ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa"

Transkriptio

1 ANSIOTURVAN Vakuuttava työttömyyskassa

2 Vakuuttava työttömyyskassa Ansioturvan ABC 2014 Maksoimme vuonna 2013 ansiopäivärahaa työttömille ja lomautetuille jäsenillemme noin 500 miljoonaa euroa. Kuukausittain maksamme etuuksia jäsenelle. Olemme vuodelle 2014 ennakoineet työttömyyden vielä hiukan kasvavan vuodesta Tästä huolimatta YTK:n jäsenmaksu on edelleen 99 euroa kalenterivuodessa, jo viidettä vuotta peräkkäin. Työttömyys kohtaa tällä hetkellä yhä useamman palkansaajan. Tämä opas lähetetään automaattisesti jokaiselle sellaiselle YTK:n jäsenelle, joka on ilmoittaunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi tai vuorotteluvapaalle. Toivomme, että tästä oppaasta löytyy vastaus niihin kysymyksiin, jotka sinua askarruttavat, kun haet etuutta työttömyyskassasta. Olemme vuoden 2013 aikana rakentaneet uutta asiakaspalveluamme, jotta voimme neuvoa sinua entistä paremmin ja joutuisammin. Vuoden 2014 alkaessa saat apua kaikissa työttömyysturvaa koskevissa kysymyksissä yhdestä palvelunumerosta Lisäksi palvelemme sähköisesti OmaYTK:sta tai osoitteella Olemme lisänneet asiakaspalvelussa työttömyysturvaneuvojiemme määrää, jotta pystymme entistä joutuisammin vastaamaan yhteydenottoihin. Päivärahahakemusten käsittely YTK:ssa hoidetaan viidessä maksuryhmässä yhteensä noin 60 etuuskäsittelijän voimin. Vaikka vuonna 2013 maksettujen etuuksien määrä kasvoi yli 20 prosentilla, pystyimme käsittelemään hakemukset nopeammin kuin aikaisempina vuosina. Tähän on vaikuttanut myös se, että saamme yhä suuremman osan päivärahahakemuksista sähköisesti. Suosittelenkin lämpimästi käyttämään päivärahan hakemisessa OmaYTK:n sähköisiä hakemuksia. Pääset palveluumme nettisivuiltamme Kun täytät päivärahahakemuksen sähköisesti, ohjelma ohjaa sinua hakemuksen täyttämisessä ja näin hakemukseen ei erehdyksessä jää virheitä taikka puutteita. Vuoden 2014 alussa työttömyysturvalakiin tulee monia muutoksia. Nämä muutokset on huomioitu tässä oppaassa. YTK:n nettisivuilta löydät aina ajantasaisimman tiedon työttömyysturvasta. Uudistimme sivustoa vuoden 2013 aikana, jotta eri tilanteessa olevien tiedon etsijöiden olisi mahdollisimman helppoa löytää sivustolta tarvitsemaansa tietoa. Esimerkiksi työttömälle työnhakijalle on Jäsenpalvelut -osioon koottu kaikki palvelumme sekä ohjeet päivärahahakemuksen täyttämisestä ja tarvittavista liitteistä. Käy tutustumassa tämän oppaan lisäksi myös nettisivuihimme osoitteessa Auli Hänninen Toimitusjohtaja 2

3 Sisällysluettelo Jäsenpalvelut 4 Jos jään työttömäksi tai minut lomautetaan 6 Perustietoa ansiopäivärahasta 8 Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Päivärahaoikeuden esteet 11 Päivärahan suuruus 13 Sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaoikeuteen 15 Päivärahan kesto 16 Työllistymistä edistävät palvelut (TE-palvelut) 17 Oikeus soviteltuun päivärahaan 20 Vuorotteluvapaa 23 Yrittäjien työttömyysturvasta 24 Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva 29 Työttömyysturvatietoa 32 Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville 35 3

4 JÄSENPALVELUT YTK:n nettisivut YTK:n nettisivuilla osoitteessa on laaja tietopaketti työttömyysturvasta. Ylävalikosta löydät Ansioturvan ABC -osion, jossa on koottuna tietoa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan sekä vuorottelukorvaukseen liittyvistä kysymyksistä. Nettisivuilla Jäsenpalveluihin on kerätty kaikki jäsenten palveluun ja neuvontaan liittyvät asiat. Näitä palveluita ovat Jos jään työttömäksi OmaYTK Päivärahalaskuri Hakemusten käsittelyaikataulu Liitteiden lähettäminen Esitteet Lomakkeet Video-ohjeet Viesti asiakaspalveluun Jäsenyyden päättyminen Usein kysyttyä. Alla on kerrottu näistäkin palveluistamme tarkemmin. Asiakaspalvelu Palvelemme kaikissa YTK:n jäsenyyteen ja ansioturvaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä palvelunumerossa Asiakaspalvelumme palvelee sinua maanantaisin klo 8 17 ja tiistaista perjantaihin klo Palvelemme sinua myös paikan päällä Loimaalla osoitteessa Teollisuuskatu 4, Loimaa, jossa asiakaspalvelumme on avoinna maanantaista perjantaihin klo Kesäaikana aukioloajat kannattaa kuitenkin varmistaa nettisivuiltamme. Automaattinen puhelinneuvonta Automaattinen puhelinneuvonta on käytössäsi, kun soitat YTK:n puhelinasiakaspalveluun numeroon ja valitset valikosta vaihtoehdon automaattinen puhelinneuvonta. Tämän jälkeen palvelu toimii puheella. Palvelussa voit lähettää kokonaan työttömän jatkohakemuksen kuunnella kokonaan työttömän tai kokonaan lomautetun hakuohjeet tilata YTK:n esitteitä työttömyysturvasta päivittää puhelinnumerosi tarkistaa viimeisimmät maksatustietosi Palvelun kautta lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus käsitellään yhtä joutuisasti kuin OmaYTK:n kautta lähetetty hakemuskin, eli pääsääntöisesti lähettämispäivää seuraavan kahden päivän sisällä. Nyt voit siis lähettää sähköisen hakemuksen puhelimella myös ilman nettiyhteyttä. Jos jään työttömäksi Täältä löydät ohjeet, kun olet ensimmäistä kertaa päivärahan hakijana ja tarvitset ohjeita hakemuksen täyttämiseen ja tarvittavien liitteiden keräämiseen. Oma YTK Pääset sähköiseen asiointipalveluumme OmaYTK -painikkeen kautta. Jos olet käyttänyt palvelua jo aikaisemmin, pääset palveluun, kun painat Kirjaudu OmaYTK. Jos et ole aikaisemmin käyttänyt palvelua, sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi Kirjaudu OmaYTK:n alapuolella olevasta Rekisteröidy käyttäjäksi -kohdasta. Rekisteröityminen tapahtuu pankkitunnuksilla taikka tilaamalla tunnukset postitse kotiin. Jos olet unohtanut salasanasi, paina Unohtuiko salasana -painiketta ja saat tilattua itsellesi uuden salasanan joko sähköpostiisi tai puhelimeesi. Oma YTK:ssa voit hoitaa seuraavia asioita: täyttää ja lähettää päivärahahakemuksia, lähettää päivärahahakemuksen liitteitä, seurata hakemuksen käsittelyn etenemistä, tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi, maksaa jäsenmaksulaskun, muuttaa salasanan, laskea päivärahan tasoa eri palkkatuloilla, lähettää palautetta ja kysymyksiä suojatussa yhteydessä. Löydät palvelusta myös seuraavat asiat: ennakonpidätyksessä käytettävät verotiedot annetut päätökset maksettujen etuuksien määrät maksettujen päivien lukumäärän työvoimapoliittiset lausunnot jäsenmaksuhistorian YTK-infon Päivärahalaskuri Päivärahalaskurilla pystyt arvioimaan kuukausitulojesi perusteella määräytyvän ansiopäivärahasi tason. Valitse se päivärahan laji, jonka suuruuden haluat arvioida. YTK maksaa ansioturvaa ja vuorottelukorvausta. Päivärahan suuruuteen vaikuttaa myös lasten lukumäärä. Korotusta maksetaan enintään kolmesta lapsesta. Pitkän työuran perusteella taikka työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta sinulle voidaan maksaa korotettua ansio-osaa, jolloin ansiopäivärahan määrä on suurempi. Kun syötät laskuriin vielä ennakonpidätysprosenttisi, saat arvion myös sinulle maksettavan etuuden nettomäärästä. Huomaathan kuitenkin, että päivärahalaskuri antaa vain arvion etuuden suuruudesta, eli se ei ole sitova lupaus maksettavan etuuden määrästä. Päivärahasi taso määritellään sitovasti lähettämäsi hakemuksen ja sen liitteenä olevien palkkatietojen perusteella. 4

5 Hakemusten käsittelyaikataulu Hakemusten käsittelyaikatauluista löydät käsittelyajat päivähakemusten käsittelyyn. Käsittelyaikataulu vaihtelee sen mukaan, minkä tyyppisestä hakemuksesta on kysymys. Varaamme pisimmän käsittelyajan ensimmäiselle päivärahahakemukselle, koska siinä tutkitaan hakijan oikeus päivärahaan sekä päivärahan taso. Myös sovitellut ja liitteelliset päivärahahakemukset edellyttävät etuuskäsittelijän toimenpiteitä, joten niihin joudumme myös varaamaan hiukan enemmän aikaa kuin taulukossa alimpana oleviin kokonaan työttömän jatkohakemuksiin. Huomaathan, että käsittelyaika ja maksupäivä voidaan luvata vain sellaisille hakemuksille, joissa sekä hakemus että sen liitteet ovat kaikilta osin kunnossa. Jos hakemusta tai liitteitä pitää täydentää, emme pysty lupaamaan, että päivärahahakemus tulee käsiteltyä alkuperäisen käsittelyaikataulun mukaisesti. Liitteiden lähettäminen Otamme vastaan päivärahahakemuksen liitteitä myös sähköisesti. Palvelun kautta liitteitä pystyy lähettämään hakija itse sekä hänen työnantajansa. Lähettävä tiedosto voi olla suuruudeltaan maksimissaan 2 Mt. Lähetettävän liitetiedosto tyyppi voi olla PDF (Adobe Acrobat -dokumentti), JPEG (kuvatiedosto), TIFF (kuvatiedosto). Esitteet Nettisivujen Esitteet -kohdassa voit avata ja tulostaa taikka tilata itsellesi postitse Jäsenyyden ABC:n, jossa kerrotaan työttömyyskassan jäsenyyteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi oppaassa kerrotaan lyhyesti päivärahan saamisen edellytyksistä. Oppaasta löydät myös YTK:n yhteystiedot. Yleinen työttömyyskassa YTK:n säännöt Ansioturvan ABC:n, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti työttömyyskassan maksamista etuuksista, ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta. Oppaasta löydät ohjeet päivärahan hakemisesta ja tarvittavista liitteistä. Liittymislomakkeen, jonka voit täydentää ja toimittaa meille postissa. Vaivattomin tapa liittyä on kuitenkin sähköisen liittymislomakkeen täydentäminen. Lomakkeet Nettisivujen lomakkeista löydät etuuden hakemiseen ja jäsenyyden päättämiseen liittyvät tulostettavat lomakkeet. Ne voi täydentää näytöllä ja tulostaa, jonka jälkeen lomake toimitetaan kassaan joko postitse taikka sähköisesti edellä esitellyn Lähetä liitteet -palvelun kautta. Tulostettavat lomakkeet Ansiopäivärahahakemus Liittymislomake Viikkotyötuntilista Vuorottelusopimus Vuorottelukorvaushakemus Palkkatodistus ja täyttöohjeet Myyntivoiton selvityslomake Eroilmoitus Palkkatodistus pyydetyltä ajalta Palkkatodistus vuorottelukorvaushakemuksen käsittelyä varten Nettisivuilla on käytettävissäsi myös kaksi sähköistä lomaketta, liittymislomake ja eroilmoitus. Kun käytät näitä, tiedot siirtyvät suoraan meille. Video-ohjeet Olemme tehneet nettisivuille video-ohjeita, jos tarvitset apua hakemuksen täyttämisessä taikka palveluidemme käyttämisessä. Video-ohjeissa on yhdistetty kuva ja ääni. Ohjeissa on yksityiskohtaisesti neuvottu, miten kukin kohta hakemuksesta täytetään tai miten esimerkiksi pystyt lähettämään viestin OmaYTK:n kautta. Viesti asiakaspalveluun Nettisivujen palautteen kautta voit lähettää meille sähköpostiviestin suojatussa yhteydessä. Kun lähetät meille sähköpostia, muista liittää viestiin jäsennumerosi, jotta pystymme huomioimaan vastauksessamme juuri sinun tilanteesi. Myös vastauksemme viestiisi lähetetään suojattuna. Jäsenyyden päättyminen Voit erota työttömyyskassasta lähettämällä meille vapaamuotoisen eroilmoituksen. Ilmoita vapaamuotoisessa eroilmoituksessa nimesi ja jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Voit lähettää ilmoituksen postitse, faksilla, sähköpostitse tai nettisivuillamme kohdassa Eroilmoitus. Jäsenyyteen liittyvistä asioista on kerrottu laajemmin Jäsenyyden ABC -oppaassa, nettisivuillamme sekä myöhemmin tässä oppaassa. Usein kysyttyä Nettisivuiltamme löytyy jokaisesta osiosta oma Usein kysyttyä -valikko. Näihin on koottu kyseiseen osioon liittyvät useimmin esitetyt kysymykset. YTK:n blogi ja Facebook YTK:n nettisivuilta osoitteesta löydät blogimme. Blogin avulla voimme vaihtaa lukijoidemme kanssa ajatuksia työttömyysturvasta ja siihen liittyvistä asioista. YTK:n Facebookista löydät ajankohtaista tietoa YTK:n palveluista ja työttömyysturvasta. Facebookissa on hyvä muistaa, että kysymykset ja vastaukset ovat kaikkien nähtävillä, joten henkilökohtaisia tietoja sisältävät kysymykset kannattaa kysyä henkilökohtaisissa palvelukanavissa. Facebookin tarkoituksena on levittää tietoa niistä konkreettisista kysymyksistä, jotka työttömyysturvaan liittyen askarruttavat. 5

6 JOS JÄÄN TYÖTTÖMÄKSI TAI MINUT LOMAUTETAAN Työttömyyden kohdatessa tulee hoidettavaksi monia asioita niin työvoimaviranomaisen kuin työttömyyskassan suuntaan. Alla on muistilista siitä, mitä sinun pitää tehdä, jos jäät työttömäksi tai tulet lomautetuksi taikka työaikaasi lyhennetään. Työnhakijaksi ilmoittautumista, hakemuksen täyttämistä ja tarvittavia liitteitä koskevia asioita on selitetty yksityiskohtaisemmin muistilistan jälkeen olevien alaotsikoiden alla. Sinut on lomautettu tai työaikaasi on lyhennetty lomautuksella. Työsuhteesi on irtisanottu tai kokoaikainen työsuhteesi on osaaikaistettu. Määräaikainen työsopimuksesi päättyy. Toimita jäljennös työsopimuksesta hakemuksen liitteeksi. Pyydä työnantajalta jäljennös irtisanomisilmoituksesta hakemuksen liitteeksi. Toimita jäljennös työsopimuksesta hakemuksen liitteksi. Pyydä työnantajalta jäljennös lomautusilmoituksesta hakemuksen liitteeksi. Pyydä työnantajalta palkkatodistus vähintään 26 työssäoloehdon täyttävältä viikolta hakemuksen liitteeksi (työtä pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia viikossa). Jos sinulla ei ole ollut vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää työviikkoa alkaen, palkkatodistus pitää olla vähintään 34 kalenteriviikolta. TE-toimisto Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi oman alueesi TE-toimistoon. TE-toimistosta saat myös ensimmäisen päivärahahakemuskaavakkeen. Päivärahahakemus YTK:lle Ensimmäisen päivärahahakemuksen voit täyttää kahden viikon työttömyyden jälkeen. Tämän jälkeen voit toimittaa hakemuksen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa. Muista kuitenkin hakea etuutta kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta. Voit käyttää hakemuksen lähettämiseen OmaYTK-palvelua. Jos sinulla on työtä hakujakson ajalla, toimita työttömyyskassaan palkkalaskelma työssäoloajalta. 6

7 TE-toimistoon ilmoittautuminen Sinun pitää ilmoittautua oman alueesi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Oikeus työttömyyspäivärahaan voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, kun olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. TEtoimisto antaa ilmoittautumisesi perusteella työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon, joka on edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle. Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös sähköisesti. Tästä sähköisestä ilmoittautumisesta löydät enemmän tietoa työvoimahallinnon sivuilta Työnhakijaksi ilmoittautumislomakkeella ei ole kuitenkaan mahdollista laittaa vireille työttömyysturvaan liittyviä asioita, vaan se edellyttää aina henkilökohtaista käyntiä TE-toimistossa. Te-palvelut.fi -sivustolta löydät myös paikallisen TE-toimistosi aukioloajat henkilökohtaista käyntiäsi varten. Päivärahahakemuksen täyttäminen YTK:n jäsenenä haet työttömyyspäivärahaa YTK:lta. Ansiopäivärahaa haetaan aina takautuvasti. Ensimmäisen päivärahahakemuksesi voit täyttää oltuasi kaksi viikkoa työttömänä. Jatkossa voit toimittaa hakemuksen neljän kalenteriviikon, kuukauden tai kalenterikuukauden jaksoissa. Muista toimittaa päivärahahakemuksesi työttömyyskassaan kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi alkamisesta. Päivärahaa ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä takautuvasti pidemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireille tuloa. Päivärahahakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on saapunut työttömyyskassalle. Jos esimerkiksi haet päivärahaa alkaen, tulee sinun toimittaa hakemuksesi työttömyyskassaan viimeistään On tärkeää, että lähetät hakemuksen työttömyyskassalle määräajan kuluessa, vaikka jokin liite siitä vielä puuttuisikin. Puuttuvan liitteen voit toimittaa myöhemmin. Päivärahahakemuksen voit toimittaa meille kahdella eri tavalla: 1. Voit hakea päivärahaa sähköisesti OmaYTK-palvelumme kautta. Tarkempia tietoja sähköisestä asiointipalvelustamme löydät tämän oppaan sivulta 4 kohdasta OmaYTK taikka nettisivujemme kohdasta Jäsenpalvelut. 2. Voit myös täyttää kirjallisen ansiopäivärahahakemuksen ja toimittaa sen postitse osoitteeseen PL 100, Loimaa. Hakemuslomakkeen voit noutaa TE-toimistosta tai tulostaa nettisivuiltamme. Täytä hakemukseen kaikki kalenteripäivät, myös viikonloput. Jos olet ollut työssä, merkitse niiden päivien kohdalle työssä ja ilmoita työpäivän aikana tehdyt työtunnit. Mikäli kaipaat apua hakemuksen täyttämiseen tai siihen, mitä liitteitä laitat mukaan, voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme taikka kysyä neuvoa OmaYTK:n kautta lähetettävällä viestillä. Hakemuksen liitteet Sinun tulee toimittaa työttömyyskassalle päivärahahakemuksesi käsittelemiseksi tarvittavat liitteet. Tarvittavat liitteet vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle, osa-aikatyöntekijä vai satunnaisesti työtä tekevä henkilö. Palkkatodistus- tai laskelma Toimita hakemuksesi liitteenä palkkatodistus pääsääntöisesti vähintään 26 kalenteriviikolta. Jos sinulla ei ole yhtään työssäoloehdon täyttävää työviikkoa alkaen, sinun pitää kuitenkin toimittaa palkat vähintään 34 kalenteriviikolta. Jos sinulla on ollut työttömyyttäsi edeltävän 26 viikon aikana useita työsuhteita, tulee sinun toimittaa palkkatodistus jokaisen työsuhteen osalta erikseen. Työskentelyn on oltava sellaista, joka voidaan lukea palkansaajan työssäoloehtoon. Palkkatodistuksen tulee sisältää seuraavat tiedot: Kaikki palkkatodistuksen sisältämän ajanjakson aikana ansaitsemasi palkat. Palkkatodistus ei saa sisältää palkkoja, jotka on ansaittu kyseisen ajanjakson ulkopuolella. Tämä on huomioitava erityisesti tuotantopalkkioita, bonuksia ja muita vastaavia palkan eriä ilmoitettaessa. Jos palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palkkoja, on tieto niistä merkittävä erikseen todistukseen. Tieto palkanmaksuajankohdasta. Palkattomat poissaolot. Tällaisia ilmoitettavia jaksoja ovat esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa. Lomakorvaus ja lomaraha eriteltynä. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä korvauksena pitämättä jääneestä lomasta. Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen. Työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Työnantajan yhteyshenkilön allekirjoitus. Irtisanomisilmoitus Toimita meille irtisanomisilmoitus, mikäli työsuhteesi on irtisanottu tai kokoaikainen työsuhteesi on osa-aikaistettu. Mikäli irtisanomisilmoitus on ollut suullinen, pyydä työnantajaltasi kirjallisena selvitys työsuhteen päättymispäivästä ja irtisanomisen perusteista (Työsuhteen päättämisilmoitus). Irtisanomisaikasi selvittämiseksi työttömyyskassa tarvitsee tiedon myös siitä, milloin työsopimus on irtisanottu. Työsopimus Toimita meille työsopimus ainakin silloin, jos määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai jos sinut on lomautettu. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, toimita sen sijaan työnantajan laatima kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Lomautusilmoitus Jos sinut on lomautettu, toimita meille lomautusilmoitus. Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta 7

8 työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi tarvitsemme myös tiedon siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu. Verokortti Saamme ennen kuluvaa vuotta liittyneiden jäsentemme verotiedot suoraan verottajalta. Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa meille verokortti alkuperäisenä. Oikean veroprosentin varmistamiseksi sinun kannattaa kuitenkin aina pyytää verottajalta muutosverokortti ansiopäivärahaa varten. Tällöin työttömyyskassa käyttää verokortin mukaista ennakonpidätysprosenttia. Katso ennakonpidätyksestä tarkemmin sivulta 32. Verokortti pitää aina toimittaa työttömyyskassalle alkuperäisenä. Selvitykset muista tuloista ja etuuksista Työttömyyspäivärahan hakijana sinun on viipymättä ilmoitettava sellainen olosuhteissasi tapahtunut muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteesi saada työttömyyspäivärahaa tai pienentää maksettavan päivärahan määrää. Näitä olosuhteiden muutoksia ovat esimerkiksi seuraavat tilanteet: Jos sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta. Jos saat sosiaalietuutta, liitä hakemukseen kopio viimeisimmästä etuutta koskevasta päätöksestä. Ilmoita hakemuksessasi aina myös eläkkeen hakemisesta tai eläkehakemusta koskevasta valituksesta. Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, liitä hakemukseen tiedot viimeksi valmistuneesta verotuksesta. Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, liitä hakemukseen ennakkoverolippu. Jos sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto siitä, kuka hoitaa lasta (selvitys lastenhoidon tuesta). Viikkotuntilista Jos olet tehnyt kahta tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi on eritelty. Työtuntilista tulee toimittaa meille jokaisen työantajan osalta erikseen. Toimita viikkotuntilista meille myös silloin, jos työaikasi on vaihdellut siten, että joinakin viikkoina työaikasi on jäänyt alle 18 tunnin. Sopimus lasten huollosta ja elatuksesta Päivähahakemukseen tulee merkitä ne alle 18-vuotiaat lapset, joista haetaan lapsikorotusta. Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös työttömyyskassalle lapsikorotuksen maksamista varten. Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta Jos olet ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus. PERUSTIETOA ANSIOPÄIVÄRAHASTA Oikeus päivärahaan Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana. Työttömyysturvalaissa on säädetty työttömyysetuuksien maksamisesta ja kaikilla palkansaajilla on samat lakiin perustuvat oikeudet työttömyysetuuteen, joita ovat työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha. Vain työttömyyskassan jäsenille voidaan maksaa ansiopäivärahaa. YTK maksaa ansiopäivärahaa työttömyyden tai lomautuksen aikana YTK:n jäsenille seuraavin ehdoin: Olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä. Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyyskassassa vähintään 26 viikkoa ennen työttömyytesi alkua. 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy jäsenyyden aikana. Työssäoloehto ja jäsenyysehto Ansiopäivärahan saaminen edellyttää jäsenyysehdon ja työssäoloehdon täyttämistä. Jäsenyysehto täyttyy, kun jäsenyysaikasi työttömyyskassassa on kestänyt vähintään 26 viikkoa. Työssäoloehto puolestaan täyttyy, kun olet jäsenyysaikanasi työskennellyt vähintään 26 kalenteriviikkoa 28 kuukauden mittaisen tarkastelujakson aikana. Jos olet siirtynyt YTK:n jäseneksi toisesta palkansaajakassasta, voidaan jäsenyysaikasi ja työssäolosi edellisen työttömyyskassan jäsenyysaikana ottaa huomioon YTK:ssa, mikäli olet liittynyt meille kuukauden kuluessa edellisestä kassasta eroamisesta. Oma työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Työssäoloehtoon voidaan lukea vain työ- tai virkasuhteessa tehty työ. Oma työ on työtä, jota ei tehdä työ- tai virkasuhteessa, mutta ei myöskään varsinaisesti yrittäjäasemassa. Yrityksiä tai osuuskuntia, jotka huolehtivat pelkästään työn suorittajan kirjanpidosta, laskutuksesta ja palkanmaksusta, ei voida pitää työn suorittajan työnantajana. Työn suorittaja on tällaisissa tilanteissa omaa työtä tekevä henkilö. Työssäolo- ja jäsenyysehdon pituutta on lyhennetty voimaantulleella työttömyysturvalain muutoksella 26 kalenteriviikkoon. Jos työssäoloehtoosi luetaan yksikin viikko 8

9 jälkeen, sovelletaan sinuun 26 viikon työssäoloehtoa. Jos työssäoloehtosi on täyttynyt kokonaisuudessaan ennen kyseistä päivämäärää, täyttyy työssäoloehto 34 viikon työskentelyllä. Tarkastelujakso Tarkastelujakso on työttömyyttä edeltävä ajanjakso, jolta ajalta työssäoloehtoon luettavat kalenteriviikot huomioidaan. Tarkastelujakso on 28 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos olet työskennellyt sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei kyseinen aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa. Työaika Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia. Työaikalain mukaisessa jaksotyössä työaika täyttyy silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut 18 tuntia kalenteriviikossa. Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty poikkeuksia työaikaedellytykseen työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Esimerkiksi opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, 1. jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia; 2. jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia. Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä YTK:n asiakaspalvelusta (02) Työaikapankki Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla on sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaa-aika voitaisiin lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun palkan on vastattava työajalta maksettavaa palkkaa. Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymiseen. Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos työaikapankista nostetaan rahakorvausta, tulee se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa aikaa tai jaksotusaikaa ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan esimerkiksi työaikapankin säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua palkkaa ei jaksoteta, ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa. Työehtosopimuksen mukainen palkka tai palkkaminimin mukainen palkka Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalaista työtä. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä toimitettu ennakonpidätys. Lisäksi työstä pitää maksaa vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työalalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna 2014 tehdystä työstä euroa/kk (vuonna 2013 tehdystä työstä palkan on oltava vähintään euroa/kk). Osa-aikatyössä ansaittu palkka suhteutetaan tehtyihin tunteihin. Palkkatuettu työ voimaan tulleen työttömyysturvalain muutoksen jälkeen työnantajasi saama palkkatuki ei enää vaikuta työssäoloehtosi kertymiseen. Muutos koskee alkaen tehtyä työtä. Ennen kyseistä päivämäärää tehdystä työstä työssäoloehtoosi voidaan ottaa huomioon puolet niiden kalenteriviikkojen lukumäärästä, joilta työnantajasi on saanut palkkakustannuksia varten korkeinta korotettua palkkatukea. Työssäoloehdon täyttymisen tarkastelujaksoa pidennetään tällöin siltä osin, kun työtä ei voida lukea työssäoloehtoon. Työssäoloehdon voimassaolo Voit menettää palkansaajakassan jäsenenä hankkimasi 26 kalenteriviikon työssäoloehdon seuraavissa tilanteissa: 1. Olet työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta. Sinulle ei voida myöntää ansiopäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon yritystoiminnan jälkeen uudelleen. 2. Olet ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta. Sinulle ei voida myöntää ansiopäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen poissaolon jälkeen. 3. Olet vaihtanut työttömyyskassaa, ja vanhasta työttömyyskassasta eroamisen ja uuteen liittymisen välinen aika on yli kuukausi. Ansiopäivärahaa voidaan myöntää sinulle vasta, kun olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen uudessa työttömyyskassassasi. 9

10 Päivärahan hakijan katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työllistämistä edistävässä palvelussa tai työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat sairaus, laitoshoito tai kuntoutus, asevelvollisuus tai siviilipalvelus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, apurahakausi tai muu näihin verrattava syy. Tarkastelujaksoa pidennetään myös seuraavilla ajanjaksoilla: työ, jota olet tehnyt osasairauspäivärahaa saadessasi aika, jolta sinulle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella sairasajan palkkaa aika, jolloin olet ollut työllistämistä edistävässä palvelussa. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko 26 kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen ennen kuin sinulla on oikeus päivärahaan. TYÖVOIMAPOLIITTISET EDELLYTYKSET Saadaksesi ansiopäivärahaa tulee sinun ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Työttömyyskassa voi maksaa päivärahaa aikaisintaan työnhakijaksi ilmoittautumispäivästä lukien, mikäli työvoimapoliittista estettä etuuden maksamiselle ei ole. On siis tärkeää, että ilmoittaudut työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. TE-toimisto tutkii hakijan työvoimapoliittiset edellytykset etuuden saamiseksi, ja antaa niistä työttömyyskassalle lausunnon. Esteetön työvoimapoliittinen lausunto on edellytys työttömyyspäivärahan maksamiselle. Te-toimisto tarvitsee työsuhteesi päättymisestä selvityksen, josta käy ilmi työsuhteesi alkamis- ja päättymispäivä sekä päättymissyy. Työvoimapoliittista lausuntoa antaessaan TE-toimisto tutkii muun muassa seuraavia asioita: Onko työnhakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä esteitä ovat esimerkiksi asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa tapahtuva hoito tai muu vastaava laitoshoito. Työllistyykö työnhakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Onko työnhakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun loma-aikoja. Onko työnhakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos työnhakija itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Onko työnhakija eronnut työstään ja onko sille ollut pätevä syy? Onko työnhakija erotettu työstään? Jos TE-toimisto katsoo, että työnhakija on päättänyt työsuhteen ilman pätevää syytä, voidaan oikeus työttömyyspäivärahaan evätä 30 tai 90 päivän määräajaksi (karenssi). Jos työstä eroamiseen on ollut pätevä syy, tai työsopimus on päätetty ilman omaa syytä, TE-toimisto voi antaa esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon. Onko työnhakija kieltäytynyt työstä, koulutuksesta, työllistymissuunnitelman laatimisesta tai työllistymistä edistävästä palvelusta? Kieltäytyminen voi aiheuttaa ansiopäivärahan menettämisen tilanteesta riippuen joko 30 tai 60 päivän ajalta. Onko työnhakija laiminlyönyt työllistymissuunnitelmansa toteuttamisen? Työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnistä voi menettää oikeuden ansiopäivärahaan 60 päivän ajalta. Työssäkäyntialue Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä. Työssäkäyntialueesi on asuinpaikastasi 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue. Tältä alueelta sinun on työttömänä työntekijänä lähtökohtaisesti oltava valmis ottamaan vastaan tarjottua työtä ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Lisätietoa asiasta löydät osoitteesta Päätoiminen opiskelija Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Opintojen aloittamisesta tulee siis aina ilmoittaa TE-toimistoon. Päätoimisena opiskeluna pidetään: 1. Opintoja, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen; 2. lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia; sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina päätoimisiksi; 3. muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti; sekä 4. muita kuin 1 3 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia. 10

11 Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Vakintueena työskentelynä pidetään tässä suhteessa ainakin sellaista työtä, joka kestoltaan riittäisi täyttämään palkansaajan työssäoloehdon. Kaikki muut opinnot, jotka eivät ole edellä esitetyllä tavalla päätoimisia opintoja, ovat työttömyysturvan saamisen kannalta sivutoimisia opintoja. Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelujen päättyminen tulee näyttää esittämällä tutkinto- tai muu todistus. Opinnot katsotaan päättyneiksi myös silloin, jos ne ovat olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden, eli sinulla ei ole ollut opintosuorituksia vuoden ajalta etkä ole ottanut osaa opetukseen tai esimerkiksi valmistellut ohjatusti lopputyötäsi. Keskeyttämistä arvioidaan takautuvasti. Opintojen keskeytyksen on tullut alkaa tai sen jälkeen. Opintosuoritusten puuttumisen voit osoittaa esimerkiksi opintosuoritusotteen avulla. Arviointiin ei vaikuta se, oletko ilmoittautunut oppilaitokseen läsnä- vai poissaolevaksi. Sinulla voi tietyin edellytyksin olla oikeus työttömyysetuuteen omaehtoisen opiskelun ajalta. Tästä kerrotaan tarkemmin kohdassa Työllistymistä edistävät palvelut. Työvoimapoliittinen karenssi TE-toimisto voi asettaa sinulle karenssin, eli korvauksettoman määräajan, jolta sinulla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Karenssi määrätään esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: 1. Olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse aiheuttanut työsuhteesi päättymisen. Karenssin pituus on tällöin yleensä 90 päivää. Lyhyiden työsuhteiden (enintään viisi päivää) kohdalla karenssin pituus on 30 päivää. Kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana voit kieltäytyä työstä, jota ei voida ammattitaitosi perusteella pitää sinulle sopivana. Jos sen sijaan olet sopinut työnantajasi kanssa työnteon keskeyttämisestä tietyksi ajaksi (ns. lepäävä työsuhde), ei sinulla ole tällä ajalla tätä samaa ammattitaitosuojaa. Ammattitaitosuoja alkaa uudelleen alusta, kun täytät työssäoloehdon uudelleen. Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä pelkästään palkkaa ja päivärahaa vertailemalla. Työtön työnhakija voi kieltäytyä vain osa-aikatyöstä menettämättä päivärahaoikeuttaan (työaika on enintään 80 prosenttia kokoaikatyön työajasta). 2. Olet omalla menettelylläsi olet aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt. Tällöin karenssin pituus on 60 päivää, lyhyiden työsuhteiden (enintään viisi päivää) kohdalla 30 päivää. 3. Olet kieltäytynyt osallistumasta työllistymissuunnitelman laatimiseen, sen tarkistamiseen taikka kieltäytynyt työllistymissuunnitelmaan sisältyvästä palvelusta. Karenssin pituus on 60 päivää kieltäytymisestä lukien. Jos työnhakija kuuden kuukauden tarkastelujakson kuluessa toistuvasti menettelee edellä kerrotuilla tavoilla työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti, hänelle asetetaan työssäolovelvoite toistuvasta menettelystä lukien. Oikeus työttömyysetuuteen palautuu, kun työnhakija on yhteensä vähintään 12 kalenteriviikkoa: 1. ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä; 2. osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun kuin työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun tai kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettuun omaehtoiseen opiskeluun; 3. opiskellut omaehtoisesti päätoimisia opintoja; tai 4. työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä. PÄIVÄRAHAOIKEUDEN ESTEET Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa: Olet alle 17-vuotias. Olet täyttänyt 65 vuotta (sinulle voidaan kuitenkin maksaa ansiopäivärahaa 68-vuotiaaksi saakka, mikäli työntekosi on estynyt lomautuksen, sääesteen tai tietynlaisten työtaistelutoimenpiteiden johdosta). Olet päätoiminen opiskelija. Olet äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla. Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai eronnut työstä ilman pätevää syytä. Työllistyt päätoimisesti yrittäjänä. Katso tarkemmin sivulta 29. Saat tai sinulla on oikeus saada irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta tai saat muuta taloudellista etuutta työnantajalta. Saat vuosiloma-ajan palkkaa. Olet työkyvytön. Saat ansiopäivärahan saamisen estävää sosiaalietuutta. Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille, joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus saada muutoksia. Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen. Ansiopäivärahan enimmäismaksuajan alkaessa asetettavalta omavastuuajalta. Saat kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai sen aikana työaikapankista maksettua rahakorvausta. 11

12 Työriita Työttömyyskassa ei voi työriidan ajalta maksaa sinulle päivärahaa, jos olet joutunut työttömäksi välittömästi lakon tai työsulun johdosta taikka jos on pääteltävissä, että lakon tai työsulun tarkoituksena on aikaansaada muutoksia myös sinun työ- tai palkkaehtoihin. Omavastuuaika Ennen ansiopäivärahan maksamisen aloittamista sinulle asetetaan viittä (5) täyttä työpäivää vastaava omavastuuaika. Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti kerran jokaista ansiopäivärahan enimmäisaikaa kohti. Omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta, mikäli sinulle on asetettu omavastuuaika edellisen enimmäisajan alkamisen yhteydessä, ja uusi enimmäisaikasi alkaa vuoden kuluessa tästä. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa aikaisintaan siitä ajankohdasta, josta olet ilmoittautunut TEtoimistoon työnhakijaksi. Omavastuupäiväsi eivät kulu niiltä päiviltä, joilta sinulla ei ole oikeutta päivärahaan esimerkiksi työvoimapoliittisen karenssin tai taloudellisen etuuden jaksottamisen ajalta. Jos teet lyhennettyä työviikkoa tai osa-aikatyötä, katsotaan omavastuuaikasi kuluneeksi, kun sinulle on kertynyt viittä työttömyyspäivää vastaava aika kahdeksan perättäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaikaasi luetaan myös ne päivät, joilta sinulle on maksettu työttömyysetuutta työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Etuutta maksetaan näissä tilanteissa omavastuuajan estämättä. Omavastuuaikaa ei siis aseteta palvelun päättymisen jälkeen siltä osin, kun se on kulunut palvelun aikana. Sinulle ei aseteta omavastuuaikaa, jos työntekosi estyy sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta omiin työehtoihisi tai työoloihisi. Tällöinkin sinun on kuitenkin ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, kun oikeutesi saada työnantajaltasi palkkaa työnteon estymisen ajalta lakkaa. Omavastuuaika sinulta pidätetään vasta, jos jäät myös työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työttömäksi. Omavastuuaikaa on lyhennetty voimaantulleella lain muutoksella viiteen päivään. Jos sinulle asetettava omavastuuaika alkaa ennen , on omavastuuajan pituus seitsemää (7) täyttä työpäivää vastaava aika. Vuosiloma-ajan palkka Jos sinulla on oikeus kokoaikaisen työn palkkaan perustuvaan vuosiloma-ajan palkkaan, ei työttömyyspäivärahaa makseta vuosiloman keston ajalta. Lomautuksen ajalta sinulla ei ole loman ajalta lainkaan oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos vuosiloma-ajan palkka perustuu kokoaikatyöhön palkkaan. Tästä syystä työttömyyskassa tarvitsee tiedon vuosiloman ajankohdasta. Irtisanomisaika Oikeus irtisanomisajan palkkaan estää työttömyyspäivärahan saamisen. Irtisanomisajan palkkaa on se palkka, jonka työnantaja on lain, työ- tai virkaehtosopimuksen tai työsopimuksen perustella velvollinen suorittamaan silloin, kun työsopimus irtisanotaan. Jos luovut lain mukaan sinulle kuuluvasta irtisanomisajan palkasta, ei sinulla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan työsopimuslain mukaiselta irtisanomisajalta. Taloudellinen etuus Työnantaja saattaa työsuhteen päättyessä maksaa työntekijälle vapaaehtoisesti etuutta, jonka maksamiseen työnantajalla ei lain tai työehtosopimuksen mukaan olisi velvollisuutta. Tällaisia etuuksia kutsutaan yleisesti tukipaketiksi tai kultaiseksi kädenpuristukseksi tai erorahaksi. Etuuden maksamisesta ei välttämättä tarvitse tehdä varsinaista sopimusta osapuolten kesken, vaan maksaminen voi perustua esimerkiksi työnantajan päätökseen. Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ajalta, jolle tällainen taloudellinen etuus jaksotetaan. Työkyvyttömyys Työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta saada työttömyyspäivärahaa. Jos sinut on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, pidetään sinua työkyvyttömänä, vaikka sinulle ei olisi maksettu tai myönnetty työkyvyttömyysetuutta. Työkyvyttömyysajalta tulee ensisijaisesti hakea työkyvyttömyyden perusteella maksettavia etuuksia. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan kuitenkin maksaa silloin, jos saat täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä eläkettä jostain toisesta valtiosta. Toisesta valtiosta myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke vähennetään työttömyyspäivärahastasi. Sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan työkyvyttömyydestäsi huolimatta silloin, kun sairauspäivärahan 300 päivän enimmäisaika on kohdallasi täyttynyt. Edellytyksenä ansiopäivärahaoikeudelle tällöin on se, että työhakemuksesi on voimassa TE-toimistossa, työkyvyttömyytesi jatkuu ja työkyvyttömyyseläkehakemuksesi on joko vireillä tai hylätty. Jos työsuhteesi on tällaisessa tilanteessa edelleen voimassa, tulee sinun lisäksi esittää työnantajasi todistus siitä, ettei hänellä ole tarjota sinulle työkykysi mukaista työtä. Sinulla voi olla oikeus työttömyyspäivärahaan työkyvyttömyydestäsi huolimatta myös sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta, vaikka et työkyvyttömyytesi vuoksi olisikaan työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyysetuuden myöntäminen edellyttää tällöin kuitenkin sitä, että olet välittömästi ennen sairausvakuutuslainmukaisen omavastuuajan alkamista saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuunottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää, ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. 12

13 Ansiopäivärahan taso määräytyy työttömyyttä edeltäneiden tulojesi mukaan. Ansiopäivärahasi koostuu perusosasta ja ansio-osasta. Ansiopäivärahan perusosa on 32,66 euroa eli peruspäivärahan suuruinen. Perusosan suuruus on kaikilla ansiosidonnaisen päivärahan saajilla sama. Päivärahan ansio-osa puolestaan lasketaan omien palkkatulojesi perusteella. Puolison tulot eivät vaikuta päivärahan tasoon. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan (eli peruspäivärahan) erotuksesta. Jos sinulla on huollettavanasi alle 18-vuotiaita lapsia, maksetaan ansiopäivärahasi korotettuna lapsikorotuksella. Sinulla saattaa myös olla oikeus korotettuun työttömyyspäivärahaan, jolloin ansio-osasi on normaalitasoa suurempi. Suosittelemme kokeilemaan oman päivärahasi suuruuden laskemista YTK:n päivärahalaskurilla osoitteessa PÄIVÄRAHAN SUURUUS pääsääntöisesti niiden työttömyyttäsi edeltäneiden 26 kalenteriviikon ajalta, joiden aikana olet täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Palkkatulot huomioidaan kuitenkin pidemmältä ajalta, jos tuo 26 kalenteriviikon ajanjakso sisältää sellaisia kalenteriviikkoja, jotka eivät täytä työssäoloehtoa. Tämä johtuu siitä, että työssäoloehtoa täyttämättömiä kalenteriviikkoja ei voida huomioida palkanmääritystä tehtäessä. Palkka huomioidaan pääsääntöisesti ansaintaperiaatteen mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että palkanmäärittelyjakson aikana ansaitsemasi tulot huomioidaan siinäkin tapauksessa, vaikka ne olisi maksettu palkanmäärittelyjakson ulkopuolella. Vastaavasti palkanmäärittelyjakson kuluessa maksettua palkkaa ei voida huomioida päivärahan perusteena, jos palkka on ansaittu palkanmäärittelyjakson ulkopuolella. Päivärahan perusteena oleva palkka Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta. Vakiintunutta palkkaa ovat muun muassa työstä maksettava peruspalkka, veronalaiset luontaisedut, irtisanomisajan palkka, vuosilomapalkka, työajan lyhennyskorvaukset sekä erilaiset lisät kuten esimerkiksi iltatyölisät, vuorotyölisät ja sunnuntailisät. Myös vuosiloma-ajat, palkalliset sairauslomat sekä palkallinen irtisanomisaika rinnastetaan työssäoloon ja otetaan siten huomioon palkanmääritystä tehtäessä. Huomaathan kuitenkin, että päivärahan perusteena oleva palkka on aina hieman pienempi kuin kuukausipalkkasi. Tämä johtuu siitä, että perustepalkasta tehdään niin kutsuttu tel-vähennys, jonka suuruus vuonna 2014 on 4,13 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Tämän lisäksi palkkalaskelman palkkasummasta vähennetään vakiintuneeseen palkkaan kuulumattomat erät. Näitä eriä ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus sekä työsuhteen päättyessä maksetut korvaukset, kuten irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus ja mahdollinen työnantajan maksama taloudellinen etuus. Siitä, mitä voidaan pitää vakiintuneena palkkatulona, säädetään työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa ( /1332). Asetuksen löydät YTK:n nettisivuilta, osoitteesta Palkkatulot voidaan huomioida vain siinä tapauksessa, että ne on saatu sellaisesta työskentelystä, joka kerryttää työssäoloehtoa. Jotta ansaitsemasi palkka voitaisiin huomioida päivärahan perusteena, täytyy seuraavien edellytysten täyttyä: Palkka on veronalaista tuloa, joka on ansaittu palkansaajana tehdystä työstä. Palkka on ansaittu työssäoloehdon täyttävässä työssä. Palkasta on pidätetty lakisääteiset vakuutusmaksut. Palkka on osa vakiintunutta palkkatuloasi ja korvausta tehdystä työstä. Ajanjakso, jolta palkat huomioidaan Palkkatulot huomioidaan työttömyyskassalle toimittamasi palkkatodistuksen perusteella. Palkkatulosi huomioidaan Poikkeukset päivärahan perusteena olevaa palkkaa määritettäessä Jos työ tai siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista, lasketaan päivärahan suuruus vuositulosta. Vuositulomäärityksessä tuloon luetaan työttömyyttä edeltäneiden 12 kuukauden ajalta saatu palkkatulo ja siihen rinnastettava henkilökohtainen tulo sekä tietyt sosiaalietuudet ja ansionmenetyskorvaukset sekä muut tuet, jos ne ovat saajansa veronalaista tuloa. Työ on kausiluontoista, jos työtä luonnonolosuhteiden vuoksi tai muusta vastaavasta syystä voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta ja jos työmäärä sekä työstä saatava palkkatulo ovat tästä syystä huomattavasti tavanomaista suuremmat. Kausiluontoista työtä tekevät esimerkiksi asfalttimiehet ja matkailukeskusten työntekijät. Poikkeuksen palkanmäärittelyysi muodostaa myös tilanne, jossa saat tai olet saanut osatyökyvyttömyyseläkettä tai saat tai olet saanut osa-aikaeläkettä taikka saat tai olet saanut vuorottelukorvausta taikka olet ollut osittaisella hoitovapaalla. Jos et ole täyttänyt työssäoloehtoa kokonaisuudessaan uudestaan tällaisen tilanteen jälkeen, määritellään päivärahan perusteena oleva palkka eläkettä, vuorottelukorvausta tai hoitovapaata edeltävältä ajalta saamistasi tuloista. Ansiopäivärahan taso ei siis määräydy esimerkiksi osa-aikaeläkkeen aikana osaaikatyöstä maksetun palkan perusteella. Päivärahan taso pysyy tällaisessa tapauksessa ennallaan, vaikka täyttäisit työssäoloehdon uudelleen eläkkeellä, vuorotteluvapaalla tai hoitovapaalla ollessasi. Päivärahan taso määräytyy edellä kuvatulla tavalla niin kauan, kunnes täytät työssäoloehdon kokonaisuudessaan uudelleen eläkkeen, vuorotteluvapaan tai hoitovapaan päättymisen jälkeen. Tätä poikkeusta voidaan soveltaa vain silloin, jos olet ollut työttömyyskassan jäsen ja täyttänyt työssäoloehdon jo eläkkeen, vuorottelukorvauksen tai osittaisen hoitovapaan alkamishetkellä. 13

14 Päivärahan perusteena olevan palkan laskeminen Päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa palkkatuloistasi vähennetään ensin vakiintuneeseen palkkaan kuulumattomat erät. Tämän jälkeen jäljelle jääneestä tulosta tehdään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua (tel-vähennys). Vähennyksen määrä on 4,13 prosenttia vuonna Päivärahan perusteena oleva päiväpalkka saadaan jakamalla näin saatu palkkatulo palkanmäärittelyajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä. Päivärahan perusteena olevan kuukausipalkan määrä saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päivärahan suuruuteen vaikuttavat myös seuraavat säännökset: 1. Jos päivärahan perusteena oleva kuukausipalkkasi on suurempi kuin 105-kertainen perusosa (105 X 32,66 = 3429,30 euroa), on ansio-osasi suuruus rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia päivärahan perusteena olevasta päiväpalkastasi prosentin sääntö: Ansiopäivärahasi saa muodostua enintään sen suuruiseksi, että se on enintään 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta päiväpalkastasi. Ansiopäivärahan enimmäissuuruutta laskettaessa otetaan huomioon myös mahdolliset lapsikorotukset. Sinulla on aina kuitenkin oikeus saada ansiopäivärahana vähintään se, mitä saisit peruspäivärahana. Lapsikorotus Jos sinulla on huollettavanasi alle 18-vuotiaita lapsia, sinulle maksetaan myös lapsikorotusta, jonka suuruus on vuonna 2014 yhdestä lapsesta 5,27 euroa, kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 euroa ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,98 euroa. Lapsikorotusta haetaan ensimmäisen päivärahahakemuksen yhteydessä. Jos lapsien lukumäärä muuttuu, ilmoita siitä meille mahdollisimman pian esimerkiksi jatkohakemuksen Lisätetoja-kohdassa. Päivärahan uudelleen määrittely Ansiopäivärahasi suuruus määritellään uudelleen, kun sinulla täyttyy uudestaan 26 kalenteriviikon työssäoloehto. Päiväraha määritellään uudestaan kuitenkin enintään kerran vuodessa. Päivärahan suuruutta ei määritellä uudelleen silloin, kun päivärahan suuruus on määritelty edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa ja seuraava enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa tästä. Myöskään seuraavissa tilanteissa päivärahaasi ei määritellä uudelleen, vaikka uusi työssäoloehto täyttyisi: 1. Jos saat päivärahaa lisäpäiväoikeuden perusteella. 2. Jos täytät uuden työssäoloehdon työvoimakoulutuksen tai työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun aikana. 3. Jos työssäoloehtosi on täyttynyt uudelleen työssä, johon sinut on työllistetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen velvoitteen perusteella (velvoitetyö). Uusi palkanmääritys tehdään kuitenkin siinä tapauksessa, jos uusien tulotietojen perusteella määrätty palkka olisi aiemmin määrättyä palkkaa suurempi. Ansiopäivärahan taso muuttuu vuosittain, kun perusosaa tarkistetaan kansaneläkeindeksillä. Jos ansiopäivärahan tason määrittely tapahtuu uudelleen ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä, päivärahan tasoa suojaa niin sanottu 80 prosentin sääntö: Uusien tulotietojen perusteella määräytyvän työttömyyspäivärahan on oltava tasoltaan vähintään 80 prosenttia sinulle aiemmin maksetusta päivärahasta. Oikeus korotettuun ansio-osaan Sinulla voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan kahdessa eri tilanteessa. Korotetun ansio-osan maksaminen pitkän työuran päätyttyä Pitkän työuran päättyessä maksettavan korotetun ansio-osan saamisedellytykset ovat muuttuneet niiden päivärahan hakijoiden osalta, joiden työsuhde on päättynyt tai sen jälkeen. Uuden lain mukaan sinulla on oikeus korotettuun ansioosaan pitkän työurasi päättyessä yhteensä enintään 90 päivän ajalta, jos täytät seuraavat edellytykset: 1. Työsuhteesi on päättynyt irtisanomiseen. 2. Työsopimuksen päättymisen ei katsota johtuneen sinusta. Työsopimuksen päättymisen katsotaan johtuneen sinusta, jos TE-toimisto on määrännyt sinulle korvauksettoman määräajan eli karenssin. 3. Sinulla on työsuhteen päättymiseen mennessä kerääntynyt eläkevakuutettua työssäoloaikaa yhteensä vähintään 20 vuotta. 4. Olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa 60 päivän kuluessa työsuhteesi päättymisestä. 5. Olet ollut jäsenenä jossain palkansaajakassassa yhteensä vähintään viisi vuotta. Korotetun ansio-osan maksaminen työllistymistä edistävän palvelun ajalta Sinulla saattaa olla oikeus korotettuun ansio-osaan osallistuessasi johonkin työllistymistä edistävään palveluun, jos palveluun osallistumisesta on sovittu TE-toimiston kanssa työllistymissuunnitelmassa. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa koko palvelun keston ajalta, vaikka palvelua ei järjestettäisikään viitenä päivänä viikossa ja sitä voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta, jos tämä aika on enintään seitsemän kalenteripäivän mittainen. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. 14

15 Korotetun ansio-osan suuruus Korotettu ansio-osa on 65 prosenttia päivärahan perusteena olevasta päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos päivärahan perusteena oleva kuukausipalkkasi on kuitenkin suurempi kuin 105-kertainen perusosa (105 X 32,66 = 3 429,30 euroa ), on ansioosasi suuruus rajan ylittävältä osalta 37,5 prosenttia. Korotetun ansiopäivärahan taso saa lapsikorotuksineen olla yhteensä enintään päivärahan perusteena olevan päiväpalkan suuruinen. Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia alkaen. Palkka/kk Palkka -4,13 % Päiväpalkka Ansiopäiväraha euroa/päivä Korotettu ansio-päiväraha euroa/päivä 1 000,00 958,70 44,59 38,03 40, , ,05 66,89 48,06 54, , ,40 89,18 58,09 69, , ,75 111,48 68,13 83, , ,10 133,77 78,16 98, , ,45 156,07 88,19 112, , ,80 178,36 93,51 122, , ,15 200,66 97,97 130, , ,50 222,95 102,43 138, , ,20 267,54 111,35 155, , ,90 312,13 120,27 172, , ,60 356,73 129,18 189,07 SOSIAALIETUUKSIEN VAIKUTUS PÄIVÄRAHAOIKEUTEEN Ilmoita päivärahaa hakiessasi kaikki sosiaalietuudet ja eläkkeet, joita saat tai joita olet hakenut. Myös ulkomailta maksettavat eläkkeet ja etuudet tulee ilmoittaa. Seuraavat sosiaalietuudet estävät ansiopäivärahan saamisen: äitiys-, isyys- tai vanhempainraha; erityishoito- ja erityisäitiysraha; koulutustuki (ennen alkaneet koulutustuet); työttömyyseläke; Suomesta myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke; täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta - valtion eläkelain 1295/2006 mukaista eläkettä); varhennettu vanhuuseläke; yksilöllinen varhaiseläke; takuueläke eläkkeen täydennyksenä; eläketuki; sairausvakuutuslain mukainen päiväraha; tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha; liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus; kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetyskorvaus; luopumistuki; sukupolvenvaihdoseläke. Seuraavat sosiaalietuudet vähentävät ansiopäivärahan määrää: lasten kotihoidon tuki; opintotuki; osatyökyvyttömyyseläke; toisesta valtiosta maksettava työkyvyttömyysetuus; osaaikaeläke; vanhuuseläke (ei täysi); vanhuuseläke, jota ei ole myönnetty täysien palvelusvuosien perusteella; työnantajan järjestämä lisäeläke; luopumiseläke; luopumiskorvaus; liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella; sotilasvammalain mukainen päiväraha, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella; sotilastapaturmalain nojalla maksettava korvaus; tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella; tapaturmaeläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella; 15

16 rikosvahinkolain mukainen ansionmenetyskorvaus; potilasvahinkolain mukainen korvaus työansion menetyksestä (eläke); takuueläke, jos se on myönnetty jonkin edellä mainitun etuuden täydennykseksi. Lasten kotihoidon tuen vaikutuksesta Lasten kotihoidon tuki vähennetään työttömyyspäivärahastasi, jos tuki maksetaan sinulle. Myös puolisollesi maksettava kotihoidon tuki vähennetään lähtökohtaisesti sinulle maksettavasta päivärahasta. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea ei kuitenkaan vähennetä seuraavissa tapauksissa: Puolisokin on työttömänä ja kotihoidon tuki maksetaan puolisolle. Puoliso saa kotihoidon tuen lisäksi äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Puoliso hoitaa itse lasta eikä puolisolla tämän lapsenhoidon takia ole oikeutta työttömyysetuuteen. Jos lapsenne on säännöllisesti osankin aikaa hoidossa kodin ulkopuolella, vähennetään puolisollesi maksettava lasten kotihoidon tuki sinulle maksettavasta työttömyyspäivärahasta. Pääsääntöisesti puolison opiskelu, vähäinenkin yritystoiminta tai osa-aikainen työskentely aiheuttaa sen, että puolisolle myönnetty lasten kotihoidon tuki vähennetään työttömyyspäivärahasta. Työnantajan järjestämän lisäeläkkeen vaikutuksesta Työnantajan järjestämä lisäeläke vähentää päivärahan määrää. Itselle ottamaasi vapaaehtoista eläkettä ei sen sijaan vähennetä työttömyyspäivärahasta. Seuraavat sosiaalietuudet eivät vähennä ansiopäivärahan määrää: asumistukilain mukainen asumistuki; eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukainen asumistuki; lapsilisä; osittainen hoitoraha; kunnan järjestämä kotihoidon tuen kuntalisä; perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä; kansaneläkelain mukainen hoitotuki; kunnan maksama omaishoidon tuki; perhehoitajalain mukaiset palkkiot; vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukainen eläkettä saavan hoitotuki; sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko; vammaisetuuksista annetun lain (571/2007) mukainen vammaistuki; toimeentulotuki; sotilasavustuslain (781/1993) mukainen sotilasavustus; tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset; liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen korvaukset; tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha; ylimääräiset sotaeläkkeet; henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke. Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enintään 500 päivän enimmäisajan voimaan tulleella lainmuutoksella ansiopäivärahan ansio-osan kestoa lyhennetään 300 tai 400 päivään tiettyjen edellytysten täyttyessä. Ansiopäivärahan kestoa lyhentävää säännöstä sovelletaan työnhakijaan, jonka päivärahakauden enimmäisaika alkaa tai sen jälkeen. Sinulla on oikeus ansiopäivärahaan 500 päivältä, mikäli sinulla on työssäoloa yhteensä kolme vuotta. Työhistoriatiedot selvitetään ensisijaisesti Eläketurvakeskuksen rekisteristä, josta käyvät ilmi kaikki eläkevakuutetut ansiosi. Työskentelyyn rinnasteisia aikoja ei voida ottaa huomioon työhistoriaa laskettaessa. Toisaalta erilaisista vapaista, esimerkiksi perhevapaista johtuvat työstä poissaolot luetaan työssäolovaatimukseen, jos sinulla on poissaolojen aikana ollut voimassa oleva työsuhde. Sinulla on oikeus ansiopäivärahan ansio-osaan 400 päivältä, mikäli sinulla on työssäoloa vähemmän kuin kolme vuotta. Työttömyyskassa maksaa sinulle kuitenkin päivärahaa PÄIVÄRAHAN KESTO yhteensä 500 päivältä siten, että viimeiseltä 100 päivältä päivärahasi maksetaan peruspäivärahan suuruisena. Ansiopäivärahan ansio-osan maksuaikaa lyhennetään tämän lisäksi 100 päivällä niiden päivärahan hakijoiden kohdalla, jotka ovat kieltäytyneet työllistymistä edistävästä palvelusta tai keskeyttäneet palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana. Näissä tilanteissa ansiopäivärahan ansio-osan enimmäisaika on 300 tai 400 päivää työssäoloedellytyksen täyttymisestä riippuen. Päivärahaa maksetaan kuitenkin yhteensä 500 päivältä siten, että viimeiseltä 100 tai 200 päivältä päiväraha maksetaan peruspäivärahan suuruisena. Ansiopäivärahan ansio-osan enimmäisaikaa ei kuitenkaan lyhennetä, jos päivärahan hakijalle on maksettu tai maksetaan ensimmäisen 250 päivärahapäivän aikana korotettua ansio-osaa työllistymistä edistävän palvelun ajalta vähintään 40 päivältä. Päivärahaa maksetaan enintään viitenä päivänä kalenteriviikolta. Enimmäismaksuaikaan luetaan mukaan myös työllistymistä edistävän palvelun aikana maksetut päivät. 16

17 Maksupäivät otetaan täysinäisinä huomioon, vaikka jokin lakisääteinen sosiaalietuus on vähennetty maksettavasta päivärahasta. Soviteltuna maksettu ansiopäiväraha muunnetaan vastaamaan täysiä työttömyyspäiviä. Vain nämä laskennalliset täydet korvauspäivät kerryttävät enimmäisaikaa. Vuorottelukorvausta ei oteta huomioon enimmäisaikaa laskettaessa. Enimmäisaikaa kerryttävät myös sellaiset työttömyyspäivät, joilta sinulle on maksettu työttömyysetuutta jostain toisesta EU- tai ETA-valtiosta taikka Sveitsistä. Korotetulla ansioosalla maksettu työttömyyspäiväraha kerryttää enimmäisaikaa jokaisella maksupäivällä. Soviteltuna maksettu korotettu työttömyyspäiväraha muunnetaan kuitenkin ensin täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Uusi enimmäismaksukausi alkaa aina, kun 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Työssäoloehdon tulee kertyä 28 kuukauden aikana. Enimmäisajan täytyttyä Kela voi maksaa työmarkkinatukea, joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon. Lisäpäiväoikeus Ansiopäivärahaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin enimmäisajan estämättä lisäpäiväoikeuden perusteella seuraavasti: Vuosina syntyneelle henkilölle voidaan maksaa enimmäismaksuajan lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta, jos hän täyttää 59 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä on työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuosina syntyneelle henkilölle voidaan maksaa 500 päivän enimmäismaksuajan lisäksi ansiopäivärahaa 65-vuotiaaksi asti, jos hän täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, ja on työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneelle henkilölle voidaan maksaa 500 päivän enimmäismaksuajan lisäksi ansiopäivärahaa 65- vuotiaaksi asti, jos hän täyttää 61 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä on työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Työttömän henkilön oikeus vanhuuseläkkeeseen jo 62-vuotiaana lisäpäivien perusteella Vuoden 2012 helmikuun alusta pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Oikeus vanhuuseläkkeeseen on työttömällä, joka on syntynyt ennen vuotta 1958, täyttänyt 62 vuotta ja saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Tätä kyseistä vanhuuseläkettä on erikseen haettava. Hakemuslomakkeen saa työeläkelaitoksesta, Kelasta, Eläketurvakeskuksesta sekä edellä mainittujen tahojen internetsivuilta. Hakemuksen voi jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Eläkkeenhakijan on lisäksi pyydettävä työttömyyskassalta todistus työttömyyspäivärahan saamisesta lisäpäiviltä. Tämä työttömyyskassan antama todistus tulee liittää hakemukseen. Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta, eikä sitä saa takautuen. Työtön henkilö voi itse valita, hakeeko hän vanhuuseläkettä 62-vuotiaana vai myöhemmin. Jos hän ei halua hakea sitä, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Ennen vuotta 1950 syntyneillä työttömyyspäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä säilyy edelleen oikeus työttömyyseläkkeeseen. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö täyttää työttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 62-vuotiaana, hänelle myönnetään kuitenkin työeläkelakien mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä työttömyyseläkkeen sijaan. Kela myöntää hänelle työttömyyseläkkeen, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65-vuotiaana. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT (TE-PALVELUT) TE-palvelujen ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Palvelun ajalta päiväraha voidaan tietyin edellytyksin maksaa korotetulla ansio-osalla korotettuna. Muutosturvan ansio-osan maksamisesta luovutaan lukien. Korotetun ansio-osan määrä muuttuu samalla aiemman muutosturvan ansio-osan suuruiseksi. TE-palvelujen ajalta maksettava ansiopäiväraha kerryttää päivärahan maksulle asetettua enimmäismaksuaikaa. Työttömyyskassa maksaa palveluun osallistumisen ajalta myös kulukorvauksen. Palveluun osallistuessasi voit hakea ansiopäivärahaa normaaliin tapaan päivärahahakemuksella. Ansiopäivärahan saamiseksi sinun tulee 1. olla työnhakijana TE-toimistossa ja 2. täyttää 26 kalenteriviikon työssäolo- ja jäsenyysehto työttömyyskassassa. Korotetun ansio-osan maksaminen palveluun osallistumisen perusteella edellyttää sitä, että siitä on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Suunnitelma laaditaan TE-toimistossa työnhakijan haastattelun yhteydessä. 17

18 Muistathan pitää huolta siitä, että työnhakusi TE-toimistossa on voimassa. Työnhaun katketessa joudumme keskeyttämään päivärahan maksamisen. Palveluista kieltäytyminen tai palvelun keskeyttäminen voivat johtaa päivärahaoikeuden menettämiseen sekä ansiopäivärahakauden enimmäismaksuajan lyhenemiseen 100 päivällä. Seuraavat palvelumuodot voivat tulla kysymykseen ansiopäivärahan saajien kohdalla: 1. Työnhakuvalmennus 2. Uravalmennus 3. Koulutuskokeilu 4. Työkokeilu 5. Työvoimakoulutus 6. Omaehtoinen opiskelu 7. Kuntouttava työtoiminta Pääsääntöisesti sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jos sinulla ei olisi oikeutta päivärahaan työttömänä ollessasi. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan maksamisen esteet ja rajoitukset, kuten yli kaksi viikon kestävän kokoaikatyön aloittaminen tai estävän sosiaalietuuden saaminen, estävät päivärahan maksamisen myös työllistymistä edistävän palvelun aikana. Palveluun osallistuessasi sinulla on kuitenkin poikkeuksellisesti oikeus päivärahaan seuraavissa tilanteissa: 1. Omavastuun ajalta. 2. TE-toimiston asettaman korvauksettoman määräajan (karenssi) ajalta. 3. TE-toimiston asettaman työssäolovelvoitteen ajalta. 4. Alle 25-vuotias on oikeutettu päivärahaan, vaikka hän on ilman pätevää syytä jättänyt hakematta koulutukseen, kieltäytynyt koulutuksesta tai on omalla menettelyllään aiheuttanut sen, ettei häntä valita koulutukseen. Työvoimakoulutus TE-toimistot tarjoavat työvoimakoulutusta niille työnhakijoille, joilla on ammatillisen koulutuksen tarve. Työvoimakoulutuksena tarjotaan ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettua kotoutumiskoulutusta sekä aikuisten perusopetusta, jos perusopetuksen oppimäärän puuttuminen on esteenä ammatillisen koulutuksen suorittamiselle. Työvoimakoulutuksen ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, vaikka henkilö katsottaisiin päätoimiseksi yrittäjäksi tai vaikka hän ei ole työtön tai kokonaan lomautettu, jos hän on kuitenkin työttömyysuhan alainen. TE-toimisto arvioi sen, onko kyseessä päätoiminen yrittäjä, sekä sen, voidaanko henkilöä pitää työttömyysuhan alaisena. Päätoimiselle yrittäjälle voidaan maksaa ansiopäivärahan perusosaa. Työttömyysuhan alaiselle työntekijälle voidaan maksaa ansiopäiväraha ansio-osineen. Omaehtoinen opiskelu TE-toimistot tarjoavat mahdollisuuden omaehtoiseen opiskeluun niille työnhakijoille, joilla on ammatillisen koulutuksen tarve. Sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan omaehtoisen opiskelun ajalta, jos: olet työnhakijana TE-toimistossa, olet täyttänyt 25 vuotta opiskelun tukemisen alkaessa, sinulla on TE-toimiston toteama koulutustarve, TE-toimisto arvioi, että omaehtoisen opiskelun tukeminen on tarkoituksenmukaisin keino parantaa ammattitaitoasi ja mahdollisuuksiasi saada työtä tai säilyttää työpaikka, opiskelun tukemisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa lähtökohtaisesti ennen opintojen aloittamista ja työttömyysturvalaissa säädetyt edellytykset ansiopäivärahan maksamiselle täyttyvät. Opintoja voidaan tukea yhteensä enintään 24 kuukauden ajalta yhtä opintokokonaisuutta kohden. Tukiaika kuluu siitä riippumatta, voidaanko päivärahaa maksaa jonkun esteen, kuten esimerkiksi työnantajalta saadun tukipaketin jaksottamisen vuoksi. Jos jatkat opintojasi yli 24 kuukauden ajan, saatetaan sinut katsoa päätoimiseksi opiskelijaksi, jolloin sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. TE-toimisto seuraa opiskelun etenemistä ja 24 kuukauden enimmäisajan täyttymistä. Jos opintojen jaksotuksesta on sovittu, kuluu opintojen enimmäisaika (24 kk) vain sovittujen opintojaksojen aikana. Jaksojen välinen aika ei ole opiskeluaikaa, ja tältä ajalta päivärahaa maksetaan mahdollisen työttömyyden perusteella. Vain päätoimisia opintoja voidaan tukea työttömyyspäivärahalla. TE-toimisto tutkii asian. Päätoimisina pidetään: opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen, nuorille tarkoitettuja lukio-opintoja, opintoja, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden tai, jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintoviikkoina tai opintopisteinä, 25 tuntia viikossa. TE-toimisto päättää, voidaanko opintojasi tukea työttömyysetuudella. Työttömyysetuus ei ole opintotukea tai muita opintojen aikaisia tukimuotoja korvaava järjestelmä. Tämän vuoksi jo aiemmin aloitettuja opintoja tuetaan pääsääntöisesti vain silloin, jos tarkoituksena on jatkaa vähintään yhden vuoden keskeytyneinä olleita opintoja. Keskeytymisaika lasketaan lähtökohtaisesti opintosuoritusrekisteriotteeseen merkitystä viimeisestä opintosuorituksesta. Opinnot eivät ole olleet keskeytyneenä, jos olet vuoden aikana ottanut osaa opetukseen tai 18

19 esimerkiksi valmistellut ohjatusti lopputyötäsi. Vuoden keskeytystä ei edellytetä siinä tapauksessa, jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana, tai jos samoja opintoja on aikaisemmin harjoitettu työvoimakoulutuksena. Vain erityisestä syystä voidaan kokonaan uusien yliopisto-opintojen aloittamista tukea työttömyyspäivärahalla. Lisätietoja kannattaa kysyä TE-toimistosta. Työssäoloehdon täyttyminen työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen koulutuksen aikana Jos täytät uuden työssäoloehdon työvoimakoulutuksesi tai opiskelusi aikana, ei uusi päivärahan enimmäisaika kuitenkaan ala alusta. Uutta omavastuuaikaa ei määrätä eikä ansiopäivärahan tasoa määritellä uudelleen. Jos enimmäisaika täyttyy koulutuksen aikana, ei sinulla ole enää koulutuksen loppuajalta oikeutta työttömyyskassan maksamaan päivärahaan. Tällaisessa tilanteessa saatat saada Kansaeläkelaitokselta työmarkkinatukea. Kun koulutus loppuu, saattaa sinulla kuitenkin muiden edellytysten täyttyessä oikeus ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahaoikeutesi perustuu tuolloin työvoimakoulutuksen tai omaehtoisten opintojen aikana täyttyneeseen työssäoloehtoon. Enimmäismaksuaika alkaa tällöin alusta, ansiopäivärahasi taso määritellään uudelleen ja sinulle asetetaan uusi omavastuuaika. Kulukorvaus Kulukorvausta maksetaan TE-palvelujen ajalta matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvaukseksi. Korvaus on työssäkäyntialueellasi järjestettävssä palvelussa 9 euroa päivässä ja sen ulkopuolella 18 euroa. Korotettuun kulukorvaukseen on oikeus myös silloin, jos osallistut työssäkäyntialueella, mutta oman kotikuntasi ulkopuolella järjestettävään koulutukseen, ja osallistumisesta aiheutuu majoituskustannuksia. Tarvitsemme näistä kustannuksista selvityksen (vuokrasopimus taikka kuitit hotellikustannuksista tai muusta majoittumisesta). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle ei makseta korotettua kulukorvausta. Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla on oikeus saada kulukorvauksena 50 prosenttia kyseisessä maassa maksettavasta päivärahasta. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään työvoimakoulutukseen osallistuvalle maksetaan kulukorvausta 16,82 euroa pävässä. Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Korvaus on verotonta tuloa ja se maksetaan siihen oikeutetulle ilman erillistä hakemista. Kulukorvausta maksetaan vain, jos on oikeus ansiopäivärahaan. TE-toimisto voi kuitenkin joissain tilanteissa myöntää ja maksaa kulukorvausta myös sellaiselle henkilölle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan. Alle 25-vuotiaalle, ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle ei makseta kulukorvausta työkokeilun ajalta. Ansiopäivärahaa saava nuori on tällöin samassa asemassa kuin työmarkkinatukea saava nuori. Koulutuspalvelujen tuottaja ei välttämättä seuraa työnhakijan läsnäoloa työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun aikana. Tästä syystä kulukorvausta maksetaan näiden palveluiden ajalta aina viideltä päivältä kalenteriviikossa.kulukorvausta ei makseta opintojen lomajaksoilta. Korvaus voidaan kuitenkin maksaa, jos osallistut lomajakson aikana koulutukseen kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun. Valmennusten ja kokeilujen ajalta kulukorvausta maksetaan vain palveluun osallistumispäiviltä, koska vain näiltä päiviltä on kuluja matkoista ja aterioinnista. Poissaolo työllistämistä edistävästä palvelusta Valmennuksiin, kokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvat henkilöt saavat päivärahaa työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Ansiopäivärahaa ei siksi voida maksaa palvelusta poissaolopäiviltä, ellei poissaolon syynä ole: työkyvyttömyys, alle 10-vuotiaan lapsen sairaus (enintään neljä työpäivää kestävä), tai työhaastattelu tai siihen rinnastettava syy, joka liittyy työllistymiseen. Ilmoitathan työttömyyskassalle poissaoloajan pituuden sekä sen syyn. Oma ilmoituksesi poissaolosta riittää, mikäli kyseessä on enintään kolme peräkkäistä päivää kestävä sairauspoissaolo. Yli kolme päivää kestävien sairauspoissaolojen osalta tarvitsemme kuitenkin lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen. Mikäli emme saa sinulta lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta, joudumme hylkäämään ansiopäivärahahakemuksesi neljännestä poissaolopäivästä lukien. Silloin, kun kyse on poissaolosta alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi, ei lääkärintodistusta pyydetä lainkaan. Lapsen sairaus on hyväksyttävä syy poissaololle neljän perättäisen päivän ajan. Lapsen sairauden jatkuessa pidempään, joudumme hylkäämään ansiopäivärahahakemuksesi viidennestä poissaolopäivästä lukien. Edellä mainitut käytännöt noudattelevat hyvin pitkälti työelämän menettelytapoja sairauspoissaolojen osalta. Muistathan, että sinun vastuullasi on ilmoittaa työttömyyskassalle asianmukaisesti poissaolosi sekä sen syy jo päivärahaa hakiessasi. TE-toimisto voi myös tehdä päätöksen palvelun keskeyttämistä luvattomien poissaolojen takia tai jos poissaoloja on muutoin niin paljon, etteivät palvelulle asetetut tavoitteet täyty. 19

20 Sinulla saattaa olla oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan tilanteessa, jossa sinulla on voimassa oleva työsuhde tai jos harjoitat yritystoimintaa. Edellytyksenä päivärahaoikeudelle on se, että työskentelysi on osa-aikaista tai satunnaista taikka yritystoimintasi on sivutoimista. Sovitellun ansiopäivärahan myöntämistä koskevat muutoin samat edellytykset, joita edellytetään täyden ansiopäivärahankin kohdalla. Sinun tulee myös ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Sinulla voi olla oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tilanteissa: 1. Teet osa-aikaista työtä. Osa-aikatyössä työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Oikeutta päivärahaan ei kuitenkaan ole, jos osa-aikaisuus perustuu omasta aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen. 2. Päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Jos lomautus sen sijaan toteutetaan kokoaikaisena tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä, on sinulla oikeus täysimääräiseen ansiopäivärahaan lomautuspäiviltä. Jos teet osa-aikatyötä ja sinut lomautetaan, maksetaan sinulle kuitenkin soveltua päivärahaa. 3. Jos työntekosi on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole vaikutusta sinun työehtoihisi tai työoloihisi. 4. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Jos vastaanottamasi työ kestää yli kaksi viikkoa, maksetaan sinulle täysimääräistä päivärahaa ennen ja jälkeen työsuhteen eikä sinulla ole oikeutta soviteltuun päivärahaan työssäoloajaltasi. 5. Sinulla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä. Päätoimisella yrittäjällä ei ole lainkaan oikeutta ansiopäivärahaan. TE-toimisto ratkaisee sen, onko yrittäjyytesi päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on sellaista toimintaa, jota ei tehdä varsinaisesti yrittäjänä, mutta ei myöskään työsuhteessa. Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaittu palkka tai muu tulo. Soviteltu päiväraha maksetaan kaikilta sovittelujaksoon sisältyviltä päiviltä samansuuruisena. Päivärahaa voidaan maksaa enintään viideltä päivältä viikossa. Soviteltuna maksettu ansiopäiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että soviteltuna maksettu ansiopäiväraha muunnetaan enimmäismaksuaikaa laskettaessa laskennallisesti vastaamaan täysiä päivärahapäiviä. Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy täyden ansiopäivärahan pohjalta alkaen päivärahan sovittelussa otetaan käyttöön 300/279 euron suojaosa. Suojaosasta johtuen tulot vaikuttavat ansiopäivärahasi määrää vähentävästi vasta suojaosan ylittyessä. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana ansaitsemastasi suojaosan ylittävästä tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. OIKEUS SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN Suojaosa on 300 euroa sovittelujakson ollessa kuukauden pituinen tai käytettäessä laskennallista työtuloa erityisellä sovittelujaksolla. Suojaosan suurus on 279 euroa sovittelujakson ollessa neljän kalenteriviikon pituinen. Ilmoita päivärahahakemuksessasi kaikki hakujakson aikana tekemäsi työtunnit. Tämän lisäksi tarvitsemme selvityksen sinun työ- tai yritystoiminnan tuloista. Tästä syystä tarvitsemme hakemuksen liitteeksi työnantajan laatiman palkkatodistuksen tai palkkalaskelman hakujakson ajalta. Tarkista päivärahahakemuksesta ja palkkalaskelmasta, että hakemuksessa ilmoittamasi työtunnit vastaavat palkkalaskelman tietoja. Sovittelujakson valinta Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy sovittelujakson kuluessa ansaitun työtulon perusteella siten, että suojaosan ylittävä sovittelujakson aikana ansaittu tulo vähentää tuolta ajalta maksettavan ansiopäivärahan määrää. Tavallisesti sovittelujaksona käytetään kuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa. Sovittelujakson valinta riippuu palkanmaksujaksosta. Kuukautta tai neljää kalenteriviikkoa lyhyempää, erityistä sovittelujaksoa pitää käyttää silloin, jos sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta sinulla on oikeus täyteen ansiopäivärahaan tai jos sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta sinulla ei ole lainkaan oikeutta päivärahaan. Sinulla ei ole oikeutta päivärahaan silloin, kun sovittelujakson ajalle kohdistuu jokin päivärahan maksamisen este. Sovittelussa ei oteta huomioon niitä tuloja, jotka olet ansainnut esteen voimassaoloaikana. Erityistä sovittelujaksoa käytetään esimerkiksi silloin, jos sovittelujakson aikana kuluu omavastuuaika. Jos päivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään sovittelussa kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa. Lisäksi tavanomaista sovittelujaksoa voidaan lyhentää silloin, kun aloitat yli neljä viikkoa kestävän osa-aikatyön. Erityinen sovittelujakso muodostetaan hakujaksosi niistä osista, joilta sinulla on oikeus saada soviteltua päivärahaa. Erityistä sovittelujaksoa käytettäessä suojaosan ylittävältä osalta ansaitsemasi palkka tai muu tulo muunnetaan laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä siten, että kalenteriviikossa on viisi laskennallista työpäivää. 20

ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa

ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa ANSIOTURVAN Vakuuttava työttömyyskassa Vakuuttava työttömyyskassa 2 Sisällysluettelo Jäsenpalvelut 4 Jos jään työttömäksi tai minut lomautetaan 6 Perustietoa ansiopäivärahasta 8 Työvoimapoliittiset edellytykset

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Auli Hänninen Toimitusjohtaja. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8. Työvoimapoliittiset edellytykset 10

SISÄLLYSLUETTELO. Auli Hänninen Toimitusjohtaja. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8. Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Ansioturvan ABC 2011 YTK viettää juhlavuottaan jäsenten palvelun merkeissä Vuosi 2010 oli haasteellinen vuosi työttömyyskassoille. Taantuman johdosta työttömyys kosketti voimakkaasti myös YTK:n jäsenistöä.

Lisätiedot

Ansioturvan ABC 2010 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN SISÄLLYSLUETTTELO. Sisällysluettelo. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8

Ansioturvan ABC 2010 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN SISÄLLYSLUETTTELO. Sisällysluettelo. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8 Ansioturvan ABC 2010 SISÄLLYSLUETTTELO Sisällysluettelo Päivärahan hakeminen 3 Päivärahaoikeuden esteet 8 Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Päivärahan suuruus 12 Päivärahan kesto 13 Työllistymistä edistävät

Lisätiedot

ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa

ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa ANSIOTURVAN ABC Vakuuttava työttömyyskassa Vakuuttava työttömyyskassa Tämä on Ansioturvan ABC 2013, ole hyvä! Maksoimme vuonna 2012 ansiopäivärahaa työttömille ja lomautetuille jäsenillemme noin 408 miljoonaa

Lisätiedot

ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa

ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa ANSIOTURVAN ABC Vakuuttava työttömyyskassa Vakuuttava työttömyyskassa YTK uudella ilmeellä vuoteen 2012 YTK uudisti vuoden 2011 lopussa visuaalista ilmettä. Myös tämä Ansioturvan ABC muuttui tässä yhteydessä.

Lisätiedot

Ansioturvan ABC 2009

Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2009 SISÄLLYSLUETTTELO Päivärahan hakeminen Työssäoloehto Päivärahaoikeuden esteet Päivärahan suuruus Päivärahan kesto Oikeus soviteltuun päivärahaan Yrittäjien työttömyysturvasta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Työttömyyskassa Pro

TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Työttömyyskassa Pro TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Työttömyyskassa Pro Tunnuslukuja Vuosi 2014 1.1.-30.6.2015 Etuuksia saaneita 17 727 13 763 Päätösten lukumäärä 42 224 21 621 Maksutapahtumia 125 401 63 643 Perustepalkka (keskim.)

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

JÄSENYYDEN. Vakuuttava työttömyyskassa. Vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet

JÄSENYYDEN. Vakuuttava työttömyyskassa. Vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet JÄSENYYDEN Vakuuttava työttömyyskassa Vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet JÄSENYYDEN ABC Yleinen työttömyyskassa YTK YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa. Meillä on jäseniä jo noin 350.000 ja

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Palkkatodistuksen täyttöohje S. 1 (4) Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Lähetä palkkatodistukset suoraan työntekijän omaan työttömyyskassaan. Yhteisjärjestöön lähetetyt palkkatodistukset palautetaan

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 918/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 918/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 918/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

1) Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol.

1) Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol. ANSIOPÄIVÄRAHAN HAKUOHJE Tietoa yrittäjille 2015 1. Yhteydenotto työ- ja elinkeinotoimistoon (TE toimisto) Jos lopetat yritystoimintasi, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa

Lisätiedot

Finlex 918/2012. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Finlex 918/2012. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012. Eduskunnan päätöksen mukaisesti Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 918/2012 918/2012 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

E uusopas 2008 tuusopas 2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009

E uusopas 2008 tuusopas 2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009 Etuusopas 2008 2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009 IAET-kassa 2009 Kuvat: Olavi Mäki IAET-kassa on vuonna 1969 perustettu ylempien toimihenkilöiden tai vastaavassa asemassa olevien

Lisätiedot

Työttömyyskassan etuudet 2015

Työttömyyskassan etuudet 2015 Työttömyyskassan etuudet 2015 SISÄLLYSLUETTELO Pro-kassa... 1 Toimintaohje työttömyyden varalta... 2 Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen... 2 Ansiopäivärahan hakeminen... 3 Ansiopäivärahahakemuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti Lomautus, irtisanominen, osaaikaistaminen ja ansiopäiväraha Tammikuu 2013 Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti 1 Yleistä työttömyysturvasta Pääsääntö: päivärahan maksaminen edellyttää, että palvelussuhde

Lisätiedot

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Toukokuu 2010 1 (6) TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Miten toimit, kun työ päättyy Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistossa työttömäksi työnhakijaksi välittömästi työsuhteen päätyttyä tai lomautuksen alkaessa.

Lisätiedot

Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA

Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA SISÄLTÖ 1 TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS...4 2 ETUUDET...4 3 OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN...5 4 TYÖTTÖMYYDEN ALKAESSA...6 5 RAJOITUKSET...7

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA 13.1.2009 Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki www.erko.fi Puh. 7206 4343 Fax. 272 1212 Päivärahan saamisen edellytykset (1/3) Jotta työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu Kalevi Kärkkäinen

Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu Kalevi Kärkkäinen Kirjaudu palveluun Paperiliiton etusivulta easiointipalvelu https://www.paperiliitto.fi/www/fi/index.php Etusivu Henkilötiedot Jäsenmaksut Työttömyyskassa Kirjaudu ulos Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu

Lisätiedot

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan

Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Sähköinen verkkopalvelu on kätevä tapa pitää yhteyttä työttömyyskassaan Työttömyyskassan verkkopalvelun kautta voit lähettää hakemuksia tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi, laskea päivärahan suuruuden,

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 1 Sisällys: 3 Ansiopäivärahan hakuohje lyhyesti 4 Työttömyysturvasanasto 6 Ansiopäiväraha Pidä jäsenyys kunnossa Ansiopäivärahan

Lisätiedot

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle.

2. Tilinumero Kirjoita oma tilinumerosi, vaikka tuki maksettaisiinkin hoidon tuottajalle. Kela Hakemus Lasten kotihoidon tuki Lasten yksityisen hoidon tuki WH 1 Voit tehdä tämän hakemuksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja www.kela.fi/lapsiperheet Voit

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2016 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. www.tyj.fi

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2016 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2016 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS www.tyj.fi Työttömyyskassojen etuusopas 2016 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) toimittama etuusopas sisältää

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2012 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2012 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 2 4 ja 10 luvun 2 :n 4 momentti,

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 8 luvun 2 4 ja 10 luvun 2 :n 4 momentti, Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 1001/2012 1001/2012 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta

HE 5/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi työttömyysturvalakiin säännökset ikääntyneiden työnhakijoiden

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2013 PUUKASSA PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus työttömyyden jatkuessa 7 Lähetä hakemuksesi

Lisätiedot

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2014 Ansiopäivärahan edellytykset ja suuruus Ansioturvan kesto Yrittäjän työttömyysturva Työtulon ja sosiaalietuuksien vaikutus Vuorottelukorvaus Näin haet etuutta Keskeiset

Lisätiedot

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2014 Ansiopäivärahan edellytykset ja suuruus Ansioturvan kesto Yrittäjän työttömyysturva Työtulon ja sosiaalietuuksien vaikutus Vuorottelukorvaus Näin haet etuutta Keskeiset

Lisätiedot

TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS. 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön

TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS. 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön Esityksen sisältö Työsuhteen päättämismenettely Työsuhteen päättäminen sopimuksella Työttömyysturva TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISMENETTELY Työsuhteen päättämismenettely

Lisätiedot

TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA 1.1.2009 ALKAEN

TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA 1.1.2009 ALKAEN TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA 1.1.2009 ALKAEN MITÄ ETUUKSIA TYÖTTÖMYYSKASSA MAKSAA? Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen työttömyyden johdosta ansiopäivärahaa, työvoimakoulutuksen ajalta koulutustukea, vuorotteluvapaan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa 1 Sisällys: 4 Työttömyyskassan palvelut 6 Ansiopäivärahan edellytykset Jäsenyys

Lisätiedot

PERUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYSTURVAN. www.jhl.fi. Pikalinkki työttömyysturvavideoon. JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa

PERUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYSTURVAN. www.jhl.fi. Pikalinkki työttömyysturvavideoon. JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2012 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Pikalinkki työttömyysturvavideoon www.jhl.fi JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa 1 Sisällys: 4 Työttömyyskassan

Lisätiedot

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Työmarkkinatuki On taloudellinen tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan sijoittumista työmarkkinoille. On tarkoitettu työttömälle, joka: tulee ensi kertaa työmarkkinoille

Lisätiedot

Työttömyysturva ja työttömyyskassaasiat. AKOL Lappeenranta 5.10.2014

Työttömyysturva ja työttömyyskassaasiat. AKOL Lappeenranta 5.10.2014 Työttömyysturva ja työttömyyskassaasiat AKOL Lappeenranta 5.10.2014 Marjaana Maisonlahti Opettajien Työttömyyskassa 1 Sisältö Taustatietoja esitykselle Ansiopäivärahan rahoitus ja maksumeno Tulevasta työllisyystilanteesta

Lisätiedot

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012 MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Tämä teknologiateollisuutta koskeva muutosturva-aineisto on laadittu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisenä yhteistyönä. Julkaisun tarkoitus on antaa opastusta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 1 Sisällys: 4 Työttömän ja lomautetun hakuohje lyhyesti 5 Työttömyyskassan palvelut 6 Työttömyysturvasanastoa 8 Ansiopäiväraha

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2015 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. www.tyj.fi

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2015 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2015 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS www.tyj.fi Työttömyyskassojen etuusopas 2015 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) toimittama etuusopas sisältää

Lisätiedot

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT 1 of 5 UUTISKIRJE joulukuu 2014 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: Vuoden 2015 lakimuutokset Asiakastyytyväisyyskysely 2014: Otamme

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

ETUUSOPAS 2013 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi

ETUUSOPAS 2013 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2013 Ansiopäivärahan edellytykset ja suuruus Ansioturvan kesto Yrittäjän työttömyysturva Työtulon ja sosiaalietuuksien vaikutus Vuorottelukorvaus Näin haet etuutta Keskeiset

Lisätiedot

Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007

Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007 Työttömyysturvaopas Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007 Sisällys Johdanto 4 I Työttömyyskassan jäsenyys

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 8 10, 12 18, 18 a ja 19 21, 8 luvun 4 a, 6 ja 7 sekä 10 luvun 2 :n 5 momentti,

kumotaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 8 10, 12 18, 18 a ja 19 21, 8 luvun 4 a, 6 ja 7 sekä 10 luvun 2 :n 5 momentti, Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 288/2012 288/2012 Annettu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan työttömyysturvalain

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Palkansaajan työssäoloehdon laskenta

Palkansaajan työssäoloehdon laskenta Sivu 1/5 Palkansaajan työssäoloehdon laskenta Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1001/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1001/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

SÄHKÖISEN ASIOINNIN KÄYTTÖOHJE

SÄHKÖISEN ASIOINNIN KÄYTTÖOHJE SÄHKÖISEN ASIOINNIN KÄYTTÖOHJE 2 Sisällysluettelo Yleistä sähköisen asioinnin käyttämisestä Käyttöturvallisuus 3 Yleistä sähköisen asioinnin käyttämisestä 4 Ensihakemuksen täyttäminen sähköisessä asioinnissa

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle

Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle TURKU Hyvinvointitoimiala 2015 Henkilökohtaisen avun toimintaohje avustajana toimivalle - kaupunki sijaismaksajana Vammaispalvelut PL 364, 20101 Turku Puh. 02 330 000 Faksi 02 262 6448 Sähköposti: etunimi.sukunimi@turku.fi

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA

VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS RYHMÄHENKIVAKUUTUSTA VASTAAVASTA EDUSTA 1 Edun sisältö 2 Edunjättäjä Valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa etua tämän sopimuksen

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus > yhteensovitus 5 Koulutusajan tuet työttömälle

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto

Starttiraha. 7.10.2015 Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto Starttiraha Starttirahan tarkoituksena on edistää yritysten ja työpaikkojen syntymistä Suomessa turvaamalla yrittäjäksi ryhtyvän henkilön (työttömän työnhakijan tai henkilöasiakkaan) toimeentulo yritystoiminnan

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

I OSA YHTEISET SÄÄNNÖKSET

I OSA YHTEISET SÄÄNNÖKSET Työttömyysturvalaki 30.12.2002/1290 Tämä säädös on tulostettu Edilex-lakitietopalvelusta osoitteesta www.edilex.fi/saadokset/lainsaadanto/20021290. Vastuunrajoitus ja tulosteen käyttö Edilexin käyttöehtojen

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Sivu 1/9 Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ-ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014 YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014 Sisältää liittymislomakkeen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2014 JÄSENMAKSU: 2,7 % 5 800 /v ylittävästä

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa HOAY:n luottamusmiesjaos 2016 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin... Työttömälle

Lisätiedot