SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. U U S I JA KSO. METSÄHALLITUKSEN ALAMAINEN KERTOMUS VUODELTA 1902.

Transkriptio

1 SUOMENMAAN VIRALLINEN TILASTO. XVII. METSÄNHOITOLAITOS. U U S I JA KSO. 7. METSÄHALLITUKSEN ALAMAINEN KERTOMUS VUODELTA HELSINGISSÄ, KEISARILLISEN SENAATIN KIRJAPAINOSSA, 1904.

2 M etsähallituksen alam ainen k e r tomus vuodelta Pinta-ala. K ru u n u n m a id e n p inta-ala, jo k a 1901 vuoden lopussa a rv io itiin 13,588,577 h ehtaariksi, on kertom usvuoden kuluessa v ä h e n ty n y t seuraavien m aanluovutuksien ka u tta : Tarkastuspiiri. H oitoalue. L u o v u te tu t maa-alueet. L u o v u te ttu ala. Milloin tilu slu o - vutus on vahvistettu. Hehtaaria. Summa. K e m i n O ulujärven l Kuopion läänin. K em in 19 7 iii01 Jo u ttila n uudistalolle Ounasjoen kylässä Rovaniem en p itä jä ä ,oo T o rnion 19u /x01 H arjunperän uudistalolle M eltosjärven kylässä Y lito rn io n p itä jä ä ,oo»» M äntyrannan uudistalolle Sirkan kylässä Y lito rn io n p itä jä ä ,oo» 19 7xi01 Kuopan uudistalolle K u rta ko n kylässä Y lito rn io n p itä jä ä ,oo M uonion 197/xn01 Yhteism etsää tilo ille N :ro t 3, 4, 5, 6, 7, 10 ja 12 M uonion pitäjän Y lim u o n io n kylässä... l,193,oo Sodankylän 19u /n02 Suhula nim iselle p e rin tö tila lle N:o 10 Sattaskylässä Sodankylän pitäjää, isonjaon k a u t t a ,oo 2,994,oo Pyhäjoen 1919/x00 Le htolan tila lle M adetkosken kylässä O ulaisten p i t ä jä ä ,20 100,20 Suom usjär 19I2/v02 U im aharjun ja Pallosenvaaran kruununven m aita kruu nu npu istoiksi ju lis te tta essa on ensinm ainitun kruununm aan pinta-ala, jo ka varem m in o li huom attu 2,615,48 hehtaariksi, m äärite lty 2,606,13 hehtaariksi, siis vähenee... 8,75 viim eksi m a inittu kruununmaa, joka ennen a rv io itiin 1,858,45 hehtaariksi, on n y t m ää ritelty 1,449,316 hehtaariksi, jo te n siis vähenee ,13 412,88 Summa 3,507,08

3 K e is a rillin e n Senaatti on k y llä sitä p a its i sekä kertom usvuoden aikana e ttä aikaisem m in m y ö n tä n y t ja va h vista n u t m onta e ri m aanluovutusta K e m in, Iin, O ulujärven, W aasan sekä T u ru n Häm een läänien tarkastuspiireissä, pääasiallisesti u udistaloje n m uodostam ista varten, m u tta koska m a in itu t tilu s - lu o vutu kse t o sitta in e ivä t ole lo p u llis e s ti p äättyn eet 1902 vuoden aikana, o s itta in taas a sia kirjo je n puutteessa ei v ie lä ole ta rkka a tie to a lu o v u te ttu je n tilo je n aloista, n iin ei puheenaolevia lu o vu tu ksia ole v o itu edellä olevassa taulussa huom ioon ottaa. V iim e m a in itu s ta syystä ovat m yöskin ne m uutokset, jo tk a o vat ta p a h tu neet M ik k e lin ja V ir ta in h oitoalueiden maan-aloissa, ensinm ainitussa K a rv io n kruununm aahan k u u lu v a n M ö lk k ä rin e li M ö n kkyrin sa lo n luovutta m isen ka u tta K a rv io n tila llis ille sekä viim e m a initu ssa A la vuu de n jakokunnassa to im ite tu n isonjaon johdosta, jääneet alempana olevassa kruununm aid en p in ta -a la lu e tte - lossa huom ioon ottam atta. S itävastoin on kru u n u n maa lis ä ä n ty n y t kertom usvuoden aikana seuraava lla ta valla : H a u kip u ta a n hoitoalueesen I in ta rk a s tu s p iiriä on K e is a rillis e n Senaatin päätöksen n o ja lla 14 p ä ivä ltä h u h tik u u ta 1902, P uolangan pitäjässä olevan R a h ikon k ru u n u n tila n veronvähennyksen ka u tta kruununm aahan y h d is te tty 88,79 hehtaaria; jo ta p a its i K e is a rillis e n Senaatin päätöksien n o ja lla 5 p ä ivä ltä toukokuuta, 14 p ä ivä ltä h u h tik u u ta sekä 14 p ä iv ä ltä m arraskuuta 1902 seuraavat a u tio t k ru u n u n tila t ovat y h d is te ty t kruununm aahan: Puolangan p itä jässä R o n in 208,26 hehtaaria sekä A rjä lä n 256,12 hehtaaria ja U ta jä rv e n p itä jässä T o ivo la n k ru u n u n tila 594,29 hehtaaria, jo tk a e d e llä m a in itu t lisäykse t Iin ta rk a s tu s p iiriin te kevä t yhteensä 1,147,46 hehtaaria. S itä p a its i on O u lujärven ta rka stu spiirissä olevan S iikajo en hoitoalueen p in ta -a la 1902 vuoden aikana lis ä ä n ty n y t 168,oo h ehtaarilla, jo tk a K e is a rillis e n Senaatin päätöksen perusteella lo ka kuun 25 p ä ivältä 1901 lo h k a is tiin ja y h d is te ttiin kruununm aahan H nhm arkankaan entisen a u tio tila n tilu k s is ta P iip p o la n p itä jä n K a m u la n kylässä. K u n edellä lu e te llu t vähennykset ja lisäykse t otetaan huom ioon o li kru u n u n m a itte n pin ta -a la, vesistöt siihen lu e ttu in a, 1902 vuoden lopussa n o in ,385 hehtaarin suuruinen ja ja k a u tu i ta rk a s tu s p iire ih in sekä h o ito a lu e ih in seuraavalla ta v a lla :

4 T arkastuspiiri ja hoitoalue. K o ko pinta-ala sisältää likim ääräisen arvion mukaan: V ilje ly s - maata. Peltoa. N iitty ä ja k y tö maata. K uivaa P intaala. metsämaata. Rämeitä, soita ja m uita h y lk y - maita. Vesiä. Koko pinta-alasta on kruununpuistoksi ju lis te ttu. H e h t a a r i a. Kem in. K e m i n , , ,175 5, T o r n io n , , ,476 19,875 M uo n io n... 1,505, ,675 1,162,818 42,696 O unasjoen , , ,154 5,675 R o vanie m e n , , ,654 42,500 K e m ijä rv e n... 1,201, , , ,000 S o d a n k y lä n... 1,576, , ,392 47,205 In a r in... 2, ,931 1,799, ,000 Summa 8,902, ,371 2,077,324 5,700, , Iin. S im o n , , , ,823 20,600 10,470 I i n , , , ,935 8,880 18,981 K uusam on , , , ,852 14,003 H a ukip utaan ,138 85,023 95,738 5,857 41,636 Summa 1,927, , ,966 1,037,348 49,340 71,087 O ulujärven. H y r y n s a lm e n , , , ,577 16,027 S o tk a m o n , , , ,980 14,457 P a lta m o n , , ,366 4,629 22,584 S iik a jo e n... 82, ,366 38,415 37,974 2,300 P y h ä jo e n... 77, ,345 51,424 23, ,424 K a la jo e n... 92, ,929 35,091 1,238 85,815 Summa 1,263, , , ,704 39, ,823 W aasan läänin. V iita s a a re n... 41, ,440 7, S a la m a jä rv e n... 83, ,397 34,922 4,306 19,189 P y h ä jä r v e n... 33, ,220 12,775 1,855 6,868 S a a rijä rv e n... 31, ,266 8, M u ltia n... 24, ,671 14, V i r t a i n... 27, ,064 13, L e s tin... 57, ,327 31,323 23,873 1,350

5 A la jä r v e n... 61, ,685 32, J a la s jä r v e n... 48, ,203 17,755 28, ,324 Summa 410,094 1,681 6, , ,110 9,715 27,381 K uopion läänin. Iis a lm e n... 33, ,134 18, ,532 P a lo jä r v e n ,847 38,090 1,382 64,172 H a lm e jä r v e n... 57, ,303 27,666 1,958 57,502 K u o h a tin... 62, ,211 27,558 3,166 58,762 J o n g u n jo e n... 89, ,535 31,628 5,256 61,754 S u o m usjärven... 89, ,285 51, ,200 Ilo m a n ts in , ,274 64, Summa 532, , , ,094 13, ,294 ^Viipurin M ikk e lin läänien. K o r p is e lä n... 85, ,107 38,990 7,266 84,015 L o im a la n... 54, ,881 18,436 2,627 50,848 U o m a a n... 57, ,699 21,745 3,299 57,006 L a a to k a n... 17, ,964 2, ,679 R a ja jo e n... 13, ,722 1, ,072 P ä llilä n... 15, ,755 6, ,906 M iehikkälän kruununpuisto 5, ,304 1, ,023 M ik k e l i n... 41, ,122 12,605 2,181 7,284 Summa 290, , , ,116 16, ,833 Evon W e s ija o n... 9, ,205 2, ,235 T u ru n Häm een läänien. K a n k a a n p ä ä n... 45, ,796 21,052 20,338 1,208 42,094 K a rv ia n... 43, ,300 19,742 20,602 1,218 40,320 P a rk a n o n... 47, ,134 28,043 16,463 1,594 47,418 A u r e e n... 41, ,072 16,444 1,657 O r iv e d e n... 23, ,814 4,727 1,032 22,877 J ä m s ä n... 20, ,493 5, ,454 L o p e n... 13, ,052 4, ,566 Summa 235,767 2,010 6, ,268 88,432 7, ,724 K ruununrnetsät Yläneen y. m. pitäjissä , ,470 4, Summa p in ta-alaa 13,581,385 6,145 42,402 4,983,888 7,891, , ,941 E d e llä olevat tie d o t kruununm aid en p in ta -a lo ista ovat k u m m in k in o sitta in ainoastaan likim ä ä rä isiä, riip p u e n siitä, e ttä osa kartastoa on v ie lä v a illinainen ja va nhat m itta u k s e t e ivä t ole luote tta via. N iin p ä on ainoastaan osa

6 K e m in, I in ja O u lujärve n tarkastuspiireissä sijaitsevista kruunu nm aista m itta u so p illise sti k a rto ite ttu, jo te n sikäläisten kruununm aid en la a ju u tta ainoastaan a rv io im a lla on v o itu m ääritellä. Läheisessä tulevaisuudessa tu le v a t ku m m in k in näm äkin la a ja t alueet ta rka lle e n m ä ä rite lly ik s i, ku n lu ku isa m aanm ittaush enkilö ku nta, jo k a n ykyään to im itta a kruununm aiden m ittausta, saa työnsä päätetyksi. K u te n edellä oleva ta u lu osoittaa k ä s ittä v ä t vesiperäiset maat, tu n tu rit, vesistöt sekä m u u t h y lk y m a a t p a ljo n isom m an alan, k u in m ik s i kruununm aid en k u iv a metsämaan ala on v o itu arvioida. M elkoin en osa tä tä v iim e m a in ittu a, e li n oin 2,000,000 hehtaaria, sijaitsee sitä p a its i L a p in kihlakunnassa, jossa p arem m a tkin m etsäm aat kasvavat harvaa ja hidaskasvuista metsää ja is o t alueet o vat o s itta in m etsättöm iä ta i semmoisia m aita, jo is ta n iid e n aseman ta kia ta i sen johdosta, että y k s ity is te n ja kru u n u m a a t niissä ovat v ie lä e ro itta m a tta kute n Inarissa, ei p u u ta v a ra in m y y n tiä tähän asti ole v o itu h a rjo itta a. K u n täm än lis ä k s i otetaan huom ioon se seikka, että m elkoisista m etsäaloista maamme m uissakin osissa m etsä nm yyn tiä ei ole v o in u t tu lla kysym ykseen sen johdosta, e ttä m etsät ovat olleet liia n n u o ria h a ka tta viksi, n iin on se ala metsämaata, jo sta tähän saakka on v o itu m yydä arvokkaam paa metsää ja jo sta siis v a ltio lle on o llu t suoranaista tuloa, o llu t p a ljo n pienem pi sitä pinta-alaa, jo k a edellä olevassa luettelossa on m e rk itty kruununm aid en k u iv a k s i metsämaaksi. K ru ununpuisto t. K ru u n u n p u isto je n ala, jo k a 1901 vuoden lopussa k ä s itti 969,461 hehtaaria, on kertom usvuoden aikana lis ä ä n ty n y t 7,480 h e h ta a rilla siten, että K e is a rillin e n Senaatti to u ko kuun 12 ja 20 p ä iv in ä 1902 on n ä h n y t h yväksi ju lis ta a seuraav a t kruununm aat k ru u n u n p u isto iksi, n im ittä in : W aasan läänin tarkastuspiirissä P yhäjä rve n hoitoalueesen ku u lu va n P arantalan kruununm aan 1,535,50 hehtaaria ja R ahkola n kruununm aan 725,14 hehtaaria sekä K u o p io n lä ä n in ta rk a s tu s p iirin Suom usjärven hoitoalueesen ku u lu va n Pallosenvaaran kruununm aan 1,449,32 hehtaaria ja U im a h a rju n 2,606,73 hehtaaria sekä sitä paitsi K n o h a tin h o ito a lu eesen ku u lu va n K o lm is o p in kruununm aan, 1,261,38 hehtaaria. T osin o li K e isa rillin e n Senaatti v iim e k s i m a in ittu n a päivänä m yöskin ju lis ta n u t Suom usjärven hoitoalueesen ku uluva n, 1,213,23 hehtaaria kä sittävän P am ilonkosken k ru u n u n maan kru u n u n p u isto ksi, vaan tä tä v iim e m a in ittu a lisäystä ei ole o te ttu huom ioon edellä olevassa pinta-ala-luettelossa syystä, että tie to siitä on saapunut vasta k u lu v a n vuoden aikana sekä sen jä le stä k u in asianom ainen m etsänhoita ja o li la a tin u t vuosikertom uksensa.

7 M yöskin ovat edellä olevassa p in ta -a lo je n luettelossa jääneet huom ioon o tta m a tta ne P yh äjä rve n, A la jä rven, Salam ajärven ja P yhäjoen h o ito a lu e isiin k u u lu v a t m aat, jo tk a K e is a rillin e n S enaatti edellisinä vuosina on k ru u n u n p u is to ik s i ju lis ta n u t, vaan jo id e n a la t ovat riip p u v a is e t kruununm aasta eroite tta v ie n uudistalojen lopullisesta m urtam isesta. K u n edellä m a in itu t lisäykse t huom ioon otetaan, k ä s itti k ru u n u n p u isto jen p in ta -a la kertom usvuoden lopussa k a ikkia a n 976,941 hehtaaria ja on n iille m aanteiden ja s ilta in te k o v e lv o llis u u k s iin nähden m ä ä rä tty yhteensä 180,00 m anttaalia. Henkilökunta. M etsähallituksessa on kute n edellisenäkin vuonna p a its i y litire h tö ö riä ja hänen apulaistaan yhdeksän virka m ie stä o llu t toim innassa. T a rk a stu s p iireissä on kussakin y k s i ylim e tsä n h o ita ja v a lv o n u t h oitoalueiden h a llin to a ja v a rtio im is ta varten asetetun h enkilö kunnan to im intaa. H o ito a lu e itte n v irk a - ja palvelusm iesten lukum äärä k ä y esille seuraavasta luette losta: H a llin to a varten Vartioim ista varten T arkastuspiiri ja hoitoalue. M etsänhoitajia.,apulaismetsänhoitajia. Metsäpäällvsmiehiä. M etsänvartijo ita. Ylim ääräisiä m etsänvartijoita. Yhteensä m etsänvartijoita. V a rtio p iirie n keskimääräinen laajuus hehtaareissa. Kem in. K e m in ,227 T o r n io n ,980 M u o n io n ,847 O u n a s jo e n ,747 R o v a n ie m e n K e m ijä r v e n ,272 S odankylän ,307 I n a r i n ,639 Summa Iin. S im o n I i n ,509 K u u s a m o n ,594 H a u k ip u ta a n ,870 Summa 4 X I

8 O ulujärven. H y ry n s a lm e n ,275 S o tk a m o n ,067 P a lta m o n ,983 S iik a jo e n ,854 P yhäjo e n ,927 K a la jo e n ,800 Summa \V aasa n läänin. W iitasaaren _ ,775 S alam ajärven ,633 P y h ä jä rv e n ,266 S aa rijä rven... 1 _ ,831 M u l t i a n V ir t a in ,260 L e s t in ,520 A la jä r v e n ,840 Jala sjä rven ,555 Summa Kuopion läänin. Iis a lm e n ,573 P a lo jä rv e n ,775 H a lm e jä rv e n ,750 K u o h a tin ,933 Jongunjo en ,687 S u o m u s jä rv e n ,260 Ilo m a n ts in ,000 Summa W iip u rin - M ik k e lin läänien. K o rp is e lä n ,695 L o im a la n ,805 U o m a a n ,126 L a a to k a n ,945 R a ja jo e n ,351 P ä l l i l ä n ,651 M iehikkälän k ru u n u n p u is to ,674 M ik k e lin ,722 Summa Evon - IV c s ija o n ,153

9 T u ru n Häm een läänien. K ankaanpään ,184 K a r v ia n ,272 P arka non ,496 A u re e n ,968 O riv e d e n ,245 Jämsän... ' ,229 L o p e n ,101 Summa K ruununm etsät Yläneen y. m. pitäjissä K aikkiaan P a its i edellä olevassa luettelossa m a in ittu a vartioväestöä, on ke rto m usvuoden aikana eri hoitoalueissa m etsänhakkuutöiden valvom iseen, k u lo je n vartioim iseen y. m. vä lia ika isesti k ä y te tty y lim ä ä rä istä vartioväestöä, jo n k a ohessa osa kruununm etsätorppareista Sotkam on, P altam on, S iikajo en ja R aja joen hoitoalueissa on o llu t v e lv o llin e n to im itta m a a n v a rtio im is ta, n a u ttie n siitä m ä ä rä ttyjä h e lp o itu ksia verojensa suorittam isessa. M etsänvartioim isen s ilm ä llä p id o n M ie h ikkä lä n kruununpuistossa on, kuten tä tä ennenkin, W iip u r in - M ik k e lin läänien ta rk a s tu s p iirin ylim e tsä n h o ita ja to i m itta n u t, jo ta p a its i Y läneen ja sen rajapitä jissä sijaitse vain kruununm e tsäin h a llin n o n on s u o ritta n u t M etsä hallitus s illä ta voin, että jo k u sen virka m ie h istä tarpeen vaatiessa on to im itta n u t h a llin to te h tä vät. E n onte kiäiste n kappelissa sijaitsevat, o s itta in m etsättöm ät p y y k ittä m ä ttö - m ät m aat sekä K u o la jä rve n p itä jä n itäosassa vä lia ika isesti e ro ite tu t kru u n u n - m aat e ivä t ole, lu k u u n o tta m a tta pienem pää osaa ensinm ainitussa seurakunnassa, asetetut e riko is va rtio im ise n alaisiksi. N ä itte n alain hoidannon o vat to im itta neet M uonio n ja K e m ijä rve n h oitoalueiden m etsänhoitajat. Henkilökunnan lisääminen. K u te n ylem pänä oleva lu e tte lo osoittaa, ei k ru u nunm aiden vakinaisessa henkilökunnassa kertom usvuoden aikana ole, edelliseen vuoteen verraten, ta p a h tu n u t m itä ä n m uutoksia y h tä vähän sen sijoitu ksen k u in lukum ääränkään suhteen. K u m m in k in tekee m etsien kohoava arvo sekä m etsäntuotteiden lisääntyvä m enekki vuosi vuodelta m uutoksen tässä suhteessa yhä tarpeellisem m aksi. E n si silm äyksellä siihen, m ite n suunnattom an laajoja aloja hoitoaineet k ä s ittä v ä t maamme polijois-osissa, k ä y päivän selväksi, että näiden hoitoalueiden ta rko itukse n m u kain en h oita m in en n ykyise n vähälukuisen h enkilö kunnan a vu lla on m ahdotonta. E nsim m äinen ehto siihen, että metsänh o ita ja n to im i tu o tta a to iv o ttu ja tu lo k s ia on, e tt ei hänen työalansa liika n a in e n

10 laajuus estä häntä p e rin p o h jin tutustum asta hänen huostaansa u s k o ttu ih in m etsiin, s illä ilm a n semm oista tu tu stu m ista m etsäin laatuun ja tila a n, ei m etsänh o id o llin e n to im in ta hänen puoleltaan v o i menestyä. J o tta kruununm etsissä v o ita is i tehdä m ahdolliseksi jä rkip e rä isem p i m etsänhoito ja metsän tu o tte id e n tarko itukse n m u kaise m p i k ä yttä m in e n ja jo tta tu lo t n iis tä v o ita is i saada kohoamaan on aivan vä lttäm ätöntä, että suunnattom an isot h oito alueet m elkoisesti pienennetään. M etsänhoitajien apuna O ulun lä ä n in hoitoalueissa on tosin edelleen o llu t m etsäpäällysm iehiä, jo tk a ovat su orittaneet to im itu ksia a n m etsänhoitajien v a l vonnan alla. M u tta koska n ä ih in v irk o ih in, o sitta in h a kijo id e n puutteessa, on o llu t pakko ottaa m etsänhoitoon p erehtym ättöm iä h e n kilö itä, o s itta in taas n ä itä v irk o ja ovat hakeneet ainoastaan aivan n u o re t m etsänhoitom iehet, jo tk a m etsäpäällysm iesten palkkaetujen vähyyd en tähden ko e tta va t päästä n iin pian k u in m ahdo llista p arem piin to im iin ja ly h y e n olonsa ta k ia hoitoalueissa tu skin ovat tilaisuudessa tutustum aan laajojen työalojensa o lo ih in, jo sta seurauksena on, e ttä heidän toim innastaan ei v o i o lla riittä v ä ä apua m etsä n h o ita jille, n iin e ivät näm ä v ira t ole n äyttäneet tä y ttä v ä n ta rko itustaan. K u n kysym ys jo on noste ttu m etsäpäällysm iesvirkain lakkauttam isesta, ei n iitä enää olekkaan v a k in a i sesti tä y te tty. M itä taas m e ts ä n v a rtijo ih in tulee, n iin kaipaa heidän asemansa m yöskin parannusta. P u hum atta siitä, että vartio -o suudet e rittä in k in maamme p o h jo i sissa hoitoaineissa k ä s ittä v ä t aloja, jo id e n laajuus tekee n iid e n ta rk o itu k s e n m ukaisen va rtio im isen m etsä nra iska uksilta ja k u lo v a lk e ilta m ahdottom aksi, on m etsänvartijoiden ta lo u d e llin e n asema ylipäänsä huono. Vähäisten palkkojensa johdosta, jo tk a v iim e m a in itu t nousevat keskim äärin 160 m arkkaan (T u ru n Häm een läänien tarkastuspiirissä ainoastaan 118 m arkan p a ikoille ), m in kä lisäksi tulee vähäinen torppa, jonka rakennuksia ja v ilje ly k s iä m etsä nva rtija on v e l v o llin e n yllä p itä m ä ä n ja enentämään, ovat enim m ät m e tsä n va rtija t p a k o ite tn t hankkim aan itselleen työansiota m uualta, eivätkä ole siis tilaisuudessa om istam aan aikaansa kokonaan virka to im iin sa. S itä p a its i on kruununm etsien n y k y in e n m etsä nva rtija kunta, p a ri poikkeusta lu k u u n ottam atta, kokonaan varsinaisen a m m attitaid on puutteessa ja siis kykenem ätön olemaan suurem m aksi a vuksi m etsä n h o ita jille m etsänhoidollisten tö itte n johtam isessa ja toimeenpanossa. Tähän saakka toim inneesta ainoasta m e tsä nva rtija koulusta on päästetty n iin vähäinen määrä o ppila ita, että näm ät ovat saaneet p arem pip alkka isia p a ik k o ja y k s ity is te n m aanom istajien palveluksessa. Jä rkiperäisen m etsätalouden ke h ittä m ise ksi kruununm etsissäm m e o lis i to ivottava a, e ttä vä hite lle n k u h u n k in hoitoalueesen saataisiin a lu ksi p a ri ta h i kolm e m etsä nva rtija koulun k ä y n y ttä henkilöä, ty ö n jo h ta jin a to im im a a n m etsänhoitajan valvo nn an a lla tärkeim m issä m etsänhoidollisissa töissä. M yöskin

11 käynee ta rp eelliseksi lisätä m uiden m e tsä n va rtija in lukum äärää ja parantaa heidän ta lo u d e llista toim eentuloansa. Ne lis ä k u lu n g it, jo tk a k o itu v a t v a ltio lle m e tsä n va rtija to im e n kehittäm isen ka utta, tu le v a t epäilem ättä k o rv a tu ik s i sen ka utta, e ttä p aranne ttu m e tsä n va rtija kunta tekee m ahdolliseksi m etsiemme tehokkaam m an suojelem isen k u lo v a lk e ilta ja m etsänraiskaukselta k u in m yöskin m etsäntuotteiden järkiperä isem m ä n käyttäm isen. M etsä hallitus o nkin ry h ty n y t suunnittelem aan m etsä nva rtija laito ksen p arantam ista m aamme kruununm etsissä. Ylimetsänhoitajien toiminnasta ei v o i o lla huom auttam atta, e ttä verraten suuren ka n slia työ n vu o ksi on m itä tä rk e in osa heidän tehtävästään, n im ittä in m etsätalouden s ilm ä llä p ito ja ohjaam inen hoitoalueissa, supistu nut liia n vähäksi. N iin p ä on v irk a k irj o itu ksie n lukum äärä kertom usvuoden aikana kaikissa ta r- kastuspiireissä noussut koko jo u k o n y li tuhannen ja O u lujärven tarkastusp iirissä aina 2,412:een asti. L is ä k s i tulee y lim e ts ä n lio ita jille saapuvien k ir je i den d ia rio im in e n sekä m elkoinen osa virka lä h e tyksiä, n iin k u in m etsäntuotteiden u lo san to ilm oitu kse t, e rilaise t lausunnot, vuosikertom ukset, jo tk a va a tiva t osansa työ tä, sam oinkuin y lim e ts ä n h o ita jie n to im in ta a n m yös k u u lu u n ykyään metsäkassojen tarkastus. V ä lttä m ä tö n tä k u ite n k in on kaikissa tapauksissa, että ylim e ts ä n h o ita ja t usein k ä y v ä t ta rka stu spiirin sä hoitoalueissa, voidaksensa ta r kastaa m etsien ta rko itukse n m u kaista leim austa ja h akku u ta sekä neuvotella asianomaisen m etsä nhoitovirka m ie h istön kanssa yn nä ke h ittä ä m etsäntuotteiden järkiperäisem pää k ä y ttä m is tä ja m enekkiä, k u in m yös hoitoaineiden hoidannossa m uissakin suhteissa aikaansaada parannusta ja edistystä. Vähentääkseen y l i m etsänhoitajien ka n slia tö itä on M etsähallitus m yös ru v e n n u t enemmän k u in ennen lähettäm ään eräänlaatuisia virka lä h e tyksiä, ku te n tiedonantoja, k ie rto k irje itä, asetuskokoelm ia y. m. jo tk a ennen to im ite ttiin m e tsä n h o ita jille y lim etsänhoitajien vä lity k s e llä, suoraan k a ik ille asianom aisille, sekä k e h o itta n u t sitä p a its i y lim e ts ä n h o ita jia m etsä nhoitajalta tu lle en asian esittäessään M etsäh a llitu k s e lle, aina lähettäm ään v iim e k s im a in itu n virka m ie h e n laatim a n a lk u peräisen esityksen ta rvitse m a tta sitä, kute n ennen ta v a llis e s ti te h tiin, uudelleen k e rto a omassa kirjeessään, jo n k a hän n y t v o i supistaa ainoastaan omaan la u suntoonsa asiasta, m in k ä ka n tta jo ta k in vähennystä y lim e tsänhoita ja in kansliaty ö n paljoudessa on saavutettu. Saadakseen valaisevia tie to ja y lim e tsänhoita jie n to im in n a sta ja koska on ta rpeellista, että ne havainnot, jo ita y lim e tsänhoita ja t te kevä t k ru u n u n - m etsäin hoidosta, tu le v a t M etsä hallitukse n tie doksi, on M etsä hallitus k ie rto kirjeessään 24 p ä iv ä ltä lo ka kuuta 1902 n ä h n y t tarpeelliseksi m äärätä, että y lim e tsänhoita jie n tulee vastedes, lähettäessään M e tsä hallitukse lle asianomaisten m e tsä nhoitajani h a llin to k e rto m u k s e t edelliseltä vuodelta, liittä ä, p a itsi yhteenvetoa näistä ke rto m uksista koko ta rk a s tu s p iiriä varten, m yöskin ly h y t

12 kertom us om ista virka to im ista a n edelliseltä vuodelta, jossa kertom uksessa on ilm o ite tta v a : ka n slia työ n laajuus ; vuoden kuluessa to im ite tu t virka m a tka t, m a in ite n ne h o ito a lu e e t ja metsänosat, joissa on k ä y ty ; k u lla k in m a tka lla to im ite tu t säännölliset ja tila p ä ise t v irk a to im itu k s e t; sekä annettava ly h y t selonteko tä rke im m istä havainnoista ta rka ste ttu je n kruununm etsäosain hoidosta, k iin n ittä e n h uom iota v a rs in k in leim aus- ja h a kka u s-a lo ih in sekä tö ih in, jo id e n to im itta m is ta va rte n on m äärärahoja m y ö n n e tty jä k ä y te tty Puutavarain m yyn ti ja hinnat. K ertom usvuonna to im ite tu issa ju lk is is s a puutava rain huutokaupoissa ta r jo t tiin m y y tä v ä k s i k a ikkia a n 1,568,746 sahapnnta ja 22,570 k u u tio m e triä h a lko metsää, jo is ta k u m m in k in 539,997 sahapuuta ja 2,350 k u u tio m e triä p o ltto p u ita liia n alhaisten tarjoum usten joh do sta ja h a lu llis te n ostajain puutteessa jä i m yym ä ttä. K u o h a tin, Jong un jo e n ja Suom usjärven h oito alueista huudetusta yhteensä 48,843 sahapuusta, jo is ta ta rjo ttiin 5 7,88 m arkkaa, ei ostositoum usta tä y te tty, jo n k a vu o ksi K e is a rillin e n Senaatti jo u lu k u u n 8 päivänä määräsi, e ttä ostajan huutokauppatilaisuudessa puheenaolevasta puum äärästä ta l le tta m a t takausrahat 9,000 m arkkaa ovat k a tsotta va t k ru u n u lle langenneiksi sekä e ttä y llä m a in ittu puum äärä on kaupaksi uudestaan ta rjo tta v a, jo k a sitte m m in ta p a h tu ik in ta m m ikuun 8 päivänä 1903 Joensuun kaupungissa. M yös ovat K e is a rillis e n Senaatin m yö n n y ty k s e llä senraavat isom m at, vuoden puutava rain huutokaupoissa m yym ä ttä jääneet m äärät sahapuita, pääasiallisesti työansion lisääm iseksi katovuoden aikana, m y y d y t e rity is illä v ä lik irjo illa ja p a ik a llis - h uuto ka u p o illa, m uun muassa e hdoilla että, riip p u e n puum äärien suuruudesta, jo k o k a ik k i m y y d y t p u u t ta i enin osa n iis tä ta ik k a a in a kin p u o le t hak a tta is iin ta lv e lla , n im ittä in : K e m in ta rk a s tn s p iirin K e m in h o ito alueesta 3,234 kp ], à 3,oo m arkkaa ja 17,646 k p l. à 2,io m arkkaa, R ovaniem en hoitoalueesta 12,810 k p l. à 1,40 m arkkaa sekä Sodankylän 1,000 k p l. à 2,25 m arkkaa; Iin ta rk a s tu s p iirin I in hoitoalueesta 39,678 k p l. à 4,oo m arkkaa ja 17,102 k p l. à 2,40 m arkkaa, sekä K uusam on hoitoaineesta 30,066 k p l. à 2,75 m arkkaa; ynnä O u lujärve n ta rk a s tu s p iirin P yh äjo en hoitoalueesta 6,000 k p l. à 5,00 m arkkaa ja H yryn salm e n hoitoalueesta 81,652 k p l. à 4,00 m arkkaa e li siis yhteensä 209,188 sahapuuta 1,40 5,oo m arkan h in nan jälkeen. S itä p a its i on asianom aisella m yönnytykse llä sekä v ä lik irja n n o ja lla R ovaniem en h o ito alueesta m y y ty 3,000 v ia llis ta sahapuuta 2,25 m arkan h innasta kappale.

13 Vuoden julkisissa p uuta va ra in huutokaupoissa k u s ta k in ta rka stu spiiristä ja hoitoalueesta ta rjo ttu je n puum äärien suuruus k u in m yös m y y ty je n p u itte n h in n a t k ä y v ä t s e lville seuraavasta ta u lu sta : T arkastu spiiri ja hoitoalue. T a rjo ttu puumäärä sahapuita kpl. m 3. sahapuita kpl..myyty puumäärä halkoja halkoja m 3. kappaleelta tahi k u u tio m e triltä. Saatu hinta m yydystä puumäärästä Markkaa. penniä. Keskim ääräinen hinta kappaleelta sahapuuta. Kem in. K e m in... 87,176 49,700 2,00 3,51 186, T o r n io n , ,799 2,00 3,75 406, M u o n io n... 34,537 31,506 2,90 3,75 113, O u n a s jo e n... 72,968 72,968 3,50 255,388 R o v a n ie m e n... 85,172 72,362 2,00 4,01 216, K e m ijä rv e n , ,926 2,80 3,00 394, S odankvlän , ,287 1,80 1,96 208, _ Summa 761, ,548 1,80 4,01 1,782, ,92 Iin. S im o n... 44,149 44,149 2,60 4,30 170, I i n... 61,423 K u u s a m o n ,181 H a u k ip u ta a n... 18,694-8,830 3,00 26,490 Summa 225,447 52,979 2,60 4,30 196, ,71 O ulujärven. H y ry n s a lm e n ,486 S o tk a m o n... 8,828 _ P a lta m o n... 24,778 24,778 3,50 4,0 0 89,810 S iik a jo e n... 10,443 5,202 4,50 23,409 P y h ä jo e n... 5,145 5,145 8,51 43, _ K alajoen ,474 Summa 163,154 35,125 3,50 8,51 157, ,47 IVaasan läänin. W iita s a a r e n... 36,117 36,117 4,30 9,98 233, S alam ajärven... 12,500 12,500 6,41 80,500 P y h ä jä rv e n... 15,593 15,593 11,02 171, S a a rijä rv e n... 12,600 12,600 11,12 140,112 1 M u l t i a n... 11,251 11,251 10, , W i r t a i n... 7,285 7,285 11,51 83, L e s t in... 35,539-35, ,71 8,57 198, Summa 130, ,885 4,30 11,51 1,028, ,86 ;

14 Kuopion läänin. Iis a lm e n... 7,980,_ 7,980 _ 5,02 6,31 45, _ P a lo jä rv e n... 10,560 10,560 5,74 60, Halm e jä r v e n... 12,576 12,576 7,36 92, K u o h a tin... 8,767 J o n g u n jo e n... 15,071 Suomusjärven ,005 Ilo m a n ts in... 50,203 14,437 6,61 95, Summa 130,162 45,553 5,02 7,36 293, ,44 W iip u rin M ik k e lin läänien. K o rp is e lä n... 30,000 30,000 5,00 6,00 178,190 L o im a la n... 20,381 20,381 1,75 6,20 93, S:a... 3, ,25 m kltä 750 U o m a a n... 16,970-16,970 2,50 7,u 111, S:a... 15,000 15,000 0,25 m 3:ltä 3,750 P ä l l i l ä n... 5,973-5,110-1,70 4,05 19, S:a... 2,570-2,220 1,00 2,95 m 3:ltä L a a to k a n... 2,000 M ik k e lin... 10,742 10,742 4,55 5,01 51, Summa 84,066 22,570 83,203 20,220 1,70 7,11 463, ,46 T u ru n Häm een 1 äänein. K ankaanpään... 13,529 13,529 3,66 8,61 81, K a r v i a n... 7,050 7,050 3,76 6,55 43,248 P arkanon... 12,591 11,010 5,50 60,555 A u re e n... 11,076 11,076 7,31 80, O riv e d e n... 23,370 23,370 5,00 9,67 181, J äm sän... 5,421 5,421 10,01 54, Summa 73,037 71,456 3,66 10,01 502, ,03 Summa k a ik is ta tark a s - tuspiireistä. Summa vuonna ,568,746 22,570 1,028,749 20,220 1,70 11,51 4,425, , ,306,483 30, ,532 15,610 1,35 10,85 3,065, , ,848 35, ,517 34,100 1,10 14,02 3,361, ,16»» ,306,344 15,000 1,180,005 13,000 1,00 12,00 4,877, , ,962 37, ,159 37,750 1,00 10,00 2,283, ,12

15 K u te n ylläole vasta yhteenvedosta k ä y se lville, ovat puiden h in n a t y le i sissä puutavarain huutokaupoissa kruununm etsistä ta rjo tu is ta puum ääristä o lle e t nousemassa vuoteen 1900 asti, jo llo in keskim ääräinen h in ta m y y d y is tä puum ääristä sahapuuta k o h ti te k i 5,16 m arkkaa. V uonna 1901 tapahtuneen u lk o maisen puutavarakaupan lam autum isen ja s iitä seuranneen ko tim a iste n p u u ta v a ra y h tiö itte n vähentyneen ostohalun johdosta, a le n tu ivat h in n a t m a in ittu n a vuonna, jo te n k a verraten iso osa m y y tä v ik s i ta rjo tu is ta puum ääristä jä i m y y m ättä, m u tta vuonna 1902 to im ite ttu je n puutavarahuutokauppojen tulos, kun n im ittä in ottaa huom ioon ta rjo tu t y lim m ä t ja a lim m a t h in n a t, antaa syytä toivoa, että p u itte n h in ta ja sahapuitten m enekki v ä h ite lle n tulee taas kohoamaan. H uom a tta va on, e ttä m y y d y is tä sahapuista huutokaupoissa ta rjo ttu a lin h in ta y llä m a in ittu n a v iite n ä vuotena y h ä ti on o llu t kohoamassa e li noussut 1 m arkasta 1 m arkkaan 70 penniin. K ertom usvuoden aikana on ja tk e ttu edellisenä vuonna a lku un pantuja p uuta va ra in h a n k k im is tö itä va ltio n ra u ta te id e n ta rp e iksi ja on m etsänhoitovirka m ie ste n toim esta ja ta rk o itu s ta va rte n m yönnettyje n va ro je n a vu lla Iin, S im on ja K a lajo en h oito alueista h a ka ttu ja ra u ta tie n va rre lle k u lje te ttu y h teensä 2,443 rake nn ush irttä, 1,336 ra ta p ö lkkyä sekä 4,575 k u u tio m e triä h alkoja. N äiden sekä edellisenä vuonna to im ite ttu je n V errattain pienien täm änkaltaisten hakkausten johdosta on to sin v ie lä vaikea päättää, m ite n e d u llisiksi metsäh a llin n o n ka u tta to im ite tu t puutava rain h a n k k im is ty ö t tu le v a t m uodostum aan, ja vo in e va t vasta ne tu lokse t, jo ita saadaan vuonna 1903 to im ite tu is ta laajem m ista sam anlaisista töistä, antaa valaisevam paa se lvitystä asiaan. E p äile m ä töntä on k u ite n k in, että puheenaolevat h a kku u t, to im ite ttu in a ra iv a u s -ja perkaam ish akku un muodossa, tekevät m ahdolliseksi järkiperä isem m ä n m etsänhoidon p ie nem pien m etsäntuotteiden m enekin k a u tta n iissäkin hoitoalueissa, jo is ta e i^ tähän asti ole v o itu m yydä m uuta k u in arvokkaam paa hirsim etsää, ja että m etsähallinnon k a u tta toim eenpannut h a k k u u t tu le v a t s u o rite tu ik s i edullisem m alla ta v a lla m etsän uudistukseen ja kasvuun nähden, k u in semm oiset h a k ku u t, jo tk a ostaja to im itta a. Y llä m a in ittu je n va ltio n ra u ta te id e n ta rp e iksi to im ite ttu je n hakkausten y h teydessä so p ii ehkä m a in ita, että V ir ta in hoitoalueessa kertom usvuoden k u lu essa m etsähallinnon toim esta ja ta rk o itu s ta va rte n m y ö n n e ty illä v a ro illa to i m eenpantu perkaushakkuu Kangastenperän kruununm aalla, siellä edellisenä vuonna to im ite tu n sahahirsiharsinnan jälkeen, on antanut 1,491 m arkkaa 28 perm iä puhdasta vo itto a, m a in itu n h a kku un ka u tta p o iste ttu je n kehnojen sekä jä le llä olevan m etsän ka svulle esteellisten p uuaineiden m y y n n in tulokse na. E d e llisie n vuosien y le is illä h u u to ka u p o illa ja ko n tra h d e illa sekä k e rto m usvuoden aikana asianom aisella suostum uksella p a ikallishuuto ka u p o illa, ko n-

16 tra h d e illa sekä kä sika upalla tapahtuneen m etsän m y y n n in k a u tta on vuonna 1902 ulosannettu kruununm etsistä k a ik k ia a n seuraavat m äärät metsän tu o tte ita : S a h a p u ita ,290 kappaletta P e lk k a p u ita... 2,569» R a k e n n u s p u ita... 35,517» V ia llis ia p u i t a... 37,109» K e lo ja ja tu u le n k a a to ja ,136» K a ike n la isia p u ita... 20,294» V itso ja, va n te ita y. m ,371» P o ltto - ja s y s ip u it a ,935 k u u tio m e triä T e rv a k s ia 17,918» H io m a p u it a... 6,040» P ä r e p u ita » V e is t o p u it a... 2,322» A it a u s p u it a... 1,265» P u u n ku o rta, tu ohta, p ih k a a 32,960 k ilo a H ein iä, jä k ä liä, leh tiä, h avu ja y. m... 5,831 kuorm aa. Sysiä, k a lk k ia, t e r v a a 723 h e h to litra a ; jo id e n m etsäntuotteiden arvo yhteensä tekee 3,467,177 m arkkaa 44 penniä ja sahapuitten yksinä än 3,090,399 m arkkaa 24 penniä. Y llä olevassa luettelossa sisältyvie n K e is a rillis e n Senaatin m y ö n n y ty k sellä e ri ta rk o itu k s ia va rte n ilm a ise ksi u lo sannettujen m etsäntuotteiden määrä ja n iid e n raha-arvo k ä y se lville seuraavasta lu e tte lo sta : Tarkoitus, johon m etsäntuotteet ovat m yönnetyt. Sahapuita kpl. Rakennushirsiä kpl. Keloja ja tu u lenkaatoja kpl. Viallisia puita kpl. Kaikenlaisia puita kpl. Poltto- ja telapuita m 3. P uiden arvo. M:kaa. p:iä. K irk o n ra k e n n u k s e e n... 1,208 13,612, Kansakoulujen rakennukseen ,995 1,341 1,670 63,128 Teiden ja s ilta in rakennuksiin.... 1,942 6,660 1,181 1,748 1,395 22, Poroaidan ra k e n ta m is e e n Summa 3,187 24,655 2, ,748 3,065 99,712 54

17 T u lo t ja m e n o t T u lo t vuoden kuluessa ulosannetuista m etsäntuotteista, vu okrista, torpanveroista y. m. yhteensä k a ik is ta kruununm etsistä kertom usvuoden kuluessa te kevä t p iirie n pääkirkoista o tettuje n ja o h e e n liite tty je n yhteenvetojen m ukaan 3,692,411 m arkkaa 53 penniä, jo ta va stoin m enot h o ito - ja va rtio im iskusta n - n u ksiin, p ä iv ä p a lk k o ih in y. m. te k iv ä t 741,958 m arkkaa 78 penniä, jo te n siis kruununm etsät tu o ttiv a t v o itto a 2,950,452 m arkkaa 75 penniä. E d ellisen vu o den v o itto te k i 2,750,314 m arkkaa 19 penniä. H yönteisten, m yrskyjen, lum ipainon y. m. tu o tta m a t vahingot. Kertom usvuoden aikana ei suurem pia, lu o n n o n tu o tta m ia va h in ko ja kru u - nunm etsissä ole ta pa htun ut. V a ik k a v iim e vuoden sateinen ja k y lm ä kesä ehkä lienee p id ä te lly t p a ik o tta in p u itte n kasvua, n iin se k u m m in k in esti hyönteisten levenem istä ja k e h itystä, jo sta syystä m etsälle h a ita llis te n hyönteisten ka u tta syn tyneistä va h in g o ista ei ole p a ljo n m ainittava a. A inoastaan E v o n W e sijao n k ru u n u n puistossa ilm o ite ta a n»cocomas p in i torqvum» levenevän y h ä ti n o in v u o tis illa ja sitä n u o re m m illa m etsä nuudistu ksilla Vahtervehm aan hoitolohossa. S itä p a its i m ainita a n» Lophyrus rufus» hyönteisen toukan vähemmässä määrässä ilm estyneen m e ts ä n v ilje ly k s ille P ä llilä n hoitoalueessa sekä»chermes» ja»tom i- cus» la jie n tehneen v a h in ko a R ajajoen hoitoalueessa. Myrskyn tu o tta m ia va h in k o ja ei vuoden 1902 kuluessa ole ta p a h tu n u t sanottavassa määrässä m uualla k u in M uonion hoitoalueessa, jossa ankara tu u li heinäkuun aikana on kaata nut n o in 100 k u u tio m e triä kasvavaa metsää, sekä Inarissa, jossa tu u lin e n kesä e ri osissa m a in ittu a h o ito a lu e tta on te h n y t v a h in koa e rittä in k in va n h o illa palom ailla. Lumenmurto taas on K a rv ia n, O riveden ja L op en hoitoalueissa, E v o n W e sijaon kruununpuistossa sekä p a ikote lle n W aasan ja W iip u r in M ik k e lin läänien tarkastuspiireissä tu rm e llu t n u o rta metsää, va ik k a näiden va hinko jen arvo on jo kse e n kin vähäpätöinen. Täm än yhteydessä on m a in itta va, että pakkanen on aikaansaanut v a h in koa k u iv a tta m a lla v iim e vuoden kasvaim et nuorissa petäjäm etsissä In a rin hoitoalueen In a rijä rv e n, Kaam asjoen, Joenjoen ja M ud dusjärven seuduilla.

18 Ne v a h in g o t jo ita hirvet ovat tu ottaneet va rs in k in n uorelle m äntym etsälle P ä llilä n hoitoalueessa, pureskelem alla ja ta itta m a lla p u ita, ovat v iim e vuosina n ähtävästi vähentyneet, koska h irven suku V V iip u rin läänissä, e rittä in k in kev ä tta lv e lla h a rjo ite tu n salametsästyksen johdosta, jossakin m äärin taas on vä h e n tyn yt. P ohjoisim m issa osissa maata te k iv ä t suuret 'porokarjat p a ik o tta in m a in itta va a vahinko a n u o rille m e tsikö ille ja ta im is to ille, ka iva m a lla jäkälää lum en a lta sekä h io m a lla sarviaan p u ita vastaan. M etsänraiskaus. K u te n seuraavasta luette losta n ä kyy, on n iin h y v in m etsänraiskauksien luku m ä ä rä k u in m yö skin anastettujen m etsäntuotteiden paljous kertom usvuoden aikana m elkoista vähem pi k u in edellisenä vuonna. K u ite n k in m etsänraiskausta h a rjo ite ta a n v ie lä isossa määrässä e rittä in I in ja K e m in tarkastuspiireissä, joissa 1902 vuoden aikana anastettujen sahapuitten arvo p a ikkaku n n a lla va llitse va in h in ta in m ukaan nousee 8,500 m arkkaan. V a rm u udella o taksuttava on sitä p aitsi, e tte i lik im a in k a a n k a ik k ia m etsänraiskauksia m a in itu illa la a jo illa m etsäaloilla saada ilm i ja syytteeseen, syystä että va rtioväestön luku m ä ä rä näissä tarkastuspiireissä on riittä m ä tö n ja m e tsä n va rtija in palkkaedut n iin huonot, että he o v a t' p a h o ite tu t pääasiallisesti s y rjä ty ö llä hankkim aan toim eentulonsa, eikä h e itä sen vuoksi ole v o itu saada riittä v ä s ti om istam aan aikaansa kruununm etsien vartioim iseen. Seuraava ta u lu osoittaa vuoden kuluessa ta v a ttu je n haaskauksien lu k u m äärän sekä anastettujen m etsäntuotteiden paljou de n: T arkastuspiiri ja hoitoalue. Haaskauksien lu k u määrä. Sahapuita kpl. Haaskatut metsä n tuotteet. Rakennuspuita kpl. Keloja, kaatoja, kolopuita y. m. Vitsoja kpl. P oltto-, hioma-, päre- asepuita, tervaksia m 3. Jäkäliä, lehtiä, heiniä, sammalia, kuormaa. Tuohta, pihkaa kiloa. Kem in. T o r n io n... n _ 5 18 O unasjoen... i 6 K e m ijä r v e n... i 50 - In a r in Summa

19 Iin. S im o n I i n K u u s a m o n ,5 H a u k ip u ta a n Summa 105 1, ,5 100 O ulujärven. H y ry n s a lm e n S o tk a m o n ,5 S iik a jo e n Summa , ,5 IVaasan läänin. Salamaj a r v e n P v h ä jä rv e n _ S a a rijä rv e n W ir t a in J a la s jä rv e n Summa Kuopion läänin. I is a lm e n J o n g u n jo e n Summa W iip u rin M ik k e lin läänien. R a ja jo e n Summa 2 10 T u ru n Hämeen läänien. K a n k a a n p ä ä n K a rv ia n P a rk a n o n A u r e e n O r iv e d e n Summa Yhteensä vuonna ,562 1, , »» ,763 2,655 5,552 1, »» ,965 1,645 3,553 1, ,5 570»» , , ,739 1,

20 T a u lu, jo k a osottaa m ite n haaskattujen m etsäntuotteiden kanssa on, men e te lty : H a a s k a tu t m e ts ä n tu o tte e t. Tarkastuspiiri. M iten haaskattujen m etsäntuotteiden suhteen on m enetelty. Sahapuita kpl. Rakennuspuita kpl. Keloja, kaatoja, kolopuita y. m. kpl. Vitsoja kpl. P oltto-, hioma-, päre-, asepuita, tervaksia y. m. m 3. Jäkäliä, lehtiä, heiniä, sammalia, i kuormaa. Tuohia, pihkaa, kiloa. K em in M y y ty T orppareille a n n e ttu Haaskaaja anastanut T a kava riko ssa I i n M y y ty ,5 Kelpaam attom aksi te h ty 1, ' Haaskaaja anastanut T orppareille annettu T a kava riko ssa O ulujärven Haaskaaja anastanut ,5 Takavarikossa ,608 Waasan läänin M y y ty Kelpaam attom aksi te h ty 200 Haaskaaja anastanut K uopion läänin M y y ty Haaskaaja anastanut W iip u rin M ik k e lin läänien Haaskaaja an astanut T urun - Hämeen M v y tv läänien Kelpaam attom aksi teh ty T orppareille a n n e ttu Haaskaaja an astanut T a kava riko ssa Yhteensä 2,562 1, , Kulovalkeat. S uurim m an osan kesää vallin n e e n sateisen ja k y lm ä n ilm a n tähden, ei k u lo v a lk e ita kertom usvuoden aikana ole m ainittavassa määrässä o llu t W aasan eikä T u ru n Häm een läänien tarkastuspiireissä, ja m uissakin tarkastuspiireissä on n iitä ainoastaan vähässä määrässä ilm a a n tu n u t, jo te n se va hinko, jo n ka k u lo va l-

21 keat vuoden 1902 kuluessa ovat aikaan saaneet kruununm etsissä, on, vertaam alla e d e llis iin vu osiin, ka tso tta va aivan vähäpätöiseksi. S y y t useam piin a lla m a in itu ista ku lo valke ista e ivä t ole tu n n e tu t; m uu ta missa tapauksissa arvellaan k u lo je n saaneen alkunsa ka la sta jie n ja k u lk ijo id e n tu lis ijo ilta ja yhdessä tapauksessa, n im ittä in I in hoitoalueessa, jossa p a lo i n o in 60 hehtaaria jäkäläkangasta, otaksutaan ku lo va lke a n s y ty te ty k s i ilk ite o n halusta ta h i kostonhim osta p o ronom istajia kohtaan. K u lo je n luku m ä ä rä ja paloje n laajuus kussakin hoitoalueessa on m e rk itty seuraavaan luette loon, jo ka m yös ly h y e s ti osottaa tu le n tu o tta m ie n vahin ko je n laadun. T arkastuspiiri ja hoitoalue. K ulovalkeiden lukumäärä. Paloalojen pintaala hehtaaria. Kulovalkeiden tuottam ien vahinkojen laatu. Kem in. K e m i n T u li on ainoastaan kärventänyt maata. S o d a n k y lä n... 1 <) K u o ri sekametsä kuivaa. Iin. I i n K u lo h ä v ittä n y t jäkälistön. O ulujärven. S o tk a m o n Valkea tu rm e llu t kasvipeitteen ja nuorem m at taim et. S iik a jo e n S:n s:n s:n sekä 6 m 3 halkometsää. K uopion läänin. Iis a lm e n P alanut pinnalta. J o n g u n jo e n S:n s:n, pienet taim et kuivavat. S uo m u sjä rven K u lo vahin goitta nut nuorempaa metsää ja taim ia. W iip u r in M ik k e lin läänien. R a ja jo e n N u o ri sekametsä vah in goittu nut. P ä llilä n Ainoastaan alikasvu ja jo k u osa nuorta petäjä-metsää ku ive ttu i. M iehikkälän kruununpuisto. 1 1 M uutam ia kitukasvuisia m ännyntaim ia k u i Summa vettui.

22 Katsaus jo k a osottaa k u lo vahin ko je n lukum äärän ja laajuuden vuosina K u lo je n lukumäärä. Paloalojen laajuus hehtaaria. Yhteensä vuonna »» 1901 (e rittä in kuiva k e s ä ) , , , Syytökset. K ruununm etsissä te h ty je n semmoisien riko ksie n lukum äärä ja laatu, jo tk a asianom aisten m etsänhoitovirkam iesten ka u tta ovat ilm o ite tu t syytökseen, sekä n iitte n lo p u llin e n ratkaisu, k u in m yös aikaisem m in v ire ille p annut samanlaiset asiat, jo tk a kuluneen vuoden aikana lo p u llis e s ti ovat k ä s ite ltä v ik s i tu lle e t, k ä y v ä t se lv ille seuraavasta yleiskatsauksesta: Vuonna 1902 v ire ille pannut syytte et ja niiden aihe. V ire ille pantuja ju ttu ja on Aikaisem m in v ire ille T arkastu spiiri ja hoitoalue. Metsän haaskaus. K ulovalkea. Salametsästys. Karjanlaitum en väärinkäytös. Muita rik k o muksia. päätetty 1 S yyte tty 1 tuo m ittu. S yyte tty vapautettu. toistaiseksi ly k ä tty. pannuissa ju tuissa on syytetty: Tuomittu. Vapautettu. Kem in. K e m in... 3 T o r n io n M u o n io n... 2 _ 2 O u n a s jo e n... R o v a n ie m e n... _ 4 5 _ K e m ijä rv e n S odankylän... 1 I n a r i n _ Summa

23 Iin. S im o n i 5 _ Iin _ i K u u s a m o n _ 1 H a u k ip u ta a n O ulujärven i 1 1 Summa H y ry n s a lm e n S o tk a m o n IV aasan läänin. Summa V iita s a a r e n S alam ajärven P y h ä jä rv e n S a a rijä rv e n L e s t in A lajärven J a la sjä rven _ Summa i 5 1 K uopion läänin. Halm e jä r v e n K u o h u tin Jon gu njo en Suomusjärven _ Ilo m a n ts in W ii p u rin M ik k e lin läänien. Summa 2 5 _ K o rp is e lä n U o m a a n... 1 R a ja jo e n P ä l l i l ä n T u ru n -H ä m e e n läänien. Summa K ankaanpään K a r v i a n A u re e n

24 Oriveden 1 Lopen. 1 _ 1 Jämsän Summa Yhteensä vuonna » (i « E d e llä olevasta luettelosta k ä y se lville, että 80:stä kertom usvuoden k u lu essa kä site ltä väksi otetusta asiasta 44 on a ih e u tta n u t s y y llis te n langettam iseen ja ainoastaan 6 vapauttam iseen sekä e ttä 30 asiata v ie lä on ratkaisem atta. A ika ise m m in k ä s ite ltä v ik s i ilm ia n n e tu is ta asioista on 21 tapauksessa s y y te ty t la n g e te tu t ja 18 tapauksessa vapautetut. M etsänarvioim inen. Voidaksensa m ä ä rite llä kruununm etsien liirsivara sto a sekä h a n k ittu je n tie to je n m ukaan järjestä ä kestävää h a rsin ta hakkuuta ja m äärätä vuotuisen hakkuum äärän suuruutta, on W aasan lää nin ta rka stu spiirissä sekä T o rn io n hoitoalueessa jo vuodesta 1883 asti, sekä sitte m m in m uissakin hoitoalueissa to im ite ttu saha- ja h irsip u id e n arvostelem istöitä, jo tk a ty ö t maamme eteläisimmissä hoitoalueissa to im ite ttiin parhaastaan asianom aisten m etsänhoitajain huolenpidosta, m u tta pohjoisissa hoitoalueissa, joissa näm ät ty ö t m etsä-alojen laajuuden ta k ia o lis iv a t kestäneet ta vattom an p itkän ajan, on e rity is iä m etsä n a rvo ste lijo ita m ä ä rä tty n iitä suorittam aan. K oska k u m m in k in näiden arvostelem istöiden a vu lla ta rk o itu s ei ainoastaan o llu t likim ä ä rä ise sti arvostella h irs i- p u itte n lukum äärää, vaan m yöskin saada tie to ja m etsäm aitten laadusta ja m etsien tila s ta y lim a lk a a n n iid e n vastaisen h oidon jä rje stä m istä varten, n iin ei m etsänarvostelem inen olekkaan jo k a paikassa ta p a h tu n u t p u itte n lukem isen ka utta, vaan on sitä to im ite ttu e rittä in L a p in kihlakunnasa k o e lin jo je n e li p itk ie n koe-alojen avulla, jo id e n leveys ja vä lim a tka, M etsähallituksen k ie rto k irje e n m ukaan 22 p ä iv ä ltä to u ko kuuta 1902, on m ä ä rite ltä vä s illä ta voin, että koe-alojen p in ta -a la m uodostaisi 5 10 % ko ko arvosteltavasta alasta, k u ite n k in silm ä llä pitäen, että k o e lin jo je n vä lim a tk o ja k a s v u llis illa m etsäm ailla ei tehdä ly h e m m ik s i k u in 200 eikä p ite m m ik s i k u in 700 m etriä. A rvostelem inen semmoisien k o e lin jo je n avulla, m ik ä m en ettelyta pa on paljon huokeam pi ja jo u tu is a m p i, k u in jo s k a ik k i p u u t ty ö a la lla luetaan, o n k in n ä y ttä n y t antavan

25 tä ysin ty y d y ttä v iä tu lo k s ia maamme p o h jo is im m illa, harvanpuoleista metsää k a s v a v illa m etsäm ailla. A skenm ainitussa kie rto kirjee ssä annetaan sitä p a its i seuraavat m ääräykse t m etsänarvostelem istyön suorittam isesta. P u ita lukiessa ovat m ita tu t p u u t e ro ite tta va t kahteen luokkaan, n im ittä in sahapuiden luokkaan, jo h o n k u u lu v a t ne p u u t, jo tk a 1,3 m e trin korke udella tä y ttä v ä t 30 se ntim etriä e li enemmän, sekä hirrenaineiden luokkaan, jo h o n k u u lu v a t semm oiset p u u t, jo tk a samalla korke udella tä y ttä v ä t sentim etriä, vaan ovat näm ät v iim e m a in itu t lä p im itta n sa m ukaan e ro ite tta va t kahteen ala-luokkaan ja e n sim a in itu t 5 sentim e trin lä p im itta lu o k k iin. S itä p a its i ovat semm oiset hirrenaineet, jo is ta on otaksuttava, e ttä ne kestäm ättöm yytensä, esim erkiksi vähentyneen lisäkasvun, vikojensa y. m. ta kia, e ivät v o i v a rttu a tä y sim itta isen sahapuun ko koisiksi, m e rk ittä v ä t erikseen aikaisem m in h a ka tta viksi. Arvostelem isen yhteydessä on su oritettava m yös lisäka svutu tkim u ksia annettujen ohjeiden m ukaan; n iin ik ä ä n ovat metsäm aat maamme p o h jo isim m illa, m itta a m a tto m illa a lo illa k a rto ite tta v a t ko m p assilinjaston m itta u k s illa kaavassa 1:50,000, jom m oisia k a rto itta m is tö itä on to im ite ttu y llä m a in itu illa a lo illa jo vuodesta 1896 alkaen. Yleisessä kertom uksessa, jo k a on la a d itta va a rvo stellu ista m etsäaloista, on huom ioon o tettava näiden asema, p in ta -a la ja m aanlaatu, kasvavan metsän p u u la ji, laatu, ik ä y. m., sekä ne erikkoisseikat, jo ita on silm ä llä p id e ttä v ä vastaisen m etsänhoidon järjestäm isessä. K ertom usvuoden aikana ovat m etsänarvostelutöitä su orittaneet 4 va rsinaista ja 12 y lim ä ä rä is tä m etsänarvostelijaa ja ovat useim m at heistä työ sken nelleet L a p in kihlakunnassa sekä 2 M ik k e lin, K o rp iselä n, Suom usjärven ja Ilo m a n ts in hoitoalueissa. S itä p a itsi ovat asianom aiset m etsä nhoitajat to im itta neet metsän luke m ista seuraavissa hoitoalueissa, n im ittä in : Iisalm en, P a lo jä r ven, Suom usjärven, Ilo m a n tsin, L a a to ka n ja K ankaanpään hoitoalueissa. V uonna 1902 to im ite tu n arvostelun tu lo kse t k ä y v ä t esille seuraavasta luette losta : H o itoa lue. Vuonna 1902 arvostelun yhteydessä ka rto ite ttu maa-ala hehtaaria. Vuonna 1902 a rvioitu puumäärä. Sahapuita H irre n a i- (30 sentim neita (25 30 etriä 1,3 m etrin k o r keudella). sentim etriä 1,3 m e trin korkeudella) Yhteensä. O u n a s jo e n... 54, , , ,236 K e m ijä rv e n ,542 1,440,060 1,234,190 2,674,250 S odankylän... 97, , , ,846