla on oikeus päivärahaan. 6 7

5 PÄIVÄRAHAOIKEUDEN ESTEET Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa: Olet alle 17-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta (lomautetuilla ja sääestepäivillä oleville voidaan alkaen maksaa työttömyyspäivärahaa 68-vuotiaaksi saakka) Olet päätoiminen opiskelija. Olet hoitovapaalla. Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai eronnut työstä ilman pätevää syytä. Työllistyt omassa, puolison tai perheenjäsenen yrityksessä. Saat työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea (ennen alkaneet koulutukset). Saat irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta tai muuta taloudellista etuutta työnantajalta. Saat vuosiloma-ajan palkkaa tai lomakorvausta päättyneestä työsuhteesta. Olet työkyvytön Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille, joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus saada muutoksia Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen Siltä ajalta, jolle yli kahden viikon työsuhteen päättyessä lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan maksettava lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien Omavastuuajalta Lomakorvaus Yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä tai myöhemmin maksettu lomakorvaus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Näin ollen päivärahaoikeus lykkääntyy vastaavasti. Jaksotus tehdään siten, että lomakorvauksen määrä jaetaan viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla. Tästä palkasta ei tehdä työntekijän eläkemaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuvaa vähennystä. Lomakorvaus jaksotetaan vastaamaan täysiä työttömyysrahapäiviä, joita kalenteriviikon aikana on viisi. Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta myöskään siltä ajalta, jolta saat kokoaikatyöstä ansaittua vuosiloma-ajan palkkaa. Työriita Työriidan aikana ei saa suorittaa päivärahaa jäsenelle, joka on joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta. Sama koskee lakon tai työsulun välillistä vaikutusta, jos on pääteltävissä, että työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia työ- ja palkkasuhteisiin. Omavastuuaika Omavastuuaika on seitsemän (7) täyttä työpäivää ja se asetetaan kerran 500 päivän enimmäisaikaa kohti. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin olet ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi. Omavastuupäivät eivät kulu mahdollisen rangaistuskarenssin tai lomakorvauksen jaksottamisen aikana. Lyhennettyä työviikkoa tai osa-aikatyötä tekevän omavastuuaika katsotaan siis hankituksi, kun työttömyysaikaa on kertynyt seitsemää työttömyyspäivää vastaava aika kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta työllistämistä edistävien palveluiden ajalta. Etuutta maksetaan näissä tilanteissa omavastuuajan estämättä. Omavastuuaikaa ei aseteta palvelun päättymisen jälkeen, jos se on kulunut kokonaan palvelun aikana. Omavastuuaikaa ei aseteta, kun työnteon estymisen syynä on työtaistelutoimenpide, jolla ei pyritä muuttamaan tai vaikuttamaan päivärahaa hakevan henkilön työehtoihin tai työoloihin. Tällöinkin on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, kun oikeus saada työnantajalta palkkaa työnteon estymisen ajalta lakkaa. Omavastuuaika pidätetään vasta, jos hakija jää työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työttömäksi. Työkyvyttömyys Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos hän saa sairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai jonkin muun lain nojalla etuutta, joka myönnetään täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä. Tältä työkyvyttömyysajalta haetaan ensisijaisesti työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa työkyvyttömyydestä, vaikka työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta ei olisi vielä myönnetty. Työnhakijalla, joka on 1. saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja 2. jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos 3. hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä. Edelleen työkyvyttömäksi katsotulla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön. Hakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta työkyvyttömyydestään huolimatta ja vaikka hän ei sairautensa vuoksi olisi työmarkkinoiden käytettävissä tai TE-toimistossa työnhakijana kyseisenä aikana. Hallituksen esityksen mukaan työttömyysetuuden myöntäminen edellyttää näissä tilanteissa kuitenkin aina, että henkilö on välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan alkamista saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Estävät sosiaalietuudet Seuraavat sosiaalietuudet estävät päivärahaoikeuden: äitiys-, isyys- tai vanhempainraha erityishoito- ja erityisäitiysraha koulutustuki (ennen alkaneet koulutustuet) työttömyyseläke täysi työkyvyttömyyseläke täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta valtion eläkelain 1295/2006 mukaista eläkettä) varhennettu vanhuuseläke yksilöllinen varhaiseläke eläketuki sairausvakuutuslain mukainen päiväraha tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetyskorvaus luopumistuki sukupolvenvaihdoseläke Vähentävät sosiaalietuudet Kansaneläkelain 12 :n 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke toisen valtion lainsäädännön mukainen työkyvyttömyyseläke kotihoidon tuki (hoitoraha/hoitolisä) liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke (ei täysi työkyvyttömyys) luopumiseläke osa-aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke sotilasvammalain mukainen päiväraha tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa TEL 11 :n mukainen rekisteröity lisäeläke työnantajan rahoittama rekisteröimätön lisäeläke Vaikutuksettomat etuudet asumistuki kansaneläkelain mukainen hoitotuki kunnan maksama omaishoidon tuki lapsilisä liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen korvaukset perhe-eläkkeet joina pidetään myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä perhehoitajalain mukaiset palkkiot sotilasavustus sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko sekä erityiset kustannusten korvaukset 8 9

6 tapaturmavakuutuslain mukaiset erityiset kustannusten korvaukset, tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha toimeentulotuki vammaistuki ylimääräiset sotaeläkkeet henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke llmoita aina päivärahaa hakiessasi kaikki saamasi eläkkeet ja etuudet epäselvyyksien välttämiseksi. TYÖVOIMAPOLIITTISET EDELLYTYKSET Saadakseen päivärahaa työttömän työnhakijan pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan siitä päivästä, kun hakija on ilmoittautunut TE-toimistoon. Lisäksi hakijan pitää olla työkykyinen sekä hakea kokoaikatyötä. Työvoimaviranomainen tarvitsee työsuhteen päättymisestä selvityksen, jossa on työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekä päättymisen syy. Työvoimaviranomainen tutkii työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Jotta kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa, pitää kassalla on työvoimaviranomaisen antama esteetön lausunto. Työvoimaviranomainen tutkii lausuntoa antaessaan seuraavat asiat: Onko hakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä esteitä ovat esimerkiksi ulkomaanmatka, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa tapahtuva hoito tai muu vastaava laitoshoito. Ulkomaan matkan ajalta voi edellä mainituin edellytyksin kuitenkin olla oikeus päivärahaan. Työllistyykö hakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Onko hakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun loma-aikoja. Onko hakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos hakija itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Työstä eroaminen ja erottaminen sekä pätevä syy työstä eroamiseen. Jos hakijalla on ollut pätevä syy työstä eroamiseen taikka hänen työsopimuksensa on päätetty ilman omaa syytä, työvoimaviranomainen antaa hakijalle esteettömän lausunnon. Työmarkkinoilta poissaolo. Työvoimaviranomainen tutkii, onko hakija ollut työmarkkinoilla vähintään 6 viikkoa edellisen 6 kuukauden aikana. Kieltäytyminen työstä, koulutuksesta työnhakusuunnitelmasta taikka työllistymistä edistävästä toimenpiteestä Työllistymistä edistävän toimenpiteen keskeyttäminen taikka työnhakusuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti Työssäkäyntialue Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä. Työvoimaviranomainen antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat oman asuinpaikkakuntasi lisäksi myös sellaiset paikkakunnat, joilla yleisesti käydään työssä asuinpaikkakunnaltasi tai joihin päivittäinen työssäkäynti on mahdollista. Työministeriö vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset työssäkäyntialueet. Oman työssäkäyntialueesi voit tarkistaa helposti esim. työhallinnon nettisivuilta. Ulkomaanmatka Lyhyen, satunnaisen ulkomaanmatkan ajalta voit saada työttömyyspäivärahaa seuraavin edellytyksin: Olet työmarkkinoiden käytettävissä eli olet ilmoittanut matkasta etukäteen TE-toimistolle. Olet tavoitettavissa eli olet ilmoittanut yhteystiedot matkan aikana. Kykenet kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. Matkan kesto on noin yksi viikko (6 maksupäivää) vuoden aikana ja kohde EU/ETA-maat (seuramatkakohteet). Päätoiminen opiskelija Oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole, jos Sinut katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi. Työvoimaviranomainen tutkii opiskelun luonteen ja antaa lausunnon päivärahan maksamisen edellytyksistä. Opintojen aloittamisesta tulee siis ilmoittaa TE-toimistoon. Pääsääntöisesti opiskelu kat- sotaan päätoimiseksi silloin, kun se on esteenä kokopäivätyön vastaanottamiselle. Päätoimisena opiskeluna pidetään korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintoja. Myös lukio-opinnot ovat päätoimista opiskelua, jos niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Sisäoppilaitoksessa järjestettyä lukiokoulutusta pidetään niin ikään päätoimisena opiskeluna. Ammatilliset ja muut opinnot ovat päätoimisia silloin, kun opintoja on opintosuunnitelman mukaan keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukaudessa tai opintojen laajuus on vähintään 25 viikkotuntia. Opiskelun päätoimisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa opetussuunnitelman laajuus, opintojen vaatima työmäärä ja opiskelun sitovuus. Harrastusluonteista opiskelua ei pidetä päätoimisena. Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelun päättymisestä tulee esittää tutkinto- tai muu todistus. Työtön henkilö on voinut opiskella omaehtoisesti tietyin edellytyksin menettämättä oikeuttaan ansiopäivärahaan. Lue lisää kohdasta Omaehtoinen opiskelu Työvoimaviranomaisen lausunnon perusteella määrättävä määräaika eli karenssi Työvoimaviranomainen asettaa erikseen määrätyissä tilanteissa määräajan, eli karenssin. Tämän karenssin ajalta työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Karenssi määrätään seuraavissa tilanteissa. Jos olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 90 päivän ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu päivärahaan 30 päivän ajalta. Jos omalla menettelylläsi aiheutat sen, että työsopimusta ei synny, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 60 päivältä. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 30 päivän ajalta. Päivärahaoikeutta menettämättä voit kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida ammattitaitosi perusteella pitää Sinulle sopivana. Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä palkkaa ja päivärahaa vertailemalla. Kieltäytymisoikeus tällä perusteella koskee vain osa-aikatyötä. Osa-aikatyö tarkoittaa työtä, jossa työaika on enintään 75 % kokoaikatyön työajasta. Edellä esitettyjä periaatteita sovelletaan myös silloin, jos ilman pätevää syytä kieltäydyt sellaisesta työvoimaviranomaisten osoittamasta koulutuksesta, jonka aikana oma ja huollettaviesi toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, tai jos ilman pätevää syytä olet eronnut tai joutunut eroamaan koulutuksesta. Jos olet ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa kuuden kuukauden aikana etkä voi esittää hyväksyttävää syytä poissaololle, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 60 päivän ajalta siitä päivästä lukien, jolloin tulet uudelleen työmarkkinoille. Jos toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäydyt vastaanottamasta työtä tai menemästä koulutukseen tai menettelystäsi muutoin voidaan päätellä, ettet halua vastaanottaa Sinulle sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua soveltuvaan koulutukseen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa vähintään kolme kuukautta

7 PÄIVÄRAHAN SUURUUS Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta. Vakiintuneena palkkatulona pidetään veron ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta vähennetään lomaraha tai lomaltapaluuraha ja lomakorvaus. Vakiintunut palkka lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneiden, työssäoloehtoon oikeuttavien 34 kalenteriviikon palkan perusteella. Huomaa, että kahdesta tai useammasta osa-aikatyöstä saatu palkka luetaan vakiintuneena pidettävään palkkatuloon alan enimmäistyöaikaan asti, korkeintaan kuitenkin 40 viikkotuntiin saakka. Jos palkkatulo on ollut epäsäännöllistä tai kausiluonteista, päiväraha määräytyy vuositulon kuukautta kohti lasketusta määrästä. Kausiluonteisiksi katsottavia töitä ovat sellaiset, joita sääolosuhteiden tai muun vastaavan syyn vuoksi voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta ja työn kausiluonteisuuden vuoksi tehty työmäärä ja siitä maksettu ansio ovat tavanomaista korkeammat. Tällaisen työn tekijöitä voivat olla esim. asfalttimiehet, ja matkailukeskusten työntekijät. Uudelleen päivärahan suuruus määritellään aina, kun uusi työssäoloehto on täyttynyt. Näin ollen päivärahan perusteena oleva palkka lasketaan näiden 34 kalenteriviikon ajalta. Uusien tulotietojen perusteella määräytyvä työttömyyspäiväraha on kuitenkin aina vähintään 80 % (ns. suojasääntö) aiemmin määritellystä päivärahasta edellyttäen, että uusi työssäoloehto on täyttynyt ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Vertailu tehdään ilman lapsikorotusta. Päiväraha ei voi olla pienempi kuin peruspäiväraha. Jos saat päivärahaa ns. lisäpäiväoikeuden perusteella, päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudelleen, vaikka työssäoloehto täyttyisi. Yrittäjänä työskentelyn vaikutusta päivärahaoikeuteen ja päivärahan määrään on selostettu tarkemmin yrittäjyys -kohdassa. Valtioneuvoston asetuksella on säädetty vakiintuneesta palkkatulosta ja siinä huomioon otettavista tuloista ja niiden selvittämisestä palkkatodistuksella, verotustiedoin sekä vuositulon määrittämisestä. Asetus löytyy nettisivustomme lait ja asetukset -kohdasta. Ansiopäivärahaan voidaan maksaa korotusosia, joko korotettuna ansio-osana tai muutosturvan ansio-osana. Lue aiheesta lisää kohdissa korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa. Lapsikorotus Jos Sinulla on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia, päiväraha maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. Sen suuruus on vuonna 2010 yhdestä lapsesta 4,86, kahdesta Palkka /kk Päiväraha /pv Korotetulla Muutosturvan ansio-osalla /pv ansio-osalla /pv 1 000,00 34,29 36,70 38, ,00 38,33 41,86 43, ,00 42,37 47,02 49, ,00 46,41 52,19 55, ,00 50,45 57,53 61, ,00 54,49 62,51 67, ,00 58,53 67,67 73, ,00 64,59 75,41 81, ,00 72,32 86,18 93, ,00 76,81 94,04 102, ,00 81,30 101,89 110, ,00 85,78 109,75 119, ,00 90,27 117,60 127, ,00 99,25 133,31 144,38 Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia alkaen lapsesta yhteensä 7,13 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,19. Oman päivärahasi suuruuden voit laskea kassan päivärahalaskurilla ( ). Päivärahan laskenta Ansiopäiväraha muodostuu voimassaolevan peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia (kts. myös korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa). Vuonna 2010 peruspäiväraha on 25,63 ja ansio-osa 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Ansioon suhteutettu päiväraha voi lapsikorotuksineen olla enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta ja vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen. Ansiopäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltävältä vähintään 34 kalenteriviikon saadusta vakiintuneena pidettävästä palkkatulosta. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä. Niissä tapauksissa, joissa edellä mainittujen alkuehdon tai paluuehdon kertymisen tarkastelujaksoa on voitu pidentää hyväksyttävästä syystä (kts. tarkastelujakson pidentäminen), tehdään ansaittuun palkkaan TEL-eläkeindeksin mukainen tarkistus. Kuukausipalkkasi perusteella laskien saat arvion ansiopäivärahasi määrästä seuraavasti: Vähennä ensin kuukausipalkastasi 3,5 % eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena. Päiväpalkan saat jakamalla näin saamasi summan 21,5 päivällä. Vähennä sitten päiväpalkasta perusosa 25,63. Ota erotuksesta 45 prosenttia ja lisää siihen perusosa 25,63. Summa muodostaa ansiopäivärahan. Huomaa siis, että palkastasi on vähennettävä 3,5 %. Puolison tulot eivät vaikuta työttömyyskassan jäsenen työttömyyspäivärahaan. PÄIVÄRAHAN KESTO Päivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Työ-, omavastuu- ja korvauspäivien määrä kunakin kalenteriviikkona saa olla yhteensä viisi. Enimmäismaksuaikaan luetaan myös työllistymistä edistävässä palvelussa maksetut päivät sekä ns. sopimusvaltiossa maksetut työttömyyspäivät. Uudelleen 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen alkaa aina, kun 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy 28 kuukauden aikana päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Tällöin sovelletaan ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään 80 % aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Ansiopäiväraha on vähintään peruspäivärahan suuruinen. Sen jälkeen kun 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt, ansiopäivärahaoikeus voi alkaa uudestaan 34 kalenteriviikon työssäoloehdon kertymisen jälkeen. Työssäoloehdon tulee kertyä 28 kuukauden aikana ja siihen voidaan ottaa huomioon myös ennen 500 päivän täyttymistä tehty työ, jota ei ole aikaisemmin luettu työssäoloehtoon. Tällöin ei sovelleta ns. suojasäännöstä. Enimmäisajan täytyttyä Kela voi maksaa työmarkkinatukea, joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon. Lisäpäiväoikeus Ansiopäivärahaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin 500 päivän enimmäisajan estämättä ns. lisäpäiviltä seuraavasti: Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä henkilöiltä edellytetään lisäpäiväoikeuden saamiseksi, että henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt ja että hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana. Tällöin päivärahaa voidaan maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Vuonna syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen päivärahan enimmäisajan täyttymistä ja että hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana jälkeen syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä ja että 12 13

8 hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana. Ennen vuotta 1950 syntyneet Jos vuonna 1949 tai aikaisemmin syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, maksetaan päivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tämän jälkeen hänen on mahdollista hakea työttömyyseläkettä. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan alkaen ansiopäivärahaa, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Lisäksi tältä ajalta voidaan maksaa korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansioosaa ja ylläpitokorvausta. Työllistymistä edistävästä palvelusta sovitaan TE-toimiston kanssa. Henkilön tulee hakea ansiopäivärahaa etuushakemuksella myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ja pitää työnhaku voimassa TE-toimistossa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta etuutta voidaan maksaa omavastuuaikaan, korvauksettoman määräaikaan, työssäolovelvoitteen tarveharkintaan tai ammatilliseen koulutukseen liittyvistä rajoituksista huolimatta. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava ansiopäiväraha kerryttää 500 päivän enimmäisaikaa. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat: julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen koulutus, työkokeilu, työelämävalmennus, työharjoittelu, työ- ja koulutuskokeilu, maahanmuuttajien rinnasteisen toimenpiteet, sekä kuntouttava työtoiminta. Omaehtoinen koulutus Omaehtoinen opiskelu voidaan katsoa työllistymistä edistäväksi palveluksi seuraavilla edellytyksillä: Opiskelija on vähintään 25-vuotias TE-toimisto arvioi opiskelun tarkoituksenmukaiseksi Opiskelu parantaa olennaisesti mahdollisuuksia työllistyä avoimilla markkinoilla Opiskelusta sovitaan työnhakusuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmassa. Etuutta voidaan maksaa enintään 24 kuukautta. Ylläpitokorvaus Ylläpitokorvausta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena. Ylläpitokorvaus on 9 euroa päivässä. Jos koulutus järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella, maksetaan ylläpitokorvaus korotettuna, jolloin se on 18 euroa päivässä. Jos koulutus tapahtuu työssäkäyntialueella, mutta kotikunnan ulkopuolella ja koulutuksesta aiheutuu majoituskustannuksia, joista on esitetty selvitys, voidaan ylläpitokorvaus maksaa myös korotettuna. Ylläpitokorvauksesta ei pidätetä ennakonpidätystä. Ylläpitokorvausta ei makseta työ- ja koulutuskokeilun ajoilta. KOROTETTU ANSIO-OSA Sinulla voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan kolmessa tilanteessa: 1. Työttömyyden alkaessa Olet ollut työsuhteessa vähintään 3 vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa korotettuna työttömyyden alkaessa enintään 20 päivän ajan. Korotettua ansio-osaa ei makseta tämän kohdan perusteella, jos henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan kohdan kaksi (pitkän työuran perusteella), ellei korotettua ansio-osaa ole maksettu vähintään yhdeltä päivältä pitkän työuran perusteella ja henkilö on tämän jälkeen täyttänyt uuden työssäoloehdon. 2. Pitkän työuran päätyttyä Olet menettänyt työsi taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tai olet irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää ja Sinulla on ennen työsuhteen päättymistä työssäoloaikaa yhteensä vähintään 20 vuotta ja kassan jäsenyyttä vähintään 5 vuotta. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa tällä perusteella enintään 100 päivää. Jos olet hankkinut oikeuden aiemmin 150 korotettuun ansioosapäivään, voidaan vanhan lain mukaista korotettua ansio-osaa maksaa enintään 150 päivää. Tätä 150 päivän korotettua ansio-osaa maksetaan saakka vuoden 2009 yliteprosenteilla, mutta uuden taitekohdan (105-kertainen) perusteella ja vuodesta 2011 alkaen vuoden 2010 alusta voimaantulleiden yliteprosenttien mukaan. 3. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta Osallistut työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, josta on sovittu TE-toimiston laatimassa työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa, eikä Sinulla ole oikeutta muutosturvan ansio-osaan. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen väli on enintään 7 kalenteripäivää. Korotettua ansio-osaa voidaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksaa enintään 200 päivää. Korotetun ansio-osan suuruus Ansiopäivärahan korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, korotettu ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 35 prosenttia. Korotettuun ansio-osaan ei sovelleta ns. 90 prosentin sääntöä, vaan ansiopäiväraha voi lapsikorotuksineen olla yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen. MUUTOSTURVAN ANSIO-OSA Sinulla on oikeus muutosturvan ansio-osaan, kun Sinulla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma Olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 34 viikkoa, jonka aikana olet täyttänyt työssäoloehdon. Muutosturvaan liittyvä työllistymisohjelma tai sitä korvaavaan suunnitelma laaditaan TE-toimistossa yhdessä työnhakijan kanssa viipymättä, kun työnhakija sitä pyytää. Pyyntö työllistymisohjelman laatimiseksi on esitettävä työvoimaviranomaiselle viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, lomautusilmoituksen antamisesta tai siitä, kun lomautus on kestänyt yli 180 päivää. Työllistymisohjelma voidaan laatia jo irtisanomisaikanakin eli työsuhteen kestäessä. Työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisen edellytykset ovat seuraavat: työsuhteesi on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja Sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai määräaikainen työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, tai olet ollut samaan työnantajaan määrä aikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana, tai työsuhteesi on ollut määräaikainen ja Sinulla on työssäoloaikaa samaan tai eri työnantajaan vähintään 5 vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneen 7 vuoden aikana, tai Sinut lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja Sinulla on lomautusilmoituksen antohetkellä työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai olet ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja Sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai olet lomautettuna itse irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja Sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta. Muutosturvan ansio-osan suuruus ja kesto Muutosturvan ansio-osa on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, on lisän suuruus tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 37,5 %

9 Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Muutosturvan ansio-osaa ei makseta kuitenkaan henkilölle, joka saa päivärahaa lisäpäiviltä tai on päätoiminen yrittäjä. OIKEUS SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN Työttömyyskassan jäsenenä sinulla on oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tapauksissa: 1. Teet osa-aikaista työtä. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos osa-aikaisuus perustuu Sinun aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen. 2. Päivittäistä tai viikoittaista työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Kun työaikaa lyhennetään lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, eikä työaika ylitä 80 % kokoaikaisen työntekijän viikkotyöajasta, maksetaan työttömät päivät täyttä työttömyyspäivärahaa. Poikkeus koskee vain niitä lomautuksia, jotka on toteutettu kokonaisia päiviä lomauttamalla. Säännöstä sovelletaan lomautuksiin, jotka sijoittuvat ajalle tömyysturvalaissa enää ole, joten kaikki työ otetaan huomioon tarkasteltaessa oikeutta soviteltuun päivärahaan. Lomautus tarkoittaa, että työsuhteen kestäessä työnantaja voi lomauttaa sinut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Lomautus voi toteutua viikoittaista tai päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai lomautus voi olla kokoaikainen. Kokoaikaiseksi lomautukseksi katsotaan yhtäjaksoinen kalenteriviikon kestävä lomautus, jolloin olet kokonaan työtön. Päiväraha maksetaan kokoaikaisen lomautuksen aikana täysimääräisenä. Myös ns. sääestepäiviltä rakennusja metsäaloilla päiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa, oikeutta soviteltuun päivärahaan ei ole työssäoloajalta. Työttömyyden aikana saatu tulo sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Työvoimaviranomainen ratkaisee, onko yrittäjyys päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota ei yleisesti tehdä yrittäjänä eikä työsuhteessa. Esimerkiksi erilaisia toimeksiantosuhteista saatuja palkkioita ja tekijänoikeuskorvauksia voidaan pitää omasta työstä saatuna tulona. jaksoa. Esimerkiksi osa-aikatyön alkaessa voidaan käyttää erityistä sovittelujaksoa. Työajan tarkastelujakso Jos työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta, työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Osa-aikatyössä ja satunnaisessa työssä työaikaa tarkastellaan sovittelujaksoittain. Siinä tapauksessa, että osa-aikatyössä tai satunnaisessa työssä käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa, työajan tarkastelujaksonakin käytetään tätä jaksoa. Jos käytetään lyhyempää eli erityistä sovittelujaksoa, myös työaikaa tarkastellaan tältä lyhyemmältä jaksolta. Oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan ei ole, jos työaika työajan tarkastelujakson aikana ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta tai lomautetulla lyhennetyn työviikon tekijällä ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta kalenteriviikossa. Työaikaa laskettaessa otetaan huomioon todelliset työtunnit ja niitä verrataan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaan. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan. muuttunut oleellisesti. Kun työttömyyskassa ei voi käyttää sovittelussa huomioon otettavien tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja, arvioidaan tuloja kuitenkin mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaan. Kaikki liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia, jolloin tulojen arviointi perustuu esitettyihin tuloslaskelmiin. Jos kysymys on sovittelun piirissä olevasta omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä voidaan pitää vain itsenäisenä tulonhankkimistoimintana (pääsääntöisesti erilaiset verkostomarkkinointityöt), on toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Sovittelussa huomioon otettavien tulojen arviointi perustuu näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan. Kun käytetään erityistä sovittelujaksoa (=alle kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa), soviteltava tulo muutetaan laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä siten, että kalenteriviikossa on viisi laskennallista työpäivää. Päivärahan suuruus 3. Samoin jos työntekosi on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei kuitenkaan ole riippuvuussuhdetta Sinun työehtoihisi tai työoloihisi. 4. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. 5. Sinulla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä Vain edellä esitetyissä tapauksissa on kyse ns. sovittelutilanteesta. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, on työajan tarkastelu 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta ( lomautuksissa, jotka sijoittuvat ajalle ). Sivutyön käsitettä ei uudessa työt- Sovittelujakso Pääsääntö on, että sovittelujaksona käytetään kuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa (maanantaista sunnuntaihin) palkanmaksujaksosta riippuen. Tämä on tavanomainen sovittelujakso. Lyhyempää kuin tavanomaista sovittelujaksoa eli erityistä sovittelujaksoa käytetään silloin, kun edellä mainittuun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta ei ole oikeutta lainkaan työttömyyspäivärahaan (esim. omavastuuaika, lomakorvauksen jaksotusaika). Erityinen sovittelujakso muodostetaan em. tapauksissa haku- ja maksujakson niistä osista, joilta on oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Jos työttömyyspäivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa. Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan, että sovittelujakso vastaa jatkossa palkanmaksu- Sovittelussa huomioon otettava tulo Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka tai muu työn perusteella saatu ansiotulo. Soviteltavaa tuloa ovat siten esimerkiksi työstä saatu peruspalkka, erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä, yötyölisä, provisiot, lomaraha, lomakorvaus palkkaan rinnastettavat palkkiot jne. Tulot osoitetaan työnantajan laatimalla palkkatodistuksella tai palkanmaksujaksolta saadulla palkkalaskelmalla. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa hakujaksolla tehdyt työtunnit ja niiden tulee vastata palkkalaskelman tietoja. Yritystoiminnan tulot voidaan sovitella verotustietojen tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Soviteltaessa ansaittua yritystuloa työttömyyskassa käyttää sovittelun perusteena verotuksen tietoja aina, kun se on mahdollista. Vahvistetun verotuksen tietoja ei voida käyttää, kun kysymys on aloittavasta yritystoiminnasta tai kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy hakijan normaalin päivärahan pohjalta. Jos päiväraha on myönnetty korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla, myös soviteltua päivärahaa maksetaan korotettuna. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50%) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Soviteltu päiväraha ja puolet saadusta tulosta voivat yhteensä nousta määrään, joka olisi muutoin voitu maksaa päivärahana. Soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen voi kuitenkin yhdessä tulojen kanssa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Tämä on ns. 90-prosentin sääntö. Jos edellä mainittua 90-prosentin sääntöä noudatettaessa soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi vähemmän kuin soviteltuna peruspäivärahana olisi voitu maksaa, maksetaan päiväraha sovitellun peruspäivärahan suuruisena. Tätä sanotaan vertailusäännöksi

10 Laskentaesimerkkejä Sovittelu pääsäännön mukaan: Osa-aikatyössä oleva henkilö on hakenut ansiopäivärahaa väliseltä ajalta. Palkkatodistuksen mukaan hän on saanut palkkaa edellä mainitulta ajalta 250,00 euroa. Osa-aikatyön perusteella hakijalla on oikeus saada soviteltua ansiopäivärahaa ja sovittelujaksona voidaan käyttää päivärahan hakujaksoa. Hakijan ansiopäivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi on määritelty 53,09 euroa. Päiväpalkan perusteella ansiopäivärahan määräksi on laskettu 38,47 euroa. Sovitellun ansiopäivärahan määrää laskettaessa otetaan huomioon puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta työtulosta. Tässä tapauksessa 250,00 euroa kuukaudessa, joka muutetaan päiväkohtaiseksi käyttämällä jakajaa 21,5. Päiväpalkka on ollut 11,63 euroa, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 5,82 euroa päivässä. Täysimääräisestä ansiopäivärahasta (38,47 euroa) vähennetään sovittelussa huomioon otettava tulo 5,82 euroa. Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa väliseltä ajalta 32,65 euroa päivässä. Hakija saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 685,65 euroa (21x32,65). Kun otetaan huomioon työstä saatu palkka, hakijan kokonaistulot väliseltä ajalta ovat yhteensä 935,65 euroa (250,00+685,65). Mikäli hakija olisi ollut kokonaan työtön, hän olisi ansainnut kyseiseltä ajalta 807,87 euroa (21x38,47). Sovittelussa käytetty ns. 90 prosentin sääntöä/vertailusääntöä työstä saamasi tulo 30,23 /pv sovittelussa huomioon 50 % 15,12 /pv 90 % päivärahasi perusteena olevasta palkasta 47,78 /pv ansiopäivärahan suuruus 38,47 /pv peruspäiväraha 25,63 /pv lapsikorotus 7,13 /pv päivärahan perusteena oleva palkka 53,09 /pv Laskenta 45,61 /pv pääsäännön mukaan 15,12 /pv 30,49 /pv Laskenta 47,78 /pv 90 % säännön mukaan 30,23 /pv 18,54 /pv Laskenta 32,76 /pv vertailusäännön mukaan 15,12 /pv 17,64 /pv Vaikutus 500 päivän kertymään Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Muuntaminen tehdään niin, että sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla (vrt. esimerkki). Myös mahdollisesti korotettuna maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla tavoin kuin korottamaton päiväraha eli korotusta ei tässä oteta huomioon. Esimerkki: Hakijan päiväraha on 42,05 /pv ja ansio sovittelujaksolla 336,00, josta 50 % vaikuttaa maksettavan päivärahan määrään. Hakijan päiväpalkka on siis ollut 15,63, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 7,82. Sovitellun päivärahan määrä on siis ollut 34,23 / pv. Maksettavien päivien lukumäärä on kuukaudessa ollut 23, jolloin hakijalle maksetaan etuutta 787,29 (23 x 34,23 ). Vaikutus 500 päivän kertymään on 19 päivää (787,29 : 42,05). Työssäoloehdon kertyminen Työssäoloehtoa on käsitelty ansiosidonnaisen päivärahan yhteydessä. Kassa on velvollinen seuraamaan jatkuvasti uuden työssäoloehdon kertymistä. Työssäoloehtoa kertyy, kun kalenteriviikoittainen työaika yhdessä tai useammassa työssä on vähintään 18 tuntia ja palkka TES:n mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vuonna 2010 vähintään 1052 /kk (vuonna 2009 palkan oltava vähintään 1019 /kk). Tätä määrää korotetaan työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos teet työtä vain osa-aikaisesti, palkka voidaan suhteuttaa tehtyyn työaikaan. Lisäksi edellytetään, että palkasta suoritetaan asianmukaisesti verot ja muut ns. lakisääteiset maksut. Seuranta tärkeää Pätkätöille ominaiset lyhyet työsuhteet edellyttävät työssäoloehtoon oikeuttavan työn seurantaa. Tämä helpottaa mahdollisen päivärahahakemuksesi käsittelyä, ja toisaalta kassa saa tehdyksi rekistereihin lain edellyttämät seurantatiedot. Kassan tarvitsemat tiedot Toimita kassalle päivärahahakemuksen yhteydessä ehdottomasti palkka-/työtodistus, josta käyvät ilmi työnantajan yhteystiedot, työsuhteen kesto, maksettu palkka ja työsuhteen päättymisen syy, esim. määräaikaisuus, vai onko käytetty irtisanomismenettelyä. Tällöin kassa tarvitsee irtisanomisilmoituksen. Näin kassa voi tarkistaa työssäoloehdon ja palkkaminimin täyttymisen. Huom! Pyydä todistus aina työn päättyessä, niin vältytään vanhojen asioiden muistelemiselta. Erityisesti kassa tarvitsee tiedot viikoittain tehdyistä työtunneista. Ellei niistä ole mainintaa palkkatodistuksessa, ne voi ilmoittaa helposti työtuntilistan mukaan, jonka työnantaja allekirjoittaa. On oman etusi mukaista, että kassa saa tarvitsemansa selvityksen työssäoloehtoon oikeuttavista työviikon tunneista. Ole itsekin tarkkana, että verot ja muut ns. lakisääteiset maksut otetaan huomioon palkkaa maksettaessa, ja vaadi selvitys niistä. Näin vältytään yllättäviltä tilanteilta työssäoloehtoa kerryttävästä työstä. Päivärahan ennakkomaksu Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös ennakkomaksuna tilanteissa, joissa tarvittavat palkkatiedot vielä puuttuvat. Ennakkomaksumenettelyä voidaan käyttää vain, jos työnantajan palkkatietojen puuttuminen johtaisi maksatuksen kohtuuttomaan viivästymiseen. Työttömyyskassa voi maksaa ennakko ensimmäistä kertaa päivärahaa hakevalle henkilölle, jolla on työvoimapoliittinen lausunto ja jolla käytettävissä olevien asiakirjojen perusteella on todennäköisesti oikeus ansioon suhteutettuun työttömyyspäivärahaan. Säännöksen mukaan työttömyyskassa päättää, maksaako se ennakkoa ja mikä on ennakon suuruus. Ennakkoa voidaan maksaa enintään kahdelta kuukaudelta ja sitä maksetaan ilman päätöstä. Etuudesta annetaan päätös vasta varsinaisen hakemuksen käsittelyn yhteydessä ja maksettu ennakko kuitataan maksettavaksi tulevasta päivärahasta. Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvaa järjestelyä, jossa työntekijä vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautuu palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Samalla työnantajan on sitouduttava vastaavaksi ajaksi palkkaamaan TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Palkka /kk Päiväraha /pv Vuorottelu 70 % Vuorottelu 80 % 1 000,00 34,29 24,01 27, ,00 38,33 26,83 30, ,00 42,37 29,66 33, ,00 46,41 32,49 37, ,00 50,45 35,32 40, ,00 54,49 38,14 43, ,00 64,59 45,21 51, ,00 72,32 50,62 57, ,00 76,81 53,77 61, ,00 81,30 56,91 65, ,00 80,79 60,05 68, ,00 90,27 63,19 72, ,00 99,25 69,47 79,40 Vuorottelukorvauksen määrä

11 Työhistoriaedellytys Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet tehnyt työeläkelakien mukaista työtä 10 vuotta ja/tai alkaen sinulla on työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita yhteensä 10 vuoden ajalta. Myös yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan. Työntekoon voidaan rinnastaa myös muuta kuin em. työeläkelakien mukaista aikaa kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa, siviilipalvelusaikaa ja työsopimuslakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvaa hoitovapaa-aikaa. Ajasta voi enintään neljännes olla tällaista rinnastettavaa aikaa. Työssäoloedellytys Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot rinnastetaan työssäoloon. Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on tullut olla yli 75 prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan kesto Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjakoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 90 kalenteripäivän pituinen. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaalle voit päästä uudelleen, kun edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen on kertynyt työeläkelakien mukaista työhistoriaa viisi (5) vuotta. Vuorottelusopimus Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava TE-toimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista Vuorottelukorvauksen suuruus Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta ilman korotusosia, johon olisit oikeutettu työttömäksi jäädessäsi. Korvaus on kuitenkin 80 prosenttia, jos olet ollut vähintään 25 vuotta em. työssäoloedellytykset täyttävässä työssä. Lapsikorotuksia eikä muita korotusosia oteta huomioon. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorottelijan vähintään 52 viikon ajalta saamasta palkkatulosta, joka on vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaa aikana. Rajoitukset Oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole ajalta, jolta saat työnantajaltasi palkkaa, olet kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa toisen työnantajan palveluksessa, saat sairauspäivärahaa tai täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa muuta etuutta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Vuorotteluvapaan aikana saatu palkka ja muu työtulo sekä eräät lakisääteiset etuudet otetaan huomioon vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa samoin kuin työttömyysturvalaissa sovitellun päivärahan maksamisesta säädetään. Hakeminen Vuorottelukorvausta haetaan erillisellä lomakkeella, jota on saatavana TE-toimistoista. Muutoinkin vuorotteluvapaasta saa lisätietoja TE-toimistoista tai työvoimahallinnon kotisivuilta Vuorottelukorvauksen suuruuden voit laskea kassan www-sivujen päivärahalaskurilla. YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSTURVASTA Yrittäjien työttömyysturva yrittäjäkassoista Työttömyysturvassa sinut katsotaan yrittäjäksi, jos olet YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen. Sinut katsotaan yrittäjäksi myös muun eläkevakuutuksen piiriin kuuluessasi, jos 1. työskentelet johtavassa asemassa yrityksessä, josta omistat yksin vähintään 15 % taikka jos omistat yhdessä perheesi kanssa tai Sinun perheesi omistaa vähintään 30 % yhtiöstä 2. työskentelet yrityksessä, josta omistat yksin taikka yhdessä perheesi kanssa tai perheesi omistaa vähintään 50 % yhtiöstä 3. työskentelet muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa Sinulla tai perheenjäsenilläsi tai Sinulla yhdessä perheenjäsentesi kanssa on vastaava määräämisvalta Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos Sinä tai perheenjäsenesi tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa omistat väliyhteisöstä vähintään puolet tai Teillä on vastaava määräämisvalta. Olet johtavassa asemassa, jos olet osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos olet osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa. Perheenjäseneksi katsotaan henkilön kanssa samassa taloudessa asuva puoliso, lapset ja vanhemmat. Huomaa, että pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee sinusta yrittäjää. Olennaista on, että myös työskentelet yrityksessä edellä mainitulla tavalla. Yrittäjien työttömyysturvasta huolehtivat Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa, puh. (09) ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa - AYT, puh. (09) Yrittäjäkassaan voi liittyä Suomessa vakinaisesti asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja jolla on vähintään :n vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus. Aikaisemmin palkansaajana ollut henkilö voi yritystoiminnan aloittaessaan säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden enintään 18 kuukautta. Palkansaajakassan jäsenenä ei kuitenkaan voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavaa yrittäjätyötä, joten sen keräämiseksi pitää siirtyä yrittäjäkassaan. Mikäli yrittäjäksi siirtyvä palkansaajakassan jäsen siirtyy yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkkatyön lopettamisesta, voi hän saada palkansaajakassasta mukaansa enintään 6 kuukautta yrittäjän työssäoloehtoon hyväksi luettavaa aikaa. Palkansaajasta yrittäjäksi Palkansaaja voi työskennellä yrittäjänä 18 kuukautta menettämättä oikeutta palkansaajan ansiopäivärahaan. Tällöin jäsenyys tulee pitää palkansaajakassassa voimassa. Jos palkansaajakassan jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ei hänelle voida maksaa palkansaajan työttömyyspäivärahaa ennen kuin palkansaajan työssäoloehto on uudelleen täytetty. Tulee kuitenkin huomata, että yrittäjän työssäoloehto täyttyy vain yrittäjäkassan jäsenyyden aikana tehdystä yrittäjätyöstä, jolloin mahdollinen 18 kuukauden yrittäjätyö palkansaajakassan jäsenenä ei kerrytä yrittäjän työssäoloehtoa. Jos henkilö täyttää yrittäjän työssäoloehdon (yrittäjäkassan jäsenenä), hän menettää palkansaajan työssäoloehdon. Jos henkilö jää työttömäksi yritystoiminnastaan ennen kuin on ehtinyt täyttää yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkassan jäsenyysaikana, hänellä on oikeus siihen palkansaajan ansiopäivärahaan, johon hänellä olisi oikeus, jos hän olisi jäänyt työttömäksi palkansaajakassassa. Siirtymisen palkansaajakassasta yrittäjäkassaan on kuitenkin pitänyt tapahtua kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenyys on päättynyt palkansaajakassassa. Yrittäjästä palkansaajaksi Yrittäjä, joka aloittaa palkkatyön ja siirtyy kuukauden kuluessa yrittäjäkassan jäsenyyden päättymisestä ja palkkatyön aloittamisesta palkansaajakassaan, saa tuoda mukanaan 10 kalenteriviikkoa vakuutus- ja työssäoloaikaa palkansaajakassaan. Yrittäjästä palkansaajaksi ryhtynyt henkilö voi siis täyttää palkansaajan työssäoloehdon jo 24 kalenteriviikon palkkatyön jälkeen. Jos jäät työttömäksi ennen palkansaajan työssäoloehdon täyttymistä, Sinulla on oikeus siihen työttömyyspäivärahaan, johon Sinulla olisi oikeus yrittäjäkassasta

12 ULKOMAILLA TYÖSKENTELY JA TYÖTTÖMYYSTURVA Ulkomailla työskentelyn jälkeen työttömyysturvasi voi olla erilainen riippuen siitä, missä asemassa olet lähtenyt ulkomaille ja mihin olet lähtenyt. Tilanteet voidaan jakaa seuraaviin neljään ryhmään: 1. Olet työssä lähetettynä työntekijänä a. EU/ETA-maassa, jolloin ETK antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta b. Ei-sopimusmaassa, jolloin KELA antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta 2. Olet työssä EU/ETA-maassa ei-lähetettynä työntekijänä, eli paikallisen työnantajan palveluksessa 3. Olet työssä muussa sopimusmaassa ei-lähetettynä työntekijänä 4. Olet työssä muussa kuin sopimusmaassa ei-lähetettynä työntekijänä Lähetetty työntekijä Kun lähdet lähetettynä työntekijänä töihin joko sopimusmaahan tai ei-sopimusmaahan, ulkomailla tehty työ otetaan huomioon työssäoloehdossasi, kuten otetaan Suomessakin tehty työ. Työnantajan pitää maksaa pakolliset työantajamaksut Suomeen ja Sinun pitää säilyttää kassajäsenyytesi Suomessa. Jos jäät ulkomailla työskentelyn jälkeen työttömäksi, Sinun tulee toimittaa kassalle palkkatodistus tästä ulkomaan työstä sekä ETK:n tai KELA:n todistus siitä, että olet lähetetty työntekijä. Lähetetyksi työntekijäksi katsotaan henkilö, joka tekee palkkatyötä ja jonka työnantaja Suomessa lähettää hänet työhön ulkomaille ja maksaa palkan tämän ulkomaan työskentelyn ajan. Henkilön tulee kuulua lähtömaan eli Suomen sosiaaliturvajärjestelmän piiriin. Ulkomaan työskentely saa kestää enintään vuoden, mutta aikaa voidaan hakemuksesta pidentää pääsääntöisesti enintään viiteen vuoteen saakka. ETK antaa todistuksen niiden maiden osalta, joiden kanssa Suomella on joko monenvälinen tai kahdenkeskinen sosiaaliturvasopimus. KELA antaa todistuksen kolmansien maiden osalta, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Mikäli työskentely ulkomailla kestää yli viisi vuotta, pitää Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista hakea uudelleen. Työ EU- tai ETA-maassa Työntekijän on työttömyysturvan saamiseksi oltava vakuutettu pääsääntöisesti siinä maassa, jossa hän työskentelee. Kun lähdet työhön toiseen EU/ETA-maahan, tulee Sinun ensisijaisesti liittyä työskentelymaan työttömyysvakuutuksen piiriin. Jos työntekijä asuu siis vakituisesti Suomessa ja työskentelee ulkomailla, hänen on pääsääntöisesti hankittava työttömyysvakuutus työskentelymaassa. Työssäoloehtoon Suomessa hyväksytään Suomessa tehty työ EU/ETA-maassa tehty työ lähetettynä työntekijänä tehty työ. Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä. Näissä maissa työntekijän pitää hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pääsee ansioturvan piiriin. Muissa maissa on yleinen työttömyysvakuutus, jolloin työssä olevat ovat automaattisesti sen piirissä. EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso- Britannia ja Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta Kanaalisaaria), Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro. ETA-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja. Sveitsi ei ole EU/ETA-maa, mutta sen kanssa on ollut voimassa sopimus vapaasta liikkumisesta lähtien. Kun palaat työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, EU/ ETA-maassa hankkimasi vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea Suomessa työssäoloehtoon, mikäli toimitat palkka- ja työtodistusten lisäksi E301-todistuksen työskentelymaan viranomaiselta. Lisäksi edellytetään, että olet liittynyt Suomessa työttömyyskassaan kuukauden kuluessa siitä, kun lakkasit olemasta työskentelymaan työttömyysturvan piirissä. Tästä syystä ulkomailta palatessa työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä myös työttömänä ollessa. Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä on lisäksi yleensä se, että olet tietyn ajan työskennellyt siinä maassa, josta haet työttömyysturvaa. EU/ETA-maat voivat itse määritellä, kuinka pitkä tämän työskentelyjakson pitää olla. Suomessa edellytetään neljän viikon työskentelyä, eli Sinun on työskenneltävä Suomessa vähintään neljän viikon ajan sellaisessa työssä, joka kerää työssäoloehtoa, jonka jälkeen Sinun työssäoloehdossasi huomioidaan EU/ ETA-maassa tehty työ. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka kuitenkin määritellään tästä Suomessa tehdystä vähintään neljän viikon työstä. Jos olet ollut EU/ETA-maassa työssä alle vuoden, ei tätä neljän viikon työskentelyä kuitenkaan edellytetä. Tällöin ansiosi- donnaisen päivärahan perusteena oleva palkka määritellään ulkomailla tehdystä työstä. Eräistä työntekijäryhmistä on erityismääräyksiä. Tällaisia ryhmiä ovat kuljetusyritysten matkustava henkilökunta, johon sovelletaan yleensä kuljetusyritysten kotimaan lainsäädäntöä laivalla työskentelevät henkilöt, joihin sovelletaan pääsääntöisesti sen EU-maan lainsäädäntöä, jonka lippua alus käyttää julkisyhteisöjen palveluksessa olevat lähetetyt työntekijät, jotka kuuluvat ilman aikarajoitusta työnantajan kotivaltion sosiaaliturvan piiriin työskennellessään toisessa EU-maassa. Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa on sovittu paluuoikeudesta, joka parantaa henkilöiden asemaa työttömyysturvan osalta, jos he ovat pohjoismaisia paluumuuttajia. Sopimuksen mukaan henkilöltä ei edellytetä neljän viikon työskentelyä ennen päivärahaoikeuden saamista, jos hän on viiden vuoden kuluessa ollut työttömyyskassan jäsen, työskennellyt vähintään yhden viikon ajan palkansaajana tai vähintään yhden jakson yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävässä työssä taikka saanut työttömyysetuuksia, joihin ei lueta työmarkkinatukea. Sinulla on siis oikeus ansiopäivärahaan muiden edellytysten täyttyessä heti palatessasi työstä muusta Pohjoismaasta, jos olet ns. paluumuuttaja. Ruotsissa ja Tanskassa on samanlainen kassajärjestelmään perustuva työttömyysvakuutus kuin Suomessa. Näissä maissa tehdystä työstä työssäoloehtoon hyväksytään siis vain kassan jäsenenä tehty työ. Muiden Pohjoismaiden osalta hyväksytään kaikki työssäoloehdon täyttävä työ. Pohjoismaasta toiseen siirtyessä tulee uuden maan kassaan liittyä kahdeksan viikon kuluessa, jos olet ns. paluumuuttaja, muussa tapauksessa liittymisen on tapahduttava kuukauden kuluesssa. Työ muussa kuin sopimusmaassa Kun olet ollut työssä ns. kolmansissa maissa paikallisen työnantajan palveluksessa, Sinun tulee Suomeen palattuasi tarkistaa, pidetäänkö Sinua ulkomaan työskentelyn aikana Suomessa asuvana henkilönä. KELA tekee päätöksen siitä, pidetäänkö henkilöä Suomessa asuvana. Jos ulkomailla työskentelysi on kestänyt yli vuoden, ei Sinua pääsääntöisesti pidetä Suomessa asuvana. Tällöin tulet oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan vasta, kun olet täyttänyt uudelleen työssäoloehdon. Jos taas saat Suomeen palatessasi KELA:n todistuksen siitä, että Sinua pidetään edelleen Suomessa asuvana, kassa voi maksaa Sinulle päivärahaa seuraavien edellytysten täyttyessä: työskentely ulkomailla kestänyt enintään vuoden olet säilyttänyt kassajäsenyyden Suomessa Sinun työssäoloehtosi on täyttynyt ennen ulkomaille lähtöä Kolmannessa maassa työskentely voi siis pidentää tarkastelujaksoa, jos työtä on tehty siinä määrin ja palkkaa maksettu niin paljon, että vastaava työ Suomessa tehtynä keräisi työssäoloehtoa. Vakuutus- ja työskentelykausien siirto Työskentelykausien siirtäminen Suomeen edellyttää, että liityt Suomessa työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun lakkasit kuulumasta työskentelymaan työttömyysturvajärjestelmään. Pohjoismaiden välillä tämä siirtymäaika on kahdeksan viikkoa, jos olet pohjoismainen paluumuuttaja. Jos liittyminen tapahtuu myöhemmin, ei työssäoloehtoosi voida lukea toisessa maassa tekemääsi työtä. Koska siirtymäaika on näin lyhyt, voi ulkomailta tullessa kassaan liittyä myös työttömänä ollessaan. Työssäolokaudet hyväksytään Suomessa työssäoloehtoon vain, kun esität työskentelykausista sen maan viranomaisen antaman E301-todistuksen. Lomake on aina työskentelymaan viranomaisen kielellä annettu ja se on kaikissa EU/ETA-maissa ulkonäöltään samanlainen, eli tarvittavat tiedot ovat aina samassa paikassa. Ruotsissa ja Tanskassa työttömyyskassa antaa todistuksen. Norjassa todistusten antaminen on keskitetty Grense tjänsten i Morokulien Infocenter -toimistolle. Muissa Euroopan maissa paikallinen työvoimaviranomainen antaa todistuksen. Todistus voidaan antaa muuttaessasi työhön toiseen EU/ETA-maahan tai se voidaan pyytää tarvittaessa myöhemminkin. Yleensä todistusta tarvitaan vasta, jos kohdemaassa jäädään työttömäksi, eikä siellä ole työskennelty työssäoloehtoon vaadittavaa aikaa. Jos olet jo saanut toisessa EU/ETA-maassa päivärahaa, lasketaan ne Suomessa työttömyysturvalain mukaiseen 500 päivän enimmäismaksuaikaan. Toisessa maassa otettu omavastuuaika siirtyy myös, vaikka se olisi ollut lyhyempi kuin Suomessa vaadittava omavastuuaika. Toisessa maassa hankitut työskentelykaudet otetaan huomioon myös silloin, kun tarkistetaan, onko työssäoloehtosi täyttynyt uudelleen, jolloin päivärahan perusteena oleva palkka määritellään uudestaan ja enimmäismaksuaika aloitetaan alusta

13 Päivärahan perusteena oleva tulo Työttömyyspäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti niistä ansioista, jotka on ansaittu siinä valtiossa, joka vastaa etuuden myöntämisestä. Päivärahan suuruus määrätään siten Suomessa ansaittujen tulojen perusteella, kun olet ehtinyt olla työssä Suomessa vähintään neljä viikkoa. Alle vuoden EU/ETA-maassa kestäneen työskentelyn jälkeen ei vaadita neljän viikon työskentelyä Suomessa, joten palkka määritellään ulkomaan työn tulosta. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan henkilöllä on viiden vuoden paluumuutto-oikeus, joten toisesta Pohjoismaasta palatessasi Sinun palkka määritellään tästä toisessa Pohjoismaassa ansaitusta tulosta. Kun palkka määritellään ulkomaan työn tulosta, muunnetaan ulkomaille ansaittu tulo hakemuksen käsittelypäivänä voimassa olevalla kurssilla Suomen viralliseksi valuutaksi. Vaihtokurssi määritellään EU:n Virallisessa lehdessä kolmen kuukauden välein. Työnhaku EU- tai ETA-maassa Voit kokonaan työttömänä työnhakijana lähteä toiseen EU/ETA-maahan työhakuun lähtömaan kustantamalla työttömyysturvalla, jos olet ollut työttömänä työnhakijana neljä viikkoa ennen lähtöä, et ole työvoimapoliittisessa karenssissa ja rekisteröidyt työnhakijaksi seitsemän päivän ku luessa siinä jäsenvaltiossa, johon muutat. Oikeus etuuksiin jatkuu enintään kolme kuukautta, ellei lähtömaan enimmäisaika täyty ennen tätä. Päivärahan saamiseksi tarvitset lähtömaan viranomaisen antaman E303-todistuksen, josta ilmenevät maksettavan etuuden nettomäärä; päivä, josta lähtien et enää ole lähtömaan työmarkkinoiden käytettävissä; määräaika työnhakijaksi ilmoittautumiselle kohdemaassa sekä etuuden maksamisen enimmäisaika. Suomessa E303-todistuksen antaa työttömyyskassa omille jäsenilleen. Muussa EU/ETAmaassa työskenneltyäsi voit myös Suomeen palatessasi käyttää työnhakumahdollisuutta hyväksi. Esimerkiksi, jos olet työskennellyt toisessa EU/ETA-maassa yli vuoden ja jäät siellä työttömäksi, voit neljän viikon työttömyyden jälkeen tulla Suomeen työnhakuun kolmeksi kuukaudeksi, jonka kuluessa voit yrittää saada neljän viikon työssäolon kerättyä. Neljän viikon työssäolon keräämisen jälkeen olet oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa. Jos et saa työtä EU- tai ETA-maasta, on Sinun palattava Suomeen ja ilmoittauduttava työvälitykseen E303-todistuksen voimassaoloajan kuluessa, jotta sinulla säilyy keskeytyksettä oikeus työttömyyspäivärahaan. Mikäli ilmoittaudut työnvälitykseen vasta todistuksen voimassaolon päätyttyä, päivärahaa ei makseta, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa neljä viikkoa. Ulkomailla oleskelu ilman työttömyysturvalain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä on aina rinnastettava kotimaassa tapahtuvaan ilman hyväksyttävää syytä tapahtuneeseen työmarkkinoilta poissaoloon. Jos henkilö on yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä, ei hänellä ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Siten esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa aviopuolisot muuttavat yhdessä ulkomaille ja vain toinen puoliso työllistyy siellä, ei mukana muuttaneella puolisolla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kotimaahan paluun jälkeen, jos ulkomailla oleskelu on kestänyt yli kuusi kuukautta. Jos työmarkkinoilta poissaololle on puolison osalta henkilökohtainen hyväksyttävä syy, esimerkiksi alle 3-vuotiaan lapsen hoito tai opiskelu, ei uuden työssäoloehdon täyttämistä edellytetä. Rajatyöntekijä Rajatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee yhdessä maassa ja asuu muussa maassa, johon hän palaa yleensä päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Rajatyöntekijä on vakuutettu siinä maassa, jossa hän työskentelee. Jos olet tällainen rajatyöntekijä ja jäät osittain työttömäksi tai sinut lomautetaan, Sinun pitää hakea työttömyysetuutta työskentelymaasta. Jos jäät kokonaan työttömäksi, saat työttömyysetuutta kotimaastasi ilman neljän viikon työskentelyedellytystä Kansainväliset järjestöt Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa tehtyä työtä ei hyväksytä työssäoloehtoon. Poikkeuksena tästä on YK:n rauhanturvaajana tehty työ, joka siis hyväksytään työssäoloehdon täyttäväksi työksi. Se aika, jonka henkilö on työskennellyt sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joihin Suomi valtiona osallistuu, pidentää henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Se siis pidentää sitä 28 kuukauden tarkastelujaksoa, jonka aikana henkilön pitää täyttää 34 kalenteriviikon työssäoloehto. Tarkastelujaksoa voidaan enimmillään pidentää seitsemän vuotta. Tällaisia järjestöjä on esimerkiksi YK ja sen erityisjärjestöt. Sen sijaan esimerkiksi Punainen Risti ja erilaiset ystävyys- seurat eivät ole valtioiden välisiä järjestöjä, joten työskentely näissä ei pidennä tarkastelujaksoa. Merialan lisävakuutus Yleinen työttömyyskassa YTK tarjoaa jäsenilleen myös ns. merialan lisävakuutusta. Jos siis työskentelet ulkomaisessa ulkomaan liikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa, on sinulla mahdollisuus hankkia työttömyysturva tällaisen lisävakuutuksen avulla. Muutoinhan työttömyysturvaa ei olisi. Kysymys on ns. mukavuuslippulaivoilla työskentelevien ansioturvan järjestämisestä. Merialan lisävakuutuksen saamisen edellytyksenä on normaali ansioturvan työssäoloehdon täyttyminen siten, että siihen voidaan lukea myös työ ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa. Mikäli työssäoloehto koostuu sekä kotimaan työskentelystä että ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa tehdystä työstä, työttömyysturva määräytyy sen mukaan, kumpaa työtä on enemmän. Vakuutusvalvontavirasto on vahvistanut Yleisen työttömyyskassan jäsenilleen tarjoaman merialan lisävakuutuksen vakuutusmaksun suuruudeksi 80 euroa kuukaudessa vuodelle Maksettavan päivärahan suuruudeksi on vuodelle 2010 vahvistettu 46,00 euroa päivässä. Päiväraha ei sisällä lapsikorotuksia eikä sen täysi määrä saa olla suurempi kuin mitä ansiopäivärahan suuruudesta on työttömyysturvalaissa säädetty. Palkkaturva Jos Sinulle on työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden vuoksi jäänyt saamatta työsuhteesta johtuvia saatavia, voit hakea niitä tietyin edellytyksin palkkaturvasta. Saatavan tulee olla riidaton. Palkkaturvana voidaan maksaa vain sellainen saaminen, jota koskeva hakemus on jätetty kolmen (3) kuukauden kuluessa saamisen erääntymisestä. Hakemuslomakkeen ja lisätietoja palkkaturvasta saat TEtoimistosta tai TE-keskusten työvoimaosastoilta, Myös työministeriön sivuilta löydät tietoa palkkaturvasta. TYÖTTÖMYYSTURVATIETOA Hyvä muistaa Osa-aikatyö, lyhennetty työviikko tai työpäivä sekä työttömänä vastaanotettu enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö maksetaan ns. soviteltuna päivärahana, jota on käsitelty tarkemmin oman otsikon yhteydessä. Jos sairastut työttömänä, voit saada ansiopäivärahaa sairasajan omavastuuajalta, mikäli olet ollut päivärahan saajana välittömästi ennen sairastumista. Jos kysymys on lyhennetystä työajasta, ilmoita työnantajan maksamat sairaspäivät. Liitä mukaan kopio Kelan sairauspäivärahapäätöksestä tai mikäli sairaus on kestänyt enintään omavastuuajan, liitä mukaan kopio lääkärintodistuksesta. Muista pitää työhakemuksesi voimassa TE-toimistossa. Ota itsellesi kopio päivärahahakemuksesta. Saapuvat päivärahahakemukset rekisteröidään päivittäin. Voit tarkistaa hakemuksen saapumisen kassan Sähköisestä asioinnista osoitteesta Kassa maksaa ansiopäivärahat tileille joka arkipäivä. Mahdolliset jäsenmaksurästit voidaan vähentää päivärahaa maksettaessa. Työttömyyskassan oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen Työttömyyskassalla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muiden sille säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä eläkesäätiöltä, työnantajalta, työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta. Työttömyyskassa saa sähköisesti tiedot KELA:n maksamista etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin. Työttömyyskassalla on oikeus saada maksutta tehtäviensä hoitamista varten TE-toimistolta työttömyyskassaa sitova työvoimapoliittinen lausunto työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä sekä rangaistuslaitokselta ja vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä 24 25

14 annetun lain 1 :ssä tarkoitetulta pakkolaitokselta tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä. Rangaistuslaitoksen ja pakkolaitoksen on annettava tiedot välittömästi, kun henkilö otetaan rangaistus- tai pakkolaitokseen. Kansaneläkelaitoksen on ilmoitettava asianomaiselle työttömyyskassalle, jos ansiopäivärahan saajalle tai tämän puolisolle myönnetään lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuki. Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja TE- työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Salassapitosäännösten estämättä voidaan edellä mainittuja tietoja luovuttaa edelleen asianomaiselle viranomaiselle rikkomusten ja rikosten selvittämistä ja syytteeseen panoa varten. Työttömyyskassalla on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministeriölle, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen työttömyysturvalain mukainen etuus vaikuttaa, työttömyysturvalain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista sekä muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä mainitut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämiseksi ja syytteeseen panoa varten. Työttömyyskassat luovuttavat KELA:lle ja työvoimaviranomaiselle sähköisesti tietoja maksamistaan etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta KELA:n tai maksamiin etuuksiin tai työvoimaviranomaisen vastuulla oleviin toimiin. Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon perusteita, ei kuitenkaan saa luovuttaa. Työttömyysturvalaki 13 luku. Päivärahan hakijan velvollisuus tietojen antamiseen Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta työttömyysetuuden maksajalle. Työttömyysturvalaki 11 luku 2. Muutoksenhaku työttömyyskassan päätöksestä Jos olet tyytymätön kassan päätökseen, voit hakea siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella viimeistään 30. päivänä sen jälkeen, kun sait tiedon kassan kirjallisesta päätöksestä. Liitä valituskirjelmään se kassan päätös, johon valitus kohdistuu. Valittajan katsotaan saaneen tiedon kassan päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu ilmoitetulla osoitteella, jollei muuta näytetä. Toimita valitus työttömyyskassaan, jonka on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Jos olet tyytymätön työttömyysturvan muutoksenlautakunnan päätökseen, saat hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. Työttömyysturvan väärinkäytökset Työttömyysturvaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi. Jos työttömyyspäivärahaa hakiessasi jätät ilmoittamatta saamaasi tuloa työnteosta, sosiaalietuudesta, yritystoiminnasta tai muusta, saatat syyllistyä työttömyysturvarikkomukseen. Työttömyyskassojen velvollisuus on ilmoittaa kaikki tahalliset etuuksien väärinkäytökset poliisille. Tämän vuoksi on tärkeää, että täytät päivärahahakemuksen huolellisesti ja muistat ilmoittaa työttömyystilanteessasi tapahtuneet muutokset. Työttömältä edellytetään huolellisuutta ja sinulla itselläsi on velvollisuus selvittää työttömyysetuuden saamiseen liittyvät rajoitukset. Maksetun etuuden takaisinperintä Työttömyysturvalain mukaan väärin perustein maksetut päivärahat on perittävä takaisin. Kassa on lisäksi tilivelvollinen etuuksina maksamistaan varoista. Yleisimpiä väärinkäsityksiä ovat aiheuttaneet esim. satun- naisten palkkatulojen, saadun sosiaalietuuden tai lomautuksen aikana saadun lomapalkan ilmoittamatta jättäminen. Jos taas olet saanut työttömyyspäivärahaa samalta ajalta, jolta Sinulle myönnetään takautuvasti eläkettä tai muita jäljempänä lueteltuja etuuksia, työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun työttömyyspäivärahan eläke- tai vakuutuslaitoksen myöntämästä takautuvasta suorituksesta. Tällaisia eläkkeitä ja etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, eläke työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, tapaturmaeläke, luopumiskorvaus, luopumistuki, kuntoutusraha ja sairausvakuutus- tai tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha. Mikäli Sinulle takautuvasti myönnettävä eläke tai etuus on pienempi kuin jo maksettu työttömyyspäiväraha, saattaa olla mahdollista, että tietyin edellytyksin voidaan luopua takaisinperinnästä siltä osin kuin sitä ei saada perittyä em. etuudesta. Ilmoita päivärahahakemuksessa kaikki työssäolojaksot, myös lyhyet, sairaspäivät, lomapäivät, ulkomaanmatkapäivät, sosiaalietuuksiin tulleet muutokset ym. päivärahaoikeuteen vaikuttavat tekijät. Väärin perustein maksetut etuudet peritään työttömyysturvalain ja kassan sääntöjen mukaisesti takaisin. Vilpillisyys voi johtaa kassasta erottamiseen ja mainittuun tutkintapyynnön tekemiseen poliisiviranomaisille. Työttömyysetuuksien verotus Verohallituksen päätöksen dnro 1930/31/2008, (annettu ) mukaan työttömyysturvaetuuksista on ennakonpidätykset tehtävä vuodesta 2009 alkaen seuraavasti: Ansiopäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna kahdella (2) prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos ansiopäiväraha maksetaan korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla korotettuna, toimitetaan ennakonpidätys palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna neljällä (4) prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, ei ennakonpidätysprosenttia koroteta 2 tai 4 prosenttiyksiköllä, vaan ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston etuutta varten antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta. Jos suorituksen maksaja ei ole saanut ennakkoperintälain 10 :ssä tarkoitetulla tavalla pidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja eikä verovelvollinen esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan seuraavasti: Työttömyysturvalain mukainen korvaus ja sitä vastaava ennakonpidätysprosentti euroa/päivä % 0,17 26, ,01 39, ,01 51, ,01 66, ,01 100, ,01 156, ,01 50 Huomaa! Työttömyyskassa ilmoittaa suoraan verottajalle verovuoden aikana maksetut etuudet ja niistä suoritetut ennakonpidätykset. Myös suorittamastasi jäsenmaksusta menee tieto suoraan verottajalle

15 VINKKEJÄ OIKEUDELLISTA NEUVONTAA TARVITSEVILLE Mikäli tarvitset työsuhteesta johtuvaa oikeudellista neuvontaa, tässä muutama hyödyllinen vinkki Sinulle. Työsuojeluviranomainen neuvoo Työsuojeluviranomaiselta saa tietoa mm. työsuhdelainsäädännöstä, työsopimuksen tekemisestä, palkoista ja irtisanomisasioista, työajoista ja ylitöistä, työelämän tietosuojasta, vuosiloma-asioista, työehtosopimuksista tai työsuhteen päättymiseen liittyvistä asioista. Työsuojeluviranomaisten vastuualueet on jaettu seuraavasti: Etelä-Suomen aluehallintovirasto (vaihde klo ) Lounais-Suomen aluehallintovirasto (vaihde , työsuhdeasiat klo 8-12) Itä-Suomen aluehallintovirasto ( , työsuhdeasioiden neuvonta ma-to klo , pe ) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ( , työsuhdeasiat klo ) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ( , työsuhdeasiat ma, ke, pe ja ) OPUSLEX-toimistot antavat neuvontaa palvelupuhelimessa Opuslex-palvelupuhelin palvelee arkisin klo numerossa Tietoa löytyy myös www. opuslex. fi -osoitteesta. Opuslex on runsaan kahdenkymmenen Suomen Asianajajaliittoon kuuluvan asianajotoimiston muodostama valtakunnallinen verkosto, jossa on noin 50 lakimiestä. Neuvonnan piiriin kuuluvat kaikki riita-asiat, myös työsuhteen ongelmat. Neuvoja voi saada lakien ja yleisten periaatteiden sisällöstä. Tällaisia ovat mm. työehtojen muuttaminen, työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen, vuosiloma, työaika, tasa-arvo, syrjintä ja tietysti niihin liittyvät korvausasiat. Sen sijaan työehtosopimusten sisältöön (esim. palkkataulukot, minimipalkat, pekkaset tai erilaiset lisät) liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä esim. työsuojelupiirin puoleen. Huomaa, että useimmat työehtosopimukset löytyvät valtion säädöstietopankin sivuilta. OpusLex-asiantuntijat antavat palvelunumerossa neuvoja myös muissa lakiasioissasi, kuten avioero-, testamentti-, perinnönjako- tai elatusapuriidoissa, rikosasioissa, vahingonkorvausriidoissa tai asunto- ja kiinteistökauppariidoissa. OpusLexin kotisivuilla löytyy laaja artikkelikirjasto ja tuomioistuimen toimintaa esittelevä sivu. Kartasta näet miten verkosto peittää Suomen eri talousalueet. Klikkaamalla kaupunkia pääset lähimmän kaupungin toimiston kotisivuille, josta saat tarkempaa tietoa toimiston osaamisesta. Neuvonta ei ole työttömyyskassan palvelua. Asianajajat ovat itsenäisiä ja riippumattomia lakimiehiä, jotka toimivat tiukkojen normien mukaan aina asiakkaalle lojaalina. Kokemus on osoittanut, että jäsenet ovat saaneet hyvät neuvot ongelmiinsa tämän verkoston kautta. Suomen Asianajajaliiton maksuton neuvonta Asianajajien järjestämässä päivystyksessä noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomea saat maksutonta neuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissasi. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa Sinut tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen. Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ajanvarausta päivystykseen ei yleensä voi tehdä eikä neuvontaa voida antaa puhelimitse. Lähinnä asuinpaikkaasi olevan asianajajapäivystyspaikan ja päivystysajat saat helpolla selville sivuilta asianajajapaivystys. Valtion oikeusaputoimistot julkiset oikeusavustajat Neuvontaa ja oikeusapua voit saada myös valtion ylläpitämistä oikeusaputoimistoista. Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi perhe- ja perintöoikeuden alaan, sopimus- ja velkasuhteisiin, kaupankäyntiin, vuokrasuhteisiin, oikeudenkäynteihin, rikosa- sioihin, työoikeuden alaan tai sosiaalilainsäädäntöön liittyvät asiat. Työsuhteisiin liittyvistä asiakokonaisuuksista voidaan esimerkkeinä mainita, työsopimuksen purkuun tai irtisanomiseen, vuosilomaan, työaikaan, työehtojen muuttamiseen tai palkkasaataviin liittyvät asiat. Oikeusapua voi saada joko korvauksetta tai vain omavastuuosuutta vastaan. Oikeusapua haetaan oikeusaputoimistosta. Perittävät kulut määräytyvät hakijan tulojen, menojen, varallisuuden ja elatusvelvollisuuden perusteella. Oikeusapua ei anneta, jos asianosaisella on asian käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus. Parhaiten pääset eteenpäin, kun soitat valtakunnalliseen Oikeusapuohjaus puhelinnumeroon Numerossa palvellaan maanantaista perjantaihin klo TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYDESTÄ Yleistä Työttömyysturvalain mukaan maassamme on kaksi päivärahajärjestelmää. Kansaneläkelaitos maksaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan maksavat ansiosidonnaisia etuuksia, joita ovat työttömyyspäiväraha ja vuorottelukorvaus. YTK tarjoaa myös ns. mukavuuslippulaivoilla työskenteleville jäsenilleen merenkulkualan lisävakuutuksen. Työttömyyskassa on julkista tehtävää hoitava, keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö. Maassamme on 34 palkansaajille tarkoitettua työttömyyskassaa ja kaksi yrittäjäkassaa. Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Kaikista kassoista saa samansuuruisen päivärahan samansuuruisesta palkasta, sillä päiväraharatkaisut perustuvat lainsäädäntöön ja valvovan viranomaisen antamaan ohjeistukseen. Lisäksi lainsäädäntö edellyttää kassan jäsenten yhdenvertaista kohtelua. Keskeisimpiä lakeja, joita työttömyyskassat soveltavat, ovat työttömyyskassalaki, työttömyysturvalaki ja vuorotteluvapaata koskevat lait, niitä täydentävät asetukset sekä palkanmääritysasetus. Niin ikään työsopimuslain ja työehtosopimusten tunteminen on välttämätöntä. Kassojen toimintaan sovelletaan hallintolakia. Työttömyyskassan jäsenmaksun suuruuden vahvistaa Finanssivalvonta ottaen huomioon kassan maksamat etuudet, hallintokulut sekä tasoitusrahaston suuruuden. Näin ollen mm. kassan vakavaraisuus ja jäsenten työttömyysaste vaikuttavat jäsenmaksun määräytymiseen. Jäsenyydestä YTK on palkansaajakassa, joten on välttämätöntä, että jäsenyyttä hakeva on työssä palkansaajana ja saa palkkaa. Näin ollen esim. toimeksiantosopimuksin tehtävä työ, ammatinharjoittajana tehty työ tai toimiminen yrittäjänä estävät jäseneksi hakeutumisen Yleinen työttömyyskassa YTK:hon. Myöskään työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna ei voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ulkomailta Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä. Jäsenyyden säilyttäminen ja eroaminen Kassan jäsenen tärkein velvollisuus on huolehtia vuotuisen jäsenmaksun maksamisesta ajallaan. Vain maksamalla jäsenmaksun säilytät jäsenyytesi ja oikeutesi työttömyysturvaan. Se on ehdoton edellytys. Yleisen työttömyyskassan jäsenmaksu on kiinteä, kalenterivuodeksi vahvistettu jäsenmaksu. Jäsenmaksun vahvistaa vuosittain Finanssivalvonta. Koska kyseessä on kalenterivuosikohtainen jäsenmaksu, se maksetaan täysimääräisenä, vaikka Yleiseen työttömyyskassaan liittyminen tai Yleisestä työttömyyskassasta eroaminen tapahtuisi kesken vuotta. Muista, että jäsenmaksu tulee maksaa myös silloin, kun olet esim. opiskelemassa, äitiyslomalla, hoitovapaalla tai varusmiespalveluksessa. Liittymistä seuraavana vuonna ja sen jälkeen jäsenmaksulasku postitetaan Sinulle automaattisesti alkuvuoden aikana. Mikäli olet postin Netposti -palvelun asiakas ja valinnut lähettäjäyritysten joukosta Yleinen työttömyyskassa YTK:n, lasku toimitetaan Sinulle Netpostin kautta sähköisesti. Palvelu löytyy osoitteesta Kassan jäsenmaksu voidaan periä myös maksetusta etuudesta. Jäsenellä on oma-aloitteinen velvollisuus pitää yhteystietonsa ajan tasalla. Muista ilmoittaa osoitteenmuutokset, nimenmuutokset tai vaikkapa sähköpostiosoitteen muutos työttömyyskassaan. Helpoiten se käy sähköisen asioinnin kautta osoitteessa (Käyttäjätunnuksena sähköisessä asioinnissa on jäsennumerosi ja salasanan ensimmäisellä kirjauskerralla postinumero. Salasana tulee vaihtaa ensimmäisen kirjauskerran yhteydessä.) Tietojesi 28 29

16 muutoksista voit ilmoittaa myös sähköpostitse tai puhelimitse. Työpaikan tai palkkauksen muutoksista ei tarvitse ilmoittaa. Vain siinä tapauksessa, että olet toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta tai olet siirtynyt pysyvästi pois kassan toimialalta, Sinun tulee erota kassasta. Yrittäjäksi ryhtyessäsi Sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko siirryt heti yrittäjäkassan jäseneksi tai voit säilyttää kassan jäsenyyden enintään tuon puolentoista vuoden ajan. Tällöin kyseessä on ns. jälkisuoja-aika (katso tarkemmin kohdasta Yrittäjyys) Jos haluat päättää jäsenyytesi, Sinun on lähetettävä kassalle kirjallinen eroilmoitus. Puhelimitse jäsenyyttä ei voi päättää. Ilmoituksen voi lähettää kotisivujemme kautta, sähköpostilla, postitse tai faksilla. Kassasta erottaminen Mikäli laiminlyöt jäsenmaksun maksamisen, kassa voi erottaa Sinut jäsenyydestä. Käytännössä erottaminen tapahtuu seuraavan vuoden aikana taannehtivasti siitä ajankohdasta, josta jäsenmaksu on maksamatta. Maksumuistutuksessa on kerrottu, mihin jäsenmaksun laiminlyönti johtaa. Muut perusteet erottamiselle ovat siirtyminen pysyvästi pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin (yrittäjänä toimiminen yli 18 kuukauden ajan) sekä syyllistyminen työttömyyskassalain 4 :n mukaiseen väärinkäytökseen. Jäsenen kuulemisen jälkeen kassa voi erottaa jäsenen. Erottamisen ajankohdaksi tulee tällöin päätöksen tekoajankohta. Edellä mainittuihin päätöksiin on muutoksenhakuoikeus. Siirtyminen kassasta toiseen Työttömyyskassan vaihtaminen on mahdollista. Tällöin on syytä lähettää ensin jäsenhakemus uuteen työttömyyskassaan. Saatuasi varmistuksen jäsenyytesi hyväksymisestä, toimita eroilmoitus edelliseen työttömyyskassaan, sillä kahden kassan jäsen et voi olla. Näin työttömyysturvasi jatkuu katkoksitta, ja siirtyminen kassasta toiseen tapahtuu ns. vanhana jäsenenä. Tällöin myös hankkimasi työssäoloaika ja jäsenenä oloaika säilyvät ja siirtyvät mukanasi. Kassasiirron yrittäjäkassasta palkansaajakassaan tulee tapahtua yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta. Tällöin voit lukea palkansaajan työssäoloehtoon yrittäjäkassassa hankkimaasi työssäoloehtoa enintään 10 viikkoa. Mikäli olet jo ehtinyt erota entisestä työttömyyskassastasi, työssäoloaika ja jäsenyys edellisessä kassassa voidaan laskea hyväksesi vain, jos liityt uuteen kassaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun olet eronnut edellisestä kassasta. Jos kuukauden siirtymäaika ylittyy, liityt uuteen kassaan ns. uutena jäsenenä, jolloin työssäoloehtoon vaadittavien työssäoloviikkojen kerääminen alkaa alusta eikä kyseessä ole kassasiirto. On myös muistettava, että vanhasta kassasta eroamisen ja uuteen liittymisen väliin mahdollisesti jäävä työssäoloaika, jolloin siis et ole kummankaan työttömyyskassan jäsen, ei ole vakuutettuna oloaikaa eikä siten kerrytä työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa. Tämän vuoksi suositellaan menettelytapaa, joka edellä on ensin esitetty. Joka tapauksessa on välttämätöntä huolehtia siitä, että asianmukaiset velvoitteet edelliseen työttömyyskassaan on hoidettu eroamisajankohtaan asti. Työttömyyskassan jäsenen oikeuksista Yleinen työttömyyskassa YTK:n kotisivuilla on runsaasti keskeisintä tietoa työttömyysturvan saamisen edellytyksistä ja ohjeita, miten työttömäksi joutuneen henkilön tulee menetellä. Siellä on myös laajahko oikeustapausrekisteri sekä usein kysyttyä -osio. Kotisivuilla on luettavissa myös yleistä tietoa maamme työttömyyskassajärjestelmästä. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilla on niin ikään monenlaista tietoa näistä asioista. Tärkeää on huomata, että työttömyyskassan jäsenyydellä ei ratkaista työttömäksi jääneen henkilön oikeutta päivärahaan, vaan oikeus tulee ratkaistavaksi vasta vakuutustapahtuman hetkellä eli käytännössä työttömyyden alkaessa. Keskeisin asia on muistaa, että sekä irtisanotun että lomautetun henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan ei koskaan ala ennen TEtoimistoon ilmoittautumista. Hoida se asia ensin kuntoon. Lisäksi edellytetään aina, että jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet. Näiden ja muidenkin edellytysten täyttyessä Sinulla on oikeus saada työttömyyskassoista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tai vuorottelukorvausta. Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet Työttömyysetuuksien rahoituksesta on olemassa sekä laki että asetus. Niiden mukaan valtio vastaa työttömyyspäivärahojen, vuorottelukorvauksien perusturvaksi katsottavasta osuudesta. Vuonna 2010 tämä osuus on 25,63 /pv. Työttömyyskassat rahoittavat kassan jäsenmaksutuloilla noin 5,5 % etuusmenoista. Työttömyysvakuutusrahasto huolehtii yllä mainittujen etuuksien rahoituksesta niiltä osin kuin valtio tai työttömyyskassa ei niistä vastaa. Työttömyysvakuutusrahasto hallinnoi työnantajilta ja työntekijöiltä kerättyjä työttömyysvakuutusmaksuja. Tämä tarkoittaa sitä, että irtisanotun henkilön työttömyyspäivärahasta maksaa vuonna 2010 valtio 25,63 euroa, työttömyyskassa 5,5 % ja loppuosasta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto. TIETOA YTK:STA Valtio ei osallistu lainkaan lapsikorotusten eikä ns. lisäpäivien rahoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että esim. lisäpäivien olevan henkilön päivärahan rahoituksesta työttömyyskassalta tulee 5,5 % ja työttömyysvakuutusrahasto vastaa 94,5 % osuudesta. Yleinen työttömyyskassa YTK on Suomen suurin työttömyyskassa. YTK on ammattimainen ansioturvan vakuuttaja, jolla on yli jäsentä ja 120 hengen henkilökunta. Kassa maksoi vuonna 2009 etuuksia noin 330 miljoonaa euroa ja hoitaa kymmenien miljoonien eurojen tasoitusrahastoa. YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan. Tämä tarkoittaa, että sinulla on työttömyyden aikana oikeus ansiosidonnaisiin etuuksiin. Jos et ole työttömyyskassan jäsen, saat Kelasta pelkän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen. YTK:n tunnuslause: Ansioturvasi vakuuttaja, korostaa sitä, että YTK tarjoaa ansioturvaa pahan päivän varalta lähes joka yhdeksännelle suomalaiselle palkansaajalle. YTK:n jäseneksi pääsee jokainen suomalainen palkansaaja. Ansioturvan hankkiminen on helppoa: jäseneksi voi liittyä sähköisesti tai tilaamalla kassasta liittymislomakkeen. Vuosi 2010 on YTK:n 19. toimintavuosi. Kassan jäsenmäärä kasvaa edelleen ja kassan talous on vakaalla pohjalla. YTK on voittoa tuottamaton yhteisö, joka rahastoi ylijäämän tasoitusrahastoon. YTK:n toimipiste ja organisaatio YTK:n toimipiste sijaitsee Loimaalla, josta hoidetaan kaikki palvelut. Tehokas puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi mahdollistavat toiminnan Loimaalta, vaikka jäsenet tulevat kaikkialta Suomesta. YTK:n johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Auli Hänninen, talousjohtaja Jouni Niuro ja palvelupäällikkö Saara Perho. Päivärahakäsittelystä huolehtii viisi maksatusryhmää. Asiakaspalvelu hoidetaan YTK:n maksamiin etuuksiin liittyvissä kysymyksissä puhelinpalvelussa ja jäsenasioihin liittyvissä kysymyksissä jäsenryhmässä. Nämä ryhmät hoitavat myös sähköisen palautteen. Saapuneen postin käsittelyn ja sähköisen arkistoinnin hoitaa kassan sisäinen palvelu. Jokaista ryhmää johtaa ryhmän palveluesimies

17 YHTEYSTIEDOT Postiosoite PL 100, LOIMAA Käyntiosoite Teollisuuskatu 4, LOIMAA Vaihde (02) Telefax (02) Päiväraha-asiat (Päivärahoja ja maksatuksia koskevat tiedustelut) (02) Jäsenasiat (Jäsenyysehdot, jäsenmaksuasiat) (02) Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2010