TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA ALKAEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA 1.1.2009 ALKAEN"

Transkriptio

1 TIETOJA TYÖTTÖMYYSTURVASTA ALKAEN MITÄ ETUUKSIA TYÖTTÖMYYSKASSA MAKSAA? Työttömyyskassa maksaa jäsenilleen työttömyyden johdosta ansiopäivärahaa, työvoimakoulutuksen ajalta koulutustukea, vuorotteluvapaan ajalta vuorottelukorvausta ja omaehtoisen opiskelun ajalta koulutuspäivärahaa. Työttömyyskassan maksamien etuuksien saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyysehdon ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan sääntöjen mukaan. Lisäksi ehtona on Suomessa asuminen sekä työ- ja elinkeinotoimistossa (TE-toimisto) työnhakijana oleminen. Jäsenyysehto Palkansaajakassan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä vähintään 10 kuukautta ja maksanut jäsenmaksunsa kassan sääntöjen mukaisesti. Jäsenmaksut tulee maksaa kaikista palkkatuloista, myös ns. sivutyön tuloista. Yrittäjän jäsenyys- ja työssäoloehdosta sekä yrittäjyyden vaikutuksesta päivärahaoikeuteen on tietoja jäljempänä. Työssä oleva henkilö voi pysyä työttömyyskassan jäsenenä 68-vuotiaaksi saakka (ks. jäljempänä oleva ohje), vaikka kassan jäsenyys muutoin päättyy silloin kun jäsen täyttää 65 vuotta. MITÄ EHTOJA ON ANSIOPÄIVÄRAHAN SAAMISELLE? Ansiosidonnainen päiväraha voidaan myöntää työttömälle työnhakijalle, joka on täyttänyt 17 vuotta. Pääsäännön mukaan päivärahaa voidaan maksaa siihen saakka, kun työtön työnhakija täyttää 65 vuotta. Tähän on olemassa seuraavat poikkeukset: Jos päivärahan saaja siirtyy vanhuuseläkkeelle ennen 65 vuoden ikää, päivärahaoikeus päättyy eläkkeen alkaessa. Eräät valtion eläkelain alennetun eläkeiän perusteella myönnettävät vanhuuseläkkeet ovat kuitenkin päivärahasta vähennettäviä eivätkä siten välttämättä estä päivärahan saamista. Toisaalta työntekoa jatkavalla yli 65-vuotiaalla on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos hänen työnsä keskeytyy tilapäisesti lomautuksen, sääesteen tai toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen vuoksi. Sääesteellä tarkoitetaan työsuhteessa rakennus- ja metsäalalla tapahtuvan työn suorittamisen estymistä, joka johtuu pakkasesta ja jonka johdosta työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Tällöin työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 68- vuotiaaksi saakka ja maksamisen edellytyksenä on työttömyyskassan jäsenyys. Jos yli 65-vuotias jää työstään kokonaan työttömäksi, hän siirtyy eläkejärjestelmän piiriin. Päätoimiselle opiskelijalle tai hoitovapaalla olevalle ei makseta työttömyyspäivärahaa. Työssäoloehto Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että hakijan on täytettävä työssäoloehto työttömyyttä edeltävältä ajalta. Jos henkilö on ensimmäistä kertaa päivärahan hakijana tai hän ei ole saanut ansio- tai peruspäivärahaa tai sen jälkeen, hänen on täytettävä ns. alkuehto. Jos hakija on saanut ansio- tai peruspäivärahaa tai sen jälkeen, hän kuuluu ns. paluuehdon piiriin. Alkuehto täyttyy, kun henkilö on 28 työttömyyttä edeltävän kuukauden aikana ollut vähintään 43 kalenteriviikkoa sellaisessa vakuutuksenalaisessa palkkatyössä, jossa työaikaa on ollut vähintään 18 tuntia viikossa. Paluuehdon piiriin kuuluvan henkilön työssäoloehto täyttyy, kun hän on 24 työttömyyttä edeltävän kuukauden aikana ollut 34 kalenteriviikkoa edellä mainitulla tavalla työssä. Paluuehtoa sovelletaan silloin kun henkilö 500 päivän täyttymisen jälkeen palaa uudelleen ansiopäivärahan saajaksi täytettyään 34 viikon työssäoloehdon. Sitä sovelletaan myös ns. päivien nollaukseen: henkilön 500 päivän laskenta aloitetaan alusta hänen täyttäessään 34 viikon työssäoloehdon ennen kuin edelliset 500 päivää ovat kuluneet loppuun. Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea myös yrittäjänäoloaikaa enintään 11 viikkoa, kun yrittäjäkassan jäsen siirtyy palkansaajakassaan kuukauden kuluessa yrittäjäkassan jäsenyyden päättymisestä. Ks. myös kohta Yrittäjyyden vaikutus päivärahaoikeuteen. Työssäoloehtoon luetaan lisäksi se aika, jolloin hakija on ollut vapaalla käyttäen työaikapankkiin kerättyä aikaa ja saanut sitä vastaavaa palkkaa. Työssäolon tarkastelujakson pidentäminen 24 tai 28 kuukauden tarkasteluaikaa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta, jos henkilö on estynyt olemasta työmarkkinoilla jonkin hyväksyttävän syyn johdosta; esim. sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, lukien apurahakauden, lapsen syntymän ja enintään 3- vuotiaan lapsen hoidon vuoksi. Palkkatuki ja ansiopäiväraha Työ- ja elinkeinokeskukset myöntävät työnantajalle työttömän työnhakijan työllistämiseksi palkkatukea, joka korvaa aikaisemman yhdistelmätuen. Palkkatuella palkatulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan siltä ajalta, jolta työnantajalle maksetaan korkeinta korotettua palkkatukea. Korkein korotettu palkkatuki voidaan myöntää myös osa-aikatyöhön. Jos siis työnantajalle maksetaan korkeinta korotettua palkkatukea osa-aikatyöhön, työllistetty ei voi saada samalta ajalta soviteltua päivärahaa. Työssäoloehtoon luetaan puolet niiden kalenteriviikkojen lukumäärästä, joina tehdyn työn palkkakustannuksiin työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea. Jos työnantaja on saanut muuta kuin korkeinta korotettua palkkatukea, työssäoloehtoon luetaan kaikki viikot. Siltä osin kuin viikkoja ei voida lukea työssäoloehtoon, ne pidentävät edellä selostettua 24/28 kuukauden tarkastelujaksoa. Tarkempia tietoja palkkatuella työllistymisestä saa työvoimatoimistosta. Työssäoloehtoon luettavan työn palkka Jotta työssäolo voitaisiin lukea työssäoloehtoa kartuttamaan, työstä maksetun palkan pitää olla vähintään alalla sovellettavan työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vähintään kuukaudessa. Palkkaturvana maksettu palkka sekä sairausajan palkka otetaan myös huomioon. Sen sijaan sellaista työtä, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa saadessaan, ei oteta huomioon. Työssäoloehtoon ei myöskään lueta sellaista työaikaa, joka säästetään työaikapankkiin. Työssäoloehtoon luetaan vain vakuutuksenalainen työ. Tämä tarkoittaa sitä, että palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (esim. eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut) ja veron ennakonpidätys. Jos henkilö työllistyy omassa, puolison tai perheenjäsenen yrityksessä, siitä saatua työtuloa ei voida lukea palkansaajantyössäoloehtoon. 26

2 Työssäoloehtoon luettavan työn työaika Jokainen sellainen kalenteriviikko, jona henkilön työaika yhdessä tai useammassa työssä on yhteensä vähintään 18 tuntia, kerryttää työssäoloehtoa yhdellä viikolla. Jaksotyön (työaikalain 7 ) osalta työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika tasoittumisjakson aikana on pitänyt olla keskimäärin vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa, jotta kaikki tasoittumisjakson viikot luettaisiin työssäoloehtoon. Elintarvikealalla työaikalain 7 mukaista jaksotyötä tehdään meijeriliikkeissä. Kuukausipalkkaisessa jaksotyössä henkilö saa kuukausittain samaa palkkaa ja työsopimuksessa on määritelty jakson työaika, mutta työaika voi vaihdella kuukausittain siten, että se tasoittuu jollakin tietyllä jaksolla. Tässä tapauksessa työaikatarkastelussa otetaan huomioon se keskimääräinen työaika, joka on kuukausipalkan maksamisen perusteena. Jos tämä aika on vähintään 18 t viikossa, kaikki jaksoon sisältyvät työviikot luetaan työssäoloehtoon. Poikkeuksen pääsääntöön tekee sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika on yhteensä vähintään 80 tuntia jakaantuneena kullekin kalenteriviikolle epätasaisesti. Tällöin kaikki viikot voidaan lukea työssäoloehtoon. Hakijan itsensä on esitettävä tämän poikkeussäännön soveltamista ennen työssäoloehdon täyttymistä. Jos henkilöllä on edellä mainittuja erityispiirteitä työajan jakautumisessa, on syytä ottaa yhteys työttömyyskassaan ja kysyä työssäoloehdon kertymisestä. Omavastuuaika Päivärahaa aletaan maksaa vasta sen jälkeen, kun henkilö on ollut työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa yhteensä 7 täyttä työpäivää vastaavan ajan. Tämän omavastuuajan on kerryttävä enintään 8 peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Jos henkilö on osa-aikatyössä, lasketaan omavastuuaikaan päivittäinen tai viikoittainen työttömyysaika. Omavastuuaika täyttyy, kun työttömyysaika vastaa seitsemää täyttä työpäivää. Omavastuuaika asetetaan vain kerran päivärahan 500 päivän enimmäismaksuajan aikana. Se määrätään aina kun työssäoloehto, joko alku- tai paluuehto, täyttyy ja enimmäisajan laskeminen alkaa alusta. Lomakorvauksen ja työsuhteen päättymisen yhteydessä maksetun etuuden sekä työaikapankista maksetun rahakorvauksen vaikutus päivärahan maksamiseen Lomakorvaus maksetaan pitämättä jääneestä vuosilomasta työsuhteen päättyessä. Sen maksaminen estää päivärahan saamisen ajalta, jolle se jaksotetaan. Lomakorvaus jaksotetaan jakamalla saatu korvaus viimeisimmästä työsuhteesta saadun päiväpalkan määrällä, jolloin saadaan jaksotuspäivien lukumäärä. Jaksotuspalkasta ei tehdä tel-vähennystä (4,5 % v. 2009). Ainoastaan yli kahden viikon pituisen kokoaikaisen työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus jaksotetaan. Enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikaisesta työsuhteesta ja osa-aikaisesta työsuhteesta saatua lomakorvausta ei siis jaksoteta. Tällöin lomakorvaus otetaan huomioon päivärahan sovittelussa. On huomattava, että lomarahaa (lomaltapaluurahaa) ei jaksoteta, mutta se saatetaan ottaa huomioon päivärahan sovittelussa. Kokoaikatyöstä ansaitun vuosiloma-ajan palkanmaksu estää päivärahan maksamisen siltä ajalta, jolle ko. palkka kohdentuu. Työnantajan vapaaehtoisesti maksama etuus työsuhteen päättyessä (tukipaketti, kultainen kädenpuristus, eroraha yms.) jaksotetaan samalla tavalla kuin lomakorvaus. Jaksotusajalta ei ole oikeutta päivärahaan. Jos henkilölle maksetaan rahakorvausta työaikapankista kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai sen aikana, estää se työttömyysetuuden maksamisen siltä ajalta, jolle maksettu rahakorvaus jaksotetaan. Jaksotus tehdään kuten lomakorvauksen jaksotus. MILLOIN VOI SAADA LAPSIKOROTUSTA? Päivärahan lapsikorotukseen on oikeus alle 18-vuotiaista huollettavista omista tai ottolapsista riippumatta lasten asuinpaikasta avio-/avopuolison lapsista, jotka asuvat samassa taloudessa hakijan kanssa muista sellaisista lapsista, joista hakija on elatusvelvollinen ja jotka eivät ole hänen tai hänen avio-/avopuolisonsa omia tai ottolapsia ( hakemukseen on liitettävä sosiaalilautakunnan todistus tällaisista lapsista) Lapsikorotuksen määrä/päivä on 4,86 1 lapsesta 7,13 2 lapsesta 9,19 3 tai useammasta lapsesta MITÄ ON HYVÄ TIETÄÄ LOMAUTUKSESTA? Lomautus voidaan toteuttaa joko kokoaikaisena tai lyhentämällä päivittäistä tai viikottaista työaikaa. Lomautuksen on perustuttava tuotannollisiin ja taloudellisiin syihin. Pääsääntö on, että määräaikaisessa työsuhteessa olevaa ei voi lomauttaa. Jos henkilö kuitenkin tekee työtä vakinaisen työntekijän sijaisena ja työnantajalla olisi ollut oikeus lomauttaa vakinainen työntekijä, voidaan myös sijainen lomauttaa. Jos kokoaikaisesti lomautettu henkilö tekee lomautusaikana työtä omalle työnantajalleen kokoaikaisesti vähintään viikon ajan, maksetaan hänelle täyttä päivärahaa työn alkamiseen saakka ja jälleen työn loppumisesta alkaen. Työtuloa ei siis sovitella päivärahan kanssa tässä poikkeustapauksessa. Jos lomautus kestää vähintään kokonaisen kalenteriviikon maanantaista sunnuntaihin, kyseessä on kokoaikainen lomautus ja henkilöllä on oikeus täyteen työttömyyspäivärahaan. Jos henkilön päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty, hänellä on oikeus soviteltuun päivärahaan. Työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Työaika ei saa ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Tästä johtuen työaika viikossa ei saa ylittää 30 tuntia, jos enimmäistyöaika viikossa on 40 tuntia, jotta lomautetulle syntyisi mahdollisuus saada soviteltua päivärahaa. MITÄ TARKOITTAA NS. TYÖTTÖMYYSELÄKEPUTKEEN / LISÄPÄIVILLE SIIRTYMINEN? 1) Jos päivärahan saaja on syntynyt ennen vuotta 1950 ja täyttää/on täyttänyt 57 vuotta ennen 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä, hän saa työttömyyspäivärahaa ns. lisäpäiviltä sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta. Jos hän täyttää 60 vuotta ennen 500 päivärahapäivän täyttymistä, hän voi hakea työttömyyseläkettä vasta 500 päivän täyttymisen jälkeen. Jos työttömyyseläkkeen saantiehdot täyttyvät 62 ikävuoden jälkeen, henkilölle myönnetään työttömyyseläkkeen sijasta vanhuuseläke. Työttömyyseläkkeen saamisen ehdot: vähintään 60 vuoden ikä ollut viimeisen 15 vuoden aikana ansiotyössä vähintään 5 vuotta ennen vuotta 1945 syntyneiden osalta työhistoria voidaan eräissä tapauksissa tutkia 20 vuoden ajalta työttömyys työttömyyspäivärahan enimmäisaika täyttynyt 2) Jos päivärahan saaja on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen ja täyttää 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäismaksuajan täyttymistä, hänelle voidaan maksaa lisäpäivien päivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Työttömyyseläkettä ei enää myönnetä 1950-luvulla tai myöhemmin syntyneille. Se korvataan päivärahan lisäpäivillä. Tätä muutosta aletaan soveltaa vuodesta 2009 alkaen. Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntynyt lisäpäivien päivärahaa saava voi 62-vuotiaana valita varhennetun vanhuuseläkkeen ja päivärahan välillä. Eläkkeeseen ei tehdä varhennusvähennystä. Lisäpäivien saaminen edellyttää, että henkilö on 500 päivän enimmäisajan täyttyessä ollut eläkevakuutetussa työssä vähintään viisi vuotta viimeksi kuluneen 20 vuoden aikana Lisäpäivien ansiopäiväraha korotetaan, jos eläkevakuutettua työssäoloaikaa on vähintään 20 vuotta ja palkansaajakassan jäsenyyttä viisi vuotta ennen lisäpäiväoikeuden alkamista. Korotettu päiväraha on 32,5 prosenttia 2 306,70 :n ylittävän kuukausipalkan osalta. MILLOIN VOIDAAN MÄÄRÄTÄ RANGAISTUSKARENSSI ELI AIKA, JOLTA EI OLE OIKEUTTA PÄIVÄRAHAAN? Työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee, määrääkö se päivärahan maksamiselle karenssin. Työttömyysturvalaissa asiasta on säädetty seuraavasti: 1 kuukauden karenssi jos henkilö ilman pätevää syytä kieltäytyy tai eroaa enintään 5 päivää kestävästä työstä 2 kuukauden karenssi jos henkilö on kieltäytynyt hänelle sopivasta työstä, josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka 27

3 jos henkilö on itse aiheuttanut sen, ettei työsopimusta synny jos henkilö on ilman hyväksyttävää syytä kuuden kuukauden aikana vähemmän kuin kuusi viikkoa työmarkkinoilla jos henkilö on toistuvasti kieltäytynyt työkyvyn selvittämisestä 3 kuukauden karenssi jos henkilö eroaa yli viiden päivän työstä ilman pätevää syytä tai aiheuttaa itse työsuhteen päättymisen Lisäksi voidaan määrätä kolmen kuukauden työ- tai koulutusvelvollisuus, jos henkilö kieltäytyy toistuvasti työstä tai koulutuksesta. YRITTÄJYYDEN VAIKUTUS PÄIVÄRAHAOIKEUTEEN Kuka on yrittäjä? Vakuuttaakseen itsensä työttömyyden varalta päätoimisen yrittäjän tai omassa työssä työllistyvän tulee liittyä yrittäjäkassan jäseneksi. Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka on yrittäjien eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjien eläkelain (MYEL) mukaan vakuutusvelvollinen. Yrittäjänä ei kuitenkaan pidetä MYEL:ssa tarkoitettua apurahansaajaa. Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva henkilö, jos hän 1) työskentelee johtavassa asemassa yhtiössä, josta hän omistaa yksin vähintään 15 % tai jos hänen perheensä omistaa vähintään 30 % tai 2) työskentelee yhtiössä, josta hän yksin tai hänen perheensä omistaa vähintään 50 % Myös välillinen omistus esimerkiksi toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan omistusosuuteen. Perheenjäsenenä pidetään yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuvia avio- tai avopuolisoa lapsia tai lastenlapsia omia vanhempia tai isovanhempia Johtava asema tarkoittaa hallituksen puheenjohtajaa, varsinaista jäsentä tai toimitusjohtajaa. Pelkkä yrityksen omistaminen tai osaomistaminen ei tee yrittäjäksi, vaan työskenteleminen yrityksessä. Erityisesti yritystoimintaa harjoittavan henkilön perheenjäsenten on huomattava, että edellä selvitetty lainkohta saattaa aiheuttaa sen, että perheenjäsenkin katsotaan yritystoimintaa harjoittavaksi henkilöksi, jos hän työskentelee yrityksessä. Ainoastaan silloin kun henkilö, jolla ei ole määräysvaltaa yrityksessä, on työllistynyt päätoimisesti perheenjäsenensä yrityksessä enintään kuuden kuukauden ajan, katsotaan työllistymisen olleen satunnaista, eikä perheenjäsentä katsota yrittäjäksi. Sivutoiminen yrittäjyys tai oma työ Jos kassan jäsen tekee palkkatyön ohella työtä omassa tai perheenjäsenensä yrityksessä tai muuta omaa työtä, on syytä selvittää jo etukäteen mahdolliset esteet päivärahaoikeuden syntymiselle työttömyystilanteessa. Jos yritystoiminta tai oma työ on niin pienimuotoista, ettei se ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle, siitä saadut tulot sovitellaan päivärahan kanssa. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon päivärahan hakijan yritystoiminnan työllistävyydestä. Yleensä työ- ja elinkeinotoimisto pitää pitkäaikaisen palkkatyön ohella harjoitettua yritystoimintaa sivutoimisena. Kun henkilö jää palkkatyöstä työttömäksi, eikä yritystoiminta muutu laajemmaksi kuin palkkatyön ohella on ollut, työja elinkeinotoimisto antaa yleensä myönteisen lausunnon päivärahan myöntämiselle. Jos työ- ja elinkeinotoimisto katsoo, että henkilö työllistyy päätoimisesti yritystoiminnassa palkkatyön päättymisen jälkeen, työttömyyskassa ei voi myöntää päivärahaa. Palkansaajan jälkisuoja Jos palkansaajakassan jäsen siirtyy palkkatyöstä päätoimiseksi yrittäjäksi, hänellä on enintään 18 kuukautta kestävä ns. jälkisuoja-aika. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö voi säilyttää edelleen palkansaajakassan jäsenyyden ja saada kassasta päivärahaa, jos jää työttömäksi. Jäsenmaksun ja päivärahan suuruus määräytyvät aikaisemman palkkatyön perusteella. Jos yritystoiminta jatkuu yli 18 kuukautta, henkilö ei enää voi olla palkansaajakassan jäsen eikä saada päivärahaa kassasta. Palkansaajakassasta yrittäjäkassaan Mikäli yrittäjäksi ryhtyvä palkansaajakassan jäsen arvioi yritystoiminnan kestävän yli 18 kuukautta, suositellaan, että hän liittyy heti yrittäjäkassan jäseneksi. Yrittäjän työssäoloehto yrittäjäkassan jäsenenä täyttyy, kun hän on työttömyyttä edeltäneen 48 kuukauden tarkastelujakson aikana työskennellyt 24 kuukautta yrittäjänä siten, että yritystoiminta on ollut laajuudeltaan olennaista. Tämä tarkoittaa, että yrittäjällä on vähintään 710 euron kuukausituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL,MYEL,TyEL). (Myös Kela maksaa päivärahaa yritystoimintaa harjoittaneille.) Jos yrittäjä liittyy yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta ja palkansaajakassasta eroamisesta, voidaan yrittäjän työssäoloehtoon lukea enimmillään kuusi kuukautta palkansaajakassassa hankittua työssäolo- ja vakuutusehtoa. Yrittäjäkassasta palkansaajakassaan Jos yrittäjä lopettaa yritystoiminnan ja eroaa yrittäjäkassasta ja liittyy palkansaajakassaan kuukauden kuluessa, hän voi lukea palkansaajan työssäolo- ja vakuutusehtoon 11 viikkoa yrittäjäkassassa hankittua työ- ja vakuutusaikaa. Myös yrittäjälle on säädetty jälkisuoja-aika silloin kun yrittäjä aloittaa palkkatyön ja siirtyy yrittäjäkassasta palkansaajakassan jäseneksi. Jälkisuoja-aika tarkoittaa sitä, että tällainen henkilö on oikeutettu yrittäjäpäivärahaan, jos hän jää työttömäksi 32 viikon kuluessa palkansaajakassaan siirtymisestä. Päivärahan maksaa palkansaajakassa. Päiväraha perustuu kuitenkin yrittäjän työssäoloehdon täyttämiseen. Kun palkansaajakassa maksaa päivärahaa yrittäjän jälkisuojan perusteella, ei voida maksaa lomautusajan tai lisäpäivien päivärahaa eikä myöskään päivärahaa sääesteen ajalta. Kun henkilö on yrittäjyyden jälkeen täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon palkansaajakassan jäsenenä, hän voi saada päivärahaa (myös lomautusajalta, lisäpäiviltä ja sääesteen ajalta) palkansaajakassasta. Työssäoloehtoon luetaan mukaan 11 viikon työssäoloehtohyvitys yrittäjäkassasta. NÄIN HAET TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAA kun jäät työttömäksi, ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä työ- ja elinkeinotoimistoon työnhakijaksi kassaa sitova työvoimapoliittinen lausunto tulee työ- ja elinkeinotoimistosta suoraan kassalle jos sinut on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja olet ollut työttömyyskassan jäsenenä 5 vuotta ja työeläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään 20 vuotta, voit hakea korotettua ansio-osaa täyttämällä päivärahahakemuksen tätä koskevan kohdan jos sinut on irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä ja työssäoloaikaa on ollut vähintään kolme vuotta tai jos olet ollut määräaikaisessa työsuhteessa samaan työnantajaan vähintään kolme vuotta tai useammissa määräaikaisissa työsuhteissa samaan työnantajaan yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana, voit hakea työllistymisohjelmalisää (muutosturva) rastittamalla ansiopäivärahahakemukseen kyseisen kohdan lapsikorotusta voit hakea merkitsemällä lasten syntymäajat hakemuslomakkeelle muista pitää työhakemuksesi voimassa työ- ja elinkeinotoimiston antamien ohjeiden mukaan ja ilmoita työ- ja elinkeinotoimistoon aina päivärahan saamiseen liittyvistä muutoksista täytä ansiopäivärahahakemus huolellisesti (hakemuslomakkeita saat työ- ja elinkeinotoimistosta, liiton alue- tai keskustoimistosta tai internetistä osoitteista ja tai SelNetistä) lähetä ensimmäinen hakemus kassaan, kun työttömyyden alkamisesta on kulunut vähintään 2 täyttä kalenteriviikkoa (täytä hakemus siten, että viimeinen täytetty päivä on sunnuntai) työttömyyspäivärahaa haetaan aina jälkikäteen, viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta työttömyyskassa antaa kirjallisen päätöksen ja muutoksenhakuohjeen päivärahasta 28

4 NÄIN HAET SOVITELTUA PÄIVÄRAHAA tee hakemus neljältä kalenteriviikolta tai kalenterikuukaudelta ilmoita työtuntien määrä kaikilta työssäolopäiviltä liitä hakemukseesi palkkatodistus ja työsopimuksen jäljennös HAKEMUKSEN LIITTEET valtakirja, jonka perusteella kassa voi periä jäsenmaksun päivärahasta (jollei sitä ole annettu jo jäseneksiliittymislomakkeessa) työnantajan palkkatodistus vähintään 43 tai 34 työssäoloviikolta työttömyyttä välittömästi edeltäneeltä ajanjaksolta, jona työssäoloehto on täyttynyt jos olet tehnyt vajaata työaikaa, liitä palkkatodistuksen liitteeksi viikoittainen selvitys työssäolosta jos haet korotettua ansio-osaa tai työllistymisohjelmalisää, liitä hakemukseen irtisanomisilmoitus jos sinulla on sivutoimista yritystoimintaa (liikkeen- tai ammatinharjoittaminen, maa- tai metsätalous, jäsenyys osuuskunnassa tms), liitä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös, kaupparekisteriote ja osakasluettelo jos verotuspäätöstä ei ole, on tulot selvitettävä kirjanpitoon perustuvalla luotettavalla selvityksellä, vaikka toiminnasta ei olisi tuloa tai se olisi tappiollista jos saat sosiaalietuutta (esim. lasten kotihoidon tukea, sairauspäivärahaa, eläkettä), hakemukseen on hyvä liittää päätös tai viimeinen maksukuitti ko. etuudesta, vaikka työttömyyskassa saa useimmista Kelan maksamista etuuksista tiedot sähköisesti jos saat kotihoidon tukea, ilmoita, kuka hoitaa lasta jos sairastut työttömänä ja haet Kelan maksamaa sairauspäivärahaa, sinulle maksetaan työttömyyspäiväraha sairauspäivärahan omavastuupäiviltä (sairastumispäivä ja 9 sitä seuraavaa arkipäivää), mikäli olet ollut päivärahan saajana välittömästi ennen sairastumista anna hakemuslomakkeella selvitys työttömyyttä edeltävältä ajalta myös silloin, kun et ole ollut työssä yhtäjaksoisesti esim. sairauden, lasten hoidon, asevelvollisuuden suorittamisen tai muun syyn vuoksi kassa saa suorasiirtona verotoimistolta hakijan henkilökohtaisen veroprosentin, jota korotetaan kahdella tai neljällä prosenttiyksiköllä jos sinulla on muutosverokortti, lähetä se alkuperäisenä kassaan työttömyyskassa hankkii tarvittaessa työhistoriaa koskevan ansiotyöluettelon yksityisten palvelussuhteiden osalta Eläketurvakeskukselta jos olet työskennellyt valtion, kunnan tai seurakunnan palveluksessa, sinun tulee itse hankkia ansiotyöluettelo Valtiokonttorista, Kuntien eläkevakuutuksesta tai Kirkon keskusrahastosta ja liittää se hakemukseen hakiessasi esim. korotettua ansio-osaa JATKOHAKEMUS kun kassa alkaa maksaa päivärahaa, saat jokaisesta päivärahan maksuerästä postitse maksuilmoituksen, jonka mukana lähetetään jatkohakemuslomake täytä jatkohakemukset neljän kalenteriviikon jaksoissa jälkikäteen maanantaista sunnuntaihin allekirjoitettu hakemus postitetaan kassalle vasta sitten, kun ko. neljä viikkoa on kulunut MAKSAMINEN työttömyyspäivärahaa maksetaan kolmena päivänä viikossa; tiistaina, keskiviikkona ja perjantaina koulutusetuudet ja vuorottelukorvaus maksetaan torstaisin jos jatkohakemuksesi käsitellään viimeistään maanantaina, päiväraha on tililläsi seuraavana keskiviikkona jos kassan käsittelypäivä on viimeistään keskiviikko, rahat ovat maksussa seuraavana perjantaina jos kassan käsittelypäivä on viimeistään perjantai, rahat ovat tilillä seuraavana tiistaina on huomattava, että jatkohakemuksen maksu ei aina ehdi hakemuksen postittamisen jälkeisenä seuraavana maksupäivänä hakijan tilille esim. seuraavista syistä: postin kulku kestää normaalia pidempään kassa joutuu hankkimaan lisäselvitystä kassa joutuu valmistelemaan ja antamaan päivärahasta uuden päätöksen hakemuksen täyttö on puutteellinen koulutustuki maksetaan toistaiseksi kahden viikon jaksoissa, muut etuudet neljän viikon jaksoissa PITKÄAIKAISEN SAIRAUDEN VAIKUTUS TYÖTTÖMYYSPÄIVÄRAHAOIKEUTEEN Pääsäännön mukaan sairauden ajalta ei voi saada työttömyysetuutta vaan sairauden perusteella myönnettävää etuutta. Tähän on olemassa pari poikkeusta. Sairauspäivärahan omavastuupäiviltä voidaan työttömyyspäivärahan saajalle maksaa edelleen työttömyyspäiväraha. Myös silloin kun työkyvyttömän henkilön eläkeasiat eivät ratkea kohtuullisessa ajassa, voidaan odotusajalle myöntää työttömyyspäivärahaa. Kun työkyvytön henkilö on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa Kelalta ja työkyvyttömyys jatkuu lääkärinlausunnon mukaan, hänellä on yleensä mahdollisuus hakea työkyvyttömyyseläkettä. Kun eläkehakemus on vireillä, on eläkkeen odotusajalta mahdollisuus saada työttömyyspäivärahaa. Jos hakemus hylätään, niin riippumatta siitä, onko hylkäyksestä valitettu vai ei, henkilö voi edelleen hakea työttömyyspäivärahaa. Päivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos työsuhde on edelleen voimassa, lisäedellytyksenä on se, että työnantaja on antanut todistuksen siitä, että hänellä ei ole tarjota henkilön työkykyä vastaavaa työtä. Työkyvyttömän henkilön pitää aina selvittää Kelassa tai työeläkelaitoksessa, voiko hän sairauspäivärahan enimmäisajan jälkeen hakea työkyvyttömyyseläkettä saamiensa lääkärintodistusten perusteella. On tärkeää, että työkyvytön henkilö, jonka eläkeasiat ovat keskeneräiset, ilmoittautuu välittömästi sairauspäivärahan päättyessä työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Myös työttömyyskassaan on syytä olla yhteydessä varmistaakseen sen, että kaikki tarpeelliset toimenpiteet on hoidettu työttömyyspäivärahan saamiseksi. Takautuvasti myönnetty työkyvyttömyyseläke Kun kassa maksaa eläkkeenhakijalle eläkkeen odotusajalta työttömyyspäivärahaa ja eläkelaitos myöntää työkyvyttömyyseläkkeen, kassa perii eläkelaitoksen takautuvasti myöntämän eläkkeen korvaamaan maksettua päivärahaa. Jos 29

5 eläkkeen määrä on pienempi kuin maksettu päiväraha, liikaa maksettua päivärahaa ei peritä henkilöltä itseltään takaisin MITEN ANSIOPÄIVÄRAHAN SUURUUS MÄÄRÄYTYY? Ansiopäivärahan suuruus määräytyy yleensä työttömyyttä edeltävien, työssäoloehdon täyttävien viikkojen vakiintuneen palkkatulon perusteella. Jos työ on ollut kausiluonteista tai epäsäännöllistä, päivärahan perusteena voidaan käyttää vuosituloa. Poikkeuksellisesti palkkatulot voidaan arvioida täyttäen verotuksessa todettuja ansiotuloja tai muuta luotettavaa selvitystä. Jos kyseessä on alkuehto, ansiopäiväraha lasketaan työttömyyttä edeltäneen 43 viikon veronalaisen ansiotulon perusteella. Jos taas paluuehto riittää, määrittely tehdään 34 viikon ansiotulosta. Ennakonpidätyksen alaisesta palkasta vähennetään loma- tai lomaltapaluuraha ja työsuhteen päättyessä pitämättä jääneen vuosiloman perusteella maksettu lomakorvaus. Työtulosta vähennetään myös työntekijän eläkevakuutusmaksua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena 4,5 % vuonna Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika otetaan huomioon päivärahan määrittelyssä. Työaikapankkiin siirrettävää rahaa tai sieltä nostettuja rahasuorituksia ei oteta huomioon. Ansioturva Ansiopäiväraha muodostuu peruspäivärahan suuruisesta perusosasta 25,63 / pv ( lukien) sekä tulojen mukaan määräytyvästä ansio-osasta. Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta, kuitenkin vain 20 prosenttia 2306,70 ( lukien) ylittävältä palkan osalta. Päivärahan lapsikorotus v on 4,86 /pv 1 lapsesta, 7,13 /pv 2 lapsesta ja 9,19 /pv 3 tai useammasta lapsesta. Uusien tulojen perusteella määräytyvä päiväraha on kuitenkin aina vähintään 80 % aiemmin määritellystä, jos uusi työssäoloehto on täyttynyt ennen 500 päivän täyttymistä. Ansiopäivärahan suuruus lapsikorotuksineen voi olla enintään 90 prosenttia päiväpalkasta. Se on kuitenkin vähintään perusosa korotettuna mahdollisella lapsikorotuksella. Palkanmäärittelyssä voidaan ottaa huomioon palkkatulot paitsi yhdestä, myös kahdesta tai useammasta työstä. Sillä ei ole merkitystä, onko kyseessä pää- vai sivutyö. Erilaisia töitä voidaan yhdistää kuitenkin vain alan enimmäistyöaikaan ja enintään 40 tuntiin saakka kalenteriviikossa. Poikkeus välittömästi työttömyyttä edeltävän palkkatulon perusteella tehtävään palkanmääritykseen: Palkanmäärityksessä otetaan huomioon seuraavien etuuksien/vapaiden alkamista edeltävä palkka: osatyökyvyttömyyseläke osa-aikaeläke vuorotteluvapaa osa-aikalisä - osittainen hoitovapaa MILLOIN VOI SAADA KOROTETTUA ANSIO-OSAA? Ansiopäivärahan hakijalla, joka on irtisanottu työstään, on oikeus korotettuun ansio-osaan seuraavien edellytysten täyttyessä: 1) työsuhde on päättynyt taloudellisista tai tuotannollisista syistä henkilön katsotaan menettäneen työnsä taloudellisista ja tuotannollisista syistä myös silloin, jos hän on itse irtisanoutunut, kun lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää 2) hakija on ollut palkansaajakassan jäsen vähintään 5 vuotta ennen työn menettämistä jäsenyyden ei ole tarvinnut olla yhtäjaksoista ja se on voinut kertyä jäsenyydestä useassa eri palkansaajakassassa 3) työssäoloaikaa on vähintään 20 vuotta ennen työnmenettämishetkeä työssäoloon rinnastettavana aikana otetaan huomioon enintään 5 vuotta seuraavia ajanjaksoja: äitiys-, erityisäitiys-, isyys-, vanhempainraha- ja erityishoitoraha-aikaa hoitovapaa-aikaa, varusmies- tai siviilipalvelusaikaa työkyvyttömyysaikaa, jolloin saanut jotain etuutta Työttömyyskassa hankkii ansiotyöluettelon eli työhistoriatiedot (työssäoloajat / työansiot) yksityisten palvelussuhteiden osalta Eläketurvakeskuksesta. Jos henkilö on työskennellyt valtion, kunnan tai seurakunnan palveluksessa, hänen tulee itse hankkia ansiotyöluettelo Valtiokonttorista, Kuntien eläkevakuutuksesta tai Kirkon keskusrahastosta ja liittää ne hakemukseen. Lomautuksen ajalta ei synny oikeutta korotettuun ansio-osaan. Miltä ajalta ja kuinka paljon korotettua ansio-osaa saa? Korotettua ansio-osaa voi saada enintään 150 päivältä. Jos korotetun ansioosan saaja työllistyy kesken 150 päivän enimmäisajan, mutta jää uudelleen työttömäksi, jatkuu korotuksen maksaminen edelleen 150 päivään saakka. Oikeus korotettuun ansio-osaan säilyy, vaikka irtisanottu henkilö ei välittömästi ala saada päivärahaa. Korotettu ansio-osa myönnetään myös soviteltuun päivärahaan. Korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 2306,70 ( lukien), ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 32,5 prosenttia. Korotettu ansio-osa lapsikorotuksineen voi olla enintään päiväpalkan suuruinen. Se on vähintään perusosan suuruinen korotettuna mahdollisella lapsikorotuksella. MILLOIN MAKSETAAN TYÖLLISTYMISOHJELMALISÄÄ (MUUTOSTURVA)? Kenelle työllistymisohjelma voidaan tehdä? Työvoimatoimisto voi tehdä ohjelman, jos työntekijän työsuhde on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja työssäoloaikaa on ollut vähintään kolme vuotta tai työntekijän määräaikainen työsuhde samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta tai työntekijä on ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kk viimeksi kuluneen 42 kk:n aikana tai lomautettu työntekijä on irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja työssäoloaikaa on ollut vähintään kolme vuotta Mitä ohjelma sisältää? Työllistymisohjelmassa sovitaan omatoimisesta työnhausta, selvitetään työnhakijan työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet ja sovitaan muista ammatillisia valmiuksia kehittävistä toimenpiteistä. Mitä työnhakijan tulee tehdä? Työnhakijan tulee pyytää työllistymisohjelmaa työvoimatoimistolta 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työllistymisohjelman pyytäminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Millä ehdoilla työttömyyskassa maksaa työllistymisohjelmalisää? kun työllistymisohjelma on laadittu kun työnhakijalla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta kun työnhakija on ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 10 kk, jona aikana hän on täyttänyt työssäoloehdon Työllistymisohjelmalisää voidaan maksaa omatoimiseen työnhakuun, työkokeiluun, työnhakuun liittyvään valmennukseen ja työvoimapoliittisen aikuiskoulutukseen. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassalle lausunnon maksettavista jaksoista. Lisä maksetaan joko työttömyyspäivärahan tai koulutustuen ansio-osan korotuksena. Lisää maksetaan yhteensä enintään 185 päivältä 500 päivän enimmäisajan puitteissa. Ko. aikaan voi sisältyä omaehtoista työnhakua enintään 20 päivää. Työllistymisohjelmalisää on haettava työttömyyskassalta rastittamalla kyseinen kohta ansiopäivärahan hakemuslomakkeella. Milloin ei makseta? Työllistymisohjelmalisää ei makseta, jos hakija saa omaehtoisen koulutuksen koulutuspäivärahaa (ks. jäljempänä) hakija saa 500 päivän jälkeistä lisäpäivien päivärahaa hakija on päätoiminen yrittäjä työvoimatoimisto on määrännyt karenssin 30

6 hakija on itse eronnut työstään ennen irtisanomisajan päättymistä Minkä suuruinen työllistymisohjelmalisä on? Työllistymisohjelmalisällä korotettu ansio-osa on 65 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta, kuitenkin vain 37,5 prosenttia 2306,70 ( lukien) ylittävältä palkan osalta. KUINKA KAUAN ANSIOPÄIVÄRAHAA VOI SAADA? Täyden päivärahan enimmäiskesto on 500 päivää kutakin hankittua työssäoloehtoa kohti. Tähän enimmäisaikaan otetaan huomioon soviteltuna päivärahana maksettu määrä muunnettuna täysiksi päivärahapäiviksi. MITEN MUUT TULOT/ETUUDET VAIKUTTAVAT PÄIVÄRAHAAN? Eräät etuudet ja korvaukset estävät työttömyyspäivärahan maksamisen. Näitä ovat mm. irtisanomisajan palkka tai muu työsuhteen päättyessä maksettu rahasuoritus työnantajalta, vuosiloma-ajan palkka tai lomakorvaus työsuhteen päättyessä, sairauspäiväraha, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha tai erityishoitoraha, työvoimakoulutuksen koulutustuki, kuntoutusraha, täysi työkyvyttömyyseläke, työttömyyseläke ja vanhuuseläke. Työttömyyspäivärahasta vähennettäviä etuuksia ovat mm. osatyökyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke, työnantajan järjestämä lisäeläke, lasten kotihoidon tuki, liikenne- tai tapaturmavakuutuslain mukaiset edut, jos niitä ei makseta täyden työkyvyttömyyden perusteella sekä eräät valtion eläkelain alennetun eläkeiän perusteella myönnettävät vanhuuseläkkeet. Sen sijaan seuraavat sosiaaliedut eivät vähennä päivärahaa: lapsilisä, asumistuet, omaishoidontuki, perhehoitajan palkkio, perhe-eläkkeet, sotilasavustus, toimeentulotuki. Omaishoitajan ja perhehoitajan oikeus päivärahaan edellyttää kuitenkin työvoimatoimiston lausunnon siitä, että henkilön ei katsota työllistyvän päätoimisesti hoitotyössä. Kaikki tulot ja etuudet on aina ilmoitettava päivärahahakemuksessa tai erikseen kassalle. MITKÄ TYÖTULOT VOIDAAN SOVITELLA PÄIVÄRAHAN KANSSA? Työttömyysaikana tehty ansiotyö vähentää päivärahaa.henkilö voi saada työtulojen kanssa soviteltua päivärahaa, jos työaika tarkastelujaksolla on enintään 75 % kokoaikatyöntekijän enimmäistyöajasta. Työajan tarkastelujakso on neljä viikkoa tai kalenterikuukausi. Jos henkilö on lomautettu lyhennetylle työviikolle tai työpäivälle, työajan tarkastelujakso on viikkokohtainen. Sovitellun päivärahan piiriin kuuluu työnhakija, joka tekee osa-aikaista työtä jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön tai jolla on tuloa sivutoimisesta yrittäjyydestä tai omasta työstä Yli kaksi viikkoa kestävät kokoaikatyöt eivät siis kuulu sovittelun piiriin. Jos hakija tekee tällaisia töitä, hypätään ne yli ja maksetaan neljän viikon tai kalenterikuukauden muilta työttömyyspäiviltä täyttä ansiopäivärahaa. Työvoimatoimistoon on ilmoitettava työn alkamisesta ja loppumisesta. PALJONKO JA KUINKA KAUAN SOVITELTUA PÄIVÄRAHAA SAA? Sovitellun päivärahan määrä saadaan siten, että täydestä päivärahasta vähennetään puolet saadusta työtulosta. Tavanomainen sovittelujakso on neljä viikkoa tai kalenterikuukausi. Soviteltua päivärahaa maksetaan siis sekä työttömyys- että työpäiviltä ko. maksujaksolla. Sovitellun päivärahan hakemukseen on aina liitettävä palkkatodistus. Tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempi on ns. erityinen sovittelujakso. Siihen sisältyy sellainen ajanjakso, joka ei oikeuta työttömyysetuuteen (esim. yli kaksi viikkoa kestävä työ) sekä soviteltavaa työtuloa. Tällöin soviteltava tulo muunnetaan laskennalliseksi työtuloksi ko. jaksolla. Sovitellun päivärahan ja soviteltavan palkkatulon summa voi olla enintään 90 prosenttia henkilön päivärahan perusteena olevasta palkasta. Soviteltua päivärahaa voidaan kassan harkinnan mukaan maksaa osittain (70 %) ennakkomaksuna, mikäli palkkatodistuksen saaminen viivästyy kohtuuttomasti. TYÖVOIMAKOULUTUKSEN KOULUTUSTUKI Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeudutaan työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Koulutuksen ajalta maksetaan koulutustukea, joka työttömyyskassan jäsenillä vastaa määrältään koulutettavan ansiopäivärahaa. Jos hakijalle on irtisanomisen perusteella syntynyt oikeus korotettuun ansio-osaan (ks. edellä), maksetaan koulutustuki korotettuna koko koulutuksen ajalta. Lisäksi maksetaan verotonta ylläpitokorvausta (8 euroa/pv), mikäli koulutus tapahtuu omalla työssäkäyntialueella tai kotikunnassa. Korotettua ylläpitokorvausta (16 euroa/pv) maksetaan, mikäli koulutus tapahtuu työssäkäyntialueen ulkopuolella. Myös omalla työssäkäyntialueella, mutta kotikunnan ulkopuolella syntyneistä majoituskustannuksista maksetaan 16 euroa/pv. Työssäoloehdon on täytyttävä samoin kuin ansiopäivärahassa, joko alkuehdon tai paluuehdon mukaan. Koulutustukea ei voida maksaa, jos työttömyyspäivärahan 500 päivää on täyttynyt ennen koulutuksen alkamista. Koulutustukipäivät eivät vähennä työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäisaikaa. Jos uusi 34 viikon työssäoloehto täyttyy koulutuksen aikana, päiväraha määritellään uudelleen vasta koulutuksen päätyttyä, jos henkilö tulee työttömyyspäivärahan saajaksi. Koulutusaikainen palkka tai muu työtulo sekä eräät lakisääteiset etuudet vähennetään osittain koulutustuesta. Koulutustuki maksetaan vähennettynä, jos tulot kuukaudessa ylittävät 127 euroa tai neljässä viikossa 118 euroa. Tämän suojaosan ylittävästä tulojen osasta 80 % vähentää koulutustukea. Eräät sosiaalietuudet voivat myös estää kokonaan koulutustuen saamisen. VUOROTTELUKORVAUS Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa kokoaikatyössä ollut työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta, siirtyy vuorotteluvapaalle ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön. Nykyinen vuorotteluvapaalaki on voimassa asti, mutta laki tulee todennäköisesti vakinaistumaan. Vuorotteluvapaan voi vuonna 2009 voimassa olevan lain mukaan pitää saakka, jos vuorottelusopimus on tehty viimeistään Vuorotteluvapaalle jäävällä on ennen vuorotteluvapaan alkamista oltava vähintään 10 vuoden työhistoria. Työhistoriassa otetaan huomioon kaikki ansioturvaa koskevien eläkelakien piiriin kuuluva ansiotyö sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Myös pakollinen eläkevakuutettu yrittäjä- ja maatalousyrittäjätoiminta sekä Suomessa vakuutettu työskentely lähetettynä työntekijänä Suomen ulkopuolella lasketaan vaadittuun työskentelyaikaan. Työhistoria lasketaan saakka rekisteröityjen työssäoloaikojen perusteella ja alkaen rekisteröityjen ansioiden perusteella. Työhön rinnastettavaksi ajaksi otetaan huomioon myös äitiys-, isyys-, vanhempainrahaja hoitovapaakausia sekä varusmies- ja siviilipalvelusaikaa (enintään neljännes kymmenestä vuodesta). Työntekijän työssäolo ja palvelussuhde samaan työnantajaan on pitänyt kestää yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tämä edellytys ei täyty, jos työntekijä ei ole tosiasiassa tehnyt työtä kyseisenä ajanjaksona. Edellä mainittuun 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivän palkaton poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon, mutta sen sijaan äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla oloa ei. Palkattomaksi poissaoloksi katsotaan esim. lakossa, lomautettuna tai ns. omalla lomalla olo sekä sellainen osa-aikatyö, jossa työai- 31

7 ka on enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos vuorotteluvapaa on jo kertaalleen käytetty, pitää olla työssä 5 vuotta saadakseen oikeuden uuteen vuorotteluvapaaseen. Vuorotteluvapaan on kestettävä vähintään 90 kalenteripäivää. Se voi kestää enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta.vuorottelijan palatessa tilapäisesti työhön omalle työnantajalleen vapaan aikana vuorotteluvapaa kuluu tällä ajalla.vuorotteluvapaalta palaavalla henkilöllä on oikeus aikaisempaan tai siihen verrattavaan työhön.vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 % siitä työttömyyspäivärahasta, johon henkilöllä olisi oikeus työttömäksi jäädessään. Jos kuitenkin vuorottelijalla on vähintään 25 vuotta työhistoriaa ennen vuorotteluvapaan alkamista korvaus on 80 % työttömyyspäivärahasta. Korvauksen perusteena olevaa ansiopäivärahan suuruutta määrättäessä otetaan huomioon vuorotteluvapaata edeltäneeltä vähintään 52 viikon ajalta saadut palkkatulot. Työnantajan on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistoon vuorottelusopimus sekä työsopimus työttömän palkkaamisesta vapaan ajaksi. Vapaalle jäävän on toimitettava työvoimatoimistoon palkkatodistus vapaata edeltävältä vähintään 52 viikon ajalta. Vuorottelukorvauksen hakemuslomakkeita saa työ- ja elinkeinotoimistosta ja internetistä (www.selry.fi tai tai SelNet). Vuorottelukorvausta haetaan vuorottelijan omasta työttömyyskassasta. Hakuaika on kolme kuukautta. Hakemuksen liitteenä tulee olla palkkatodistus ja vuorottelusopimus. Jos hakijalla tai puolisolla on tuloja yritystoiminnasta, ammatinharjoittamisesta tai muusta omasta työstä, hakijan on liitettävä hakemukseen viimeksi vahvistetun verotuksen verotuspäätös. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon yrittäjyydestä. Työttömyyskassa hankkii ansiotyöluettelon eli työhistoriatiedot (työssäoloajat / työansiot) yksityisten palvelussuhteiden osalta Eläketurvakeskuksesta. Jos henkilö on työskennellyt valtion, kunnan tai seurakunnan palveluksessa, hänen tulee hankkia ansiotyöluettelo Valtiokonttorista, Kuntien eläkevakuutuksesta tai Kirkon keskusrahastosta ja liittää ne hakemukseen. Työhistorian riittävyys on hyvä selvittää hyvissä ajoin ennen vuorotteluvapaan alkamista. Korvausoikeuden rajoitukset Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta siltä ajalta, jona vuorottelija: saa omalta työnantajaltaan palkkaa tai vuosilomapalkkaa suorittaa varusmies- tai siviilipalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittaa vapausrangaistusta on yli kaksi viikkoa kestävässä kokoaikatyössä muun työnantajan palveluksessa harjoittaa päätoimista yritystoimintaa saa työttömyysetuutta KOULUTUSPÄIVÄRAHA OMAEHTOISEN KOULUKSEN AJALTA Koulutuspäivärahaa maksetaan työttömän omaehtoisen opiskelun tukemiseksi. Koulutukseen haetaan normaalin hakumenettelyn kautta. Aikuisopetusta järjestävissä oppilaitoksissa hakuajat ja koulutuksen alkamisajankohta vaihtelevat. Koulutuksen on oltava ammatillisia valmiuksia edistävää, päätoimista, yhdenjaksoista, laajuudeltaan vähintään 20 opintoviikkoa tai 36 opintopistettä käsittävää ja julkisen valvonnan alaista. Koulutuspäiväraha on ansiopäivärahan suuruinen. Mikäli hakijalle on irtisanomisen perusteella syntynyt oikeus korotettuun ansio-osaan, koulutuspäivärahakin maksetaan korotettuna koko koulutuksen ajalta. Koulutuspäivärahaan ei voida maksaa työllistymisohjelmalisää muutosturva). Hakijan koulutusaikana ansaitsemat tulot vähentävät koulutuspäivärahaa (50 %). Eräät sosiaalietuudet voivat estää kokonaan päivärahan saamisen. Saadut etuudet on aina ilmoitettava työttömyyskassalle. Jos uusi 34 viikon työssäoloehto täyttyy koulutuksen aikana, päiväraha määritellään uudelleen vasta koulutuksen päätyttyä, jos henkilö tulee työttömyyspäivärahan saajaksi. Koulutuspäiväraha myönnetään työttömälle työnhakijalle, joka on koulutusta edeltäneen 12 kuukauden aikana saanut työttömyyspäivärahaa tai työmarkkinatukea vähintään 65 päivältä. Jos koulutus sisältyy työllistymisohjelmaan (muutosturva), koulutuspäivärahaa voi saada myös ilman 65 päivän työttömyyttä. Tällöin on kuitenkin oltava ainakin 1 päivä työttömänä. Tämä päivä ei voi olla lauantai tai sunnuntai. Jos omavastuuaika (7 pv) ei täyty työttömyysaikana, siihen luetaan myös koulutukseen sisältyviä, työttömyyden jälkeisiä koulutuspäiviä, jos koulutus on merkitty työllistymisohjelmaan. Työttömän on pitänyt työskennellä työeläkelakien piiriin kuuluvassa ansiotyössä yhteensä 10 vuotta. Työhön rinnastettavia aikoja vaaditussa työajassa otetaan huomioon enimmillään neljännes. Näitä aikoja ovat äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainraha-aika, erityishoitoraha-aika, hoitovapaa-aika, varusmies- tai siviilipalvelusaika sekä työkyvyttömyysaika. Työhistorian riittävyys on hyvä selvittää hyvissä ajoin ennen koulutukseen hakeutumista. Työttömyyskassa hankkii ansiotyöluettelon eli työhistoriatiedot (työssäoloajat / työansiot) yksityisten palvelussuhteiden osalta Eläketurvakeskuksesta. Jos henkilö on työskennellyt valtion, kunnan tai seurakunnan palveluksessa, hänen tulee itse hankkia työhistoriatiedot Valtiokonttorista, Kuntien eläkevakuutuksesta tai Kirkon keskusrahastosta ja liittää ne hakemukseen. Jos yleissivistävän koulutuksen tarve todetaan työllistymisohjelmassa, myös peruskoulun oppimäärän tai aiemmin aloitettujen lukio-opintojen loppuunsaattaminen voivat oikeuttaa koulutuspäivärahaan. Kun henkilö saa koulutuspäivärahaa työllistymisohjelmaan sisältyvän koulutuksen ajalta, työttömyyspäivärahaa ja koulutuspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivältä lisättynä ennen koulutuksen alkua maksettujen työttömyyspäivien määrällä. Muussa tapauksessa näiden etuuksien yhteinen enimmäisaika on 565 päivää. Jos 565 päivää tulee täyteen, mutta koulutuspäivärahan osuus siitä jää alle 500 päiväksi ja koulutus jatkuu, tukea maksetaan työmarkkinatuen suuruisena 500 päivään saakka. Koulutuksen keskeyttämisestä ja paluusta työttömyysturvan hakijaksi ei seuraa karenssia. Koulutuspäivärahahakemuksen liitteeksi tarvitaan oppilaitoksen todistus koulutuksen sisällöstä, koulutukseen hyväksymisestä ja alkamisajankohdasta selvitykset koulutusaikaisista tuloista ja sosiaalietuuksista Opintojen alkamisen jälkeen työttömyyskassa tarvitsee oppilaitoksen todistuksen opintojen aloittamisesta. 32

8 ANSIOPÄIVÄRAHAN SUURUUS alkaen Perusosa = peruspäiväraha 25,63. Ansio-osa 2 306,70 asti 45 % ja tämän ylimenevästä osasta 20% (korkeintaan 90% ansiopäivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta). Korotettu ansio-osa 2 306,70 asti 55% ja tämän ylimenevästä osasta 32,5%. Työllistymisohjelmalisällä korotettu ansio-päiväraha 2 306,70 asti 65% ja tämän ylimenevästä osasta 37,5 %. Ansiopäivärahan korotettu määrä lisäpäiviltä 2 306,70 asti 45% ja tämän ylimenevästä osasta 32,5%. Lapsikorotus/päivä/ 1 lapsi 4,86-2 lasta 7,13-3 tai enemmän 9,19. Palkka/ Palkka Päivä- Ansio- Ansio- Työllis- Ansio- Vuorot- Vuorotkk -4,5% palkka päivä- päivä- tymis- päivä- telu- teluraha raha ohjelma- rahan korvaus korvaus /päivä korotetulla lisällä korotettu /päivä /päivä ansi-osalla korotettu määrä (70%) (80%) /päivä ansio- lisäpäivä- päiviltä raha 641,00 612,16 28,47 25,63 27,19 27,48 25,63 17,94 20,50 705,00 673,28 31,32 28,19 28,76 29,33 28,19 19,73 22,55 720,00 687,60 31,98 28,49 29,12 29,76 28,49 19,94 22,79 740,00 706,70 32,87 28,89 29,61 30,34 28,89 20,22 23,11 760,00 725,80 33,76 29,29 30,10 30,91 29,29 20,50 23,43 780,00 744,90 34,65 29,69 30,59 31,49 29,69 20,78 23,75 800,00 764,00 35,53 30,09 31,08 32,07 30,09 21,06 24,07 820,00 783,10 36,42 30,49 31,57 32,65 30,49 21,34 24,39 840,00 802,20 37,31 30,89 32,05 33,22 30,89 21,62 24,71 860,00 821,30 38,20 31,29 32,54 33,80 31,29 21,90 25,03 880,00 840,40 39,09 31,69 33,03 34,38 31,69 22,18 25,35 900,00 859,50 39,98 32,09 33,52 34,96 32,09 22,46 25,67 920,00 878,60 40,87 32,49 34,01 35,53 32,49 22,74 25,99 940,00 897,70 41,75 32,89 34,50 36,11 32,89 23,02 26,31 960,00 916,80 42,64 33,29 34,99 36,69 33,29 23,30 26,63 980,00 935,90 43,53 33,69 35,48 37,27 33,69 23,58 26, ,00 955,00 44,42 34,08 35,96 37,84 34,08 23,86 27, ,00 974,10 45,31 34,48 36,45 38,42 34,48 24,14 27, ,00 993,20 46,20 34,88 36,94 39,00 34,88 24,42 27, , ,30 47,08 35,28 37,43 39,57 35,28 24,70 28, , ,40 47,97 35,68 37,92 40,15 35,68 24,98 28, , ,50 48,86 36,08 38,41 40,73 36,08 25,26 28, , ,60 49,75 36,48 38,90 41,31 36,48 25,54 29, , ,70 50,64 36,88 39,38 41,88 36,88 25,82 29, , ,80 51,53 37,28 39,87 42,46 37,28 26,10 29, , ,90 52,41 37,68 40,36 43,04 37,68 26,38 30, , ,00 53,30 38,08 40,85 43,62 38,08 26,66 30, , ,10 54,19 38,48 41,34 44,19 38,48 26,94 30, , ,20 55,08 38,88 41,83 44,77 38,88 27,22 31, , ,30 55,97 39,28 42,32 45,35 39,28 27,50 31, , ,40 56,86 39,68 42,80 45,93 39,68 27,78 31, , ,50 57,74 40,08 43,29 46,50 40,08 28,06 32, , ,60 58,63 40,48 43,78 47,08 40,48 28,34 32, , ,70 59,52 40,88 44,27 47,66 40,88 28,62 32, , ,80 60,41 41,28 44,76 48,24 41,28 28,90 33, , ,90 61,30 41,68 45,25 48,81 41,68 29,18 33, , ,00 62,19 42,08 45,74 49,39 42,08 29,46 33, , ,10 63,07 42,48 46,22 49,97 42,48 29,74 33, , ,20 63,96 42,88 46,71 50,55 42,88 30,02 34, , ,30 64,85 43,28 47,20 51,12 43,28 30,30 34, , ,40 65,74 43,68 47,69 51,70 43,68 30,58 34, , ,50 66,63 44,08 48,18 52,28 44,08 30,86 35, , ,60 67,52 44,48 48,67 52,86 44,48 31,14 35, , ,70 68,40 44,88 49,16 53,43 44,88 31,42 35, , ,80 69,29 45,28 49,64 54,01 45,28 31,69 36, , ,90 70,18 45,68 50,13 54,59 45,68 31,97 36, , ,00 71,07 46,08 50,62 55,17 46,08 32,25 36, , ,10 71,96 46,48 51,11 55,74 46,48 32,53 37, , ,20 72,85 46,88 51,60 56,32 46,88 32,81 37, , ,30 73,73 47,28 52,09 56,90 47,28 33,09 37, , ,40 74,62 47,68 52,58 57,48 47,68 33,37 38, , ,50 75,51 48,08 53,06 58,05 48,08 33,65 38, , ,60 76,40 48,48 53,55 58,63 48,48 33,93 38, , ,70 77,29 48,88 54,04 59,21 48,88 34,21 39, , ,80 78,18 49,28 54,53 59,79 49,28 34,49 39, , ,90 79,07 49,68 55,02 60,36 49,68 34,77 39, , ,00 79,95 50,08 55,51 60,94 50,08 35,05 40, , ,10 80,84 50,48 56,00 61,52 50,48 35,33 40, , ,20 81,73 50,88 56,49 62,10 50,88 35,61 40, , ,30 82,62 51,27 56,97 62,67 51,27 35,89 41, , ,40 83,51 51,67 57,46 63,25 51,67 36,17 41, , ,50 84,40 52,07 57,95 63,83 52,07 36,45 41, , ,60 85,28 52,47 58,44 64,40 52,47 36,73 41, , ,70 86,17 52,87 58,93 64,98 52,87 37,01 42, , ,80 87,06 53,27 59,42 65,56 53,27 37,29 42, , ,90 87,95 53,67 59,91 66,14 53,67 37,57 42, , ,00 88,84 54,07 60,39 66,71 54,07 37,85 43, , ,10 89,73 54,47 60,88 67,29 54,47 38,13 43, , ,20 90,61 54,87 61,37 67,87 54,87 38,41 43, , ,30 91,50 55,27 61,86 68,45 55,27 38,69 44, , ,40 92,39 55,67 62,35 69,02 55,67 38,97 44, , ,50 93,28 56,07 62,84 69,60 56,07 39,25 44, , ,60 94,17 56,47 63,33 70,18 56,47 39,53 45, , ,70 95,06 56,87 63,81 70,76 56,87 39,81 45, , ,80 95,94 57,27 64,30 71,33 57,27 40,09 45, , ,90 96,83 57,67 64,79 71,91 57,67 40,37 46, , ,00 97,72 58,07 65,28 72,49 58,07 40,65 46, , ,10 98,61 58,47 65,77 73,07 58,47 40,93 46, , ,20 99,50 58,87 66,26 73,64 58,87 41,21 47, , ,30 100,39 59,27 66,75 74,22 59,27 41,49 47, , ,40 101,27 59,67 67,23 74,80 59,67 41,77 47, , ,50 102,16 60,07 67,72 75,38 60,07 42,05 48, , ,60 103,05 60,47 68,21 75,95 60,47 42,33 48, , ,70 103,94 60,87 68,70 76,53 60,87 42,61 48, , ,80 104,83 61,27 69,19 77,11 61,27 42,89 49, , ,90 105,72 61,67 69,68 77,69 61,67 43,17 49, , ,00 106,60 62,07 70,17 78,26 62,07 43,45 49, , ,70 107,29 62,38 70,54 78,71 62,38 43,66 49, , ,10 107,49 62,42 70,61 78,78 62,44 43,69 49, , ,20 108,38 62,59 70,90 79,12 62,73 43,82 50, , ,30 109,27 62,77 71,19 79,45 63,02 43,94 50, , ,40 110,16 62,95 71,47 79,78 63,31 44,07 50, , ,50 111,05 63,13 71,76 80,12 63,60 44,19 50, , ,60 111,93 63,31 72,05 80,45 63,89 44,31 50, , ,70 112,82 63,48 72,34 80,78 64,18 44,44 50, , ,80 113,71 63,66 72,63 81,12 64,46 44,56 50, , ,90 114,60 63,84 72,92 81,45 64,75 44,69 51, , ,00 115,49 64,02 73,21 81,78 65,04 44,81 51, , ,10 116,38 64,19 73,50 82,12 65,33 44,94 51, , ,20 117,27 64,37 73,78 82,45 65,62 45,06 51, , ,30 118,15 64,55 74,07 82,78 65,91 45,18 51, , ,40 119,04 64,73 74,36 83,12 66,20 45,31 51, , ,50 119,93 64,90 74,65 83,45 66,48 45,43 51, , ,60 120,82 65,08 74,94 83,78 66,77 45,56 52, , ,70 121,71 65,26 75,23 84,11 67,06 45,68 52, , ,80 122,60 65,44 75,52 84,45 67,35 45,81 52, , ,90 123,48 65,62 75,81 84,78 67,64 45,93 52, , ,00 124,37 65,79 76,09 85,11 67,93 46,06 52, , ,10 125,26 65,97 76,38 85,45 68,22 46,18 52, , ,20 126,15 66,15 76,67 85,78 68,51 46,30 52, , ,30 127,04 66,33 76,96 86,11 68,79 46,43 53, , ,40 127,93 66,50 77,25 86,45 69,08 46,55 53, , ,50 128,81 66,68 77,54 86,78 69,37 46,68 53, , ,60 129,70 66,86 77,83 87,11 69,66 46,80 53, , ,70 130,59 67,04 78,12 87,45 69,95 46,93 53, , ,80 131,48 67,21 78,40 87,78 70,24 47,05 53, , ,90 132,37 67,39 78,69 88,11 70,53 47,17 53, , ,00 133,26 67,57 78,98 88,45 70,82 47,30 54, , ,10 134,14 67,75 79,27 88,78 71,10 47,42 54, , ,20 135,03 67,93 79,56 89,11 71,39 47,55 54, , ,30 135,92 68,10 79,85 89,45 71,68 47,67 54, , ,40 136,81 68,28 80,14 89,78 71,97 47,80 54, , ,50 137,70 68,46 80,43 90,11 72,26 47,92 54, , ,60 138,59 68,64 80,71 90,44 72,55 48,05 54, , ,70 139,47 68,81 81,00 90,78 72,84 48,17 55, , ,80 140,36 68,99 81,29 91,11 73,13 48,29 55, , ,90 141,25 69,17 81,58 91,44 73,41 48,42 55, , ,00 142,14 69,35 81,87 91,78 73,70 48,54 55,48 33

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto

1) Jäsenyysehto. 2) Työssäoloehto Työttömyysturvalaki 31.12.2009 asti 1) Jäsenyysehto - 10 kuukautta 2) Työssäoloehto - alkuehto 43 kalenteriviikkoa 28 kuukauden aikana Työttömyysturvalaki 1.1.2010 alkaen 1) Jäsenyysehto - 34 viikkoa 2)

Lisätiedot

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa.

Palkansaajan jäsenyysehto täyttyy, kun henkilö on ollut kassan jäsenenä eli vakuutettuna vähintään 26 edellistä viikkoa. JATTK-työttömyyskassa tiedottaa Ansiopäiväraha 1.1.2014, keskeisimmät muutokset Ansiopäivärahan saaminen edellyttää, että henkilö on täyttänyt jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä maksanut jäsenmaksun kassan

Lisätiedot

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Työttömyysturvailta. Salossa 11.2.2015. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Työttömyysturvailta Salossa 11.2.2015 Ansiopäivärahan edellytykset Voit saada ansiopäivärahaa työttömyyskassasta, jos Olet ilmoittautunut te-toimistoon kokoaikatyönhakijaksi osa-työkyvyttömyyseläkettä

Lisätiedot

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT

KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT KUN TYÖT LOPPUVAT JA TYÖTTÖMYYS TAI LOMAUTUS ALKAVAT Kun tietoon tulee yrityksessä tapahtuvia lomautuksia tai irtisanomisia, kannattaa ottaa ajoissa asioista selvää. Neuvoja lomautus- ja työttömyysasioissa

Lisätiedot

Työttömyysturva. Esko Salo

Työttömyysturva. Esko Salo Työttömyysturva Esko Salo 16.9.2015 Työttömyysetuuksien saajat 2014 Työttömyysetuuksia maksettiin yhteensä 4,8 mrd ansioturva: saajia 332 000, etuudet 2,7 miljardia peruspäiväraha: saajia 75 000, etuudet

Lisätiedot

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014

Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Lakimuutokset 1.1.2014 10.3.2014 Jäsenyysedellytys Palkansaajan jäsenyysehdon pituus lyheni 34 viikosta 26 viikkoon Uutta lyhyempää jäsenyysehtoa sovelletaan, kun henkilö on 29.12.2013 jälkeen ollut yhden

Lisätiedot

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha

Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Lomakorvaukset, lomallelähtöraha Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Ansiopäivärahan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta

TYÖTTÖMYYSTURV A 2013. 105 vuotta TYÖTTÖMYYSTURV A 2013 Edellytykset Hakeminen Päivärahan suuruus Korotettu päiväraha Muutosturvan ansio-osa Lomakorvauksen jaksotus Vakiintunut tulo Koulutusmahdollisuudet Työllistämisvelvoite Voit saada

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella

Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vuorotteluvapaa Syksyllä 2014 tulevat muutokset punaisella Vapaalle voi jäädä työntekijä, Joka ollut kokoaikatyössä tai sellaisessa työssä, jonka työaika on yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA

TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA TYÖTTÖMYYSTURVA JA LOMAUTUSASIAA 13.1.2009 Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2 00520 Helsinki www.erko.fi Puh. 7206 4343 Fax. 272 1212 Päivärahan saamisen edellytykset (1/3) Jotta työttömyyspäivärahaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2013 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995,

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa (RK 54/2012) HOAY:n luottamusmiesjaos 2013 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin...

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Työttömyyskassa Pro

TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Työttömyyskassa Pro TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Työttömyyskassa Pro Tunnuslukuja Vuosi 2014 1.1.-30.6.2015 Etuuksia saaneita 17 727 13 763 Päätösten lukumäärä 42 224 21 621 Maksutapahtumia 125 401 63 643 Perustepalkka (keskim.)

Lisätiedot

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso

SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen. Maaret Laakso SALO 12.5.2015 KKO+PPH Ansiopäiväraha, työn keskeytyminen Maaret Laakso Ansiopäivärahan työvoimapoliittiset edellytykset Ansiopäivärahaa voi saada työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoittautunut

Lisätiedot

Muutosturvainfo PIONR

Muutosturvainfo PIONR Muutosturvainfo PIONR 08.05.2012 Jaakko Routavaara Muutosturva-asiantuntija jaakko.routavaara@te-toimisto.fi puh. 050 396 1723 1 FINGERPORI Positiivinen ajattelu Muutosturvan piiriin kuuluvalla työnhakijalla

Lisätiedot

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry

Päivärahan hakuopas. lomautetuille ja irtisanotuille. Tampereen Insinöörit ry Päivärahan hakuopas lomautetuille ja irtisanotuille Tampereen Insinöörit ry 2 (10) kertymäaikoineen; esimerkiksi tulospalkkiot, ylityökorvaukset, palkattomat vapaat jne. Erittelyn jälkeen kassan pitäisi

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN. PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2009 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 1 Sisällys: 3 Ansiopäivärahan hakuohje lyhyesti 4 Työttömyysturvasanasto 6 Ansiopäiväraha Pidä jäsenyys kunnossa Ansiopäivärahan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2011 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007

Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007 Työttömyysturvaopas Työttömyysturvaopas Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ulkoasu ja taitto: Mari Lohisalo Kannen kuva: www.plugi.fi Paino: ArtPrint Oy, 2007 Sisällys Johdanto 4 I Työttömyyskassan jäsenyys

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA JA SEN EHDOT 2011 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT-KASSAN KEHITYS Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi 1.1.1995 alusta, nyt yli 18.000 jäsentä SYT-kassan

Lisätiedot

Työnhakijalle & Vuorotteluvapaa. www.mol.fi

Työnhakijalle & Vuorotteluvapaa. www.mol.fi Työnhakijalle & työnantajalle Vuorotteluvapaa 1 www.mol.fi Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelu sopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi palvelussuhteeseen

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2011 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa 1 Sisällys: 4 Työttömän ja lomautetun hakuohje lyhyesti 5 Työttömyyskassan palvelut 6 Työttömyysturvasanastoa 8 Ansiopäiväraha

Lisätiedot

E uusopas 2008 tuusopas 2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009

E uusopas 2008 tuusopas 2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009 Etuusopas 2008 2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009 IAET-kassan Etuusopas 2/2009 IAET-kassa 2009 Kuvat: Olavi Mäki IAET-kassa on vuonna 1969 perustettu ylempien toimihenkilöiden tai vastaavassa asemassa olevien

Lisätiedot

Ansioturvan ABC 2009

Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2009 SISÄLLYSLUETTTELO Päivärahan hakeminen Työssäoloehto Päivärahaoikeuden esteet Päivärahan suuruus Päivärahan kesto Oikeus soviteltuun päivärahaan Yrittäjien työttömyysturvasta

Lisätiedot

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014

Työeläketurva. Eläkepalvelut 2014 Työeläketurva Eläkepalvelut 2014 Kokonaiseläketurva 1. Työeläke perustuu työansioihin ei ylärajaa Eläkevakuutusyhtiöt, eläkesäätiöt ja eläkekassat Maatalousyrittäjät, MELA Merimieseläkekassa Keva: julkiset

Lisätiedot

Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi

Vuorotteluvapaa. te-palvelut.fi Vuorotteluvapaa te-palvelut.fi Työnhakijan ja työnantajan vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä työnantajansa kanssa tekemänsä vuorottelu sopimuksen mukaisesti vapautuu määräajaksi

Lisätiedot

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa

Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Johan Åström 30.1.2009 1 (5) Työnantajan omavastuu työttömyysturvassa Työttömyyseläke lakkautetaan eläkelajina vuoden 1949 jälkeen syntyneiltä. Työttömyyseläke korvataan pidentämällä työttömyyspäivärahan

Lisätiedot

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti

Tammikuu 2013. Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti. 26.10.2012 Marjaana Maisonlahti Lomautus, irtisanominen, osaaikaistaminen ja ansiopäiväraha Tammikuu 2013 Kassanjohtaja Marjaana Maisonlahti 1 Yleistä työttömyysturvasta Pääsääntö: päivärahan maksaminen edellyttää, että palvelussuhde

Lisätiedot

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA

TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA TIETOA MUUTOSTURVASTA JA TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUISTA Uudenmaan muutosturvayksikkö Hillevi Ceder 1 TYÖVOIMATOIMISTON PALVELUT OVAT: avoimia kaikille valtakunnallisia luottamuksellisia maksuttomia 2 TYÖVOIMATOIMISTO

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2014 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015

Välityömarkkinafoorumi. Ritva Sillanterä 6.3.2015 Välityömarkkinafoorumi Ritva Sillanterä 6.3.2015 Uudistunut palkkatuki Työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jonka TE-toimisto myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2011 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

30.12.2002/1305. Vuorotteluvapaalaki 30.12.2002/1305. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

30.12.2002/1305. Vuorotteluvapaalaki 30.12.2002/1305. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2002» 30.12.2002/1305 30.12.2002/1305 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Vuorotteluvapaalaki

Lisätiedot

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS.

Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Talous kuralla työttömänä? EI KIITOS. Ammattiliiton ja työttömyyskassan jäsenille maksetaan ansiopäivärahaa Ansiopäiväraha on työttömyyden aikainen etuus, jota maksetaan työttömyyskassan jäsenille. Ansiopäivärahan

Lisätiedot

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä?

Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Miten ansiopäivärahajärjestelmä turvaa toimeentuloa irtisanomisessa tai määräaikaisen työn päättyessä? Marjaana Maisonlahti, Opettajien Työttömyyskassa 1 17.9.2013 Tuija Häkkinen Yleistä työttömyysturvasta

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2010 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Ansioturvan ABC 2010 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN SISÄLLYSLUETTTELO. Sisällysluettelo. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8

Ansioturvan ABC 2010 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN SISÄLLYSLUETTTELO. Sisällysluettelo. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8 Ansioturvan ABC 2010 SISÄLLYSLUETTTELO Sisällysluettelo Päivärahan hakeminen 3 Päivärahaoikeuden esteet 8 Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Päivärahan suuruus 12 Päivärahan kesto 13 Työllistymistä edistävät

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2012 PUUKASSA PUUKASSA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2012 PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus

Lisätiedot

PERUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYSTURVAN. www.jhl.fi. Pikalinkki työttömyysturvavideoon. JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa

PERUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYSTURVAN. www.jhl.fi. Pikalinkki työttömyysturvavideoon. JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2012 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Pikalinkki työttömyysturvavideoon www.jhl.fi JHL myös Facebookissa, Twitterissä ja YouTubessa 1 Sisällys: 4 Työttömyyskassan

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012

TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012 TYÖTTÖMYYS- KASSOJEN ETUUSOPAS 2012 Ansiopäiväraha Soviteltu ansiopäiväraha Työllistymistä edistävät palvelut Vuorottelukorvaus Muiden sosiaalietuuksien vaikutus Yrittäjän työttömyysturva Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA

Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturvaohjeita Jytyn jäsenille ja luottamusmiehille 2013 JYTYN TYÖTTÖMYYSKASSA SISÄLTÖ 1 TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS...4 2 ETUUDET...4 3 OIKEUS ANSIOPÄIVÄRAHAAN...5 4 TYÖTTÖMYYDEN ALKAESSA...6 5 RAJOITUKSET...7

Lisätiedot

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE

1 (6) Toukokuu 2010 TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Toukokuu 2010 1 (6) TYÖTTÖMYYSTURVAA TYÖTTÖMÄLLE Miten toimit, kun työ päättyy Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistossa työttömäksi työnhakijaksi välittömästi työsuhteen päätyttyä tai lomautuksen alkaessa.

Lisätiedot

1) Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol.

1) Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai https://asiointi.mol. ANSIOPÄIVÄRAHAN HAKUOHJE Tietoa yrittäjille 2015 1. Yhteydenotto työ- ja elinkeinotoimistoon (TE toimisto) Jos lopetat yritystoimintasi, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimiston verkkopalvelussa

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa

TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015. Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa. Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa TYÖTTÖMYYSTURVAN PERUSOPAS 2015 Julkisten ja hyvinvointialojen työttömyyskassa Hyvinvoinnin tekijöiden oma työttömyyskassa 1 Sisällys: 4 Työttömyyskassan palvelut 6 Ansiopäivärahan edellytykset Jäsenyys

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

ETUUSOPAS 2013 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi

ETUUSOPAS 2013 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2013 Ansiopäivärahan edellytykset ja suuruus Ansioturvan kesto Yrittäjän työttömyysturva Työtulon ja sosiaalietuuksien vaikutus Vuorottelukorvaus Näin haet etuutta Keskeiset

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. Auli Hänninen Toimitusjohtaja. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8. Työvoimapoliittiset edellytykset 10

SISÄLLYSLUETTELO. Auli Hänninen Toimitusjohtaja. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8. Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Ansioturvan ABC 2011 YTK viettää juhlavuottaan jäsenten palvelun merkeissä Vuosi 2010 oli haasteellinen vuosi työttömyyskassoille. Taantuman johdosta työttömyys kosketti voimakkaasti myös YTK:n jäsenistöä.

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014 YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2014 Sisältää liittymislomakkeen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2014 JÄSENMAKSU: 2,7 % 5 800 /v ylittävästä

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA

OHJEITA HAKEVALLE PUUKASSA TYÖTTÖMYYSETUUTTA OHJEITA TYÖTTÖMYYSETUUTTA HAKEVALLE 2013 PUUKASSA PUUKASSA Sisällysluettelo Ansiopäivärahan hakeminen 7 Ensimmäinen hakemus työttömyyden alussa 7 Jatkohakemus työttömyyden jatkuessa 7 Lähetä hakemuksesi

Lisätiedot

Kelan maksama työttömyysturva

Kelan maksama työttömyysturva Kelan maksama työttömyysturva Anneli Leppänen 1 Työttömyysturva Työtön työnhakija 17 64-vuotias TE-toimisto Työttömyyskassa ansiopäiväraha vuorottelukorvaus Kelan toimisto peruspäiväraha työmarkkinatuki

Lisätiedot

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2014 Ansiopäivärahan edellytykset ja suuruus Ansioturvan kesto Yrittäjän työttömyysturva Työtulon ja sosiaalietuuksien vaikutus Vuorottelukorvaus Näin haet etuutta Keskeiset

Lisätiedot

Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu Kalevi Kärkkäinen

Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu Kalevi Kärkkäinen Kirjaudu palveluun Paperiliiton etusivulta easiointipalvelu https://www.paperiliitto.fi/www/fi/index.php Etusivu Henkilötiedot Jäsenmaksut Työttömyyskassa Kirjaudu ulos Tervetuloa easiointipalveluun, Hannu

Lisätiedot

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi

ETUUSOPAS 2014 TYÖTTÖMYYSKASSOJEN. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2014 Ansiopäivärahan edellytykset ja suuruus Ansioturvan kesto Yrittäjän työttömyysturva Työtulon ja sosiaalietuuksien vaikutus Vuorottelukorvaus Näin haet etuutta Keskeiset

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2016 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. www.tyj.fi

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2016 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2016 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS www.tyj.fi Työttömyyskassojen etuusopas 2016 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) toimittama etuusopas sisältää

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013. Sisältää liittymislomakkeen

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013. Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA OPAS 2013 Sisältää liittymislomakkeen 2. AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2013 JÄSENMAKSU: 1,9 % 5.800 /v ylittävästä työtulon osasta 25.000 /v työtuloon saakka

Lisätiedot

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera Yksityisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset ry 17.5.2014 Infotilaisuus Malle Vänninen Yleistä eläkejärjestelmästä Lähde:Eläketurvakeskus Eläkkeen karttuminen

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa

ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa ANSIOTURVAN Vakuuttava työttömyyskassa Vakuuttava työttömyyskassa Ansioturvan ABC 2014 Maksoimme vuonna 2013 ansiopäivärahaa työttömille ja lomautetuille jäsenillemme noin 500 miljoonaa euroa. Kuukausittain

Lisätiedot

ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa

ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa ANSIOTURVAN ABC Vakuuttava työttömyyskassa Vakuuttava työttömyyskassa YTK uudella ilmeellä vuoteen 2012 YTK uudisti vuoden 2011 lopussa visuaalista ilmettä. Myös tämä Ansioturvan ABC muuttui tässä yhteydessä.

Lisätiedot

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012

Alkusanat. Aineisto on ladattavissa ja tulostettavissa liittojen kotisivuilta. Helsingissä 5.4.2012 MUUTOSTURVA 2 Alkusanat Tämä teknologiateollisuutta koskeva muutosturva-aineisto on laadittu Teknologiateollisuus ry:n ja Metallityöväen Liitto ry:n välisenä yhteistyönä. Julkaisun tarkoitus on antaa opastusta

Lisätiedot

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2015 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. www.tyj.fi

TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2015 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS. www.tyj.fi TYÖTTÖMYYSKASSOJEN ETUUSOPAS 2015 ANSIOSIDONNAINEN TYÖTTÖMYYSTURVA JA VUOROTTELUKORVAUS www.tyj.fi Työttömyyskassojen etuusopas 2015 Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön (TYJ) toimittama etuusopas sisältää

Lisätiedot

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 123/2007 vp. voitaisiin myöntää 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. HE 123/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysturvalain 15 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013. 1049/2013 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 2013 1049/2013 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Eduskunnan

Lisätiedot

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry

15.4.2014 Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry. Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Eija Tuohimaa Jyvässeudun Työttömät ry Työmarkkinatuki On taloudellinen tuki, jolla tuetaan työttömän työnhakijan sijoittumista työmarkkinoille. On tarkoitettu työttömälle, joka: tulee ensi kertaa työmarkkinoille

Lisätiedot

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014

Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella. Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Kokemuksia osa-aikaisesta työskentelystä ansiosidonnaisella Jari Majaniemi JustDoICT.fi 30.10.2014 Sisältö 1. Miksi osa-aikainenkin työnteko on kannattavaa? 2. Miten järjestelmä toimii? 3. Mihin asioihin

Lisätiedot

ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa

ANSIOTURVAN ABC. Vakuuttava työttömyyskassa ANSIOTURVAN ABC Vakuuttava työttömyyskassa Vakuuttava työttömyyskassa Tämä on Ansioturvan ABC 2013, ole hyvä! Maksoimme vuonna 2012 ansiopäivärahaa työttömille ja lomautetuille jäsenillemme noin 408 miljoonaa

Lisätiedot

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET

RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET RAAMISOPIMUKSEN TYÖTTÖMYYSTURVAMUUTOKSET LYHENNETTY TYÖVIIKKO Määräaikainen laki ajalla 4.1.2010-31.12.2011, vakinaistetaan 1.1.2012 alkaen 2 Lyhennetylle työviikolle lomautetulle maksetaan täysi päiväraha

Lisätiedot

Työttömyyskassan etuudet 2015

Työttömyyskassan etuudet 2015 Työttömyyskassan etuudet 2015 SISÄLLYSLUETTELO Pro-kassa... 1 Toimintaohje työttömyyden varalta... 2 Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) ilmoittautuminen... 2 Ansiopäivärahan hakeminen... 3 Ansiopäivärahahakemuksen

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan

Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan Yrittäjälläkin on oikeus työttömyysturvaan -kassa www.syt.fi Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa 2015 Yrittäjäjärjestön jäsenyys ei vielä takaa yrittäjälle ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Siihen tarvitaan

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi

esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi esite2013 Hallitse riskit liity jäseneksi Asiantuntijat palveluksessasi Mihin tarvitset Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassan jäsenyyttä? Yritystoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä hallitset

Lisätiedot

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti

VaEL valtion eläketurva. Eläkkeelle joustavasti 1 VaEL valtion eläketurva Eläkkeelle joustavasti Opetusministeriö 29.5.2007 Riina Koskela 2 Valtion eläketurva - VaEL Eläkeikä Eläkkeen laskenta Eläkevaihtoehtoja Vertailuja /3 Asiakaspalvelu 3 Puh. (09)

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYS JA TYÖTTÖMYYSTURVA 2015 Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Teemu Ariluoma Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa SYT Suomen suurin yrittäjien työttömyyskassa Toiminta alkoi

Lisätiedot

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2015

YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2015 YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVAOPAS 2015 Sisältää liittymislomakkeen Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT-KASSAN JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2015 JÄSENMAKSU: 2,7 % 5 800 /v ylittävästä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet

Työvoimakoulutus. www.mol.fi. Työvoimakoulutusetuudet Työvoimakoulutus www.mol.fi Työvoimakoulutus Työvoimakoulutusetuudet 1.1.2008 Työvoimakoulutus Työvoimakoulutuksen (työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen) tehtävänä on kehittää ja ylläpitää aikuisten ammatillista

Lisätiedot

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen

Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen Vuorotteluvapaan, lomautuksen ja irtisanomisen vaikutus eläkkeeseen JHL Kaakkois-Suomen aluetoimisto Ritva Miettinen 1 Vuorotteluvapaan vaikutus eläkkeeseen Jos suunnittelet vuorotteluvapaan pitämistä,

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki

Lisätiedot

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje

Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Sivu 1/9 Työttömyysetuushakemuksen täyttöohje Työttömyysetuuden saaminen edellyttää, että olet ilmoittautunut työ-ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto) työttömäksi työnhakijaksi. Näin täytät sähköisen työttömyysetuushakemuksen

Lisätiedot

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016

Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa. HOAY:n luottamusmiesjaos 2016 Opettajien vuorotteluvapaa Helsingin opetusvirastossa HOAY:n luottamusmiesjaos 2016 Miksi ihmeessä? Työntekijälle pidempi vapaa opiskeluun, lasten tai omaisten hoitoon, lepoon, harrastuksiin... Työttömälle

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 918/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 918/2012 Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 918/2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Työttömyysturva ja työttömyyskassaasiat. AKOL Lappeenranta 5.10.2014

Työttömyysturva ja työttömyyskassaasiat. AKOL Lappeenranta 5.10.2014 Työttömyysturva ja työttömyyskassaasiat AKOL Lappeenranta 5.10.2014 Marjaana Maisonlahti Opettajien Työttömyyskassa 1 Sisältö Taustatietoja esitykselle Ansiopäivärahan rahoitus ja maksumeno Tulevasta työllisyystilanteesta

Lisätiedot

Finlex 918/2012. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012. Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Finlex 918/2012. Laki työttömyysturvalain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012. Eduskunnan päätöksen mukaisesti Finlex Finlex Lainsäädäntö Säädökset alkuperäisinä 2012 918/2012 918/2012 Annettu Helsingissä 28 päivänä joulukuuta 2012 Laki työttömyysturvalain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan

Lisätiedot

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje

Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan määrän laskennan ohje Sairauspäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Kun sairastat -sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Uskalla yrittää, me tarjoamme sinulle työttömyysturvan. Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Työttömyysturvaa yrittäjille, osakkaille ja yrittäjän perheenjäsenille Uskalla yrittää, me tarjoamme turvan. Monen

Lisätiedot

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle

Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Palkkatodistuksen täyttöohje S. 1 (4) Palkkatodistuksen täyttöohjeet työnantajalle Lähetä palkkatodistukset suoraan työntekijän omaan työttömyyskassaan. Yhteisjärjestöön lähetetyt palkkatodistukset palautetaan

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa

ANSIOTURVAN. Vakuuttava työttömyyskassa ANSIOTURVAN Vakuuttava työttömyyskassa Vakuuttava työttömyyskassa 2 Sisällysluettelo Jäsenpalvelut 4 Jos jään työttömäksi tai minut lomautetaan 6 Perustietoa ansiopäivärahasta 8 Työvoimapoliittiset edellytykset

Lisätiedot

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA

AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA 2014 AMMATINHARJOITTAJIEN JA YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA Sisältää liittymislomakkeen YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSKASSA AYT-kassa taloutesi turvaverkko KASSAJÄSENYYS KANNATTAA Yrittäjäksi lähtemisen tarkoitus on

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa

Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Ajankohtaiset muutokset TEpalveluissa Hämeen TE-toimisto 1 Muutokset TE-palveluissa Asiakasta koskevat määritelmät Asiakas JTYPL:n mukaisia palveluita, tukia tai korvauksia hakeva tai saava yksityinen

Lisätiedot

Työnhakijan työttömyysturva

Työnhakijan työttömyysturva - - - Työnhakijan työttömyysturva te-palvelut.fi Työttömän työnhakijan oikeudet ja velvollisuudet Työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautuneella henkilöllä on oikeus fftyö- ja elinkeinotoimiston tarjoamiin

Lisätiedot

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko

TE-palvelut työnantajille. 25.9.2014 Toimisto Otsikko TE-palvelut työnantajille 1 Ilmoita avoin työpaikka Paikan ilmoittaminen verkossa, te-palvelut.fi Kun teet työnantajana yhteistyösopimuksen TE-toimiston kanssa, saat omalta TE-toimistoltasi käyttöösi verkkopalvelutunnukset

Lisätiedot

Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011

Sisältää liittymislomakkeen. Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011 Sisältää liittymislomakkeen Yrittäjän työttömyysturvaopas 2011 2 AYT:N JÄSENMAKSU JA PÄIVÄRAHAN SUURUUS VUONNA 2011 JÄSENMAKSU: PÄIVÄRAHA: 2,7 % 5.800 /v ylittävästä työtulon osasta 25.000 /v työtuloon

Lisätiedot

TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS. 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön

TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS. 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön TIETO OYJ:N INFO-TILAISUUS 19.4.2012 OTL, VT Esa Schön Esityksen sisältö Työsuhteen päättämismenettely Työsuhteen päättäminen sopimuksella Työttömyysturva TYÖSUHTEEN PÄÄTTÄMISMENETTELY Työsuhteen päättämismenettely

Lisätiedot