ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa

Transkriptio

1 ANSIOTURVAN ABC Vakuuttava työttömyyskassa

2 Vakuuttava työttömyyskassa Tämä on Ansioturvan ABC 2013, ole hyvä! Maksoimme vuonna 2012 ansiopäivärahaa työttömille ja lomautetuille jäsenillemme noin 408 miljoonaa euroa. Kuukausittain maksamme etuuksia jäsenelle. Työttömyys kohtaa nykyään yhä useamman palkansaajan jossakin työelämän vaiheessa. YTK:n päätehtävät ovat etuuksien maksaminen työttömille jäsenilleen sekä jäsentensä asiantunteva ja ystävällinen palvelu työttömyysturva-asioissa. Tästä syystä meille on hyvin tärkeää palvelumme jatkuva kehittäminen. Tämä koskee niin työttömyysturvaan liittyvien asioiden tiedottamista kuin henkilökohtaista asiakaspalveluakin. Teimme vuonna 2012 jäsentyytyväisyyskyselyn, jossa kysyimme muiden asioiden ohella jäsentemme tyytyväisyyttä Ansioturvan ABC oppaaseen. Kyselyn tulosten mukaan te olette tyytyväisiä tähän oppaaseen. Vastaajista 33 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana tutustunut Ansioturvan ABC:hen. Opasta arvioitiin tarpeellisuuden, kattavuuden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta. Tarpeellisuudesta opas sai korkeimman kouluarvosanan 8,99 ja ymmärrettävyydestä heikoimman, mutta sekin nousi arvosanaan 8,49. Kun oppaalle annettiin huono arvosana, pyydettiin myös vapaata palautetta siitä, miksi arvosana jäi heikoksi. Näissä palautteissa tuli esille se, että opas on hyvin kattava ja asiat on selitetty juurta jaksain, mutta tästä huolimatta ylimalkaisesti. Myös siitä saimme palautetta, että esitteet on laadittu lain hengen mukaisesti ja kassan näkökulmasta, mutta jäsenen edun mukainen toimintaohjeistus on olematonta. Olemme uusitussa ABC:ssa huomioineet saamamme palautteen ja pyrkineet kehittämään opasta niin, että ensimmäistä kertaa työttömänä oleva löytäisi siitä apua mahdollisimman helposti. Samaan aikaan olemme halunneet pitää oppaan myös mahdollisimman kattavana käsikirjana ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Työttömyyskassat maksavat etuuksia työttömyysturvalakiin perustuen. Siten esitteetkin on laadittu lain hengen mukaisesti. Pyrimme kuitenkin entistä enemmän antamaan jäsenelle ohjeita siitä, miten hänen tulee etuutta hakiessaan toimia ja mitä liitteitä hakemuksen mukaan pitää liittää. Hakemuksen toimittaminen työttömyyskassalle oikein täydennettynä ja oikeilla liitteillä nopeuttaa hakemuksen käsittelyä, joka on molempien sekä jäsenen että kassan etu. YTK:n nettisivuilta löydät aina ajan tasalla olevan tiedon työttömyysturvasta. Tulemme tämän vuoden aikana kehittämään myös nettisivujamme entistä paremmin jäsenistöä palveleviksi. Tavoitteenamme on yksinkertaistaa sivuston rakennetta sekä koota sivustolla oleva tieto erikseen etuudenhakijoille sekä työssä oleville jäsenille tai jäseneksi aikoville. Auli Hänninen Toimitusjohtaja 2

3 Sisällysluettelo YTK:n palvelut 4 Toimenpiteet työttömyyden kohdatessa Perustietoa ansiopäivärahasta 8 Päivärahaoikeuden esteet 10 Työvoimapoliittiset edellytykset 12 Päivärahan suuruus 13 Päivärahan kesto 15 Työllistymistä edistävät palvelut 16 Korotettu ansio-osa 17 Muutosturvan ansio-osa 17 Oikeus soviteltuun päivärahaan 18 Vuorotteluvapaa 21 Yrittäjien työttömyysturvasta 23 Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva 24 Työttömyysturvatietoa 27 Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville 29 Työttömyyskassan jäsenyydestä 30 3

4 Palvelemme työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä monella eri kanavalla. Verkosta löydät meidät kotisivuiltamme sekä Facebookista. Alla on kerrottu YTK:n palveluista verkossa ja henkilökohtaisesti. YTK:n kotisivut YTK:n nettisivuilla osoitteessa on laaja tietopaketti työttömyysturvasta. Työttömyysturvan ABC osiossa kerromme etuuden hakemiseen, maksamiseen ja tasoon liittyvistä asioista. Kehitämme vuoden 2013 aikana sivustoa niin, että etuudenhakijan olisi entistä helpompi löytää tarvitsemansa tieto sivustolta. YTK:n nettisivut toimivat myös alustana monille muille sähköisille palveluillemme. Täältä pääset YTK:n sähköiseen asiointiin OmaYTK palveluun, antamaan palautetta meille, tulostamaan hakemuslomakkeita ja esitteitä, katsomaan video-ohjeita hakemusten ja liitteiden täyttämisestä sekä lähettämään liitteitä kassaan sähköisesti. Video-ohjeet Julkaisimme vuoden 2012 lopussa nettisivuillamme videoohjeita hakemusten ja liitteiden täyttämisestä sekä sähköisten palveluiden käyttämisestä. Video-ohjeet löytyvät sivun oikeassa laidassa olevasta painikkeesta. Ohjeiden tarkoituksena on auttaa sinua täyttämään etuushakemus tai siihen tarvittava liite. Lisäksi ohjeiden avulla pääset käyttämään sähköisiä palveluitamme. Henkilökohtainen puhelinneuvonta Palvelemme sinua päiväraha-asioihin liittyvissä kysymyksissä numerossa (02) Palveluaikamme ovat seuraavat: maanantaisin klo 8 17 tiistaista torstaihin klo 8 16 perjantaisin klo Alkuvuonna puhelinyhteydenottojen määrä on selvästi suurempi kuin muuna aikana. Tästä syystä olemme pidentäneet palveluaikaamme ajalla seuraavasti: maanantaista torstaihin klo 8 18 perjantaisin klo Sähköinen asiointi Oma YTK:ssa OmaYTK on YTK:n jäsenten sähköinen asiointipalvelu. Tässä palvelussa voit tehdä seuraavia asioita: Täyttää ja lähettää päivärahahakemuksen. Ohjelma ohjaa sinua täyttämään hakemuksen siten, että hakemus tulisi kassaan oikein täytettynä. Voit täyttää tässä palvelussa niin ensimmäisen päivärahahakemuksen kuin jatkohakemuksenkin. Työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia on kaksi, YTK:N PALVELUT joista toinen on kokonaan työttömän jakson jatkohakemus ja toinen sellaiselle jaksolle, jossa on ollut muitakin päiviä kuin kokonaan työttömiä päiviä, esimerkiksi työpäiviä tai sairaspäiviä. Maksaa vuosittaisen jäsenmaksusi sekä tarvittaessa tarkistaa, että jäsenmaksu on maksettu. Tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa yhteystietosi. Tarkistaa päivärahan hakemisen ja maksamisen tilannetiedot. Esittää jäsenasioihin tai päivärahan maksamiseen liittyviä kysymyksiä. Oma YTK:hon pääset kirjautumaan sisään jäsennumerollasi, joka toimii myös käyttäjätunnuksena. Jäsennumeron näet esimerkiksi jäsenmaksulaskusta. Ennen ensimmäistä kirjautumista sinun tulee tunnistautua verkkopankkitunnuksillasi tai tilata tunnukset kirjeitse osoitteesta Tunnistautumisen jälkeen palvelu antaa sinulle salasanan, jolla pääset kirjautumaan Oma YTK:hon. Kun olet kirjautunut ensimmäisen kerran sisälle, voit vaihtaa salasanan haluamaksesi kohdassa Jäsentiedot ja salasanan vaihto. Suosittelemme käyttämään omaa asiaasi koskevissa kysymyksissä aina Oma YTK:ta, koska sen kautta viestit kulkevat suojatussa yhteydessä. Vastaamme viestiisi viimeistään seuraavana arkipäivänä. Automaattinen puhelinpalvelu Automaattinen puhelinpalvelu on käytössäsi, kun soitat YTK:n päivärahaneuvontaan (02) ja valitset valikosta vaihtoehdon automaattinen puhelinpalvelu. Tämän jälkeen palvelu toimii puheella. Palvelussa voit lähettää kokonaan työttömän tai lomautetun jatkohakemuksen kuunnella kokonaan lomautetun tai kokonaan työttömän hakuohjeet tilata kassan esitteitä työttömyysturvasta päivittää puhelinnumeron tarkistaa viimeisimmät maksatustiedot Palvelun kautta lähetetty jatkohakemus maksetaan hakijan tilille yhtä nopeasti kuin kassaan Oma YTK:n kautta lähetetty hakemus, eli pääsääntöisesti lähettämispäivää seuraavan kahden päivän sisällä. Hakemuksen lähettäminen sähköisesti on entistä helpompaa, sillä nyt et tarvitse nettiyhteyttä ja tietokonetta, vaan asioimiseen riittää tavallinen puhelin. 4

5 Sähköinen palaute Voit lähettää meille palautetta tai kysymyksiä nettisivuilla olevan palautteen kautta taikka sähköpostilla osoitteeseen Palaute-painikkeen löydät nettisivujen yläosasta keskeltä. Kun lähetät kysymyksen palautteen kautta, se tulee meille suojaamattomassa yhteydessä. Palautteeseen tai sähköpostiviestiin on syytä kirjoittaa yksilöintitiedoksi jäsennumero, jotta viestisi voidaan käsitellä juuri sinun viestinäsi. Vastaamme palautteeseen viimeistään seuraavana arkipäivänä. Liitteiden lähettäminen sähköisesti suojatussa yhteydessä Liitteiden lähettäminen sähköisesti YTK:lle onnistuu nettisivujemme Lähetä liitteet -painikkeesta. Liitteitä voi lähettää jäsen itse tai hänen työnantajansa. Lähetettävän liitteen pitää olla pdf-, jpeg- tai tiff-tiedostotyyppiä. Katso tarvittaessa liitteiden lähettämisestä video-ohje osoitteesta fi/usein_kysyttya/video_ohjeet/. YTK:n blogi ja Facebook YTK:n nettisivuilta osoitteesta löydät blogimme. Haluamme kehittää palveluamme vuorovaikutuksessa jäsentemme kanssa sekä lisätä kassajärjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Blogin avulla voimme vaihtaa lukijoidemme kanssa ajatuksia työttömyysturvasta ja siihen liittyvistä asioista. YTK:n Facebookista löydät ajankohtaista tietoa YTK:n palveluista ja työttömyysturvasta. Vuoden 2013 aikana tulemme kehittämään Facebookia niin, että siitä tulee yksi asiakaspalvelukanava. Facebookissa on kuitenkin hyvä muistaa, että kysymykset ja vastaukset ovat kaikkien nähtävillä, joten henkilökohtaisia tietoja sisältävät kysymykset kannattaa kysyä henkilökohtaisissa palvelukanavissa. Facebookin tarkoituksena on levittää tietoa niistä konkreettisista kysymyksistä, jotka työttömyysturvaan liittyen askarruttavat. 5

6 TOIMENPITEET TYÖTTÖMYYDEN KOHDATESSA Työttömyyden kohdatessa tulee hoidettavaksi monia asioita niin työvoimaviranomaisen kuin työttömyyskassan suuntaan. Alla on muistilista siitä, mitä sinun pitää tehdä, jos jäät työttömäksi tai tulet lomautetuksi taikka työaikaasi lyhennetään. Työnhakijaksi ilmoittautumista, hakemuksen täyttämistä ja tarvittavia liitteitä koskevia asioita on selitetty yksityiskohtaisemmin muistilistan jälkeen olevien alaotsikoiden alla. Sinut on lomautettu tai työaikaasi on lyhennetty lomautuksella. Työsuhteesi on irtisanottu tai kokoaikainen työsuhteesi on osaaikaistettu. Määräaikainen työsopimuksesi päättyy. Toimita jäljennös työsopimuksesta hakemuksen liitteeksi. Pyydä työnantajalta jäljennös irtisanomisilmoituksesta hakemuksen liitteeksi. Toimita jäljennös työsopimuksesta hakemuksen liitteksi. Pyydä työnantajalta jäljennös lomautusilmoituksesta hakemuksen liitteeksi. Pyydä työnantajalta palkkatodistus vähintään 34 työssäoloehdon täyttävältä viikolta hakemuksen liitteeksi (työtä pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia viikossa). TE-toimisto Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi oman paikkakuntasi TE-toimistoon. TE-toimistosta saat myös ensimmäisen päivärahahakemuskaavakkeen. Päivärahahakemus YTK:lle Ensimmäisen päivärahahakemuksen voit täyttää kahden viikon työttömyyden jälkeen. Tämän jälkeen voit toimittaa hakemuksen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Muista kuitenkin hakea etuutta kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Voit käyttää hakemuksen lähettämiseen OmaYTK-palvelua. Jos sinulla on työtä hakujakson ajalla, toimita kassaan palkkalaskelma työssäoloajalta. 6

7 Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen Sinun pitää ilmoittautua oman paikkakuntasi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Oikeus työttömyyspäivärahaan voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, kun olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös sähköisesti. Tästä sähköisestä ilmoittautumisesta löydät enemmän tietoa työvoimahallinnon sivuilta Työnhakijaksi ilmoittautumislomakkeella ei ole kuitenkaan mahdollista laittaa vireille työttömyysturvaan liittyviä asioita, vaan se edellyttää aina henkilökohtaista käyntiä TE-toimistossa. Jos asioit TE-toimistossa henkilökohtaisesti vastaanottoilmoituksessa ilmoitettuun päivämäärään mennessä, oikeus työttömyysturvaan voi alkaa taannehtivasti jo sähköisen verkkolomakkeen lähettämispäivästä lukien. Verkkolomakkeen vastaanottoilmoituksessa näkyy tämä henkilökohtaisen asioinnin viimeinen pvm. Oman alueesi TE-toimiston aukioloajat voit tarkistaa mol.fi/ -sivustolta. Jos kuulut muutosturvan toimintamallin piiriin, sinun on hyvä ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon heti irtisanomisilmoituksen saatuasi. Päivärahahakemus Päivärahaa haetaan kirjallisesti. YTK:n jäsenenä haet työttömyyspäivärahaa YTK:lta. Voit täyttää päivärahahakemuksen lomakkeelle, jonka saat TE-toimistosta tai YTK:n nettisivuilta taikka voit täyttää hakemuksen YTK:n sähköisessä asioinnissa OmaYTK:ssa. Jos käytät sähköistä palveluamme ensimmäistä kertaa, tulee sinun ensin tunnistautua pankkitunnuksillasi. Jos sen sijaan olet käyttänyt palvelua jo aiemmin, kirjaudu sisään omalla käyttäjätunnuksellasi (jäsennumero) ja salasanallasi, jonka olet palvelussa luonut. Jos olet unohtanut salasanasi, mene palvelun etusivulle ja tilaa itsellesi uusi salasana joko tekstiviestinä tai sähköpostilla. Voit katsoa tarkemmin OmaYTK palvelustamme tämän oppaan kohdasta OmaYTK. Päivärahaa haetaan aina jälkikäteen. Ensimmäisen hakemuksen voit täyttää kahden viikon työttömyyden jälkeen. Tämän jälkeen päivärahaa haetaan kuukauden, kalenterikuukauden tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Päivärahaa pitää kuitenkin hakea kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta päivärahaa haetaan maksettavaksi. Määräajan pituus lasketaan siis seuraavasti: Jos haet päivärahaa maksettavaksi alkaen, sinun pitää toimittaa hakemus työttömyyskassaan viimeistään Vain erityisen painavan syyn perusteella päivärahaa voidaan maksaa pidemmältä ajalta. Täytä hakemukseen kaikki kalenteripäivät, myös viikonloput. Jos olet ollut työssä, merkitse niiden päivien kohdalle työssä ja ilmoita työpäivän aikana tehdyt työtunnit. Jos toimitat hakemuksen postitse, toimita se osoitteella PL 100, Loimaa. Mikäli kaipaat apua hakemuksen täyttämiseen tai siihen, mitä liitteitä laitat mukaan, voit olla yhteydessä puhelinneuvontaamme taikka kysyä neuvoa OmaYTK:n kautta lähetettävällä viestillä. Tarvittavat liitteet Hakemukseen tarvittavat liitteet vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle, osa-aikatyöntekijä vai satunnaisesti työtä tekevä henkilö. Ensimmäisen päivärahahakemuksen liitteeksi aina palkkatodistus tai -laskelma Päivärahan tason määrittelemiseksi pitää ensimmäisen päivärahahakemuksen liitteenä toimittaa kassalle palkkatodistus vähintään 34 kalenteriviikolta. Jos sinulla ei ole ollut vähintään 34 kalenteriviikon yhtenäistä työsuhdetta, sinun tulee toimittaa kassalle kaikkien niiden työsuhteiden palkkatodistukset, joiden yhteenlasketut kalenteriviikot ovat yhteensä vähintään 34 viikkoa. Nämä 34 kalenteriviikkoa pitää kertyä 28 kuukauden tarkastelujakson aikana. Lisäksi nämä viikot pitää olla sellaiselta ajalta, jolloin olet ollut työttömyyskassan jäsen. Palkkatodistuksessa pitää olla ainakin seuraavat tiedot: Palkat ansaintaperiaatteen mukaisesti, eli ilmoitettu ajanjakso ei saa sisältää muuna aikana tehtyjen töiden palkkoja, vaikka palkka olisikin maksettu palkkatodistuksen ansainta-ajalla. Tieto palkanmaksuajankohdasta. Palkattomat poissaolot, joita voivat olla esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys- tai vanhempainloma. Lomakorvaus ja lomaraha. Lomakorvaus on työsuhteen päättyessä pitämättä jääneestä lomasta maksettu korvaus. Lomarahalla tarkoitetaan yleisesti sitä työehtosopimukseen perustuvaa suoritusta, joka maksetaan työntekijän palatessa loman jälkeen työhön. Työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Huomaa, että työnantajan tai työnantajan yhteyshenkilön on allekirjoitettava palkkatodistus. Irtisanomisilmoitus Irtisanomisilmoitus tarvitaan irtisanomisajan selvittämiseksi. Työnantajan irtisanomisilmoitus voi olla suullinen tai kirjallinen, mutta työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä ja irtisanomisen perusteet. Irtisanomisajan selvittämiseksi kassa tarvitsee tiedon myös siitä, milloin työsopimus on irtisanottu. Siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. 7

8 Työsopimus Sinun tulee toimittaa kassalle työsopimus ainakin silloin, kun määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai kun sinut on lomautettu. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, on kassalle toimitettava työnantajan kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Lomautusilmoitus Jos sinut on lomautettu, pitää kassalle toimittaa lomautusilmoitus. Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi kassa tarvitsee myös tiedon siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu. Verokortti Kassa saa vanhojen jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta. Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa kassaan alkuperäinen verokortti. Oikean veroprosentin varmistamiseksi sinun kannattaa kuitenkin aina pyytää verottajalta uusi verokortti ansiopäivärahaa varten. Tällöin työttömyyskassa käyttää verokortin mukaista ennakonpidätysprosenttia. Palkkaa varten annettua verokorttia käytettäessä ennakonpidätys pitää tehdä aina vähintään 20 prosentin suuruisena. Lisäksi ennakonpidätysprosenttia joudutaan korottamaan kahdella tai neljällä prosenttiyksiköllä. Päivärahaa varten haettu verokortti on laitettava alkuperäisenä päivärahahakemuksen liitteeksi. Selvitykset muista tuloista ja etuuksista Jos sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta. Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, toimita kassaan tiedot viimeksi valmistuneesta verotuksesta. Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, toimita kassaan ennakkoverolippu. Jos saat sosiaalietuutta, toimita kassalle kopio viimeisestä päätöksestä. Ilmoita kassalle aina eläkkeen hakemisesta tai valituksesta. Jos sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto siitä, hoitaako puolisosi lasta. Viikkotuntilista Jos olet tehnyt kahta tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista jokaiselta työnantajalta viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi on eritelty. Sinun pitää toimittaa viikkotyötuntilista kassaan myös silloin, jos työaikasi on vaihdellut siten, että joinakin viikkoina työaikasi on ylittänyt 18 tuntia, mutta joinakin viikkoina työaikasi on jäänyt alle 18 tunnin. Lapsikorotus Kassa saa tiedot hakijan omista lapsista väestötietojärjestelmästä. Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös kassaan. Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta Jos olet ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus. PERUSTIETOA ANSIOPÄIVÄRAHASTA Oikeus päivärahaan Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana. Työttömyysturvasta on säädetty työttömyysturvalaissa ja kaikilla suomalaisilla palkansaajilla on sama työttömyysturvalakiin perustuva oikeus saada etuutta työttömyyden ajalta. Päivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle henkilölle. Koska pääsäännön mukaan henkilön tulee olla vakuutettu siinä maassa, missä hän työskentelee, katsotaan Suomessa asuvaksi myös tänne muuttanut henkilö, mikäli hän työskentelee Suomessa. Lain mukaan perusedellytys ansiopäivärahan saamiselle on se, että olet työttömyyskassan jäsen. YTK maksaa siis ansiopäivärahaa työttömyyden tai lomautuksen aikana YTK:n jäsenille seuraavin ehdoin: Olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä. Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyyskassassa vähintään 34 viikkoa ennen työttömyyden alkua. 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy ollessasi vakuutettuna. 8

9 Työssäoloehto ja jäsenyysehto Ansiopäiväraha edellyttää työssäoloehdon täyttymistä vakuutettuna (kassan jäsenenä) ollessa. Työssäolo- ja jäsenyysehto on vähintään 34 kalenteriviikkoa. Palkansaajan on täytettävä 34 kalenteriviikon työssäoloehto työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea myös yrittäjäkassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa enintään 10 viikkoa. Edellytyksenä muun muassa on, että kassasiirto yrittäjäkassasta palkansaajakassaan on tapahtunut yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta ja yrittäjäkassasta eroamisesta. Jos palkansaaja ei ole työskennellyt vuonna 2010 tai sen jälkeen vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää viikkoa, tarkastellaan työssäoloehdon täyttymistä seuraavasti: ensimmäistä kertaa työttömäksi tulevan henkilön on täytettävä 43 kalenteriviikon työssäoloehto ja 10 kuukauden jäsenyysehto työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Sen sijaan henkilön, joka on saanut päivärahaa jälkeen, on kerättävä työssäoloehtoa 34 kalenteriviikkoa 24 kuukauden aikana voidakseen palata uudelleen päivärahan saajaksi (paluuehto). Tarkastelujakso Tarkastelujakso on työttömyyttä edeltävä ajanjakso, jolta ajalta työssäoloehtoon luettavat kalenteriviikot huomioidaan. Tarkastelujakso on 28 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos olet työskennellyt sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei kyseinen aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa. Työaika Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia. Työaikalain mukaisessa jaksotyössä työaika täyttyy silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut 18 tuntia kalenteriviikossa. Etuudenhakijan kirjallisesta pyynnöstä voidaan työssäoloehtoon ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika yhteensä on vähintään 80 tuntia ja työssäoloa on ollut jokaisena viikkona. Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty poikkeuksia työaikaedellytykseen työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Esimerkiksi opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, 1. jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia; 2. jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia. Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä YTK:n asiakaspalvelusta (02) Työaikapankki Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla on sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaa-aika voitaisiin lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun palkan on vastattava työajalta maksettavaa palkkaa. Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymiseen. Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos työaikapankista nostetaan rahakorvausta, tulee se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa aikaa tai jaksotusaikaa ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan esimerkiksi työaikapankin säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua palkkaa ei jaksoteta, ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa. Työehtosopimuksen mukainen palkka tai palkkaminimin mukainen palkka Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalaista työtä. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä toimitettu ennakonpidätys. Työssäoloehto edellyttää lisäksi, että työstä on maksettu vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työalalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna 2013 tehdystä työstä /kk (vuonna 2012 tehdystä työstä palkan oltava vähintään /kk). Osa-aikatyössä ansaittu palkka suhteutetaan tehtyihin tunteihin. 9

10 Palkkatuettu työ Työssäoloehtoon huomioidaan puolet työskentelyajan kalenteriviikkojen lukumäärästä, jos työnantaja on saanut palkkakustannuksia varten korkeinta korotettua palkkatukea. Jos työnantaja ei ole saanut korkeinta korotettua palkkatukea, voidaan työssäoloehtoon hyväksyä työskentelyjakson kalenteriviikot, joina työtä on ollut vähintään 18 tuntia. Työssäoloehdon voimassaolo Palkansaajakassan jäsenenä hankitun 34 kalenteriviikon työssäoloehdon voi menettää työttömyysturvalain 5 luvun säännösten mukaan seuraavissa tilanteissa: 1. Jos jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt yritystoiminnan jälkeen uudelleen. 2. Jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on työmarkkinoilta poissaolon jälkeen täyttynyt uudelleen. 3. Jos jäsen vaihtaa kassaa ja vanhasta kassasta eroamisen ja uuteen kassaan liittymisen välinen aika on yli kuukausi, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt uudessa kassassa. Jäsenen katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työllistämistä edistävässä palvelussa tai työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat sairaus, laitoshoito tai kuntoutus, asevelvollisuus tai siviilipalvelus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, apurahakausi tai muu näihin verrattava syy. Tarkastelujaksoa pidennetään myös seuraavilla ajanjaksoilla: aika, jota ei lueta työssäoloehtoon, kun henkilö on ollut palkkatuetussa työssä, johon työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea työ, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan aika, jolta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella sairasajan palkkaa aika, jolloin henkilö on ollut työllistämistä edistävässä palvelussa. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko 34 kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen ennen kuin palkansaajalla on oikeus päivärahaan. PÄIVÄRAHAOIKEUDEN ESTEET Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa: Olet alle 17-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta (lomautetuille ja sääestepäivillä oleville on alkaen voitu maksaa työttömyyspäivärahaa 68-vuotiaaksi saakka). Olet päätoiminen opiskelija. Olet hoitovapaalla. Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai eronnut työstä ilman pätevää syytä. Työllistyt omassa, puolison tai perheenjäsenen yrityksessä. Saat työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea (ennen alkaneet koulutukset). Saat tai sinulla on oikeus saada irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta tai saat muuta taloudellista etuutta työnantajalta. Saat vuosiloma-ajan palkkaa. Olet työkyvytön. Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille, joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus saada muutoksia. Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen. Omavastuuajalta. Työriita Työriidan aikana kassa ei saa maksaa päivärahaa jäsenelle, joka on joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta. Sama koskee lakon tai työsulun välillistä vaikutusta, jos on pääteltävissä, että työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia työ- ja palkkasuhteisiin. Omavastuuaika Omavastuuaika on seitsemän (7) täyttä työpäivää ja se asetetaan kerran 500 päivän enimmäisaikaa kohti. Omavastuupäivien ei 10

11 tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin olet ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi. Omavastuupäivät eivät kulu mahdollisen rangaistuskarenssin aikana. Lyhennettyä työpäivää tai osa-aikatyötä tekevän omavastuuaika katsotaan hankituksi, kun työttömyysaikaa on kertynyt seitsemää täyttä työttömyyspäivää vastaava aika kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta työllistämistä edistävien palveluiden ajalta. Etuutta maksetaan näissä tilanteissa omavastuuajan estämättä. Omavastuuaikaa ei aseteta palvelun päättymisen jälkeen siltä osin, kun se on kulunut palvelun aikana. Omavastuuaikaa ei aseteta, kun työnteon estymisen syynä on työtaistelutoimenpide, jolla ei pyritä muuttamaan tai vaikuttamaan päivärahaa hakevan henkilön työehtoihin tai työoloihin. Tällöinkin on ilmoittauduttava työnhakijaksi TEtoimistoon. Päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, kun oikeus saada työnantajalta palkkaa työnteon estymisen ajalta lakkaa. Omavastuuaika pidätetään, jos hakija jää työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työttömäksi. Työkyvyttömyys Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos hän saa sairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai jonkin muun lain nojalla etuutta, joka myönnetään täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä. Tältä työkyvyttömyysajalta haetaan ensisijaisesti työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa työkyvyttömyydestä, vaikka työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta ei olisi vielä myönnetty. Työnhakijalla, joka on 1. saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja 2. jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos 3. hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä. Työkyvyttömäksi katsotulla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön. Hakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta työkyvyttömyydestään huolimatta, vaikka hän ei sairautensa vuoksi olisi työmarkkinoiden käytettävissä tai TE-toimistossa työnhakijana kyseisenä aikana. Työttömyysetuuden myöntäminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan alkamista saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Estävät sosiaalietuudet Seuraavat sosiaalietuudet estävät ansiopäivärahan saamisen: äitiys-, isyys- tai vanhempainraha erityishoito- ja erityisäitiysraha koulutustuki (ennen alkaneet koulutustuet) työttömyyseläke täysi työkyvyttömyyseläke täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta valtion eläkelain 1295/2006 mukaista eläkettä) varhennettu vanhuuseläke yksilöllinen varhaiseläke takuueläke eläkkeen täydennyksenä eläketuki sairausvakuutuslain mukainen päiväraha tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetyskorvaus luopumistuki sukupolvenvaihdoseläke Vähentävät sosiaalietuudet Seuraavat sosiaalietuudet vaikuttavat vähentävästi päivärahan määrään: kansaneläkelain 12 :n 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke toisen valtion lainsäädännön mukainen työkyvyttömyyseläke kotihoidon tuki (hoitoraha/hoitolisä) liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke (ei täysi työkyvyttömyys) luopumiseläke osa-aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke sotilasvammalain mukainen päiväraha tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke takuueläke tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa TEL 11 :n mukainen rekisteröity lisäeläke työnantajan rahoittama rekisteröimätön lisäeläke 11

12 Vaikutuksettomat etuudet Seuraavilla etuuksilla ei ole vaikutusta päivärahaoikeuteen tai päivärahan määrään: asumistuki kansaneläkelain mukainen hoitotuki kunnan maksama omaishoidon tuki lapsilisä liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen korvaukset perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä perhehoitajalain mukaiset palkkiot sotilasavustus sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko sekä erityiset kustannusten korvaukset tapaturmavakuutuslain mukaiset erityiset kustannusten korvaukset tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha toimeentulotuki vammaistuki ylimääräiset sotaeläkkeet henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke Epäselvyyksien välttämiseksi ilmoita aina päivärahaa hakiessasi kaikki saamasi eläkkeet ja etuudet. Muista ilmoittaa kassalle myös ulkomailta saamasi eläkkeet ja etuudet. Saadakseen päivärahaa työttömän työnhakijan pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan siitä päivästä, kun hakija on ilmoittautunut TE-toimistoon. Lisäksi hakijan pitää olla työkykyinen sekä hakea kokoaikatyötä. Työvoimaviranomainen tarvitsee työsuhteen päättymisestä selvityksen, jossa on työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekä päättymisen syy. Työvoimaviranomainen tutkii työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Jotta kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa, pitää kassalla olla työvoimaviranomaisen antama esteetön lausunto. Onko hakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä esteitä ovat esimerkiksi asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa tapahtuva hoito tai muu vastaava laitoshoito. Työllistyykö hakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Onko hakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun loma-aikoja. Onko hakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos hakija itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Työstä eroaminen ja erottaminen sekä pätevä syy työstä eroamiseen. Jos hakijalla on ollut pätevä syy työstä eroamiseen taikka hänen työsopimuksensa on päätetty ilman omaa syytä, työvoimaviranomainen antaa hakijalle esteettömän lausunnon. TYÖVOIMAPOLIITTISET EDELLYTYKSET Kieltäytyminen työstä, koulutuksesta työnhakusuunnitelmasta taikka työllistymistä edistävästä toimenpiteestä. Työllistymistä edistävän toimenpiteen keskeyttäminen taikka työnhakusuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti. Työssäkäyntialue Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä. Työvoimaviranomainen antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Työssäkäyntialueiden määritelmä on muuttunut lukien. Aiemmin käytössä olleista kuntapohjaisista työssäkäyntialueista on luovuttu. Henkilön työssäkäyntialue on lukien hänen asuinpaikastaan 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan aluetta, jolta työttömän työnhakijan on lähtökohtaisesti oltava valmis ottamaan tarjottu työ vastaan ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Lisätietoa asiasta löytyy osoitteesta Ulkomaanmatka Ulkomaanmatkan ajalta voit saada työttömyyspäivärahaa seuraavin edellytyksin: Olet tavoitettavissa eli pidät yhteystietosi ajantasalla TE-toimistossa matkasi ajalta. Kykenet kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. Päätoiminen opiskelija Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Työvoimaviranomainen tutkii opiskelun luonteen ja antaa lausunnon päivärahan maksamisen edellytyksistä. Opintojen aloittamisesta tulee siis ilmoittaa TE-toimistoon. 12

13 Päätoimisema opiskeluna pidetään: 1. Opintoja, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen; 2. lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia; sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi; 3. muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti; sekä 4. muita kuin 1 3 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Ne opinnot, jotka eivät ole päätoimisia opintoja, ovat sivutoimisia opintoja on kumottu säännös, jonka mukaan myös muut kuin säännöksessä luetellut opinnot on voitu kokonaisharkinnan perusteella katsoa päätoimisiksi. Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelun päättymisestä tulee esittää tutkinto- tai muu todistus alkaen yliopisto-opiskelija katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi myös opintojen keskeytyksen ajan. Työtön henkilö on voinut alkaen opiskella omaehtoisesti tietyin edellytyksin menettämättä oikeuttaan ansiopäivärahaan. Lue lisää kohdasta Omaehtoinen opiskelu Työvoimaviranomaisen lausunnon perusteella määrättävä määräaika eli karenssi Työvoimaviranomainen asettaa erikseen määrätyissä tilanteissa määräajan eli karenssin. Tämän karenssin ajalta työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Karenssi määrätään seuraavissa tilanteissa: Jos olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 90 päivän ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu päivärahaan 30 päivän ajalta. Jos omalla menettelylläsi aiheutat sen, että työsopimusta ei synny, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 60 päivältä. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 30 päivän ajalta. Päivärahaoikeutta menettämättä voit kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida ammattitaitosi perusteella pitää sinulle sopivana. Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työnteon keskeyttämisestä tietyksi ajaksi (ns. lepäävä työsuhde), ei työntekijällä ole tälle ajalle ammattitaitosuojaa. Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä palkkaa ja päivärahaa vertailemalla. Työtön työnhakija voi kieltäytyä vain osa-aikatyöstä menettämättä päivärahaoikeuttaan. Osa-aikatyö tarkoittaa työtä, jossa työaika on enintään 80 % kokoaikatyön työajasta. Edellä esitettyjä periaatteita sovelletaan myös silloin, jos ilman pätevää syytä kieltäydyt sellaisesta työvoimaviranomaisten osoittamasta koulutuksesta, jonka aikana oma ja huollettaviesi toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, tai jos ilman pätevää syytä olet eronnut tai joutunut eroamaan koulutuksesta. Jos toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäydyt vastaanottamasta työtä tai menemästä koulutukseen tai menettelystäsi muutoin voidaan päätellä, ettet halua vastaanottaa sinulle sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua soveltuvaan koulutukseen, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa vähintään kolme kuukautta. Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta. Vakiintuneena palkkatulona pidetään ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta vähennetään lomaraha tai lomaltapaluuraha ja lomakorvaus. Vakiintunut palkka lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneiden, työssäoloehtoon oikeuttavien 34 kalenteriviikon palkan perusteella. Huomaa, että kahdesta tai useammasta osa-aikatyöstä saatu palkka luetaan vakiintuneena pidettävään palkkatuloon alan enimmäistyöaikaan asti, korkeintaan kuitenkin 40 viikkotuntiin saakka. PÄIVÄRAHAN SUURUUS Jos työ ja siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista, päiväraha määräytyy vuositulon kuukautta kohti lasketusta määrästä. Vuositulon määrittäminen on poikkeussäännös ja sen soveltaminen edellyttää työn kausiluonteisuuden lisäksi sitä, että tehty työmäärä ja sitä kautta ansiot ovat olleet työjakson aikana huomattavasti tavanomaista korkeammat. Tällaisen työn tekijöitä voivat olla esim. asfalttimiehet ja matkailukeskusten työntekijät. Päivärahan suuruus määritellään uudelleen aina, kun uusi työssäoloehto on täyttynyt, jolloin päivärahan perusteena oleva palkka lasketaan näiden 34 kalenteriviikon ajalta. Uusien 13

14 tulotietojen perusteella määräytyvä työttömyyspäiväraha on kuitenkin aina vähintään 80 % (ns. suojasääntö) aiemmin määritellystä päivärahasta edellyttäen, että uusi työssäoloehto on täyttynyt ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Vertailu tehdään ilman lapsikorotusta. Päiväraha ei voi olla pienempi kuin peruspäiväraha. Jos saat päivärahaa ns. lisäpäiväoikeuden perusteella, päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudelleen, vaikka työssäoloehto täyttyisi. Yrittäjänä työskentelyn vaikutusta päivärahaoikeuteen ja päivärahan määrään on selostettu tarkemmin Yrittäjyys -kohdassa. Valtioneuvoston asetuksella on säädetty vakiintuneesta palkkatulosta ja siinä huomioon otettavista tuloista ja niiden selvittämisestä palkkatodistuksella tai verotustiedoin sekä vuositulon määrittämisestä. Asetus löytyy YTK:n nettisivuilta, Ansiopäivärahaan voidaan maksaa korotusosia, joko korotettuna ansio-osana tai muutosturvan ansio-osana. Lue aiheesta lisää kohdista korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa. Lapsikorotus Jos sinulla on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia, päiväraha maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. Sen suuruus on vuonna 2013 yhdestä lapsesta 5,24, kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,92. Oman päivärahasi suuruuden voit laskea kassan päivärahalaskurilla ( ). Päivärahan laskenta Ansiopäiväraha muodostuu voimassaolevan peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia (kts. myös korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa). Vuonna 2013 peruspäiväraha on 32,46 ja ansio-osa 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Ansioon suhteutettu päiväraha voi lapsikorotuksineen olla enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta ja vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen. Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia alkaen. Palkka/kk Palkka -3,89 % Ansiopäiväraha /päivä Korotettuna maksettu ansio-päiväraha /päivä Muutosturvan ansio-osalla maksettu ansio-päiväraha 1 000,00 961,10 37,97 39,50 40, , ,32 41,99 44,64 46, , ,54 46,02 49,78 52, , ,76 50,04 54,92 57, , ,98 54,06 60,06 63, , ,20 58,09 65,20 69, , ,42 62,11 70,34 75, , ,75 68,14 78,06 84, , ,97 72,17 83,20 89, , ,30 78,20 90,91 98, , ,85 88,26 103,76 113, , ,40 93,25 112,05 122, , ,50 102,19 127,69 138, , ,05 106,66 135,52 147, , ,60 111,13 143,34 155, , ,15 115,60 151,16 163, , ,70 120,07 158,98 172, , ,25 124,54 166,81 180, , ,80 129,01 174,63 189,06 14

15 Ansiopäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneiltä vähintään 34 kalenteriviikolta saadusta vakiintuneena pidettävästä palkkatulosta. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä. Niissä tapauksissa, joissa työssäoloehdon kertymisen tarkastelujaksoa on voitu pidentää hyväksyttävästä syystä (kts. tarkastelujakson pidentäminen), tehdään ansaittuun palkkaan TEL-eläkeindeksin mukainen tarkistus. Kuukausipalkkasi perusteella laskien saat arvion ansiopäivärahasi määrästä seuraavasti: Vähennä ensin kuukausipalkastasi 3,89 % eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena. Päiväpalkan saat jakamalla näin saamasi summan 21,5 päivällä. Vähennä sitten päiväpalkasta perusosa 32,46. Ota erotuksesta 45 prosenttia ja lisää siihen perusosa 32,46. Summa muodostaa ansiopäivärahan. Huomaa siis, että palkastasi on vähennettävä 3,89 %. Puolison tulot eivät vaikuta työttömyyskassan jäsenen ansiopäivärahaan. Laskentaesimerkki (ilman lapsikorotuksia) Kuukausipalkka vähennetään 3,89 % eläke- ja työttömyys-vakuutusmaksua päiväpalkka (1.441,65 : 21,5 pvä) = 67,05 /pvä peruspäiväraha 32,46 + ansio-osa [0,45 x (67,05 32,46)] = päivärahan määrä 48,03 Päivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Työ-, omavastuu- ja korvauspäivien määrä kunakin kalenteriviikkona saa olla enintään viisi. Enimmäismaksuaikaan luetaan myös työllistymistä edistävän palvelun aikana maksetut päivät sekä ns. sopimusvaltiossa maksetut työttömyyspäivät. Uuden 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen alkaa aina, kun 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy 28 kuukauden aikana päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Tällöin sovelletaan ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään 80 % aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Ansiopäiväraha on vähintään peruspäivärahan suuruinen. Sen jälkeen kun 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt, ansiopäivärahaoikeus voi alkaa uudestaan 34 kalenteriviikon työssäoloehdon kertymisen jälkeen. Työssäoloehdon tulee kertyä 28 kuukauden aikana ja siihen voidaan ottaa huomioon myös ennen 500 päivän täyttymistä tehty työ, jota ei ole aikaisemmin luettu työssäoloehtoon. Tällöin ei sovelleta ns. suojasäännöstä. Enimmäisajan täytyttyä Kela voi maksaa työmarkkinatukea, joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon. Lisäpäiväoikeus Ansiopäivärahaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin 500 päivän enimmäisajan estämättä ns. lisäpäiviltä seuraavasti: Vuosina syntyneiltä henkilöiltä edellytetään lisäpäiväoikeuden saamiseksi, että henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt ja että hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen PÄIVÄRAHAN KESTO (20) vuoden aikana. Tällöin päivärahaa voidaan maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Vuoden 1955 jälkeen syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä ja hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana. Ennen vuotta 1950 syntyneet Jos vuonna 1949 tai aikaisemmin syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, maksetaan päivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tämän jälkeen hänen on mahdollista hakea työttömyyseläkettä. Työttömän henkilön oikeus vanhuuseläkkeeseen jo 62-vuotiaana lisäpäivien perusteella Vuoden 2012 helmikuun alusta pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Oikeus vanhuuseläkkeeseen on työttömällä, joka on syntynyt ennen vuotta 1958, täyttänyt 62 vuotta ja saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Tätä kyseistä vanhuuseläkettä on erikseen haettava. Hakemuslomakkeen saa työeläkelaitoksesta, Kelasta, Eläketurvakeskuksesta sekä edellä mainittujen tahojen internetsivuilta. Hakemuksen voi jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Eläkkeenhakijan on lisäksi pyydettävä 15

16 työttömyyskassalta todistus työttömyyspäivärahan saamiselta lisäpäiviltä. Kassan antama todistus tulee liittää hakemukseen. Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta, eikä sitä saa takautuen. Työtön henkilö voi itse valita, hakeeko hän vanhuuseläkettä 62-vuotiaana vai myöhemmin. Jos hän ei halua hakea sitä, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Ennen vuotta 1950 syntyneillä työttömyyspäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä säilyy edelleen oikeus työttömyyseläkkeeseen. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö täyttää työttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 62-vuotiaana, hänelle myönnetään kuitenkin työeläkelakien mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä työttömyyseläkkeen sijaan. Kela myöntää hänelle työttömyyseläkkeen, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65-vuotiaana. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan ansiopäivärahaa, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Lisäksi tältä ajalta voidaan maksaa korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa ja kulukorvausta. Työllistymistä edistävästä palvelusta sovitaan TE-toimiston kanssa. Henkilön tulee hakea ansiopäivärahaa etuushakemuksella myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ja pitää työnhaku voimassa TE-toimistossa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta etuutta voidaan maksaa omavastuuaikaan, korvauksettoman määräaikaan, työssäolovelvoitteen tarveharkintaan tai ammatilliseen koulutukseen liittyvistä rajoituksista huolimatta. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava ansiopäiväraha kerryttää 500 päivän enimmäisaikaa. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat: Työnhaku- ja uravalmennus Koulutuskokeilu ja työkokeilu Työvoimakoulutus Omaehtoinen opiskelu Kotoutumistuella tuettu maahanmuuttajan omaehtoinen opiskelu Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta Omaehtoinen koulutus Omaehtoinen opiskelu voidaan katsoa työllistymistä edistäväksi palveluksi seuraavilla edellytyksillä: Opiskelija on vähintään 25-vuotias TE-toimisto arvioi opiskelun tarkoituksenmukaiseksi Opiskelu parantaa olennaisesti mahdollisuuksia työllistyä avoimilla markkinoilla Opiskelusta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa Etuutta voidaan maksaa enintään 24 kuukautta Kulukorvaus Kulukorvaus maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena. Kulukorvaus on 9 euroa päivässä. Jos koulutus järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella, maksetaan kulukorvaus korotettuna, jolloin se on 18 euroa päivässä. Jos koulutus TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT tapahtuu työssäkäyntialueella, mutta kotikunnan ulkopuolella ja koulutuksesta aiheutuu majoituskustannuksia, joista on esitetty luotettava selvitys, voidaan kulukorvaus maksaa myös korotettuna. Kulukorvauksesta ei pidätetä ennakonpidätystä. Kulukorvausta ei makseta työ- ja koulutuskokeilun ajoilta. Alle 25-vuotiaalle työttömyyspäivärahaa saavalle ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle ei makseta kulukorvausta työkokeilun ajalta. Poissaolo työllistämistä edistävästä palvelusta Työllistämistä edistävään palveluun osallistuvalle työttömälle työnhakijalle maksetaan työttömyysetuutta palveluun osallistumisen perusteella. Ansiopäivärahaa ei siis makseta palvelusta poissaolopäiviltä, ellei poissaolon syynä ole työkyvyttömyys, alle 10-vuotiaan lapsen sairaus (enintään neljä työpäivää), työhaastattelu tai siihen rinnastettava syy, joka liittyy työllistymiseen. Työvoimakoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa päivärahaa voidaan kuitenkin maksaa myös poissaolopäiviltä. Työttömyyskassa ei enää alkaen pyydä työvoimapoliittista lausuntoa työ -ja elinkeinotoimistolta silloin, kun työnhakija on ollut poissa työllistymistä edistävästä palvelusta oman työkyvyttömyytensä tai alle 10-vuotiaan lapsen sairauden takia. Työttömyyskassalle riittää tällöin tieto poissaoloajan pituudesta sekä siitä, että syynä on työnhakijan oma työkyvyttömyys tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Hakijan oma ilmoitus poissaolosta riittää, mikäli kyseessä on enintään 3 peräkkäistä päivää kestävä sairauspoissaolo. Yli 3 päivää kestävien sairauspoissaolojen osalta tulee työttömyyskassalle toimittaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus. Mikäli hakija ei pyynnöstä huolimatta toimita lääkärintodistusta, tulee työttömyyskassan hylätä ansiopäiväraha neljännestä poissaolopäivästä lukien. Silloin, kun kyse on poissaolosta alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi, ei lääkärintodistusta pyydetä lainkaan. Lapsen sairaus on hyväksyttävä syy poissaololle neljän perättäisen päivän ajan. Lapsen sairauden jatkuessa pidempään, voidaan ansiopäiväraha hylätä viidennestä poissaolopäivästä lukien. Edellä mainitut käytännöt noudattelevat hyvin pitkälti työelämän menettelytapoja sairauspoissaolojen osalta. Työnhakijan vastuulla on ilmoittaa asianmukaisesti poissaolonsa ja sen syy työttömyyskassalle jo etuutta hakiessaan. 16

17 KOROTETTU ANSIO-OSA Sinulla voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan kolmessa tilanteessa: 1. Työttömyyden alkaessa Olet ollut työsuhteessa vähintään 3 vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa korotettuna työttömyyden alkaessa enintään 20 päivän ajan. Korotettua ansio-osaa ei makseta tämän kohdan perusteella, jos henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan kohdan kaksi (pitkän työuran perusteella), ellei korotettua ansioosaa ole maksettu vähintään yhdeltä päivältä pitkän työuran perusteella ja henkilö on tämän jälkeen täyttänyt uuden työssäoloehdon. 2. Pitkän työuran päätyttyä Olet menettänyt työsi taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tai olet irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää ja sinulla on ennen työsuhteen päättymistä työssäoloaikaa yhteensä vähintään 20 vuotta ja kassan jäsenyyttä vähintään 5 vuotta. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa tällä perusteella enintään 100 päivää. Mikäli olet riitauttanut työsuhteesi päättymisperusteen, maksetaan korotettua ansio-osaa vasta, kun asia on lopullisesti ratkaistu. 3. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta Osallistut työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, josta on sovittu TE-toimiston laatimassa työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa, eikä sinulla ole oikeutta muutosturvan ansio-osaan. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen väli on enintään 7 kalenteripäivää. Korotettua ansio-osaa voidaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksaa enintään 200 päivää. Korotetun ansio-osan suuruus Ansiopäivärahan korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, korotettu ansioosa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 35 prosenttia. Korotettuun ansio-osaan ei sovelleta ns. 90 prosentin sääntöä, vaan ansiopäiväraha voi lapsikorotuksineen olla yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen. MUUTOSTURVAN ANSIO-OSA Sinulla on oikeus muutosturvan ansio-osaan, kun kuulut muutosturvan piiriin sinulla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 34 viikkoa, jonka aikana olet täyttänyt työssäoloehdon. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Muutosturvaan liittyvä työllistymissuunnitelma laaditaan TEtoimistossa yhdessä työnhakijan kanssa. Se voidaan laatia jo irtisanomisaikana eli työsuhteen kestäessä. TE-toimisto tutkii muutosturvan piiriin kuulumisen edellytykset työllistymissuunnitelman laatimisen tai tarkistamisen yhteydessä. Tällöin TE-toimisto tutkii seuraavia edellytyksiä: työsuhteesi on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai määräaikainen työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, tai olet ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana, tai työsuhteesi on ollut määräaikainen ja sinulla on työssäoloaikaa samaan tai eri työnantajaan vähintään 5 vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneen 7 vuoden aikana, tai sinut lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja sinulla on lomautusilmoituksen antohetkellä työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai olet ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai olet lomautettuna itse irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta. Muutosturvan ansio-osan suuruus ja kesto Muutosturvan ansio-osa on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, on lisän suuruus tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 37,5 %. Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa sovittujen palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen välinen aika on enintään seitsemän (7) kalenteripäivää. Muutosturvan ansio-osaa ei makseta kuitenkaan henkilölle, joka saa päivärahaa lisäpäiviltä tai on päätoiminen yrittäjä. 17

18 Työttömyyskassan jäsenenä sinulla on oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tapauksissa: 1. Teet osa-aikaista työtä. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos osa-aikaisuus perustuu sinun aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen. 2. Päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Kun työaikaa lyhennetään lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, eikä työaika ylitä 80 % kokoaikaisen työntekijän viikkotyöajasta, maksetaan työttömät päivät täyttä työttömyyspäivärahaa. Edellä mainittu koskee niitä lomautuksia, jotka on toteutettu kokonaisia päiviä lomauttamalla. 3. Jos työntekosi on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei kuitenkaan ole riippuvuussuhdetta sinun työehtoihisi tai työoloihisi. 4. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. 5. Sinulla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä. Vain edellä esitetyissä tapauksissa on kyse ns. sovittelu - tilanteesta. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, on työajan tarkastelu myös silloin 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Lomautus tarkoittaa, että työsuhteen kestäessä työnantaja voi lomauttaa sinut tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Lomautus voi toteutua viikoittaista tai päivittäistä työaikaa lyhentämällä taikka lomautus voi olla kokoaikainen. Kokoaikaiseksi lomautukseksi katsotaan yhtäjaksoinen kalenteriviikon kestävä lomautus, jolloin olet kokonaan työtön. Päiväraha maksetaan kokoaikaisen lomautuksen aikana täysimääräisenä. Päiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä myös ns. sääestepäiviltä rakennus- ja metsäaloilla. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa, ei työssäoloajalta ole oikeutta soviteltuun päivärahaan. Sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä työttömyyden aikana saatu tulo otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. TE-toimisto ratkaisee, onko yrittäjyys päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota ei yleisesti tehdä yrittäjänä eikä työsuhteessa. Esimerkiksi erilaisista toimeksiantosuhteista saatuja palkkioita ja tekijänoikeuskorvauksia voidaan pitää omasta työstä saatuna tulona. OIKEUS SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN Sovittelujakso Pääsääntö on, että sovittelujaksona käytetään kuukautta, kalenterikuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa (maanantaista sunnuntaihin) palkanmaksujaksosta riippuen. Tämä on tavanomainen sovittelujakso. Erityistä sovittelujaksoa, joka on aina tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempi, käytetään silloin, kun edellä mainittuun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta työnhakijalla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen tai joilta ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan (esim. omavastuuaika). Erityinen sovittelujakso muodostetaan edellä mainituissa tapauksissa haku- ja maksujakson niistä osista, joilta on oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Jos työttömyyspäivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa. Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää yli neljä viikkoa kestävän osa-aikatyön alkaessa, jotta sovittelujakso saadaan vastaamaan palkanmaksujaksoa. Työajan tarkastelujakso Osa-aikatyössä ja satunnaisessa työssä työaikaa tarkastellaan sovittelujaksoittain. Jos työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta, työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Siinä tapauksessa, että osa-aikatyössä tai satunnaisessa työssä käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa, työajan tarkastelujaksonakin käytetään tätä jaksoa. Jos käytetään lyhyempää eli erityistä sovittelujaksoa, myös työaikaa tarkastellaan tältä lyhyemmältä jaksolta. Oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan ei ole, jos työaika työajan tarkastelujakson aikana ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lyhennetylle työviikolle lomautetulla työntekijällä (työntekijä on lomautettu kokonaisiksi työpäiviksi) ei ole oikeutta päivärahaan, jos työaika kalenteriviikossa ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta kalenteriviikossa. Työaikaa laskettaessa otetaan huomioon todelliset työtunnit ja niitä verrataan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaan. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan. Sovittelussa huomioon otettava tulo Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka tai muu työn perusteella saatu ansiotulo. Soviteltavaa tuloa ovat siten esimerkiksi työstä saatu peruspalkka, erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä, yötyölisä, provisiot, lomaraha, lomakorvaus palkkaan rinnastettavat palkkiot jne. Tulot osoitetaan työnantajan laatimalla palkkatodistuksella tai palkanmaksujaksolta saadulla palkkalaskelmalla. 18

19 Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa hakujaksolla tehdyt työtunnit ja niiden tulee vastata palkkalaskelman tietoja. Kun käytetään erityistä sovittelujaksoa (=alle kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa), soviteltava tulo muutetaan laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä siten, että kalenteriviikossa on viisi laskennallista työpäivää Yritystoiminnan tulot voidaan sovitella verotustietojen tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Työttömyyskassa käyttää yritystulon sovittelussa huomioon otettavien tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja aina, kun se on mahdollista. Vahvistetun verotuksen tietoja ei voida käyttää, kun kysymys on aloittavasta yritystoiminnasta tai kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen muuttunut oleellisesti. Kun työttömyyskassa ei voi käyttää tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja, arvioidaan tuloja kuitenkin mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaan. Kaikki liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia, jolloin tulojen arviointi perustuu esitettyihin tuloslaskelmiin. Jos kysymys on sovittelun piirissä olevasta omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä voidaan pitää vain itsenäisenä tulonhankkimistoimintana (pääsääntöisesti erilaiset verkostomarkkinointityöt), on toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Sovittelussa huomioon otettavien tulojen arviointi perustuu näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan. Päivärahan suuruus Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy hakijan normaalin päivärahan pohjalta. Jos päiväraha on myönnetty korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla, myös soviteltua päivärahaa maksetaan korotettuna. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Soviteltu päiväraha ja puolet saadusta tulosta voivat yhteensä nousta määrään, joka olisi muutoin voitu maksaa päivärahana. Soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen voi kuitenkin yhdessä tulojen kanssa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Tämä on ns. 90 prosentin sääntö. Jos edellä mainittua 90 prosentin sääntöä noudatettaessa soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi vähemmän kuin soviteltuna peruspäivärahana olisi voitu maksaa, maksetaan päiväraha sovitellun peruspäivärahan suuruisena. Tätä sanotaan vertailusäännöksi. Silloin, kun henkilöllä on oikeus työttömyysturvalain 6 luvun 2 :ssä tarkoitettuun korotettuun päivärahaan, tarkastellaan sovitellun päivärahan määrää niin sanotun 100 %:n säännön perusteella. Tällöin soviteltua työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa enintään niin paljon, että se yhdessä huomioon otettavan työtulon kanssa voi olla korkeintaan ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Sovitellun työttömyyspäivärahan määrä lasketaan tällöin vähentämällä päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta huomioon otettava työtulo (laskennallinen päiväpalkka). Laskentaesimerkkejä Sovittelu pääsäännön mukaan: Osa-aikatyössä oleva henkilö on hakenut ansiopäivärahaa väliseltä ajalta. Palkkatodistuksen mukaan hän on saanut palkkaa edellä mainitulta ajalta 250,00 euroa. Osa-aikatyön perusteella hakijalla on oikeus saada soviteltua ansiopäivärahaa ja sovittelujaksona voidaan käyttää päivärahan hakujaksoa. Hakijan ansiopäivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi on määritelty 53,09 euroa. Päiväpalkan perusteella ansiopäivärahan määräksi on laskettu 40,20 euroa. Sovitellun ansiopäivärahan määrää laskettaessa otetaan huomioon puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta työtulosta. Tässä tapauksessa 250,00 euroa kuukaudessa, joka muutetaan päiväkohtaiseksi käyttämällä jakajaa 21,5. Päiväpalkka on ollut 11,63 euroa, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 5,82 euroa päivässä. Täysimääräisestä ansiopäivärahasta (40,20 euroa) vähennetään sovittelussa huomioon otettava tulo 5,82 euroa. Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa väliseltä ajalta 34,38 euroa päivässä. Hakija saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 721,98 euroa (21 x 34,38). Kun otetaan huomioon työstä saatu palkka, hakijan kokonaistulot väliseltä ajalta ovat yhteensä 971,98 euroa (250, ,98). Mikäli hakija olisi ollut kokonaan työtön, hän olisi ansainnut kyseiseltä ajalta 844,20 euroa (21 x 40,20). Sovittelussa käytetty ns. 90 prosentin sääntöä / vertailusääntöä perustepalkka kuukaudessa palkasta tehtävä tel-vähennys....3,89 % päivärahan perusteena oleva palkka...107,28 /pv työstä saatu tulo kuukaudessa ,50 työstä saatu tulo päivässä...55,00 /pv ansiopäivärahan suuruus...66,13 /pv lapsikorotus kahdesta lapsesta...7,69 /pv sovittelussa huomioon 50 %...27,50 /pv soviteltu päiväraha ilman 90 %:n sääntöä....46,32 90 % päivärahasi perusteena olevasta palkasta....96,55 /pv ansiopäiväraha lapsikorotuksineen ja sovittelujakson tulo yhteensä...100,32 ansiopäiväraha kun 90 %:n sääntöä sovelletaan...41,55 19

20 Laskenta pääsäännön mukaan Laskenta 90 % säännön mukaan Laskenta vertailusäännön mukaan Vaikutus 500 päivän kertymään 73,82 /pv 27,50 /pv 46,32 /pv 96,55 /pv 55,00 /pv 41,55 /pv 40,15 /pv 27,50 /pv 12,65 /pv Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Muuntaminen tehdään niin, että sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla (vrt. esimerkki). Myös mahdollisesti korotettuna maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla tavoin kuin korottamaton päiväraha eli korotusta ei tässä oteta huomioon. Esimerkki: Hakijan päiväraha on 42,05 /pv ja ansio sovittelujaksolla 336,00, josta 50 % vaikuttaa maksettavan päivärahan määrään. Hakijan päiväpalkka on siis ollut 15,63, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 7,82. Sovitellun päivärahan määrä on siis ollut 34,23 / pv. Maksettavien päivien lukumäärä on kuukaudessa ollut 23, jolloin hakijalle maksetaan etuutta 787,29 (23 x 34,23 ). Vaikutus 500 päivän kertymään on 19 päivää (787,29 : 42,05). Työssäoloehdon kertyminen Työssäoloehtoa on käsitelty ansiosidonnaisen päivärahan yhteydessä. Kassa on velvollinen seuraamaan jatkuvasti uuden työssäoloehdon kertymistä. Työssäoloehtoa kertyy, kun kalenteriviikoittainen työaika yhdessä tai useammassa työssä on vähintään 18 tuntia ja palkka työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vuonna 2013 vähintään 1134 /kk (vuonna 2012 palkan oltava vähintään 1103 /kk). Tätä määrää korotetaan työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos teet työtä vain osa-aikaisesti, palkka voidaan suhteuttaa tehtyyn työaikaan. Lisäksi edellytetään, että palkasta suoritetaan asianmukaisesti verot ja muut ns. lakisääteiset maksut. Seuranta tärkeää Pätkätöille ominaiset lyhyet työsuhteet edellyttävät työssäoloehtoon oikeuttavan työn seurantaa. Tämä helpottaa mahdollisen päivärahahakemuksesi käsittelyä, ja toisaalta kassa saa tehdyksi rekistereihin lain edellyttämät seurantatiedot. Kassan tarvitsemat tiedot Toimita kassalle päivärahahakemuksen yhteydessä palkka- ja työtodistus, josta käyvät ilmi työnantajan yhteystiedot, työsuhteen kesto, maksettu palkka ja työsuhteen päättymisen syy (esim. määräaikaisuus tai irtisanominen). Mikäli sinut on irtisanottu, kassa tarvitsee myös irtisanomisilmoituksen. Edellä mainittujen tietojen perusteella kassa voi tarkistaa mm. työssäoloehdon ja palkkaminimin täyttymisen. Muistathan pyytää tarvittavat todistukset aina työn päättyessä, niin vältytään vanhojen asioiden muistelemiselta. Kassa tarvitsee myös tiedot viikoittain tehdyistä työtunneista. Ellei niistä ole mainintaa palkkatodistuksessa, ne voi ilmoittaa helposti työtuntilistan mukaan, jonka työnantaja allekirjoittaa. On oman etusi mukaista, että kassa saa tarvitsemansa selvityksen työssäoloehtoon oikeuttavista työviikon tunneista. Ole itsekin tarkkana, että verot ja muut ns. lakisääteiset maksut otetaan huomioon palkkaa maksettaessa, ja vaadi selvitys niistä. Näin vältytään yllättäviltä tilanteilta laskettaessa työssäoloehtoa kerryttävää työtä. Päivärahan ennakkomaksu Työttömyyskassa voi maksaa päivärahaan ennakkomaksuna ilman päätöstä, jos hakijalla on työvoimapoliittinen lausunto tai hänet on lomautettu tarkistusilmoituksella ja hakijalla on todennäköisesti oikeus ansiopäivärahaan. Lain mukaan työttömyyskassalla on aina oikeus päättää, maksaako se ennakkoa ja kuinka paljon ennakkoa maksetaan. Ennakkoa voidaan maksaa enintään kahdelta kuukaudelta ja sitä maksetaan ilman päätöstä. Etuudesta annetaan päätös vasta varsinaisen hakemuksen käsittelyn yhteydessä ja maksettu ennakko kuitataan maksettavaksi tulevasta päivärahasta. 20