TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa"

Transkriptio

1 TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 1

2 Sisällys: 3 Ansiopäivärahan hakuohje lyhyesti 4 Työttömyysturvasanasto 6 Ansiopäiväraha Pidä jäsenyys kunnossa Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahan muut edellytykset Näin muutosturva toimii Lomautus Ansiopäivärahan saamisen estävät etuudet Ansiopäivärahan määrä Normaali ansiopäiväraha Ansiopäiväraha korotetulla ansio-osalla Ansiopäiväraha työllistymisohjelmalisällä Soviteltu päiväraha Sovitellun päivärahan suuruus Sovitellun päivärahan hakeminen Sovitellun päivärahan maksaminen Vähennetty päiväraha Ansiopäivärahaoikeuden kesto Enimmäismaksuaika Sovitellun päivärahan kesto Lisäpäiväoikeus 14 Koulutustuki Kenellä on oikeus koulutustukeen Koulutustuen hakeminen ja maksaminen 15 Koulutuspäiväraha Kuka voi saada koulutuspäivärahaa Koulutuspäivärahan suuruus ja kesto Miten koulutuspäivärahaa haetaan 16 Vuorotteluvapaa Kuka voi jäädä vuorotteluvapaalle Vuorottelukorvauksen määrä Vuorottelukorvauksen hakeminen ja maksaminen JHL:n työttömyyskassa palvelee Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassan tavoitteena on olla nyt ja tulevaisuudessa Hyvä maksaja. Tavoitteena Hyvä maksaja kuvaa suuntaa, johon työttömyyskassa kehittää jatkuvasti toimintojaan jäsenpalveluaan, työprosessejaan ja työyhteisöään. Työttömyyskassa otti vuonna 2008 merkittäviä askeleita kohti tavoitettaan. Alkuvuodesta käynnistyneen ewertti Nettikassan käyttäjämäärät osoittavat, että sähköisille palveluille on kysyntää. Jo runsas puolet kassan etuudensaajista käyttää verkkopalvelua kassan kanssa asioidessaan. Saadun käyttäjäpalautteen perusteella laajensimme kassan sähköisiä palveluja ja otimme huomioon erityisesti työssäkäyvät ja siten samanaikaisesti soviteltua päivärahaa saavat jäsenet. Ensimmäisenä kassana JHL:n työttömyyskassa mahdollisti sähköisten hakemusliitteiden, mm. palkkatodistusten, toimittamisen suoraan hakemuksen käsittelijälle työttömyyskassaan. Palvelu mahdollistaa sovitellun päivärahan saajille helppokäyttöisen maksuttoman tavan hakea päivärahaa. Tämä palvelu on otettu vastaan yli odotusten. Lue lisää ewertti Nettikassasta oppaan takasivulta. Vuoden 2009 aikana saattaa työllisyyskehitys merkittävästi heiketä ja työttömien ja lomautettujen määrä kasvaa. Huolestuttavien talouden ennusmerkkien varjostamana JHL:n työttömyyskassa jatkaa kuluvanakin vuonna joustavaa palveluaan ja jäsenpalveluiden ennakkoluulotonta kehittämistä. Työttömyysturvan perusoppaaseen tutustuminen kannattaa, sillä se kertoo tiivistetysti työttömyyskassan maksamista etuuksista, ewertti Nettikassasta ja työttömyyskassan muista palveluista. Hyvä JHL:n jäsen, kassan laajat kehittyvät palvelut ovat tarvittaessa käytössäsi. Pasi Koskinen kassanjohtaja Oppaan toimitustyöryhmä: kassanjohtaja Pasi Koskinen, toimistopäällikkö Harri Isoviita, palvelupäällikkö Maria Vataja ja toimittaja Ulla Puustinen Kuvat: JHL:n kuva-arkisto ja Rodeo, Ulkoasu ja taitto: graafinen sunnittelija Leena Nätti, Paino: Kirjapaino Jaarli 03/2009 2

3 Ansiopäivärahan hakuohje lyhyesti Jos jäät työttömäksi, Käy jo ensimmäisenä työttömyyspäivänä ilmoittautumassa työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistossa (ent. työvoimatoimisto), josta saat päivärahahakemuksen. Löydät kaikki hakemukset myös ewertti Nettikassastamme. Tutustu hakemuksen täyttöohjeisiin ja hanki siinä mainitut liitteet. Lähetä hakemus täytettynä ja allekirjoitettuna työttömyyskassaan. Voit lähettää kaikki etuushakemuksesi liitteineen sähköisesti työttömyyskassaan ewertti Nettikassassa. Työttömyyden alkamishetkestä käynnistyy omavastuuaika, jolta päivärahaa ei makseta. Omavastuuaika on seitsemää täyttä työttömyyspäivää vastaava aika enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Ensimmäinen hakemus kannattaa siis lähettää vasta omavastuuajan jälkeisenä sunnuntaina. Jatkossa päivärahaa haetaan neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa. Päivärahahakemus menee vanhaksi kolmessa kuukaudessa. Pidä työnhakusi voimassa. Puutteellisesti täytetty hakemus viivästyttää tarpeettomasti käsittelyä. Jos hakemuksessa on puutteita, kassa hankkii selvitystä itse tai pyytää sitä hakijalta. Hakemuslomakkeen lisäksi kassa tarvitsee seuraavat liitteet: Palkkatodistus vähintään 43 viikolta. Jos olet saanut päivärahaa tai sen jälkeen, palkkatodistus on oltava vähintään 34 viikolta. Todistuksessa tulee näkyä eriteltynä lomarahat ja -korvaukset, muut mahdolliset korvaukset, palkattomat jaksot ja syy niihin. Kopiot irtisanomis- tai lomautusilmoituksesta. Jos sinut on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä, liitä mukaan myös ansiotyöluettelo. Sen voit tilata eläkelaitoksista: Eläketurvakeskus, puh Kuntien eläkevakuutus, puh Valtiokonttori, puh. (09) Työttömyyskassaan tulevat hakemukset käsitellään saapumisjärjestyksessä. Mikäli hakemuksesta puuttuu tarvittavia asiakirjoja ja todistuksia, se saattaa viivyttää hakemuksen käsittelyä. Kun päivärahaoikeus ja päivärahan suuruus on selvitetty, lähettää kassa postitse päivärahapäätöksen. Tavallisesti päätös päivärahan myöntämisestä, sen suuruudesta, lomakorvauksen jaksotuksesta ja omavastuuajasta annetaan samanaikaisesti. Yleensä päätös tehdään vasta silloin, kun päivärahaa on jäänyt maksettavaksi. Siksi onkin tärkeää, että seuraava ns. jatkohakemus toimitetaan kassalle sen hakuajan, joko neljän kalenteriviikon tai kalenterikuukauden, päätyttyä, vaikkei kassalta olisi vielä siihen mennessä tullut päätöstä päivärahan myöntämisestä. Kassan käsittelijä pyytää tarvittaessa toimittamaan hakemuksen, mutta omatoimisuudella voi nopeuttaa maksua. ewertti Nettikassan kautta lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus on maksussa muutamien päivien kuluessa hakemuksen saapumisesta. Postitse lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus on maksussa viikon kuluttua hakemuksen saapumisesta. Mikäli jatkohakemus on siis saapunut kassaan maanantaina, se on maksussa seuraavan viikon maanantaina. 3

4 Työttömyysturvasanasto Ansiopäiväraha: Työtön, joka on täyttänyt työssäoloehdon ja on kassan jäsen, saa ansiopäivärahaa (ent. ansioon suhteutettu työttömyyspäiväraha). Eläkeputki: Ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö on ns. eläkeputkessa, kun hän jää työttömäksi siten, että hän täyttää 57 vuotta ennen kuin ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika täyttyy. 500 päivän jälkeen hän saa päivärahaa lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 60 vuotta. Tällöin hänellä on mahdollisuus hakea työttömyyseläkettä. Jäsenyysehto: Ansiopäivärahan saaminen edellyttää vähintään 10 kuukauden jäsenyyttä työttömyyskassassa. Työssäoloehdon on täytyttävä jäsenyysaikana. Karenssi: Työ- ja elinkeinotoimiston määräämä päivärahaton aika esim. sen johdosta, että henkilö kieltäytyy tai eroaa työstä ilman pätevää syytä. Laskennallinen työtulo sovittelussa: Soviteltu päiväraha maksetaan pääsääntöi- sesti neljän viikon tai kuukauden jaksolta. Jos neljän viikon tai kuukauden jaksolla on aikaa, jolta ei voida maksaa päivärahaa, muutetaan jakson muilta päiviltä ansaittu tulo laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa. Näin saadusta kuukausitulosta otetaan huomioon 50 prosenttia sovittelussa. Lisäpäivät: Lisäpäivillä tarkoitetaan päivärahapäiviä, jotka maksetaan 500 päivän lisäksi tai sen jälkeen syntyneelle henkilölle, joka jää työttömäksi siten, että hän täyttää 59 vuotta ennen kuin ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaika täyttyy ja hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana, päivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. Ennen vuotta 1950 syntyneet henkilöt, ks. eläkeputki. Lomakorvaus: Jos työntekijällä on työsuhteen päättyessä pitämättömiä vuosilomia, työnantaja maksaa näistä pitämättä jääneistä päivistä korvauksen rahassa. Työnantajan maksama lomaraha ei ole lomakorvausta. Muutosturva: Irtisanomistilanteiden muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Toimintamalli sisältää työnantajan tehostuneen tiedottamisvelvollisuuden, henkilöstön kanssa tehtävän toimintasuunnitelman ja työ- ja elinkeinotoimistojen kanssa laadittavat työllistymisohjelmat. Jos irtisanottu työntekijä osallistuu työllistymisohjelmassa sovittuihin toimenpiteisiin, hänellä on oikeus lisäksi korotettuun työttömyysturvaan. Omavastuuaika: Kun henkilö työttömyyden alettua ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon, alkaa päivärahan maksaminen vasta omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on seitsemää täyttä työttömyyspäivää vastaava aika enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan aina uudelleen, kun hakijan työssäoloehto täyttyy, ja sen seurauksena päivärahan taso määritellään uudelleen sekä 500 päivän enimmäisaikalaskuri nollataan. Palkkatukityö: Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää ja maksaa työnantajalle palkkatukea 4

5 työntekijän palkkakustannuksiin. Kyseessä on normaali työsuhde, mutta työssäoloehdon kertyminen poikkeaa normaalista. Peruspäiväraha: Työtön, joka on täyttänyt työssäoloehdon, mutta ei ole kassan jäsen, saa Kansaneläkelaitokselta peruspäivärahaa. Peruspäiväraha on 25,63 euroa päivässä vuonna Lisäksi peruspäivärahaan maksetaan lapsikorotukset, kuten ansiopäivärahaankin. Päivien nollaus: Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivää. Jos henkilö täyttää uuden 34 viikon työssäoloehdon, alkaa enimmäisaika alusta eli päivälaskuri nollataan. Soviteltu päiväraha, sovittelu: Työttömyyspäivärahaa maksetaan soviteltuna, jos henkilöllä on työttömyysaikana tuloja. Sovittelu tarkoittaa sitä, että työssäoloajalta maksetaan ansiopäivärahaa, josta on vähennetty osa työstä saadusta palkasta. Pääsääntö on, että puolet palkasta vähennetään maksettavasta päivärahasta. Työmarkkinatuki: Työtön, joka ei ole täyttänyt työssäoloehtoa tai joka on saanut työttömyyspäivärahaa 500 päivää, voi saada Kansaneläkelaitokselta työmarkkinatukea. Täysi työmarkkinatuki on peruspäivärahan suuruinen. Työssäoloehto: Työssäoloehto tarkoittaa niitä edellytyksiä, joiden täytyttyä syntyy oikeus ansiopäivärahaan. Pääsääntöisesti työssäoloehto täyttyy, kun hakija on ollut työssä 43 viikkoa viimeksi kuluneiden 28 kuukauden aikana, jos hän ei ole saanut kassan maksamaa ansiopäivärahaa tai Kansaneläkelaitoksen maksamaa peruspäivärahaa tai sen jälkeen. Jos hakija on saanut kassan maksamaa ansiopäivärahaa tai Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai sen jälkeen, työssäoloehto täyttyy, jos hän on ollut työssä 34 viikkoa viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana. Työajan on oltava vähintään 18 tuntia kalenteriviikon aikana. Vähennetty päiväraha: Ansiopäivärahan määrää vähentävät täysimääräisesti tietyt sosiaalietuudet. Tällöin maksettavaa ansiopäivärahaa kutsutaan vähennetyksi päivärahaksi. Vähennetty päiväraha on eri kuin soviteltu päiväraha. Yhdistelmätuki: Työnantajalle, joka palkkaa työmarkkinatukeen oikeutetun työttömän, voidaan maksaa työmarkkinatukea. Työ- ja elinkeinotoimisto voi lisäksi maksaa lisätuen. Kyseessä on normaali työsuhde, mutta työssäoloehdon kertyminen poikkeaa normaalista lukien yhdistelmätuen on korvannut palkkatuki. 5

6 Ansiopäiväraha Pidä jäsenyys kunnossa Ansiopäivärahan saaminen edellyttää sitä, että jäsenyytesi työttömyyskassassa on kunnossa. Ota tarvittaessa yhteyttä jäsenasioissa yhdistykseesi tai JHL:n jäsenyksikköön p Voit hoitaa jäsenasioitasi myös liiton verkkosivujen Jatsi-palvelun kautta osoitteessa Vuonna 2009 JHL:n kokonaisjäsenmaksu on 1,33 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Liiton osuus jäsenmaksusta on 1,05 prosenttia ja työttömyyskassan osuus 0,28 prosenttia. Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut vuotias jäsen, joka on kokonaan työtön, jolloin työsuhde on päättynyt joko irtisanomiseen tai määräaikaisen työsuhteen päättymiseen. lomautettu joko toistaiseksi tai määräajaksi, kokoaikaisesti tai lyhennetylle työpäivälle tai työviikolle (tällöin päivärahaa voidaan maksaa myös vuotiaille). osa-aikatyössä oleva tai satunnaisesti enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä tekevä. sivutoiminen yrittäjä. Ansiopäivärahaa ei voi saada jäsen, joka on laiminlyönyt ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi. päätoiminen yrittäjä. päätoiminen opiskelija. lakon tai työsulun takia työttömäksi joutunut. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa karenssin, määräajan, jolta ansiopäivärahaan ei ole oikeutta, jos jäsen eroaa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai itse aiheuttaa työsuhteen päättymisen. kieltäytyy ilman pätevää syytä työ- ja elinkeinotoimiston osoittamasta työstä tai koulutuksesta tai aiheuttaa itse sen, ettei työsopimusta solmita. kieltäytyy osallistumasta työnhakusuunnitelman laatimiseen tai kieltäytyy toteuttamasta sitä. on ilman hyväksyttävää syytä ollut työmarkkinoilla viimeksi kuluneiden 6 kuukauden aikana vähemmän kuin 6 viikkoa. Karenssien pituudet ovat 30, 60 tai 90 päivää. Toistuvasti työstä tai koulutuksesta kieltäytyneelle päiväraha voidaan myöntää vasta kolmen kuukauden työn tai koulutuksen jälkeen. Ansiopäivärahan muut edellytykset Ansiopäivärahaa voidaan maksaa 10 kuukautta jäsenenä olleille ja jäsenyysaikana joko 43 viikon tai 34 viikon työssäoloehdon täyttäneille. Ensimmäistä kertaa tai ennen peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa saaneen työssäoloehto täyttyy, jos hän on ollut ansiotyössä yhteensä 43 viikkoa viimeksi kuluneiden 28 kuukauden aikana tai sen jälkeen peruspäivärahaa tai ansiopäivärahaa saaneen työssäoloehto täyttyy, jos hän on ollut työssä 34 viikkoa viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana. Edellä mainittuja 24 tai 28 kuukauden työssäoloehdon tarkastelujaksoja voidaan pidentää hyväksyttävästä syystä seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä pidennykseen ovat sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, päätoiminen opiskelu, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito, yhdistelmä- tai palkkatukiaika, jota ei lueta työssäoloehtoon tai muu näihin verrattava syy. Liitä päivärahahakemukseesi selvitys hyväksyttävistä syistä. Työssäoloehtoon hyväksytään vain ne työviikot, jolloin vakuutuksenalaista palkkatyötä on tehty vähintään 18 tuntia. Lisäksi palkan tulee olla työehtosopimuksen mukainen tai jollei työehtosopimusta ole, vähintään 1019,00 euroa/kk vuonna Osasairauspäivärahan rinnalla tehty osa-aikatyö ei kelpaa työssäoloehtoon. Työaikajärjestelyiltään poikkeavilla aloilla 6

7 voidaan poiketa viikoittaisesta 18 tunnin työaikaedellytyksestä. Tällaisia aloja ovat esim. opetustyö, kotityö, taiteilijat ja luovaa tai esityksellistä työtä tekevät. Kirjallisesta pyynnöstä voidaan ennen työssäoloehdon täyttymistä ottaa työssäoloehtoon mukaan myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon jakso, jonka työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle. Ennen vuotta 2002 tehdyistä yhdistelmätukityöviikoista voidaan työssäoloehtoon laskea kolmannes, kuitenkin enintään 16 viikkoa, ja vuonna 2002 tehdyistä yhdistelmätukityöviikoista puolet. Niistä vuodesta 2003 alkaen tehdyistä yhdistelmätukityöviikoista, joihin työnantaja on saanut sekä työllistämistukea että työmarkkinatukea, voidaan työssäoloehtoon laskea puolet. Jos työnantaja on saanut vain työmarkkinatukea, mukaan voidaan laskea kaikki vuodesta 2003 alkaen tehdyt yhdistelmätukityöviikot. Vuodesta 2006 lukien yhdistelmätuen korvasi palkkatuki. Niistä palkkatukityöviikoista, joihin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea (perustuki ja prosentin lisäosa), voidaan työssäoloehtoon laskea puolet. Jos työnantaja on saanut palkkatuen vain perusosana tai perusosana ja 60 prosentin lisäosana, mukaan voidaan laskea kaikki tehdyt palkkatukityöviikot. Omaishoitajan ja perhehoitajan työtä ei lueta työssäoloehtoon, jos henkilö tekee työtä toimeksiantosuhteessa ja saa palkkiota tekemästään työstä. Tällöin ei ole kyseessä työsuhteessa tehty työ. Jäsenen on täytettävä uusi työssäoloehto, jos hän on poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli 6 kuukautta. Työttömyyskassa seuraa päivärahan maksun yhteydessä hakijan uuden työssäoloehdon täyttymistä. Tämän vuoksi työttömyyskassalle on ilmoitettava myös ne jaksot, joilta ei haeta päivärahaa, esim. yli kaksi viikkoa kestävät kokoaikatyöt, sairasajat jne. Kassa ei voi maksaa päivärahaa, jos välissä on selvittämättömiä viikkoja. Jäsen menettää aina jo kertyneen työssäoloehdon, jos hän toimii päätoimisena yrittäjänä yhtäjaksoisesti yli 18 kuukautta. Kun palkansaajakassan jäsen aloittaa päätoimisen yritystoiminnan, hän voi palata päivärahan saajaksi, jos yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta. Näin muutosturva toimii Muutosturvan toimintamalli tuli voimaan Muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Muutosturvan piiriin kuuluvat työntekijät, joilla on kolmen vuoden työhistoria ja irtisanominen tapahtuu tuotannollisen tai taloudellisen syyn perusteella. Muutosturvan piirissä ovat myös määräaikaisessa työsuhteessa olleet, jos työsuhde samaan työnantajaan on jatkunut keskeytyksettä 3 vuotta tai yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana. Muutosturvan piiriin kuuluvat lisäksi itse irtisanoutuneet, jos irtisanoutuminen tapahtuu vähintään 200 päivää kestäneen lomautuksen jälkeen. Muutosturvan piiriin kuuluvalla on oikeus palkalliseen vapaaseen irtisanomisaikana hakiessaan töitä, osallistuessaan työllistymisohjelman tekoon tai siinä sovittuihin toimenpiteisiin. Vapaan pituus määräytyy työsuhteen keston mukaan (5-20 päivää). Vapaasta ei saa aiheutua merkittävää haittaa yritykselle ja siitä on ilmoitettava työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. 7

8 on oikeus työ- ja elinkeinotoimiston kanssa yhteistyössä tehtävään henkilökohtaiseen työllistymisohjelmaan. Ohjelmassa sovitaan omatoimisesta työnhausta ja sen tukemisesta sekä julkisen työvoimapalvelun palveluista, joilla parhaiten edistetään työnhakijan pikaista ja pysyvää työllistymistä uuteen työpaikkaan. on mahdollisuus saada työllistymisohjelmaan liittyvien toimenpiteiden ajalta työttömyysaikana tietyin edellytyksin työllistymisohjelmalisää, joka on selvästi korkeampi kuin normaali ansiopäiväraha. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa irtisanottujen työsuhteen päättymisestä työ- ja elinkeinotoimistoon ja tiedottaa työntekijöille heidän oikeuksistaan muutosturvaan. Vähintään 10 henkilön irtisanomisissa työnantaja tekee henkilöstön kanssa toimintasuunnitelman ja alle kymmenen henkilön irtisanomisissa esittää toimintaperiaatteet irtisanomisajan tukipalveluista. Lisätietoa muutosturvasta antaa mm. valtakunnallinen puhelinpalvelu Työlinja puh ja Työllistymisohjelmalisästä löydät lisää tietoa tästä oppaasta. Lomautus Lomautuksella tarkoitetaan työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko määräaikaisesti tai toistaiseksi. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisesti tai lyhentämällä työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Työntekijä on lomautettu kokoaikaisesti, mikäli lomautus kestää vähintään kokonaisen kalenteriviikon ajan (ma-su). Näin ollen maanantaista perjantaihin tehtävä lomautus ei ole kokoaikainen lomautus, mikäli palkanmaksusi perustuu kuukausipalkkaan. Mikäli sinut lomautetaan toistaiseksi, tulee sinun ilmoittautua henkilökohtaisesti työja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Työ- ja elinkeinotoimistosta saat hakemuslomakkeen ansiopäivärahan hakemista varten. Voit täyttää ja lähettää hakemuksen myös ewertti Nettikassassamme. Mikäli sinut lomautetaan määräaikaisesti ja lomautus koskee vähintään 10 työntekijää, ilmoittaa työnantaja lomautetut henkilöt työ- ja elinkeinotoimistoon ryhmälomautusilmoituksella. Tällöin henkilökohtaista ilmoittautumista työnhakijaksi ei tarvita. Tarkista kuitenkin, että olet mukana työnantajan tekemässä ryhmälomautusilmoituksessa ja että työnantaja tietää minkä työttömyyskassan jäsen olet. Työnantaja ilmoittaa toteutuneet lomautusajat työttömyyskassalle ns. tarkistusilmoituksella. Mikäli määräaikainen lomautus koskee työpaikallasi alle 10 henkilöä, tulee sinun itse henkilökohtaisesti ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Toimita tällöin työttömyyskassaan ansiopäivärahahakemuksesi yhteydessä myös kopio lomautusilmoituksestasi. Jos sinut lomautetaan koko kalenteriviikoksi, ansiopäiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä lomautusajalta. Lyhennetylle työviikolle tai työpäivälle lomautetulle voidaan maksaa soviteltua ansiopäivärahaa, mikäli viikoittainen työaika on lomautuksen johdosta lyhentynyt vähintään 25 % kokoaikaisen työntekijän työaikaan verrattuna. Soviteltua päivärahaa maksettaessa otetaan vähentävänä etuutena huomioon lomautusviikolta saamasi palkka. Lomautustilanteissa sekä työaikaa että palkkaa tarkastellaan aina kalenteriviikoittain. Muistathan, että sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan seitsemää työtöntä työpäivää 8

9 Lomautus Työnantaja voi lomauttaa työntekijän joko määräaikaisesti tai toistaiseksi. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisesti tai lyhentämällä työntekijän päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. vastaavalta omavastuun ajalta, mikäli et ole aikaisemmin saanut ansiopäivärahaa tai olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen sen jälkeen, kun päiväraha on edellisen kerran määritelty. Tarkempia tietoja sovitellusta päivärahasta ja omavastuuajasta löydät tästä oppaasta. Ansiopäivärahan saamisen estävät etuudet Ansiopäivärahaa ei voi saada ajanjaksolta, jolloin jäsen saa tai hänellä on oikeus työnantajan maksamaan irtisanomisajan palkkaan tai sitä vastaavaan korvaukseen. saa tai hänellä on oikeus työnantajan maksamaan kokoaikatyöhön perustuvaan vuosiloma-ajan palkkaan. on saanut työsuhteen päättyessä lomakorvausta pitämättömistä lomista tai muuta taloudellista etuutta. saa tai hänellä on oikeus saada äitiys-, isyys-, erityisäitiys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa. saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. saa työnantajalta sairausajan palkkaa tai muuta vastaavaa korvausta kokoaikatyön perusteella saa päivärahaa tai eläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella tai saa osa-sairauspäivärahaa. saa täysien palvelusvuosien perusteella maksettavaa vanhuuseläkettä, uuden eläkejärjestelmän mukaista vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, työttömyyseläkettä, sukupolvenvaihdoseläkettä tai luopumistukea. Poikkeuksena lukien valtion eläkelain (1295/2006) 8 :n 1 momentin mukainen vanhuuseläke, jota maksetaan normaalia alhaisemman eläkeiän perusteella (ks. kohta Vähennetty päiväraha). saa koulutustukea, koulutuspäivärahaa tai työmarkkinatukea. Ansiopäivärahan määrä Normaali ansiopäiväraha Ansiopäivärahan määrään vaikuttavat työssäoloehdon ajalta saadut tulot. Kausiluonteisessa tai epäsäännöllisessä työssä huomioidaan kuitenkin työttömyyttä edeltäneen 12 kuukauden tulot. Tyypillisiä kausityöntekijöitä ovat esimerkiksi puistotyöntekijät ja hautausmaatyöntekijät. Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja hakijan palkan mukaan määräytyvästä ansio-osasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta. Perusosa on 25,63 euroa vuonna Ansio-osaa laskettaessa työssäoloehdon aikaisesta palkkatulosta vähennetään lomaraha, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus sekä 4,5 prosenttia, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja. Jakamalla näin saatu kuukausipalkka 21,5:llä saadaan päiväpalkka. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 2 306,70 euroa, ansio-osa alenee ylimenevältä osalta 20 prosenttiin. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneen lisäpäiviin oikeutetun hakijan, jonka kuukausipalkka ylittää 2 306,70 euroa, ansio-osa ylimenevältä osalta on 32,5 prosenttia. Lapsikorotus on yhdestä alle 18-vuotiaasta lapsesta 4,86 euroa/pv, kahdesta 7,13 euroa ja kolmesta tai useammasta 9,19 euroa. Täysi ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi enimmillään olla 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta, kuitenkin vä- 9

10 hintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Työssäoloehdon täyttyessä uudelleen 500 päivärahapäivän aikana, on uuden päivärahan määrä vähintään 80 prosenttia aikaisemmasta päivärahasta. Vertailu tehdään aikaisemman ja uuden päivärahan määrillä ilman lapsikorotuksia. Ansiopäiväraha korotetulla ansio-osalla Työttömälle voidaan maksaa ansiopäivärahaa 150 päivää korotetulla ansio-osalla, jonka jälkeen maksu jatkuu normaalina päivärahana. Korotetun ansio-osan saaminen edellyttää, että työsuhde päättyy työnantajan irtisanomiseen taloudellisista tai tuotannollisista syistä. hakija on ollut työttömyyskassan jäsenenä viisi vuotta. hakija on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään 20 vuotta, josta enintään 5 vuotta voi olla työhön rinnastettavaa aikaa kuten perhevapaata. hakija ei ole saanut erorahaa sellaisesta työsuhteesta, joka on päättynyt työttömyyttä edeltäneen 5 vuoden aikana. Korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 2 306,70 euroa, ansio-osa alenee ylimenevältä osalta 32,5 prosenttiin. Täysi korotettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enimmillään päiväpalkkaa vastaava määrä, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Maksetut korotetut ansiopäivärahapäivät kerryttävät 500 päivän laskuria. Ansiopäiväraha työllistymisohjelmalisällä Työttömälle voidaan maksaa ansiopäivärahaa työllistymisohjelmalisällä 20 päivää omaehtoiseen työnhakuun ja lisäksi työllistymisohjelmassa sovittuihin toimenpiteisiin osallistumisen ajalta, kuitenkin enintään 185 päivältä. Tämän jälkeen päivärahan maksu jatkuu joko korotetulla ansio-osalla tai normaalina päivärahana. Työllistymisohjelmalisän saaminen edellyttää, että hakija on pyytänyt työ- ja elinkeinotoimistossa työllistymisohjelman laatimista 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä lukien ja hakijan työsuhteen päättyessä tuotannollisista tai taloudellisista syistä, hakija on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään 36 kuukautta. Myös määräaikainen työntekijä voi saada työllistymisohjelmalisää, jos hän on ollut määräaikaisen työsuhteensa päättyessä saman työnantajan palveluksessa vähintään 36 kuukautta 42 kuukauden aikana. Työllistymisohjelmalisä on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 2 306,70 euroa, ansio-osa alenee ylimenevältä osalta 37,5 prosenttiin. Täysi työllistymisohjelmalisällä korotettu ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enimmillään päiväpalkkaa vastaava määrä, kuitenkin vähintään lapsikorotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen. Maksetut työllistymisohjelmalisäpäivät kerryttävät 500 päivän laskuria. Soviteltu päiväraha Soviteltua päivärahaa eli päivärahaa, jossa on otettu huomioon saatu tulo, voidaan maksaa jäsenelle 10

11 Ansiopäivärahan suuruus alkaen (palkasta tehtävä 4,5 % vähennys on otettu huomioon) LAPSIKOROTUKSET ANSIOPÄIVÄRAHAN 1 lapsi 4,86 euroa/pv KESTO 2 lasta 7,13 euroa/pv 3 lasta tai enemmän 9,19 euroa/pv HUOM! Päiväraha on enintään 90 % ja korotetulla ansio-osalla sekä työllistymisohjelmalisällä enintään 100 % päivärahan perusteena olevasta palkasta. Tämän vuoksi lapsikorotukset eivät aina täysimääräisesti nosta päivärahaa. Päiväraha on kuitenkin aina vähintään peruspäivärahan suuruinen. Päiväraha maksetaan viideltä päivältä viikossa. Palkka euroa/kk Ansiopäiväraha euroa/pv Päiväraha korotetulla ansio-osalla euroa/pv Päiväraha työllistymisohjelmalisällä euroa/pv Palkka euroa/kk Ansiopäiväraha euroa/pv Päiväraha korotetulla ansio-osalla euroa/pv Päiväraha työllistymisohjelmalisällä euroa/pv 641,00 25,63 27,19 27, ,07 59,17 65,27 660,00 26,38 27,66 28, ,67 59,91 66,14 690,00 27,58 28,39 28, ,27 60,64 67, ,49 29,12 29, ,87 61,37 67, ,09 29,86 30, ,47 62,10 68, ,69 30,59 31, ,07 62,84 69, ,29 31,32 32, ,67 63,57 70, ,89 32,05 33, ,27 64,30 71, ,49 32,79 34, ,87 65,04 72, ,09 33,52 34, ,47 65,77 73, ,69 34,25 35, ,07 66,50 73, ,29 34,99 36, ,67 67,23 74, ,88 35,72 37, ,27 67,97 75, ,48 36,45 38, ,87 68,70 76, ,08 37,19 39, ,47 69,43 77, ,68 37,92 40, ,07 70,17 78, ,28 38,65 41, ,51 70,75 78, ,88 39,38 41, ,77 71,19 79, ,48 40,12 42, ,04 71,62 79, ,08 40,85 43, ,31 72,05 80, ,68 41,58 44, ,57 72,49 80, ,28 42,32 45, ,84 72,92 81, ,88 43,05 46, ,11 73,35 81, ,48 43,78 47, ,37 73,78 82, ,08 44,51 47, ,64 74,22 82, ,68 45,25 48, ,90 74,65 83, ,28 45,98 49, ,17 75,08 83, ,88 46,71 50, ,44 75,52 84, ,48 47,45 51, ,70 75,95 84, ,08 48,18 52, ,97 76,38 85, ,68 48,91 53, ,24 76,82 85, ,28 49,64 54, ,50 77,25 86, ,88 50,38 54, ,77 77,68 86, ,48 51,11 55, ,04 78,12 87, ,08 51,84 56, ,30 78,55 87, ,68 52,58 57, ,57 78,98 88, ,28 53,31 58, ,84 79,41 88, ,88 54,04 59, ,10 79,85 89, ,48 54,78 60, ,37 80,28 89, ,08 55,51 60, ,64 80,71 90, ,68 56,24 61, ,90 81,15 90, ,27 56,97 62, ,17 81,58 91, ,87 57,71 63, ,44 82,01 91, ,47 58,44 64, ,70 82,45 92,44 11

12 joka tekee osa-aikaista työtä. Jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhennykseen, päivärahaa ei makseta. jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta. joka on vastaanottanut enintään 2 viikkoa (14 päivää) kestävän kokoaikatyön. jolla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä (ammatinharjoittaja). Jotta soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, saa työaika olla enintään 75 prosenttia alalla sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Lyhennettyä työpäivää tai työviikkoa tekevien työajan vähentyminen tarkastetaan kalenteriviikon pituisella tarkastelujaksolla, osa-aikatyötä tai lyhyttä satunnaista työtä tekevien työajan lyhentyminen joko neljän viikon tai kuukauden sovittelujaksolla. Sovitellun päivärahan suuruus Täydestä työttömyyspäivärahasta, jota kokonaan työtön muuten olisi saanut, vähennetään 50 prosenttia sovittelujakson aikana ansaitusta palkasta. Sovittelujakson aikana ansaittu palkka ja soviteltu päiväraha voivat yhteensä olla enintään 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta palkasta. Korotettua ansio-osaa tai työllistymisohjelmalisällä korotettua ansio-osaa maksettaessa voivat ansaittu palkka ja soviteltu päiväraha olla enintään päivärahan perusteena olevaa palkkaa vastaava määrä. Sovitellun päivärahan hakeminen Sovitellun päivärahan haku- ja maksujakso määräytyy palkanmaksurytmin mukaan. Hakemuksen liitteenä on aina oltava hakemusaikaa vastaavalta ajalta palkkatodistus tai tilinauha. Kun soviteltua päivärahaa haetaan työn alettua ensimmäisen kerran, on hyvä liittää mukaan kopio työsopimuksesta. Sovitellun päivärahan maksaminen Soviteltua päivärahaa maksetaan sovittelujakson jokaiselta päivältä, siis myös työpäiviltä ei kuitenkaan sovittelujakson päiviltä, joina hakijalla ei ole muutoin oikeutta päivärahaan. Tällainen jakso on esimerkiksi jaksoon sisältyvä yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö tai omavastuuaika. Tällöin hakijalle maksetaan soviteltua päivärahaa päivärahaoikeuspäiviltä käyttäen tulona laskennallista työtuloa: jakson ansio jakson päivät (5 pv/vk) X 21,5 ESIMERKKI Palkanmaksujakso on kuukausi, johon sisältyy yli 2 viikkoa kestävä kokoaikatyöjakso (15 päivää). Jakson muulta ajalta (6 päivää) on saatu palkkaa 100 euroa kolmelta työpäivältä. Soviteltua päivärahaa maksetaan kuuden päivän ajalta. Laskennallinen tulo saadaan jakamalla 100 euroa kuudella päivällä ja kertomalla osamäärä 21,5:llä. Laskennalliseksi tuloksi saadaan 358,33 euroa. Sovittelussa huomioidaan 50 prosenttia 358,33 euron tulosta eli 179,17 euroa. Vähennetty päiväraha Vähennetyssä ansiopäivärahassa on otettu huomioon maksetut sosiaalietuudet. Etuuden määrä jaetaan 21,5:llä, jolloin saadaan päivärahasta vähennettävä etuuden määrä. Työttömyyspäivärahaa vähentävät mm. seuraavat etuudet: 12

13 Enimmäismaksuaika Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli työttömyys jatkuu sen täytyttyä, Kansaneläkelaitos maksaa työmarkkinatukea. toisesta maasta saatu työkyvyttömyyseläke. työeläke- tai liikennevakuutuslain mukainen osatyökyvyttömyyseläke. liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus. alle 65-vuotiaalle myönnetty vanhuuseläke, joka ei perustu täysiin työvuosiin sekä valtion eläkelain (1295/2006) 8 :n 1 momentin mukainen vanhuuseläke, jota maksetaan normaalia alhaisemman eläkeiän perusteella. työnantajan järjestämä työntekijäin eläkelain vähimmäisehtoja parempi lisäeläke. kotihoidon tuki. Koska kotihoidontuki on perhekohtainen etuus, vähennetään työssä olevalle puolisolle myönnetty kotihoidontuki työttömän puolison ansiopäivärahasta. Mikäli molemmat puolisot ovat työttömiä, tuki vähennetään vain siltä, jolle se maksetaan. Kuntakohtaisia lisiä ei vähennetä. Ansiopäivärahaoikeuden kesto Enimmäismaksuaika Ansiopäivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Mikäli työttömyys jatkuu sen täytyttyä, Kansaneläkelaitos maksaa työmarkkinatukea. Kun hakija on saanut päivärahaa 500 päivää, vaaditaan uusi 34 kalenteriviikon työssäolojakso uuden ansiopäivärahaoikeuden syntymiseksi. Työssäoloehtoon voi sisältyä työviikkoja myös edeltävältä 500 päivän maksuajalta, esimerkiksi osa-aikatyötä tai eripituisia kokoaikatyön jaksoja. Edellytyksenä on, ettei niitä viikkoja ole otettu edelliseen työssäoloehtoon mukaan. Sovitellun päivärahan kesto Soviteltua päivärahaa maksetaan enintään 36 kuukautta (=774 pv). Enimmäisajan täytyttyä maksetaan soviteltua päivärahaa kuitenkin aina saakka. Enimmäismaksuajan laskeminen aloitetaan alusta, jos henkilö on ollut yhtäjaksoisesti kokoaikatyössä vähintään 6 kuukautta tai 36 kuukauden enimmäismaksuajan jälkeen täyttänyt 34 viikon työssäoloehdon. Soviteltu päiväraha kerryttää ansioturvan 500 päivän enimmäisaikaa. Käytännössä verrataan, kuinka montaa kokonaan työtöntä päivärahapäivää hakujaksolla maksettu soviteltu päivärahasumma vastaa. Lisäpäiväoikeus Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa myös 500 päivän enimmäisajan jälkeen ns. lisäpäivinä, jos jäsen on syntynyt ennen vuotta 1950 ja täyttänyt 57 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika täyttyy. Hän saa 500 päivän lisäksi päivärahaa sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta. Sen jälkeen on mahdollisuus hakea työttömyyseläkettä. syntynyt 1950 tai sen jälkeen ja täyttää 59 vuotta ennen 500 päivän täyttymistä. Lisäksi edellytetään, että hän on ollut enimmäisajan täyttyessä eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana. Päivärahaa maksetaan sen kuukauden loppuun saakka, jona hän täyttää 65 vuotta. 13

14 Koulutustuki Kenellä on oikeus koulutustukeen Työttömyyskassa maksaa ansiopäivärahan suuruista koulutustukea jäsenelleen, jonka työ- ja elinkeinotoimisto on valinnut työvoimapoliittiseen koulutukseen. Jäsenen on pitänyt täyttää vähintään 17 vuotta ja olla vähintään 10 kuukautta kassan jäsenenä. Lisäksi hän on täyttänyt työssäoloehdon työttömäksi jäädessään tai koulutuksen aloittaessaan. Ansiopäivärahan suuruisen koulutustuen saaminen edellyttää lisäksi, että jäsen on koulutuksen aloittaessaan työtön, lomautettu tai oikeutettu soviteltuun päivärahaan tai työttömyysuhan alainen. Jos jäsen on tai on ollut oikeutettu korotettuun ansiopäivärahaan, maksetaan korotettua koulutustukea, vaikka 150 päivää korotettua ansiopäivärahaa olisi jo maksettu. Maksetut korotetut koulutustukipäivät eivät kerrytä ansiopäivärahan 150 päivän laskuria. Jos jäsen on oikeutettu työllistymisohjelmalisään ja koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan, maksetaan koulutustuki työllistymisohjelmalisällä korotettuna. Tällöin työllistymisohjelmalisällä korotetut koulutustukipäivät kerryttävät työllistymisohjelmalisän 185 päivän laskuria. Lisäksi voidaan maksaa verotonta ylläpitokorvausta, 8 euroa/pv. Korotettua ylläpitokorvausta, 16 euroa/pv, maksetaan, jos opiskelupaikka sijaitsee työssäkäyntialueen ulkopuolella tai jos työtön opiskelee kotikunnan ulkopuolella ja majoituksesta aiheutuu kustannuksia. Koulutusaikaiset tulot ja sosiaalietuudet vaikuttavat koulutustuen määrään. Koulutustuesta vähennetään 80 prosenttia siitä tulosta, joka ylittää 127 euroa kuukaudessa tai 118 euroa neljässä viikossa. Sovellettava tuloraja riippuu siitä, käytetäänkö 4 viikon vai kuukauden hakujaksoa. Sairausvakuutuslain mukainen päiväraha tai osasairauspäiväraha, kuntoutusraha tai ansionmenetyskorvaus, joka maksetaan tapaturma- tai liikennevakuutuksen tai sotilasvammalain kuntoutusta koskevien säännösten perusteella, estää koulutustuen maksamisen. Koulutustukea ei voida maksaa, jos työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaika on tullut täyteen ennen koulutuksen alkua tai jos hakija itse aiheuttaa sen, ettei 500 päivää ole täynnä ennen koulutuksen alkamista. Työvoimakoulutuksen koulutustukipäivät eivät vähennä työttömyysturvan 500 päivän enimmäisaikaa. Koulutustuen hakeminen ja maksaminen Koulutustukihakemuksia saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai ewertti Nettikassastamme. Voit myös lähettää koulutustukihakemuksen liitteineen sähköisessä muodossa ewertti Nettikassamme kautta. Myös muutosilmoituksen, jolla ilmoitat tiedon koulutustuen maksamiseen vaikuttavista koulutuksen aikaisista muutoksista, voi lähettää sähköisesti työttömyyskassaan. Koulutustukea on haettava työttömyyskassalta kolmen kuukauden kuluessa koulutuksen alkamisesta. Ensimmäinen koulutustuki maksetaan pääsääntöisesti neljännen viikon perjantaina koulutuksen alkamisesta. Sen jälkeen maksu on neljän viikon välein ilman eri hakemusta. Koulutustuen saajan on ilmoitettava välittömästi työ- ja elinkeinotoimistolle ja työttömyyskassalle koulutustuen maksamiseen vaikuttavista muutoksista esimerkiksi työhön menosta tai koulutuksen keskeyttämisestä. 14

15 Koulutuspäiväraha Koulutuspäivärahan saaminen edellyttää hakeutumista päätoimiseen, ammatillista valmiutta edistävään koulutukseen. Lisäksi koulutuksen on oltava yhtäjaksoista ja laajuudeltaan vähintään 36 opintopistettä tai 20 opintoviikkoa. Työ- ja elinkeinotoimisto tutkii, että koulutus täyttää sille asetetut vaatimukset. Koulutuspäivärahaa voi saada jäsen jolla on ennen opiskelua vähintään 10 vuotta palkkatyötä tai yrittäjänä hankittua työhistoriaa. Työhistoriaan lasketaan kaikki ennen vuotta 2007 tehty eläkettä kerryttävä työ, mutta vuodesta 2007 lukien vain yli 18-vuotiaana tehty eläkettä kerryttävä työ. Työhistoriaan voidaan laskea myös työhön rinnastettavaa aikaa 2,5 vuotta. joka on opintojen alkaessa työttömänä työnhakijana jonka työttömyys on kestänyt opiskelua edeltäneiden 12 kuukauden aikana vähintään 65 maksettua kokonaista työttömyyspäiväraha- tai työmarkkinatukipäivää. Tätä edellytystä ei ole, jos opiskelu sisältyy työllistymisohjelmaan Koulutuspäivärahan suuruus ja kesto Koulutuspäiväraha on samansuuruinen kuin ennen koulutusta hakijalle maksettu ansiopäiväraha lapsikorotukset mukaan lukien. Sitä maksetaan viideltä päivältä viikossa, myös loma-aikoina. Jos jäsen on oikeutettu tai on ollut oikeutettu korotettuun ansiopäivärahaan, maksetaan hänelle koulutuspäiväraha korotettuna koulutuspäivärahana, vaikka 150 päivää koro- tettua ansiopäivärahaa olisi jo maksettu. Maksetut korotetut koulutuspäivärahapäivät eivät kerrytä ansiopäivärahan 150 päivän laskuria. Jos koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan, maksetaan hänelle koulutuspäiväraha ansiopäivärahan tai korotetun ansiopäivärahan tasoisena. Koulutuspäivärahan kanssa sovitellaan puolet koulutuspäivärahan hakujaksolla ansaitusta tulosta. Sovittelu tehdään samalla tavoin kuin sovitellussa ansiopäivärahassa. Eräät sosiaalietuudet voivat vähentää tai estää koulutuspäivärahan maksamisen kokonaan samalla tavoin kuten ansiopäivärahassa. Työttömyys- ja koulutuspäivärahaa voi saada yhteensä enintään 565 päivää. Pelkkää koulutuspäivärahaa voi saada yhteensä 500 päivää. ESIMERKKI 1 Jäsen on saanut ansiopäivärahaa ennen koulutusta 265 päivää. Hän voi saada ansiopäivärahan tai korotetun ansiopäivärahan suuruista koulutuspäivärahaa lisäksi 300 päivää, yhteensä siis 565 päivää. Tämän jälkeen hän voi saada Kelalta 200 päivää työmarkkinatuen suuruista koulutuspäivärahaa koulutuspäivärahapäivät yhteensä siis 500 päivää. Tämän jälkeen hän voi halutessaan jatkaa opintoja opintotuella. ESIMERKKI 2 Jäsen on saanut työllistymisohjelmalisällä ansiopäivärahaa ennen koulutusta 10 päivää. Jos koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan, hän voi saada ansiopäivärahan tai korotetun ansiopäivärahan suuruista koulutuspäivärahaa lisäksi 500 päivää, yhteensä siis 510 päivää. Tämän jälkeen hän voi halutessaan jatkaa opintoja opintotuella. Miten koulutuspäivärahaa haetaan Koulutuspäivärahahakemuksia saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai ewertti Nettikassastamme. Voit myös lähettää ensimmäisen hakemuksesi ja jatkohakemuksesi liitteineen sähköisesti suoraan työttömyyskassaan ewertti Nettikassan kautta. Koulutuspäivärahaa voi hakea jo ennen koulutuksen alkamista, mutta sitä on haettava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa opiskelun aloittamisesta. Tukea maksetaan jälkikäteen kerran kuukaudessa. Lähetä työttömyyskassalle hakemuksen lisäksi: rekisteriotteet työhistoriasta (saatavana Kuntien eläkevakuutuksesta, Eläketurvakeskuksesta ja Valtiokonttorista). oppilaitoksen todistus koulutuksen sisällöstä, koulutukseen hyväksymisestä ja alkamisajankohdasta. selvitykset koulutusaikaisista tuloista ja sosiaalietuuksista. oppilaitoksen todistus opintojen aloittamisesta, kun olet jo aloittanut opinnot. Toimita myös työ- ja elinkeinotoimistolle koulutuksen järjestäjän todistus koulutukseen hyväksymisestä, koulutuksen aloittamisesta ja koulutuksen sisällöstä. Kaikista koulutuksen aikana tapahtuvista muutoksista (työtulot, sosiaalietuudet, koulutuksen keskeyttäminen tms.) on ilmoitettava työttömyyskassalle. 15

16 Vuorotteluvapaa 16 Vuorotteluvapaasta annettu laki uusittiin alkaen ja se on voimassa asti. Vuorotteluvapaan voi pitää ajalla , kunhan vuorottelusopimus on tehty mennessä. Vuorotteluvapaa tulee kuitenkin pitää kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen aloittamisesta. Vuorotteluvapaan keston on oltava yhtäjaksoisesti vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi jaksottaa vähintään 90 päivän pituisiin jaksoihin. Jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Uuden lain voimassa ollessa tehtyjen vuorotteluvapaiden jaksojen pidentämisestä on tehtävä sopimus viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, siirtyy työnantajansa kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti vuorotteluvapaalle. Työnantaja palkkaa samaksi ajaksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Vuorottelusijaiseksi tulee palkata ensisijaisesti nuori tai pitkäaikaistyötön tai korkeakoulu- tai ammattitutkinnon äskettäin suorittanut henkilö. Vuorotteluvapaalta palaavalla on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön. Vuorotteluvapaalle voi jäädä jäsen joka on enintään 67-vuotias jonka työssäolo ja palvelusuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden jaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo katsotaan työssäoloksi. jolla on ennen vuorotteluvapaan alkamista eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa vähintään kymmenen vuotta. Työhistoriaan lasketaan kaikki ennen vuotta 2007 tehty eläkettä kerryttävä työ, mutta vuodesta 2007 lukien vain yli 18-vuotiaana tehty eläkettä kerryttävä työ. Ulkomailla tehtyä työtä ei lasketa työhistoriaan mukaan. Työhön rinnastettavaa aikaa, kuten perhevapaata, voi olla 10 vuoden ajasta enintään 2,5 vuotta. jonka aikaisempi vuorotteluvapaa on päättynyt vuonna 2003 tai sen jälkeen ja jolla on tämän jälkeen uutta työhistoriaa 5 vuotta. Vuorottelukorvauksen määrä Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä ansiopäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Vuorottelukorvauksen määrä lasketaan ansiopäivärahasta, johon ei sisälly lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena olevaa ansiopäivärahaa laskettaessa otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot. Vuorottelukorvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta eläkkeeseen oikeuttavaa työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista. Myös tähän työhistoriaan luetaan rinnasteisia aikoja, mutta ulkomailla tehtyä työtä ei lasketa työhistoriaan mukaan. Vuorottelun aikana saatu tulo muulta kuin vuorotteluvapaan myöntäneeltä työnantajalta sovitellaan samalla tavoin kuin ansiopäivärahassa. Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta, jos jäsen saa vuorotteluvapaaseen suostuneelta työnantajalta palkkaa. suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta. on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun kuin vuorotteluvapaaseen suos-

17 Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta. Hakulomakkeita saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai ewertti Nettikassastamme. tuneen työnantajan palveluksessa. harjoittaa päätoimista yritystoimintaa. saa kuntoutusrahaa tai ansionmenetyskorvausta kuntoutusta koskevien säännösten perusteella. saa päivärahaa tai eläkettä täyden työkyvyttömyyden perusteella tai saa osasairauspäivärahaa. saa täysien palvelusvuosien perusteella maksettavaa vanhuuseläkettä, uuden eläkejärjestelmän mukaista vanhuuseläkettä, varhennettua vanhuuseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä. saa koulutustukea saa äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa tai hänelle on myönnetty lomaa raskauden, synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. Vuorottelukorvauksen hakeminen ja maksaminen Työnantaja toimittaa työ- ja elinkeinotoimistolle: työnantajan ja työntekijän allekirjoittaman vuorottelusopimuksen. luotettavan selvityksen työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi (mielellään jäljennös työsopimuksesta tai määräyskirjasta). Vapaalle jäävän työntekijän on ennen vapaan alkamista toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle: selvitys vapaan edellytysten täyttymi s e s - tä (esimerkiksi jäljennös palkkatodistuksesta, josta ilmenee edeltävän 13 kuukauden työssäolo ja sen kokoaikaisuus). Vuorottelukorvausta haetaan työttömyyskassalta. Hakulomakkeita saa työ- ja elinkeinotoimistosta tai ewertti Nettikassastamme. Voit myös lähettää vuorottelukorvaushakemuksen liitteineen sähköisessä muodossa ewertti Nettikassamme kautta. Myös muutosilmoituksen, jolla ilmoitat tiedon vuorotteluvapaan maksamiseen vaikuttavista vuorotteluvapaan aikaisista muutoksista, voi lähettää sähköisesti työttömyyskassaan. Hakemukseen tulee liittää: palkkatodistus vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta vähintään 52 viikon ajalta. Eläketurvakeskuksesta saatava ansiotyöluettelo, josta ilmenee työhistoriaedellytyksen täyttyminen. Samassa yhteydessä kannattaa selvittää myös vuorotteluvapaan vaikutus tulevaan eläkkeeseen. Hakemus on syytä jättää hyvissä ajoin ennen vapaan alkamista. Korvauksen takautuva hakuaika on 3 kuukautta. Työttömyyskassa tekee päätöksen korvauksesta ja huolehtii sen maksamisesta. Mikäli olet jaksottanut vuorotteluvapaan, tulee jokaista jaksoa hakea omalla vuorottelukorvaushakemuksella. Tällöin ei liitteitä, esim. palkkatodistusta, tarvitse uudelleen lähettää. Ensimmäinen korvaus maksetaan pääsääntöisesti neljännen viikon perjantaina vuorotteluvapaan alkamisesta. Sen jälkeen maksu tapahtuu neljän viikon välein ilman eri hakemusta. Vuorottelukorvauksen saajan on ilmoitettava välittömästi työ- ja elinkeinotoimistolle ja työttömyyskassalle korvauksen maksamiseen vaikuttavista muutoksista esimerkiksi työhön menosta. 17

18 Vuorotteluvapaakorvauksen suuruus alkaen Palkasta tehtävä 4,5 % vähennys on otettu huomioon Vuorottelukorvauksen suuruus on 70 % ansiopäivärahan suuruudesta. Mikäli hakijalla on työhistoriaa vähintään 25 vuotta, on korvaus 80 % ansiopäivärahan suuruudesta.vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotuksia. 18 Palkka euroa/kk Työhistoriaa alle 25 v Työhistoriaa yli 25 v Työhistoriaa alle 25 v Työhistoriaa yli 25 v Korvaus 70 % euroa/pv Korvaus 70 % euroa/kk Korvaus 80 % euroa/pv Korvaus 80 % euroa/kk Palkka euroa/kk Korvaus 70 % euroa/pv Korvaus 70 % euroa/kk Korvaus 80 % euroa/pv Korvaus 80 % euroa/kk 641,00 17,94 385,71 20,50 440, ,15 798,73 42,46 912, ,47 397,11 21,10 453, ,57 807,76 42,94 912, ,31 415,17 22,06 474, ,99 816,79 43,42 912, ,94 428,71 22,79 489, ,41 825,82 43,90 943, ,36 437,74 23,27 500, ,83 834,85 44,38 954, ,78 446,77 23,75 510, ,25 843,88 44,86 964, ,20 455,80 24,23 520, ,67 852,91 45,34 974, ,62 464,83 24,71 531, ,09 861,94 45,82 985, ,04 473,86 25,19 541, ,51 870,97 46,30 995, ,46 482,89 25,67 551, ,93 880,00 46, , ,88 491,92 26,15 562, ,35 889,03 47, , ,30 500,95 26,63 572, ,77 898,06 47, , ,72 509,98 27,10 582, ,19 907,09 48, , ,14 519,01 27,58 592, ,61 916,12 48, , ,56 528,04 28,06 603, ,03 925,15 49, , ,98 537,07 28,54 613, ,45 934,18 49, , ,40 546,10 29,02 623, ,76 940,84 50, , ,82 555,13 29,50 634, ,94 944,71 50, , ,24 564,16 29,98 644, ,13 948,80 50, , ,66 573,19 30,46 654, ,32 952,88 50, , ,08 582,22 30,94 665, ,50 956,75 50, , ,50 591,25 31,42 675, ,69 960,84 51, , ,92 600,28 31,90 685, ,88 964,92 51, , ,34 609,31 32,38 696, ,06 968,79 51, , ,76 618,34 32,86 706, ,25 972,88 51, , ,18 627,37 33,34 716, ,43 976,75 51, , ,60 636,40 33,82 727, ,62 980,83 52, , ,02 645,43 34,30 737, ,81 984,92 52, , ,44 654,46 34,78 747, ,99 988,79 52, , ,86 663,49 35,26 758, ,18 992,87 52, , ,28 672,52 35,74 768, ,37 996,96 52, , ,70 681,55 36,22 778, , ,83 53, , ,12 690,58 36,70 789, , ,91 53, , ,54 699,61 37,18 799, , ,00 53, , ,96 708,64 37,66 809, , ,87 53, , ,38 717,67 38,14 820, , ,95 54, , ,80 726,70 38,62 830, , ,04 54, , ,22 735,73 39,10 840, , ,91 54, , ,64 744,76 39,58 850, , ,99 54, , ,06 753,79 40,06 861, , ,08 54, , ,48 762,82 40,54 871, , ,95 55, , ,89 771,64 41,02 881, , ,03 55, , ,31 780,67 41,50 892, , ,12 55, , ,73 789,70 41,98 902, , ,99 55, ,84

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti Lomautus, irtisanominen, osaaikaistaminen ja ansiopäiväraha Tammikuu 2013 Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti 1 Yleistä työttömyysturvasta Pääsääntö: päivärahan maksaminen edellyttää, että palvelussuhde

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet Työvoimakoulutus www.mol.fi Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusetuudet 1.1.2008 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää aikuisten ammatillista

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

HE 130/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 130/2005 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksessä ehdotetaan, ettei puolison

Lisätiedot

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita

Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Koulutusrahaston ajankohtaisia asioita Aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Veli-Pekka Ruotsila Nivala 28.8.2012 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista

Lisätiedot

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Palkansaajan työssäoloehdon laskenta

Palkansaajan työssäoloehdon laskenta Sivu 1/5 Palkansaajan työssäoloehdon laskenta Peruspäivärahan saamisen edellytyksenä on työssäoloehdon täyttäminen. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on 28 lähinnä edellisen kuukauden aikana

Lisätiedot

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain

HE 254/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalain HE 254/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 ja 6 luvun väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa

ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa ANSIOTURVAN Vakuuttava työttömyyskassa Vakuuttava työttömyyskassa 2 Sisällysluettelo Jäsenpalvelut 4 Jos jään työttömäksi tai minut lomautetaan 6 Perustietoa ansiopäivärahasta 8 Työvoimapoliittiset edellytykset

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa HOAY:n luottamusmiesjaos 2016 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin... Työttömälle

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407. Laki. N:o 1401

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407. Laki. N:o 1401 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997 N:o 1401 1407 SISÄLLYS N:o Sivu 1401 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta... 4707 1402 Laki

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2

20. Työttömyysturva. Toiminnan laajuus 2009 2012 2009 2010 2011 2012 toteutunut toteutunut arvio arvio. Työttömyysaste (%) 8,2 8,4 7,6 7,2 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Muutosturva. Laki voimaan 1.7.2005, laajennus 1.7.2009

Muutosturva. Laki voimaan 1.7.2005, laajennus 1.7.2009 Muutosturva Tavoitteena työnantajan, työntekijöiden ja työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyön tehostamisella edistää nopeaa työllistymistä ja lisätä muutoksen aikaista turvaa. Laki voimaan 1.7.2005, laajennus

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi

Muutosturva. Hannele Liesegang. hannele.liesegang@tem.fi Muutosturva Hannele Liesegang hannele.liesegang@tem.fi Laki yhteistoiminnasta yrityksissä Ilmoitus työ- ja elinkeinotoimistolle viimeistään yt-neuvottelujen alkaessa: neuvotteluesitys (8 luku 48 ) Viipymättä

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,8 7,7 8,2 8,1 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Koulutusrahaston etuudet

Koulutusrahaston etuudet Koulutusrahaston etuudet 1 Koulutusrahasto lyhyesti Työmarkkinajärjestöjen hallinnoima rahasto Tukee omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta Etuudet aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi Toimintaa

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Sivu 1/9 Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ-ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012

Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahaston vuosi 2011 9.2.2012 Koulutusrahasto Perustettu lailla vuonna 1970 Eroraharahastona o Hoitaa lakisääteisiä tehtäviä, jotka valmisteltu kolmikantaisesti o Rahaston perustamisesta sovittiin

Lisätiedot

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 321/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. HE 321/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 4 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Esityksen mukaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 665. Laki työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996

SISÄLLYS. N:o 665. Laki työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 6 päivänä syyskuuta 1996 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1996 N:o 665 671 SISÄLLYS N:o Sivu 665 Laki työmarkkinatuesta annetun lain muuttamisesta... 1771 666 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE

PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE PÄIVÄRAHAN HAKIJALLE JÄSENYYS Varmista, että Sinulla ei ole maksamattomia jäsenmaksuja. Jos olet itse maksanut jäsenmaksusi, liitä hakemukseesi kopio viimeisestä maksutositteesta. Maksamattomat jäsenmaksut

Lisätiedot

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti.

Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. JÄSENKIRJE M+P+T/1/2016 4.3.2016 1(8) Kristel Nybondas Tässä jäsenkirjeessä selvitetään vuosilomiin ja juhannuksen palkanmaksuun liittyvää tärkeää tietoa tiivistetysti. Maaseutuelinkeinojen, puutarha-alan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan tuet

Aikuisopiskelijan tuet Aikuisopiskelijan tuet 9.10.2009 Monica Varjonen, vakuutuspäällikkö Kela, Turun vakuutuspiiri 3.2008 KANSANELÄKELAITOS, KELA Huolehtii Suomessa asumiseen perustuvista sosiaaliturvaetuuksista eri elämäntilanteissa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 1 Sisällys: 4 Työttömän ja lomautetun hakuohje lyhyesti 5 Työttömyyskassan palvelut 6 Työttömyysturvasanastoa 8 Ansiopäiväraha

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Työttömyyskassan terveiset AKOL edunvalvontakoulutus Helsinki 13.2.2016

Työttömyyskassan terveiset AKOL edunvalvontakoulutus Helsinki 13.2.2016 Työttömyyskassan terveiset AKOL edunvalvontakoulutus Helsinki 13.2.2016 Marjaana Maisonlahti Opettajien Työttömyyskassa 1 Sisältö Opettajien Työttömyyskassan toiminta - Tulevasta työllisyystilanteesta

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÖ- JA TARKISTUSOHJEET

TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÖ- JA TARKISTUSOHJEET TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÖ- JA TARKISTUSOHJEET Jos jäät työttömäksi, ilmoittaudu välittömästi työ- ja elinkeinotoimistoon (TEtoimisto). Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain siltä ajalta,

Lisätiedot

HE 223/2004 vp. loppuun, jona henkilö täyttää 68. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia,

HE 223/2004 vp. loppuun, jona henkilö täyttää 68. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, Hallituksen esitys Eduskunnalle työttömyysturvalain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia, työttömyyskassalakia,

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

Lomauttaminen? Irtisanominen?

Lomauttaminen? Irtisanominen? Lomauttaminen? Irtisanominen? Minäkö? Millä perusteella? Miten siitä selviää? Mitä sen jälkeen? Luottamusmiesseminaari, Kirkon alat ry, 11.- 12.5.2016 1 Lomautuksen perusteet Esityksen sisällöstä Menettelytavat

Lisätiedot

Opintososiaaliset edut

Opintososiaaliset edut Opintososiaaliset edut Miten rahoitan opiskeluni? Miten rahoitan kouluttautumiseni? Omaehtoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Työvoimakoulutus - Kelan opintotuki - Aikuiskoulutustuki - Työttömyysetuus opintoihin

Lisätiedot

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus

Työharjoittelu. www.mol.fi. Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työharjoittelu www.mol.fi Työharjoittelu ja työelämävalmennus Työtön työnhakija voi osallistua työharjoitteluun tai työelämävalmennukseen perehtyäkseen työelämään sekä edistääkseen työhönsijoittumistaan

Lisätiedot

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi.

Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. 1 (5) HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJAOHJE Tämä ohjeistus on tarkoitettu henkilökohtaisen avustajan työnantajalle, mutta se on syytä antaa myös avustajan/avustajien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5

20. Työttömyysturva. Työttömyysaste (%) 7,7 8,2 8,6 8,5 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 455. Laki. eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 1 ja 21 :n muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 455. Laki. eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 1 ja 21 :n muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 455 462 SISÄLLYS N:o Sivu 455 Laki eräiden pitkäaikaisesti työttöminä olleiden henkilöiden eläketuesta annetun lain 1 ja 21

Lisätiedot

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013

Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Vuosilomat - koulutus 6.3.2013 Heidi Lassila 6.3.2013 1 Vuosilomaa koskevat työehtosopimusmääräykset Yliopistojen ensimmäinen työehtosopimus voimaan 1.3.2010, uusi ajalle 1.2.2012-31.3.2014 Uusia muutoksia

Lisätiedot

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN

2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN PERUSTEENA OLEVAT TULOT JA NIIDEN SELVITTÄMINEN PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN JA PERIMINEN PADASJOEN KUNNASSA 01.08.2014 ALKAEN 1. SÄÄDÖKSET 2. PÄIVÄHOITOMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN 2.1 Yleistä 2.1 Päivähoitomaksujen maksuprosentit ja tulorajat 3. PÄIVÄHOITOMAKSUN

Lisätiedot

Koulutuspäiväraha 01.04.2010

Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Koulutuspäiväraha 01.04.2010 Sisällysluettelo Koulutuspäiväraha * Etuusohje - Hyvä hallinto - Tavoite - Etuuden osat - Koulutuspäiväraha - Korotusosa - Oikeus ja edellytykset - Työvoimapoliittiset edellytykset

Lisätiedot

Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011

Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011 Sisältää liittymislomakkeen Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011 2 AYT:N JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2011 JÄSENMAKSU: PÄIVÄRAHA: 2,7 % 5.800 /v ylittävästä työtulon osasta 25.000 /v työtuloon

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

Alkusanat. Helsingissä

Alkusanat. Helsingissä MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Muutosturvan tavoitteena on parantaa taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä irtisanotun työntekijän asemaa ja edistää

Lisätiedot

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS

Helsingissä 23. kesäkuuta 2005 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS KUNNALLISEN YLEISEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2005 2007 VIII LUVUN JA IX LUVUN MUUTTAMISESTA Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2005 2007 lomauttamista koskevan

Lisätiedot

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN VARASTOTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN VARASTOISSA TYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä

Lisätiedot

Peruspäiväraha 08.02.2016

Peruspäiväraha 08.02.2016 Peruspäiväraha 08.02.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.3.1 Peruspäiväraha... 2 1.3.2 Lapsikorotus... 2 1.3.3 Korotusosa... 3 1.3.3.1

Lisätiedot

HE 136/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia.

HE 136/2007 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömyysturvalakia. Muutosten tavoitteena on edistää työaikapankkijärjestelmän

Lisätiedot

PERUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYSTURVAN. www.jhl.fi. Pikalinkki työttömyysturvavideoon. JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa

PERUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYSTURVAN. www.jhl.fi. Pikalinkki työttömyysturvavideoon. JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2012 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Pikalinkki työttömyysturvavideoon www.jhl.fi JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa 1 Sisällys: 4 Työttömyyskassan

Lisätiedot

Aikuiskoulutustuki. opintovapaalle jäävälle palkansaajalle tai yrittäjälle

Aikuiskoulutustuki. opintovapaalle jäävälle palkansaajalle tai yrittäjälle Aikuiskoulutustuki opintovapaalle jäävälle palkansaajalle tai yrittäjälle 2012 2013 2 Sisällysluettelo Aikuiskoulutustuki lyhyesti................................. 4 Aikuiskoulutustuen saamisedellytykset......................

Lisätiedot

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä Työn kaari kuntoon Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä 2 Keva tukee työssä jatkamista työkyvyn heikentyessä Jos sinulla on sairaus, jonka vuoksi työkykysi on uhattuna, Kevan tukema ammatillinen

Lisätiedot

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä

Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Tiivistelmä työttömyysetuuden työvoimapoliittisista edellytyksistä Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 16.9.2015 vanhempi hallitussihteeri Timo Meling Työ- ja elinkeinohallinnon organisaatio työ-

Lisätiedot

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE

OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Viestinvälitys- ja logistiikka-alan työehtosopimus 1.12.2015 31.10.2016 2 OPAS POSTIN JAKELUTYÖSSÄ OLEVALLE VUOKRATYÖNTEKIJÄLLE Vuokratyössä vuokrayritys

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi

Eläkeinfo. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Eläkeinfo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 7.6.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi Kevan verkkopalvelut henkilöasiakkaille Omat eläketietosi palvelu tällä hetkellä: Kevan laskurit ovat auenneet

Lisätiedot

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6

Työttömyysaste (%) 8,2 8,7 8,8 8,6 20. Työttömyysturva S e l v i t y s o s a : Työttömäksi jääneen toimeentulon turvaavat työttömyysturvalain perusteella maksettava työttömyyspäiväraha sekä työmarkkinatuki. Työttömyyspäivärahaa maksetaan

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan työttömyysturvalain (1290/2002) 2 luvun 1 :n 2 momentin johdantokappale, 10 :n 2 momentin 2 4 kohta, 13 :n 1 momentti ja

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu

Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Uudistuvat eläkemuodot ja varhaiseläkemenoperusteinen maksu Yliopistosairaanhoitopiirien sihteeripäivät Finlandiatalo 27.5.2016 Liisi Gråstén-Weckström www.keva.fi 25.5.2016 2 Kevan neuvontapalvelut henkilöasiakkaille

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta EV 10711996 vp- HE 72/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7211996 vp laiksi työttömyysturvalain muuttamisesta.

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA 13.1.2009 Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki www.erko.fi Puh. 7206 4343 Fax. 272 1212 Päivärahan saamisen edellytykset (1/3) Jotta työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa 1 Sisällys: 4 Työttömyyskassan palvelut 6 Ansiopäivärahan edellytykset Jäsenyys

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010

MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 MAASEUDUN TYÖNANTAJALIITTO LANDSBYGDENS ARBETSGIVAREFÖRBUND Marjatta Sidarous JÄSENKIRJE M/2/2007 10.10.2007 1(5) TYÖEHTOSOPIMUKSEN UUDISTAMINEN VUOSILLE 2007 2010 Maaseudun Työnantajaliiton ja Puu- ja

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 23.9.2013 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tavoitteena 2,4

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT

YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT 1 of 5 UUTISKIRJE joulukuu 2014 Kerro kaverille YTK TIETOA YTK:STA JÄSENPALVELUT ANSIOTURVAN ABC AJANKOHTAISTA YHTEYSTIEDOT Tässä kirjeessä: Vuoden 2015 lakimuutokset Asiakastyytyväisyyskysely 2014: Otamme

Lisätiedot

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi.

Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. HYVÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN TYÖNANTAJA Ohessa ohjeita henkilökohtaisen avustajan työsuhteeseen liittyen. Ohjekirje on hyvä antaa myös avustajan/-jien luettavaksi. Tuntilistat Työnantajat palauttavat

Lisätiedot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot

Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa 1.2.2016 31.1.2017 Viittomakielen tulkkien palkka- ja muut työsuhteen ehdot tuntipalkkaan perustuvassa työsuhteessa

Lisätiedot

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT

Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Mauri Saarinen TYÖSUHTEEN PELISÄÄNNÖT Talentum Helsinki 2011 6., uudistettu painos Copyright Talentum Media Oy ja Mauri Saarinen Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1440-4 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi

Eläkeasiat muutostilanteessa. jorma.rautakoski@keva.fi Eläkeasiat muutostilanteessa jorma.rautakoski@keva.fi Henkilöstön siirtyminen Muutoksella ei ole vaikutusta siirtyvän henkilöstön eläketurvaan, jos toimintoa hoitavat henkilöt siirretään kunnasta välittömästi

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9)

Muistio. Työelämä / Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) Työelämä / Työlainsäädäntö ja Katja Leppänen 18.3.2016 1 (9) VUOSILOMALAIN MUUTOKSET 1.4.2016 Vuosilomalakia muutetaan 1.4.2016 voimaantulevalla lailla kahdella tavalla: 1. Yli neljän viikon pituisiin

Lisätiedot

Hyvä seura työnantajana

Hyvä seura työnantajana Hyvä seura työnantajana Vapaaehtoisuus, tuntityö, päätoimisuus mikä on tulevaisuus? Työsuhteinen työntekijä täydentää ja tukee vapaaehtoisuutta ei korvaa Seuran talous (omarahoitus, tuet) Työoikeudelliset

Lisätiedot

JÄSENYYDEN. Vakuuttava työttömyyskassa. Vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet

JÄSENYYDEN. Vakuuttava työttömyyskassa. Vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet JÄSENYYDEN Vakuuttava työttömyyskassa Vakuutetun oikeudet ja velvollisuudet JÄSENYYDEN ABC Yleinen työttömyyskassa YTK YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa. Meillä on jäseniä jo noin 350.000 ja

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Työttömyyskassat 2011

Työttömyyskassat 2011 Sivu 1 (64) Julkaisija Finanssivalvonta Tekijät Satu Luojola, 010 831 5502 Dima Matjushin, 010 831 5588 Päivi Ormo, 010 831 5589 Jussi Pearlman, 010 831 5568 Julkaisun nimi Työttömyyskassat 2011 Sisältö

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp. Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 41/2006 vp Hallituksen esitys osasairauspäivärahaa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2005 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä osasairauspäivärahaa koskevaksi

Lisätiedot