Ansioturvan ABC 2009

Transkriptio

1 Ansioturvan ABC 2009

2 Ansioturvan ABC 2009

3 SISÄLLYSLUETTTELO Päivärahan hakeminen Työssäoloehto Päivärahaoikeuden esteet Päivärahan suuruus Päivärahan kesto Oikeus soviteltuun päivärahaan Yrittäjien työttömyysturvasta Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva Muut etuudet Työttömyysturvatietoa Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville Työttömyyskassan jäsenyydestä Ansioturvan ABC 2009

4 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Oikeus päivärahaan Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana. Tämä tarkoittaa, että lailla on turvattu työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Päivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle henkilölle. Koska pääsäännön mukaan henkilön tulee olla vakuutettu siinä maassa, missä hän työskentelee, katsotaan Suomessa asuvaksi myös tänne muuttanut henkilö, mikäli hän työskentelee Suomessa. Perusedellytys ansiopäivärahan saamiselle on, että olet työttömyyskassa jäsen. Silloin Sinulle maksetaan työttömyyden tai lomautuksen aikana päivärahaa seuraavin ehdoin: Olet työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä. Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyyskassassa vähintään kymmenen kuukautta ennen työttömyyden alkua. Työssäoloehto täyttyy ollessasi vakuutettuna. Ilmoittautuminen työ- ja elinkeinotoimistoon Jos sinut irtisanotaan, lomautetaan tai siirretään lyhennetylle työajalle, ilmoittaudu kotipaikkakuntasi työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Päivärahahakemus Päivärahaa haetaan kirjallisesti. Työ- ja elinkeinotoimistosta tai nettisivuiltamme kohdasta lomakkeet saat ansioturvan päivärahahakemuksen. Puutteellisesti täytetty hakemus saatetaan joutua palauttamaan, jolloin päivärahan maksu viivästyy. Täytä hakemukseen kaikki viikonpäivät, myös lauantai ja sunnuntai. Jos olet ollut työssä, ilmoita työtuntien lukumäärä kaikilta työpäiviltä. Toimita alkuperäinen ja allekirjoitettu hakemus kassaan postitse osoitteella: Yleinen työttömyyskassa YTK, PL 100, Loimaa taikka käytä hakemuksen täyttämiseen Sähköistä asiointiamme (kts. jäljempänä). Päivärahaa on haettava työttömyyskassalta kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan maksettavaksi (kts. hakuaika). Työttömyyspäiväraha haetaan aina jälkikäteen. Huomaa myös, että hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassalle ennen jakson päättymistä, vaikka jakson viimeinen päivä olisi pyhäpäivä. Myös jatkohakemus on toimitettava kassaan kolmen kuukauden kuluessa jakson alkupäivästä. Päivärahan myöntämisestä tai epäämisestä saat kassalta kirjallisen päätöksen, johon on muutoksenhakuoikeus. Hakujakso Päivärahaa voi hakea kuukauden, kalenterikuukauden tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voit lähettää oltuasi työttömänä vähintään kaksi viikkoa. Mikäli et ole vielä saanut ensimmäisestä hakemuksesta päätöstä, täytä seuraava hakemus samanlaiselle lomakkeelle, kun on kulunut kuukausi tai neljä viikkoa ensimmäisestä hakemuksesta, vaikka et olisi vielä saanut ensimmäistä suoritusta. Maksun yhteydessä saat esitäytetyn lomakkeen, jolla haet jatkossa päivärahaa. Neljän tai kahden viikon hakujaksot on hyvä päättää sunnuntaihin. Hakemusten käsittelyajat voit tarkistaa osoitteesta www. ytk.fi. Hakuaika Työttömyysetuuden hakemiselle säädetyn kolmen kuukauden määräajan laskeminen aloitetaan asian vireille tulosta eli hakemuksen saapumisajankohdasta lukien. Hakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on saapunut työttömyyskassalle joko postitse tai sinne muuten toimitettuna. Määräajan ylittyminen johtaa pääsääntöisesti siihen, että hakija menettää oikeutensa päivärahaan ajalta, jolta hakemus on myöhässä. Määräajan pituus laske taan siten, että esimerkiksi työttömyyskassaan saapuneen hakemuksen perusteella etuus voidaan ilman erityisen painavaa syytä myöntää aikaisintaan alkaen. Määräaika koskee sekä ensimmäistä päivärahahakemusta että jatkohakemusta. Muista myös allekirjoittaa hakemus. Vaikka et olisi saanut kaikkia tarvittavia liitteitä kokoon kolmen kuukauden kuluessa, toimita kuitenkin hakemus kassaan. Täydennä puuttuvat liitteet, kun olet ne saanut. Näin et menetä oikeuttasi päivärahaan yli kolme kuukautta vanhempien työttömyyspäivien osalta. 4 ANSIOTURVAN ABC

5 Sähköinen asiointi Voit täyttää kaikkien etuuslajien hakemukset Sähköisessä asioinnissamme osoitteessa Hakemuspohjat ohjaavat Sinua täyttämään hakemuksen siten, että hakemus ei tulisi kassaan puutteellisena. Työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia on kaksi, joista toinen on kokonaan työttömän jakson jatkohakemus ja toinen sellaiselle jaksolle, jossa on ollut muitakin päiviä kuin kokonaan työttömiä päiviä, esimerkiksi työpäiviä tai sairaspäiviä. Jos etuushakemukseen pitää liittää liitteitä, ne pitää toimittaa kassaan postitse tai faksilla. Sähköisessä asioinnissamme voit hakemusten täyttämisen lisäksi maksaa vuosittaisen jäsenmaksusi sekä tarvittaessa tarkistaa, että jäsenmaksu on maksettu. Myös yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen käyvät vaivattomasti Sähköisessä asioinnissa. Lisäksi voit tarkistaa päivärahan hakemisen ja maksamisen tilannetiedot sekä esittää jäsenasioihin tai päivärahan maksamiseen liittyviä kysymyksiä tämän palvelumme kautta. Sähköinen asiointi toimii henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Käyttäjätunnuksesi on kassan jäsennumero ja salasana ensimmäisellä kerralla postinumerosi. Ohjelma pakottaa vaihtamaan salasanan ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Kassan jäsennumeron saat kassan jäsenmaksulaskussa tai voit tarkistaa sen tarvittaessa kassan asiakaspalvelusta. Tarvittavat liitteet Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Kassan tarvitsemat tiedot vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle, osa aikatyöntekijä tai satunnaisesti työtä tekevä henkilö. Toimita verokorttia lukuun ottamatta kaikki liitteet kassalle jäljennöksinä. Muutosverokortti ja kesken kuluvaa vuotta liittyneiden jäsenten verokortti pitää toimittaa kassaan alkuperäisenä (kts. tarkemmin kohdasta Verokortti). Mikäli asiakirjoja pyydetään palauttamaan, kassa palauttaa ne jäljennöksinä kassan sähköisestä arkistosta. Palkkatodistus tai -laskelma Jos haet ensimmäistä kertaa päivärahaa, etkä ole saanut Kelan maksamaa peruspäivärahaa tai toisen kassan maksamaa ansiopäivärahaa jälkeen, määritellään ansiopäivärahasi työttömyyttä edeltäneen vähintään 43 kalenteriviikon palkkojen perusteella. Tällöin olet ns. alkuehdon piirissä. Jos olet saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa jälkeen, määritellään ansiopäiväraha työttömyyttä edeltäneen vähintään 34 kalenteriviikon palkkojen perusteella. Tällöin olet ns. paluuehdon piirissä. Jos Sinulla ei ole ollut vähintään 43 tai 34 kalenteri viikon yhtenäistä työsuhdetta, Sinun tulee toimittaa kassalle jokaisen työsuhteen palkkatodistukset, joiden yhteenlasketut kalenteriviikot ylittävät 43 tai 34 viikkoa. Työnantajan on ilmoitettava palkat ns. ansaintaperiaatteen mukaisesti, eli ilmoitettu ajanjakso ei saa sisältää muuna aikana tehtyjen töiden palkkoja, vaikka palkka olisikin maksettu palkkatodistuksen ansainta-ajalla. Myös mahdolliset urakkapalkat, provisiopalkat, tuotantopalkkiot, bonukset tai muut vastaavat erät tulee ilmoittaa ansaintaperiaatteella. Jos palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palkkoja, ne on erikseen merkittävä todistukseen. Myös tieto maksuajankohdasta on ilmoitettava. Palkkatodistukseen on tärkeää merkitä kaikki palkattomat poissaolot. Tällaisia jaksoja voivat olla esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys- tai vanhempainloma. Lisäksi on erittäin tärkeää, että palkkatodistukseen on merkitty erikseen lomakorvaus ja lomaraha. Loma korvaus on työsuhteen päättyessä pitämättä jääneestä lomasta maksettu korvaus. Lomarahalla tarkoitetaan ylei sesti sitä työehtosopimukseen perustuvaa suori tusta, joka maksetaan työntekijän palatessa loman jälkeen työhön. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Huomaa, että työn antajan tai työnantajan yhteyshenkilön on allekirjoitettava palkkatodistus. Itselle tai lähisukulaiselle kirjoitettua palkkatodistusta kassa ei pääsääntöisesti hyväksy. Palkkatodistuksen tulisikin olla kolmannen henkilön esimerkiksi tilitoimiston allekirjoittama. Jos Sinulla on sama sukunimi kuin palkkatodistuksen allekirjoittajalla, ilmoita selvyyden vuoksi, jos kyse ei ole sukulaissuhteesta. 5

6 Irtisanomisilmoitus Työsopimuksen päättämisilmoitus on työsopimuslain mukaan toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi toimittaa myös kirjeitse tai sähköpostitse. Irtisanomisilmoitus voi siten olla suullinen tai kirjallinen, mutta työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä ja irtisanomisen perusteet. Lisäksi kassa tarvitsee irtisanomisajan selvittämiseksi tiedon siitä, milloin työsopimus on irtisanottu. Siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työsopimus Sinun tulee toimittaa kassalle työsopimus ainakin silloin, kun määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai kun Sinut on lomautettu. Työsopimusta saatetaan tarvita myös muissa tilanteissa, mutta silloin kassa pyytää sitä erikseen. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, on kassalle toimitettava työnantajan kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Lomautusilmoitus Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi kassa tarvitsee myös tiedon siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu. Verokortti Vanhojen jäsenten verotiedot kassa saa suoraan verottajalta. Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa kassaan alkuperäinen verokortti. Oikean veroprosentin varmistamiseksi Sinun kannattaa pyytää verottajalta sosiaali- ja muuta etuutta varten muutosverokortti, jonka toimitat kassaan alkuperäisenä. Selvitykset muista tuloista ja etuuksista Jos Sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta. Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, toimita kassaan tiedot viimeksi valmistuneesta verotuksesta. Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, toimita kassaan ennakkoverolippu ja/tai tuloslaskelma yritystoiminnan tai oman työn tuloksesta kuukausittain. Jos saat sosiaalietuutta, toimita kassalle kopio viimeisestä päätöksestä. Ilmoita kassalle aina eläkkeen hakemisesta tai valituksesta. Jos Sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto siitä, hoitaako puolisosi lasta. Työ- ja elinkeinotoimiston lausunto Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työvoimapoliittinen lausunto toimitetaan kassalle sähköisesti linjasiirtona. Työvoimatoimikunnan käsittely saattaa hidastaa lausunnon saapumista kassaan. Viikkotuntilista Kassa voi ottaa huomioon työssäoloehtoon ja ansiopäivärahasi perusteeksi vain ne kalenteriviikot, joissa työaikasi on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa taikka 80 tuntia neljän kalenteriviikon aikana, kun jokaisena kalenteriviikkona on tehty työtä. Huomioi, että joillakin työaloilla (esimerkiksi opetusala tai taiteellinen työ) voidaan hyväksyä myös alle 18 tunnin työviikkoja. Jos olet tehnyt kahta tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista jokaiselta työnantajalta viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi on eritelty. Samoin Sinun pitää toimittaa kassaan viikkotyötuntilista, jos työaikasi on vaihdellut siten, että joinakin kalenteriviikkoina työaikasi on ylittänyt 18 tuntia, mutta joinakin kalenteriviikkoina työaikasi on jäänyt alle 18 tunnin. Lapsikorotus Kassa saa tiedot omista lapsistasi väestörekisterikeskuksesta. Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös kassaan. Oikeus lapsikorotukseen on myös puolison lapsista, jotka asuvat hakijan kanssa samassa taloudessa. Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta Jos olet ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja Sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. 6 ANSIOTURVAN ABC

7 TYÖSSÄOLOEHTO Ansiopäiväraha edellyttää työssäoloehdon täyttymistä vakuutettuna (kassan jäsenenä) ollessa lukien työssäoloehdon keräämisessä erotetaan kaksi tilannetta, joista käytetään käsitteitä alkuehto ja paluuehto. Tarkastelujakso Ensimmäistä kertaa työttömäksi tulevan henkilön on täytettävä 43 kalenteriviikon työssäoloehto 28 kuukauden kuluessa (alkuehto). Sen sijaan henkilön, joka on saanut päivärahaa jälkeen, on kerättävä työssäoloehtoa 34 kalenteriviikkoa 24 kuukauden aikana voidakseen palata uudelleen päivärahan saajaksi (paluuehto). Edellä mainittuja tarkastelujaksoja voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos olet kuitenkin työskennellyt sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei kyseinen aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa. Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea myös yrittäjäkassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa enintään 11 viikkoa. Edellytyksenä muun muassa on, että kassasiirto yrittäjäkassasta palkansaajakassaan on tapahtunut yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta ja yrittäjäkassasta eroamisesta. Työaika Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia, ja jaksotyössä silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut 18 tuntia kalenteriviikossa. Kirjallisesta pyynnöstä voidaan ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika yhteensä on vähintään 80 tuntia ja työssäoloa on ollut jokaisena viikkona. Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty työssäoloehdon täyttymisestä työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Asetuksella säädetään poikkeus ainoastaan työaikaedellytykseen. Esimerkiksi opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, 1. jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia; 2. jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia. Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä kassan asiakaspalvelusta. Työaikapankki Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla on sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaa-aika voitaisiin lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun palkan on vastattava työssäoloehdon työaikaedellytyksen täyttävältä työajalta maksettavaa palkkaa. Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymi seen. Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos työaikapankista nostetaan rahakorvausta, tulee se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa aikaa tai jaksotusaikaa ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan esimerkiksi työaikapankin säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua palkkaa ei jaksoteta, ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa. 7

8 TES-palkka tai palkkaminimin mukainen palkka Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalainen työ. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä on toimitettu ennakonpidätys. Työssäoloehto edellyttää lisäksi, että em. työstä on maksettu työehtosopimuksen mukaista palkkaa, tai jos työalalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vähintään vuonna 2009 tehdystä työstä 1019 /kk (vuonna 2008 palkan oltava vähintään 961 /kk). Palkkatuettu työ Työssäoloehtoon huomioidaan puolet niiden kalenteriviikkojen lukumäärästä, joina tehdyn työn palkkakustannuksiin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea. Tämä palkkatuki on alkaen korvannut yhdistelmätuen. Jäsenen katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työvoimapoliittisessa toimenpiteessä (esimerkiksi työvoimapoliittinen koulutus, työkokeilu) tai työttömänä työnhakijana työ- ja elinkeinotoimistossa. Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, päätoimiset opinnot, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito tai muu näihin verrattava syy. 3. Jos jäsen vaihtaa kassaa ja vanhasta kassasta eroamisen ja uuteen kassaan liittymisen välinen aika on yli kuukausi, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt uudessa kassassa. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko 34 tai 43 kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen ennen kuin on oikeus päivärahaan. Vuoden 2005 loppuun saakka työnantaja saattoi saada palkkauskustannuksiin ns. yhdistelmätukea. Jos yhdistelmätukena maksettiin työmarkkinatukea ja työllistämistukea, voidaan työssäoloehtoon lukea tästä työstä puolet kalenteriviikkojen lukumäärästä. Mikäli työnantaja sai palkkauskustannuksiin vain työmarkkinatukea, voidaan työ lukea työssäoloehtoon kokonaisuudessaan. Nämä säännökset yhdistelmätuesta ovat olleet voimassa alkaen. Työssäoloehdon voimassaolo Palkansaajakassan jäsenenä hankitun 34 tai 43 kalenteriviikon työssäoloehdon voi menettää työttömyysturvalain 5 luvun säännösten mukaan seuraavissa tilanteissa: 1. Jos jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt yritystoiminnan jälkeen uudelleen. 2. Jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on työmarkkinoilta poissaolon jälkeen täyttynyt uudelleen. 8 ANSIOTURVAN ABC

9 PÄIVÄRAHAOIKEUDEN ESTEET Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa: Olet alle 17-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta (lomautetuilla ja sääestepäivillä oleville voidaan alkaen maksaa työttömyyspäivärahaa 68-vuotiaaksi saakka). Olet päätoiminen opiskelija. Olet hoitovapaalla. Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai eronnut työstä ilman pätevää syytä. Työllistyt omassa, puolison tai perheenjäsenen yrityksessä. Saat työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea. Saat irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta tai muuta taloudellista etuutta työnantajalta. Saat vuosiloma-ajan palkkaa tai lomakorvausta päättyneestä työsuhteesta. Olet työkyvytön. Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille, joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus saada muutoksia. Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen. Siltä ajalta, jolle yli kahden viikon työsuhteen päättyessä lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan maksettava lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Omavastuuajalta. Lomakorvaus Yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä tai myöhemmin maksettu lomakorvaus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Näin ollen päivärahaoikeus lykkääntyy vastaavasti. Jaksotus tehdään siten, että lomakorvauksen määrä jaetaan viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla. Tästä palkasta ei tehdä työntekijän eläkemaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuvaa vähennystä. Lomakorvaus jaksotetaan vastaamaan täysiä työttömyysrahapäiviä, joita kalenteriviikon aikana on viisi. Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta myöskään siltä ajalta, jolta saat kokoaikatyöstä ansaittua vuosiloma-ajan palkkaa. Työriita Työriidan aikana ei saa suorittaa päivärahaa jäsenelle, joka on joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta. Sama koskee lakon tai työsulun välillistä vaikutusta, jos on pääteltävissä, että työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia työ- ja palkkasuhteisiin. Omavastuuaika Omavastuuaika on seitsemän (7) täyttä työpäivää ja se asetetaan kerran 500 päivän enimmäisaikaa kohti. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta nii den tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin olet ilmoittautunut työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi. Omavastuupäivät eivät kulu mahdollisen rangaistuskarenssin tai lomakorvauksen jaksottamisen aikana. Lyhennettyä työviikkoa tai osa-aikatyötä tekevän omavastuuaika katsotaan siis hankituksi, kun työttömyysaikaa on kertynyt seitsemää työttömyyspäivää vastaava aika kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaikaa ei aseteta, kun työnteon estymisen syynä on työtaistelutoimenpide, jolla ei pyritä muuttamaan tai vaikuttamaan päivärahaa hakevan henkilön työehtoihin tai työoloihin. Tällöinkin on ilmoittauduttava työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, kun oikeus saada työnantajalta palkkaa työnteon estymisen ajalta lakkaa. Omavastuuaika pidätetään vasta, jos hakija jää työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työttömäksi. Työkyvyttömyys Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos hän saa sairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai jonkin muun lain nojalla etuutta, joka myönnetään täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä. Tältä työkyvyttömyysajalta haetaan ensisijaisesti työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa työkyvyttömyydestä, vaikka työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta ei olisi vielä myönnetty. 9

10 Työnhakijalla, joka on 1. saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja 2. jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos 3. hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä. Edelleen työkyvyttömäksi katsotulla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön. Hakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta työkyvyttömyydestään huolimatta ja vaikka hän ei sairautensa vuoksi olisi työmarkkinoiden käytettävissä tai työ- ja elinkeinotoimistossa työnhakijana kyseisenä aikana. Hallituksen esityksen mukaan työttömyysetuuden myöntäminen edellyttää näissä tilanteissa kuitenkin aina, että henkilö on välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan alkamista saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain 8 luvun 7 :n 1 momentin mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Estävät sosiaalietuudet Seuraavat sosiaalietuudet estävät päivärahaoikeuden: äitiys-, isyys- tai vanhempainraha erityishoito- ja erityisäitiysraha koulutustuki työttömyyseläke täysi työkyvyttömyyseläke täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta valtion eläkelain 1295/2006 mukaista eläkettä) varhennettu vanhuuseläke yksilöllinen varhaiseläke eläketuki sairausvakuutuslain mukainen päiväraha tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mu - kainen ansionmenetyskorvaus kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetyskorvaus luopumistuki sukupolvenvaihdoseläke Vähentävät sosiaalietuudet kansaneläkelain 22 :n 2 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke toisen valtion lainsäädännön mukainen työkyvyttömyyseläke kotihoidon tuki (hoitoraha/hoitolisä) liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke (ei täysi työkyvyttömyys) luopumiseläke osa-aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke sotilasvammalain mukainen päiväraha tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha päiväraha ja tapaturmaeläke tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa TEL 11 :n mukainen rekisteröity lisäeläke työnantajan rahoittama rekisteröimätön lisäeläke Vaikutuksettomat etuudet asumistuki kansaneläkelain mukainen hoitotuki kunnan maksama omaishoidon tuki lapsilisä liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen korvaukset perhe-eläkkeet joina pidetään myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä perhehoitajalain mukaiset palkkiot sotilasavustus sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko sekä erityiset kustannusten korvaukset tapaturmavakuutuslain mukaiset erityiset kustannusten korvaukset tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha toimeentulotuki vammaistuki ylimääräiset sotaeläkkeet henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke llmoita aina päivärahaa hakiessasi kaikki saamasi eläkkeet ja etuudet epäselvyyksien välttämiseksi. 10 ANSIOTURVAN ABC

11 Päivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset Saadakseen päivärahaa työttömän työnhakijan pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Päivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan siitä päivästä, kun hakija on ilmoittautunut työ- ja elinkeinotoimistoon. Lisäksi hakijan pitää olla työkykyinen sekä hakea kokoaikatyötä. Työvoimaviranomainen tarvitsee työsuhteen päättymi sestä selvityksen, jossa on työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekä päättymisen syy. Työvoimaviranomainen tutkii työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Jotta kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa, pitää kassalla olla työvoimaviranomaisen antama esteetön lausunto. Työvoimaviranomainen tutkii lausuntoa antaessaan seuraavat asiat: Onko hakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä esteitä ovat esimerkiksi ulkomaanmatka, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa tapahtuva hoito tai muu vastaava laitoshoito. Ulkomaan matkan ajalta voi edellä mainituin edellytyksin kuitenkin olla oikeus päivärahaan. Työllistyykö hakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Onko hakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun loma-aikoja. Onko hakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos hakija itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Työstä eroaminen ja erottaminen sekä pätevä syy työstä eroamiseen. Jos hakijalla on ollut pätevä syy työstä eroamiseen taikka hänen työsopimuksensa on päätetty ilman omaa syytä, työvoimaviranomainen antaa hakijalle esteettömän lausunnon. Työmarkkinoilta poissaolo. Työvoimaviranomai - nen tutkii, onko hakija ollut työmarkkinoilla vähintään 6 viikkoa edellisen 6 kuukauden aikana. Kieltäytyminen työstä, koulutuksesta työnhakusuunnitelmasta taikka työvoimapoliittisesta toimenpiteestä. Koulutuksen tai työvoimapoliittisen toimenpiteen keskeyttäminen taikka työnhakusuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti. Työssäkäyntialue Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä. Työvoimatoimikunta antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Työssäkäyntialueeseen kuuluvat oman asuinpaikkakuntasi lisäksi myös sellaiset paikkakunnat, joilla yleisesti käydään työssä asuinpaikkakunnaltasi tai joihin päivittäinen työssäkäynti on mahdollista. Työministeriö vahvistaa vuosittain kuntakohtaiset työssäkäyntialueet. Oman työssäkäyntialueesi voit tarkistaa helposti esim. työhallinnon nettisivuilta Ulkomaanmatka Lyhyen, satunnaisen ulkomaan matkan ajalta voit saada työttömyyspäivärahaa seuraavin edellytyksin: Olet työmarkkinoiden käytettävissä eli olet ilmoittanut matkasta etukäteen työ- ja elinkeinotoimistolle. Olet tavoitettavissa eli olet ilmoittanut yhteystiedot matkan aikana. Kykenet kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. Matkan kesto on noin yksi viikko (6 maksupäivää) vuoden aikana ja kohde EU/ETAmaat (seuramatkakohteet). Päätoiminen opiskelija Oikeutta työttömyyspäivärahaan ei ole, jos Sinut katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi. Työvoimatoimikunta tutkii opiskelun luonteen ja antaa lausunnon päivärahan maksamisen edellytyksistä. Opintojen aloittamisesta tulee siis ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistoon. Pääsääntöisesti opiskelu katsotaan päätoimiseksi silloin, kun se on esteenä kokopäivätyön vastaanottamiselle. Päätoimisena opiskeluna pidetään korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintoja. Myös lukio-opinnot ovat päätoimista opiskelua, jos niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Sisäoppilaitoksessa järjestettyä lukiokoulutusta pidetään niin ikään päätoimisena opiskeluna. Ammatilliset ja muut opinnot ovat päätoimisia silloin, kun opintoja on opintosuunnitelman mukaan keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukaudessa tai opintojen laajuus on vähintään 25 viikkotuntia. Opiskelun päätoimisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa opetussuunnitelman laajuus, 11

12 opintojen vaatima työmäärä ja opiskelun sitovuus. Harrastusluonteista opiskelua ei pidetä päätoimisena. Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelun päättymisestä tulee esittää tutkinto- tai muu todistus. Työvoimaviranomaisen lausunnon perusteella määrättävä määräaika eli karenssi Työvoimaviranomainen asettaa erikseen määrätyissä tilanteissa määräajan, eli karenssin. Tämän karenssin ajalta työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Karenssi määrätään seuraavissa tilanteissa: Jos olet ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa kuuden kuukauden aikana etkä voi esittää hyväksyttävää syytä poissaololle, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 60 päivän ajalta siitä päivästä lukien, jolloin tulet uudelleen työmarkkinoille. Jos toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäydyt vastaanottamasta työtä tai menemästä koulutukseen tai menettelystäsi muutoin voidaan päätellä, ettet halua vastaanottaa Sinulle sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua soveltuvaan koulutukseen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa vähintään kolme kuukautta. Jos olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 90 päivän ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu päivärahaan 30 päivän ajalta. Jos omalla menettelylläsi aiheutat sen, että työsopimusta ei synny, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 60 päivältä. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 30 päivän ajalta. Jos olet kieltäytynyt osallistumasta työnhakusuunnitelman laatimiseen, et ole oikeutettu päivärahaan 60 päivän ajalta kieltäytymisestä lukien. Päivärahaoikeutta menettämättä voit kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida ammattitaitosi perusteella pitää Sinulle sopivana. Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä palkkaa ja päivärahaa vertailemalla Kieltäytymisoikeus tällä perusteella koskee vain osaaikatyötä. Osa-aikatyö tarkoittaa työtä, jossa työaika on enintään 75 % kokoaikatyön työajasta. Edellä esitettyjä periaatteita sovelletaan myös silloin, jos ilman pätevää syytä kieltäydyt sellaisesta työvoimaviranomaisten osoittamasta koulutuksesta, jonka aikana oma ja huollettaviesi toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, tai jos ilman pätevää syytä olet eronnut tai joutunut eroamaan koulutuksesta. 12 ANSIOTURVAN ABC

13 PÄIVÄRAHAN SUURUUS Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta. Vakiintuneena palkkatulona pidetään veron ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta vähennetään lomaraha tai lomaltapaluuraha ja lomakorvaus. Vakiintunut palkka lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneiden, työssäoloehtoon oikeuttavien 43 kalenteriviikon palkan (alkuehto) tai 34 kalenteriviikon palkan (paluuehto) perusteella. Huomaa, että kahdesta tai useammasta osa-aikatyöstä saatu palkka luetaan vakiintuneena pidettävään palkkatuloon alan enimmäistyöaikaan asti, korkeintaan kuitenkin 40 viikkotuntiin saakka. Jos palkkatulo on ollut epäsäännöllistä tai kausiluonteista, päiväraha määräytyy vuositulon kuukautta kohti lasketusta määrästä. Kausiluonteisiksi katsottavia töitä ovat sellaiset, joita sääolosuhteiden tai muun vastaavan syyn vuoksi voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta. Tällaisen työn tekijöitä voivat olla esim. asfalttimiehet, puistotyöntekijät, puutarhatyöntekijät ja hiihtokeskusten tai golfkenttien työntekijät edellyttäen siis, että työtä voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta. Työ on epäsäännöllistä, jos työssäoloehtoon luettavaan aikaan sisältyy samassa työsuhteessa useita palkkaukseltaan olennaisesti vaihtelevia työjaksoja. Olennaisena vaihteluna voidaan pitää vähintään 20 % kuukausittaista vaihtelua. Tyypillistä tämä on esim. provisiopalkkaisissa työsuhteissa. Uudelleen päivärahan suuruus määritellään aina, kun uusi työssäoloehto on täyttynyt. Näin ollen päivärahan perusteena oleva palkka lasketaan näiden 34 kalenteriviikon ajalta. Uusien tulotietojen perusteella määräytyvä työttömyyspäiväraha on kuitenkin aina vähintään 80 % (ns. suojasääntö) aiemmin määritellystä päivärahasta edellyttäen, että uusi työssäoloehto on täyttynyt ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Vertailu tehdään ilman lapsikorotusta. Päiväraha ei voi olla pienempi kuin peruspäiväraha. Jos saat päivärahaa ns. lisäpäiväoikeuden perusteella, päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudelleen, vaikka työssäoloehto täyttyisi. Vuodesta 2009 alkaen 1950 tai jälkeen syntyneille on mahdollista maksaa lisäpäiviä edellytysten täyttyessä (kts. lisäpäiväoikeus). Mikäli henkilöllä on vähintään viiden (5) vuoden jäsenyys palkansaajakassassa ja työssäoloaikaa 20 vuotta, voidaan lisäpäiviltä maksaa ansiopäiväraha korotettuna. Tämä tarkoittaa, että päivärahan ansio-osan ns. yliteprosentti (=päiväpalkka suurempi kuin 90-kertainen peruspäiväraha) on normaalin 20 sijasta 32,5 prosenttia. Yrittäjänä työskentelyn vaikutusta päivärahaoikeuteen ja päivärahan määrään on selostettu tarkemmin Yrittäjyys ja jälkisuoja -kohdassa. Valtioneuvoston asetuksella on säädetty vakiintuneesta palkkatulosta ja siinä huomioon otettavista tuloista ja niiden selvittämisestä palkkatodistuksella, verotustiedoin sekä vuositulon määrittämisestä. Asetus löytyy nettisivustomme Lait ja asetukset -kohdasta. Korotettu ansio-osa Korotettu ansio-osa korvaa vuoden 2002 loppuun asti voimassa olleen erorahajärjestelmän. Korotettuun ansioosaan voi olla oikeutettu henkilö, jonka työsuhde on päättynyt jälkeen ja joka ei ole saanut erorahaa työsuhteen päättymistä edeltäneen viiden vuoden aikana. Oikeus korotettuun ansio-osaan Sinulla on oikeus korotettuun ansio-osaan, kun seuraavat edellytykset täyttyvät: Olet menettänyt työsi jälkeen tuotannollisesta tai taloudellisesta syystä tapahtuneen irtisanomisen johdosta. Myös siinä tapauksessa, että olet itse irtisanonut työsopimuksesi lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää, katsotaan kyseessä olevan tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä menetetty työ. Olet ollut jonkun palkansaajakassan jäsen yhteensä vähintään viisi (5) vuotta (ei vaadita yhdenjaksoista jäsenyyttä). Olet ollut työeläkkeeseen oikeuttavassa työssä tai sinulla on ollut työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita vähintään 20 vuotta. Et ole saanut koulutusrahastosta erorahaa viimeisen viiden vuoden aikana. 13

14 Korotetun ansio-osan enimmäismaksuaika Korotettua ansio-osaa maksetaan yhteensä enintään 150 päivältä. Jos työllistyt ennen korotetun ansio-osan maksamisen alkamista, et menetä hankkimaasi etuutta, vaan korotetun ansio-osan maksaminen siirtyy vain myöhempään ajankohtaan siis mahdollisen uuden työttömyyden alkuun. Niin ikään, jos taas menet työhön korotetun ansio-osan maksamisen jo alettua, et menetä jäljellä olevia maksupäiviä, vaikka työn takia maksatus keskeytyykin. Mikäli saat työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea tai koulutuspäivärahaa, maksetaan etuus korotettuna koko koulutuksen ajalta ilman 150 päivän rajoitusta. Korotetun ansio-osan suuruus Ansiopäivärahan korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, korotettu ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 32,5 prosenttia. Korotettuun ansio-osaan ei sovelleta ns. 90 prosentin sääntöä, vaan ansiopäiväraha voi lapsikorotuksineen olla yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen. Työllistymisohjelmalisä Oikeus työllistymisohjelmalisään Sinulla on oikeus työllistymisohjelmaan, kun työsuhteesi on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja työssäoloaikaa ja alkaen eläkkeeseen oikeuttavia ansioita on ollut vähintään kolme vuotta, tai määräaikainen työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, tai olet ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana, tai olet lomautettuna itse irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja työssäoloaikaa on ollut vähintään kolme vuotta. Työllistymisohjelma laaditaan työ- ja elinkeinotoimistossa yhdessä työnhakijan kanssa viipymättä, kun työnhakija sitä pyytää. Pyyntö työllistymisohjelman laatimiseksi on esi tettävä työvoimaviranomaiselle viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työllistymisohjelma voidaan laatia jo irtisanomisaikanakin eli työsuhteen kestäessä. Työllistymisohjelmassa sovitaan mahdollisesta irtisanomiseen liittyvästä yhteistyöstä työnantajan kanssa, sovitaan omatoimisesta työnhausta ja selvitetään työnhakijan työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet sekä sovitaan muista ammatillisia valmiuksia edistävistä toimenpiteistä. Sinulla on oikeus työllistymisohjelmalisään, kun työllistymisohjelma on laadittu ja sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, kuten työllistymisohjelman saamisenkin ehdoissa on, sekä olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 10 kuukautta, jona aikana olet täyttänyt työttömyysturvalain mukaisen työssäoloehdon eli 43 kalenteriviikkoa työssäoloehtoon täyttävää työtä viimeisen 28 kuukauden aikana tai 34 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävää työtä viimeisen 24 kuukauden aikana, jos olet saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa jälkeen. Työllistymisohjelmalisän suuruus Työllistymisohjelmalisä on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, on lisän suuruus tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 37,5 %. Työllistymisohjelmalisän kesto Työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa enintään 185 päivältä. Työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa omaehtoiseen työnhakuun maksimissaan 20 päivää. Omaehtoisen työnhaun 20 päivän maksimin jälkeen voidaan kuitenkin maksaa työllistymisohjelmalisää sisältävää päivärahaa, mikäli työnhakuun liittyvän valmennuksen, työkokeilun tai työvoimapoliittisen koulutuksen väliin jäävä aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Työkokeilun tai työnhakuun liittyvän valmennuksen ajalta työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa 20 päivän enimmäisajan estämättä. Lapsikorotus Jos Sinulla on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia, päiväraha maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. Sen suuruus on vuonna 2009 yhdestä lapsesta 4,86, kah desta lapsesta yhteensä 7,13 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,19. Oman päivärahasi suuruu den voit laskea kassan päivärahalaskurilla ( 14 ANSIOTURVAN ABC

15 PÄIVÄRAHAN KESTO Päivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Työ-, omavastuu- ja korvauspäivien määrä kunakin kalenteriviikkona saa olla yhteensä viisi. Enimmäismaksuaikaan luetaan myös koulutuspäivärahana maksetut päivät sekä ns. sopimusvaltiossa maksetut työttömyyspäivät. Uudelleen 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen alkaa aina, kun 34 kalenteriviikon paluuehto täyttyy 24 kuukauden aikana päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Tällöin sovelletaan ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään 80 % aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Ansiopäiväraha on vähintään peruspäivärahan suuruinen. Sen jälkeen kun 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt, ansiopäivärahaoikeus voi alkaa uudestaan 34 kalenteriviikon työssäoloehdon (paluuehto) kertymisen jälkeen. Työssäoloehdon tulee kertyä 24 kuukauden aikana ja siihen voidaan ottaa huomioon myös ennen 500 päivän täyttymistä tehty työ, jota ei ole aikaisemmin luettu työssäoloehtoon. Tällöin ei sovelleta ns. suojasäännöstä. Enimmäisajan täytyttyä Kela alkaa maksaa työmarkkinatukea, joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon. Päivärahan laskenta Ansiopäiväraha muodostuu voimassaolevan peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 90-kertainen perusosa, ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia (kts. myös korotettu ansio-osa ja työllistämisohjelmalisä). Vuonna 2009 peruspäiväraha on 25,63 ja ansio-osa 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Ansioon suhteutettu päiväraha voi lapsikorotuksineen olla enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta ja vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perus osan suuruinen. Ansiopäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltävältä vähintään 43 kalenteriviikon ajalta (alkuehto) tai 34 kalenteriviikon ajalta (paluuehto) saadusta vakiintuneena pidettävästä palkkatulosta. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä. Niissä tapauksissa, joissa edellä mainittujen alkuehdon tai paluuehdon kertymisen tarkastelujaksoa on voitu pidentää hyväksyttävästä syystä (kts. tarkastelujakson pidentäminen), tehdään ansaittuun palkkaan TEL-eläkeindeksin mukainen tarkistus. Kuukausipalkkasi perusteella laskien saat arvion ansiopäivärahasi määrästä seuraavasti: Vähennä ensin kuukausipalkastasi 4,44 % eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena. Päiväpalkan saat jakamalla näin saamasi summan 21,5 päivällä. Vähennä sitten päiväpalkasta perusosa 25,63. Ota erotuksesta 45 prosenttia ja lisää siihen perusosa 25,63. Summa muodostaa ansiopäivärahan. Huomaa siis, että palkastasi on vähennettävä 4,44 %. Puolison tulot eivät vaikuta työttömyyskassan jäsenen työttömyyspäivärahaan. Palkka /kk 1000, , , , , , , , , , , , ,00 Päiväraha /pv 34,08 38,08 42,08 46,08 50,08 54,07 63,13 67,57 72,01 76,45 80,90 85,34 94,22 Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia alkaen Korotetulla ansioosalla /pv 35,96 40,85 45,74 50,62 55,51 60,39 71,76 78,98 86,20 93,42 100,64 107,85 122,29 Työllistämisohjelmalisällä /pv 37,84 43,62 49,39 55,17 60,94 66,71 80,12 88,45 96,77 105,10 113,43 121,76 138,42 15

16 Lisäpäiväoikeus Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneet Vuoden 2003 alusta tulleen muutoksen perusteella ns. lisäpäiväoikeus korvaa työttömyyseläkkeen vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiden osalta. Käytännössä tämän uuden säännöksen mukaisia lisäpäiviä sovelletaan ensi kertaa vuonna 2009, jolloin vuonna 1950 syntyneet tulevat 59 vuoden ikään. Lisäpäiväoikeuden ikäraja nousi näiden 1950 syntyneiden henkilöiden osalta 57 vuodesta 59 ikävuoteen. Tutustu myös, mitä sivulla 15 on mainittu työttömyyseläkkeestä. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä henkilöiltä edellytetään lisäpäiväoikeuden saamiseksi, että henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt ja että hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana. Tällöin päivärahaa voidaan maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Mikäli henkilöllä on vähintään viiden (5) vuoden jäsenyys palkansaajakassassa ja työssäoloaikaa 20 vuotta, voidaan lisäpäiviltä maksaa ansiopäiväraha korotettuna. Tämä tarkoittaa, että päivärahan ansio-osan ns. yliteprosentti (=päiväpalkka suurempi kuin 90-kertainen peruspäiväraha) on normaalin 20 sijasta 32,5 prosenttia. Ennen vuotta 1950 syntyneet Vuonna 1949 tai aikaisemmin syntyneillä oli lisäpäiväoikeus, mikäli hakija oli täyttänyt 57 vuotta, ennen kuin 500 päivän enimmäisaika täyttyi. Näille kassan jäsenille maksetaan päivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin he täyttävät 60 vuotta, jonka jälkeen heidän on mahdollista hakea työttömyyseläkettä. Jos vuonna 1949 tai aikaisemmin syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, maksetaan päivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tämän jälkeen hänen on mahdollista hakea työttömyyseläkettä. Päivien nollaus ja paluuehto Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä. Enimmäismaksuajan laskeminen aloitetaan alusta, kun olet täyttänyt ns. paluuehdon. Paluuehdon piirissä on henkilö, joka on saanut jälkeen päivärahaa ja ollut 24 kuukauden tarkastelujakson aikana työssäoloehtoa kerryttävässä työssä vähintään 34 viikkoa. Uudelleen 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen alkaa aina, kun 34 kalenteriviikon paluuehto täyttyy 24 kuukauden aikana päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Tällöin sovelletaan ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään 80 % aikaisemmin maksetusta päivärahasta. OIKEUS SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN Työttömyyskassan jäsenenä sinulla on oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tapauksissa: 1. Teet osa-aikaista työtä. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos osa-aikaisuus perustuu Sinun aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen. 2. Päivittäistä tai viikoittaista työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Samoin jos työntekosi on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei kuitenkaan ole riippuvuussuhdetta Sinun työehtoihisi tai työoloihisi. 3. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. 4. Sinulla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä. Vain edellä esitetyissä tapauksissa on kyse ns. sovittelutilanteesta. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Sivutyön käsitettä ei uudessa työttömyysturvalaissa enää ole, joten kaikki työ otetaan huomioon tarkasteltaessa oikeutta soviteltuun päivärahaan. Lomautus tarkoittaa, että työsuhteen kestäessä työnantaja voi lomauttaa sinut tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Lomautus voi toteutua viikoittaista tai päivittäistä työaikaa lyhentämällä tai lomautus voi olla kokoaikainen. Kokoaikaiseksi lomautukseksi katsotaan yhtäjaksoinen kalenteriviikon kestävä lomautus, jolloin olet kokonaan työtön. Päiväraha maksetaan kokoaikaisen lomautuksen aikana täysimääräisenä. Myös ns. sääestepäiviltä rakennus- ja metsäaloilla päiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä. 16 ANSIOTURVAN ABC

17 Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa, oikeutta soviteltuun päivärahaan ei ole työssäoloajalta. Työttömyyden aikana saatu tulo sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Työvoimatoimikunta ratkaisee, onko yrittäjyys päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota ei yleisesti tehdä yrittäjänä eikä työsuhteessa. Esimerkiksi erilaisia toimeksiantosuhteista saatuja palkkioita ja tekijänoikeuskorvauksia voidaan pitää omasta työstä saatuna tulona. Sovittelujakso Pääsääntö on, että sovittelujaksona käytetään kuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa (maanantaista sunnuntaihin) palkanmaksujaksosta riippuen. Tämä on tavanomainen sovittelujakso. Lyhyempää kuin tavanomaista sovittelujaksoa eli erityistä sovittelujaksoa käytetään silloin, kun edellä mainittuun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta ei ole oikeutta lainkaan työttömyyspäivärahaan (esim. omavastuuaika, lomakorvauksen jaksotusaika). Erityinen sovittelujakso muodostetaan em. tapauksissa haku- ja maksujakson niistä osista, joilta on oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Jos työttömyyspäivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa. Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan, että sovittelujakso vastaa jatkossa palkanmaksujaksoa. Esimerkiksi osa-aikatyön alkaessa voidaan käyttää erityistä sovittelujaksoa. Työajan tarkastelujakso Jos työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta, työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Osa-aikatyössä ja satunnaisessa työssä työaikaa tarkastellaan sovittelujaksoittain. Siinä tapauksessa, että osa-aikatyössä tai satunnaisessa työssä käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa, työajan tarkastelujaksonakin käytetään tätä jaksoa. Jos käytetään lyhyempää eli erityistä sovittelujaksoa, myös työaikaa tarkastellaan tältä lyhyemmältä jaksolta. Oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan ei ole, jos työaika työajan tarkastelujakson aikana ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Työaikaa laskettaessa otetaan huomioon todelliset työtunnit ja niitä verrataan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaan. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan. Sovittelussa huomioon otettava tulo Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka tai muu työn perusteella saatu ansiotulo. Soviteltavaa tuloa ovat siten esimerkiksi työstä saatu peruspalkka, erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä, yötyölisä, provisiot, palkkaan rinnastettavat palkkiot jne. Tulot osoitetaan työnantajan laatimalla palkkatodistuksella tai palkanmaksujaksolta saadulla palkkalaskelmalla. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa hakujaksolla tehdyt työtunnit ja niiden tulee vastata palkkalaskelman tietoja. Yritystoiminnan tulot voidaan sovitella verotustietojen tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Soviteltaessa ansaittua yritystuloa työttömyyskassa käyttää sovittelun perusteena verotuksen tietoja aina, kun se on mahdollista. Vahvistetun verotuksen tietoja ei voida käyttää, kun kysymys on aloittavasta yritystoiminnasta tai kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen muuttunut oleellisesti. Kun työttömyyskassa ei voi käyttää sovittelussa huomioon otettavien tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja, arvioidaan tuloja kuitenkin mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaan. Kaikki liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia, jolloin tulojen arviointi perustuu esitettyihin tuloslaskelmiin. Jos kysymys on sovittelun piirissä olevasta omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä voidaan pitää vain itsenäisenä tulonhankkimistoimintana (pääsääntöisesti erilaiset verkostomarkkinointityöt), on toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Sovittelussa huomioon otettavien tulojen arviointi perustuu näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan. 17

18 Kun käytetään erityistä sovittelujaksoa (=alle kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa), soviteltava tulo muutetaan laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä siten, että kalenteriviikossa on viisi laskennallista työpäivää. Päivärahan suuruus Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy hakijan normaalin päivärahan pohjalta. Jos päiväraha on myönnetty korotetulla ansio-osalla, myös soviteltua päivärahaa maksetaan korotettuna. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Soviteltu päiväraha ja puolet saadusta tulosta voivat yhteensä nousta määrään, joka olisi muutoin voitu maksaa päivärahana. Soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen voi kuitenkin yhdessä tulojen kanssa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Tämä on ns. 90-prosentin sääntö. Jos edellä mainittua 90-prosentin sääntöä noudatettaessa soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi vähemmän kuin soviteltuna peruspäivärahana olisi voitu maksaa, maksetaan päiväraha sovitellun peruspäivärahan suuruisena. Tätä sanotaan vertailusäännöksi. Laskentaesimerkkejä joka muutetaan päiväkohtaiseksi käyttämällä jakajaa 21,5. Päiväpalkka on ollut 11,63 josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 5,82 päivässä. Täysimääräisestä ansiopäivärahasta (38,47 ) vähennetään sovittelussa huomioon otettava tulo 5,82. Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa väliseltä ajalta 32,65 päivässä. Hakija saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 750,95 (23 x 32,65). Kun otetaan huomioon työstä saatu palkka, hakijan kokonaistulot väliseltä ajalta ovat yhteensä 1000,95 (250, ,95). Mikäli hakija olisi ollut kokonaan työtön, hän olisi ansainnut kyseiseltä ajalta 884,81 (23 x 38,47). Sovittelussa käytetty ns. 90-prosentin sääntöä/ vertailusääntöä työstä saamasi tulo 30,23 /pv sovittelussa huomioon 50 % 15,12 /pv 90 % päivärahasi perusteena olevasta palkasta 47,78 /pv ansiopäivärahan suuruus 38,47 /pv peruspäiväraha 25,63 /pv lapsikorotus 7,13 /pv päivärahan perusteena oleva palkka 53,09 /pv Laskenta pääsäännön mukaan 45,60 /pv 15,12 /pv 30,48 /pv Laskenta 90 % 47,78 /pv - säännön mukaan 30,23 /pv 17,55 /pv Sovittelu pääsäännön mukaan Osa-aikatyössä oleva henkilö on hakenut ansiopäivärahaa väliseltä ajalta. Palkkatodistuksen mukaan hän on saanut palkkaa edellä mainitulta ajalta 250,00. Osa-aikatyön perusteella hakijalla on oikeus saada soviteltua ansiopäivärahaa ja sovittelujaksona voidaan käyttää päivärahan hakujaksoa. Hakijan ansiopäivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi on määritelty 53,09. Päiväpalkan perusteella ansiopäivärahan määräksi on laskettu 38,47. Sovitellun ansiopäivärahan määrää laskettaessa otetaan huomioon puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta työtulosta. Tässä tapauksessa 250,00 kuukaudessa, Laskenta vertailusäännön mukaan 32,76 /pv 15,12 /pv 17,64 /pv 18 ANSIOTURVAN ABC

19 Sovitellun päivärahan kesto Soviteltua päivärahaa maksetaan enintään 36 kuukaudelta. Poikkeussäännön nojalla voidaan soviteltua etuutta maksaa kuitenkin saakka, vaikka enimmäisaika olisi täyttynyt. Jos kuulut ns. lisäpäiviin oikeutettuihin henkilöihin, sinuun ei sovelleta lainkaan 36 kuukauden sääntöä. Enimmäisajan laskennassa otetaan huomioon kaikki päivät, joilta soviteltua päivärahaa on maksettu riippumatta maksuun jääneen päivärahan määrästä. Kun kokonaisia sovittelujaksoja muunnetaan enimmäisaikalaskuria varten kuukausiksi, muuntokertoimena käytetään maksupäiviä, ja kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 maksupäivää. Enimmäisajan laskenta aloitetaan alusta, kun olet työskennellyt yhdenjaksoisesti kuuden kuukauden ajan kokoaikatyössä. Enimmäisajan täyttyminen merkitsee, että oikeutesi saada soviteltua päivärahaa päättyy. Oikeus voi syntyä uudestaan, jos enimmäisajan täyttymisen jälkeen olet ollut työssä niin, että 34 kalenteriviikon paluuehto on täyttynyt (kts. kohta työssäoloehto). Enimmäisajan täyttymisestä ja työssäoloehdon puuttumisesta huolimatta voit saada soviteltua päivärahaa, mikäli olet työttömänä vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Sovitellun päivärahan 36 kuukauden enimmäisajan täytyttyä voit irtisanoutua osa-aikatyöstäsi, jonka perusteella päivärahaa on maksettu, menettämättä oikeuttasi työttömyyspäivärahaan. Sinun tulee tällöin esittää työ- ja elinkeinotoimistossa työttömyyskassan antama todistus enimmäisajan täyttymisestä. Vaikutus 500 päivän kertymään Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Muuntaminen tehdään niin, että sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla (vrt. esimerkki). Myös mahdollisesti korotettuna maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla tavoin kuin korottamaton päiväraha eli korotusta ei tässä oteta huomioon. Esimerkki: Hakijan päiväraha on 42,05 /pv ja ansio sovittelujaksolla 336,00, josta 50 % vaikuttaa maksettavan päivärahan määrään. Hakijan päiväpalkka on siis ollut 15,63, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 7,82. Sovitellun päivärahan määrä on siis ollut 34,23 / pv. Maksettavien päivien lukumäärä on 23, jolloin hakijalle maksetaan etuutta 787,29 (23 x 34,23 ). Vaikutus 500 päivän kertymään on 19 päivää (787,29 : 42,05). Sovitellun päivärahan kertymään luetaan sen sijaan kaikki maksetut 23 päivää. Työssäoloehdon kertyminen Työssäoloehdon pääsäännöt (alkuehto ja paluuehto) on käsitelty ansiosidonnaisen päivärahan yhteydessä. Kassa on velvollinen seuraamaan jatkuvasti uuden työssäoloehdon kertymistä. Työssäoloehtoa kertyy, kun kalenteriviikoittainen työaika yhdessä tai useammassa työssä on vähintään 18 tuntia ja palkka TES:n mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vuonna 2009 vähintään 1019 /kk (vuonna 2008 palkan oltava vähintään 961 /kk). Tätä määrää korotetaan työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos teet työtä vain osa-aikaisesti, palkka voidaan suhteuttaa tehtyyn työaikaan. Lisäksi edellytetään, että palkasta suoritetaan asianmukaisesti verot ja muut ns. lakisääteiset maksut. Seuranta tärkeää Pätkätöille ominaiset lyhyet työsuhteet edellyttävät työssäoloehtoon oikeuttavan työn seurantaa. Tämä helpottaa mahdollisen päivärahahakemuksesi käsittelyä, ja toisaalta kassa saa tehdyksi rekistereihin lain edellyttämät seurantatiedot. Kassan tarvitsemat tiedot Toimita kassalle päivärahahakemuksen yhteydessä ehdottomasti palkka-/työtodistus, josta käyvät ilmi työnantajan yhteystiedot, työsuhteen kesto, maksettu palkka ja työsuhteen päättymisen syy, esim. määräaikaisuus, vai onko käytetty irtisanomismenettelyä. Tällöin kassa tarvitsee irtisanomisilmoituksen. Näin kassa voi tarkistaa työssäoloehdon ja palkkaminimin täyttymisen. Huom! Pyydä todistus aina työn päättyessä, niin vältytään vanhojen asioiden muistelemiselta. 19

20 Erityisesti kassa tarvitsee tiedot viikoittain tehdyistä työtunneista. Ellei niistä ole mainintaa palkkatodistuksessa, ne voi ilmoittaa helposti työtuntilistan mukaan, jonka työnantaja allekirjoittaa. On oman etusi mukaista, että kassa saa tarvitsemansa selvityksen työssäoloehtoon oikeuttavista työviikon tunneista. Ole itsekin tarkkana, että verot ja muut ns. lakisääteiset maksut otetaan huomioon palkkaa maksettaessa, ja vaadi selvitys niistä. Näin vältytään yllättäviltä tilanteilta työssäoloehtoa kerryttävästä työstä. Sovitellun päivärahan ennakkomaksu Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa myös ennakkomaksuna tilanteissa, joissa tarvittavat palkkatiedot vielä puuttuvat. Ennakkomaksumenettelyä voidaan käyttää vain, jos työnantajan palkkatietojen puuttuminen johtaisi maksatuksen kohtuuttomaan viivästymiseen. Päivärahaa voidaan maksaa ennakkona korkeintaan 70 prosenttia siitä määrästä, mihin annettujen palkka- ja muiden tietojen perusteella olisi todennäköisesti oikeus. Päivärahan maksaminen ennakkona on mahdollista vain kahdelta peräkkäiseltä jaksolta. Ennakkomaksusta ei anneta päätöstä, vaan päätös annetaan erikseen sen jälkeen kun asianmukaiset todistukset on saatu. YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSTURVASTA Yrittäjien työttömyysturva yrittäjäkassoista Työttömyysturvassa sinut katsotaan yrittäjäksi, jos olet YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen. Sinut katsotaan yrittäjäksi myös muun eläkevakuutuksen piiriin kuuluessasi, jos omistat yksin vähintään 15 % tai jos perheesi omistaa vähintään 30 % yhtiöstä, jossa työskentelet johtavassa asemassa tai jos omistat yksin tai perheesi kanssa vähintään 50 % yhtiöstä, jossa työskentelet. Myös jos kuusi henkilöä omistaa yrityksen tasaosuuksin ja he kaikki työskentelevät yrityksessä, heidät kaikki katsotaan yrittäjiksi asemasta riippumatta. Omistusosuutta tai määräämisvaltaa laskettaessa otetaan huomioon myös ns. välillinen toisten yritysten tai yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen silloin, kun yksin tai yhdessä perheesi kanssa omistat ns. väliyhtiöstä vähintään puolet. Perheenjäseniksi katsotaan kanssasi samassa taloudessa asuva puoliso, lapset ja vanhemmat. Johtavaksi asemaksi katsotaan toimitusjohtajuus, hallituksen puheenjohtajuus tai jäsenyys sekä näitä vastaava asema. Huomaa, että pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee sinusta yrittäjää. Olennaista on, että myös työskentelet yrityksessä edellä mainitulla tavalla. Yrittäjien työttömyysturvasta huolehtivat Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa, puh. (09) ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa - AYT, puh. (09) Yrittäjäkassaan voi liittyä Suomessa vakinaisesti asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja jolla on vähintään 8520 :n vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL, LEL, YaEL). Aikaisemmin palkansaajana ollut henkilö voi yritystoiminnan aloittaessaan säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden enintään 18 kuukautta. Palkansaajakassan jäsenenä ei kuitenkaan voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavaa yrittäjätyötä, joten sen keräämiseksi pitää siirtyä yrittäjäkassaan. Mikäli yrittäjäksi siirtyvä palkansaajakassan jäsen siirtyy yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkkatyön lopettamisesta, voi hän saada palkansaajakassasta mukaansa enintään 6 kuukautta yrittäjän työssäoloehtoon hyväksi luettavaa aikaa. 20 ANSIOTURVAN ABC