SISÄLLYSLUETTELO. Auli Hänninen Toimitusjohtaja. Päivärahan hakeminen 3. Päivärahaoikeuden esteet 8. Työvoimapoliittiset edellytykset 10

Transkriptio

1 Ansioturvan ABC 2011

2 YTK viettää juhlavuottaan jäsenten palvelun merkeissä Vuosi 2010 oli haasteellinen vuosi työttömyyskassoille. Taantuman johdosta työttömyys kosketti voimakkaasti myös YTK:n jäsenistöä. Kassa maksoikin vuonna 2010 etuuksia noin 405 miljoonaa euroa, kun vuonna 2008 maksettujen etuuksien määrä oli noin 205 miljoonaa euroa. Selvisimme kuitenkin haastavasta vuodesta hyvin ja saimme hakemusten käsittelyajat takaisin taantumaa edeltävälle tasolle. Pidämme hyvin tärkeänä sitä, että työttömäksi joutunut jäsenemme saa ansioturvan mahdollisimman joutuisasti ja työttömyysjakson jatkuessa myös säännöllisesti. Etuuksien joutuisan maksamisen lisäksi toinen päätehtävämme on ystävällinen ja asiantunteva asiakaspalvelu. Vuonna 2010 toteutetussa jäsentyytyväisyyskyselyssä asiakaspalvelumme saikin hyvät arvosanat. Asiakaspalvelun palveluaikoihin toivottiin kuitenkin nykyistä pidempiä aukioloaikoja. Vuoden 2011 alusta asiakaspalvelun aukioloaika pidentyykin maanantaisin kello 18 saakka. Mikäli pidennetty aukioloaika osoittautuu jäsentemme kannalta tarpeelliseksi, sitä jatketaan myös alkuvuoden kokeilun jälkeen. Lisäksi olemme panostaneet asiakaspalvelussa automaation kehittämiseen. Uusimme vuoden 2010 lopussa puhelinpalvelujärjestelmämme ja meillä on käytössä puheentunnistukseen perustuva automaattinen puhelinpalvelu, jonka avulla pystymme tasaamaan asiakaspalvelun ruuhkia ja tarjoamaan palveluita osittain seitsemänä päivänä viikossa vuorokauden ympäri. Kotisivujen sähköinen palaute ja Oma YTK:n palautekanava ovat myös jäsenten käytössä viikon jokaisena päivänä. SISÄLLYSLUETTELO Päivärahan hakeminen 3 Päivärahaoikeuden esteet 8 Työvoimapoliittiset edellytykset 10 Päivärahan suuruus 12 Päivärahan kesto 13 Työllistymistä edistävät palvelut 14 Korotettu ansio-osa 14 Muutosturvan ansio-osa 15 Oikeus soviteltuun päivärahaan 16 Yrittäjien työttömyysturvasta 21 Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva 22 Työttömyysturvatietoa 25 Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville 28 Työttömyyskassan jäsenyydestä 29 Vuosi 2011 on YTK:n 20. toimintavuosi. Kassan jäsenmäärä on kasvanut jokaisena toimintavuotena ja myös vuonna 2011 tavoitellaan jäsenmäärän kasvua, koska koemme sen koko jäsenistön eduksi. Kun meitä on mahdollisimman paljon ja edustamme laajasti suomalaista palkansaajakuntaa, talouden heilahtelut tietyillä aloilla eivät tunnu niin voimakkaasti jäsenistön työttömyysasteessa. Laaja ja monialainen jäsenkunta tuovat turvaa talouden heilahteluissa. Auli Hänninen Toimitusjohtaja Ansioturvan ABC 2011 Ansioturvan ABC 2011

3 PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Oikeus päivärahaan Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana. Tämä tarkoittaa, että lailla on turvattu työttömän työnhakijan taloudelliset mahdollisuudet hakea työtä ja parantaa edellytyksiään päästä tai palata työmarkkinoille korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä. Päivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle henkilölle. Koska pääsäännön mukaan henkilön tulee olla vakuutettu siinä maassa, missä hän työskentelee, katsotaan Suomessa asuvaksi myös tänne muuttanut henkilö, mikäli hän työskentelee Suomessa. Perusedellytys ansiopäivärahan saamiselle on, että olet työttömyyskassa jäsen. Silloin Sinulle maksetaan työttömyyden tai lomautuksen aikana päivärahaa seuraavin ehdoin: Olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä. Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyyskassassa vähintään 34 viikkoa ennen työttömyyden alkua. 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy ollessasi vakuutettuna. Ilmoittautuminen TE-toimistoon Jos Sinut irtisanotaan, lomautetaan tai siirretään lyhennetylle työajalle, ilmoittaudu kotipaikkakuntasi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa vain ajalta, jolloin olet ollut työnhakijana TE-toimistossa. Päivärahahakemus Päivärahaa haetaan kirjallisesti. Saat päivärahan hakemista varten lomakkeen TE-toimistosta tai nettisivuiltamme ( kohdasta lomakkeet). Puutteellisesti täytetty hakemus saatetaan joutua palauttamaan, jolloin päivärahan maksu viivästyy. Täytä hakemukseen kaikki viikonpäivät, myös lauantai ja sunnuntai. Jos olet ollut työssä, ilmoita työtuntien lukumäärä kaikilta työpäiviltä. Toimita alkuperäinen ja allekirjoitettu hakemus kassaan postitse osoitteella Yleinen työttömyyskassa YTK, PL 100, Loimaa taikka täytä hakemus sähköisesti -palvelun kautta (kts. jäljempänä). Päivärahaa on haettava työttömyyskassalta kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, josta sitä halutaan maksettavaksi (kts. hakuaika). Työttömyyspäiväraha haetaan aina jälkikäteen. Huomaa myös, että hakemusta ei saa allekirjoittaa eikä lähettää työttömyyskassalle ennen jakson päättymistä, vaikka jakson viimeinen päivä olisi pyhäpäivä. Myös jatkohakemus on toimitettava kassaan kolmen kuukauden kuluessa jakson alkupäivästä. Päivärahan myöntämisestä tai epäämisestä saat kassalta kirjallisen päätöksen, johon on muutoksenhakuoikeus. Hakujakso Päivärahaa voi hakea kuukauden, kalenterikuukauden tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Ensimmäisen hakemuksen voit lähettää oltuasi työttömänä vähintään kaksi viikkoa. Täytä jatkohakemus, kun ensimmäisestä hakemuksesta on kulunut kuukausi tai neljä viikkoa, vaikka et olisi vielä saanut hakemuksen johdosta päätöstä ja/tai ensimmäistä suoritusta. Voit tällöin käyttää jatkohakemuksena samaa lomaketta, jota käytit ensimmäiseen hakemukseenkin. Maksun yhteydessä saat esitäytetyn lomakkeen, jolla haet jatkossa päivärahaa. Neljän tai kahden viikon hakujaksot on hyvä päättää sunnuntaihin. Hakemusten käsittelyajat voit tarkistaa osoitteesta Hakuaika Työttömyysetuuden hakemiselle säädetyn kolmen kuukauden määräajan laskeminen aloitetaan asian vireille tulosta eli hakemuksen saapumisajankohdasta lukien. Hakemus tulee vireille sinä päivänä, kun se on saapunut työttömyyskassalle joko postitse tai sinne muuten toimitettuna. Määräajan ylittyminen johtaa pääsääntöisesti siihen, että hakija menettää oikeutensa päivärahaan ajalta, jolta hakemus on myöhässä. Määräajan pituus lasketaan siten, että esimerkiksi työttömyyskassaan saapuneen hakemuksen perusteella etuus voidaan ilman erityisen painavaa syytä myöntää aikaisintaan alkaen. Määräaika koskee sekä ensimmäistä päivärahahakemusta että jatkohakemusta. Muista myös allekirjoittaa hakemus. Vaikka et olisi saanut kaikkia tarvittavia liitteitä kokoon kolmen kuukauden kuluessa, toimita kuitenkin hakemus kassaan. Täydennä puuttuvat liitteet, kun olet ne saanut. Näin et menetä oikeuttasi päivärahaan yli kolme kuukautta vanhempien työttömyyspäivien osalta. Sähköinen asiointi -palvelussa Voit täyttää hakemuksen myös sähköisesti -palvelussa osoitteessa Ohjelma ohjaa Sinua täyttämään hakemuksen siten, että hakemus tulisi kassaan oikein täytettynä. Työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia on kaksi, joista toinen on kokonaan työttömän jakson jatkohakemus ja toinen sellaiselle jaksolle, jossa on ollut muitakin päiviä kuin kokonaan työttömiä päiviä, esimerkiksi työpäiviä tai sairaspäiviä. Jos etuushakemukseen pitää liittää liitteitä, ne pitää toimittaa kassaan postitse, faksilla tai sähköisesti osoitteesta kohdasta. -palvelussa voit hakemusten täyttämisen lisäksi maksaa vuosittaisen jäsenmaksusi sekä tarvittaessa tarkistaa, että jäsenmaksu on maksettu. Myös yhteystietojen tarkistaminen ja muuttaminen käyvät vaivattomasti -palvelussa. Lisäksi voit tarkistaa päivärahan hakemisen ja maksamisen tilannetiedot sekä esittää jäsenasioihin tai päivärahan maksamiseen liittyviä kysymyksiä tämän palvelumme kautta. -palvelu toimii henkilökohtaisen käyttäjätunnuksen ja salasanan avulla. Käyttäjätunnuksesi on kassan jäsennumero ja salasana ensimmäisellä kerralla postinumerosi. Ohjelma pakottaa vaihtamaan salasanan ensimmäisellä kirjautumiskerralla. Jäsennumerosi löydät YTK:n jäsenmaksulaskusta. Tarvittaessa voit tarkistaa sen myös YTK:n asiakaspalvelusta. YTK suosittelee käyttämään yhteydenotoissa aina -palvelua, koska sen kautta viestit kulkevat suojatussa yhteydessä. Palautteen antaminen YTK:n kotisivujen kautta tai sähköpostin lähettäminen osoitteeseen on myös edelleen mahdollista, mutta tällöin on huomattava, että viestit kulkevat julkisessa verkossa. Palautteeseen tai sähköpostiviestiin on syytä kirjoittaa yksilöintitiedoksi jäsennumero, jotta viestisi voidaan käsitellä juuri Sinun viestinä. Jatkohakemus puhelimitse kassaan YTK:n jäsenet voivat tehdä kokonaan työttömän tai lomautetun jatkohakemuksen puhelimitse. Tämän lisäksi palvelussa voi kuunnella kokonaan lomautetun ja kokonaan työttömän hakijan päivärahan hakuohjeet ja tilata kassan esitteitä työttömyysturvasta. Palvelussa voi päivittää myös puhelinnumeron ja tiedustella viimeisimmät maksatustiedot. Palveluun pääsee soittamalla YTK:n päivärahaneuvontaan (02) Päivärahan hakemista koskevat ohjeet ja työttömyysturvaesitteet kassan jäsen saa, kun hän kertoo palvelussa henkilötunnuksensa. Henkilökohtaisten maksatustietojen saamiseen sekä hakemusten tekemiseen vaaditaan hakijan henkilökohtainen jäsennumero. Jäsennumeron näet laskustasi. Palvelussa hakija voi lähettää kokonaan työttömän tai lomautetun jatkohakemuksen kokonaan lomautetun ja kokonaan työttömän hakuohjeet tilata kassan esitteitä työttömyysturvasta päivittää puhelinnumeron tarkistaa viimeisimmät maksatustiedot Palvelun kautta lähetetty jatkohakemus maksetaan hakijan tilille yhtä nopeasti kuin kassaan -palvelun kautta lähetetty hakemus, eli pääsääntöisesti lähettämispäivää seuraavan kahden päivän sisällä. Hakemuksen lähettäminen sähköisesti on entistä helpompaa, sillä nyt et tarvitse Internet-yhteyttä ja tietokonetta, vaan asioimiseen riittää tavallinen puhelin. Tarvittavat liitteet Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Kassan tarvitsemat tiedot vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle, osaaikatyöntekijä tai satunnaisesti työtä tekevä henkilö. Toimita verokorttia lukuun ottamatta kaikki liitteet kassalle jäljennöksinä. Muutosverokortti ja kesken kuluvaa vuotta liittyneiden jäsenten verokortti pitää toimittaa kassaan alkuperäisenä (kts. tarkemmin kohdasta Verokortti). Mikäli kassaan toimitettuja asiakirjoja pyydetään palauttamaan, ne palautetaan jäljennöksinä kassan sähköisestä arkistosta. Palkkatodistus tai -laskelma Päiväraha määritellään työttömyyttä edeltäneiden 34 kalenteriviikon palkkojen perusteella. Jos Sinulla ei ole ollut vähintään 34 kalenteriviikkoa kestävää yhtenäistä työsuhdetta, Sinun tulee toimittaa kassalle jokaisen työsuhteen palkkatodistukset, joiden yhteenlasketut kalenteriviikot ylittävät 34 viikkoa. Työnantajan on ilmoitettava palkat ns. ansaintaperiaatteen mukaisesti, eli ilmoitettu ajanjakso ei saa sisältää muuna ai- 4 5

4 kana tehtyjen töiden palkkoja, vaikka palkka olisikin maksettu palkkatodistuksen ansainta-ajalla. Myös mahdolliset urakkapalkat, provisiopalkat, tuotantopalkkiot, bonukset tai muut vastaavat erät tulee ilmoittaa ansaintaperiaatteella. Jos palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palkkoja, ne on erikseen merkittävä todistukseen. Myös tieto maksuajankohdasta on ilmoitettava. Palkkatodistukseen on tärkeää merkitä kaikki palkattomat poissaolot. Tällaisia jaksoja voivat olla esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys- tai vanhempainvapaa. Lisäksi on erittäin tärkeää, että palkkatodistukseen on merkitty erikseen lomakorvaus ja lomaraha. Lomakorvaus on työsuhteen päättyessä pitämättä jääneestä lomasta maksettu korvaus. Lomarahalla tarkoitetaan yleisesti sitä työehtosopimukseen perustuvaa suoritusta, joka maksetaan työntekijän palatessa loman jälkeen työhön. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Huomaa, että työnantajan tai työnantajan yhteyshenkilön on allekirjoitettava palkkatodistus. Itselle tai lähisukulaiselle kirjoitettua palkkatodistusta kassa ei pääsääntöisesti hyväksy. Palkkatodistuksen tulisikin olla kolmannen henkilön, esimerkiksi tilitoimiston, allekirjoittama. Jos Sinulla on sama sukunimi kuin palkkatodistuksen allekirjoittajalla, ilmoita selvyyden vuoksi, jos kyse ei ole sukulaissuhteesta. Irtisanomisilmoitus Työsopimuksen päättämisilmoitus on työsopimuslain mukaan toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos se ei ole mahdollista, ilmoituksen voi toimittaa myös kirjeitse tai sähköpostitse. Irtisanomisilmoitus voi siten olla suullinen tai kirjallinen, mutta työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä ja irtisanomisen perusteet. Lisäksi kassa tarvitsee irtisanomisajan selvittämiseksi tiedon siitä, milloin työsopimus on irtisanottu. Siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Työsopimus Voimassaolevista työsuhteista tulee toimittaa kassaan työsopimus. Lisäksi Sinun tulee toimittaa kassalle työsopimus ainakin silloin, kun määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai kun Sinut on lomautettu. Työsopimusta saatetaan tarvita myös muissa tilanteissa, mutta silloin kassa pyytää sitä erikseen. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, on kassalle toimitettava työnantajan laatima kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista. Lomautusilmoitus Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi kassa tarvitsee myös tiedon siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu. Verokortti Kassa saa vanhojen jäsenten verotiedot suoraan verottajalta. Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa kassaan alkuperäinen verokortti. Oikean veroprosentin varmistamiseksi Sinun kannattaa hakea muutosta ennakonpidätysprosenttiin, jolloin saat verottajalta verokortin etuutta varten. Hakijan pitää itse toimittaa tämä muutosverokortti kassaan alkuperäisenä. Selvitykset muista tuloista ja etuuksista Jos Sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta. Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, toimita kassaan tiedot viimeksi valmistuneesta verotuksesta. Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, toimita kassaan ennakkoverolippu ja/tai tuloslaskelma yritystoiminnan tai oman työn tuloksesta kuukausittain. Jos saat sosiaalietuutta, toimita kassalle kopio viimeisestä päätöksestä. Ilmoita kassalle aina eläkkeen hakemisesta tai eläkepäätöksestä tehdystä valituksesta. Jos Sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto siitä, hoitaako puolisosi lasta. Huomioi, että mikäli puolisosi on jollain tapaa estynyt (esimerkiksi opintojen, työskentelyn tai yritystoiminnan vuoksi) hoitamasta lasta, vaikuttaa kotihoidontuki vähentävästi Sinun päivärahasi määrään. TE-toimiston lausunto Ilmoittaudu TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työvoimapoliittinen lausunto toimitetaan kassalle sähköisesti linjasiirtona. Viikkotuntilista Kassa voi ottaa huomioon työssäoloehtoon ja ansiopäivärahasi perusteeksi vain ne kalenteriviikot, joissa työaikasi on vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Etuudenhakijan pyynnöstä kassa voi huomioida työssäoloehtoon myös alle 18 työtunnin kalenteriviikkoja, jos neljän peräkkäisen kalenteriviikon aikana on tehty työtä vähintään 80 tuntia ja jokaisena neljänä kalenteriviikkona on tehty työtä. Huomioi, että joillakin työaloilla (esimerkiksi opetusala tai taiteellinen työ) voidaan hyväksyä myös alle 18 tunnin työviikkoja. Jos olet tehnyt kahta tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista jokaiselta työnantajalta viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi on eritelty. Samoin Sinun pitää toimittaa kassaan viikkotyötuntilista aina kun työaikasi vaihtelee. Lapsikorotus Kassa saa tiedot omista lapsistasi väestörekisterikeskuksesta. Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös kassaan. Oikeus lapsikorotukseen on myös puolison lapsista, jotka asuvat hakijan kanssa samassa taloudessa. Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta Jos olet ollut äitiysvapaalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja Sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus. Palkkatodistuksessa tulee olla työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero. Työssäoloehto ja jäsenyysehto Ansiopäiväraha edellyttää työssäoloehdon täyttymistä vakuutettuna (kassan jäsenenä) ollessa. Työssäolo- ja jäsenyysehto on vähintään 34 kalenteriviikkoa. Palkansaajan on täytettävä 34 kalenteriviikon työssäoloehto työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Jos palkansaaja ei ole työskennellyt vuonna 2010 vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää viikkoa, tarkastellaan työssäoloehdon täyttymistä seuraavasti: ensimmäistä kertaa työttömäksi tulevan henkilön on täytettävä 43 kalenteriviikon työssäoloehto ja 10 kuukauden jäsenyysehto työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Sen sijaan henkilön, joka on saanut päivärahaa jälkeen, on kerättävä työssäoloehtoa 34 kalenteriviikkoa 24 kuukauden aikana voidakseen palata uudelleen päivärahan saajaksi (paluuehto). Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea myös yrittäjäkassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa enintään 10 viikkoa. Edellytyksenä muun muassa on, että kassasiirto yrittäjäkassasta palkansaajakassaan on tapahtunut yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta ja yrittäjäkassasta eroamisesta. Tarkastelujakso Tarkastelujakso on työttömyyttä edeltävä ajanjakso, jolta ajalta työssäoloehtoon luettavat kalenteriviikot huomioidaan. Tarkastelujakso on 28 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt olemasta työmarkkinoilla muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos olet kuitenkin työskennellyt sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei kyseinen aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa. Aiemmin työttömyyspäivärahaa saaneilla tarkastelujakso on ollut 24 kuukautta ja se on pidentynyt 28 kuukauteen. Lakimuutoksen mukaan aiemmin päivärahaa saaneen henkilön tarkastelujakso ulotetaan kuitenkin enintään 1 päivään tammikuuta 2008, ellei tarkastelujaksoa ole syytä pidentää. Työaika Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia, ja jaksotyössä silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut 18 tuntia kalenteriviikossa. Etuudenhakijan kirjallisesta pyynnöstä voidaan työssäoloehtoon ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika yh- 6 7

5 teensä on vähintään 80 tuntia ja työssäoloa on ollut jokaisena viikkona. Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty työssäoloehdon täyttymisestä työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Asetuksella säädetään poikkeus ainoastaan työaikaedellytykseen. Esimerkiksi opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, 1. jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia; 2. jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia. Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä kassan asiakaspalvelusta. Työaikapankki Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla on sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaaaika on normaalia työssäoloehtoon luettavaa työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaa-aika voitaisiin lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun palkan on vastattava työssäoloehdon työaikaedellytyksen täyttävältä työajalta maksettavaa palkkaa. Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymiseen. Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos työaikapankista nostetaan rahakorvausta, tulee se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa aikaa tai jaksotusaikaa ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan esimerkiksi työaikapankin säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua palkkaa ei jaksoteta, ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa. Työehtosopimuksen mukainen palkka tai palkkaminimin mukainen palkka Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalainen työ. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä on toimitettu ennakonpidätys. Työssäoloehto edellyttää lisäksi, että työstä on maksettu vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työalalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna 2011 tehdystä työstä 1071 /kk (vuonna 2010 palkan oltava vähintään 1052 /kk). Osa-aikatyössä ansaittu palkka suhteutetaan tehtyihin tunteihin. Palkkatuettu työ Työssäoloehtoon huomioidaan puolet työskentelyajan kalenteriviikkojen lukumäärästä, jos työnantaja on saanut palkkakustannuksia varten korkeinta korotettua palkkatukea. Jos työnantaja ei ole saanut korkeinta korotettua palkkatukea, voidaan työssäoloehtoon hyväksyä työskentelyjakson kalenteriviikot, joina työtä on ollut vähintään 18 tuntia. Tämä palkkatuki on alkaen korvannut yhdistelmätuen. Vuoden 2005 loppuun saakka työnantaja saattoi saada palkkauskustannuksiin ns. yhdistelmätukea. Jos yhdistelmätukena maksettiin työmarkkinatukea ja työllistämistukea, voidaan työssäoloehtoon lukea tästä työstä puolet kalenteriviikkojen lukumäärästä. Mikäli työnantaja sai palkkauskustannuksiin vain työmarkkinatukea, voidaan työ lukea työssäoloehtoon kokonaisuudessaan. Nämä säännökset yhdistelmätuesta ovat olleet voimassa alkaen. Työssäoloehdon voimassaolo Palkansaajakassan jäsenenä hankitun 34 kalenteriviikon työssäoloehdon voi menettää työttömyysturvalain 5 luvun säännösten mukaan seuraavissa tilanteissa: 1. Jos jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt yritystoiminnan jälkeen uudelleen. 2. Jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on työmarkkinoilta poissaolon jälkeen täyttynyt uudelleen. 3. Jos jäsen vaihtaa kassaa ja vanhasta kassasta eroamisen ja uuteen kassaan liittymisen välinen aika on yli kuukausi, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt uudessa kassassa. Jäsenen katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat sairaus, laitoshoito, kuntoutus, asevelvollisuus, siviilipalvelus, päätoimiset opinnot, työllistymistä edistävät palvelut, lapsen syntymä, enintään 3-vuotiaan lapsen hoito tai muu näihin verrattava syy. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko 34 kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen ennen kuin palkansaajalla on oikeus päivärahaan. PÄIVÄRAHAOIKEUDEN ESTEET Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa: Olet alle 17-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta (lomautetuilla ja sääestepäivillä oleville voidaan alkaen maksaa työttömyyspäivärahaa 68-vuotiaaksi saakka). Olet päätoiminen opiskelija. Olet hoitovapaalla. Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai eronnut työstä ilman pätevää syytä. Työllistyt omassa, puolison tai perheenjäsenen yrityksessä. Saat työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea (ennen alkaneet koulutukset). Saat irtisanomisajan palkkaa tai vastaavaa korvausta tai muuta taloudellista etuutta työnantajalta. Saat vuosiloma-ajan palkkaa tai lomakorvausta päättyneestä työsuhteesta. Olet työkyvytön. Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille, joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus saada muutoksia. Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan lyhentämiseen. Siltä ajalta, jolle yli kahden viikon työsuhteen päättyessä lain taikka työ- tai virkaehtosopimuksen mukaan maksettava lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Omavastuuajalta. Lomakorvaus Yli kaksi viikkoa kestäneen kokoaikatyön päättyessä tai myöhemmin maksettu lomakorvaus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Tältä jaksotusajalta ei ole oikeutta päivärahaan. Jaksotus tehdään siten, että lomakorvauksen määrä jaetaan viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla. Tästä palkasta ei tehdä työntekijän eläkemaksusta ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksusta johtuvaa vähennystä. Lomakorvaus jaksotetaan vastaamaan täysiä työttömyyspäiviä, joita kalenteriviikon aikana on viisi. Työttömyyspäivärahaan ei ole oikeutta myöskään siltä ajalta, jolta saat kokoaikatyöstä ansaittua vuosiloma-ajan palkkaa. Työriita Työriidan aikana ei saa suorittaa päivärahaa jäsenelle, joka on joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun johdosta. Sama koskee lakon tai työsulun välillistä vaikutusta, jos on pääteltävissä, että työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia työ- ja palkkasuhteisiin. Omavastuuaika Omavastuuaika on seitsemän (7) täyttä työpäivää ja se asetetaan kerran 500 päivän enimmäisaikaa kohti. Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin olet ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi. Omavastuupäivät eivät kulu mahdollisen rangaistuskarenssin tai lomakorvauksen jaksottamisen aikana. Lyhennettyä työviikkoa tai osa-aikatyötä tekevän omavastuuaika katsotaan hankituksi, kun työttömyysaikaa on kertynyt seitsemää täyttä työttömyyspäivää vastaava aika kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. 8 9

6 Omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle on maksettu työttömyysetuutta työllistämistä edistävien palveluiden ajalta. Etuutta maksetaan näissä tilanteissa omavastuuajan estämättä. Omavastuuaikaa ei aseteta palvelun päättymisen jälkeen siltä osin, kun se on kulunut palvelun aikana. Omavastuuaikaa ei aseteta, kun työnteon estymisen syynä on työtaistelutoimenpide, jolla ei pyritä muuttamaan tai vaikuttamaan päivärahaa hakevan henkilön työehtoihin tai työoloihin. Tällöinkin on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, kun oikeus saada työnantajalta palkkaa työnteon estymisen ajalta lakkaa. Omavastuuaika pidätetään, jos hakija jää työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työttömäksi. Työkyvyttömyys Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos hän saa sairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai jonkin muun lain nojalla etuutta, joka myönnetään täyden työkyvyttömyyden perusteella. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä. Tältä työkyvyttömyysajalta haetaan ensisijaisesti työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa työkyvyttömyydestä, vaikka työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta ei olisi vielä myönnetty. myöntäminen edellyttää kuitenkin, että henkilö on välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan alkamista saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Estävät sosiaalietuudet Seuraavat sosiaalietuudet estävät päivärahaoikeuden: äitiys-, isyys- tai vanhempainraha erityishoito- ja erityisäitiysraha koulutustuki (ennen alkaneet koulutustuet) työttömyyseläke täysi työkyvyttömyyseläke täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta valtion eläkelain 1295/2006 mukaista eläkettä) varhennettu vanhuuseläke yksilöllinen varhaiseläke takuueläke ( alkaen) eläketuki sairausvakuutuslain mukainen päiväraha tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetyskorvaus luopumistuki sukupolvenvaihdoseläke tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa TEL 11 :n mukainen rekisteröity lisäeläke työnantajan rahoittama rekisteröimätön lisäeläke Vaikutuksettomat etuudet asumistuki kansaneläkelain mukainen hoitotuki kunnan maksama omaishoidon tuki lapsilisä liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen korvaukset perhe-eläkkeet joina pidetään myös huolto- ja lisähuoltoeläkkeitä perhehoitajalain mukaiset palkkiot sotilasavustus sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko sekä erityiset kustannusten korvaukset tapaturmavakuutuslain mukaiset erityiset kustannusten korvaukset, tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha toimeentulotuki vammaistuki ylimääräiset sotaeläkkeet henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke Epäselvyyksien välttämiseksi ilmoita aina päivärahaa hakiessasi kaikki saamasi eläkkeet ja etuudet. Muista ilmoittaa kassalle myös ulkomailta saamasi eläkkeet ja etuudet. TYÖVOIMAPOLIITTISET EDELLYTYKSET Saadakseen päivärahaa työttömän työnhakijan pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahaa voidaan maksaa aikaisintaan siitä päivästä, kun hakija on ilmoittautunut TE-toimistoon. Lisäksi hakijan pitää olla työkykyinen sekä hakea kokoaikatyötä. Työvoimaviranomainen tarvitsee työsuhteen päättymisestä selvityksen, jossa on työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekä päättymisen syy. Työvoimaviranomainen tutkii työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Jotta kassa voi maksaa työttömyyspäivärahaa, pitää kassalla olla työvoimaviranomaisen antama esteetön lausunto. Työvoimaviranomainen tutkii lausuntoa antaessaan seuraavat asiat: Onko hakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä esteitä ovat esimerkiksi ulkomaanmatka, asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa tapahtuva hoito tai muu vastaava laitoshoito. Ulkomaan matkan ajalta voi edellä mainituin edellytyksin kuitenkin olla oikeus päivärahaan. Työllistyykö hakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Työnhakijalla, joka on 1. saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja 2. jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos 3. hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä. Edelleen työkyvyttömäksi katsotulla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön. Hakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta työkyvyttömyydestään huolimatta ja vaikka hän ei sairautensa vuoksi olisi työmarkkinoiden käytettävissä tai TE-toimistossa työnhakijana kyseisenä aikana. Työttömyysetuuden Vähentävät sosiaalietuudet Seuraavat sosiaalietuudet vaikuttavat vähentävästi päivärahan määrään: kansaneläkelain 12 :n 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke toisen valtion lainsäädännön mukainen työkyvyttömyyseläke kotihoidon tuki (hoitoraha/hoitolisä) liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja työkyvyttömyyseläke (ei täysi työkyvyttömyys) luopumiseläke osa-aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke sotilasvammalain mukainen päiväraha tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha ja tapaturmaeläke Onko hakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun loma-aikoja. Onko hakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos hakija itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä. Työstä eroaminen ja erottaminen sekä pätevä syy työstä eroamiseen. Jos hakijalla on ollut pätevä syy työstä eroamiseen taikka hänen työsopimuksensa on päätetty ilman omaa syytä, työvoimaviranomainen antaa hakijalle esteettömän lausunnon

7 Työmarkkinoilta poissaolo. Työvoimaviranomainen tutkii, onko hakija ollut työmarkkinoilla vähintään 6 viikkoa edellisen 6 kuukauden aikana. Kieltäytyminen työstä, koulutuksesta työnhakusuunnitelmasta taikka työllistymistä edistävästä toimenpiteestä. Työllistymistä edistävän toimenpiteen keskeyttäminen taikka työnhakusuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti. Työssäkäyntialue Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä. Työvoimaviranomainen antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Työssäkäyntialueiden määritelmä on muuttunut lukien. Aiemmin käytössä olleista kuntapohjaisista työssäkäyntialueista on luovuttu. Henkilön työssäkäyntialue on lukien hänen asuinpaikastaan 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue. Työssäkäyntialueella tarkoitetaan aluetta, jolta työttömän työnhakijan on lähtökohtaisesti oltava valmis ottamaan tarjottu työ vastaan ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Lisätietoa asiasta löytyy osoitteesta Ulkomaanmatka Lyhyen, satunnaisen ulkomaanmatkan ajalta voit saada työttömyyspäivärahaa seuraavin edellytyksin: Olet työmarkkinoiden käytettävissä eli olet ilmoittanut matkasta etukäteen TE-toimistolle. Olet tavoitettavissa eli olet ilmoittanut yhteystiedot matkan aikana. Kykenet kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan vastaan työtä tai koulutusta. Matkan kesto on noin yksi viikko (6 maksupäivää) vuoden aikana ja kohde EU/ETA-maat (seuramatkakohteet). Päätoiminen opiskelija Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Työvoimaviranomainen tutkii opiskelun luonteen ja antaa lausunnon päivärahan maksamisen edellytyksistä. Opintojen aloittamisesta tulee siis ilmoittaa TE-toimistoon. Pääsääntöisesti opiskelu katsotaan päätoimiseksi silloin, kun se on esteenä kokopäivätyön vastaanottamiselle. Päätoimisena opiskeluna pidetään korkeakoulu- ja ammattikorkeakouluopintoja. Myös lukio-opinnot ovat päätoimista opiskelua, jos niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Sisäoppilaitoksessa järjestettyä lukiokoulutusta pidetään niin ikään päätoimisena opiskeluna. Ammatilliset ja muut opinnot ovat päätoimisia silloin, kun opintoja on opintosuunnitelman mukaan keskimäärin vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukaudessa tai opintojen laajuus on vähintään 25 viikkotuntia. Opiskelun päätoimisuutta arvioitaessa otetaan huomioon muun muassa opetussuunnitelman laajuus, opintojen vaatima työmäärä ja opiskelun sitovuus. Harrastusluonteista opiskelua ei pidetä päätoimisena. Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelun päättymisestä tulee esittää tutkinto- tai muu todistus. Työtön henkilö on voinut alkaen opiskella omaehtoisesti tietyin edellytyksin menettämättä oikeuttaan ansiopäivärahaan. Lue lisää kohdasta Omaehtoinen opiskelu Työvoimaviranomaisen lausunnon perusteella määrättävä määräaika eli karenssi Työvoimaviranomainen asettaa erikseen määrätyissä tilanteissa määräajan, eli karenssin. Tämän karenssin ajalta työttömällä työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Karenssi määrätään seuraavissa tilanteissa. Jos olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse aiheuttanut työsuhteen päättymisen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 90 päivän ajalta. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu päivärahaan 30 päivän ajalta. Jos omalla menettelylläsi aiheutat sen, että työsopimusta ei synny, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 60 päivältä. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 30 päivän ajalta. Päivärahaoikeutta menettämättä voit kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida ammattitaitosi perusteella pitää Sinulle sopivana. Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työnteon keskeyttämisestä tietyksi ajaksi (ns. lepäävä työsuhde), ei työntekijällä ole tälle ajalle ammattitaitosuojaa. Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä palkkaa ja päivärahaa vertailemalla. Työtön työnhakija voi kieltäytyä vain osa-aikatyöstä menettämättä päivärahaoikeuttaan. Osa-aikatyö tarkoittaa työtä, jossa työaika on enintään 75 % kokoaikatyön työajasta. Edellä esitettyjä periaatteita sovelletaan myös silloin, jos ilman pätevää syytä kieltäydyt sellaisesta työvoimaviranomaisten osoittamasta koulutuksesta, jonka aikana oma ja huollettaviesi toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, tai jos ilman pätevää syytä olet eronnut tai joutunut eroamaan koulutuksesta. Jos olet ollut työmarkkinoilla vähemmän kuin kuusi viikkoa kuuden kuukauden aikana etkä voi esittää hyväksyttävää syytä poissaololle, et ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan 60 päivän ajalta siitä päivästä lukien, jolloin tulet uudelleen työmarkkinoille. Jos toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäydyt vastaanottamasta työtä tai menemästä koulutukseen tai menettelystäsi muutoin voidaan päätellä, ettet halua vastaanottaa Sinulle sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua soveltuvaan koulutukseen, Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa vähintään kolme kuukautta. PÄIVÄRAHAN SUURUUS Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta. Vakiintuneena palkkatulona pidetään ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta vähennetään lomaraha tai lomaltapaluuraha ja lomakorvaus. Vakiintunut palkka lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneiden, työssäoloehtoon oikeuttavien 34 kalenteriviikon palkan perusteella. Huomaa, että kahdesta tai useammasta osa-aikatyöstä saatu palkka luetaan vakiintuneena pidettävään palkkatuloon alan enimmäistyöaikaan asti, korkeintaan kuitenkin 40 viikkotuntiin saakka. Jos työ ja siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista, päiväraha määräytyy vuositulon kuukautta kohti lasketusta määrästä. Vuositulon määrittäminen on poikkeussäännös ja sen soveltaminen edellyttää työn kausiluonteisuuden lisäksi sitä, että tehty työmäärä ja sitä kautta ansiot ovat olleet työjakson aikana huomattavasti tavanomaista korkeammat. Tällaisen työn tekijöitä voivat olla esim. asfalttimiehet ja matkailukeskusten työntekijät. Päivärahan suuruus määritellään uudelleen aina, kun uusi työssäoloehto on täyttynyt, jolloin päivärahan perusteena oleva palkka lasketaan näiden 34 kalenteriviikon ajalta. Uusien tulotietojen perusteella määräytyvä työttömyyspäiväraha on kuitenkin aina vähintään 80 % Palkka /kk Päiväraha /pv Korotetulla Muutosturvan ansio-osalla /pv ansio-osalla /pv ,32 36,70 38, ,35 41,85 43, ,38 47,01 49, ,42 52,16 55, ,45 57,31 61, ,48 62,46 67, ,51 67,62 73, ,56 75,35 81, ,47 86,27 93, ,95 94,11 102, ,43 101,95 110, ,91 109,79 119, ,39 117,63 127, ,35 133,31 144,39 Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia alkaen

8 (ns. suojasääntö) aiemmin määritellystä päivärahasta edellyttäen, että uusi työssäoloehto on täyttynyt ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Vertailu tehdään ilman lapsikorotusta. Päiväraha ei voi olla pienempi kuin peruspäiväraha. Jos saat päivärahaa ns. lisäpäiväoikeuden perusteella, päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudelleen, vaikka työssäoloehto täyttyisi. Yrittäjänä työskentelyn vaikutusta päivärahaoikeuteen ja päivärahan määrään on selostettu tarkemmin Yrittäjyys -kohdassa. Valtioneuvoston asetuksella on säädetty vakiintuneesta palkkatulosta ja siinä huomioon otettavista tuloista ja niiden selvittämisestä palkkatodistuksella tai verotustiedoin sekä vuositulon määrittämisestä. Asetus löytyy YTK:n kotisivuilta Lait ja asetukset -kohdasta. Ansiopäivärahaan voidaan maksaa korotusosia, joko korotettuna ansio-osana tai muutosturvan ansio-osana. Lue aiheesta lisää kohdista korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa. Lapsikorotus Jos Sinulla on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia, päiväraha maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. Sen suuruus on vuonna 2011 yhdestä lapsesta 4,88, kahdesta lapsesta yhteensä 7,16 ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,23. Oman päivärahasi suuruuden voit laskea kassan päivärahalaskurilla ( ). Päivärahan laskenta Ansiopäiväraha muodostuu voimassaolevan peruspäivärahan suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia (kts. myös korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa). Vuonna 2011 peruspäiväraha on 25,74 ja ansio-osa 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Ansioon suhteutettu päiväraha voi lapsikorotuksineen olla enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta ja vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen. Ansiopäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneiltä vähintään 34 kalenteriviikolta saadusta vakiintuneena pidettävästä palkkatulosta. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä. Niissä tapauksissa, joissa työssäoloehdon kertymisen tarkastelujaksoa on voitu pidentää hyväksyttävästä syystä (kts. tarkastelujakson pidentäminen), tehdään ansaittuun palkkaan TEL-eläkeindeksin mukainen tarkistus. Kuukausipalkkasi perusteella laskien saat arvion ansiopäivärahasi määrästä seuraavasti: Vähennä ensin kuukausipalkastasi 3,67 % eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaavana osuutena. Päiväpalkan saat jakamalla näin saamasi summan 21,5 päivällä. Vähennä sitten päiväpalkasta perusosa 25,74. Ota erotuksesta 45 prosenttia ja lisää siihen perusosa 25,74. Summa muodostaa ansiopäivärahan. Huomaa siis, että palkastasi on vähennettävä 3,67 %. Puolison tulot eivät vaikuta työttömyyskassan jäsenen ansiopäivärahaan. Laskentaesimerkki (ilman lapsikorotuksia) Kuukausipalkka vähennetään 3,67 % eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua päiväpalkka (1.444,95 : 21,5 pvä) = 67,21 /pvä peruspäiväraha 25,74 + ansio-osa [0,45 x (67,21 25,74)] = päivärahan määrä 44,40 PÄIVÄRAHAN KESTO Päivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Työ-, omavastuu- ja korvauspäivien määrä kunakin kalenteriviikkona saa olla enintään viisi. Enimmäismaksuaikaan luetaan myös työllistymistä edistävän palvelun aikana maksetut päivät sekä ns. sopimusvaltiossa maksetut työttömyyspäivät. Uuden 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen alkaa aina, kun 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy 28 kuukauden aikana päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Tällöin sovelletaan ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään 80 % aikaisemmin maksetusta ansiopäivärahasta. Ansiopäiväraha on vähintään peruspäivärahan suuruinen. Sen jälkeen kun 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt, ansiopäivärahaoikeus voi alkaa uudestaan 34 kalenteriviikon työssäoloehdon kertymisen jälkeen. Työssäoloehdon tulee kertyä 28 kuukauden aikana ja siihen voidaan ottaa huomioon myös ennen 500 päivän täyttymistä tehty työ, jota ei ole aikaisemmin luettu työssäoloehtoon. Tällöin ei sovelleta ns. suojasäännöstä. Enimmäisajan täytyttyä Kela voi maksaa työmarkkinatukea, joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon. Lisäpäiväoikeus Ansiopäivärahaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin 500 päivän enimmäisajan estämättä ns. lisäpäiviltä seuraavasti: Vuonna 1950 tai sen jälkeen syntyneiltä henkilöiltä edellytetään lisäpäiväoikeuden saamiseksi, että henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt ja että hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana. Tällöin päivärahaa voidaan maksaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Vuonna syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen päivärahan enimmäisajan täyttymistä ja hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana. Vuoden 1955 jälkeen syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä ja hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana. Ennen vuotta 1950 syntyneet Jos vuonna 1949 tai aikaisemmin syntynyt henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, maksetaan päivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tämän jälkeen hänen on mahdollista hakea työttömyyseläkettä. TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan ansiopäivärahaa, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Lisäksi tältä ajalta voidaan maksaa korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa ja ylläpitokorvausta. Työllistymistä edistävästä palvelusta sovitaan TE-toimiston kanssa. Henkilön tulee hakea ansiopäivärahaa etuushakemuksella myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ja pitää työnhaku voimassa TE-toimistossa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta etuutta voidaan maksaa omavastuuaikaan, korvauksettoman määräaikaan, työssäolovelvoitteen tarveharkintaan tai ammatilliseen koulutukseen liittyvistä rajoituksista huolimatta. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava ansiopäiväraha kerryttää 500 päivän enimmäisaikaa. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat: julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain mukainen työvoimapoliittinen aikuiskoulutus ja omaehtoinen koulutus, työkokeilu, työelämävalmennus, työharjoittelu, työ- ja koulutuskokeilu, maahanmuuttajien rinnasteiset toimenpiteet, sekä kuntouttava työtoiminta

9 Omaehtoinen koulutus Omaehtoinen opiskelu voidaan katsoa työllistymistä edistäväksi palveluksi seuraavilla edellytyksillä: Opiskelija on vähintään 25-vuotias. TE-toimisto arvioi opiskelun tarkoituksenmukaiseksi. Opiskelu parantaa olennaisesti mahdollisuuksia työllistyä avoimilla markkinoilla. Opiskelusta sovitaan työnhakusuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmassa. Etuutta voidaan maksaa enintään 24 kuukautta. Ylläpitokorvaus Ylläpitokorvausta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena. Ylläpitokorvaus on 9 euroa päivässä. Jos koulutus järjestetään työssäkäyntialueen ulkopuolella, maksetaan ylläpitokorvaus korotettuna, jolloin se on 18 euroa päivässä. Jos koulutus tapahtuu työssäkäyntialueella, mutta kotikunnan ulkopuolella ja koulutuksesta aiheutuu majoituskustannuksia, joista on esitetty luotettava selvitys, voidaan ylläpitokorvaus maksaa myös korotettuna. Ylläpitokorvauksesta ei pidätetä ennakonpidätystä. Ylläpitokorvausta ei makseta työ- ja koulutuskokeilun ajoilta. KOROTETTU ANSIO-OSA Sinulla voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan kolmessa tilanteessa: 1. Työttömyyden alkaessa Olet ollut työsuhteessa vähintään 3 vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista. Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa korotettuna työttömyyden alkaessa enintään 20 päivän ajan. Korotettua ansio-osaa ei makseta tämän kohdan perusteella, jos henkilöllä on oikeus korotettuun ansioosaan kohdan kaksi (pitkän työuran perusteella), ellei korotettua ansio-osaa ole maksettu vähintään yhdeltä päivältä pitkän työuran perusteella ja henkilö on tämän jälkeen täyttänyt uuden työssäoloehdon. 2. Pitkän työuran päätyttyä Olet menettänyt työsi taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tai olet irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää ja Sinulla on ennen työsuhteen päättymistä työssäoloaikaa yhteensä vähintään 20 vuotta ja kassan jäsenyyttä vähintään 5 vuotta. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa tällä perusteella enintään 100 päivää. Mikäli olet riitauttanut työsuhteesi päättymisperusteen, maksetaan korotettua ansio-osaa vasta, kun asia on lopullisesti ratkaistu. 3. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta Osallistut työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, josta on sovittu TE- toimiston laatimassa työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa, eikä Sinulla ole oikeutta muutosturvan ansio-osaan. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen väli on enintään 7 kalenteripäivää. Korotettua ansio-osaa voidaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksaa enintään 200 päivää. Korotetun ansio-osan suuruus Ansiopäivärahan korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, korotettu ansio-osa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 35 prosenttia. Korotettuun ansio-osaan ei sovelleta ns. 90 prosentin sääntöä, vaan ansiopäiväraha voi lapsikorotuksineen olla yhtä suuri kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen. MUUTOSTURVAN ANSIO-OSA Sinulla on oikeus muutosturvan ansio-osaan, kun kuulut muutosturvan piiriin ja Sinulla on oikeus työllistymisohjelmaan, Sinulla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma ja Olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 34 viikkoa, jonka aikana olet täyttänyt työssäoloehdon. Muutosturvaan liittyvä työllistymissuunnitelma tai sitä korvaava suunnitelma laaditaan TE- toimistossa yhdessä työnhakijan kanssa viipymättä, kun työnhakija sitä pyytää. Pyyntö työllistymisohjelman laatimiseksi on esitettävä työvoimaviranomaiselle viimeistään 30 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä, lomautusilmoituksen antamisesta tai siitä, kun lomautus on kestänyt yli 180 päivää. Työllistymissuunnitelma voidaan laatia jo irtisanomisaikanakin eli työsuhteen kestäessä. Työllistymisohjelmaan on oikeus kun seuraavat edellytykset täyttyvät: työsuhteesi on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja Sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai määräaikainen työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, tai olet ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana, tai työsuhteesi on ollut määräaikainen ja Sinulla on työssäoloaikaa samaan tai eri työnantajaan vähintään 5 vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneen 7 vuoden aikana, tai Sinut lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja Sinulla on lomautusilmoituksen antohetkellä työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai olet ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja Sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai olet lomautettuna itse irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja Sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta. Muutosturvan ansio-osan suuruus ja kesto Muutosturvan ansio-osa on 65 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, on lisän suuruus tämän rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 37,5 %. Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen välinen aika on enintään seitsemän (7) kalenteripäivää. Muutosturvan ansio-osaa ei makseta kuitenkaan henkilölle, joka saa päivärahaa lisäpäiviltä tai on päätoiminen yrittäjä. OIKEUS SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN Työttömyyskassan jäsenenä Sinulla on oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tapauksissa: 1. Teet osa-aikaista työtä. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos osa-aikaisuus perustuu Sinun aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen. 2. Päivittäistä tai viikoittaista työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Kun työaikaa lyhennetään lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, eikä työaika ylitä 80 % kokoaikaisen työntekijän viikkotyöajasta, maksetaan työttömät päivät täyttä työttömyyspäivärahaa. Poikkeus koskee vain niitä lomautuksia, jotka on toteutettu kokonaisia päiviä lomauttamalla. Säännöstä sovelletaan saakka

10 3. Jos työntekosi on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei kuitenkaan ole riippuvuussuhdetta Sinun työehtoihisi tai työoloihisi. 4. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. 5. Sinulla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä Vain edellä esitetyissä tapauksissa on kyse ns. sovittelutilanteesta. Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika on enintään 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, on työajan tarkastelu 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta (lomautuksissa, jotka sijoittuvat ajalle ). Lomautus tarkoittaa, että työsuhteen kestäessä työnantaja voi lomauttaa Sinut tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Lomautus voi toteutua viikoittaista tai päivittäistä työaikaa lyhentämällä taikka lomautus voi olla kokoaikainen. Kokoaikaiseksi lomautukseksi katsotaan yhtäjaksoinen kalenteriviikon kestävä lomautus, jolloin olet kokonaan työtön. Päiväraha maksetaan kokoaikaisen lomautuksen aikana täysimääräisenä. Päiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä myös ns. sääestepäiviltä rakennus- ja metsäaloilla. Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työsuhde kestää yli kaksi viikkoa, ei työssäoloajalta ole oikeutta soviteltuun päivärahaan. Sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä työttömyyden aikana saatu tulo otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Työvoimaviranomainen ratkaisee, onko yrittäjyys päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota ei yleisesti tehdä yrittäjänä eikä työsuhteessa. Esimerkiksi erilaisista toimeksiantosuhteista saatuja palkkioita ja tekijänoikeuskorvauksia voidaan pitää omasta työstä saatuna tulona. Sovittelujakso Pääsääntö on, että sovittelujaksona käytetään kuukautta, kalenterikuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa (maanantaista sunnuntaihin) palkanmaksujaksosta riippuen. Tämä on tavanomainen sovittelujakso. Erityistä sovittelujaksoa, joka on aina tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempi, käytetään silloin, kun edellä mainittuun tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan (esim. omavastuuaika, lomakorvauksen jaksotusaika). Erityinen sovittelujakso muodostetaan em. tapauksissa haku- ja maksujakson niistä osista, joilta on oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Jos työttömyyspäivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa. Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan, että sovittelujakso vastaa jatkossa palkanmaksujaksoa. Esimerkiksi osa-aikatyön alkaessa voidaan käyttää erityistä sovittelujaksoa. Työajan tarkastelujakso Osa-aikatyössä ja satunnaisessa työssä työaikaa tarkastellaan sovittelujaksoittain. Jos työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta, työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko. Siinä tapauksessa, että osa-aikatyössä tai satunnaisessa työssä käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen kalenteriviikon sovittelujaksoa, työajan tarkastelujaksonakin käytetään tätä jaksoa. Jos käytetään lyhyempää eli erityistä sovittelujaksoa, myös työaikaa tarkastellaan tältä lyhyemmältä jaksolta. Oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan ei ole, jos työaika työajan tarkastelujakson aikana ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lyhennetylle työviikolle lomautetulla työntekijällä (työntekijä on lomautettu kokonaisiksi työpäiviksi) ei ole oikeutta päivärahaan, jos työaika kalenteriviikossa ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta kalenteriviikossa. Työaikaa laskettaessa otetaan huomioon todelliset työtunnit ja niitä verrataan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaan. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan. Sovittelussa huomioon otettava tulo Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka tai muu työn perusteella saatu ansiotulo. Soviteltavaa tuloa ovat siten esimerkiksi työstä saatu peruspalkka, erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä, yötyölisä, provisiot, lomaraha, lomakorvaus palkkaan rinnastettavat palkkiot jne. Tulot osoitetaan työnantajan laatimalla palkkatodistuksella tai palkanmaksujaksolta saadulla palkkalaskelmalla. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa hakujaksolla tehdyt työtunnit ja niiden tulee vastata palkkalaskelman tietoja. Kun käytetään erityistä sovittelujaksoa (=alle kuukausi tai neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa), soviteltava tulo muutetaan laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä siten, että kalenteriviikossa on viisi laskennallista työpäivää Yritystoiminnan tulot voidaan sovitella verotustietojen tai muun luotettavan selvityksen perusteella. Työttömyyskassa käyttää yritystulon sovittelussa huomioon otettavien tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja aina, kun se on mahdollista. Vahvistetun verotuksen tietoja ei voida käyttää, kun kysymys on aloittavasta yritystoiminnasta tai kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen muuttunut oleellisesti. Kun työttömyyskassa ei voi käyttää tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja, arvioidaan tuloja kuitenkin mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaan. Kaikki liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia, jolloin tulojen arviointi perustuu esitettyihin tuloslaskelmiin. Jos kysymys on sovittelun piirissä olevasta omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä voidaan pitää vain itsenäisenä tulonhankkimistoimintana (pääsääntöisesti erilaiset verkostomarkkinointityöt), on toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Sovittelussa huomioon otettavien tulojen arviointi perustuu näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan. Päivärahan suuruus Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy hakijan normaalin päivärahan pohjalta. Jos päiväraha on myönnetty korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla, myös soviteltua päivärahaa maksetaan korotettuna. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50%) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Soviteltu päiväraha ja puolet saadusta tulosta voivat yhteensä nousta määrään, joka olisi muutoin voitu maksaa päivärahana. Soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen voi kuitenkin yhdessä tulojen kanssa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Tämä on ns. 90-prosentin sääntö. Jos edellä mainittua 90-prosentin sääntöä noudatettaessa soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi vähemmän kuin soviteltuna peruspäivärahana olisi voitu maksaa, maksetaan päiväraha sovitellun peruspäivärahan suuruisena. Tätä sanotaan vertailusäännöksi. Laskentaesimerkkejä Sovittelu pääsäännön mukaan: Osa-aikatyössä oleva henkilö on hakenut ansiopäivärahaa väliseltä ajalta. Palkkatodistuksen mukaan hän on saanut palkkaa edellä mainitulta ajalta 250,00 euroa. Osa-aikatyön perusteella hakijalla on oikeus saada soviteltua ansiopäivärahaa ja sovittelujaksona voidaan käyttää päivärahan hakujaksoa. Hakijan ansiopäivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi on määritelty 53,09 euroa. Päiväpalkan perusteella ansiopäivärahan määräksi on laskettu 38,47 euroa. Sovitellun ansiopäivärahan määrää laskettaessa otetaan huomioon puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta työtulosta. Tässä tapauksessa 250,00 euroa kuukaudessa, joka muutetaan päiväkohtaiseksi käyttämällä jakajaa 21,5. Päiväpalkka on ollut 11,63 euroa, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 5,82 euroa päivässä. Täysimääräisestä ansiopäivärahasta (38,47 euroa) vähennetään sovittelussa huomioon otettava tulo 5,82 euroa. Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa väliseltä ajalta 32,65 euroa päivässä. Hakija saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 685,65 euroa (21x32,65). Kun otetaan huomioon työstä saatu palkka, hakijan kokonaistulot 18 19

11 väliseltä ajalta ovat yhteensä 935,65 euroa (250,00+685,65). Mikäli hakija olisi ollut kokonaan työtön, hän olisi ansainnut kyseiseltä ajalta 807,87 euroa (21x38,47). Sovittelussa käytetty ns. 90 prosentin sääntöä/vertailusääntöä perustepalkka kuukaudessa palkasta tehtävä tel-vähennys 3,67 % päivärahan perusteena oleva palkka 107,53 /pv työstä saatu tulo kuukaudessa 1.182,50 työstä saatu tulo päivässä 55,00 /pv ansiopäivärahan suuruus 62,55 /pv lapsikorotus kahdesta lapsesta 7,16 /pv sovittelussa huomioon 50 % 27,50 /pv soviteltu päiväraha ilman 90 %:n sääntöä 42,21 90 % päivärahasi perusteena olevasta palkasta 96,78 /pv ansiopäiväraha lapsikorotuksineen ja sovittelujakson tulo yhteensä 97,21 ansiopäiväraha kun 90 %:n sääntöä sovelletaan 41,78 Laskenta pääsäännön mukaan 69,71 /pv 27,50 /pv 42,21 /pv Laskenta 96,78 /pv 90 % säännön mukaan 55,00 /pv 41,78 /pv Laskenta vertailusäännön mukaan Vaikutus 500 päivän kertymään 32,76 /pv 15,12 /pv 17,64 /pv Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Muuntaminen tehdään niin, että sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla (vrt. esimerkki). Myös mahdollisesti korotettuna maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla tavoin kuin korottamaton päiväraha eli korotusta ei tässä oteta huomioon. Esimerkki: Hakijan päiväraha on 42,05 /pv ja ansio sovittelujaksolla 336,00, josta 50 % vaikuttaa maksettavan päivärahan määrään. Hakijan päiväpalkka on siis ollut 15,63, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 7,82. Sovitellun päivärahan määrä on siis ollut 34,23 / pv. Maksettavien päivien lukumäärä on kuukaudessa ollut 23, jolloin hakijalle maksetaan etuutta 787,29 (23 x 34,23 ). Vaikutus 500 päivän kertymään on 19 päivää (787,29 : 42,05). Työssäoloehdon kertyminen Työssäoloehtoa on käsitelty ansiosidonnaisen päivärahan yhteydessä. Kassa on velvollinen seuraamaan jatkuvasti uuden työssäoloehdon kertymistä. Työssäoloehtoa kertyy, kun kalenteriviikoittainen työaika yhdessä tai useammassa työssä on vähintään 18 tuntia ja palkka työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vuonna 2011 vähintään 1071 /kk (vuonna 2010 palkan oltava vähintään 1052 /kk). Tätä määrää korotetaan työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla palkkakertoimella. Jos teet työtä vain osa-aikaisesti, palkka voidaan suhteuttaa tehtyyn työaikaan. Lisäksi edellytetään, että palkasta suoritetaan asianmukaisesti verot ja muut ns. lakisääteiset maksut. Seuranta tärkeää Pätkätöille ominaiset lyhyet työsuhteet edellyttävät työssäoloehtoon oikeuttavan työn seurantaa. Tämä helpottaa mahdollisen päivärahahakemuksesi käsittelyä, ja toisaalta kassa saa tehdyksi rekistereihin lain edellyttämät seurantatiedot. Kassan tarvitsemat tiedot Toimita kassalle päivärahahakemuksen yhteydessä palkka- ja työtodistus, josta käyvät ilmi työnantajan yhteystiedot, työsuhteen kesto, maksettu palkka ja työsuhteen päättymisen syy (esim. määräaikaisuus tai irtisanominen). Mikäli Sinut on irtisanottu, kassa tarvitsee myös irtisanomisilmoituksen. Edellä mainittujen tietojen perusteella kassa voi tarkistaa mm. työssäoloehdon ja palkkaminimin täyttymisen. Muistathan pyytää tarvittavat todistukset aina työn päättyessä, niin vältytään vanhojen asioiden muistelemiselta. Kassa tarvitsee myös tiedot viikoittain tehdyistä työtunneista. Ellei niistä ole mainintaa palkkatodistuksessa, ne voi ilmoittaa helposti työtuntilistan mukaan, jonka työnantaja allekirjoittaa. On oman etusi mukaista, että kassa saa tarvitsemansa selvityksen työssäoloehtoon oikeuttavista työviikon tunneista. Ole itsekin tarkkana, että verot ja muut ns. lakisääteiset maksut otetaan huomioon palkkaa maksettaessa, ja vaadi selvitys niistä. Näin vältytään yllättäviltä tilanteilta laskettaessa työssäoloehtoa kerryttävää työtä. Päivärahan ennakkomaksu Työttömyyskassa voi maksaa päivärahaan ennakkomaksuna ilman päätöstä, jos hakijalla on työvoimapoliittinen lausunto tai hänet on lomautettu tarkistusilmoituksella ja hakijalla on todennäköisesti oikeus ansiopäivärahaan. Lain mukaan työttömyyskassalla on aina oikeus päättää, maksaako se ennakkoa ja kuinka paljon ennakkoa maksetaan. Ennakkoa voidaan maksaa enintään kahdelta kuukaudelta ja sitä maksetaan ilman päätöstä. Etuudesta annetaan päätös vasta varsinaisen hakemuksen käsittelyn yhteydessä ja maksettu ennakko kuitataan maksettavaksi tulevasta päivärahasta. Vuorotteluvapaa Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvaa järjestelyä, jossa työntekijä vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautuu palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Työnantajan on samalla sitouduttava vastaavaksi ajaksi palkkaamaan TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö. Työhistoriaedellytys Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet tehnyt työeläkelakien mukaista työtä 10 vuotta ja/tai alkaen sinulla on työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita yhteensä 10 vuoden ajalta. Myös yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan. Työntekoon voidaan rinnastaa myös muuta kuin em. työeläkelakien mukaista aikaa kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa, siviilipalvelusaikaa ja työsopimuslakiin tai työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaa hoitovapaa-aikaa. Enintään neljännes ajasta voi olla tällaista rinnastettavaa aikaa. Työssäoloedellytys Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot rinnastetaan työssäoloon. Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on tullut olla yli 75 prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan kesto Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjakoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 90 kalenteripäivän pituinen. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaalle voit päästä uudelleen, kun edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen on kertynyt työeläkelakien mukaista työhistoriaa viisi (5) vuotta

12 Vuorottelusopimus Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava TE-toimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorottelukorvauksen suuruus Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta ilman korotusosia, johon olisit oikeutettu työttömäksi jäädessäsi. Korvaus on 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos olet ollut vähintään 25 vuotta työssäoloedellytykset täyttävässä työssä. Lapsikorotuksia eikä muita korotusosia oteta huomioon. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorottelijan vähintään 52 viikon ajalta saamasta palkkatulosta, joka on vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja, joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaa aikana. Rajoitukset Oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole ajalta, jolta saat työnantajaltasi palkkaa, olet kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa toisen työnantajan palveluksessa, saat sairauspäivärahaa tai täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa muuta etuutta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Vuorotteluvapaan aikana saatu palkka ja muu työtulo sekä eräät lakisääteiset etuudet otetaan huomioon vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa samoin kuin työttömyysturvalaissa säädetään sovitellun päivärahan maksamisesta. Hakeminen Vuorottelukorvausta haetaan erillisellä lomakkeella, jota on saatavana TE-toimistoista. Vuorotteluvapaasta saa lisätietoja TE-toimistoista tai työvoimahallinnon kotisivuilta Vuorottelukorvauksen suuruuden voit laskea kassan kotisivuilla olevalla päivärahalaskurilla. Palkka /kk Päiväraha /pv Vuorottelu 70 % Vuorottelu 80 % ,32 24,02 27, ,35 26,85 30, ,38 29,67 33, ,42 32,49 37, ,45 35,31 40, ,48 38,14 43, ,51 40,96 46, ,56 45,19 51, ,47 50,73 57, ,95 53,86 61, ,43 57,00 65, ,91 60,14 68, ,39 63,27 72, ,35 69,54 79,48 Vuorottelukorvauksen määrä vuonna YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSTURVASTA Yrittäjien työttömyysturva yrittäjäkassoista Sinut katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, jos olet YELtai MYEL- vakuutusvelvollinen. Sinut katsotaan yrittäjäksi myös muun eläkevakuutuksen piiriin kuuluessasi, jos 1. työskentelet johtavassa asemassa yrityksessä, josta omistat yksin vähintään 15 % taikka jos omistat yhdessä perheesi kanssa tai Sinun perheesi omistaa vähintään 30 % yhtiöstä 2. työskentelet yrityksessä, josta omistat yksin taikka yhdessä perheesi kanssa tai perheesi omistaa vähintään 50 % yhtiöstä 3. työskentelet muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa Sinulla tai perheenjäsenilläsi tai Sinulla yhdessä perheenjäsentesi kanssa on vastaava määräämisvalta Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos Sinä tai perheenjäsenesi tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa omistat väliyhteisöstä vähintään puolet tai Teillä on vastaava määräämisvalta. Olet johtavassa asemassa, jos olet osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos olet osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä vastaavassa asemassa. Perheenjäseneksi katsotaan henkilön kanssa samassa taloudessa asuva puoliso, lapset ja vanhemmat. Huomaa, että pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei tee Sinusta yrittäjää. Olennaista on, että myös työskentelet yrityksessä edellä mainitulla tavalla. Yrittäjien työttömyysturvasta huolehtivat Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT), puh. (09) ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa (AYT), puh. (09) Yrittäjäkassaan voi liittyä Suomessa vakinaisesti asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja jolla on vähintään euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus. Aikaisemmin palkansaajana ollut henkilö voi yritystoiminnan aloittaessaan säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden enintään 18 kuukautta. Palkansaajakassan jäsenenä ei kuitenkaan voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavaa yrittäjätyötä, joten sen keräämiseksi pitää siirtyä yrittäjäkassaan. Mikäli yrittäjäksi siirtyvä palkansaajakassan jäsen siirtyy yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkkatyön lopettamisesta, voi hän saada palkansaajakassasta mukaansa enintään 6 kuukautta yrittäjän työssäoloehtoon hyväksi luettavaa aikaa. Palkansaajasta yrittäjäksi Henkilö voi pääsääntöisesti työskennellä yrittäjänä 18 kuukautta menettämättä oikeuttaan palkansaajan ansiopäivärahaan. Jos henkilö on kuitenkin yrittäjäksi ryhdyttyään liittynyt heti yrittäjäkassan ja täyttänyt yrittäjäkassan jäsenenä yrittäjän työssäoloehdon, hän menettää myös oikeutensa palkansaajan ansiopäivärahaan. Jos palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtynyt jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon, hänellä on oikeus siihen työttömyyspäivärahaan, joka hänelle maksettaisiin, jos hän olisi edelleen palkansaajakassan jäsen. Edellä tarkoitettua jälkisuojaa sovelletaan, jos henkilö on palkansaajakassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittynyt yrittäjäkassaan. Yrittäjäksi siirtynyt henkilö voi siis 18 kuukauden ajan valita, onko hän palkansaaja- vai yrittäjäkassan jäsen ja tänä jälkisuoja-aikana työttömäksi jäädessään hänelle maksetaan palkansaajan ansiopäiväraha siitä kassasta, jonka jäsen hän on. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy kuitenkin vain yrittäjäkassan jäsenyyden aikana tehdystä yrittäjätyöstä, jolloin mahdollinen 18 kuukauden yrittäjätyö palkansaajakassan jäsenenä ei kerrytä yrittäjän työssäoloehtoa. Yrittäjästä palkansaajaksi Jos yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkassan jäsenenä täyttänyt henkilö siirtyy palkansaajakassan jäseneksi, hänen oikeutensa yrittäjän työttömyyspäivärahaan päättyy, kun hän täyttää palkansaajakassan jäsenenä palkansaajan työssäoloehdon. Tällöin yrittäjän työssäoloehdon tarkastelujakso alkaa siitä, kun henkilö on uudelleen liittynyt yrittäjäkassaan. Jos yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siirtynyt jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon, hänellä on oikeus siihen työttömyyspäivärahaan, joka hänelle maksettaisiin, jos hän olisi edelleen yrittäjäkassan jäsen. Edellä tarkoitettua jälkisuojaa sovelletaan, jos henkilö on yrittäjäkassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittynyt palkansaajakassaan

13 ULKOMAILLA TYÖSKENTELY JA TYÖTTÖMYYSTURVA Ulkomailla työskentelyn jälkeen työttömyysturva voi olla erilainen riippuen siitä, missä asemassa henkilö on lähtenyt ulkomaille ja mihin hän on lähtenyt. Tilanteet voidaan jakaa seuraaviin neljään ryhmään: 1. Työskentely lähetettynä työntekijänä a. EU/ETA-maassa, jolloin Eläketurvakeskus (ETK) antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta b. Ei-sopimusmaassa, jolloin KELA antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta 2. Työskentely EU/ETA-maassa ei-lähetettynä työntekijänä, eli paikallisen työnantajan palveluksessa 3. Työskentely muussa sopimusmaassa ei-lähetettynä työntekijänä 4. Työskentely muussa kuin sopimusmaassa ei-lähetettynä työntekijänä Lähetetty työntekijä Kun henkilö lähtee lähetettynä työntekijänä töihin joko sopimusmaahan tai ei-sopimusmaahan, ulkomailla tehty työ otetaan huomioon työssäoloehdossa, kuten otetaan Suomessakin tehty työ. Työnantajan pitää maksaa pakolliset työantajamaksut Suomeen ja suomalaisen kassan jäsenyys pitää säilyttää. Jos ulkomailla työskentelyn jälkeen jää työttömäksi, kassalle pitää toimittaa palkkatodistus tästä ulkomaan työstä sekä ETK:n tai KELA:n todistus siitä, että on ollut lähetetty työntekijä. Lähetetyksi työntekijäksi katsotaan henkilö, joka tekee palkkatyötä ja jonka työnantaja Suomessa lähettää hänet työhön ulkomaille ja maksaa palkan tämän ulkomaan työskentelyn ajan. Henkilön tulee kuulua lähtömaan eli Suomen sosiaaliturvajärjestelmänpiiriin. Ulkomaan työskentely saa kestää enintään vuoden, mutta aikaa voidaan hakemuksesta pidentää pääsääntöisesti enintään viiteen vuoteen saakka. ETK antaa todistuksen niiden maiden osalta, joiden kanssa Suomella on joko monenvälinen tai kahdenkeskinen sosiaaliturvasopimus. KELA antaa todistuksen kolmansien maiden osalta, joiden kanssa Suomella ei ole sosiaaliturvasopimusta. Mikäli työskentely ulkomailla kestää yli viisi vuotta, pitää Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista hakea uudelleen. Työ EU- tai ETA-maassa Työntekijän on työttömyysturvan saamiseksi oltava vakuutettu pääsääntöisesti siinä maassa, jossa hän työskentelee. Kun työntekijä lähtee työhön toiseen EU/ ETA-maahan, tulee hänen ensisijaisesti liittyä työskentelymaan työttömyysvakuutuksen piiriin. Jos työntekijä asuu siis vakituisesti Suomessa ja työskentelee ulkomailla, hänen on pääsääntöisesti hankittava työttömyysvakuutus työskentelymaassa. Työssäoloehtoon Suomessa hyväksytään Suomessa tehty työ EU/ETA-maassa tehty työ lähetettynä työntekijänä tehty työ Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä. Näissä maissa työntekijän pitää hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pääsee ansioturvan piiriin. Muissa maissa on yleinen työttömyysvakuutus, jolloin työssä olevat ovat automaattisesti sen piirissä. EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso- Britannia ja Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta Kanaalisaaria), Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin tasavalta, Unkari ja Viro. ETA-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja. Sveitsi ei ole EU/ETA-maa, mutta sen kanssa on ollut voimassa sopimus vapaasta liikkumisesta lähtien. Kun henkilö palaa työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, EU/ ETA-maassa hankitut vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea Suomessa työssäoloehtoon, mikäli palkkaja työtodistusten lisäksi kassalle toimitetaan U1 -lomake (EU-maat) tai E301-todistus (ETA-maat) työskentelymaan viranomaiselta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on liittynyt Suomessa työttömyyskassaan kuukauden kuluessa siitä, kun hän lakkasi olemasta työskentelymaan työttömyysturvan piirissä. Tästä syystä ulkomailta palatessa työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä myös työttömänä ollessa. Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä on lisäksi yleensä se, että henkilö on tietyn ajan työskennellyt siinä maassa, josta hän hakee työttömyysturvaa. EU/ETA-maat voivat itse määritellä, kuinka pitkä tämän työskentelyjakson pitää olla. Suomessa edellytetään neljän viikon työskentelyä, eli henkilön on työskenneltävä Suomessa vähintään neljän viikon ajan sellaisessa työssä, joka kerää työssäoloehtoa, jonka jälkeen työssäoloehdossa huomioidaan EU/ETA-maassa tehty työ. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka kuitenkin määritellään tästä Suomessa tehdystä vähintään neljän viikon työstä. Jos EU/ETA-maassa työskentely on kestänyt alle vuoden, ei tätä neljän viikon työskentelyä kuitenkaan edellytetä. Tällöin ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka määritellään ulkomailla tehdystä työstä. Eräistä työntekijäryhmistä on erityismääräyksiä. Tällaisia ryhmiä ovat: kuljetusyritysten matkustava henkilökunta, johon sovelletaan yleensä kuljetusyritysten kotimaan lainsäädäntöä laivalla työskentelevät henkilöt, joihin sovelletaan pääsääntöisesti sen EU-maan lainsäädäntöä, jonka lippua alus käyttää julkisyhteisöjen palveluksessa olevat lähetetyt työntekijät, jotka kuuluvat ilman aikarajoitusta työnantajan kotivaltion sosiaaliturvan piiriin työskennellessään toisessa EU-maassa. Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa on sovittu paluuoikeudesta, joka parantaa henkilöiden asemaa työttömyysturvan osalta, jos he ovat pohjoismaisia paluumuuttajia. Sopimuksen mukaan henkilöltä ei edellytetä neljän viikon työskentelyä ennen päivärahaoikeuden saamista, jos hän on viiden vuoden kuluessa ollut työttömyyskassan jäsen, työskennellyt vähintään yhden viikon ajan palkansaajana tai vähintään yhden jakson yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävässä työssä taikka saanut työttömyysetuuksia, joihin ei lueta työmarkkinatukea. Työnhakijalla on siis oikeus ansiopäivärahaan muiden edellytysten täyttyessä heti palatessaan työstä muusta Pohjoismaasta, jos hän on ns. paluumuuttaja. Ruotsissa ja Tanskassa on samanlainen kassajärjestelmään perustuva työttömyysvakuutus kuin Suomessa. Näissä maissa tehdystä työstä työssäoloehtoon hyväksytään siis vain kassan jäsenenä tehty työ. Muiden Pohjoismaiden osalta hyväksytään kaikki työssäoloehdon täyttävä työ. Pohjoismaasta toiseen siirtyessä tulee uuden maan kassaan liittyä kahdeksan viikon kuluessa, jos on ns. paluumuuttaja, muussa tapauksessa liittymisen on tapahduttava kuukauden kuluessa. Työ muussa kuin sopimusmaassa Kun henkilö on ollut työssä ns. kolmansissa maissa paikallisen työnantajan palveluksessa, hänen pitää Suomeen palattuaan tarkistaa, pidetäänkö häntä ulkomaan työskentelyn aikana Suomessa asuvana henkilönä. KELA tekee päätöksen siitä, pidetäänkö henkilöä Suomessa asuvana. Jos ulkomailla työskentely on kestänyt yli vuoden, ei henkilöä pääsääntöisesti pidetä Suomessa asuvana. Tällöin hän tulee oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan vasta, kun on täyttänyt uudelleen työssäoloehdon. Jos taas henkilö saa Suomeen palatessaan KELA:n todistuksen siitä, että häntä pidetään edelleen Suomessa asuvana, kassa voi maksaa päivärahaa seuraavien edellytysten täyttyessä: työskentely ulkomailla on kestänyt enintään vuoden hakija on säilyttänyt kassajäsenyyden Suomessa työssäoloehto on täyttynyt ennen ulkomaille lähtöä Kolmannessa maassa työskentely voi siis pidentää tarkastelujaksoa, jos työtä on tehty siinä määrin ja palkkaa maksettu niin paljon, että vastaava työ Suomessa tehtynä keräisi työssäoloehtoa. Vakuutus- ja työskentelykausien siirto Työskentelykausien siirtäminen Suomeen edellyttää, että Suomessa työttömyyskassan jäseneksi liitytään kuukauden kuluessa siitä, kun työskentelymaan työttömyysturvajärjestelmään kuuluminen päättyi. Pohjoismaiden välillä tämä siirtymäaika on kahdeksan viikkoa, jos on pohjoismainen paluumuuttaja. Jos liittyminen tapahtuu myöhemmin, ei työssäoloehtoon voida lukea toisessa maassa tehtyä työtä. Koska siirtymäaika on näin lyhyt, voi ulkomailta tullessa kassaan liittyä myös työttömänä ollessaan. Työssäolokaudet hyväksytään Suomessa työssäoloehtoon vain, kun työskentelykausista esitetään sen maan viranomaisen antama U1 -lomake (EU-maat) tai E301- todistus (ETA-maat), jossa työtä on tehty. Lomake on aina työskentelymaan viranomaisen kielellä annettu ja se on kaikissa EU/ETA-maissa ulkonäöltään samanlainen, eli tarvittavat tiedot ovat aina samassa paikassa. Ruotsissa ja Tanskassa työttömyyskassa antaa todistuksen. Norjassa todistusten antaminen on keskitetty Grense tjänsten i Morokulien Infocenter -toimistolle. Muissa Euroopan maissa paikallinen työvoimaviranomainen antaa todistuksen. Todistus voidaan antaa toiseen EU/ETA-maahan 24 25

14 työhön lähdettäessä tai se voidaan pyytää tarvittaessa myöhemminkin. Yleensä todistusta tarvitaan vasta, jos kohdemaassa jäädään työttömäksi, eikä siellä ole työskennelty työssäoloehtoon vaadittavaa aikaa. Jos Suomeen palaava työnhakija on jo saanut toisessa EU/ETA-maassa päivärahaa, lasketaan ne Suomessa työttömyysturvalain mukaiseen 500 päivän enimmäismaksuaikaan. Toisessa maassa otettu omavastuuaika siirtyy myös, vaikka se olisi ollut lyhyempi kuin Suomessa vaadittava omavastuuaika. Toisessa maassa hankitut työskentelykaudet otetaan huomioon myös silloin, kun tarkistetaan, onko työssäoloehto täyttynyt uudelleen, jolloin päivärahan perusteena oleva palkka määritellään uudestaan ja enimmäismaksuaika aloitetaan alusta. Päivärahan perusteena oleva tulo Työttömyyspäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti niistä ansioista, jotka on ansaittu siinä valtiossa, joka vastaa etuuden myöntämisestä. Päivärahan suuruus määrätään siten Suomessa ansaittujen tulojen perusteella, kun työskentely Suomessa on kestänyt vähintään neljä viikkoa. Alle vuoden EU/ETA-maassa kestäneen työskentelyn jälkeen ei vaadita neljän viikon työskentelyä Suomessa, joten palkka määritellään ulkomaan työn tulosta. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan henkilöllä on viiden vuoden paluumuutto- oikeus, joten toisesta Pohjoismaasta palatessa palkka määritellään tästä toisessa Pohjoismaassa ansaitusta tulosta. Kun palkka määritellään ulkomaan työn tulosta, muunnetaan ulkomaille ansaittu tulo hakemuksen käsittelypäivänä voimassa olevalla kurssilla Suomen viralliseksi valuutaksi. Vaihtokurssi määritellään EU:n Virallisessa lehdessä kolmen kuukauden välein. Työnhaku EU -maassa Kokonaan työttömänä työnhakijana voi lähteä toiseen EU-maahan työhakuun lähtömaan kustantamalla työttömyysturvalla, jos on ollut työttömänä työnhakijana neljä viikkoa ennen lähtöä, ei ole työvoimapoliittisessa karenssissa ja rekisteröityy työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siinä jäsenvaltiossa, johon muuttaa. Oikeus etuuksiin jatkuu enintään kolme kuukautta, ellei lähtömaan enimmäisaika täyty ennen tätä. Päivärahan saamiseksi tarvitaan lähtömaan viranomaisen antaman U2 -lomake, josta ilmenevät mm. päivä, josta lähtien henkilö ei enää ole lähtömaan työmarkkinoiden käytettävissä ja määräaika työnhakijaksi ilmoittautumiselle kohdemaassa sekä etuuden maksamisen enimmäisaika. Suomessa työttömyyskassa antaa U2 -lomakkeen omille jäsenilleen. Toisessa EU-maassa työskenneltyään työhakija voi myös Suomeen palatessaan käyttää työnhakumahdollisuutta hyväksi. Esimerkiksi, jos työskenneltyään toisessa EU-maassa yli vuoden ja jäätyään siellä työttömäksi, työnhakija voi neljän viikon työttömyyden jälkeen tulla Suomeen työnhakuun kolmeksi kuukaudeksi, jonka kuluessa pyrkii keräämään Suomessa neljän viikon työssäolon. Tämän neljän viikon työssäolon keräämisen jälkeen työnhakija on oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa. Työnhakija voi työnhakumatkan aikana myös siirtyä halutessaan maasta toiseen. Tällöin oikeus työttömyysetuuteen ratkaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston antamien asetusten mukaisesti riippuen siitä, mihin maahan työnhakija kulloinkin siirtyy. Oleellista työnhakijan kannalta on tällöin noudattaa kunkin työnhakumaan kansallisia säännöksiä työnhakuun liittyen. Jos työnhakija ei saa työtä toisesta EU-maasta, on hänen palattava Suomeen ja ilmoittauduttava TE-toimistoon U2 -lomakkeen voimassaoloajan kuluessa, jotta oikeus työttömyyspäivärahaan säilyy keskeytyksettä. Mikäli TEtoimistoon ilmoittautuminen tapahtuu vasta lomakkeen voimassaolon päätyttyä, päivärahaa ei makseta, ennen kuin työnhakija on ollut työssä tai koulutuksessa neljä viikkoa. Ulkomailla oleskelu ilman työttömyysturvalain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä on aina rinnastettava kotimaassa tapahtuvaan ilman hyväksyttävää syytä tapahtuneeseen työmarkkinoilta poissaoloon. Jos henkilö on yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä, ei hänellä ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Siten esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa aviopuolisot muuttavat yhdessä ulkomaille ja vain toinen puoliso työllistyy siellä, ei mukana muuttaneella puolisolla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kotimaahan paluun jälkeen, jos ulkomailla oleskelu on kestänyt yli kuusi kuukautta. Jos työmarkkinoilta poissaololle on puolison osalta henkilökohtainen hyväksyttävä syy, esimerkiksi alle 3-vuotiaan lapsen hoito tai opiskelu, ei uuden työssäoloehdon täyttämistä edellytetä. Työnhaku Islannissa, Liechtensteinissa, Norjassa ja Sveitsissä EU:n ulkopuolisiin ETA-maihin (Islanti, Liechtenstein ja Norja) sekä erillisen sopimuksen perusteella Sveitsiin sovelletaan ns. vanhaa asetusta (ETY N:o 1408/71). Lisäksi tätä vanhaa asetusta sovelletaan ns. kolmannen maan kansalaisiin, jotka ovat jonkin EU/ETA-maan sosiaaliturvalainsäädännön piirissä. Kokonaan työttömänä työnhakijana voi lähteä työhakuun näihin edellä mainittuihin maihin työnhakumaan kustantamalla työttömyysturvalla, jos on ollut työttömänä työnhakijana neljä viikkoa ennen lähtöä, ei ole työvoimapoliittisessa karenssissa ja rekisteröityy työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siinä jäsenvaltiossa, johon muuttaa. Oikeus etuuksiin jatkuu enintään kolme kuukautta, ellei työttömyysetuudelle säädetty enimmäisaika täyty ennen tätä. Päivärahan saamiseksi tarvitaan lähtömaan viranomaisen antaman E303 -todistus, josta ilmenevät mm. päivä, josta lähtien työnhakija ei enää ole lähtömaan työmarkkinoiden käytettävissä ja määräaika työnhakijaksi ilmoittautumiselle kohdemaassa sekä etuuden maksamisen enimmäisaika. Suomessa työttömyyskassa antaa E303 -todistuksen omille jäsenilleen. Työttömyyspäiväraha maksetaan työnhakumatkan ajalta työnhakumaasta. Mikäli siis työnhakumaa on Islanti, Liechtenstein, Norja tai Sveitsi, maksaa työnhakumaan viranomainen työttömyyspäivärahaa sen suuruisena, mihin työnhakijalla olisi oikeus Suomessa. Rajatyöntekijä Rajatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee yhdessä maassa ja asuu muussa maassa, johon hän palaa yleensä päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Rajatyöntekijä on vakuutettu siinä maassa, jossa hän työskentelee. Jos rajatyöntekijä jää osittain työttömäksi tai lomautetaan, hänen pitää hakea työttömyysetuutta työskentelymaasta. Jos hän jää kokonaan työttömäksi, maksetaan työttömyysetuutta kotimaastasi ilman neljän viikon työskentelyedellytystä. Kansainväliset järjestöt Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa tehtyä työtä ei hyväksytä työssäoloehtoon. Poikkeuksena tästä on YK:n rauhanturvaajana tehty työ, joka siis hyväksytään työssäoloehdon täyttäväksi työksi. Se aika, jonka henkilö on työskennellyt sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joihin Suomi valtiona osallistuu, pidentää henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Se siis pidentää sitä 28 kuukauden tarkastelujaksoa, jonka aikana henkilön pitää täyttää 34 kalenteriviikon työssäoloehto. Tarkastelujaksoa voidaan enimmillään pidentää seitsemän vuotta. Tällaisia järjestöjä on esimerkiksi YK ja sen erityisjärjestöt. Sen sijaan esimerkiksi Punainen Risti ja erilaiset ystävyysseurat eivät ole valtioiden välisiä järjestöjä, joten työskentely näissä ei pidennä tarkastelujaksoa. Palkkaturva Jos työsuhteesta on työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden vuoksi jäänyt saamatta työsuhteesta johtuvia saatavia, voi niitä hakea tietyin edellytyksin palkkaturvasta. Saatavan tulee olla selvä ja riidaton. Palkkaturvana voidaan maksaa vain sellainen saaminen, jota koskeva hakemus on jätetty kolmen (3) kuukauden kuluessa saamisen erääntymisestä. Hakemuslomakkeen ja lisätietoja palkkaturvasta saat Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten palkkaturvahenkilöstöltä ( Myös työja elinkeinoministeriön sivuilta löydät tietoa palkkaturvasta

15 TYÖTTÖMYYSTURVATIETOA Hyvä muistaa Osa-aikatyö, lyhennetty työviikko tai työpäivä sekä työttömänä vastaanotettu enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö maksetaan ns. soviteltuna päivärahana, jota on käsitelty tarkemmin oman otsikon yhteydessä. Jos työttömänä ollessaan sairastuu, voi ansiopäivärahaa saada sairasajan omavastuuajalta, mikäli on ollut päivärahan saajana välittömästi ennen sairastumista. Jos kysymys on lyhennetystä työajasta, ilmoitetaan kassalle työnantajan maksamat sairaspäivät. Päivärahahakemukseen liitetään mukaan kopio Kelan sairauspäivärahapäätöksestä tai mikäli sairaus on kestänyt enintään omavastuuajan, kopio lääkärintodistuksesta. Muista pitää työhakemuksesi voimassa TE-toimistossa. Ota itsellesi kopio päivärahahakemuksesta. Saapuvat päivärahahakemukset rekisteröidään päivittäin. Hakemuksen saapumisen voi tarkistaa -palvelusta osoitteesta Kassa maksaa ansiopäivärahat tileille joka arkipäivä. Mahdolliset jäsenmaksurästit voidaan vähentää päivärahaa maksettaessa. Työttömyyskassan oikeus tietojen saamiseen ja luovuttamiseen Työttömyyskassalla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muiden sille säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä, eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä eläkesäätiöltä, työnantajalta, työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta. Työttömyyskassa saa sähköisesti tiedot Kelan maksamista etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin. Työttömyyskassalla on oikeus saada maksutta tehtäviensä hoitamista varten TE-toimistolta työttömyyskassaa sitova työvoimapoliittinen lausunto työttömyysetuudensaamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä sekä rangaistuslaitokselta ja vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 :ssä tarkoitetulta pakkolaitokselta tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä. Rangaistuslaitoksen ja pakkolaitoksen on annettava tiedot välittömästi, kun henkilö otetaan rangaistus- tai pakkolaitokseen. Työttömyyskassa saa työvoimapoliittiset lausunnot sähköisesti työvoimahallinnolta. Kelan on ilmoitettava asianomaiselle työttömyyskassalle, jos ansiopäivärahan saajalle tai tämän puolisolle myönnetään lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuki. Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja TE-toimistoon työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Salassapitosäännösten estämättä voidaan edellä mainittuja tietoja luovuttaa edelleen asianomaiselle viranomaiselle rikkomusten ja rikosten selvittämistä ja syytteeseen panoa varten. Työttömyyskassalla on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministeriölle, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen työttömyysturvalain mukainen etuus vaikuttaa, työttömyysturvalain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista sekä muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä mainitut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämiseksi ja syytteeseen panoa varten. Työttömyyskassat luovuttavat Kelalle ja työvoimaviranomaiselle sähköisesti tietoja maksamistaan etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta Kelan tai maksamiin etuuksiin tai työvoimaviranomaisen vastuulla oleviin toimiin. Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon perusteita, ei kuitenkaan saa luovuttaa. (Työttömyysturvalaki 13 luku.) Päivärahan hakijan velvollisuus tietojen antamiseen Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot. Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta työttömyysetuuden maksajalle. (Työttömyysturvalaki 11 luku 2 ) Muutoksenhaku työttömyyskassan päätöksestä Jos hakija on tyytymätön kassan päätökseen, siihen voi hakea muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella viimeistään 30. päivänä sen jälkeen, kun sait tiedon kassan kirjallisesta päätöksestä. Valituskirjelmään pitää liittää se kassan päätös, johon valitus kohdistuu. Valittajan katsotaan saaneen tiedon kassan päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu ilmoitetulla osoitteella, jollei muuta näytetä. Valituksentekijän pitää toimittaa valitus työttömyyskassaan. Kassan on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Jos hakija on tyytymätön työttömyysturvan muutoksenlautakunnan päätökseen, siihen voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätöksestä ei saa hakea muutosta valittamalla. Työttömyysturvan väärinkäytökset Työttömyysturvaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi. Jos työttömyyspäivärahaa hakiessa jättää ilmoittamatta saamaansa tuloa työnteosta, sosiaalietuudesta, yritystoiminnasta tai muusta, saattaa syyllistyä työttömyysturvarikkomukseen. Työttömyyskassojen velvollisuus on ilmoittaa kaikki tahalliset etuuksien väärinkäytökset poliisille. Tämän vuoksi on tärkeää, että päivärahahakemus täytetään huolellisesti ja työttömyystilanteessa tapahtuneet muutokset muistetaan ilmoittaa. Työttömältä edellytetään huolellisuutta ja etuudenhakijalla on velvollisuus selvittää työttömyysetuuden saamiseen liittyvät rajoitukset. Maksetun etuuden takaisinperintä Työttömyysturvalain mukaan väärin perustein maksetut päivärahat on perittävä takaisin. Kassa on lisäksi tilivelvollinen etuuksina maksamistaan varoista. Yleisimpiä väärinkäsityksiä ovat aiheuttaneet esim. satunnaisten palkkatulojen, saadun sosiaalietuuden tai lomautuksen aikana saadun lomapalkan ilmoittamatta jättäminen. Jos taas työttömyyspäivärahaa on myönnetty samalta ajalta, jolta myönnetään takautuvasti eläkettä tai muita aiemmin lueteltuja etuuksia, työttömyyskassa saa periä perusteettomasti maksetun työttömyyspäivärahan eläke- tai vakuutuslaitoksen myöntämästä takautuvasta suorituksesta. Tällaisia eläkkeitä ja etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, eläke työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, tapaturmaeläke, luopumiskorvaus, luopumistuki, kuntoutusraha ja sairausvakuutus- tai tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha. Mikäli takautuvasti myönnettävä eläke tai etuus on pienempi kuin jo maksettu työttömyyspäiväraha, saattaa olla mahdollista, että tietyin edellytyksin voidaan luopua takaisinperinnästä siltä osin kuin sitä ei saada perittyä em. etuudesta. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa kaikki työssäolojaksot, myös lyhyet, sairaspäivät, lomapäivät, ulkomaanmatkapäivät, sosiaalietuuksiin tulleet muutokset ym. päivärahaoikeuteen vaikuttavat tekijät. Väärin perustein maksetut etuudet peritään työttömyysturvalain ja kassan sääntöjen mukaisesti takaisin. Vilpillisyys voi johtaa kassasta erottamiseen ja mainittuun tutkintapyynnön tekemiseen poliisiviranomaisille. Työttömyysetuuksien verotus Verohallituksen päätöksen dnro 1213/31/2010, (annettu ) mukaan työttömyysturvaetuuksista on ennakonpidätykset tehtävä alkaen seuraavasti: Ansiopäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna kahdella (2) 28 29

16 prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos ansiopäiväraha maksetaan korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla korotettuna, toimitetaan ennakonpidätys palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna neljällä (4) prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, ei ennakonpidätysprosenttia koroteta 2 tai 4 prosenttiyksiköllä, vaan ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston etuutta varten antaman muutosverokortin pidätysprosenttia ei koroteta. Jos suorituksen maksaja ei ole saanut ennakkoperintälain 10 :ssä tarkoitetulla tavalla pidätyksen toimittamista varten tarvittavia tietoja eikä verovelvollinen esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan seuraavasti: Työttömyysturvalain mukainen korvaus ja sitä vastaava ennakonpidätysprosentti euroa/päivä % 0,17 26, ,01 39, ,01 51, ,01 66, ,01 100, ,01 156, ,01 50 Huomaathan, että työttömyyskassa ilmoittaa suoraan verottajalle verovuoden aikana maksetut etuudet ja niistä suoritetut ennakonpidätykset. Myös maksetusta jäsenmaksusta menee tieto suoraan verottajalle. VINKKEJÄ OIKEUDELLISTA NEUVONTAA TARVITSEVILLE Mikäli tarvitset työsuhteesta johtuvaa oikeudellista neuvontaa, tässä muutama hyödyllinen vinkki. Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualue neuvoo Työsuojeluviranomaiselta saa tietoa mm. työsuhdelainsäädännöstä, työsopimuksen tekemisestä, palkoista ja irtisanomisasioista, työajoista ja ylitöistä, työelämän tietosuojasta, vuosiloma-asioista, työehtosopimuksista tai työsuhteen päättymiseen liittyvistä asioista. Työsuojeluviranomaisten vastuualueet on jaettu seuraavasti: Etelä-Suomen aluehallintovirasto (vaihde klo ) Lounais-Suomen aluehallintovirasto (vaihde , työsuhdeasiat klo 8-12) Itä-Suomen aluehallintovirasto ( , työsuhdeasioiden neuvonta ma-to klo , pe ) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto ( , työsuhdeasiat klo ) Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ( , työsuhdeasiat klo 8-12) OPUSLEX-toimistot antavat neuvontaa palvelupuhelimessa Opuslex-palvelupuhelin palvelee arkisin klo numerossa Tietoa löytyy myös -osoitteesta. Opuslex on runsaan kahdenkymmenen Suomen Asianajajaliittoon kuuluvan asianajotoimiston muodostama valtakunnallinen verkosto, jossa on noin 50 lakimiestä. Neuvonnan piiriin kuuluvat kaikki riitaasiat, myös työsuhteen ongelmat. Neuvoja voi saada lakien ja yleisten periaatteiden sisällöstä. Tällaisia ovat mm. työehtojen muuttaminen, työsopimuksen irtisanominen tai purkaminen, vuosiloma, työaika, tasa-arvo, syrjintä ja tietysti niihin liittyvät korvausasiat. Sen sijaan työehtosopimusten sisältöön (esim. palkkataulukot, minimipalkat, pekkaset tai erilaiset lisät) liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä esim. aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen puoleen. Huomaa, että useimmat työehtosopimukset löytyvät valtion säädöstietopankista, osoitteesta www. finlex.fi. OpusLex-asiantuntijat antavat palvelunumerossa neuvoja myös muissa lakiasioissasi, kuten avioero-, testamentti-, perinnönjako- tai elatusapuriidoissa, rikosasioissa, vahingonkorvausriidoissa tai asunto- ja kiinteistökauppariidoissa. OpusLexin kotisivuilla löytyy laaja artikkelikirjasto ja tuomioistuimen toimintaa esittelevä sivu. Kartasta näet miten verkosto peittää Suomen eri talousalueet. Klikkaamalla kaupunkia pääsee lähimmän kaupungin toimiston kotisivuille, josta saa tarkempaa tietoa toimiston osaamisesta. Neuvonta ei ole työttömyyskassan palvelua. Asianajajat ovat itsenäisiä ja riippumattomia lakimiehiä, jotka toimivat tiukkojen normien mukaan aina asiakkaalle lojaalina. Kokemus on osoittanut, että jäsenet ovat saaneet hyvät neuvot ongelmiinsa tämän verkoston kautta. Suomen Asianajajaliiton maksuton neuvonta Asianajajien järjestämässä päivystyksessä noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomea saa maksutonta neuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen. Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa laajempia toimeksiantoja. Päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ajanvarausta päivystykseen ei yleensä voi tehdä eikä neuvontaa voida antaa puhelimitse. Lähinnä omaa asuinpaikkaa olevan asianajajapäivystyspaikan ja päivystysajat saa vaivattomasti selville sivuilta asianajajapaivystys. Valtion oikeusaputoimistot julkiset oikeusavustajat Valtion ylläpitämistä oikeusaputoimistoista voi myös saada neuvontaa ja oikeusapua. Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi perhe- ja perintöoikeuden alaan, sopimus- ja velkasuhteisiin, kaupankäyntiin, vuokrasuhteisiin, oikeudenkäynteihin, rikosasioihin, työoikeuden alaan tai sosiaalilainsäädäntöön liittyvät asiat

17 Työsuhteisiin liittyvistä asiakokonaisuuksista voidaan esimerkkeinä mainita, työsopimuksen purkuun tai irtisanomiseen, vuosilomaan, työaikaan, työehtojen muuttamiseen tai palkkasaataviin liittyvät asiat. Oikeusapua voi saada joko korvauksetta tai vain omavastuuosuutta vastaan. Oikeusapua haetaan oikeusaputoimistosta. Perittävät kulut määräytyvät hakijan tulojen, menojen, varallisuuden ja elatusvelvollisuuden perusteella. Oikeusapua ei anneta, jos asianosaisella on asian käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus. Valtakunnalliseen Oikeusapuohjaus -puhelinnumeroon soittamalla pääsee parhaiten eteenpäin. Numerossa palvellaan maanantaista keskiviikkoon sekä perjantaisin klo ja torstaisin klo TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYDESTÄ Yleistä Työttömyysturvalain mukaan maassamme on kaksi päivärahajärjestelmää. Kela maksaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan maksavat ansiosidonnaisia etuuksia, joita ovat työttömyyspäiväraha ja vuorottelukorvaus. Työttömyyskassa on julkista tehtävää hoitava, keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö. Maassamme on 32 palkansaajille tarkoitettua työttömyyskassaa ja kaksi yrittäjäkassaa. Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Kaikista kassoista saa samansuuruisen päivärahan samansuuruisesta palkasta, sillä päiväraharatkaisut perustuvat lainsäädäntöön ja valvovan viranomaisen antamaan ohjeistukseen. Lisäksi lainsäädäntö edellyttää kassan jäsenten yhdenvertaista kohtelua. Keskeisimpiä lakeja, joita työttömyyskassat soveltavat, ovat työttömyyskassalaki, työttömyysturvalaki ja vuorotteluvapaata koskevat lait, niitä täydentävät asetukset sekä palkanmääritysasetus. Niin ikään työsopimuslain ja työehtosopimusten tunteminen on välttämätöntä. Kassojen toimintaan sovelletaan hallintolakia. Kotimaisen lainsäädännön lisäksi kassat soveltavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia liittyen työttömyysturvaan. Työttömyyskassan jäsenmaksun suuruuden vahvistaa Finanssivalvonta ottaen huomioon kassan maksamat etuudet, hallintokulut sekä tasoitusrahaston suuruuden. Näin ollen mm. kassan vakavaraisuus ja jäsenten työttömyysaste vaikuttavat jäsenmaksun määräytymiseen. Jäsenyydestä YTK on palkansaajakassa, joten on välttämätöntä, että jäsenyyttä hakeva henkilö on työssä palkansaajana ja saa palkkaa. Näin ollen esim. toimeksiantosopimuksin tehtävä työ, ammatinharjoittajana tehty työ tai toimiminen yrittäjänä estävät jäseneksi hakeutumisen Yleiseen työttömyyskassaan. Myöskään työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna ei voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ulkomailta Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä. Jäsenyyden säilyttäminen ja eroaminen Kassan jäsenen tärkein velvollisuus on huolehtia vuotuisen jäsenmaksun maksamisesta ajallaan. Vain maksamalla jäsenmaksun säilytät jäsenyytesi ja oikeutesi työttömyysturvaan. Se on ehdoton edellytys. Yleisen työttömyyskassan jäsenmaksu on kiinteä, kalenterivuodeksi vahvistettu jäsenmaksu. Jäsenmaksun vahvistaa vuosittain Finanssivalvonta. Koska kyseessä on kalenterivuosikohtainen jäsenmaksu, se maksetaan täysimääräisenä, vaikka Yleiseen työttömyyskassaan liittyminen tai Yleisestä työttömyyskassasta eroaminen tapahtuisi kesken vuotta. Muista, että jäsenmaksu tulee maksaa myös silloin, kun olet esim. opiskelemassa, äitiys- tai hoitovapaalla taikka varusmiespalveluksessa. Liittymistä seuraavana vuonna ja sen jälkeen jäsenmaksulasku postitetaan Sinulle automaattisesti alkuvuoden aikana. YTK:n jäsenmaksulasku on mahdollista vastaanottaa myös sähköisesti. Saat sähköisen laskun suoraan joko verkkopankkiisi tai Itellan ylläpitämään Netposti palveluun. Verkkolaskun voi ottaa käyttöön joko laskua maksaessa tai erikseen. Maksaessasi paperilaskua verkkopankissasi saat maksun yhteydessä tiedon mahdollisuudesta tilata lasku jatkossa suoraan verkkopankkiisi. Toiminnot vaihtelevat pankista riippuen. Jäsenmaksun maksaminen tapahtuu siis vielä vuonna 2011 postitse tulleella paperilaskulla, mutta valitsemalla e-laskun verkkopankissasi, saat vuoden 2012 jäsenmaksulaskun sähköisesti. Mikäli et tee E-laskutilausta paperilaskua maksaessasi, voit tehdä sen myöhemmin verkkopankissasi. Tällöin tarvitset viimeisestä jäsenmaksulaskusta viitenumeron ja jäsennumeron. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi ja valitse E-laskujen tilauskohta. Toimintatavat vaihtelevat pankeittain. Lisätietoa saat omasta pankistasi. Netposti on Postin tarjoama maksuton sähköinen vaihtoehto postilaatikolle ja mappiarkistolle. Netpostiin saat sähköisesti samoja kirjeitä, joita muuten saisit paperisina. Netipostiin tulevat E-kirjeet voivat olla lasku, palkkalaskelma tai viranomaiskirje. Netpostissa lasku näyttää samalta kuin tavallinen paperinen lasku. E-kirje säilyy Netpostissa varmassa tallessa ja on helppo arkistoida. Lisätietoa Netpostista ja sen käyttöönotosta löytyy postin sivuilta netposti/esittely/ Kassan jäsenmaksu voidaan periä myös maksetusta etuudesta. Jäsenellä on oma-aloitteinen velvollisuus pitää yhteystietonsa ajan tasalla. Muista ilmoittaa osoitteenmuutokset, nimenmuutokset tai vaikkapa sähköpostiosoitteen muutos työttömyyskassaan. Helpoiten se käy Oma YTK:n kautta osoitteessa Käyttäjätunnuksena Oma YTK:ssa on jäsennumerosi ja salasanan ensimmäisellä kirjauskerralla postinumero. Salasana tulee vaihtaa ensimmäisen kirjauskerran yhteydessä. Tietojesi muutoksista voit ilmoittaa myös sähköpostitse tai puhelimitse. Työpaikan tai palkkauksen muutoksista ei tarvitse ilmoittaa. Vain siinä tapauksessa, että olet toiminut yrittäjänä yli 18 kuukautta, Sinun tulee erota kassasta. Yrittäjäksi ryhtyessäsi Sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko siirryt heti yrittäjäkassan jäseneksi tai voit säilyttää kassan jäsenyyden enintään tuon puolentoista vuoden ajan. Tällöin kyseessä on ns. jälkisuoja-aika (katso tarkemmin kohdasta Yrittäjyys) Jos haluat päättää jäsenyytesi, Sinun on lähetettävä kassalle kirjallinen eroilmoitus. Puhelimitse jäsenyyttä ei voi päättää. Ilmoituksen voi lähettää kotisivujemme kautta, sähköpostilla, postitse tai faksilla. Kassasta erottaminen Mikäli jäsenmaksun maksaminen laiminlyödään, kassa voi erottaa jäsenen. Käytännössä erottaminen tapahtuu seuraavan vuoden aikana taannehtivasti siitä ajankohdasta, josta jäsenmaksu on maksamatta. Maksumuistutuksessa on kerrottu, mihin jäsenmaksun laiminlyönti johtaa. Muut perusteet erottamiselle ovat yli 18 kuukauden ajan harjoitettu yritystoiminta sekä syyllistyminen työttömyyskassalain 4 :n mukaiseen väärinkäytökseen. Jäsenen kuulemisen jälkeen kassa voi erottaa jäsenen. Erottamisen ajankohdaksi tulee tällöin päätöksen tekoajankohta. Edellä mainittuihin päätöksiin on muutoksenhakuoikeus. Siirtyminen kassasta toiseen Työttömyyskassan vaihtaminen on mahdollista. Tällöin on syytä lähettää ensin jäsenhakemus uuteen työttömyyskassaan. Kun uuden työttömyyskassan jäsenyydestä on tullut varmistus, pitää edelliseen kassaan toimittaa eroilmoitus, sillä kahden kassan jäsen ei voi olla. Näin työttömyysturva jatkuu katkoksitta, ja siirtyminen kassasta toiseen tapahtuu ns. vanhana jäsenenä. Tällöin myös aikaisemman kassan jäsenyysaikana hankittu työssäoloaika ja jäsenenä oloaika säilyvät ja siirtyvät mukana. Mikäli et itse halua hoitaa edellisestä kassasta eroamista, liittymislomakkees

18 sa on kohta, jossa voit valtuuttaa YTK:n hoitamaan eroamisen puolestasi. Kassasiirron yrittäjäkassasta palkansaajakassaan tulee tapahtua yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta. Tällöin palkansaajan työssäoloehtoon voi lukea yrittäjäkassassa hankittua työssäoloehtoa enintään 10 viikkoa. Mikäli kassaa vaihtava henkilö on jo ehtinyt erota entisestä työttömyyskassasta, työssäoloaika ja jäsenyys edellisessä kassassa voidaan laskea hyväksi vain, jos uuteen kassaan liitytään yhden kuukauden kuluessa edellisestä kassasta eroamisesta. Jos kuukauden siirtymäaika ylittyy, uuteen kassaan liittyminen tapahtuu ns. uutena jäsenenä, jolloin työssäoloehtoon vaadittavien työssäoloviikkojen kerääminen alkaa alusta eikä kyseessä ole kassasiirto. On myös muistettava, että vanhasta kassasta eroamisen ja uuteen liittymisen väliin mahdollisesti jäävä työssäoloaika, jolloin ei ole kummankaan työttömyyskassan jäsen, ei ole vakuutettuna oloaikaa eikä siten kerrytä työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa. Tämän vuoksi suositellaan menettelytapaa, joka edellä on ensin esitetty. Joka tapauksessa on välttämätöntä huolehtia siitä, että asianmukaiset velvoitteet edelliseen työttömyyskassaan on hoidettu eroamisajankohtaan asti. Työttömyyskassan jäsenen oikeuksista Yleinen työttömyyskassa YTK:n kotisivuilla on runsaasti keskeisintä tietoa työttömyysturvan saamisen edellytyksistä ja ohjeita, miten työttömäksi joutuneen henkilön tulee menetellä. Siellä on myös laajahko oikeustapausrekisteri sekä Usein kysyttyä -osio. Kotisivuilla on luettavissa myös yleistä tietoa maamme työttömyyskassajärjestelmästä. Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilla on niin ikään monenlaista tietoa näistä asioista. On tärkeää huomata, että työttömyyskassan jäsenyydellä ei ratkaista työttömäksi jääneen henkilön oikeutta päivärahaan, vaan oikeus tulee ratkaistavaksi vasta vakuutustapahtuman hetkellä eli käytännössä työttömyyden alkaessa. Keskeisin asia on muistaa, että sekä irtisanotun että lomautetun henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan ei koskaan ala ennen TE-toimistoon ilmoittautumista. Lisäksi edellytetään aina, että jäsenyysehto ja työssäoloehto ovat täyttyneet. Näiden ja muidenkin edellytysten täyttyessä on oikeus saada työttömyyskassoista ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa tai vuorottelukorvausta. Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet Työttömyysetuuksien rahoituksesta on olemassa sekä laki että asetus. Niiden mukaan valtio vastaa työttömyyspäivärahojen, vuorottelukorvauksien perusturvaksi katsottavasta osuudesta. Vuonna 2011 tämä osuus on 25,74 /pv. Työttömyyskassat rahoittavat kassan jäsenmaksutuloilla noin 5,5 % etuusmenoista. Työttömyysvakuutusrahasto huolehtii yllä mainittujen etuuksien rahoituksesta niiltä osin kuin valtio tai työttömyyskassa ei niistä vastaa. Työttömyysvakuutusrahasto hallinnoi työnantajilta ja työntekijöiltä kerättyjä työttömyysvakuutusmaksuja. Tämä tarkoittaa vuonna 2011 sitä, että irtisanotun henkilön työttömyyspäivärahasta valtio maksaa 25,74 euroa, työttömyyskassa 5,5 % ja loppuosasta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto. Valtio ei osallistu lainkaan lapsikorotusten eikä ns. lisäpäivien rahoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että työttömyyskassa vastaa 5,5 % osuudesta ja työttömyysvakuutusrahasto 94,5 % osuudesta esim. lisäpäivillä olevan henkilön päivärahan rahoituksesta. Yleinen työttömyyskassa YTK Yleinen työttömyyskassa YTK on Suomen suurin työttömyyskassa. YTK on ammattimainen ansioturvan vakuuttaja, jolla on noin jäsentä ja 110 hengen henkilökunta. YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan. Tämä tarkoittaa, että Sinulla on työttömyyden aikana oikeus ansiosidonnaisiin etuuksiin. Jos et ole työttömyyskassan jäsen, saat Kelasta peruspäivärahan tai työmarkkinatuen. YTK:n tunnuslause: Ansioturvasi vakuuttaja korostaa sitä, että YTK tarjoaa ansioturvaa pahan päivän varalta lähes joka yhdeksännelle suomalaiselle palkansaajalle. YTK:n talous on vakaalla pohjalla. Kassa ei jaa voittoa, vaan ylijäämä rahastoidaan tasoitusrahastoon. YTK:n jäseneksi pääsee jokainen suomalainen palkansaaja. Ansioturvan hankkiminen on helppoa: jäseneksi voi liittyä sähköisesti tai tilaamalla kassasta liittymislomakkeen. YTK:n toimipiste sijaitsee Loimaalla, josta hoidetaan kaikki palvelut. Tehokas puhelinpalvelu ja sähköinen asiointi mahdollistavat toiminnan Loimaalta, vaikka jäsenet tulevat kaikkialta Suomesta. YTK:n johtoryhmään kuuluvat toimitusjohtaja Auli Hänninen, talousjohtaja Jouni Niuro ja palvelupäällikkö Saara Perho. Päivärahakäsittelystä huolehtii kuusi maksatusryhmää. Asiakasneuvonta puhelimitse ja sähköisesti hoidetaan keskitetysti näitä tehtäviä hoitavissa ryhmissä. Päivärahan hakemiseen ja maksatukseen liittyviin tiedusteluihin vastaamme numerossa (02) Jäsenyysasioihin (liittyminen, kassasta toiseen siirtyminen, eroaminen, jäsenmaksulaskutus, yhteystietomuutokset) vastaamme numerossa (02) Saapuneen postin käsittelyn ja sähköisen arkistoinnin hoitaa kassan sisäinen palvelu. Jokaisen ryhmän toimintaa johtaa palveluesimies. 34 Ansioturvan ABC 2011

19 YHTEYSTIEDOT Postiosoite PL 100, LOIMAA Käyntiosoite Teollisuuskatu 4, LOIMAA Vaihde (02) Telefax (02) Päiväraha-asiat (Päivärahoja ja maksatuksia koskevat tiedustelut) (02) Jäsenasiat (Jäsenyysehdot, jäsenmaksuasiat) (02) Ansioturvan ABC 2009 Ansioturvan ABC 2011